Kotiseutulainen 3/2024
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
8 NRO 3 / <strong>2024</strong> – 20.3.<strong>2024</strong> WWW.KOTISEUTULAINEN.FI<br />
Paljastus<br />
– Tarina<br />
dopinguutisesta<br />
ja toimittajasta,<br />
joka haluttiin<br />
vaientaa<br />
Kirjoittaja Johanna Aatsalo nähdään<br />
21.2.<strong>2024</strong> Forssassa Villaforssissa<br />
Asenne Ry:n hyväksi tehtävässä<br />
hyväntekeväisyystapahtumassa.<br />
Tapahtumia<br />
Kuka on Johanna Aatsalo? Aatsalo on<br />
toimittaja, joka teki aikanaan paljastusuutisen<br />
suomalaisten hiihdon<br />
dopingin käytöstä.<br />
Kaikki lähti liikkeelle vuoden 1998<br />
alussa julkaistusta uutisjutusta, jonka<br />
STT:llä tuolloin työskennellyt Aatsalo<br />
kirjoitti. Aatsalo uutisoi, että maajoukkuehiihtäjä<br />
Jari Räsänen oli ostanut<br />
dopingaineeksi laskettavaa kasvuhormonia.<br />
Kun Aatsalon kirjoittama dopingpaljastuksesta<br />
kertova uutinen oli julkaistu,<br />
ei hän vielä tiennyt, mitä kaikkea tämä<br />
uutinen tulisi saamaan aikaan.<br />
Jutun jälkipyykkinä syntyi valtava<br />
mediakohu, joka vavisutti vahvasti silloin<br />
31-vuotiaan Aatsalon elämää. Uutinen<br />
dopingista tuli hiihtoa ja hiihtäjiä pyhänä<br />
asiana pitämälle kansalle sokkina ja juttua<br />
pidettiin pyhäinhäväistyksenä ja maanpetoksena.<br />
Aatsalolle lähetettiin erilaisia<br />
solvauksia, jopa tappouhkauksia. Tapahtumasta<br />
käynnistyi vyyhti, jonka aikana<br />
urheilutoimittajana työskennellyt Aatsalo<br />
joutui selänkääntäjien uhriksi. Hänelle<br />
satoi herjauksia ja hänestä kerrottiin monia<br />
valheita pyrkimyksenä tuhota hänen<br />
uransa, koska hän oli levittänyt ”valheita”<br />
suomalaisen hiihdon tilasta.<br />
Dopingjutusta seurasi myös pitkä ja<br />
ikävä oikeusprosessi – vuonna 1999 Helsingin<br />
käräjäoikeus tuomitsi STT:n silloisen<br />
päätoimittajan Kari Väisäsen ja Aatsalon<br />
julkisesta herjauksesta ehdolliseen<br />
vankeuteen ja sakkoihin. Lisäksi heidät<br />
määrättiin maksamaan neljän miljoonan<br />
markan suuruiset sakot ja korvauksia<br />
19 henkilölle henkisestä kärsimyksestä.<br />
Reilu vuosi Helsingin käräjäoikeuden päätöksen<br />
jälkeen vuonna 2000 hovioikeus<br />
lievensi tuomioita.<br />
Vuonna 2001 vyyhti lähti kuitenkin<br />
purkautumaan Lahden MM-hiihtojen<br />
dopingskandaalin jälkeen, jolloin kuusi<br />
suomalaishiihtäjää jäi kiinni dopingista.<br />
Suomi menetti kolme mitalia; yhden<br />
kultamitalin ja kaksi hopeamitalia.<br />
Tapahtuma sai vielä lisäkierroksia, kun<br />
Kari-Pekka Kyrön unohtama Hiihtoliiton<br />
lääkelaukku löytyi Ala-Tikkurilan Shelliltä.<br />
Kari-Pekka Kyrö tuomittiin sakkoihin<br />
dopingaineiden salakuljetuksesta ja petoksen<br />
yrityksestä. Lisäksi hänet tuomittiin<br />
elinikäiseen toimitsijakieltoon.<br />
Tämä uutinen laittoi kolme vuotta<br />
aiemmin julkaistun STT:n dopinguutisoinnin<br />
ihan uuteen valoon. Oliko Aatsalo<br />
ollut sittenkin oikeassa?<br />
Kirja kertoo myös tapahtumista sekä<br />
niihin liittyvistä paineista ja tunteista.<br />
Matka ei ole ollut helppo ja pitkäaikaisella<br />
stressillä oli rajut seuraukset. Tapahtuman<br />
puristuksessa Aatsalon avioliitto<br />
kariutui ja hän menetti uransa urheilutoimittajana.<br />
”Paineessa oli pidettävä pää kovana.<br />
Päätin, että ihmiset, jotka uhkailivat,<br />
eivät tunne minua. En aikonut mennä pilalle<br />
hiihtäjien dopingsekoiluista. Tiesin,<br />
että minun ei tarvitse valehdella”, Aatsalo<br />
kertoo. Aatsalo piti kiinni periaatteistaan<br />
ja toimittajaetiikastaan, eikä oman uransa<br />
kariutumisen tai tuomionkaan uhalla<br />
koskaan paljastanut lähteitään uutisen<br />
takana.<br />
Hämmentävä huomio tapahtumien<br />
jälkipyykistä ja siitä, kun asian käsittely<br />
lopulta muutti luonnettaan, kukaan ei ole<br />
koskaan pyytänyt Aatsalolta anteeksi.<br />
Johanna Aatsaloa livenä torstaina<br />
21.3.<strong>2024</strong> klo 18 Villaforssissa,<br />
Puutarhakatu 15, Forssa.<br />
Tilaisuudessa kuullaan tuoretta<br />
kirjailijaa Johanna Aatsaloa,<br />
joka on juuri julkaissut suurta<br />
kiinnostusta herättäneen<br />
kirjan. Johanna Aatsalo avaa<br />
tilaisuudessa paljon aikanaan<br />
puhuttaneen tapauksen taustoja,<br />
sen seurauksia ja mielenkiintoisia<br />
yksityiskohtia tapahtumasta.<br />
Hän kertoo jutun aiheuttamista<br />
koskettavista tunteista ja<br />
paineesta selviytymisestä.<br />
Tilaisuus on veloitukseton tai<br />
vapaaehtoisella maksulla, josta<br />
kaikki menee lyhentämättömänä<br />
Asenne Ry:n hyväksi forssalaisten<br />
nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen.<br />
Lounais-Hämeen<br />
asukkaiden palvelut<br />
on turvattava<br />
Hyvinvointialueella käydään vilkasta<br />
keskustelua palveluverkosta<br />
ennen palveluverkkopäätöksiä.<br />
On esitetty, että säästöjä haettaisiin myös<br />
liikkuvilla palveluilla ja digitalisaation<br />
hyödyntämisellä. Toisaalta samalla suljettaisiin<br />
Lounais-Hämeestä mm. terveysasemia<br />
ja palveluita keskitettäisiin myös<br />
varhaisen tuen kuin perusterveydenhuollonkin<br />
osalta.<br />
Näkemyksemme mukaan olemassa<br />
olevat ja täysin toimivat työtilat kunnissa<br />
on järkevää, niin taloudellisesti kuin<br />
toiminnallisestikin, verrattuna palveluiden<br />
käyttäjien ja henkilökunnan ajeluttamiseen<br />
ympäri maakuntaa. Sote-lainsäädännössä<br />
painotetaan varhaisen tuen,<br />
perusterveydenhuollon ja lähipalveluiden<br />
merkitystä. Tästä lainsäädännön linjasta<br />
on pidettävä kiinni myös Kanta-Hämeessä.<br />
Kunnilla on hallussaan sote -kiinteistöjä<br />
ja niiden vuokratasot puhuttavat.<br />
Niitä on myös käytetty perusteluna sille,<br />
miksi kiinteitä palvelupisteitä ei voisi olla.<br />
Kunnat ovat asettaneet tilojen vuokrat<br />
lainsäädännön asettamien vaatimusten<br />
mukaisesti. Olemme olleet ja olemme<br />
edelleen valmiit neuvottelemaan vuokratasoista,<br />
jotta ihmisille tärkeät palvelut<br />
turvataan. Palveluilla turvaamme kuntiemme<br />
elinvoiman ja vetovoimaisuuden,<br />
jota kautta myös hyvinvointialueiden<br />
rahoitus verotuloleikkureiden kautta<br />
muodostuu.<br />
Kannanotto<br />
Lounais-Hämeen alueella henkilöstön<br />
saatavuus on julkista keskustelua<br />
parempi. Sairaanhoitajia ja lähihoitajia<br />
valmistuu alueemme erinomaisista oppilaitoksista.<br />
Myös muita ammattilaisia<br />
kuten lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä<br />
on mahdollista sijaintimme ansiosta ja<br />
työhyvinvointiin panostamalla houkutella<br />
seudullemme. Eli henkilöstöpulakaan ei<br />
ole kestävä syy lyödä terveysasemien ovia<br />
säppiin. Toimivat, seudullisesti kattavat ja<br />
valmiit sote –kiinteistöt ovat hyvinvointialueelle<br />
vahvuus niin palveluiden laadun<br />
kuin henkilöstön saatavuuden kannalta.<br />
Toivomme, että voimme aloittaa<br />
hyvinvointialueen kanssa suoran keskustelun<br />
siitä, miten turvaamme seutumme<br />
asukkaiden palvelut nyt ja tulevaisuudessa.<br />
Kunnissa ollaan hyvinvointialueiden<br />
kanssa valmiita aitoon yhteistyöhön ja<br />
neuvotteluihin vuokratasoista lähipalveluiden<br />
säilyttämiseksi ja esimerkiksi<br />
innovoinnissa ikääntyneiden yhteisöllisen<br />
asumisen kehittämiseksi.<br />
ALLEKIRJOITTAJAT:<br />
Ypäjän kunta<br />
Kunnanhallituksen puheenjohtaja<br />
Matti Alanko<br />
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja<br />
Jari Hepomaa<br />
Kunnanjohtaja Tatu Ujula<br />
Tammelan kunta<br />
Kunnanhallituksen puheenjohtaja<br />
Eero Pura<br />
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja<br />
Olli-Pekka Jasu<br />
Kunnanjohtaja Juuso Alatalo<br />
Jokioisten kunta<br />
Kunnanhallituksen puheenjohtaja<br />
Sakari Raiskio<br />
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja<br />
Jorma Hacklin<br />
Kunnanjohtaja Jukka Matilainen<br />
Humppilan kunta<br />
Kunnanhallituksen puheenjohtaja<br />
Kari Ahola<br />
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja<br />
Reija Kaario<br />
Kunnanjohtaja Antti Ahonen
Change language