8 NRO 3 / <strong>2024</strong> – 20.3.<strong>2024</strong> WWW.KOTISEUTULAINEN.FI Paljastus – Tarina dopinguutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa Kirjoittaja Johanna Aatsalo nähdään 21.2.<strong>2024</strong> Forssassa Villaforssissa Asenne Ry:n hyväksi tehtävässä hyväntekeväisyystapahtumassa. Tapahtumia Kuka on Johanna Aatsalo? Aatsalo on toimittaja, joka teki aikanaan paljastusuutisen suomalaisten hiihdon dopingin käytöstä. Kaikki lähti liikkeelle vuoden 1998 alussa julkaistusta uutisjutusta, jonka STT:llä tuolloin työskennellyt Aatsalo kirjoitti. Aatsalo uutisoi, että maajoukkuehiihtäjä Jari Räsänen oli ostanut dopingaineeksi laskettavaa kasvuhormonia. Kun Aatsalon kirjoittama dopingpaljastuksesta kertova uutinen oli julkaistu, ei hän vielä tiennyt, mitä kaikkea tämä uutinen tulisi saamaan aikaan. Jutun jälkipyykkinä syntyi valtava mediakohu, joka vavisutti vahvasti silloin 31-vuotiaan Aatsalon elämää. Uutinen dopingista tuli hiihtoa ja hiihtäjiä pyhänä asiana pitämälle kansalle sokkina ja juttua pidettiin pyhäinhäväistyksenä ja maanpetoksena. Aatsalolle lähetettiin erilaisia solvauksia, jopa tappouhkauksia. Tapahtumasta käynnistyi vyyhti, jonka aikana urheilutoimittajana työskennellyt Aatsalo joutui selänkääntäjien uhriksi. Hänelle satoi herjauksia ja hänestä kerrottiin monia valheita pyrkimyksenä tuhota hänen uransa, koska hän oli levittänyt ”valheita” suomalaisen hiihdon tilasta. Dopingjutusta seurasi myös pitkä ja ikävä oikeusprosessi – vuonna 1999 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi STT:n silloisen päätoimittajan Kari Väisäsen ja Aatsalon julkisesta herjauksesta ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin. Lisäksi heidät määrättiin maksamaan neljän miljoonan markan suuruiset sakot ja korvauksia 19 henkilölle henkisestä kärsimyksestä. Reilu vuosi Helsingin käräjäoikeuden päätöksen jälkeen vuonna 2000 hovioikeus lievensi tuomioita. Vuonna 2001 vyyhti lähti kuitenkin purkautumaan Lahden MM-hiihtojen dopingskandaalin jälkeen, jolloin kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni dopingista. Suomi menetti kolme mitalia; yhden kultamitalin ja kaksi hopeamitalia. Tapahtuma sai vielä lisäkierroksia, kun Kari-Pekka Kyrön unohtama Hiihtoliiton lääkelaukku löytyi Ala-Tikkurilan Shelliltä. Kari-Pekka Kyrö tuomittiin sakkoihin dopingaineiden salakuljetuksesta ja petoksen yrityksestä. Lisäksi hänet tuomittiin elinikäiseen toimitsijakieltoon. Tämä uutinen laittoi kolme vuotta aiemmin julkaistun STT:n dopinguutisoinnin ihan uuteen valoon. Oliko Aatsalo ollut sittenkin oikeassa? Kirja kertoo myös tapahtumista sekä niihin liittyvistä paineista ja tunteista. Matka ei ole ollut helppo ja pitkäaikaisella stressillä oli rajut seuraukset. Tapahtuman puristuksessa Aatsalon avioliitto kariutui ja hän menetti uransa urheilutoimittajana. ”Paineessa oli pidettävä pää kovana. Päätin, että ihmiset, jotka uhkailivat, eivät tunne minua. En aikonut mennä pilalle hiihtäjien dopingsekoiluista. Tiesin, että minun ei tarvitse valehdella”, Aatsalo kertoo. Aatsalo piti kiinni periaatteistaan ja toimittajaetiikastaan, eikä oman uransa kariutumisen tai tuomionkaan uhalla koskaan paljastanut lähteitään uutisen takana. Hämmentävä huomio tapahtumien jälkipyykistä ja siitä, kun asian käsittely lopulta muutti luonnettaan, kukaan ei ole koskaan pyytänyt Aatsalolta anteeksi. Johanna Aatsaloa livenä torstaina 21.3.<strong>2024</strong> klo 18 Villaforssissa, Puutarhakatu 15, Forssa. Tilaisuudessa kuullaan tuoretta kirjailijaa Johanna Aatsaloa, joka on juuri julkaissut suurta kiinnostusta herättäneen kirjan. Johanna Aatsalo avaa tilaisuudessa paljon aikanaan puhuttaneen tapauksen taustoja, sen seurauksia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia tapahtumasta. Hän kertoo jutun aiheuttamista koskettavista tunteista ja paineesta selviytymisestä. Tilaisuus on veloitukseton tai vapaaehtoisella maksulla, josta kaikki menee lyhentämättömänä Asenne Ry:n hyväksi forssalaisten nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Lounais-Hämeen asukkaiden palvelut on turvattava Hyvinvointialueella käydään vilkasta keskustelua palveluverkosta ennen palveluverkkopäätöksiä. On esitetty, että säästöjä haettaisiin myös liikkuvilla palveluilla ja digitalisaation hyödyntämisellä. Toisaalta samalla suljettaisiin Lounais-Hämeestä mm. terveysasemia ja palveluita keskitettäisiin myös varhaisen tuen kuin perusterveydenhuollonkin osalta. Näkemyksemme mukaan olemassa olevat ja täysin toimivat työtilat kunnissa on järkevää, niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin, verrattuna palveluiden käyttäjien ja henkilökunnan ajeluttamiseen ympäri maakuntaa. Sote-lainsäädännössä painotetaan varhaisen tuen, perusterveydenhuollon ja lähipalveluiden merkitystä. Tästä lainsäädännön linjasta on pidettävä kiinni myös Kanta-Hämeessä. Kunnilla on hallussaan sote -kiinteistöjä ja niiden vuokratasot puhuttavat. Niitä on myös käytetty perusteluna sille, miksi kiinteitä palvelupisteitä ei voisi olla. Kunnat ovat asettaneet tilojen vuokrat lainsäädännön asettamien vaatimusten mukaisesti. Olemme olleet ja olemme edelleen valmiit neuvottelemaan vuokratasoista, jotta ihmisille tärkeät palvelut turvataan. Palveluilla turvaamme kuntiemme elinvoiman ja vetovoimaisuuden, jota kautta myös hyvinvointialueiden rahoitus verotuloleikkureiden kautta muodostuu. Kannanotto Lounais-Hämeen alueella henkilöstön saatavuus on julkista keskustelua parempi. Sairaanhoitajia ja lähihoitajia valmistuu alueemme erinomaisista oppilaitoksista. Myös muita ammattilaisia kuten lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä on mahdollista sijaintimme ansiosta ja työhyvinvointiin panostamalla houkutella seudullemme. Eli henkilöstöpulakaan ei ole kestävä syy lyödä terveysasemien ovia säppiin. Toimivat, seudullisesti kattavat ja valmiit sote –kiinteistöt ovat hyvinvointialueelle vahvuus niin palveluiden laadun kuin henkilöstön saatavuuden kannalta. Toivomme, että voimme aloittaa hyvinvointialueen kanssa suoran keskustelun siitä, miten turvaamme seutumme asukkaiden palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Kunnissa ollaan hyvinvointialueiden kanssa valmiita aitoon yhteistyöhön ja neuvotteluihin vuokratasoista lähipalveluiden säilyttämiseksi ja esimerkiksi innovoinnissa ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kehittämiseksi. ALLEKIRJOITTAJAT: Ypäjän kunta Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Alanko Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari Hepomaa Kunnanjohtaja Tatu Ujula Tammelan kunta Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Pura Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Olli-Pekka Jasu Kunnanjohtaja Juuso Alatalo Jokioisten kunta Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari Raiskio Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jorma Hacklin Kunnanjohtaja Jukka Matilainen Humppilan kunta Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ahola Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reija Kaario Kunnanjohtaja Antti Ahonen
Terveys Tieto Terveyskauppa Helokki TAPULIKUJA 6, Forssa P. 03 435 5545 ma-ti 9-18, ke-pe 9-19, la 9-16, su suljettu
Change language