Paras paikka -asukaslehti, maaliskuu 2024

1/2024 

Paras paikka. 

Kaarinan kaupungin asukaslehti | www.kaarina.fi | Julkinen tiedote 

KADONNEIDEN MUSSUKOIDEN 

ETSIJÄT – ETSIVÄ NUORISOTYÖ 

AUTTAA NUORIA OMAN POLUN 

LÖYTÄMISESSÄ. 

Paras paikka kasvaa. 

S. 4 

OMAEHTOINEN TYÖNTEKO 

ELÄKKEELLÄ LISÄÄNTYY 

– KOKENUT TYÖNTEKIJÄ 

ON TYÖYHTEISÖNSÄ 

VOIMAVARA. 

Paras paikka työskennellä. 

S. 6 

Kaarina on 

houkutteleva ja 

kilpailukykyinen 

paikka asua, 

yrittää ja tehdä 

työtä. 

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISIÄ 

KOULURAKENNUKSIA. 

Paras paikka oppia. 

S. 18

2 

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2024 

4 

Kaarinan kaupungin 

asukaslehti 1/2024 

6 

18 

TEEMA 

Lehden teemana on Kaarina on 

houkutteleva ja kilpailukykyinen 

paikka asua, yrittää ja tehdä työtä. 

SIVU 4 Kadonneiden mussukoiden 

etsijät – Etsivä nuorisotyö auttaa 

nuoria oman polun löytämisessä. 

Paras paikka kasvaa. 

SIVU 6 Omaehtoinen työnteko 

eläkkeellä lisääntyy – Kokenut 

työntekijä on työyhteisönsä 

voimavara. Paras paikka 

työskennellä. 

SIVU 8 Kaarinan kulttuuri- ja 

kirjastopalveluilla huikea vuosi 2023. 

SIVU 9 Kaavoituskatsaus 2024. 

SIVU 18 Käyttäjälähtöisiä 

koulurakennuksia. Paras paikka 

oppia. 

TAPAHTUMIA 

JA TEKEMISTÄ 

SIVU 13 

13 

20 

HAUSKA TAVATA 

SIVU 20 

Paras paikka. 

Kaarinan kaupungin asukaslehti 

Julkaisija: Kaarinan kaupunki, 

Oskarinkatu 4, 20780 Kaarina 

Toimitus: tiedotus@kaarina.fi, p. 050 314 6189 

Ulkoasu, taitto ja painatus: Punamusta Oy 

ISSN: 2736-8017 (painettu) 

Painosmäärä: n. 16 800 kpl 

Painettu Galerie Brite Bulk -paperille. 

Kannen kuva: Roni Lehti. Etsivän nuorisotyön tilassa 

Entissä järjestetään toimintaa viitenä päivänä viikossa. 

Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2024. 

Palvelupiste Fiskari 

Lautakunnankatu 1, 

20780 Kaarina 

p. 02 588 4010, palvelupiste@kaarina.fi 

Avoinna: 

maanantai klo 9-19 

tiistai-perjantai klo 9-16 

juhlapyhien aattona klo 9-16 

Piikkiön palvelupiste 

Hadvalantie 9, 

21500 Piikkiö 

p. 02 588 4020, palvelupiste@kaarina.fi 

Avoinna: 

maanantai klo 12-19 

tiistai-perjantai klo 10-16 

juhlapyhien aattona klo 10-16


3 

Tehdään yhdessä keskustasta kaikkien 

kaarinalaisten viihtyisä olohuone! 

PÄÄKIRJOITUS 

TEKSTI: KAUPUNGINARKKITEHTI 

(VS) OSCU UURASMAA 

KUVA KILPAILUEHDOTUKSESTA ”RU- 

NOILIJAN LÖYTÖRETKI”, SWECO FIN- 

LAND OY 

KAARINAN keskustan yleiseen ideakilpailuun 

saatiin laadukkaita kilpailuehdotuksia, 

jotka tarjoavat 

arvokkaita näkökulmia keskustan 

kehittämiseen. Kuitenkaan yksikään 

ehdotuksista ei kokonaisuutena 

ratkaise keskustan kaikkia 

haasteita parhaalla tavalla. Keskustan 

jatkosuunnitelmiin tullaan 

keräämään eri kilpailuehdotusten 

parhaita puolia, lisätään joukkoon 

hyviä ideoita ja kootaan niistä kokonaissuunnitelma 

keskustan kehittämiseksi. 

Kilpailun tuloksia esiteltiin edellisessä 

Paras Paikka -lehdessä, ja kilpailuehdotukset 

ovat nähtävissä 

kaupungin nettisivuilla osoitteessa 

kaarina.fi/paraspaikka. 

Suunnitteluratkaisut 

Keskustan rakentamisen tyyli pyritään 

pitämään monipuolisena ja 

laadukkaana. Perinteisiä kauneusarvoja 

vaalitaan esimerkiksi hyvillä 

pintamateriaaleilla, kauniilla kattomuodoilla 

sekä rauhallisella ikkunajaotuksella. 

Suunnittelussa keskitytään 

pääasiassa 4–5-kerroksisiin 

taloihin, mutta matalammilla 

taloilla saadaan joukkoon mielenkiintoisuutta. 

Väreihin kiinnitetään 

huomiota: ei tylsää harmautta 

muttei liian räikeitäkään rakennuksia. 

Tori- ja katurakentamisen laatutasoa 

nostetaan keskustassa. Viherratkaisujen 

merkitys on viihtyisyyden 

kannalta ensiarvoisen 

tärkeä, ja kulttuurillisia elementtejä, 

kuten esimerkiksi runoja, hyödynnetään 

kaupunkikuvan rikastuttamiseksi. 

Penkkien lisäämistä 

on toivottu paljon, ja niitä varmasti 

lisätään. 

Miellyttävä valaistus vaikuttaa 

sekä viihtyisyyteen että turvallisuuteen. 

Valaistuksella on myös tärkeä 

osansa pimeimmän ajan piristäjänä, 

ja teemavalaistus huomioidaankin 

osana suunnittelua. 

Liiketiloja halutaan katutasoon 

lisää. Liiketilojen osalta on erityisen 

tärkeää tunnistaa paikat, joissa ne 

voisivat parhaiten menestyä. Muillakin 

kohdilla rakennusten alimpien 

kerrosten tulee muodostaa 

kaunista kaupunkikuvaa niin materiaaleiltaan 

kuin ovilta ja ikkunoiltaankin. 

Pysäköinti ja 

päivittäistavarakaupat 

Kaarinan keskustassa on nykyään 

paljon pysäköintialuetta, mutta 

uuden rakentamisen myötä tarve 

pysäköintipaikoille kasvaa. Osa pysäköinnistä 

on siis pakkokin saada 

silmiltä piiloon. Niin sanottu rakenteellinen 

pysäköinti mahdollistaa 

pysäköintitilojen päälle muiden 

toimintojen sijoittamisen, mutta 

se on kalliimpaa. Kaupunkikuvan 

kannalta parhaita ratkaisuja Kaarinassa 

olisivat rakennusten välissä 

olevat, pihakansien alle jäävät pysäköintitilat. 

Varsinaisia pysäköintitaloja 

ei haluta suosia, mutta mikäli 

niitä tehdään, ne kytketään 

osaksi muuta kaupunkirakentamista 

ja niiden julkisivuihin kiinnitetään 

erityistä huomiota. Kadunvarsipysäköintiä 

tarvitaan jatkossakin, 

ja torin lähelle tulee päästä 

myös autolla. 

Kaarinan keskustassa on erinomainen 

tilanne päivittäistavarakauppojen 

suhteen, tästä kannattaa 

pitää tiukasti kiinni. Kauppojen 

rakennetta mietitäänkin 

huolella yhdessä kaupan toimijoiden 

kanssa keskustaa kehitettäessä. 

Torin kehittäminen 

Keskustan kehittämisen asioista 

ajankohtaisin on torin ja sen ympäristön 

kehittäminen. Aluetta tullaan 

tämän vuoden aikana suunnittelemaan 

kokonaisuutena. Mielessä 

pidetään ensisijaisesti torimyynnin 

tarpeet, tapahtumien järjestämisen 

mahdollisuudet sekä 

houkuttelevien liiketilojen rakentuminen 

torin ympärille. Esteettömyys 

ja turvallisuus otetaan hyvin 

huomioon. 

Torille halutaan myös paljon 

puita ja viherratkaisuja, ja sen ympäristöstä 

tehdään toiminnallisesti 

mahdollisimman monipuolinen ja 

houkutteleva kaiken ikäisille. Joulutori 

kuusineen, valoineen ja kojuineen 

otetaan huomioon osana 

kokonaisuutta. 

Toriaukion ympärille luodaan 

kävelylle ja pyöräilylle pyhitettyä 

aluetta, jotta alueesta tulisi rauhallinen 

ja viihtyisä. Samalla pidetään 

huolta, että jokaiseen rakennuskokonaisuuteen 

pääsee myös autolla 

ja toriostoksetkin saa helposti kannettua 

lähimmälle parkkipaikalle. 

Torille suunnitellaan myös pienimuotoinen 

esiintymislava. Isompia 

tapahtumia varten tuodaan siirrettäviä 

lavarakennelmia tarpeen 

mukaan. Erilaisiin tapahtumiin varustaudutaan 

niin sähkön, datan 

kuin vedenkin osalta. Jäätelökioskillekin 

tehdään paikka ja tekniikka 

valmiiksi. 

Kaarina-talon edustalla on jo 

pieni osa valmista lämmitettyä 

torikiveystä, ja aluetta laajennetaan 

jo tänä vuonna. Samalla luodaan 

teknisiä ratkaisuja kokonaisuuden 

toteuttamista varten. Torialue 

istutuksineen ja toimintoineen 

pyritään saamaan valmiiksi 

ensi vuonna. 

Toivottavasti muutoksien myötä 

torialueesta ja sen ympäristöstä 

tulee viihtyisä ja innostava paikka, 

jossa yrityksetkin viihtyvät ja jossa 

järjestetään useita pieniä ja isompiakin 

tapahtumia kaikkina vuodenaikoina. 

Oskarintalon ja 

Kaarina-talon 

tulevaisuus 

Oskarintalo eli vanha virastotalo 

tarvitsee osakseen isoja parannuksia, 

ja toisaalta kaupunki on 

päättänyt luopua nykyisistä tiloistaan 

Oskarintalossa. Työpisteitä 

ja neuvottelutiloja tarvitaan kuitenkin 

paljon, eivätkä ne kaikki millään 

mahdu Kaarina-taloon. Myös 

Kaarina-talon nykytoiminnoissa on 

kehitettävää. 

Oskarintalossa on suuri ja hyvin 

rakennettu rakennusrunko, jonka 

jatkokäyttöä selvitellään huolella. 

Purkaminen on joillakin mittareilla 

helpoin ratkaisu, mutta ekologisesti 

ja taloudellisestikin voi olla 

paljon järkevämpää hyödyntää perustusta, 

rakennusrunkoa ja niitä 

rakennusosia, jotka ovat hyvässä 

kunnossa. Nykyinen talotekniikka, 

julkisivut ja sisäratkaisut ovat joka 

tapauksessa suuren remontin tarpeessa. 

Tulevat ratkaisut Oskarintalon 

suhteen pitää perustua tietoon, 

asiaa pitää siis suunnitella 

huolella. Vuoden 2024 aikana laaditaankin 

hankesuunnitelma Oskarintalon 

ja Kaarina-talon tulevaisuudesta 

yhdessä henkilökunnan 

ja tilojen muiden omistajien ja 

käyttäjien kanssa. 

Oskarintalon länsipäädyn kehittäminen 

on erityisen tärkeää. 

Päädyn tulee joka tapauksessa 

muodostaa kaunis ja toiminnallinen 

reunus torialueelle. Jos kaupungin 

toimintoja sijoittuu tulevaisuudessakin 

Oskarintaloon, olisi 

se hyvä yhdistää sillalla Kaarina-taloon. 

KESKUSTELLAAN 

KESKUSTASTA! 

Yleisötilaisuus: Esittelyjä ja 

keskustelua keskustan kehittämisestä 

ja Rauhalinnan 

alueen suunnittelusta sekä 

hiukan muistakin ajankohtaisista 

kaupunkisuunnittelun 

asioista torstaina 

25.4.2024 kello 18-20 Hovirinnan 

koulun ruokasalissa. 

Tervetuloa! 

Kysely: Sinäkin voit antaa 

kommenttisi keskustan kehittämiseen. 

Osallistu huhtikuun 

loppuun mennessä 

pieneen kyselyyn sivulla 

kaarina.fi/paraspaikka. 

Kiitos aktiivisuudestasi!

4 


TEEMA 

Kaarinassa etsivää nuorisotyötä on tehty yli 10 vuotta. Etsivä nuorisotyöntekijä Jere Järvinen on monelle nuorelle se tuttu ja turvallinen 

aikuinen. 

Kadonneiden 

mussukoiden etsijät 

– Etsivä nuorisotyö auttaa nuoria oman polun löytämisessä 

Kaarinassa etsivän nuorisotyön palveluita käyttää vuosittain 150–200 nuorta. Jokaiselle 

nuorelle omanlaiseksi räätälöity palvelu auttaa löytämään suuntaa elämälle ja tarjoaa tärkeää 

vertaistukea. 

TEKSTI: SUVI PULLIAINEN 

KUVAT: RONI LEHTI 

KAARINAN etsivää nuorisotyöntekijää 

Jere Järvistä voi huoletta kutsua 

nuorisotyön konkariksi. Vuodesta 

1995 asti nuorisotyötä tehneelle 

Järviselle moni kaarinalainen 

nuori on tuttu jo lapsuudesta 

saakka. Kun häneltä kysyy, mikä 

hänen työssään on parasta, hän 

vastaa empimättä: 

− No meidän mussukat tietysti! 

Etsivän nuorisotyön tehtävänä 

on auttaa näitä mussukoita, eli 

17–28-vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat 

apua opiskelu- tai työpaikan 

löytämisessä tai elämänhallinnassa. 

Vapaaehtoisen palvelun ta- 

voitteena on tarjota nuorille turvallisia 

ja luottamuksellisia aikuiskontakteja. 

Viranomaisilla, kuten Kelalla, 

työvoimatoimistolla ja puolustusvoimilla 

on velvollisuus ilmoittaa, 

jos he eivät tavoita oman palvelunsa 

piiriin kuuluvaa nuorta. Sen 

jälkeen on etsivän nuorisotyön 

tehtävänä nimensä mukaisesti 

etsiä nuori. Kun nuori löydetään, 

selvitetään, mikä asia on jäänyt 

hoitamatta ja yritetään hoitaa se 

yhdessä loppuun. 

− Me olemme ainut yksikkö, 

joka jalkautuu oikeasti kentälle 

katsomaan, mihin se mussukka 

on hävinnyt, Järvinen kertoo. 

Jotkin asiakkuudet ovat hyvinkin 

lyhytaikaisia. Tällöin yleensä 

jokin asia on jäänyt hoitamatta vahingossa 

ja ratkaisu voi olla vain 

uuden ajanvarauksen tekeminen. 

Sen jälkeen asiat lähtevät uudelleen 

rullaamaan. Mutta sitten on 

heitä, jotka ovat pudonneet elämässään 

tyhjän päälle. 

− Heidän kanssaan aletaan rakentaa 

tulevaisuutta. Tavoitteena 

on päästä takaisin niin sanotusti 

yhteiskuntakelpoisiksi, Järvinen 

selittää. 

Kasvavat 

mielenterveysongelmat 

tuovat haasteita 

Etsivässä nuorisotyössä onnistumisia 

haetaan ihan pienistäkin asioista. 

Tavoitteet räätälöidään aina 

nuoren henkilökohtaisen tilanteen 

mukaan. 

− Onnistumisen ei tarvitse aina 

olla työ- tai koulupaikka. Jos meillä 

on haasteena se, että nuorella on 

niin suuri sosiaalisten tilanteiden 

pelko, ettei hän voi poistua kotoa, 

niin silloin on saavutus jo se, että 

päästään kävelylle, Jere Järvinen 

selventää.


5 

Järvisen työvuosien aikana 

nuorten mielenterveysongelmat 

ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. 

Kun nuorilla ennen oli haasteita 

koulu- tai työpaikan saamisessa, 

ongelmat ratkesivat usein paikan 

löydyttyä. Nykyisin haasteisiin kietoutuvat 

yhä useammin mielenterveysongelmat, 

joiden ratkaisu 

saattaa viedä vuosia. Ruuhkautuneet 

mielenterveyspalvelut pitkittävät 

nuorten kuntoutumista ja 

Järvistä huolestuttaa nuorten laitostuminen. 

− Voi mennä vuosikin, että saadaan 

(mielenterveys)palvelut 

edes pyörimään. Ja sen päälle 

pitää laskea hoitoaika. Äkkiä puhutaankin 

kolmesta vuodesta ja 

se on todella pitkä aika, Järvinen 

sanoo. 

Sekä nuoret että Järvinen toivovat 

nuorisotyöhön pysyvyyttä. 

Järvinen toivoo, että työntekijät pysyisivät 

työssään pitempään, sillä 

silloin työ on hedelmällisempää 

kaikille osapuolille. 

− Kyllähän aikuinenkin ihminen 

turhautuu, jos vaikka lääkäri 

vaihtuu joka kerta. Joudut aina 

aloittamaan tarinan alusta, eikä se 

välttämättä johda mihinkään. Jossain 

vaiheessa ihminen tekee sen 

ratkaisun, ettei kerrokaan enää 

mitään, ja se ei ole koskaan hyvä 

juttu, Järvinen pohtii. 

− Tässä työssä tulosta ei välttämättä 

näe vuodessa tai kahdessa, 

mutta se näkyy pitkässä juoksussa. 

Silloin näkee mussukoita, kun 

heillä on jo omaa perhettä, ja he 

tulevat iloisena moikkaamaan, Järvinen 

jatkaa. 

Vertaistukea, 

sosiaalisuutta ja 

tulevaisuuden toiveita 

Tiistaiaamupäivänä etsivän nuorisotyön 

tiloihin on kokoontunut 

nuorten pienryhmä. Osa nuorista 

on lähtenyt toimintaan mukaan 

itsenäisesti, mutta osa on saanut 

alkuun hiukan apua. Roope Niittymäelle 

palvelusta vihjaisi ensimmäisen 

kerran sosiaalityöntekijä, 

mutta hän ei saanut vakuutettua 

Niittymäkeä palvelun hyödyistä. 

Lopulta hänet paikalle sai 

läheinen ystävä, joka Niittymäen 

sanojen mukaan raahasi hänet 

puolipakolla mukaansa. 

Etsivän työn nuoret puhuvatkin 

usein voimakkaasti palvelun puolesta. 

Karoliina Haakana kertoo 

kehuneensa etsivän nuorisotyön 

toimintaa sukulaisilleen, ystävilleen 

ja hoitokontakteilleen. Vaikka 

hän osallistuu toimintaan useana 

päivänä viikossa, hän ei koe sitä 

kuormittavana, vaan päinvastoin 

voimaannuttavana. 

− Minulta on kyselty, että onko 

minulla liikaa tekemistä viikossa. 

Olen sanonut siihen, että tämä 

on sellainen, jota ei voi karsia pois, 

Haakana toteaa painokkaasti. 

Etsivän nuorisotyön toiminta 

tuo nuorille kaivattua viikkorytmiä 

ja antaa mahdollisuuden olla sosiaalisia 

turvallisessa ympäristössä. 

Toisista nuorista saa paljon vertaistukea. 

Kun samanlaisessa tilanteessa 

olevat nuoret kokoontuvat 

samalle sohvalle, ajatusten 

Asukkaat päättivät: 

Jalkautuvaan nuorisotyöhön lisäkäsiä 

KAARINALAISET ANTOIVAT vuoden 2024 asukasbudjettiäänestyksessä 

eniten ääniä jalkautuvalle 

nuorisotyölle. Maaliskuussa alkaneen kokeilun 

myötä Kaarinassa aloitti uusi nuorisotyöntekijä, 

jonka tehtävänä on kartoittaa, missä nuoret kokoontuvat 

ja minkälaista toimintaa he kaipaavat. 

Tietojen pohjalta voidaan suunnitella nuorisotyön 

palveluita entistä paremmiksi. 

− Tämä helpottaa jatkossa vaikkapa Nugipagutoiminnan 

viemistä oikeaan paikkaan, selittää 

Kaarinan nuorisopalvelujohtaja Mirja Karppanen. 

Kesällä kaupunkia kiertävä liikkuva nuorisotila 

Nugipagu vie toimintaa nuorten kokoontumispaikkoihin, 

kuten puistoihin ja kauppojen pihoille. 

Tämän lisäksi nuorisotyö jalkautuu nuorten 

pariin myös ilman pelejä ja leikkejä, keskustelemaan. 

Kokeilun avulla kumpaakin työtä voidaan 

tehdä aikaisempaa enemmän. 

Työtä ei tehdä yksin, vaan tarkoitus on löytää 

yhteistyötahoja, joiden kanssa nuorisotyöntekijä 

voi toimia. Karppanen nimeää mahdollisiksi yhteistyökumppaneiksi 

muun muassa seurakunnat, 

paikalliset urheiluseurat, nuorisojärjestöt ja 

-yhdistykset. 

− Kokeilussa voidaan tehdä lyhyitä kokeiluja 

erilaisilla kokoonpanoilla, Karppanen sanoo. 

Vaikka nuorten kokoontumisista saattaa tulla 

ääntä, Karppanen haluaa muistuttaa, että nuorilla 

on oikeus olla julkisissa tiloissa. Kaveriporukalla 

kokoontuminen kuuluu nuoruuteen, eikä liikkuva 

nuorisotyö ole poliisi tai järjestyksenvalvoja. 

− Emme mene sinne valvomaan tai pitämää 

jöötä, vaan menemme sinne luomaan turvallisuutta 

ja olemaan se turvallinen aikuinen, johon 

tarvittaessa voi olla yhteydessä, Karppanen päättää. 

Asukasbudjetin myötä jalkautuvan nuorisotyön 

kokeilulle on rahoitus vuoden 2024 loppuun asti. 

Kaikki pienryhmän nuoret suosittelevat etsivän nuorisotyön toimintaa. Varsinkin Entin ilmapiiri saa kehuja 

Afrikan tähteä pelaavilta Lotta Sjöltä (vas.), Mikko Liukkoselta ja Karoliina Haakanalta. 

ja tuntemusten vaihtaminen on 

helpompaa. 

− Täällä sinulta ei vaadita mitään 

tiettyä. Voit tulla tänne tyyliin 

nukkumaan koko ajaksi eikä kukaan 

ihmettele, miksi se on tuollainen. 

Saat olla sillä tavalla, kuin 

haluat, Mikko Liukkonen selittää. 

Nuorten tulevaisuuden suunnitelmissa 

on paljon yhtäläisyyksiä. 

Osa heistä suunnittelee lähtevänsä 

opiskelemaan, osa haluaa 

löytää työpaikan. Osalle tulevaisuus 

on hiukan epäselvä, eikä 

selvää suuntaa vielä ole. 

− Yksi monista syistä, miksi käyn 

täällä, on se, jos tätä kautta saisi 

apua ja ideoita siitä, mitä tulevaisuudessa 

alkaa tekemään, Eerika 

Heikinoja summaa. 

Jere Järvinen toivottaa kaarinalaiset 

nuoret tervetulleeksi toimintaan 

mukaan. Hän muistuttaa, 

että toiminta on täysin vapaaehtoista, 

ja jos se ei tunnu 

omalta, he eivät jää muistelemaan 

pahalla. 

− Mutta vahingossa voit löytää 

jotain, mikä sinua kiinnostaa ja 

sitten voidaan päästä eteenpäin, 

missä ikinä vain haluatkin päästä 

eteenpäin, Järvinen hymyilee. 

Etsivän nuorisotyön tilassa 

Entissä (os. Kuskinkatu 

3) järjestetään toimintaa 

viitenä päivänä viikossa. 

Maanantaisin kokoontuu 

taideryhmä, tiistaina ja 

keskiviikkona tilassa on 

pienryhmätoimintaa, 

torstaisin Kohtaamo-toiminta 

ja avoimet ovet kokoavat 

nuoret yhteen ja perjantaisin 

keskitytään yksilötapaamisiin 

ja kotikäynteihin. Etsivinä 

nuorisotyöntekijöinä toimivat 

Jere Järvinen ja Emma Heimo. 

TEEMA

6 


TEEMA 

Omaehtoinen työnteko 

eläkkeellä lisääntyy 

- Kokenut työntekijä on työyhteisönsä voimavara 

Eläketurvakeskuksen 

mukaan vuoden 

2022 lopussa joka 

viides alle 68-vuotias 

eläkeläinen teki 

töitä ja määrä on 

nousussa. Kokeneet 

työntekijät ovat 

Kaarinan kaupungille 

arvokasta 

lisätyövoimaa. 

Varhaiskasvatuksen opettaja Päivi Kaittila viihtyy Kesämäen päiväkodissa. Pitkän uransa aikana hän on 

saanut osallistua työnsä kehittämiseen ja erilaisiin projekteihin. 

LÄHES 50 vuotta lasten kanssa 

työskennellyt varhaiskasvatuksen 

opettaja Päivi Kaittila jäi eläkkeelle 

2020, mutta työntekoa hän ei ole 

lopettanut. Hän keikkailee Kaarinan 

Kesämäen päiväkodissa yhdestä 

kahteen päivään viikossa. 

Aikaisemmin Kaittilan työhön 

kuului varhaiskasvatuksen opettajan 

vastuulla olevaa pedagogista 

työtä ja suunnittelua. Suuren 

osan urastaan hän toimi myös Kesämäen 

päiväkodin varajohtajana. 

Pitkän työuran aikana kertynyttä 

kokemusta pystyy hyödyntämään 

laajasti keikkatyössä. Eläkeläisenä 

työ on kuitenkin vapaampaa ja 

aikaa lasten kanssa olemiselle on 

enemmän. 

− Tulen tänne päiväksi töihin ja 

sitten menen kotiin, eikä tarvitse 

sen enempää miettiä asioita, Kaittila 

hymyilee. 

Pehmeä lasku rauhallisempiin 

eläkepäiviin sopii aktiiviselle Kaittilalle 

hyvin. Työpäivät tuovat eläkeläisen 

viikkoon tiettyä järjestystä 

ja ryhtiä. Ja vaikka taloudellinen 

puoli ei ole Kaittilalle ensisijainen 

syy jatkaa työntekoa, on lisärahasta 

hyötyä. 

− Voi tehdä jotain pientä ylimääräistä, 

vaikka matkustella, Kaittila 

pohtii. 

Tuttu työyhteisö ja 

vapaus määrittää 

omat työaikansa 

houkuttelevat 

Varhaiskasvatuksen työntekijöistä 

on huutava pula ympäri Suomen. 

Päivi Kaittila kokee tärkeänä, että 

hän voi osaltaan auttaa paikkaamaan 

pulaa. 

− Mielellään näkisin, että tu-


7 

lisi vähän nuorempiakin tekijöitä, 

mutta heitä ei kerta kaikkiaan 

aina saa, Kaittila toteaa. 

Kaittila on päättänyt, ettei tee 

keikkatöitä oman päiväkotinsa ulkopuolelle. 

Tutut työkaverit ja mukava 

työilmapiiri saavat työpäivät 

tuntumaan mielekkäiltä. 

− Täällä minut otetaan hyvin 

vastaan ja arvostetaan. Työkaverit 

ovat aina kauhean kiitollisia, kun 

tänne tulee ja se tuntuu tosi hyvältä, 

Kaittila sanoo. 

Vaikka työ on mukavaa, se myös 

kuormittaa. Lasten kanssa työskentely 

väsyttää niin fyysisesti 

kuin psyykkisesti. Täyden työviikon 

tekeminen ei tuntuisi Kaittilasta 

enää mahdolliselta. Sen 

vuoksi hän arvostaa mahdollisuutta 

määrittää omat työaikansa. 

− Pidän hyvin tärkeänä sitä, että 

työn pystyy räätälöimään eläkeläiselle 

sopivaksi, Kaittila sanoo. 

Kaittila nauttii siitä, että päivissä 

on sisältöä ja tekemistä. Neljä lastenlasta, 

kuoroharrastus ja salilla 

käynti pitävät Kaittilan liikkeessä. 

Työkykyisenä pysyminen vaatii 

panostusta. 

− Kunnosta täytyy pitää huolta. 

Täytyy olla terve, että jaksaa. Täällä 

tulee päivän mittaan aika paljon 

askelia, Kaittila naurahtaa. 

Vaalityö vaatii osaavan 

tekijän 

Pirkko Aallon voi kuvitella huokaisseen 

helpotuksesta, kun presidentinvaalit 

saatiin maaliin helmikuussa. 

Kaarinan kaupungilla 

hallinnon asiantuntijana työskentelevä 

Aalto vastaa tällä hetkellä 

kunnan vaalijärjestelyistä. Kauaa 

hän ei kuitenkaan ehdi hengähtää, 

sillä edessä siintävät jo kesäkuun 

europarlamenttivaalit. 

Ennen eläkkeelle jäämistä Aalto 

ehti työskennellä Kaarinan kaupungilla 

45 vuotta. Eläkkeelle hän 

jäi kansliapalvelupäällikön virasta, 

mutta toimi useita vuosia myös 

kaupunginjohtajan sihteerinä ja 

sivistystoimessa toimistotehtävissä. 

Vuoden verran hän lisäksi sijaisti 

kaupungin henkilöstöpäällikköä. 

Aalto kertoo nauttineensa eläkepäivistään, 

eikä hän kokenut 

kriisiä töiden päättymisestä. Eläkkeellä 

oloa ei ehtinyt kulua kovinkaan 

montaa päivää, kun hän sai 

puhelun entiseltä esihenkilöltään. 

– Hän soitti minulle ja kysyi, ehdinkö 

jo takkini riisumaan vai voisinko 

tulla takaisin, Aalto sanoo 

nauraen. 

Aallon seuraajaksi valittu työntekijä 

oli lähtenyt toisen työnantajan 

palvelukseen, ja kaupungille 

tuli tarve löytää työhön nopeasti 

kokenut tekijä. Vuoden 2018 presidentinvaalit 

lähestyivät, ja niinpä 

Aalto hyppäsi takaisin työelämään 

muutamaksi kuukaudeksi. Sen 

jälkeen Aalto on pyydetty takaisin 

töihin useampaan otteeseen. 

Pitkä kokemus hyödyttää koko 

työyhteisöä 

Suurin syy eläkkeeltä työhön 

palaamiselle on Pirkko Aallolle 

ollut tutun työyhteisön työvoimatarve. 

Hän nostaakin mukavan 

työyhteisön työnteon parhaim- 

maksi puoleksi. Osa työkavereista 

on tuttuja vuosien takaa, mutta 

myös uudemmat työntekijät 

saavat kehuja. 

– Työ heidän kanssaan sujuu 

valtavan hyvin. Täällä on tosi hyvä 

jengi, Aalto kehuu. 

Aalto tekee parhaillaan 50 prosenttista 

työaikaa, jota säädetään 

sen mukaan, mitä vaalikiireet 

vaativat. Kyseinen ratkaisu sopii 

Aallon elämäntilanteeseen hyvin. 

Koska työ on urakkalaatuista, pitempiä 

työrupeamia seuraavat 

vastaavasti hiukan pitemmät vapaat. 

Joustavuus ja mahdollisuus 

vaikuttaa omiin työaikoihin saavat 

Aallolta kiitosta. 

Vaalityö jaksaa innostaa Aaltoa 

vuodesta toiseen. Vaikka hän kuvailee 

vaalien järjestämistä isoksi 

rumbaksi, työn hyvä puoli on 

siinä, että etukäteen tietää, milloin 

kaikki on valmista. Puhumattakaan 

siitä, kuinka iso vaikutus 

työllä on. 

− Minusta siinä on jotain valtavan 

piristävää, ja olen aina sanonut, 

että vaalit on iloinen asia, 

Aalto sanoo. 

Aalto toivoo, että pystyy jättämään 

työyhteisölle mahdollisimman 

paljon omaa osaamistaan 

ja kokemustaan. Varsinkin 

tuoreempien työntekijöiden hän 

toivoo hyötyvän kokeneemman 

näkökulmasta. 

Toisinaan Aalto kuitenkin 

kaipaa eläkkeellä olemisen vapautta. 

Sitä, kun aamulla voi 

suunnitella päivän ohjelman mielensä 

mukaan eikä ole kiire minnekään. 

− Joskus aamuisin on sellainen 

olo, että voi kunpa voisi jäädä lukemaan 

vaikka lehteä, Aalto nauraa. 

TEEMA 

Yhdessä paras työura 

-hanke tukee ikääntyvien 

työntekijöiden jaksamista 

KAARINAN KAUPUNKI käynnisti 

keväällä hankkeen, joka tähtää 

yli 55-vuotiaiden työntekijöiden 

työssäjaksamisen parantamiseen. 

Kyse ei ole aivan pienestä 

projektista, sillä kaupungin 

työntekijöistä noin 25 prosenttia 

on ylittänyt 55 vuoden rajapyykin. 

− Ikääntyvissä työntekijöissä 

on valtava työvoimapotentiaali 

ja he ovat meille työnantajana 

todella merkityksellisiä, sanoo 

Kaarinan kaupungin työhyvinvointikoordinaattori 

Johanna 

Sirkka. 

Ikääntyvien työntekijöiden 

osaaminen, kokemus ja hiljainen 

tieto on kaupungille arvokasta. 

Sirkka pohtiikin yhdessä 

hankkeen toimijoiden kanssa, 

miten sitä saadaan siirrettyä uusille 

sukupolville, jotka tulevat 

työelämään. 

Hanke alkaa kyselyllä, jolla 

kartoitetaan nykytilannetta sekä 

sitä, mitä ikääntyneet työntekijät 

kaipaavat työssäjaksamisensa 

tueksi. Tavoitteena on 

kehittää yhdessä konkreettisia 

toimenpiteitä, jotka parantavat 

jaksamista. Toimenpiteet voivat 

olla kaikkea tietoiskuista valmennukseen 

ja liikkumisen tukemiseen. 

Hankkeen avulla halutaan 

myös kannustaa työntekijöitä 

jatkamaan työelämässä eläkeiän 

saavuttamisen jälkeen. 

− Työelämä on murroksessa. 

Raja sen välillä oletko työelämässä 

vai eläkkeellä ei ole enää 

niin selvä. Voit olla molempia, 

sanoo Sirkka. 

Sirkka kuvaa hanketta polkuna, 

jota kuljetaan yhdessä. Valmiita 

vastauksia siitä, miten työelämässä 

jaksetaan paremmin 

ei ole kenelläkään, mutta yhdessä 

kokeilemalla ne löytyvät. 

− Työelämässä me kaikki 

olemme merkityksellisiä ja tärkeitä, 

Sirkka summaa. 

Hankkeessa on mukana työterveyshuolto 

ja työeläkevakuutusyhtiö 

Keva. 

Hallinnon asiantuntija Pirkko Aalto kuvailee työpaikkaansa toiseksi 

kodikseen. Mukavaan paikkaan on helppo palata.

8 


LYHYET 

Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalveluilla 

huikea vuosi 2023 

TOIMITTANUT: HELI MALILA-KOLKKA 

KUVA: AARON HANNULA 

TILASTOGRAFIIKAT: ANRI VESTON 

VUOSI 2023 oli ensimmäinen kokonainen 

toimintavuosi koronarajoitusten jälkeen. 

Kaarinan kirjastoissa vuosi oli ennätyksellisen 

vilkas erityisesti lainamäärien osalta. 

Kulttuuripalvelut puolestaan keräsivät 

vuoden aikana tapahtumiinsa lähes 23 

000 kävijää. 

Kaarinan kirjastoissa 

ennätyksellisen vilkas vuosi 

Vuosi 2023 oli Kaarinan kirjastoissa lainauksen 

ennätysvuosi. Lainoja oli yli 780 

000 mikä on 20 prosentin nousu vuoteen 

2022. Aiempi lainaennätys vuodelta 2019 

rikkoontui nyt yli 100 000 lainalla. Suurin 

osa lainoista oli kirjoja ja niitä lainattiin 

enemmän kuin koskaan aiemmin. 

Eniten lisääntyi sekä lasten että aikuisten 

tietokirjojen lainaus. 

- Kokonaislainaus on kasvanut ja erityisesti 

kirjojen lainaus on ilahduttavasti 

noussut. Sekä lasten että aikuisten 

kauno- ja tietokirjallisuuden lainaus on 

kasvanut. Lainaus on kasvanut tasaisesti 

myös muussa kuin suomenkielisessä kirjallisuudessa. 

E-aineistojen käyttö on lisääntynyt 

ja e-kirjojen lainaus on noussut 

lähes 20 prosenttia edellisvuodesta, 

iloitsee kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja 

Arja Pesonen. 

Vaski-kirjastot aloittivat musiikin CDlevyjen 

kellutuksen vuoden 2023 alussa. 

Kellutus tarkoittaa sitä, että levyt jäävät 

siihen Vaskin toimipisteeseen, johon ne 

palautetaan. Musiikin lainaus on ollut 

pitkään laskusuuntainen, mutta kellutuksen 

myötä myös CD-levyjen lainaus lisääntyi 

15 prosenttia. Kellutus on lisännyt 

lainausta, sillä se on monipuolistanut 

musiikkivalikoimaa myös pienissä kirjastoissa. 

Kirjastojen ovet kävivät ahkerasti ja fyysiset 

käynnit lisääntyivät. Kirjastokäyntejä 

oli 10 jokaista kaarinalaista kohden. 

Myös verkkokirjastoa käytettiin ahkerasti 

ja verkkokäyntejä oli lähes 290 000. 

Kirjastokorttia käyttävien asiakkaiden 

määrä on kasvussa. Lainausoikeuttaan 

käytti 300 asiakasta enemmän kuin edellisvuonna. 

Tapahtumia kirjasto järjesti jonkin 

verran vähemmän kuin edellisvuonna, 

mutta käyttäjäkoulutuksissa kuten kirjavinkkauksissa 

sekä tiedonhaun ja kirjastonkäytön 

opetuksessa nousua oli 50 

prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kirjaston 

järjestämiä tapahtumia ja opastuksia 

oli vuoden aikana yli 500. Lukupiirit, 

satutunnit, opastukset, vinkkaukset 

ja muut kirjaston tapahtumat tavoittivat 

8 300 osallistujaa. 

Kulttuurin monipuolinen 

tarjonta keräsi 23 000 kävijää 

Kaarinan kulttuuripalvelujen tapahtumiin 

osallistui viime vuonna lähes 23 000 

kävijää. Tarjonta oli vuoden aikana hyvin 

monipuolista. 

Erilaiset konsertit olivat erityisen suosittuja. 

Kaarina-talossa kuultiin mm. kuoroesityksiä, 

klassista kitaramusiikkia, 

tangoa, lastenmusiikkia, ranskalaista kamarimusiikkia, 

kansanmusiikkia ja nautittiin 

myös yhteisestä joululaulutilaisuudesta. 

Suurimpaan suosioon viime 

vuoden konserteista nousi Tango del 

norte -yhtyeen konsertti. Kuuntelijoita oli 

konsertissa niin paljon, että Kaarina-salista 

loppuivat tuolit kesken! 

Kulttuuripalvelut suunnittelevat ja toteuttavat 

tapahtumia yhdessä mm. kirjaston, 

kansalaisopiston sekä musiikkiopisto 

Arkipelagin kanssa. Kirjaston 

kanssa yhteistyötä tehdään esimerkiksi 

kirjallisten iltojen ja luentojen osalta. Kansalaisopiston 

kanssa yhteistyössä järjestettyjen 

luentojen aiheet ovat vaihdelleet 

kuvataiteesta ja kirjallisuudesta aina 

rakentamiseen ja lentämisen historiaan. 

Musiikkiopisto Arkipelag järjestää säännöllisesti 

oppilaskonserttejaan Kaarinasalissa. 

Näissä konserteissa on päästy 

nauttimaan esimerkiksi harppu- ja pianomusiikista. 

Kulttuuripalvelut järjestävät vaihtuvia 

näyttelyitä Kaarina-talossa ja Piikkiön kirjastossa. 

Näyttelyissä on ollut monipuolisesti 

esillä erilaisia taidemuotoja ja tekniikoita. 

Näyttelyissä on pyritty nostamaan 

esille erityisesti paikallisia taiteilijoita. 

- Kulttuurin ja kirjaston yhteistyö 

saman yksikön sisällä tuo Kaarinassa synergiaetua. 

Kirjasto keskittyy omaan 

ydintehtäväänsä, eli monipuolisten lukutaitojen 

edistämiseen ja kulttuuripalveluiden 

kautta saadaan laadukasta tapahtumatuotantoa 

ja -osaamista taloon, Arja 

Pesonen toteaa.

KAAVOITUSKATSAUS 2024 

Kaarinan kaupungin päämääränä on olla 

houkutteleva ja kilpailukykyinen paikka 

asua, yrittää ja tehdä työtä. Tätä päämäärää 

toteuttavat useat toimijat yhdessä ja 

erikseen. Maankäytön suunnittelulla ja 

kaavoituksella käynnistetään monivaiheinen 

ketju, joka rakentuu vähitellen fyysiseksi, 

rakennetuksi ympäristöksi. 

KAAVOITUKSELLA kehitämme yhdessä Kaarinasta parasta paikkaa. Onnistuneilla 

valinnoilla erottaudumme muista ja edistämme Kaarinan 

elinvoimaa sekä hallittua kasvua. Tavoitteenamme ovat asuinalueiden 

monimuotoisuus, luonnon ja viheralueiden läheisyys sekä toimivat liikenneyhteydet, 

jotka takaavat arjen sujuvuuden ja perustan jokaisen 

kaarinalaisen hyvinvoinnille. 

KAAVOITUSKATSAUS 

KAARINAN kaupunkirakenteen kehittäminen perustuu olemassa olevan 

taajaman täydentämiseen ja laajentamiseen. Kaavoituksessa asioita sovitetaan 

yhteen ja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti maankäytön ohjelman 

avulla, jossa on määritelty asumisen ja yrittämisen kannalta keskeisimmät 

maankäytön kehittämiskohteet vuosille 2019-25. 

SUUNNITTELUN PAINOPISTEET JA KAUPUNKI- 

KEHITTÄMISEN STRATEGISET TAVOITTEET 

• Piispanristi muuttuu kaupunkimaiseksi, monipuolisen maankäytön 

kaupunginosaksi. 

• Lemunniemelle konseptoidaan uusia tulevaisuuden asuinalueita, 

joiden vetovoimatekijänä on ainutlaatuinen ympäristö ja merellisyys. 

• Keskustan kehittämisellä ja täydennysrakentamisella keskusta rakentuu 

elinvoimaisemmaksi. Toriaukiosta sekä muista keskustan 

alueista muodostuu kaikkien kaarinalaisten olohuone ja kohtaamispaikka. 

• Littoinen ja Verkakylä kehittyvät monipuolisina asuinalueina. 

• Krossin ja Raadelman liittymien välinen alue kehittyy ja vahvistuu 

edelleen monipuolisena liike- ja työpaikka-alueena. 

• Turun Kehätiehen E18 tukeutuu uusia logistiikka- ja yritysalueita ja 

Pukkilan työpaikka-alue kehittyy. 

• Piikkiö tarjoaa kirkonkylämaista ja maaseutuun kytkeytyvää asumista. 

• Kuusisto kytkeytyy tiiviisti päätaajamaan ja kaupunkiseutuun ja tarjoaa 

merenläheisiä asuin- ja virkistysmahdollisuuksia. 

• Harvaluoto tarjoaa merellisiä kylämäisiä asuinpaikkoja ja loma-asumista. 

Kohteiden suunnittelusta päätetään tarkemmin kaavoitusohjelmassa. 

SUUNNITTELUTASOT JA KAAVAJÄRJESTELMÄ 

Maakuntakaavoitus 

MAAKUNTAKAAVA on kuntien yleiskaavoitusta ohjaava kaava, jonka laatimisesta 

vastaa Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomessa on voimassa 

kokonaismaakuntakaava, jota täydennetään teemakohtaisilla vaihemaakuntakaavoilla. 

Kaarinassa on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava vuodelta 

2004 ja vuonna 2018 hyväksytty taajamien, palveluiden ja liikenteen 

vaihemaakuntakaava, jonka lähtökohtana on ollut Turun kaupunkiseudun 

rakennemalli. 

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on hyväksytty kesäkuussa 

2021. Hyväksymispäätöksestä tehtiin neljä valitusta, jotka Turun 

hallinto-oikeus hylkäsi. Hallinto-oikeuden päätöksestä on haettu kolme 

valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 

Maakuntakaavat löytyvät Varsinais-Suomen liiton sivuilta: 

varsinais-suomi.fi/suunnittelu/maakuntakaava 

Yleiskaavoitus 

YLEISKAAVAN uudistaminen jatkuu osayleiskaavojen laatimisella. Piikkiön 

taajaman osayleiskaava on tavoite- ja luonnosvaiheessa. Rakennuskannan 

päivitysinventointi valmistui syksyllä 2021. Parhaillaan ovat käynnissä 

mm. alueen arkeologisen kulttuuriperinnön sekä luontoarvojen 

selvitykset. 

PIIKKIÖN TAAJAMAN JA KEHÄTIEN VARREN OSAYLEISKAAVA 

Piikkiön taajama: Osayleiskaavan tavoitteena on määritellä Piikkiön taajaman 

maankäytön suuntaviivat. 

Kehätien varsi: Osayleiskaavalla selvitetään Kehätien varren maankäy- 

Kaarinan keskustan alueen kehittämistä jatketaan vuonna 2023 

järjestetyn yleisen ideakilpailun ideoiden pohjalta. 

tön periaatteita. Tavoitteena on kehittää yritysalue valtakunnallisten väylien 

varrelle. 

Osayleiskaavatyössä huomioidaan myös käynnissä olevan nopean junayhteyden 

ratalinjauksen suunnittelu sekä pitkällä tähtäimellä mahdolliseen 

lähijunaliikenteeseen varautuminen. Itäisen Kaarinan tieyhteyksiä 

tarkastellaan seudullisena taustaselvityksenä yhteistyössä maakuntaliiton 

kanssa liikennejärjestelmäsuunnittelun tasolla. 

Asemakaavoitus 

KAUPUNKIRAKENTEEN kehittäminen perustuu olemassa olevan taajaman 

täydentämiseen ja laajentamiseen. Tätä tarkoitusta varten on kaavoitusohjelmassa 

määritelty kaavoituksen painopistealueet, joita ovat: 

• Keskusta 

• Rauhalinna 

• Piispanristi 

• Lemunniemi 

• Turku-Helsinki moottoritien varren yritysalueet 

Myös muilla alueilla on käynnissä kaavahankkeita. Kaavoituskatsauksessa 

mainittujen asemakaavojen lisäksi saattaa olla vireillä tai tulla vireille 

myös vähäisiä asemakaavojen muutoksia. 

Kaavajärjestelmä 

KAAVOITUS tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa 

maankäytön suunnitteluprosessia. Kaavoitusta säätelevät maankäyttö- 

ja rakennuslaki (MRL), maankäyttö ja rakennusasetus (MRA) sekä 

valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

ovat valtioneuvoston ohjeita, jotka on otettava 

huomioon mm. maakuntakaavassa. 

MAAKUNTAKAAVA 

USEITA kuntia koskeva maakuntakaava laaditaan Varsinais- 

Suomen liitossa. Siinä esitetään maakunnan kannalta keskeiset 

asiat kuten taajama ja keskusta-alueet sekä liikenteen pääväylien 

ja seudullisten viheralueiden sijoittuminen. Maakuntakaava ohjaa 

yleiskaavoitusta. 

YLEISKAAVA 

YLEISKAAVA voi kattaa koko kunnan alueen tai vain kunnan osan 

(osayleiskaava). Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan 

alueen pääkäyttötarkoitukset (asuminen, työpaikka, virkistys jne.). 

Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. 

ASEMAKAAVA 

ASEMAKAAVASSA suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, 

rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä 

pysäköintijärjestelyt. Kaavamääräyksillä voidaan myös mm. 

suojella rakennuksia ja arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. 

Asemakaavan lisäksi osalle alueista on laadittu erityismääräyksiä 

(rakennustapaohjeita), joita tulee noudattaa.


VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 

Strategisesti merkittävät asemakaavat on merkitty *-symbolilla. 

Kaikki vireillä olevat kaavat löytyvät osoitteesta 

www.kaarina.fi/kaavoitus 

KESKUSTA JA RAUHALINNA 

1. Keskustan asemakaavan muutos * 

Keskustan asemakaavatöiden pohjaksi on järjestetty arkkitehtuurikilpailu 

keskusta-alueen kehittämiseksi. Asemakaavan muutoksen tavoitteena 

on virastotalon uudistaminen, uudisrakentaminen Kaarina-talon 

ympäristössä ja viihtyisän kaupunkitilan kehittymistä keskustan 

alueella. 

2. Rauhalinnan länsiosan asemakaava * 

Rauhalinnan suuren asuinalueen toinen asemakaava laaditaan Saaristotien 

ja Ladjapuron väliselle alueelle. Tavoitteena on suunnitella 

osayleiskaavan pohjalta keskustaa täydentävä asuntoalue. Kaava on 

ehdotusvaiheessa. 

3. Rauhalinnan talouskeskuksen asemakaava 

Tavoitteena on suunnitella osayleiskaavan pohjalta vanhaa ympäristöä 

täydentävä asuin- ja toimitila-alue. Talouskeskuksen lisäksi käsittää 

suunnitelma rannan länsiosasta ainakin kaupungin omistaman 

alueen. Kaavatyö on luonnosvaiheessa ja odottaa Rauhalinnan länsiosan 

asemakaavan valmistumista. 

4. Ylikosken eteläosan asemakaava 

Alueelle on tarkoitus kaavoittaa osayleiskaavan mukainen uusi rivitaloalue. 

Kaava on ehdotusvaiheessa. Kaavatyöhön liittyy maankäyttösopimus. 

5. Voivalan yritysalueen täydennys * 

Tavoitteena on lisätä yritystonttien tarjontaa Uudenmaantien ja Voivalantien 

välisellä alueella. Asemakaava on ehdotusvaiheessa. 

6. Koristontien ja Pohjanpellonkadun asemakaavan muutos 

Tavoitteena on muuttaa nykyisten liike- ja toimitilarakennusten käyttötarkoitus 

asumiseen. Kaavatyö on käynnistämisvaiheessa ja siihen 

liittyy maankäyttösopimuksia. 

7. Keskusliikuntapuiston asemakaavan muutos * 

Työssä tutkitaan liikuntapuiston toimintojen kehittämistä ja lisärakentamismahdollisuuksia. 

Liikenneturvallisuutta parannetaan kehittämällä 

liikenteen sujuvuutta, kevyen liikenteen yhteyksiä ja pysäköintialueita. 

Kaavatyön loppuun saattaminen odottaa tarkempia tavoitteita 

liikuntapuistoon tulevista toiminnoista. Kaavatyö on ehdotusvaiheessa. 

PIISPANRISTI JA LEMUNNIEMI 

8. Poikluomantien varsi Piispanristin panimon alueella * 

Tavoitteena on laatia Poikluomantien varteen asemakaavan muutos 

asuinkerrostalojen rakentamista varten. Kaavatyö on ehdotusvaiheessa 

ja siihen liittyy maankäyttösopimus. 

9. Nuolikadun varren asemakaavan muutos * 

Tavoitteena on rakentaa asuinkerrostaloja Uudenmaantien pohjoispuolelle 

Piispanristintien ja Nuolikadun kulmaukseen ja kehittää Piispanristiä 

monipuolisen maankäytön alueeksi. Kaava on ehdotusvaiheessa 

ja siihen liittyy maankäyttösopimus. 

10. Ala-Lemun niemen asemakaava * 

Tavoitteena on rakentaa Lemunniemen osayleiskaavan mukainen 

pientaloalue Ala-Lemun niemeen. Kaava on hyväksymisvaiheessa ja 

siihen liittyy maankäyttösopimuksia. 

11. Torppalan ekokylän asemakaava * 

Tavoitteena on rakentaa Torppalantien varteen ja Kuokkamaahan 

eri maanomistajien alueille Torppalan ekokylä. Alueella 

tullaan muun muassa hyödyntämään uusiutuvan energian 

käyttöä asumisessa. Kaavatyö on ehdotusvaiheessa 

ja siihen liittyy maankäyttösopimuksia. 

12. Yli-Lemun puistotie 

Tavoitteena on käynnistää Lemunniemen 

katuverkon suunnittelu 

Ala-Lemun kartanon ja Lemuntien 

välillä niin, että Lemunniemeen 

kaavoitettavien alueiden 

rakentaminen ja liikenteen järjestäminen 

voidaan toteuttaa sujuvasti 

kaupungin katuverkolla. Kaavatyö 

on käynnistämisvaiheessa. 

13. Mt 180 asemakaavan muutokset (3 

asemakaavatyötä) * 

Tavoitteena on muuttaa Kurkelantien 

varrella nykyiset asemakaavat Väyläviraston 

laatiman tiesuunnitelman mukaisiksi 

välillä Kurkelantie – Kuusistonsalmi. 

Kaavat ovat ehdotusvaiheessa. 

MOOTTORITIEN VARREN YRITYSALUEET 

14. Lakarin katuyhteyden asemakaava ja asemakaavan muutos * 

Tavoitteena on kehittää moottoritien pohjoispuolen yritysalueen saavutettavuutta 

uuden katuyhteyden avulla. Kaava on luonnosvaiheessa 

ja suunnittelu jatkuu Moottoritien varren kaavatyön selvitysten ja 

kaavatyön edistyessä. 

15. Moottoritien varsi Krossin yritysalueen ja Raadelman liittymän välisellä 

alueella * 

Tavoitteena on kehittää Krossin ja Raadelman liittymien välistä aluetta 

uudeksi monipuoliseksi yritysalueeksi. Suunnittelu käynnistyy 

aluetta koskevien selvitysten laatimisella. Alueen toteuttamisjärjestys 

ja laadittavat asemakaavatyöt tarkentuvat selvitysten edistyessä. Kaavatyö 

on käynnistämisvaiheessa. 

PIIKKIÖ 

16. Salvelan asemakaavan muutos 

Tavoitteena Salvelan kartanon asemakaavan ajanmukaistaminen. 

Kaupunki on myynyt kartanon uudelle omistajalle vuoden 2023 lopussa. 

Kaavatyö jatkuu nyt luonnosvaiheesta. 

17. Piikkiön keskustan asemakaavan muutos Myllytiellä 

Tarkoitus korvata vanha liiketila asuinkerrostalolla. Kaava on luonnosvaiheessa. 

18. Katarin asemakaavan muutos 

Katarin alueen asemakaavat ajanmukaistetaan. Alueella on rakennushistoriallisia, 

kaavassa huomioitavia arvoja. Kaavatyö on ehdotusvaiheessa. 

19. Makarlan eteläosan asemakaavan muutos 

Makarlan eteläosan alueen asemakaavat ajanmukaistetaan. Kaava 

on luonnosvaiheessa ja alueella on rakennuskielto. 

20. Toivonlinnan asemakaavan muutos 

Tavoitteena on uusia vanhentunut asemakaava 

siten, että alueelle voidaan rakentaa jonkin 

verran myös pientaloasuntoja. Kaava 

on ehdotusvaiheessa ja siihen liittyy 

maankäyttösopimus. 

LITTOINEN, 

AURANLAAKSO JA 

NUNNA 

21. Länsiradan ratasuunnitelman 

mukaiset asemakaavat 

ja asemakaavan muutokset 

(3 kpl) * 

Tavoitteena on laatia tarvittavat 

asemakaavat ja ase-

makaavojen muutokset välillä Nunna – Turun raja, jotta alueelle laadittavan 

ratasuunnitelman mukainen kaksoisraide on mahdollista 

toteuttaa. Kaavatyöt ovat ehdotusvaiheessa. 

22. Eräkadun alueen asemakaavan laajennus 

Pientaloalueen täydentäminen Keijunkatua jatkamalla. Kaavatyö ei 

ole ollut mukana kaavoitusohjelmassa 2022 ja 2023. Kaavatyö on keskeytynyt 

Kaarinantien käännön tarpeen arvioimiseksi. Kaavatyöhön 

liittyy maankäyttösopimus. 

23. Kauselan asemakaavan muutos 

Korttelialueen sisäisten kulkuyhteyksien järjestäminen. Kaavatyö on 

keskeytynyt. 

Edellä mainittujen kaavatöiden lisäksi on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 

Ala-Lemun kartanoa koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. 

Asemakaava ei ole lainvoimainen siitä tehdyn valituksen johdosta. 

TONTTITARJONTA 

KAARINASSA on kaavoitettuja ja rakentamiskelpoisia asumiseen tarkoitettuja 

tontteja noin 480. Näistä kaupungin omistamia omakotitalotontteja 

on noin 85. Yksityisten omistamia rakentamattomia asuinkerrostalo- 

ja liikerakentamisen tontteja on noin 15 ja rivitalo- ja ketjutalotontteja 

noin 50. Kaupungin omakotitontteja on myynnissä seuraavilla alueilla: 

Sorro, Hulkkio, Verkakylä, Paltta, Makarla, Pontela ja Lounais-Empo. Osa 

tonteista on myös mahdollista vuokrata. Yritystonttien ajantasaista tilannetta 

voi tiedustella maankäyttöinsinööriltä/toimistosihteeriltä. 

KESKUSTAN YLEISEN IDEAKILPAILUN POHJALTA 

JATKETAAN KESKUSTAN KEHITTÄMISTÄ 

Kaarina-talon laajentamissuunnittelu 

käynnistetään ja torin kehittämistä jatketaan 

Keskustan yleiseen ideakilpailuun saatiin 38 ehdotusta ja voittaneet ehdotukset 

palkittiin lokakuussa 2023. Arkkitehtikilpailun pohjalta käynnistetään 

asemakaavan muutos, joka mahdollistaa Kaarina-talon laajentamisen 

samalla Oskarintalon kehittämismahdollisuuksia tutkien. Pysäköintiratkaisuja 

kehittämällä vapautetaan asfalttikenttiä jatkorakentamiselle. 

Tavoitteena on vahvistaa keskustan asemaa kaarinalaisten olohuoneena 

sekä lisätä asumista ja yritystoiminnan mahdollisuuksia torin 

ympärillä. Samanaikaisesti viedään eteenpäin torialueen kokonaissuunnittelua 

ja vaiheittaista toteutusta. 


TONTTIMYYNTI 

Lisätiedot tonteista: 

MAANKÄYTTÖINSINÖÖRI TOIMISTOSIHTEERI 

Henna Correia Noca Eija Laurila 

PUH. 050 373 0289 PUH. 050 373 2583 

Ajantasainen tonttitilanne: 

www.kaarina.fi/tontit 

Havainnekuva ehdotuksesta ”Kaariz”, joka on toinen palkituista töistä. 

Ehdotuksen ovat laatineet Kangas & Vuorinen Arkkitehdit Oy. 

Keskustan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, minkä edesauttamiseksi 

laaditaan pidemmän tähtäimen asiakirjoja. Keskustakilpailun pohjalta 

laaditaan mm. keskustan yleissuunnitelma asemakaavamuutosten 

laatimiseksi. Lisäksi laaditaan laatukäsikirja laadullisten tavoitteiden 

edistämiseksi. Kilpailutyöt antavat näihin erinomaista pohjaa. 

Arkkitehtien Liisa Heinonen ja Henri Jessen-Juhler laatima ehdotus 

”Korttelit ja kävelykadut” sijoittui keskustan ideakilpailussa jaetulle 

toiselle palkintosijalle. 

SEUDULLISET LIIKENNEHANKKEET 

Suunnittelussa ja selvityksessä olevia seudullisia 

liikennehankkeita Kaarinassa 

LÄNSIRATA 

HELSINKI-TURKU VÄLILLÄ on strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä, 

sillä se yhdistää maan suurimman ja maan kolmanneksi suurimman 

kaupunkiseudun. Nopea junayhteys kaupunkien välillä tulee toteutuessaan 

palvelemaan laajaa joukkoa ihmisiä ja tukee radan varren kaupunkien 

ja kuntien maankäyttöä. 

KAARINAN LÄNTINEN OHIKULKUTIE ELI PARAISTENVÄYLÄ 

PARAISTENVÄYLÄ on yksi keskeisistä Turun kaupunkiseudun kehittämiskohteista, 

jolla luodaan Kaarinaan maankäytöllisiä edellytyksiä eheämmän 

ja viihtyisämmän kaupunkialueen kehittämiselle ja turvataan Turunmaan 

saariston ainoan tieyhteyden toimivuutta ja turvallisuutta. Tiesuunnitelma 

on saanut tarvittavan rahoituksen ja suunnittelu on käynnissä Varsinais- 

Suomen ELY -keskuksessa. Tavoitteena on, että tiesuunnitelma valmistuu 

vuoden 2024 aikana. Kaarinan kaupunki laatii yhteistyössä ELY-keskuksen 

kanssa tiesuunnitelman kannalta tarvittavat asemakaavan muutokset.


SEUDUN YHTEISTYÖ 

MAL-sopimus 

KAARINAN kaupunki on hyväksynyt maankäytön, asumisen ja liikenteen 

sopimuksen, joka perustuu Turun kaupunkiseudun 13 kunnan ja valtion 

yhteiseen tahtotilaan seudun pitkäjänteisestä kehittämisestä. Sopimuksessa 

määritellään Turun seudun 12 vuoden kehityspolku ja tavoitetila 

vuodelle 2030+ maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden 

osalta sekä määritellään toimenpiteet vuosille 2020–2023. Sopimuksen 

tavoitteena on luoda edellytykset seudullista tarvetta vastaavalle 

monipuoliselle asuntotonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän 

ja -investointien ja maankäytön paremmalle yhteensovittamiselle. 

MAL-sopimuksen päivittämiskierros on käynnissä ja aktiivisessa neuvotteluvaiheessa. 

Työtä ohjaa seudullinen MAL-ohjausryhmä ja neuvottelut 

käydään ympäristöministeriön nimittämässä valmistelutyöryhmässä 

kuntien ja valtion välillä. Tavoitteena on ajanmukaistaa maankäytön, 

asumisen ja liikenteen tavoitteet ja määritellä kehityspolkuja tavoitteisiin 

pääsemiseksi sekä määritellä toimenpiteet vuosille 2024-2027. MAL-sopimuksessa 

käsitellään liikennehankkeita siltä osin kuin valtion kanssa yhteistyössä 

tehtävät hankkeet eivät ole jo valtion rahoituksen piirissä, eli 

uusia hankkeita. MAL-sopimuksessa korostuvat kestävän liikenteen näkökulmat 

sekä asumisen teemat. MAL-sopimuksessa sitoudutaan yhtenä 

toimenpiteenä mm. rakennemallin seudulliseen päivitystyöhön. Seudun 

aktiiviset yhteistyörakenteet näkyvät siinä, että MAL-ohjausryhmä 

toimii myös rakennemallityön ohjausryhmänä. 

Rakennemalli 

KAUPUNKISEUDUN kuntien yhteistyönä on laadittu rakennemalli. Siinä on 

suunniteltu uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittumista vuoteen 

2035 mennessä. Rakennemallin tärkein tavoite on pysäyttää yhdyskuntarakenteen 

hajoaminen ja osoittaa merkittävä osa uudesta rakentamisesta 

täydentämään olemassa olevia taajamia ja tukemaan joukkoliikennevyöhykkeitä. 

Merkittävä osa uusista asuinalueista tulee Kaarinaan. Rakennemalli 

on hyväksytty seudun kuntien valtuustoissa. Rakennemallilla 

ei ole juridisia oikeusvaikutuksia. Rakennemallia toteutetaan uuden maakuntakaavan 

ja kuntien yleis- ja asemakaavojen avulla. 

Seudun rakennemallin päivitystyö on käynnistymässä ja ensimmäisessä 

vaiheessa työssä laaditaan ylikunnallisia selvityksiä, kuten viherrakenneselvitys 

sekä itäisten kuntien liikenneverkkoa koskeva selvitys. Selvityksiä 

jatketaan vuonna 2024 ja varsinainen rakennemallin laatiminen käynnistyy 

2025. Kaarinassa tullaan ohjelmoimaan Kaarinan maankäytön suuntaviivat 

päivittämällä Kaarinan maankäytön ohjelma 2019-2025 seuraavalle 

ohjelmakaudelle syksyllä 2024. Tämä ohjelmointi pohjustaa seudullisen 

rakennemallin päivittämistyötä Kaarinan tavoitteiden osalta. 

Asunto- ja maapoliittiset ohjelmat 

KAUPUNKISEUDUN asunto- ja maapoliittisella ohjelmalla pyritään edistämään 

maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan yhteistyötä luomalla 

yhtenäisiä periaatteita: Maata hankitaan aktiivisesti rakennemallin keskeisiltä 

alueilta ennen asemakaavoitusta. Raakamaan hinnoittelun periaatteita 

yhdenmukaistetaan. Maankäyttösopimuksia ei pääsääntöisesti 

tehdä kuntien keskeisillä raakamaan hankinta-alueilla. Kaarinan uusissa 

maankäyttösopimuksissa sopimuskorvaus perustuu asemakaavoituksesta 

johtuvan maan arvon nousun leikkaamiseen. Kaupunkiseudun 

asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2022-2025 valmistui loppuvuodesta 

2021. 

Kaarinan kaupungin oma asunto- ja maapoliittinen ohjelma valmistui 

keväällä 2022 ja ohjelma sisältää lisäksi yritysalueita koskevan analyysiosuuden. 

Jatkossa Kaarina panostaa yritysalueiden yleis- ja asemakaavalliseen 

suunnitteluun. 

YHTEYSTIEDOT 

KAUPUNKIKEHITYSJOHTAJA 

Päivi Liuska-Kankaanpää 

KAUPUNGINARKKITEHTI 

Taina Riekkinen 

30.6.2024 SAAKKA VS. 

KAUPUNGINARKKITEHTI 

Oscu Uurasmaa 

KAAVASUUNNITTELIJA 

Lotta Salminen 

KAAVASUUNNITTELIJA 

Jani Laasanen 

MITEN VOIN OSALLISTUA? 

kaarina.fi/yhteystiedot 

KAAVOITUSARKKITEHTI 

Ville Aaltonen 

KAAVOITUSARKKITEHTI 

Sissi Qvickström 

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELIJA 

Maaria Vanhatalo 

KAAVOITUSAVUSTAJA 

Tiia Lehtonen 

KAAVOITUS 

www.kaarina.fi/kaavoitus 

kaavoitus@kaarina.fi 

etunimi.sukunimi@kaarina.fi 

Asemakaavamuutoksen hakeminen 

MAANOMISTAJA voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta 

tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista vapaamuotoisella anomuksella. 

Kaavoitusanomukset käsitellään, kiireellisiä tai kaupungin kehittämisen 

kannalta olennaisia hankkeita, lukuun ottamatta vuosittain kaavoitusohjelman 

valmistelun yhteydessä. Asemakaavan laatimisesta peritään 

korvaus kaupunkikehityspalveluiden taksan mukaisesti tai kaavoituksen 

käynnistämissopimuksessa sovittavan hinnan mukaisesti. Kaavoitusanomuslomake 

löytyy kaupungin kotisivuilta. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 

KAAVOITUSTYÖN osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, lähtökohdat, 

alustavat tavoitteet ja kaavan osalliset esitellään kaavan vireille tulon yhteydessä 

osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jota täydennetään suunnittelun 

kuluessa. 

Osallinen (MRL 62 §) 

KAAVAN osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, 

työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia 

voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten esim. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset 

sekä viranomaistahot. Kaikki osallistahot luetellaan kunkin 

kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osalliseksi voi 

ilmoittautua kuka tahansa. 

Kaavaluonnos 

KAAVALUONNOS laaditaan kaavaprosessin alkuvaiheessa. Se ei ole vielä kaikilta 

yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava. Kaavaluonnosta pidetään nähtävillä 

14 - 30 päivää. 

Mielipide (MRL 62 §, MRA 30 §) 

OSALLISET ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä osallistumis- 

ja arviointisuunnitelmista ja vireillä ja valmisteltavana olevista kaavoista. 

Vapaamuotoisen mielipiteen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti, mutta 

se on tarkoituksenmukaista perustella. 

Kaavaehdotus 

KAAVAEHDOTUS on lähes valmis kaava. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot 

viranomaisilta ja osalliset voivat jättää siitä muistutuksia. Kaavaehdotus 

asetetaan uudelleen nähtäville, mikäli muistutusten ja lausuntojen 

takia siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Kaavaehdotusta pidetään 

nähtävillä 30 päivää. 

Muistutus (MRL 65 §, MRA 27 §) 

NÄHTÄVILLÄ olevasta kaavaehdotuksesta voi tehdä vapaamuotoisen kirjallisen 

muistutuksen ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Muistutukset tulee 

toimittaa kaupungin kirjaamoon kaupunginhallitukselle osoitettuna. 

Valitus, valitusoikeus (KL 92 §, MRL 191-192 §) 

KAAVAN hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Valitusaika 

on 30 päivää. 

KAAVAPROSESSI 

Tiedottaminen ja kaavan 

käsittelyvaiheet 

KAAVOJEN vireilletulosta ja nähtävillä 

olevista kaavoista tiedotetaan 

kuulutuksilla Kaarina-lehdessä ja 

Piikkiön osalta Kunnallislehdessä, 

kaupungin virallisella ilmoitustaululla 

(Oskarinkatu 4) ja osallisille lähetettävillä 

kirjeillä. Kuulutukset 

julkaistaan myös kaupungin kotisivujen 

sähköisellä ilmoitustaululla. 

OSALLISTUMINEN 

KAAVAVAIHE 

PÄÄTÖKSENTEKO 

MIELIPITEET 

VIREILLE TULO, 

OSALLISTUMIS- JA 

ARVIOINTISUUN- 

NITELMA 

KAUPUNKIKEHITYS- 

LAUTAKUNTA 

OSALLISTUMIS- 

KOKOUS, 

MIELIPITEET 

KAAVALUONNOS 


LAUTAKUNTA 

MUISTUTUKSET 

JA LAUSUNNOT 

KAAVAEHDOTUS 


LAUTAKUNTA/ 

KAUPUNGIN- 

HALLITUS 

(VALITUS) 

KAAVAN 

HYVÄKSYMINEN 


LAUTAKUNTA/ 

KAUPUNGIN- 

VALTUUSTO 

LAINVOIMAINEN 

KAAVA


13 

POIKKEAVIA 

AUKIOLOAIKOJA 

KEVÄÄLLÄ 2024 

PALVELUPISTEET 

Palvelupiste Fiskari 

• Pääsiäinen: perjantaina 

29.3. ja maanantaina 1.4. 

suljettu 

• Vappu: keskiviikkona 1.5. 

suljettu 

• Koulutuspäivä: maanantaina 

6.5. suljettu 

• Helatorstai: torstaina 

9.5. suljettu 

Piikkiön palvelupiste 

• Pääsiäinen: maanantaina 

1.4. suljettu 

• Vappu: keskiviikkona 1.5. 

suljettu 

• Koulutuspäivä: maanantaina 

6.5. suljettu 

KIRJASTOT 

Pääkirjasto 

• Kiirastorstai: to 28.3. 

avoinna klo 9–16 

• Pääsiäinen: pe-ma 

29.3.–1.4. suljettu 

• Vappuaatto: ti 30.4. 


• Vappu: ke 1.5. suljettu 

• Kirjastojärjestelmän 

päivitys: ma 6.5. suljettu, 

ti 7.5. lehtisali ja 

tietokoneet käytössä 

klo 8 alkaen, muut kirjastopalvelut 

käytössä 

heti kun kirjastojärjestelmän 

päivitys on saatu 

päätökseen. Avaamisaika 

ilmoitetaan myöhemmin, 

seuraa ilmoitteluamme! 

• Helatorstaiaatto: ke 8.5. 


• Helatorstai: to 9.5. suljettu 

Piikkiön kirjasto 

• Kiirastorstai: to 28.3. 

asiakaspalvelu avoinna 

klo 10–16, omatoimiaika 

klo 7–16 

• Pääsiäinen: pe-ma 

29.3.–1.4. ei asiakaspalvelua, 

omatoimiaika klo 

7–16 

• Vappuaatto: ti 30.4. asiakaspalvelu 

avoinna klo 

10–16, omatoimiaika klo 

7–16 

• Vappu: ke 1.5. ei asiakaspalvelua, 

omatoimiaika 

klo 7–16 



omatoimikirjasto ei käytössä. 

Ti 7.5. lehtisali ja 

tietokoneet käytössä 

klo 10 alkaen, muut kirjastopalvelut 

käytössä 






• Helatorstaiaatto: ke 8.5. 

asiakaspalvelu avoinna 

klo 10–16, omatoimiaika 

klo 7–16 

• Helatorstai: to 9.5. ei 

asiakaspalvelua, omatoimiaika 

klo 7–16 

• Omatoimikirjasto pois 

käytöstä eurovaalien 

ennakkoäänestyksen 

aikana ti 28.5. klo 16 lähtien. 

Ennakkoäänestysaika 

29.5.–4.6. 

Littoisten kirjasto 

• Pääsiäinen: ma 1.4. ei 

asiakaspalvelua, omatoimiaika 

klo 7–21 



omatoimikirjasto 

ei käytössä. Ti 7.5. kirjastopalvelut 

käytössä 






• Omatoimikirjasto käytössä 

joka päivä klo 7–21 

paitsi kirjastojärjestelmän 

päivityksen aikaan 

6.–7.5. 

Uimahallin poikkeavat 

Kevään poikkeavat aukioloajat, 

jotka vaikuttavat 

uimahallin ja kuntokoulun 

aukioloaikoihin. 

• 28.3. kiirastorstai: kassa 


• pe 29.3. pitkäperjantai: 

uimahalli ja kuntokoulu 

suljettu 

• ma 1.4. toinen pääsiäispäivä: 

uimahalli ja kuntokoulu 

suljettu 

• ti 30.4. vappuaatto: 

kassa avoinna klo 10–15 

• ke 1.5. vappu: uimahalli 

ja kuntokoulu suljettu 

• 5.5. uimahallissa uimakisat: 

uimahallin suljettu 

koko päivän, kuntokoulu: 

avoinna klo 10– 

17. 

• to 9.5. helatorstai: uimahalli 

ja kuntokoulu suljettu 

LIIKUNTA 

SOVELTAVA LIIKUNTA 

Uimakoulut erityistä 

tukea tarvitseville kouluikäisille 

Kesän erityislasten uintikurssit 

järjestetään viiden 

päivän intensiivikursseina 

Kaarinassa ja Turussa 3.– 

7.6. & 10.–14.6.2024 välisenä 

aikana. Uintikurssit 

on tarkoitettu liikunta-, 

kehitys- ja aistivammaisille 

sekä motorista tukea 

tarvitseville lapsille (syntymävuodet 

2016–2008). 

Ilmoittautuminen uintikursseille 

alkaa huhtikuussa. 

Lisätiedot soveltavan 

liikunnan suunnittelija, 

p. 050 373 2641. 

Maksutonta kävelyfutista 

ja -sählyä aikuisille 

ja ikääntyville 

Kävelyfutista torstaisin 

klo 14.30–15.30 Valkeavuoren 

yläkoulun liikuntasalissa, 

Aapiskuja 7. Kävelysählyä 

tiistaisin klo 

15–16 Piispanlähteen yläkoulun 

liikuntasalissa, 

Marsukatu 1. Tule rohkeasti 

pelaamaan rennosti 

mukavassa seurassa! 

Toimintaa ohjaa vapaaehtoinen 

Wertaisliikuttaja. 

Tiedustelut Mikko 

Kaipainen, p. 050 373 

2641. 

65+ -kortti 

65+ -kortti on tarkoitettu 

65 vuotta täyttäneille 

kaarinalaisille omatoimiseen 

liikunnan harrastamiseen. 

Yhdellä maksulla 

käytössäsi ovat uimahalli 

sekä kaupungin kuntosalit 

kerran päivässä. 

Vuositarra 80 €, kevättai 

syystarra 40 €, korttipohja 

ensimmäisellä kerralla 

6 €. Korttien myyntipaikat: 

Kaarinan uimahalli, 

Kaarina-talon palvelupiste 

Fiskari sekä Piikkiön 

palvelupiste. 

Liikuttava-kortti 

Liikuttava-kortti on tarkoitettu 

18–64-vuotiaille 

kaarinalaisille. Kortti 

mahdollistaa sekä innostaa 

omatoimiseen liikunnan 

harrastamiseen 

kaupungin uimahallilla 

sekä Kuntokoulu Kaarinassa. 

Liikuttava-kortin 

hinta on 40 € / 6 kk ja 

korttipohjan hinta 6 €. Lisätietoja 

Liikuttava-kortista 

ja kortin lunastamisesta 

osoitteessa, 

kaarina.fi/liikuttava-kortti. 

LIIKUNTAA KAIKENIKÄISILLE 

Lasten Lystikäs Vaparissa 

• Lauantaina 6.4. ja 20.4. 

klo 10–13 

• 

Mini Lystikkäät 26.4. asti 

• keskiviikkoisin klo 16.30– 

18.30 Ristikallion lastentalo, 

Littoinen 

• torstaisin klo 16.30–18.30 

Empolan koulu, Kuusisto 

• perjantaisin klo 16.30– 

18.30 Piikkiön yhtenäiskoulu 

Ohjatut kuntosalivuorot 

Littoisten monitoimitalolla 

23.4. asti 

• naisten vuoro tiistaisin 

klo 18 ja klo 19 

• sekavuoro torstaisin 

klo 19 

Leikkipuistojumppa Hovirinnan 

rantapuistossa 

7.5. alkaen 

• tiistaisin klo 18 

• vanhemmat jumppaavat 

samalla kun 

lapset leikkivät puistossa 

• maksuton 

Linnavuoren polku sunnuntaina 

28.4. klo 9–11 

• koko perheen Polkuretkitapahtuma 

• luontoaiheinen tehtävävihko 

lapsille mukaan 

• 5 € / aikuinen 

• yhteistyössä Kaarinan 

Kulkijoiden kanssa 

Unelmien ulkoilupäivä 

Hovirinnan rantapuistossa 

lauantaina 4.5. klo 

10–13 

• maksuton tapahtuma, 

jossa kaarinalaisia yhdistyksiä 

ja urheiluseuroja 

mukana. 

• ulkoillaan yhdessä ikää 

katsomatta 

Tulossa! Opastuksia ja 

treenejä ulkokuntolaitteisiin 

tulossa toukokuussa! 

UIMAHALLI 

Vesijumpat 

Kevään vesijumpat jatkuvat 

viikolle 17 (22. 

–28.4.2024) asti. Toukokuun 

vesijumpat alkavat 

viikolla 18 (29.4.–5.5.2024), 

ja ne jatkuvat viikolle 21 

asti (20.–26.5.2024). Vesijumppien 

aikataulut julkaistaan 

myöhemmin 

osoitteessa 

kaarina.fi/vesijumpat 

Kesän uimakoulut 

Kesän uimakouluihin ilmoittautuminen 

• kaarinalaisille 13.5.2024 

klo 17.00 

• ulkopaikkakuntalaisille 

20.5.2024 klo 17.00 

Uimakoulut järjestetään 

viikon ajan arkipäivisin, 

yhteensä 10 kertaa. Lisätietoa 

sekä ohjeet Ilmoittautumiseen 

osoitteessa 

kaarina.fi/uimakoulut 

HUOM! Uimakoulujen ilmoittautumisessa 

on 

hyvä ottaa huomioon 

tarkka ajankohta: jos 

olette ilmoittautumissivulla 

ennen kello 17, on 

selaimen sivu syytä päivittää 

tasan klo 17.00. 

KUNTOKOULU KAARINA 

InBody –testit 

Kuntokoululla pystyt tekemään 

InBody-kehonkoostumustestin. 

Mittaus 

tehdään InBody 720 -laitteella. 

Ajanvaraukset testiin 

etukäteen soittamalla 

tai sähköpostilla, myös 

tekstiviestit. 

Testin hinta on 25 €. 

Kuntosaliohjelman teko 

Kuntosaliohjelma tehdään 

yksilöllisesti jokaisen 

tarpeet ja toiveet 

huomioiden. Ohjelman 

teko sisältää henkilökohtaisen 

ohjelman, kirjalliset 

ohjeet ja ohjauksen. 

Kuntosaliohjelman hinta 

on 25 €. 

Lisätietoa liikunnan 

tarjonnasta 

kaarina.fi/liikunta 

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

14 


TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ 

Musiikkia – 

ja paljon muuta 

Kaarinan 

kulttuurin ja 

kirjastojen 

keväässä! 

Kevät pirskahtelee musiikkia, taidetta ja 

monia kivoja tapahtumia – tule mukaan! 

Nähdään kirjastoissa ja tapahtumissa! 

Kaarinan 

musiikkiviikko 

3.–9.6.2024 

Lisätietoa ja ilmoittautuminen leirille: 

www.kaarinamusic.com 

Kaarinan musiikkiviikon ohjelma 

Ma 3.6. 

Ti 4.6. 

Ke 5.6. 

To 6.6. 

Pe 7.6. 

La 8.6. 

Su 9.6. 

Leirin avajaiset, Kaarinan lukio 

Opettajakonsertti, Kaarinan kirkko 

Opettajakonsertti, Piikkiön kirkko 

Oppilaskonsertit Kuusistossa, 

Kuusiston kirkko –Taidekartano – 

Piispanlinnan rauniot 

Oppilaskonsertit, Kaarinan kirkko 

Sinfoniaorkesterin konsertti, 

Kaarinan kirkko 

Päätöskonsertti, Kaarinan lukio 

Tällä aukeamalla on mainittu vain osa monista 

tapahtumista! Kaikki tapahtumat ja ajankohtainen 

tieto löytyy Kaarinan kaupungin sivulta 

osoitteesta: www.kaarina.fi/tapahtumat 

Piikkiö Päivä 

la 25.5. klo 10–15 

Piikkiön keskustan 

alueella 

Lue ohjelma: 

www.piikkiopaivat.fi 

Lasten supersankaripäivä 

Barnens superhjältedag 

Pe 26.4.klo 16–18.30, Kaarina-talo 

Supersankaripäivänä kirjastosta löytyy tehtäviä 

ja visoja sankareille tai sellaisiksi haluaville. 

Tapahtumapisteet ovat auki klo 16–18.30. 

Kaarina-talon 

LANit 

Pe 19.4. klo 18–23, 

Kaarina-talo 

Tuo oma koneesi mukana 

ja tule pelaamaan! 

Lue lisää ja ilmoittaudu: 

kaarina.fi/tapahtumat 

Totta vai tarua: 

Kaarinan kirjaston opas 

informaatioviidakossa 

selviytymiseen 

To 11.4. klo 17.30–19, 

Kaarina-talo 

Tule saamaan työkaluja, 

joilla voit arvioida tiedon 

luotettavuutta. 

K 

i 

K 

K 

M 

o 

p 

E 

t 

P 

K 

T 

v 

ja 

t 

Kirjallinen ilta – 

Anna Soudakova 

Ti 7.5. klo 17.30, 

Kaarina-talo 

Illassa keskustellaan 

mm. Soudakovan kirjasta 

Mitä männyt näkevät. 

T 

- 

K 

k 

T 

p 

jo 

e 

Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut 

www.kaarina.fi 

Kaarinan pääkirjasto, Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1, 20780 Kaarina 

Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, 21500 Piikkiö 

Littoisten kirjasto, Littoistentie 525, 20660 Littoinen 

Kulttuurin yhteystiedot: www.kaarina.fi/kulttuurin-yhteystiedot


15 

Kaarina-talon konsertit 

Kaarina-talon konserttisarja esittelee monipuolisesti eri 

tyylilajeja aina klassisesta kevyeen, kuorolaulusta instrumentaaliseen 

musiikkiin. Konsertit järjestetään 

Kaarina-talon Kaarina-salissa ja ne alkavat klo 18. 

Pe 5.4. 

Ke 8.5. 

Pe 17.5. 

Pe 24.5. 

Lauluyhtye Vala: Tuskan tuolla puolen 

Viitasen Piia: Ihmisen aikaa 

–levynjulkaisukiertue 

Operetin taikaa! Solisteina sopraanot 

Mia Heikkinen ja Annukka Kuivisto, 

säestäjänä Marko Autio 

Pauha Trio: Keväinen Ranska 

Muut konsertit 

Kaarina-talossa 

To 4.4. klo 18 

Musiikkiopisto Arkipelag: 

Flyygeli soikoon! 

To 11.4. klo 18 

Kaarinan veteraanikuoron 

kevätkonsertti 

Pe 12.4. klo 18 

Kaarinan kansalaisopisto: 

Klassisen laulumusiikin konsertti 

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ 

La 13.4. klo 16 

KaMu-kuoron ja Musiikkiopisto 

Juvenalian kuorojen yhteiskonsertti 

Ti 21.5. klo 18.30 

KaMu-kuoron kevätkonsertti 

To 23.5. klo 19 

Musiikkiopisto Arkipelagin 

kevätkonsertti 

Kaarina-talon 

iltapäivätanssit 

NÄYTTELYT 2024 

Ke 10.4. ja 15.5. klo 14–16, 

Kaarina-talo 

Musiikista vastaa vaihtuvat 

orkesterit, jotka soittavat 

perinteistä tanssimusiikkia. 

Elokuvailta: 

teemana Tom of Finland 

Pe 10.5. klo 18, 

Kaarina-talo 

Touko Laaksosen päivää 

vietettiin aiemmin viikolla 

ja viikonloppu aloitetaan 

teeman elokuvalla. 

Taiteen tulkintaa 

-keskustelut 

Ke 10.4., 17.4. ja 24.4. 

klo 17.30–19, Kaarina-talo 

Taide taiteena vai aikansa 

peilinä? FM Ida Martikainen 

johdattaa taiteen äärelle 

eri näkökulmien kautta. 

Laituritanssit 

Hovirinnan 

venesatamassa 

keskiviikkona 

19.6. klo 18 

Tilaisuudet järjestää Kaarinan 

Taideyhdistys yhteistyössä 

Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalveluiden 

kanssa. 

Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1 


Riitta Nylander ja Tiina Nordblom: Värit ja tunteet 

Vilma Sinivaara: Mieleni salaiset sillat 


Kaarinan Taideyhdistys: Sanoin kuvaamaton 

Marketta Reini: 18...81...muistoja mansikkapaikoilta 


Katariina Lahti: Elävien kuvia 

Niko Skorpio: Mahdollisuuksien puu, ja muita näkyjä 

Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9 

2.-27.3.2024 

Sari Susanna Ormstad: Luuppi luonnon kauneuteen 


Kaarinan Kuvaajat: Luonnon muovaamat 


Kaarinan Kuvaajat: Katukuvia 

NÄYTTELYHAKU 

2025 ON AUKI 

www.kaarina.fi/nayttelyt 

Lue lisää ja hae 30.4.2024 mennessä! 

Lue ajankohtaiset tapahtumatiedot: kaarina.fi/tapahtumat 

Lue lisää näyttelyistä: kaarina.fi/nayttelyt 

Kaarinan kulttuuri ja kirjastot 

@kaarinankulttuuripalvelut | @kaarinankirjastot 

kulttuuri ja kirjastot

16 


LYHYET 

Kokouksia ja pöytäkirjoja 

KAUPUNGINHALLITUKSEN kokoukset ja pöytäkirjan nähtäville asettaminen 

vuonna 2024 

Kokouspäivä 

Pöytäkirja nähtävillä 

15.1.2024 23.1.2024 























Esityslista on luettavissa kokousta edeltävän viikon torstaina kaupungin 

verkkosivuilla kaarina.fi/esityslistat. Pöytäkirja on nähtävillä 

osoitteessa kaarina.fi/poytakirjat. 

Kaupunginvaltuuston kokoukset ja pöytäkirjan nähtäville asettaminen 

vuonna 2024 

Kokouspäivämäärä Nähtäville asettaminen 







11.11.2024 19.11.2024 Huom! Kokous alkaa klo 15. 


Valtuuston kokoukset ovat julkisia. Esityslista on luettavissa vähintään 

neljä päivää ennen kokousta kaupungin verkkosivuilla 

kaarina.fi/esityslistat. Pöytäkirja on nähtävillä osoitteessa kaarina.fi/ 

poytakirjat. Kokouksia voi seurata suorana lähetyksenä kaupungin 

YouTube-kanavalla ja paikan päällä Kaarina-salissa, os. Lautakunnankatu 

1. Kokoukset alkavat pääsääntöisesti klo 18. Lue lisää: kaarina.fi/kaupunginvaltuusto 

Kansainvälinen 

kohtaamispaikka Kaarinassa 

TIISTAISIN Kaarina-talon kahvila Libriksessä toimii kansainvälinen kohtaamispaikka. 

Se tarjoaa erilaisista kulttuuritaustoista tuleville henkilöille 

mahdollisuuden kokoontua yhteen, vahvistaa suomen kielen taitoja 

ja saada tietoa paikallisista tapahtumista, harrastuksista ja palveluista. 

Kohtaamispaikan järjestävät Kaarinan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut 

sekä kotoutumispalvelut yhdessä paikallisten kolmannen sektorin 

toimijoiden kanssa. 

Maahanmuuttokoordinaattori Matilda Pärssisen mukaan tällaiselle 

toiminnalle on ollut tilausta. 

- Järjestämme toimintaa yhdessä Suomen Punaisen Ristin Kaarinan 

osaston, Kaarinan seurakunnan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen 

piirin, Sateenkaari Koton ja Sinua tarvitaan – tunti vuodessa 

riittää -hankkeen kanssa. Yhdistämällä voimavaramme saavutamme 

tehokkaammin tavoitteemme, ja samalla kohtaamispaikka 

toimii kävijöille oivana väylänä tutustua eri organisaatioihin, niiden toimintoihin 

ja ihmisiin. Ensimmäisen kokoontumisillan aikana tänne 

saapui noin 80 henkilöä, ja myös toisella kerralla väkeä riitti mukavasti. 

Tunnelma on ollut välitön ja rento. Ja tämähän on myös osallistujille 

maksutonta. 

Kansainvälisen kohtaamispaikan tapaamisten ohjelmaa ei ole haluttu 

määritellä turhan tiukasti. 

- Osallistujat saavat ehdottaa ja suunnittelemme ohjelmaa yhdessä. 

Voimme järjestää pieniä retkiä lähiympäristöön, pitää peli-iltoja tai vain 

nauttia kahvia tai teetä. Tärkeintä on yhdessäolo, kuvailee Matilda Pärssinen 

kokoontumisten henkeä. 

Tervetuloa tiistaisin kello 17.30–19.00 Kaarina-talon kahvila Librikseen 

nauttimaan hyvästä seurasta, vaihtelevasta ohjelmasta, kahvista ja 

teestä sekä pienimuotoisesta tarjoilusta! 

KUVA: HELI AALTO 

Pyöräilyn ajankohtaiset 

KAARINAN kaupunki edistää pyöräilyä tänä vuonna rakentamalla useita 

uusia pyöräparkkeja. Uudet pyöräkatokset liityntäpysäköintiä varten 

toteutetaan asukkaiden toiveesta Littoistentien varteen Ristikallionkadulle 

sekä Uudenmaantien varteen Kivipellonkujalle. Runkolukittavia 

pyörätelineitä asennetaan myös Kartanontien ja Luhtikadun 

liittymään bussipysäkin viereen. 

Pyöräilevien uimareiden iloksi pyöräparkkeja tehdään Voivalan, 

Raadelman ja Harvaluodon uimarantojen yhteyteen, jotta pyörän saa 

turvallisesti parkkiin uimareissun ajaksi. Littoisten uimarannalle uudet 

pyörätelineet ehdittiin laittaa jo syksyllä. Pyöräretkeilijöille toteutetaan 

pyöräparkki Vaarniemen ulkoilureitin alkuun. 

Jotta kaikkien pyöräilykausi sujuisi turvallisesti, kannattaa keväällä 

tarkistaa pyörän kunto ja tutustua pyöräilijöitä koskeviin liikennesääntöihin 

esimerkiksi kaupungin verkkosivuilla (kaarina.fi/pyoraily) tai 

suoraan Liikenneturvan sivuilla (liikenneturva.fi/liikenteessa/pyoraily). 

Paras paikka pyöräillä. 

Kyytiin helposti 

lähimaksulla. 

Aikuinen 2h 

3 € 

foli.fi/lahimaksu


17 

KUVA: PASI SALMI 

KUVA: INNA LAITOLAHTI-JALAVA 

LYHYET 

Piikkiönlahden valuma-alueen 

kunnostussuunnitelma 

PIIKKIÖNLAHDEN valuma-alueelle on valmistunut kunnostussuunnitelma, 

joka kattaa laajasti vesien ja ekologisen tilan parantamiseen tähtääviä 

toimenpiteitä. 

Piikkiönlahden ekologinen tila on tällä hetkellä välttävä, ja valumaalueen 

vesien kuormitus on huomattava. Piikkiönlahden valuma-alue 

ulottuu Paimion ja Liedon kaupunkien alueille kattaen 116,3 km2 pintaalan, 

josta merialueen osuus on 5,14 km 2 . Tärkeimmät valuma-alueet 

ovat Ladjakoskenojan, Myllyojan, Pukkilanojan ja Piikkiönjoen valumaalueet, 

joista viimeisin käsittää myös Hepojoen, Makarlanjoen ja Viukkalanojan 

valuma-alueet. 

Piikkiönlahden valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on asetettu 

selkeät tavoitteet vesien tilan parantamiseksi ja luontosuojeluarvojen 

nostamiseksi. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa maatalouden ravinne- 

ja kiintoainekuormituksen vähentäminen, pistekuormittajien 

päästöjen hallinta sekä rakennettujen alueiden hulevesien käsittelyn tehostaminen. 

Lisäksi suunnitelmassa korostetaan luonnonmukaisten vesienhallintaratkaisujen 

merkitystä, kuten vesikasvillisuusleikkuita, kosteikkojen 

rakentamista ja uomien muotoilua. 

Piikkiönlahden kunnostussuunnitelma on askel kohti alueen vesien 

parempaa tilaa sekä samalla osa Saaristomeren hyvinvoinnin edistämistä. 

Hyvinvoinnin edistäminen on myös yksi Kaarinan kaupungin strategisista 

päämääristä. Toteutus vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden 

kanssa ja pitkäaikaista sitoutumista, mutta mahdollistaa arvokkaiden 

vesistöjen tilan parantamisen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen. 

Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry laati suunnitelman Varsinais-Suomen 

ELY-keskuksen toimeksiannosta ja Ympäristöministeriön 

vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella. Suunnitelma valmistui 

helmikuussa 2024. 

Luontopainotteista 

päiväkotitoimintaa Ristikallion 

kotaryhmässä 

KAARINAN Littoisissa toimii Ristikallion päiväkoti, jonka läheisestä 

metsänreunasta löytyy sininen kota. Kota on Joutsenet-päiväkotiryhmän 

tukikohta. Ryhmä viettää ison osan päivästä ulkona retkeillen, 

leikkien ja ympäristöä tutkien. Joutsenissa järjestetään esiopetusta 

eskari-ikäisille ja viskareille omaa toimintaa. 

Ryhmässä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen 

lastenhoitaja, lapsia ryhmään mahtuu 14. Luonnossa 

oppiminen, lasten omatoimisuuden tukeminen, ympäristön 

tutkiminen ja havainnoiminen sekä retkeily ovat kotaryhmälle 

ominaisia toimintatapoja. 

Ryhmä on osan päivästä varsinaisessa päiväkotirakennuksessa 

ja leikkipihalla, mutta ulkoilee enemmän kuin tavalliset ryhmät. 

Aamulla leikitään päiväkodissa oman ryhmän huoneessa, aamupala 

syödään ruokalassa ja sen jälkeen päästään ulkoilemaan. 

Lounas on joko ruokalassa tai kodalla, lepohetki päiväkodilla tai kodalla, 

välipala usein kodalla. Iltapäivällä ulkoillaan lähiympäristössä 

tai leikkipihalla. Kylmällä tai sateisella säällä voidaan tarvittaessa 

vetäytyä päiväkotirakennuksen suojiin. 

Vanhemmilta tarvitaan ennakkoluulotonta asennoitumista 

lapsen ulkoiluun säällä kuin säällä, rapaisia vaatteita tulee useammin 

ja varavaatteita tarvitaan enemmän. Lapset nauttivat kuitenkin 

kuraleikeistä suuresti eivätkä kiinnitä vallitseviin keleihin 

huomiota, jos varusteet ovat kunnossa. 

Lisätietoa Ristikallion kotaryhmästä: kaarina.fi/kotaryhma 

Kesätoiminta 2024 

Tulossa: 

• Kesäkerhot – päiväleiritoimintaa Hovirinnan koululla 3.-7.6. & 10.-14.6. & 17.-20.6. & 24.-28.6. 

• Luovan toiminnan päiväleiri Piispanlähteen koululla 3.-7.6. 

• Kunnossapitoleiri nuorille 4.-6.6. 

• Päiväleiri Kuusiston koululla ja Teatterileiri Kaarina-Teatterilla 10.-14.6. 

• Päiväleiri Piikkiön nuorisotila KYlässä 17.-20.6. 

• Tenavaleiri 17.-19.6. 

• Päiväleiri Kotimäen nuorisotilalla 24.-28.6. 

• Saaristoseikkailu - purjehdusleiri 30.7.-2.8. 

• Skeittikurssi 5.-7.8. 

• Nugipagu liikenteessä 4.-28.6. 

• Mopotalli avoinna 3.-30.6. & 29.7.-1.9. 

Lisätiedot: www.kaarina.fi/kesätoiminta 

Ilmoittautumiset alkavat ma 15.4.2024

18 


TEEMA 

Käyttäjälähtöisiä 

koulurakennuksia 

Kaarinan väkiluku on kasvanut tasaisesti, ja viime vuosina kasvu on ollut huimaa. Muuttajista 

iso osa on lapsiperheitä, mikä lisää koulutilojen tarvetta. Kaarinassa on aloitettu perusteellinen 

koulurakennusten uudelleenrakentaminen ja peruskorjaaminen, jotta kaikille lapsille voidaan 

tarjota opetusta kotikunnassa. Kouluja rakennetaan käyttäjälähtöisesti, ja henkilökunta sekä 

osittain myös oppilaat ovat saaneet vaikuttaa tilojen suunnitteluun. 

TEKSTI: MINNA PATRIKAINEN 

KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ 

Koulujen uudisrakentaminen on 

tällä hetkellä hyvässä vauhdissa. 

Hovirinnan koulutalo valmistui jo 

vuonna 2022. Valkeavuoren koulutalo 

valmistuu maaliskuussa 2025 

ja Piispanlähteen koulutalo loppuvuodesta 

2025. Myös Kaarinan lukion 

peruskorjaus alkaa vuoden 

2025 aikana. 

– Vanhojen koulurakennusten 

talotekniikka ei enää valitettavasti 

kohtaa tämän päivän vaatimuksia. 

Rakennusten kuntoa on myös tutkittu, 

ja monessa kohteessa uusi 

rakennus on ollut järkevämpi va- 

linta kuin peruskorjaus, kertoo 

Kaarinan kaupungin koulurakentamisen 

asiantuntijarehtori Kaj Kanervavuori. 

Koulutiloja tarvitaan lisää jo nyt, 

ja Kaarinan kasvu on huomioitu rakennussuunnitelmissa. 

– On ennakoitu, että Kaarina 

pysyy jatkossakin lapsiperheiden 

suosiossa. Uudet rakennukset ovat 

isompia, jotta oppilaspaikkoja saadaan 

lisättyä. Kasvupainetta on 

etenkin Kaarinan keskustan, Piispanristin 

ja Littoisten alueella. 

Koulut ja päiväkodit ovat 

kunnan vetovoimaa lisäävä tekijä, 

mutta Kanervavuori haluaa puhua 

myös pitovoiman tärkeydestä. 

– Päiväkotien ja koulujen täytyy 

toimia hyvin, ja resurssien pitää 

olla kunnossa. Koulupaikkojen pitäisi 

löytyä läheltä ja rakennusten 

tulisi olla toimivia ja mielekkäitä tiloja, 

jotta pitovoimaa voidaan lapsiperheiden 

keskuudessa lisätä. 

Koulut rakennetaan 

käyttäjiä varten 

Uusien koulurakennusten suunnittelua 

ja rakentamista ohjaavat 

koulurakentamisen periaatteet. 

– Kun kouluja peruskorjataan tai 

rakennetaan, tehdään työt aina samoilla 

periaatteilla. Koulurakentamisen 

periaatteisiin sisältyy pedagogisia 

tavoitteita ja vaatimuksia, 

jotka luovat pohjan sille, millainen 

koulurakennus on. Koulut tehdään 

käyttäjiä varten, joten niiden 

toiminnalliset tavoitteet ja vaatimukset 

toimivat pohjana suunnitelmille. 

Ideana ei ole rakentaa halleja, 

vaan toimivia ja oppimista tukevia 

tiloja, Kanervavuori toteaa. 

Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys 

on tärkeää, jotta uusista 

rakennuksista saadaan erilaisiin 

tilanteisiin sopeutuvia. 

Valkeavuoren koulurakennuksen rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa. Koulutalo valmistuu vuoden 2025 alkupuolella.


19 

– Puhumme hybridimallista, 

eli tilat ovat käyttäjälähtöisiä ja 

muuntojoustavia. Koulut suunnitellaan 

niin, että tiloja voidaan 

muuntaa eri kokoisiksi ja eri tarkoituksiin. 

Tilojen avulla voidaan 

tukea myös oppimista, kun 

ryhmät voivat jakautua erilaisiin 

pientiloihin. 

Rakennusten käyttäjät 

mukaan suunnitteluun 

Kaarinassa käyttäjiä, eli henkilökuntaa 

ja oppilaita, on kuunneltu 

tarkalla korvalla. 

– Kaarinassa yksi pääperiaate on 

se, että kuntalaisia pyritään osallistamaan 

jo suunnitteluvaiheessa. 

Henkilökuntaa ja oppilaita on 

kuultava, koska he tiloja käyttävät. 

Valkeavuoressa henkilökuntaa on 

osallistettu rakennuksen suunnitteluun 

niin käytettävyyden kuin 

kalusteiden ja pihankin kanssa, Kanervavuori 

kertoo. 

Oppilaat ovat saaneet esittää 

toiveita koulurakennuksista. 

– Oppilaat ovat esimerkiksi saaneet 

kirjoittaa unelmien koulu -esseitä 

ja suunnitella pienoismallipihoja, 

joista on sitten ammennettu 

ideoita. Kouluissa on myös ollut kokeiluluokkia, 

joissa oppilaat ja henkilökunta 

ovat päässeet testailemaan 

kalusteiden käytettävyyttä 

ja toimivuutta, jotta valittavat kalusteet 

varmasti palvelevat käyttäjiään. 

– Lisäksi olemme halunneet 

kuulla myös muita kiinteistössä 

työskenteleviä, kuten laitoshuoltajia, 

ruokapalveluiden työntekijöitä 

ja kiinteistönhuoltoa, koska 

heillä on erilainen näkökulma rakennusten 

käyttöön. Tämä on 

saanut paljon kiitosta. 

Monipuoliset ja 

joustavat tilat 

Uusissa koulurakennuksissa tiloja 

on mahdollista ajatella eri tavalla. 

– Esimerkiksi ruokala on Valkeavuoressa 

mietitty monikäyttöiseksi 

niin, että tilaa olisi mahdollista 

hyödyntää koko päivän ajan, 

ei vain pari tuntia päivässä. Kouluun 

rakentuu iso sali, johon saadaan 

mahtumaan yli 400 henkeä. 

Lisäksi kouluun tulee lisää taitoja 

taideainetiloja. 

Tilojen monikäyttöisyys on tärkeää 

nykyisissä koulurakennuksissa. 

Tiloja suunnitellaan pedagogiikka 

edellä, mutta ne tehdään 

palvelemaan erilaisia käyttäjäryhmiä 

– myös koulumaailman ulkopuolisia. 

– Koulurakennuksissa on paljon 

muutakin toimintaa. Esimerkiksi 

koulujen liikuntasalit ovat ahkerassa 

käytössä koulutuntien ulkopuolella, 

ja liikuntatiloille on myös 

kysyntää. Hovirinnan ja Piispanlähteen 

koulujen yhteydessä toimivat 

päiväkodit, Kotimäen koulussa 

on kirjasto ja nuorisotilat. Rakennukset 

palvelevat erilaisia käyttäjäryhmiä, 

jotka pitää muistaa huomioida 

suunnitteluvaiheessa. 

Energiatehokkuus 

huomioitu 

Käyttäjälähtöisyyden ja pedagogisten 

näkökulmien lisäksi kou- 

Taide kuuluu kaikille 

KAARINASSA KAIKKIIN uusiin koulurakennuksiin hankitaan julkista 

taidetta. Jokaisen koulurakennushankkeen kohdalla on oma taidehankintatyöryhmä, 

joiden asiantuntijat vaihtelevat. 

– Pohdimme ryhmässä aina sitä, mihin taide rakennuksissa sopisi 

niin, että se koskettaisi mahdollisimman useaa ihmistä, sanoo 

Kaarinan kaupungin kulttuurituottaja Tove Forssell. 

Hovirinnan koulussa sisätaide on taiteilija Ritva Kovalaisen käsialaa. 

Koulussa on isot seinämaalaukset ruokasalissa, josta taide 

jatkuu eri tiloihin. Lisäksi luokkien ja koulun julkisivun ikkunoissa 

sekä ruokalan tarjottimissa näkyy Kovalaisen valokuvataidetta 

pigmenttitulosteena lasille ja tulostettuna vaneritarjottimille. 

– Hovirinnan koulun pihalle on taiteilija Erika Kallasmaa tehnyt 

yhdessä oppilaiden kanssa vahasta erilaisia hahmoja, jota on 

sitten valettu pronssiin ja kiinnitetty luonnonkiveen. Taiteen on 

haluttu olevan mahdollisimman keskeisellä ja näkyvällä paikalla. 

Koulukohteissa myös on tärkeää, että oppilaat saavat osallistua 

taiteen tekoon tai suunnitteluun, Forssell sanoo. 

Valkeavuoren koulurakennukseen taidetta tulee sekä sisälle että 

ulos. Sisätaide on suunniteltu pääsisäänkäynnin yhteyteen. Ulkotaiteeseen 

tulee perinteisen lisäksi myös digitaalisella alustalla 

toimivaa taidetta. Piispanlähteen koulun julkisivuun tulee taidetta, 

ja sisätaidetta nähdään nuortentalon laajennusosassa sekä 

nuorisotilassa ja kirjastossa. 

– Rakennuksiin ei koskaan tehdä samalla kaavalla taidehankintoja, 

vaan ne mietitään aina käyttäjän ja rakennuksen kautta. Taide 

antaa melkein loputtomasti vaihtoehtoja, joten valinnanvaraa 

on. 

lurakentamisen periaatteisiin 

kuuluu, että koulut rakennetaan 

kestävästi ja energiataloudellisesti. 

– Uusissa rakennuksissa kaikki 

automatisoidaan alusta alkaen: 

valaistus, ilmanvaihto, lämmönsäätely 

ja sähköt. Automatisoinnin 

avulla voidaan myös ohjata jäähdytys 

tiettyihin tiloihin ja hallita 

kosteutta. Lisäksi Piispanlähteen 

koulutaloon asennetaan maalämpö 

ja Valkeavuoreen tulee aurinkopaneelit. 

Kanervavuori on tyytyväinen rakennusprojektien 

etenemiseen. 

– Meillä on koossa hyvä ja monipuolinen 

porukka. Olemmekin todenneet, 

että lopputuloksen on 

pakko olla hyvä. 

TEEMA 

Koulurakentamisen 

asiantuntijarehtori Kaj 

Kanervavuori puhuu toimivien 

ja mielekkäiden rakennusten 

tärkeydestä. Valkeavuoren 

koulurakennuksen suunnittelussa 

on kuunneltu niin henkilökuntaa 

kuin oppilaitakin.

20 


HAUSKA TAVATA 

Hauska tavata: liikuntapäällikkö Mikko Häkkilä 

Tavoitteena liikunnallisen 

elämäntavan edistäminen 

Kaarinan kaupungin liikuntapäälliköksi nimitettiin vuoden alussa liikunnanohjaaja 

(ylempi AMK) Mikko Häkkilä. Ensimmäiset kuukaudet liikuntapäällikkönä ovat olleet 

Mikolle mieluisia. 

TEKSTI JA KUVA: HELI AALTO 

- HENKILÖSTÖ on osaavaa ja työyhteisössä 

on mukava yhdessä tekemisen 

henki. Johdan liikuntapalvelujen 

kokonaisuutta, joka tarjoaa 

päiväkodeille, kouluille, muille kaupungin 

toimialueille, seuroille sekä 

kaikille kaupunkilaisille liikuntapalveluja 

ja hyvässä kunnossa olevia liikuntapaikkoja. 

Liikuntapaikkojen 

ylläpidon ja ohjaustoiminnan henkilöstöä 

sekä liikunnan suunnittelun 

työntekijöiden työtä tukemalla 

ja koordinoimalla tämä saadaan 

onnistumaan, Mikko sanoo. 

Liikuntapäällikön työ edellyttää 

jatkuvia itsenäisiä ratkaisuja ja päätöksiä. 

Tilanteet muodostuvat monista 

päivittäin vaihtuvista tekijöistä. 

Mikon mukaan haastavinta 

on ollut oppia siihen, että kaikkiin 

kyselyihin ja palautteisiin ei tarvitse 

vastata minuutissa. 

- Kaarinan liikunta- ja viher- 

palvelussa olen kuitenkin huomannut, 

että apua löytyy monesti 

myös seinän takaa. Kaikkea ei tarvitse 

enää tehdä yksin, kuten paikoitellen 

aiemmissa työpaikoissani. 

Unohtaa ei toki saa yhteistyökumppaneiden 

kanssa tehtävää työtä. 

Seuratoimijoiden ja lähialueen kuntien 

kanssa tehtävä yhteistyö on 

parhaimmillaan erittäin antoisaa, 

hän sanoo. 

Uusien liikuntapaikkojen suunnitteleminen, 

vanhojen liikuntapaikkojen 

kunnostaminen ja rakentamisen 

toteutukseen sekä peruskorjauksiin 

osallistuminen ovat 

myös merkittävä osa liikuntapäällikön 

työnkuvaa. 

- Tulevia vuosia ajatellen haluaisin 

eniten kehittyä liikuntapaikkojen 

hoitamiseen liittyvissä kysymyksissä. 

Liikuntapaikkojenhoitajilla 

ja -mestareilla on takanaan 

pitkiä työkokemuksia, ja heidän 

vankasta ammattitaidostaan voisin 

napata itsellekin lisää tietoa, Mikko 

sanoo. 

” 

Haastan jokaisen haastamaan itseään 

liikunnallisemman elämäntavan 

edistämiseksi! 

Paluu Kaarinaan 

Mikko siirtyi Kaarinaan Paimion 

kaupungin liikuntasuunnittelijan 

tehtävistä. Sitä ennen hän toimi 

noin kymmenen vuotta Kaarinan 

uimahallilla vesiliikunnanohjaajana. 

Mikon mukaan molemmat edeltävät 

vastuualueet ovat valmista- 

neet häntä nykyiseen tehtäväänsä, 

ja tällä hetkellä hän sanoo tekevänsä 

unelmatyötään. 

- Kaarinaan on ollut ilo palata takaisin. 

Kaarina on liikuntamyönteinen 

ja houkutteleva paikka asua 

ja työskennellä, Mikko sanoo. 

Vapaa-ajallaan Mikko harrastaa 

luonnollisesti liikuntaa, muun muassa 

maastopyöräilyä. 

- Talvisin tykkään myös hiihdellä. 

Kesällä monot vaihtuvat juoksukenkiin. 

Kitaransoittelu ja musiikin 

tekeminen ovat myös merkittävä 

osa identiteettiäni. Piikkaritkin pitäisi 

jossain vaiheessa nostaa pois 

varaston hyllyltä pölyttymästä. Aikoinaan 

kilpailin pikajuoksussa 

Suomen huipulla ja sinne olisi mukava 

palata ikämiessarjoissa. Tähän 

liittyen haastankin jokaisen haastamaan 

itseään liikunnallisemman 

elämäntavan edistämiseksi. Hyvää 

ja liikunnallista kevättä kaikille ja 

moikataan kun tavataan! 

HAUSKA TIETÄÄ 

• Liikuntapäällikkö on Liikunnan 

suunnittelu ja 

Liikuntapaikat -yksiköiden 

lähiesihenkilö. 

• Liikuntapäällikön suorassa 

alaisuudessa toimii 

24 henkilöä eli liikuntapaikkojen 

ja uimahallin 

henkilökunta sekä kaupungin 

liikuntasuunnittelijat.

Paras paikka -asukaslehti, maaliskuu 2024

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?