Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Alueen väestö kasvoi 20 vuoden tarkastelujaksolla lähes 250 000 asukkaalla ja kaupunkiseudun<br />
osaksi liittyi kaksi taajamaa, Kirkkonummen keskus ja Sipoon Söderkulla. Helsingin kaupunkiseudun<br />
taajama-alueet laajentuivat tarkastelujaksolla 151 km2:llä eli yli 30 prosentilla. Taajamapinta-alan<br />
kasvusta kaksi kolmannesta aiheutui keskustaajaman laajenemisesta. Kuitenkin myös<br />
lähitaajamien laajeneminen ja kokonaan uusien lähitaajamien syntyminen muodosti kaupunkiseudulle<br />
runsaasti uutta taajama-alaa. Lähitaajamien laajeneminen on viime vuosina muodostanut<br />
yhä suuremman osan kaupunkiseudun taajamien kasvusta. Uutta taajama-alaa on syntynyt<br />
erityisesti Sipoon kunnan alueelle (kuva 1).<br />
Taajamien voimakkaasta alueellisesta laajenemisesta huolimatta suurin osa (noin 78%) Helsingin<br />
kaupunkiseudun väestönkasvusta on tapahtunut vuoden 1980-tilanteen mukaisten taajama-alu<strong>ei</strong>tten<br />
sisällä. Taajamien laajenemisalu<strong>ei</strong>den ja kokonaan uusien taajamien osuus väestönkasvusta oli<br />
runsaat 51 000 henkeä, eli 21% kasvusta. Kaupunkiseudun lievealueen haja-asutuksen osuus väestönkasvusta<br />
oli 1%. Helsingin kaupunkiseudulla väestön alueellinen keskittyn<strong>ei</strong>syys on korkea<br />
verrattuna muihin suomalaisiin kaupunkiseutuihin. Vanhojen taajama-alu<strong>ei</strong>tten tiivistymisen<br />
rinnalla asutus on kuitenkin samalla myös jatkanut leviämistään uusille alu<strong>ei</strong>lle. Kaupunkiseudun<br />
keskimääräinen asukastiheys on pysynyt vuodesta 1980 lähtien lähes samana. Samalla väestön<br />
keskietäisyys keskustasta on vuodesta 1980 kasvanut 1,1 km:llä, ollen vuonna 2000 noin 12,5 km.<br />
Vaikka Helsingin kaupunkiseudun väestönkasvusta suuntautuu lievealueen haja-asutusalueelle<br />
vain 1 prosentti, <strong>ei</strong> tilanne ole lainkaan ongelmaton. Yksi prosentti tarkoittaa Helsingin seudulla<br />
noin 2 500 uuden asukkaan asettumista taajamarakenteen ulkopuolelle aikavälillä 1980 - 2000.<br />
Kuvassa 2 esitetyt uudet asutut ruudut havainnollistavat, mitä haja-asutuksen leviäminen tarkoittaa<br />
esimerkiksi viheralu<strong>ei</strong>den säilymisen, palvelujen saavutettavuuden ja yhdyskuntatalouden kannalta.<br />
Rakentaminen asemakaavoitettujen alu<strong>ei</strong>den ulkopuolelle on yl<strong>ei</strong>sintä kehävyöhykkeellä<br />
Kirkkonummen, Nurmijärven, Tuusulan ja Sipoon etäisyydellä Helsingin keskustasta.<br />
Kun tarkasteluun otetaan koko Helsingin työssäkäyntialue voidaan todeta, että Porvoon ja Lohjan<br />
kaupunkiseutujen lievealu<strong>ei</strong>lla haja-asutuksen suhteellinen kasvu on selkeästi maan muita kaupunkiseutuja<br />
korkeampaa. Kehityksellä on yhteys kohtuuhintaisten asumisratkaisujen hakemiseen<br />
pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, mikä näkyy myös kasvaneena työmatkaliikenteenä pääkaupunkiseudulle.<br />
41
Change language