ALAN VAIKUTTAJA tuksilla prosesseihin voidaan kuitenkin saavuttaa suuria säästöjä, kun ongelmakohdat löydetään. Kunnossapitoon lisää resursseja Riikosen mukaan kunnossapito nähdään yhä edelleen liian usein vain kulueränä. – Tähän törmää toisinaan vieläkin. Systeemit ovat kuitenkin muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi ja uusien menetelmien käyttöönotto vie resursseja. Pelkästään uusien asioiden omaksuminen vaatii työtä ja aikaa. Myös yrityksen sisällä tapahtuva uusien toimintamallien markkinointi vie aikaa. Asenteen pitää olla sellainen, ettei tämä ole pois tuottavasta työstä vaan takaa tuottavuuden myös jatkossa. – Ja sitten, kun mennään varsinaiseen tiedolla johtamiseen, niin edessä onkin järjettömän iso projekti. Tietojärjestelmien perusinfrasta ei myöskään usein löydy kyvykkyyttä hyödyntää dataa operointiin ja kunnossapitoon tehokkaasti. – Dataa saattaa olla tallennettuna, mutta esimerkiksi tallennuskapasiteetin kulutuksen hillitsemiseksi sitä on voitu käsitellä niin, että siitä on tullut ainakin joiltain osilta käyttökelvotonta. Millä tarkkuudella dataa sitten pitäisi tallennetaan: millisekuntien, sekuntien, minuuttien vai tuntien tarkkuudella? – Tämä on kriittinen kysymys datan jatkohyödyntämisen kannalta. Kun tietoa käytetään parantamiseen, sen pitää ehdottomasti olla validia. ITC uhkakuvat Riikonen kertoo, että toisinaan hyvätkin hankkeet voivat myös viivästyä tai mennä kokonaan jäihin ICT-osastojen esiin tuomien uhkakuvien takia. – Onhan siinä aina riskinsä, kun tietoa tallennetaan ja liikutetaan verkossa, missä on muitakin toimijoita. Harvalla yrityksellä kuitenkaan on varaa rakentaa täysin omaa alustaa. – Minusta suurempi riski menestykselle on kuitenkin se, ettemme ota dataanalytiikan ja koneoppimisen mallien tuomia mahdollisuuksia hyötykäyttöön. – Olen samaa mieltä Mika Lintilän kanssa. Ministerinä ollessaan hän totesi, ettei Suomen kannata yrittää olla maailman paras tekoälyn kehittäjä vaan sen soveltaja. Tiedonkulun ongelmat Tuotannon ja kunnossapidon välillä voi piillä myös tiedon kulun ongelmia. – Tuotanto voi pyytää puhallinta johonkin paikkaan, vaikka parempi ratkaisu voisi olla jokin aivan muu. Olen varma, että jokainen on törmännyt vastaaviin tilanteisiin. Silloinkin puhutaan tiedosta. Tuotannon työntekijät ovat tehneet analyysin asiasta, joista heillä Suurin riski on siinä, ettemme ota data-analytiikan ja koneoppimisen mallien tuomia mahdollisuuksia hyötykäyttöön." ei ole varsinaista tietoa. Kysymys on enemmänkin päätelmistä. Ihmisten inhimillisten mielipiteiden ei pitäisi vaikuttaa validiin ja paikkaansa pitävään tietoon. – Muistan tästä aiheesta erään mieleen painuvan tapauksen. Kunnossapito oli tehnyt pitkään analyysia arinan lämpötilasta. Operaattori väitti kuitenkin, etteivät mittaukset pidä paikkaansa. Epäluottamuksen syyksi paljastui se, että lämpötiloja oli samaan aikaan mitattu käsin 20 euron kalibroimattomalla mittarilla ja näin saatuja tuloksia oli pidetty oikeina. Virheellinen data ohjaa harhaan – Prosesseista kerätyn tiedon tarkkuus on kaiken perusta, kun ryhdymme analysoimaan prosesseja käyttäen koneoppimista, tekoälyä ja erilaisia malleja. Jos – Tiedon hyödyntäminen on myös merkittävä osa vastuullista tekemistä, Mika Riikonen korostaa. mallinnus on tehty väärällä datalla niin se ei pidä paikkaansa. Riikonen huomauttaa, että joskus syntyy tietenkin tilanteita, joissa ei pystytä täysin eksaktisti arvioimaan, mikä on totta. – Silloin pitää ainakin tietoisesti sopia, että tätä dataa käytetään. Ja sen jälkeen seurataan tarkkaan, mihin suuntaan asiat muuttuvat. Sekin on parempi kuin ajopuuna aje<strong>lehti</strong>minen. – Mitä enemmän meillä on parempaa ja laadukasta tietoa, sitä parempaa analytiikkaa voimme tehdä. Ja kun laitteita analysoidaan ympäri maailmaa, saamme valtavien tietokantojen avulla luotua kattavia simultaatiomalleja, joista hyötyvät kaikki sekä teollisuus että laitevalmistajat. – Varmasti tämä synnyttää myös lisää uusia ekosysteemejä, jotka tulevat keräämään dataa, analysoimaan sitä ja palauttamaan sieltä sovitulla tavalla vastauksia. Tehokkuus on vastuullisuutta Riikonen on huolissaan, kuten niin moni muukin siitä, minkälaisen maailman jätämme lapsillemme. – Tämä tiedon hyödyntäminen on minusta merkittävä osa vastuullista tekemistä. On hyvin vastuutonta, jos tuhlaamme energiaa ja raaka-aineita eli eiköhän pistetä prosessimme kuntoon. Riikonen odottaa vetytalouden kehittymisen tuovan lähiaikoina mukanaan suuria mahdollisuuksia myös Suomelle. – Oppimiskäyrä tulee sen osalta olemaan varmasti jyrkkä. Volyymit tulevat olemaan suuria ja vetytaloudessa prosentuaalisesti pienilläkin parannuksilla tulee olemaan iso merkitys. Meillä Suomessa on jo useita yrityksiä, jotka voivat saada siitä synergiaa. 12 promaint 1/<strong>2024</strong>
HEADER PAJAN TRILOGIA KONE, HITSI JA 3D VUODEN ODOTETUIN SAAGA YKSINOIKEUDELLA 19.–21. MAALISKUUTA VAPAA PÄÄSY Rekisteröidy nyt! Konepajateollisuuden tärkeimmät Näe alan kone-, laite ja työkalu-uutuudet. KONEPAJAMESSUT.FI NORDICWELDINGEXPO.FI 3DNEWMATERIALS.FI 1/<strong>2024</strong> promaint 13 17
Change language