Promaint-lehti 1/2024
Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.
Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1/<strong>2024</strong> I www.promaint<strong>lehti</strong>.fi<br />
KUNNOSSAPIDON JA TUOTANNON ERIKOISLEHTI<br />
16<br />
VALMET:<br />
Digitalisaatio<br />
avaa uusia<br />
mahdollisuuksia<br />
26<br />
HSY:n<br />
Blominmäki,<br />
kierrätystä<br />
parhaimmillaan<br />
38<br />
Omaisuudenhallintaa<br />
Helsingin<br />
Satamassa<br />
Mika Riikonen<br />
Informaatio tehokäyttöön
Pohjoisen menestyksen<br />
tekijät kokoontuvat<br />
Ouluun!<br />
Tervetuloa teollisuuden<br />
suurtapahtumaan<br />
Ouluhalliin 22.–23.5.<strong>2024</strong><br />
Paikalla<br />
kunnossapidon<br />
osaajat<br />
Pohjoinen Teollisuus kokoaa Ouluun<br />
saman katon alle pohjoisen Suomen<br />
menestyksen tekijät.<br />
Koet ja näet mm.<br />
• Yli 300 yrityksen uusimmat tuotteet,<br />
palvelut ja ratkaisut eri teollisuuden aloilta.<br />
• Ajankohtaisia puheenvuoroja alansa<br />
huippuasiantuntijoilta.<br />
• Kohtaamisia alan ammattilaisten ja<br />
päättäjien kanssa.<br />
Messuilla<br />
yli 300<br />
näytteilleasettajaa.<br />
Lisätietoja messuosallistumisesta:<br />
nina.nurminen@expomark.fi<br />
#pote24<br />
<br />
Ouluhallintie 20 | Oulu<br />
2 promaint 1/<strong>2024</strong>
PÄÄKIRJOITUS<br />
Pisa-tutkimus ja<br />
insinööriosaaminen<br />
Palkitsimme Teknologia 23<br />
-tapahtuman yhteydessä<br />
opinnäytetyökilpailu voittajat.<br />
Kisa oli kovatasoinen, arviointiraadin<br />
mielestä kaikki<br />
työt olisivat olleet palkitsemisen arvoisia.<br />
Koska valintoja oli kuitenkin tehtävä,<br />
voittajat valittiin ja palkittiin loppuvuoden<br />
2023 aikana. Lyhyet henkilöesittelyt<br />
voittaneista löytyvät tämän lehden sivulta<br />
50.<br />
Yritysinnovaatiosarjassa palkitsimme<br />
Valmetin hakemuksen digitalisaatiokehityksestä.<br />
Artikkeli aiheesta löytyy tämän<br />
lehden sivulta 16.<br />
Pisa-tutkimuksen tulokset ovat olleet<br />
esillä viime aikoina Suomessa negatiivisessa<br />
mielessä. Huonontuneita tuloksia<br />
ihmetellään ja syyllisiä etsitään eri puolilta.<br />
Syyllisyyden tunnustajia ei ole vielä<br />
löytynyt.<br />
Digitalisaatio on terminä ainakin<br />
omasta mielestäni kärsinyt inflaation. Eri<br />
tahoilla puhutaan siitä, kuinka kestävä kehitys<br />
turvataan uusilla loistavilla softaratkaisuilla<br />
ja kaikki paranee järjestelmäinnovaatioilla.<br />
Ei käy kieltäminen, etteikö<br />
automaatio ja erilaiset tietojärjestelmäratkaisut<br />
ole merkittävästi parantaneet tuottavuutta.<br />
Ovatko ne sitten se lopullinen<br />
ratkaisu, niin kuin osa Suomen päättäjistä<br />
ajattelee, jää nähtäväksi. Voihan olla, että<br />
pääsemme elokuvista tuttuun terminaattori<br />
maailmaan, jossa koneet hoitavat tekemisen<br />
ja ajattelun puolestamme. Tästä<br />
jotkut tietäjät maailmalla jo varoittelevat.<br />
Miksi tämä alustus? Kunnossapitäjän<br />
kannalta tietojärjestelmät ovat edelleen<br />
työkaluja, ehkä kuitenkin vähän kehittyneempiä<br />
kuin ruuvimeisseli. Ainakin vielä<br />
perinteisellä insinööriosaamisella on edelleen<br />
arvonsa ja tarvetta Suomen lukuisissa<br />
hyödykkeitä tuottavissa teollisuuslaitoksissa.<br />
Softan pätkä ei muutu metsäkoneeksi,<br />
maitopurkiksi taikka sellupaaliksi<br />
ilman tekijöiden myötävaikutusta.<br />
Tämä on itsestään selvää tämmöiselle<br />
perusinsinöörille. Tuntuu kuitenkin siltä,<br />
että päättäjien parissa mennään eteenpäin<br />
ismeillä ja muotitermeillä. Vuosituhannen<br />
vaihteessa oli edellinen buumi, joka kohtasi<br />
elämän realiteetit muutaman vuoden<br />
sisällä. Katsotaan miten tässä buumissa<br />
käy.<br />
Miten tämä liittyy Pisa-tuloksiin?<br />
Kun mennään muotitermien ja erilaisten<br />
haihatusten perässä, unohtuu arkijärki ja<br />
perusosaamisen kehittäminen päättäjiltä.<br />
Luotetaan johonkin suurempaan visioon.<br />
Pisa-tulosten osalta lopputulos taitaa olla<br />
se, että olisi ollut hyvä ajoissa kuunnella<br />
niitä henkilöitä, jotka oikeasti ovat etulinjassa.<br />
Kunnossapidossa fakta on edelleen se,<br />
että Suomi pyörii ohuen voitelukalvon<br />
varassa.<br />
Tässä lehdessä on edellä mainittujen<br />
lisäksi muita mielenkiintoisia artikkeleita.<br />
Tutustumme muun muassa HSY:n uuteen<br />
Blominmäen jätevedenpuhdistamoon ja<br />
vierailemme Helsingin Sataman kunnossapitopäällikön<br />
luona. Öljyjä koskevan<br />
astikkelisarjan viimeisessä osassa Hydacin<br />
teknologiapäällikkö Arto Laamanen<br />
kertoo, miksei öljyn kunnonvalvonnasta<br />
kannata tinkiä. Alan vaikuttaja -palstalla<br />
<strong>Promaint</strong>in tilaisuuksissakin vieraillut<br />
Mika Riikonen avaa ajatuksiaan validin<br />
tiedon hyödyntämisen<br />
tärkeydestä.<br />
Otan edelleen mielelläni palautteenne ja<br />
juttuideanne vastaan.<br />
Jaakko Tennilä,<br />
päätoimittaja<br />
<strong>Promaint</strong>-<strong>lehti</strong><br />
Softan pätkä<br />
ei muutu<br />
metsäkoneeksi,<br />
maitopurkiksi<br />
taikka<br />
sellupaaliksi<br />
ilman tekijöiden<br />
myötävaikutusta.”<br />
Julkaisija Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry on Aikakausmedia ry:n jäsen, os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki Kustantaja<br />
ja toimitus Avone Oy, www.avone.fi Päätoimittaja Jaakko Tennilä, jaakko.tennila@kunnossapito.fi Tuottaja Vaula Aunola,<br />
4041 0660<br />
vaula.aunola@avone.fi, 050 596 5426 Ilmoitusmyynti Mika Säilä, 050 352 3277, mika.saila@totalmarketing.fi<br />
Painotuote<br />
Ulkoasu Avone Toimitusneuvosto Petra Herola, KP-ServicePartner, Helena Kortelainen, <strong>Promaint</strong> ry; Juha Lepikko, MABCo;<br />
Juha Nyholm, Pinja Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@kunnossapito.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy,<br />
Kannen kuva Johanna Sjövall<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 3
Tässä<br />
numerossa<br />
1/<strong>2024</strong><br />
16<br />
VALMET –<br />
Digitalisaatio avaa<br />
uusia mahdollisuuksia.<br />
27<br />
Omaisuuden-hallintaa<br />
HSY:n uudessa<br />
jätevedenkäsittelylaitoksesta.<br />
38<br />
Muutoksia<br />
nostureiden<br />
lakisääteisiin<br />
tarkastuksiin.<br />
47<br />
Helsingin Satama<br />
pitää kriittisimmät<br />
kohteet omassa<br />
hallinnassa.<br />
03 Pääkirjoitus Jaakko Tennilä<br />
05 Lyhyesti<br />
09 Näkökulma: Toni Rauvanto<br />
10 Alan vaikuttaja: Mika Riikonen<br />
16 Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia<br />
20 Edelläkävijät eivät pelkää muutosta<br />
27 Blominmäki, kierrätystä parhaimmillaan<br />
30 Öljyn kunnonvalvonnasta ei kannata tinkiä<br />
35 Muutoksia nostureiden lakimääräisiin<br />
tarkastuksiin<br />
38 Sataman ytimessä<br />
44 Pyörivien koneiden piirreanalyysiin<br />
perustuva käyttötilan tunnistaminen<br />
48 CSRD - Kestävyysraportointi<br />
50 Opinnäytetyöpalkinnon saajat<br />
4 promaint 1/<strong>2024</strong>
Lyhyesti<br />
KOONNUT: VAULA AUNOLA<br />
Teknologia-alan yritykset tekevät<br />
65 % kaikista elinkeinoelämän<br />
tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.<br />
Emission Free Pulping<br />
-tutkimusohjelma käyntiin<br />
METSÄTEOLLISUUS, teknologiayritykset, tutkimusorganisaatiot<br />
ja yliopistot ovat aloittaneet yhteisen hankkeen perinteisten<br />
sellunvalmistusprosessien mullistamiseksi VTT:n ja Ruotsin<br />
RISE-tutkimuslaitoksen yhteisellä johdolla. Emission Free Pulping<br />
-tutkimusohjelman tavoitteena on löytää keinoja parantaa<br />
energiatehokkuutta, tehostaa puun käyttöä ja jalostamista,<br />
kehittää sellun tuotanto päästöttömäksi erityisesti hiilidioksidipäästöjen<br />
osalta sekä vähentää merkittävästi veden käyttöä<br />
prosessissa.<br />
– Metsävarojen rajallisuuden takia myös teollisuudenalan<br />
kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. Lisäksi biomassan polttaminen<br />
sellun valmistusprosessissa merkitsee biogeenisen hiilidioksidin<br />
päästöjä. Jotta voidaan parantaa resurssitehokkuutta<br />
ja kasvattaa puun tuottamaa lisäarvoa merkittävästi, on välttämätöntä<br />
uudistaa sellunvalmistuksen kemiallisia prosesseja ja<br />
yksikköoperaatioita, sanoo VTT:n Biomateriaalit-tutkimusalueen<br />
johtaja Atte Virtanen.<br />
Tähän mennessä ohjelmaan on tullut mukaan viisi teollisuusyritystä,<br />
jotka tuovat hankkeeseen sekä teollisuuden kannalta<br />
relevantit näkökulmat että taloudellisen panoksensa. ANDRITZ,<br />
Arauco, Metsä Group, Stora Enso ja Valmet ovat sitoutuneet<br />
ohjelmassa viiden vuoden yhteistyöhön tutkimusorganisaatioiden<br />
ja yliopistojen kanssa. Ohjelma on saanut Business Finlandilta<br />
rahoituksen, joka ylittää viisi miljoonaa euroa kolmen<br />
vuoden aikana.<br />
– Olemme sitoutuneet visioon metsäpohjaisesta ekosysteemistä,<br />
joka tuottaa täyden arvon pohjoismaisesta puusta.<br />
Edistämällä innovaatiota sekä yhdistämällä toimialan ja tutkimuksen<br />
kyvyt voimme saavuttaa edistysaskeleita, jotka lisäävät<br />
tehokkuutta ja tukevat myös sitoutumistamme ympäristövastuuseen.<br />
Luomme tulevaisuutta, jossa kestävä puunkäyttö<br />
ja resurssitehokkaammat sellunvalmistusmenetelmät kulkevat<br />
käsi kädessä, mikä varmistaa metsiemme ja niistä riippuvaisten<br />
teollisuudenalojen jatkuvuuden ja kannattavuuden, sanoo<br />
Katariina Kemppainen, Metsä Groupin konsernitason tutkimusja<br />
kehitysjohtaja.<br />
Hankkeeseen osallistuvat merkittävällä panostuksella: Aaltoyliopisto,<br />
Chalmersin teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto,<br />
Keski-Ruotsin yliopisto, Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu<br />
KTH, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto ja Åbo Akademi.<br />
Suomen julkisen rahoituksen avulla palkataan ensimmäinen<br />
tutkijaryhmä, jota laajennetaan mukana olevien yritysten lisärahoituksella.<br />
Tavoitteena on muodostaa 10–20 tutkijan ryhmä,<br />
joka keskittyy kokopäiväisesti konsortion yhteisesti sopiman<br />
tutkimusagendan edistämiseen.<br />
– Haaste on koko toimialan yhteinen, eikä kukaan voi ratkaista<br />
sitä yksin. Teknologialla on keskeinen rooli sellu- ja<br />
paperiteollisuuden evoluutiossa. Tässä muutoksessa ei ole kyse<br />
ainoastaan alan standardien täyttämisestä, vaan uusien mittapuiden<br />
asettamisesta ympäristövastuulle ja operatiiviselle<br />
huippuosaamiselle. Painopisteen täytyy pysyä innovaatiossa<br />
ja yhteistyössä, jotta voidaan edistää tätä alamme elintärkeää<br />
muutosta, toteaa ANDRITZin teknologiajohtaja Johan Engström.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 5
Lyhyesti<br />
Viime vuonna Suomeen rakennettiin<br />
kaikkiaan 212 uutta<br />
tuulivoimalaa.<br />
Historiamme toiseksi vilkkain<br />
tuulivoimarakentamisen vuosi<br />
SUOMESSA on nyt 1601 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on<br />
6 946 megawattia (MW). Vuonna 2023 kapasiteetti kasvoi 212 voimalalla<br />
ja 1 280 MW:lla. Suomesta purettiin vuoden aikana 4 tuulivoimalaa,<br />
joiden teho oli yhteensä 12 MW. Taloudellinen epävarmuus, kustannusten<br />
nousu ja sota Euroopassa ovat osuneet myös tuulivoimaan, ja uusien<br />
investointien varmistuminen kestää aiempaa kauemmin.<br />
Tuulivoima on Suomessa edelleen vahvasti keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalle<br />
ja muihin Pohjanmaan maakuntiin. Eniten uusia voimaloita<br />
rakennettiin vuonna 2023 Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-<br />
Pohjanmaan maakuntiin. Pohjois-Pohjanmaalla on 38,5 prosenttia Suomen<br />
tuulivoimasta, missä on myös valtaosa kehitteillä olevista hankkeista.<br />
– Vaikka alueellisesti tasainen rakentaminen olisi monesta syystä<br />
erittäin tärkeää, on mukava huomata, että ne kunnat, joissa on jo paljon<br />
tuulivoimaloita, luvittavat niitä myös lisää. Tuulivoimaan on siis totuttu<br />
hyvin eikä siitä koeta kohtuutonta haittaa, kommentoi Suomen Tuulivoimayhdistyksen<br />
toimitusjohtaja Anni Mikkonen.<br />
Vuodelle <strong>2024</strong> ennakoidaan noin 1000 MW:n lisäystä ja vuodelle<br />
2025 on jo tiedossa lähes 1 500 MW uutta tuulivoimakapasiteettia.<br />
Vaikka rakenteilla olevat hankkeet ovat tarkasti tiedossa, siirtyvät hankkeet<br />
helposti vuodelta toiselle, aiottua aiemmaksi tai myöhemmäksi.<br />
– Varsinainen voimaloiden nostotyö pyritään tekemään vuoden<br />
vähätuulisemmalla jaksolla eli kesäkaudella. Käyttöönottovaihe voi kuitenkin<br />
viedä useammankin kuukauden, joten loppuvuonna aina elämme<br />
jännittäviä hetkiä sen osalta, kumman vuoden puolella voimalat katsotaan<br />
valmistuneiksi”, Mikkonen kuvaa tuulivoimarakentamisen vaiheita.<br />
– Vielä viime vuoden lopulla tuli uusia investointipäätöksiä hankkeista,<br />
jotka valmistuvat jo 2025. Nousseet kustannukset ja yleinen epävar-<br />
muus aiheuttavat sen, että kaikesta esimerkiksi neuvotellaan tarkemmin<br />
ja pidempään – asiat varmistuvat myöhemmässä vaiheessa. Olemme<br />
luottavaisia rakentamistahdin jatkuvuuden osalta. Rakentamisen jatkuminen<br />
on äärimmäisen tärkeää: Suomi ei pysty kilpailemaan tukieuroilla<br />
monen muun maan vetyhankkeille ja muille uusille puhtaan siirtymän<br />
teollisuushankkeille. Meidän kilpailuvalttimme on siinä, että puhdasta ja<br />
edullista sähköntuotantoa on mahdollista rakentaa lisää, sääntely on järkevää<br />
ja luvitusprosessit ovat sujuvia. Tämä on tärkeää pitää tänä vuonna<br />
tiukasti mielessä, kun hallitusohjelman lukuisia tuulivoimakirjauksia<br />
toimeenpannaan. Suomen täytyy pysyä mukana kilpailussa uusista jättiinvestoinneista<br />
ja energiajärjestelmän modernisointityön täytyy edetä –<br />
suhdanteista riippumatta, Mikkonen toteaa.<br />
Neljä suomalaisyritystä listattiin maailman 100 vastuullisemman<br />
yrityksen joukkoon – Neste toimialansa ykkönen<br />
KANADALAINEN media- ja tutkimusyhtiö<br />
Corporate Knights on listannut<br />
jälleen maailman sata vastuullisinta yritystä.<br />
Neljä suomalaistyritystä Neste<br />
(sija 19), Kesko (sija 29), Elisa (sija 59)<br />
ja Nordea (sija 83) pääsivät maailman<br />
sadan vastuullisimman yrityksen listalle.<br />
Viime vuonna sijalla 19 ollut Kone<br />
tippui joukosta tänä vuonna.<br />
Maailman vastuullisimmaksi yritykseksi<br />
valittiin yhdysvaltalainen Schnitzer<br />
Steel Industries Inc.<br />
Neste on mukana Corporate Knightsin<br />
maailman vastuullisimpien yritysten<br />
2023 Global 100 -indeksissä jo 17. kertaa<br />
peräkkäin. Corporate Knights analy-<br />
soi 6 720 yritystä suhteessa verrokkiryrityksiin<br />
toimialalla maailmanlaajuisesti.<br />
Neste sijoittui indeksissä 29. sijalle ja<br />
toimialansa ensimmäiseksi.<br />
Mikään muu energiayhtiö ei ole<br />
päässyt indeksiin yhtä monta kertaa<br />
peräkkäin. Neste arvioitiin parhaaksi<br />
yritykseksi energiasektorilla, johon<br />
arvioinnissa kuului 413 yritystä.<br />
– On kunnia olla mukana monien<br />
muiden indeksin vastuullisuuden edelläkävijöiden<br />
joukossa. Olemme kehittäneet<br />
toimintaamme merkittävästi viime<br />
vuosina pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteidemme<br />
mukaisesti, ja työ jatkuu<br />
edelleen. Iso kiitos kuuluu Nesteen<br />
tiimille ja kumppaneillemme vuoden<br />
2022 saavutuksistamme, sanoo Minna<br />
Aila, Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.<br />
Parhaan suomalaisyhtiön Nesteen<br />
investoinneista 92 prosenttia ja liikevaihdosta<br />
39 prosenttia arvioitiin vastuullisiksi.<br />
Neste menestyi heikommin monimuotoisuutta<br />
mittaavan hallitustarkastelun<br />
osalta – hallituksen jäsenistä muita kuin<br />
miehiä on vain 25 prosenttia.<br />
Listausta on julkaistu jo 20 vuoden<br />
ajan. Corporate Knightsin analyysiin pääsevät<br />
mukaan yli miljardin dollarin liikevaihdon<br />
omaavat pörssiyhtiöt.<br />
6 promaint 1/<strong>2024</strong>
KOKOUSKUTSU<br />
SELVITYS: Vientiteollisuus<br />
ja oppilaitokset kaipaavat<br />
osaajia<br />
SUOMEN KORKEAKOULUT pystyvät vastaamaan hyvin vientiteollisuuden<br />
osaamistarpeisiin, mutta perusosaamisen taso, kyvykkyys vihreässä<br />
siirtymässä ja murrosteknologioissa sekä osaajien saatavuus<br />
huolestuttavat tuoreessa selvityksessä yritysjohtajia ja korkeakoulujen<br />
johtoa.<br />
Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Sivistysala<br />
Sivista ovat selvittäneet toimialoille olennaisimpia osaamis- ja<br />
tutkimustarpeita, jotka voivat vaarantua korkeakoulujen profiloitumisvalintojen<br />
tai julkisten resurssien kapenemisen vuoksi. Selvityksen on<br />
tehnyt E2 Tutkimus, ja siihen on haastateltu yritysjohtajia ja korkeakoulujen<br />
johtohenkilöitä vientiteollisuuden kannalta olennaisilta toimialoilta.<br />
Kriittisen osaamisen tarpeet eri toimialoilla ovat selvityksen perusteella<br />
hyvin monialaisia. Vahvimmin esiin nousevat tarpeet murrosteknologioihin<br />
kuten kvanttiteknologiaan ja tekoälyyn liittyen, vihreässä<br />
siirtymässä, kokonaisuuksien hallinnassa ja systeemisessä ajattelussa.<br />
Tarpeita nähdään myös jatkuvan oppimisen vahvistamiselle, lisäkoulutukselle<br />
ja joustaville koulutusratkaisuille.<br />
– Nopea teknologiamurros ja uudet teknologiat asettavat vientiteollisuutemme<br />
aivan uudenlaisten osaajatarpeiden eteen. Osaavaa työvoimaa<br />
tarvitaan kunnianhimoisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen,<br />
ja tähän liittyen esimerkiksi vetyosaamiseen terästeollisuudessa.<br />
Iso huoli on, että hallituksen toimet koulutustason ja aloituspaikkojen<br />
nostossa eivät nyt painotu tarpeeksi teollisuusaloille, sanoo<br />
Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen.<br />
Teknologiateollisuuden mukaan hallituksen tavoite kouluttaa<br />
nopeasti noin tuhat uutta tohtoria on hyvä, mutta jo nyt julkisuudessa<br />
on noussut esiin huoli, ettei kaikille aloille riitä kotimaisia<br />
väitöskirjatutkijoita.<br />
– Osaajia ja opiskelijoita on houkuteltava sekä Suomesta että<br />
ulkomailta. Osaajapula ja suurten ikäluokkien eläköityminen<br />
lisäävät entisestään painetta koulutukseen, ja tämä edellyttää riittäviä<br />
resursseja paitsi aloituspaikkoihin myös koulutuksen laadun<br />
takaamiseksi. Samalla meidän tulee panostaa siihen, että kansainväliset<br />
opiskelijat ja tohtorikoulutettavat pysyvät Suomessa ja<br />
löytävät töitä, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja<br />
Heikki Kuutti Uusitalo.<br />
Kesän <strong>2024</strong><br />
teknologia-alan<br />
kesätyöpaikat<br />
löytyvät kootusti<br />
Duunitorin ylläpitämältä<br />
TeknoKesä-sivustolta.<br />
VARSINAINEN KOKOUS <strong>2024</strong><br />
21.5.<strong>2024</strong> klo 16.30-18, Oulu<br />
(tarkempi paikka myöhemmin)<br />
ESITYSLISTA<br />
1. Kokouksen avaus<br />
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus<br />
3. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan<br />
tarkastajien (2 kpl) valinta.<br />
4. Kokouksen ääntenlaskijoiden (3 kpl) valinta<br />
5. Kokouksen osanottajat ja asialistan vahvistaminen<br />
6. Yhdistyksen toimintakertomuksen,<br />
tilinpäätösehdotuksen ja tilintarkastuskertomuksen<br />
kuuleminen vuodelta 2023<br />
7. Yhdistyksen tilinpäätöksen vahvistaminen vuodelta<br />
2023<br />
8. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja<br />
muille tilivelvollisille vuodelta 2023<br />
9. Toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2025<br />
10. Toimintavuoden 2025 jäsenmaksut<br />
11. Talousarvio toimintavuodelle 2025<br />
12. Yhdistyksen puheenjohtajan valinta seuraavaksi<br />
kaksivuotiskaudeksi (2025-2026)<br />
13. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan<br />
valinta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi (2025 – 2026)<br />
14. Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten jäsenten<br />
tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi (2025 -2026)<br />
15. Tilintarkastajan ja hänen varamiehensä valinta<br />
seuraavaan varsinaiseen kokoukseen asti<br />
16. Muut mahdolliset asiat<br />
17. Kokouksen päättäminen<br />
TERVETULOA!<br />
Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry<br />
Jaakko Tennilä, toiminnanjohtaja<br />
Ilmoittautuminen: 7.5.<strong>2024</strong> mennessä yhdistyksen<br />
verkkosivuilla www.promaint.net<br />
Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä.<br />
Pyydämme ilmoittautumisen yhteydessä kertomaan,<br />
kuinka osallistut.<br />
<strong>Promaint</strong> ry Messuaukio 1 (Messukeskus),<br />
00520 Helsinki, toimisto@kunnossapito.fi<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 7
Lyhyesti<br />
Yli 30 maan hallitukset rahoittavat<br />
yli 40 miljardin dollarin<br />
edestä kvanttiteknologiaa.<br />
Kvanttiteknologian investointeja ja<br />
kehitystyötä maailmassa vetää nyt<br />
julkinen rahoitus<br />
KVANTTITIETOKONEIDEN rakentaja IQM Quantum Computers, sekä<br />
pääomasijoitusyhtiö OpenOcean ja teknologiasijoittaja Lakestar julkaisivat<br />
State of Quantum <strong>2024</strong> -raportin yhteistyössä The Quantum Insiderin<br />
kanssa.<br />
Raportin mukaan kvanttiteknologian kehitystyötä vetää vahva julkinen<br />
tuki ja voimakas investointien kasvu erityisesti Euroopan sisältävällä<br />
EMEA-alueella. Yli 30 maan hallitukset ovat sitoutuneet yli 40<br />
miljardin dollarin kvanttiteknologian julkiseen rahoitukseen – sitoumukset<br />
olivat vuonna 2023 kaksinkertaiset verrattuna riskipääomasijoitusten<br />
huippuun vuonna 2022.<br />
Sijoitettu riskipääoma alan kasvuyrityksiin maailmassa sen sijaan<br />
supistui 50 prosenttia eli 2,2 miljardista dollarista vuonna 2022 noin<br />
1,2 miljardiin dollariin vuonna 2023. Supistuminen kuitenkin noudatti<br />
samaa tahtia kuin teknologiainvestointien lasku yleensä. Pääomasijoitukset<br />
supistuivat etupäässä Yhdysvalloissa, jossa laskua oli 80 prosenttia.<br />
Aasian ja Tyynenmeren APAC-alueella sijoitukset vähentyivät<br />
17 prosenttia. EMEA-alueella sijoitukset kasvoivat 3 prosenttia.<br />
– Taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta kvanttiyhteisö edistyy<br />
voimakkaasti ja investointien väheneminen on linjassa yleisen kehityksen<br />
kanssa. Tämä tekee minusta optimistisen. Tekninen kehitys ei ole<br />
hidastunut eikä kiinnostus kvanttiteknologiaan ole vähentyny, sanoo<br />
tohtori Jan Goetz, IQM Quantum Computersin toimitusjohtaja.<br />
Uudet kansalliset kvanttilaskentakeskukset toimivat kvanttiteknologian<br />
kasvavien ekosysteemien keskuksena ja edistävät kumppanuuksia<br />
julkisten organisaatioiden ja yritysten välillä. Julkinen rahoitus<br />
takaa pitkän aikavälin kehitystyön sekä auttaa eri osapuolia selviytymään<br />
korkeista aloituskustannuksista.<br />
Parempi makuelämys tekoälyn ja<br />
koneoppimisen avulla<br />
GLOBAALI KASVISRUOKAMARKKINA on nykyisellään arvoltaan noin<br />
45–50 miljardia euroa, ja sen ennakoidaan kasvavan noin 160 miljardin<br />
euron arvoiseksi vuoteen 2030 mennessä.<br />
VTT ja suomalainen elintarviketeollisuus yhdistävät voimansa<br />
uusien kasviproteiinien arvoketjujen kehittämiseksi,<br />
hyödyntäen koneoppimista ja tekoälyä.<br />
– Intensiiviset maut – esimerkiksi karvas,<br />
suuta kuivattava, papumainen tai<br />
kemiallinen maku – rajoittavat edelleen<br />
kasviproteiinipitoisista ainesosista<br />
valmistettujen elintarvikkeiden<br />
kulutusta. Selvitämme<br />
prosessointiin liittyviä tekijöitä,<br />
joilla sivumakujen aiheuttamia<br />
ongelmia voidaan lieventää. Tällaisia<br />
tekijöitä ovat esimerkiksi<br />
erotusprosessin optimointi niin, että<br />
epäsuotuisia yhdisteitä muodostuu<br />
vähemmän, sekä proteiinien puhdistaminen<br />
ja modifiointi siten, että sivumakuja aiheuttavien yhdisteiden pitoisuudet<br />
pienenevät, kertoo hankkeen johtaja Emilia Nordlund VTT:stä.<br />
Tavoitteena on uusien ennustemallien luominen TKI:n ja teollisuuden<br />
avuksi kasviproteiinien kehittämiseen ja tuotantoon. Aikaisemmassa<br />
OatHow-projektissa on jo luotu metodologinen perusta kauran<br />
laatuparametrien ennustamiseen koneoppimisen avulla sekä todistettu<br />
hyperspektrikuvaus toimivaksi menetelmäksi sopivien raaka-aineiden<br />
tunnistamisessa.<br />
– Ennakointimallien kehitys jatkuu yhdistämällä laatuparametrien<br />
ennusteita makua koskeviin tietoihin. Näin saadaan kilpailukykyinen<br />
työkalu erilaisiin elintarvikeprosesseihin sopivien raaka-aineiden<br />
tunnistamiseen.<br />
Hankkeen teolliset kumppanit ovat Anora, Apetit, Fazer, Helsingin<br />
Mylly, Raisio, Valio ja Viking Malt.<br />
– Herne on yksi tärkeimmistä kasviproteiiniraaka-aineista ja sen<br />
kulutus lisääntyy edelleen. Suomessa usean kasviproteiinin, myös<br />
herneproteiinin, kohdalla joudutaan kuitenkin käyttämään kotimaisen<br />
vaihtoehdon puuttuessa ulkomaisia raaka-aineita,, sanoo Apetitin<br />
tuotekehitys- ja portfoliopäällikkö Hanna Pere.<br />
8 promaint 4/2023
Näkökulma<br />
TONI RAUVANTO<br />
MYYNTI- JA MARKKINOINTIJOHTAJA | CAVERION INDUSTRIA OY<br />
Osaatko sinä<br />
suhtautua rakentavasti<br />
vääjäämättömiin muutoksiin?<br />
Onko ennakkoluuloille<br />
tilaa pilvidatan,<br />
uusien energiaratkaisuiden,<br />
maailmanlaajuisen<br />
lämpenemisen ja<br />
perustekemisen<br />
välimaastossa?”<br />
Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut<br />
ostamastamme vuonna<br />
1972 valmistuneesta paritalon<br />
puolikkaasta . Meneillään on<br />
projekti, jossa 50-vuotta vanha kiinteistö<br />
muunnetaan 2020-luvun tasoiselle tekniikalle.<br />
Lattialämmitystä ja valaistuksia<br />
voi ohjata jatkossa kännykällä – moni<br />
asia toimii datalla, joka mitä todennäköisemmin<br />
sijaitsee pilvessä.<br />
MYÖS TEOLLISUUDESSA KEHITYS johtaa<br />
vääjäämättä kohti kaikkien tuotantolaitosten<br />
datan siirtymiseen pilveen.<br />
Algoritmit, tekoäly, konenäkö ja äänianalytiikka<br />
tulevat niin tuotannon kuin<br />
kunnossapidonkin avuksi. Laite- ja<br />
prosessiviat huomataan kuukausia ennen<br />
kuin kokenut konemestari olisi ne<br />
huomannut. Tuotanto, kunnossapito,<br />
kiinteistöt ja varastojen hallinta katselevat<br />
samaa järjestelmää eri suunnista.<br />
Kasvavissa määrin toiminnot eivät sijaitse<br />
enää edes samalla tontilla. On tarpeen<br />
kysyä arvostammeko riittävästi arvokkaita<br />
bittejämme - osaammeko suojella<br />
niitä riittävästi synkkenevässä maailman<br />
tilanteessa? Osaammeko kotimaisessa<br />
teollisuudessa panostaa näihin riittävästi<br />
juuri nyt? Osaamista tarvitsemme varmasti<br />
tai ainakin apua tahoilta, jotka jo<br />
osaavat.<br />
TALOOMME ASENNETAAN 50 vuodessa<br />
muuttuneiden asetuksien sekä älykkyyden<br />
mahdollistamiseksi ja paloturvallisuudenkin<br />
vuoksi uusi sähköjärjestelmä.<br />
Eristykset uusitaan villoista uretaaniin ja<br />
uusien ikkunoidenkin U-arvot ovat ihan<br />
eri sfääreissä kuin entiset. Energia on<br />
kallista ja vastuullisuus velvoittaa.<br />
TEOLLISUUS ON RYHTYNYT rohkeasti<br />
hakemaan keinoja energian säästöön,<br />
vastuulliseen tuottamiseen sekä käyttämiseen.<br />
Vihreä siirtymä luo uusia työpaikkoja<br />
rakkaaseen Suomeemme. Kaikki<br />
kivet ja kannot käännetään, kun kyse<br />
on kustannuksista, mutta taitaa tuo aika<br />
käydä vähiin myös maailman laajuisen<br />
lämpenemisen suhteen. On oltava rohkea<br />
ja tehtävä muutos niin kotona kuin<br />
töissäkin. Näen työni kautta teollisuutta<br />
useiden sektoreiden kautta ja voin ilolla<br />
todeta, että olemme todella tekemässä<br />
isoa muutosta juuri nyt. On meille kaikille<br />
tärkeää, ettemme sulje silmiämme<br />
vaan katsomme kiinnostuneesti tulevaisuuteen.<br />
EI KIRJOITUSTA ILMAN mainintaa turvallisuudesta.<br />
Hankin remonttia varten<br />
uusia työkaluja ja henkilökohtainen työaika<br />
remontissa sijoittuu usein päivätyö<br />
jälkeiseen iltaan. Väsyneenä ei pidä tehdä<br />
rakentamista - tästä muistutuksena minulla<br />
on nyt vasemmassa kädessäni komea<br />
arpirivi juuri poistetuista tikeistä.<br />
KUNNOSSAPITOTYÖ ON TÄYNNÄ vaaroja.<br />
Perustehtävät on yhä tehtävä käsin.<br />
Samalla tavalla kuin tekoäly auttaa meitä<br />
näkemään vikaantumisia ennakkoon, on<br />
meidän kehityttävä miettimään aiemmin<br />
ja paremmin jokaisen työntehtävän turvallisuutta.<br />
On meistä kiinni, kasvaako<br />
turvallisuusäly teollisuudessa! Mutta<br />
meitä ihmisiä tarvitaan aina!<br />
4/2023 promaint 9
TEKSTI: MATLEENA RONKAINEN, VINCTEAM<br />
KUVAT: VINCIT, ISTOCK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TE<br />
TE<br />
TEK<br />
TE<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
EK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TE<br />
TEK<br />
TEK<br />
EK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
EK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
E<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
TEK<br />
EK<br />
E<br />
TEK<br />
E<br />
TEK<br />
TE<br />
TEK<br />
E<br />
TEK<br />
TE<br />
TE<br />
TE STI<br />
STI<br />
STI<br />
STI<br />
STI<br />
ST<br />
STI<br />
STI<br />
STI<br />
STI<br />
STI<br />
STI<br />
ST<br />
STI<br />
STI<br />
ST<br />
STI<br />
STI<br />
ST<br />
ST<br />
STI<br />
ST<br />
STI<br />
STI<br />
TI<br />
ST<br />
STI<br />
TI<br />
STI<br />
STI<br />
TI<br />
TI<br />
STI<br />
ST<br />
STI<br />
STI<br />
T<br />
STI: M<br />
: M<br />
: M<br />
: M<br />
: M<br />
: M<br />
:M<br />
:M<br />
: M<br />
: M<br />
: M<br />
:M<br />
: M<br />
: M<br />
:M<br />
:M<br />
:M<br />
:M<br />
: M<br />
:M<br />
: M<br />
: M<br />
: M<br />
: M<br />
: M<br />
: M<br />
: MATL<br />
ATL<br />
ATL<br />
AT<br />
ATL<br />
AT<br />
AT<br />
AT<br />
AT<br />
AT<br />
ATL<br />
ATL<br />
ATL<br />
ATL<br />
ATL<br />
ATL<br />
ATL<br />
TL<br />
TL<br />
TL<br />
TL<br />
TL<br />
TL<br />
AT<br />
ATL<br />
ATL<br />
ATL<br />
TL<br />
TL<br />
TL<br />
TL<br />
ATL<br />
TL<br />
TL<br />
TL<br />
TL<br />
TL<br />
AT<br />
AT<br />
ATL<br />
TL<br />
TL<br />
TL<br />
A L<br />
ATL<br />
TL<br />
TL<br />
ATL<br />
TL<br />
ATL<br />
TL<br />
TL<br />
AT<br />
ATL<br />
AT<br />
ATL<br />
ATL<br />
A L<br />
ATL<br />
ATLEEN<br />
EE<br />
EEN<br />
EE<br />
EEN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
E<br />
EEN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EE<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
E<br />
EEN<br />
E<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EEN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EEN<br />
EE<br />
EEN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
E<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EE<br />
EEN<br />
EE<br />
EEN<br />
E N<br />
EEN<br />
EEN<br />
EN<br />
EEN<br />
EEN<br />
E<br />
EE<br />
EE<br />
EE<br />
EE<br />
E<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
AR<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
AR<br />
A R<br />
AR<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
AR<br />
A R<br />
AR<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
AR<br />
AR<br />
AR<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
AR<br />
AR<br />
AR<br />
AR<br />
AR<br />
AR<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
AR<br />
A R<br />
A R<br />
A R<br />
A RONK<br />
ON<br />
ON<br />
ON<br />
ON<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
NK<br />
NK<br />
ONK<br />
ONK<br />
NK<br />
ONK<br />
NK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
NK<br />
NK<br />
NK<br />
ONK<br />
ONK<br />
NK<br />
ONK<br />
NK<br />
NK<br />
ONK<br />
ON<br />
ON<br />
ON<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
NK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
NK<br />
ON<br />
ONK<br />
ON<br />
ONK<br />
ON<br />
ON<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
NK<br />
ON<br />
ONK<br />
ONK<br />
NK<br />
NK<br />
ONK<br />
NK<br />
ONK<br />
ON<br />
ONK<br />
ON<br />
ONK<br />
NK<br />
ONK<br />
NK<br />
NK<br />
ONK<br />
ON<br />
ON<br />
ONK<br />
ONK<br />
ONK<br />
ON<br />
ON<br />
ONK<br />
ONK<br />
NK<br />
ONK<br />
ON<br />
ONK<br />
ONK<br />
N<br />
ONK<br />
NK<br />
ON<br />
ON<br />
ONK<br />
ON<br />
ONK<br />
NK<br />
ON AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AI<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AI<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AI<br />
AI<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AIN<br />
AI<br />
AI<br />
A N<br />
A<br />
EN,<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN,<br />
EN,<br />
EN,<br />
EN,<br />
N,<br />
EN,<br />
EN,<br />
EN,<br />
EN,<br />
EN,<br />
EN,<br />
N,<br />
EN,<br />
EN,<br />
EN<br />
EN,<br />
EN,<br />
EN<br />
EN,<br />
N<br />
EN,<br />
N<br />
EN,<br />
EN,<br />
N,<br />
EN,<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN,<br />
EN<br />
EN,<br />
N<br />
EN,<br />
EN,<br />
N<br />
EN<br />
EN<br />
EN<br />
EN,<br />
EN VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
V NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NC<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NC<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
CT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NC<br />
NC<br />
NCT<br />
NCT<br />
NC<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NC<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
CT<br />
NC<br />
NCT<br />
NC<br />
NCT<br />
NC<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
NCT<br />
C<br />
NCT<br />
NCT<br />
CT<br />
NC<br />
NCT<br />
NC<br />
NCT<br />
CT<br />
CT<br />
NCT<br />
NC<br />
NCT<br />
NC<br />
NCT<br />
NC<br />
NCT<br />
NCT<br />
NC<br />
NC<br />
NCT<br />
CT<br />
NC<br />
NC<br />
NC<br />
N T<br />
NC<br />
NC<br />
NCT<br />
NC<br />
NC<br />
NC EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EA<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EA<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
AM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
AM<br />
EAM<br />
EAM<br />
EA<br />
EAM<br />
EAM<br />
EAM<br />
E M<br />
EAM<br />
EA<br />
EA<br />
E M<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KU<br />
KU<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
UV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
U<br />
KU<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
UV<br />
U<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
KUV<br />
U<br />
KUV<br />
UV<br />
U<br />
KUV<br />
U<br />
KUV<br />
UV<br />
UV<br />
KUV<br />
UV<br />
U<br />
KUV<br />
UV<br />
U AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT<br />
AT:<br />
AT:<br />
T:<br />
AT:<br />
AT:<br />
T<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT<br />
AT<br />
AT<br />
AT:<br />
AT:<br />
T<br />
AT:<br />
T:<br />
T:<br />
AT:<br />
AT<br />
AT:<br />
AT:<br />
AT<br />
AT VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VI<br />
VINC<br />
NC<br />
NC<br />
NC<br />
NCI<br />
CI<br />
NCI<br />
CI<br />
NCI<br />
C<br />
NC<br />
NC<br />
NC<br />
NC<br />
NCI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
NC<br />
NCI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
NCI<br />
CI<br />
CI<br />
NCI<br />
C<br />
NCI<br />
CI<br />
CI<br />
NC<br />
NCI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
NCI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
NCI<br />
NCI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
NCI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
NCI<br />
NCI<br />
C<br />
NCI<br />
CI<br />
NCI<br />
CI<br />
NCI<br />
CI<br />
C<br />
NCI<br />
CI<br />
NCI<br />
NCI<br />
NCI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
NCI<br />
C<br />
NCI<br />
NCI<br />
NCI<br />
CI<br />
CI<br />
CI<br />
NCI<br />
NCI<br />
CI<br />
N I<br />
C T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T,<br />
T, IST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
IS<br />
IST<br />
IS<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
ST<br />
S<br />
IST<br />
IST<br />
ST<br />
ST<br />
ST<br />
S<br />
IST<br />
IS<br />
IS<br />
IS<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
ST<br />
ST<br />
IST<br />
ST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
ST<br />
ST<br />
IST<br />
ST<br />
IST<br />
IST<br />
IS<br />
IST<br />
ST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
S<br />
IST<br />
ST<br />
IS<br />
IST<br />
S<br />
IST<br />
IST<br />
ST<br />
ST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
IS<br />
IST<br />
S<br />
IST<br />
IST<br />
ST<br />
IST<br />
IST<br />
IST<br />
ST<br />
ST<br />
ST<br />
IST<br />
ST<br />
ST<br />
S OCK<br />
OCK<br />
OCK<br />
OCK<br />
CK<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OCK<br />
CK<br />
OCK<br />
OCK<br />
OCK<br />
CK<br />
OCK<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OCK<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
OC<br />
ALAN VAIKUTTAJA<br />
– Kannustaisin yrityksiä<br />
miettimään, miten<br />
prosessista ja varsinkin<br />
prosessiautomaatiojärjestelmistä<br />
saatavaa<br />
informaatiota voitaisiin<br />
hyödyntää kokonaisvaltaisesti<br />
myös<br />
kunnossapidon kannalta,<br />
Mika Riikonen sanoo.<br />
10 promaint 1/<strong>2024</strong>
ALAN VAIKUTTAJA<br />
Informaatio<br />
tehokäyttöön<br />
Alan vaikuttaja -juttusarjassa haastattelemme alan<br />
konkareita ja uusia tekijöitä. Kysymme minkälaisia ajatuksia<br />
tällä hetkellä näköpiirissä oleva kehitys herättää? Mihin<br />
heidän mielestään pitäisi erityisesti panostaa?<br />
TEKSTI: T<br />
:V<br />
VAULA AAUNO<br />
AUNOLA KUVAT: JOHANNA NA SJÖVALL<br />
L<br />
Tässä numerossa vieraanamme on Mika<br />
Riikonen, jolle on kertynyt vuosikymmenien<br />
kokemus erilaisista kunnossapitoon ja<br />
omaisuudenhallintaan liittyvistä tehtävistä<br />
muuttuvassa teollisuusmaailmassa niin toteuttajana<br />
kuin päätöksentekijänäkin.<br />
Porilainen nuori mies valmistui sähkövoimatekniikan<br />
insinööriksi 90-luvun puolivälissä. Jo opiskeluaikana<br />
tutuksi tulivat työt teollisuuden kunnossapidon<br />
parissa.<br />
– Valmistumisen jälkeen sain töitä Outokumpu<br />
Harjavalta Metals Oy:n palveluksessa. Käynnissä<br />
olivat Suomen mittakaavassa<br />
mittavat uudistustyöt.<br />
Projektin aikana tutuksi<br />
tulivat niin suunnittelu,<br />
asennus, käyttöönotto kuin<br />
valvontakin, Mika Riikonen<br />
kertoo.<br />
Työelämän seuraava<br />
etappi löytyi ABB:ltä ensin<br />
kunnossapitopäällikkönä ja sitten yksikön päällikkönä.<br />
Sieltä työura jatkui Instaan, jossa Riikonen<br />
toimi kunnossapidon liiketoiminnanjohtajana yhdentoista<br />
vuoden ajan.<br />
– Uskoisin, että työurani aikana minulla on syntynyt<br />
hyvä ymmärrys siitä, miten ulkoistettua toimintaa<br />
kannattaa johtaa, jotta se tuottaa parhaan arvon.<br />
Tällä hetkellä Riikosella ovat opinnot pääfokuksessa.<br />
– Saan GEMBA päättötyön tiedolla johtamisesta<br />
tehtyä Tampereen yliopistolle tämän kevään aikana.<br />
Haluan jatkuvasti oppia uutta, ja löytää uusia, parempia<br />
keinoja asioiden toteuttamiseen. Tekemisen<br />
Prosessien<br />
optimointi<br />
edellyttää avoimuutta<br />
myös asiakkailta."<br />
jatkuva parantaminen on minulle tärkeää.<br />
Otetaan informaatio tehokäyttö<br />
Mika Riikonen on vierailut puhumassa myös <strong>Promaint</strong><br />
ry:n tilaisuuksissa informaation tehokkaammasta<br />
hyödyntämisestä.<br />
– Laitoksien käyttö ja kunnossapito voivat hyödyntää<br />
samaa prosessidataa, ja niillä pitäisi olla samat<br />
tavoitteet esimerkiksi käyttövarmuuden ja tuotantotehokkuuden<br />
suhteen.<br />
Riikosen mukaan vanhoista muureista tai ainakin<br />
verhoista käytön ja kunnossapidon välisessä kommunikaatiossa<br />
pitää päästä eroon.<br />
– Kannustaisin yrityksiä miettimään,<br />
miten prosessista ja varsinkin<br />
prosessiautomaatiojärjestelmistä<br />
saatavaa informaatiota<br />
voitaisiin hyödyntää kokonaisvaltaisesti<br />
myös kunnossapidon<br />
kannalta. Mikä on säätimien<br />
suorituskyky, ne ovat avaintekijä<br />
prosessin toiminnalle, siellä saattaa muhia merkittävä<br />
parannuspotentiaali, ilman investointeja.<br />
Tuottavuus sisältää valtavan määrän asioita aina<br />
raaka-aineiden käytöstä energiatehokkuuteen.<br />
– Esimerkiksi osittainkin epästabiili prosessi tuo<br />
mukanaan ajan myötä ison kuluerän ja paljon sitä<br />
vuosien saatossa tutuksi tullutta ”leanhukkaa”.<br />
Prosessien optimointi edellyttää avoimuutta myös<br />
asiakkailta.<br />
– Se voi olla aika herkkä tilanne, kun esimerkiksi<br />
sähköautomaation kohdalla joku ottaa esille sen, että<br />
kaikki ei toimikaan niin kuin pitäisi.<br />
– Kokemuksesta voin sanoa, että pienilläkin panos-<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 11
ALAN VAIKUTTAJA<br />
tuksilla prosesseihin voidaan kuitenkin<br />
saavuttaa suuria säästöjä, kun ongelmakohdat<br />
löydetään.<br />
Kunnossapitoon lisää<br />
resursseja<br />
Riikosen mukaan kunnossapito nähdään<br />
yhä edelleen liian usein vain kulueränä.<br />
– Tähän törmää toisinaan vieläkin.<br />
Systeemit ovat kuitenkin muuttuneet<br />
yhä monimutkaisemmiksi ja uusien menetelmien<br />
käyttöönotto vie resursseja.<br />
Pelkästään uusien asioiden omaksuminen<br />
vaatii työtä ja aikaa. Myös<br />
yrityksen sisällä tapahtuva uusien<br />
toimintamallien markkinointi vie<br />
aikaa. Asenteen pitää olla sellainen,<br />
ettei tämä ole pois tuottavasta työstä<br />
vaan takaa tuottavuuden myös jatkossa.<br />
– Ja sitten, kun mennään varsinaiseen<br />
tiedolla johtamiseen, niin edessä<br />
onkin järjettömän iso projekti.<br />
Tietojärjestelmien perusinfrasta ei<br />
myöskään usein löydy kyvykkyyttä hyödyntää<br />
dataa operointiin ja kunnossapitoon<br />
tehokkaasti.<br />
– Dataa saattaa olla tallennettuna,<br />
mutta esimerkiksi tallennuskapasiteetin<br />
kulutuksen hillitsemiseksi sitä on voitu<br />
käsitellä niin, että siitä on tullut ainakin<br />
joiltain osilta käyttökelvotonta.<br />
Millä tarkkuudella dataa sitten pitäisi<br />
tallennetaan: millisekuntien, sekuntien,<br />
minuuttien vai tuntien tarkkuudella?<br />
– Tämä on kriittinen kysymys datan<br />
jatkohyödyntämisen kannalta. Kun tietoa<br />
käytetään parantamiseen, sen pitää<br />
ehdottomasti olla validia.<br />
ITC uhkakuvat<br />
Riikonen kertoo, että toisinaan hyvätkin<br />
hankkeet voivat myös viivästyä tai<br />
mennä kokonaan jäihin ICT-osastojen<br />
esiin tuomien uhkakuvien takia.<br />
– Onhan siinä aina riskinsä, kun tietoa<br />
tallennetaan ja liikutetaan verkossa,<br />
missä on muitakin toimijoita. Harvalla<br />
yrityksellä kuitenkaan on varaa rakentaa<br />
täysin omaa alustaa.<br />
– Minusta suurempi riski menestykselle<br />
on kuitenkin se, ettemme ota dataanalytiikan<br />
ja koneoppimisen mallien<br />
tuomia mahdollisuuksia hyötykäyttöön.<br />
– Olen samaa mieltä Mika Lintilän<br />
kanssa. Ministerinä ollessaan hän totesi,<br />
ettei Suomen kannata yrittää olla<br />
maailman paras tekoälyn kehittäjä vaan<br />
sen soveltaja.<br />
Tiedonkulun ongelmat<br />
Tuotannon ja kunnossapidon välillä voi<br />
piillä myös tiedon kulun ongelmia.<br />
– Tuotanto voi pyytää puhallinta<br />
johonkin paikkaan, vaikka parempi<br />
ratkaisu voisi olla jokin aivan muu. Olen<br />
varma, että jokainen on törmännyt vastaaviin<br />
tilanteisiin. Silloinkin puhutaan<br />
tiedosta. Tuotannon työntekijät ovat<br />
tehneet analyysin asiasta, joista heillä<br />
Suurin riski on<br />
siinä, ettemme ota<br />
data-analytiikan ja<br />
koneoppimisen mallien<br />
tuomia mahdollisuuksia<br />
hyötykäyttöön."<br />
ei ole varsinaista tietoa. Kysymys on<br />
enemmänkin päätelmistä.<br />
Ihmisten inhimillisten mielipiteiden<br />
ei pitäisi vaikuttaa validiin ja paikkaansa<br />
pitävään tietoon.<br />
– Muistan tästä aiheesta erään mieleen<br />
painuvan tapauksen. Kunnossapito<br />
oli tehnyt pitkään analyysia arinan lämpötilasta.<br />
Operaattori väitti kuitenkin,<br />
etteivät mittaukset pidä paikkaansa.<br />
Epäluottamuksen syyksi paljastui se,<br />
että lämpötiloja oli samaan aikaan mitattu<br />
käsin 20 euron kalibroimattomalla<br />
mittarilla ja näin saatuja tuloksia oli<br />
pidetty oikeina.<br />
Virheellinen data<br />
ohjaa harhaan<br />
– Prosesseista kerätyn tiedon tarkkuus<br />
on kaiken perusta, kun ryhdymme analysoimaan<br />
prosesseja käyttäen koneoppimista,<br />
tekoälyä ja erilaisia malleja. Jos<br />
– Tiedon hyödyntäminen on myös merkittävä osa vastuullista<br />
tekemistä, Mika Riikonen korostaa.<br />
mallinnus on tehty väärällä datalla niin<br />
se ei pidä paikkaansa.<br />
Riikonen huomauttaa, että joskus syntyy<br />
tietenkin tilanteita, joissa ei pystytä<br />
täysin eksaktisti arvioimaan, mikä on<br />
totta.<br />
– Silloin pitää ainakin tietoisesti sopia,<br />
että tätä dataa käytetään. Ja sen jälkeen<br />
seurataan tarkkaan, mihin suuntaan<br />
asiat muuttuvat. Sekin on parempi kuin<br />
ajopuuna aje<strong>lehti</strong>minen.<br />
– Mitä enemmän meillä on parempaa<br />
ja laadukasta tietoa, sitä parempaa analytiikkaa<br />
voimme tehdä. Ja kun laitteita<br />
analysoidaan ympäri maailmaa, saamme<br />
valtavien tietokantojen avulla luotua kattavia<br />
simultaatiomalleja, joista hyötyvät<br />
kaikki sekä teollisuus että laitevalmistajat.<br />
– Varmasti tämä synnyttää myös lisää<br />
uusia ekosysteemejä, jotka tulevat keräämään<br />
dataa, analysoimaan sitä ja palauttamaan<br />
sieltä sovitulla tavalla vastauksia.<br />
Tehokkuus on vastuullisuutta<br />
Riikonen on huolissaan, kuten niin moni<br />
muukin siitä, minkälaisen maailman jätämme<br />
lapsillemme.<br />
– Tämä tiedon hyödyntäminen on<br />
minusta merkittävä osa vastuullista<br />
tekemistä. On hyvin vastuutonta, jos<br />
tuhlaamme energiaa ja raaka-aineita eli<br />
eiköhän pistetä prosessimme kuntoon.<br />
Riikonen odottaa vetytalouden kehittymisen<br />
tuovan lähiaikoina mukanaan<br />
suuria mahdollisuuksia myös Suomelle.<br />
– Oppimiskäyrä tulee sen osalta olemaan<br />
varmasti jyrkkä. Volyymit tulevat<br />
olemaan suuria ja vetytaloudessa prosentuaalisesti<br />
pienilläkin parannuksilla<br />
tulee olemaan iso merkitys. Meillä Suomessa<br />
on jo useita yrityksiä, jotka voivat<br />
saada siitä synergiaa.<br />
12 promaint 1/<strong>2024</strong>
HEADER<br />
PAJAN<br />
TRILOGIA<br />
KONE, HITSI JA 3D<br />
VUODEN ODOTETUIN SAAGA YKSINOIKEUDELLA<br />
<br />
19.–21.<br />
MAALISKUUTA<br />
VAPAA<br />
PÄÄSY<br />
Rekisteröidy nyt!<br />
<br />
Konepajateollisuuden tärkeimmät<br />
<br />
Näe alan kone-, laite ja työkalu-uutuudet.<br />
<br />
KONEPAJAMESSUT.FI<br />
NORDICWELDINGEXPO.FI<br />
3DNEWMATERIALS.FI<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 13 17
MAINOS<br />
Tavataan<br />
Pulp & Beyond<br />
messuilla<br />
osastolta B64.<br />
Sulzerilla<br />
panostetaan<br />
asiakassuhteisiin<br />
Maailmanluokan<br />
pumppukaupoissa<br />
suurin arvo luodaan<br />
asiakkaan kanssa.<br />
Sulzerin strateginen<br />
painopiste on valikoiman<br />
kehittämisessä asiakkaan<br />
tarpeiden ja kilpailukyvyn<br />
pohjalta. Siksi asiakassuhteisiin<br />
panostetaan huomattavasti. Yhteistyö<br />
asiakasprosessien parantamisessa on<br />
olennainen osa toimintaa ja molemminpuoliseen<br />
tutkimus- ja kehitystoimintaan<br />
panostetaan paljon.<br />
Huippuluokkaisten prosessilaitteiden<br />
taustalla on ymmärrys<br />
asiakkaan tarpeista<br />
Pitkäaikainen suhde on pohja<br />
syvälliselle asiakastuntemukselle.<br />
Syvä tuntemus asiakkaan<br />
toiminnasta vaatii avointa kommunikaatiota<br />
ja yhdessä tekemistä.<br />
Avoimuus luo luottamusta ja<br />
vahvistaa suhteita entisestään.<br />
14 promaint 1/<strong>2024</strong>
MAINOS<br />
– Asiakas voi olla aina varma<br />
siitä, että on meille tärkein.<br />
Hyödynnämme monialaista kokemustamme<br />
ja tietämystämme<br />
heidän prosessiensa parantamiseksi,<br />
huoltoinsinööri Aaro<br />
Kukkurainen kertoo.<br />
Mitä enemmän asiakkaan prosesseista,<br />
sovelluksista ja kehityskohteista<br />
opitaan, sen paremmin<br />
voidaan tarjota räätälöityjä<br />
ratkaisuja ja palveluja sekä opastaa<br />
asiakasta oman toimintansa<br />
tehostamisessa. Parhaimmillaan<br />
yhteistyö voi johtaa myös innovatiivisiin<br />
ratkaisuihin.<br />
– Asiakkaamme tietävät, että<br />
ymmärrämme heidän tarpeensa<br />
ja he voivat luottaa kykyymme<br />
toimittaa laadukkaita tuotteita<br />
tai palveluita. Tavoitteenani on<br />
tukea tätä omalla tekemiselläni,<br />
summaa huoltoliiketoiminnan<br />
päällikkö Niko Toikka.<br />
Joustavuus<br />
asiakastarpeissa kattaa<br />
tuotteiden elinkaaren<br />
Vaikka valmistavassa teollisuudessa<br />
usein pyritään tuottamaan<br />
standardia, on Sulzerin tuotevalikoima<br />
kehitetty muuntelukykyiseksi<br />
tehokkuudesta tinkimättä.<br />
Tiivis yhteistyö tuotekehityksen<br />
ja tuotannon välillä takaa uusien<br />
ja edistyksellisten ratkaisujen<br />
luomisen. Pumpputyypin täsmällisellä<br />
valinnalla, laajalla<br />
materiaalivalikoimalla ja erilaisilla<br />
komponenteilla pystytään<br />
vastaamaan useimpien teollisten<br />
prosessien erityisvaatimuksiin<br />
sekä kirimään esimerkiksi toimitusajassa.<br />
Parhaiden mahdollisten ratkaisujen<br />
tarjoaminen asiakkaalle<br />
on selviö, mutta laitteiden<br />
muutostarpeet ovat asia, joihin<br />
tarvitaan syvällisempää tuote- ja<br />
prosessiosaamista. Sulzerilla<br />
on kattavasti mahdollisuuksia<br />
muunnella ja päivittää laitteita<br />
asiakkaan tarpeiden ja prosessin<br />
muuttuessa.<br />
– Oman valikoiman syvä tuntemus<br />
ja asiantuntijoidemme jatkuva<br />
koulutus ovat avainasemassa,<br />
jotta pystymme tarjoamaan<br />
ratkaisuja myös erikoisempiin<br />
Huoltomiehet Jani Tukeva (vas.) ja Samu Ojala palvelevat asiakkaita.<br />
tarpeisiin, kertoo prosessipumppujen<br />
pääsuunnittelija Jouni<br />
Vartiainen.<br />
– Jatkuva oppiminen ja osaamisen<br />
syventäminen pitää myös<br />
omaa mielenkiintoa yllä tehokkaasti,<br />
hän lisää.<br />
Tavallisimmin asiakastyön<br />
erikoistoiveet tarkoittavat asiakkaan<br />
prosessia varten valikoituja<br />
teknisiä ominaisuuksia, mutta<br />
erikoisempiakin tapauksia on<br />
tullut vastaan. Esimerkiksi pumpun<br />
maalaaminen asiakkaan<br />
toiveiden mukaan ei ole täysin<br />
ennenkuulumatonta.<br />
– Hauska tapaus, mikä itselle<br />
muistuu mieleen, on vaaleanpunaiset<br />
prosessipumput. Ne olivat<br />
kerrassaan veikeä näky! muistelee<br />
Vartiainen.<br />
Myös Sulzerin omaa toimintaa<br />
on järjestelty edesauttamaan sujuvaa<br />
asiakastyötä ja vastaamaan<br />
nopeammin esimerkiksi huollon<br />
tarpeisiin.<br />
– Huoltokeskusten toimintaa<br />
on kehitetty ja ne sijaitsevat<br />
asiakaskohteisiin nähden keskeisesti,<br />
hyvän saavutettavuuden ja<br />
nopean palvelun takaamiseksi”,<br />
kertoo Niko Toikka<br />
Asiakas on kehitystyön<br />
keskiössä<br />
Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa<br />
tuottaa innovaatioita prosessiteollisuuteen.<br />
Useat tuotekehitysprojektit<br />
ovat lähtöisin asiakastyön lomassa<br />
ilmenneistä tarpeista ja erityistilanteista,<br />
joihin on kehitetty uusi laite,<br />
ominaisuus tai teknologia.<br />
– Globaalin markkinajohtajan asema<br />
puu- ja paperiteollisuuden pumppuratkaisuissa<br />
rakentuu pitkälle<br />
yhteistyölle suomalaisten paperiteollisuuden<br />
toimijoiden kanssa, kertoo<br />
segmenttijohtaja Sirpa Välimaa.<br />
Sulzer on teknologiapartnerina<br />
useissa asiakkaiden kehityshankkeissa,<br />
joissa roolina on konsultoida<br />
pumppaus- ja prosessilaitteiston kehittämisessä.<br />
Laitteet valikoidaan ja<br />
räätälöidään vastaamaan asiakkaan<br />
tarpeita. Lisäksi kehitetään täysin<br />
uusia ratkaisuja esimerkiksi uudenlaisille<br />
raaka-aineille, joita asiakkaat<br />
haluavat hyödyntää tehokkaammin.<br />
Juho Aalto Sulzerin<br />
tutkimuskeskuksessa.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 15
PROMAINT INNOVAATIOPALKINTO – VALMET<br />
TEKSTI: VALMET<br />
KUVAT: VALMET<br />
Digitalisaatio<br />
avaa uusia<br />
mahdollisuuksia<br />
Neljäs teollinen vallankumous kymmenisen vuotta sitten oli teollisen internetin,<br />
reaaliaikaisen datan ja koneoppimisen esiinmarssi. Digitalisaatiolta odotettiin<br />
ihmetekoja, mutta varsinkin kunnossapidon osalta muutos on ollut hidasta.<br />
Esimerkiksi ennakoivan kunnossapidon tueksi räätälöityjä teollisen internetin<br />
sovelluksia on otettu laajemmin käyttöön vasta viime vuosina.<br />
16 promaint 1/<strong>2024</strong>
– Etävalvonnan avulla<br />
voimme havaita<br />
orastavan ongelman<br />
ajoissa, ja se voidaan<br />
korjata ennen<br />
isompaa vahinkoa<br />
ja merkittäviä<br />
taloudellisia tappioita,<br />
Mika Kari sanoo.<br />
Valmet tarjoaa teollisen internetin<br />
etävalvonta- ja<br />
optimointipalveluita sellu-,<br />
paperi- ja kartonki- sekä<br />
energiayhtiöille. Palvelut soveltuvat<br />
esimerkiksi laitoksen suorituskyvyn<br />
parantamiseen tai kunnossapidon<br />
suunnitteluun. Marraskuussa 2023<br />
Valmetin teollisen internetin palvelukokonaisuus<br />
palkittiin Kunnossapitoyhdistys<br />
<strong>Promaint</strong> ry:n innovaatiopalkinnolla.<br />
– Palkinto osoittaa, että olemme<br />
tehneet oikeita asioita kunnossapitopalveluidemme<br />
kehittämiseksi, ja<br />
olemme siitä erittäin ylpeitä. Ainutlaatuisen<br />
palvelukokonaisuutemme<br />
keskeisiä elementtejä ovat teollisen<br />
internetin sovellukset ja niihin liittyvät<br />
asiantuntijapalvelut, yhden luukun<br />
periaatteella toimiva asiakasportaali<br />
sekä monitoroitava laitekanta asiakaslaitoksillamme.<br />
Käytännössä hyödynnämme<br />
dataa asiakkaidemme koneilta<br />
ja laitoksilta ja jalostamme sen lisäarvoksi<br />
laajan asiantuntemuksemme<br />
ja modernien analytiikkatyökalujemme<br />
avulla.<br />
Vahvuutemme digitaalisten<br />
palveluiden toimittajana on<br />
ehdottomasti pitkä historiamme<br />
niin tuotantoteknologioiden<br />
kuin automaatiojärjestelmien<br />
kehittäjänä, sanoo<br />
Mika Kari Valmetilta.<br />
Mika Kari toimii teollisen<br />
internetin palveluiden teknologiapäällikkönä<br />
Valmetin<br />
Palvelut-liiketoimintalinjan Board and<br />
Paper Solutions -yksikössä.<br />
Asiantuntijat kääntävät<br />
datan lisäarvoksi<br />
Valmetin teollisen internetin sovellukset<br />
visualisoivat asiakkaan koneilta<br />
ja laitoksilta kerätyn datan helposti<br />
ymmärrettävään muotoon – tavoitteena<br />
esimerkiksi prosessin vaihtelun<br />
vähentäminen, tuotannon laadun<br />
parantaminen, paperi- tai kartonkikoneen<br />
ratakatkojen vähentäminen,<br />
kunnossapidon suunnittelu tai teknisen<br />
hyötysuhteen parantaminen.<br />
– On tärkeää ymmärtää, että<br />
teollinen internet sovelluksineen<br />
ei ole vain tekniikkaa – lisäarvo perustuu<br />
ihmisen asiantuntemukseen,<br />
ja siksi sovelluksiimme sisältyykin<br />
aina yhteys palvelukeskukseemme.<br />
Keskuksissa työskentelee haastaviin<br />
asiantuntijatehtäviin kouliintuneita<br />
henkilöitä, joilla on syvällinen ymmärrys<br />
koneista, prosesseista ja automaatiosta.<br />
Verkostona toimiessaan he<br />
tukevat toinen toistaan löytääkseen<br />
aina optimaalisen ratkaisun asiakkaan<br />
haasteeseen, Kari kertoo.<br />
Digitaalinen<br />
ratkaisu<br />
tuottaa eniten lisäarvoa<br />
silloin kun se<br />
saadaan kytkettyä<br />
operatiiviseen tekemiseen.”<br />
Etävalvonta tuo<br />
kustannussäästöjä<br />
Kunnossapidon osalta Kari mainitsee<br />
kehityksen olevan kohti laajentuvaa<br />
palvelutarjontaa – dataa käytetään<br />
yhä enemmän myös kunnossapidon<br />
kannalta tarpeellisiin sovelluksiin.<br />
Niiden lisäarvo syntyy erityisesti etänä<br />
tarjottavien monitorointi- ja asiantuntijapalveluiden<br />
kautta.<br />
– Sovelluksemme käsittelevät asiakkaan<br />
konelinjan tai laitoksen dataa<br />
keskeytyksettä, ja poikkeamia havaitessaan<br />
ne lähettävät hälytyksen palvelukeskuksen<br />
asiantuntijatiimille.<br />
Tiimimme<br />
analysoi<br />
poikkeaman,<br />
tunnistaa<br />
ongelman<br />
ja siihen<br />
johtaneet<br />
syyt sekä<br />
etsii parhaat<br />
vaihtoehdot<br />
ongelman<br />
ratkaisemiseksi. Etänä tarjottava<br />
palvelu ei ole aikaan tai paikkaan<br />
sidottua, mikä lisää palvelun saavutettavuutta<br />
kaikkialla maailmassa, Kari<br />
sanoo.<br />
– Asiakkaan kannalta etäpalveluiden<br />
lisäarvo on helposti mitattavissa<br />
rahassa – säästöä syntyy esimerkiksi<br />
matkustamisesta, ajasta, energiasta,<br />
raaka-aineista ja päästöistä. Paperitai<br />
kartonkikoneella yllättävä tuotannon<br />
keskeytyminen ja sitä seuraava<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 15 17
PROMAINT INNOVAATIOPALKINTO – VALMET<br />
ongelmien ratkaiseminen voi päivätasolla<br />
maksaa huomattavia summia.<br />
Etävalvonnan avulla voimme havaita<br />
orastavan ongelman ajoissa ja se voidaan<br />
korjata ennen isompaa vahinkoa<br />
ja merkittäviä taloudellisia tappioita,<br />
hän jatkaa.<br />
Etäpalvelu on mahdollista pilviratkaisun<br />
ansiosta. Yhtiö on myös kehittänyt<br />
oman informaatioalustansa, jonka<br />
avulla sovellukset voivat hyödyntää<br />
ja yhdistellä eri lähteistä tulevaa dataa.<br />
Tyypillisesti dataa saadaan koneen tai<br />
laitoksen automaatiojärjestelmän lisäksi<br />
esimerkiksi laboratorio- tai kunnossapitojärjestelmästä.<br />
Data resurssoinnin ohjaajana<br />
Monia laitosympäristössä suoritettavia<br />
tehtäviä on jo pitkään automatisoitu,<br />
mutta kunnossapitoon liittyy edelleen<br />
paljon mekaanista, ihmisen suorittamaa<br />
työtä. Digitalisaatio ei tätä työtä itsessään<br />
poista, mutta sitä voi hyödyntää<br />
muun muassa kunnossapidon toimenpiteiden<br />
ja resurssien kohdistamiseen.<br />
– Data kertoo meille laitteen käyttäytymisestä<br />
asioita, joita emme silmällä<br />
näe. Esimerkiksi monet rutiininomaiset<br />
tarkastukset voidaan välttää dataan<br />
perustuen, ja siten lisätä sisäistä tehokkuutta<br />
laitoksella. Monia töitä voidaan<br />
tänä päivänä automatisoida, mikä myös<br />
tehostaa työntekoa – puhumattakaan<br />
henkilökunnan työoloihin ja turvallisuuteen<br />
vaikuttavista töistä, jotka myös<br />
voidaan antaa automatiikan hoidettavaksi,<br />
Kari mainitsee.<br />
Pitkäjänteinen yhteistyö<br />
johtaa parhaisiin tuloksiin<br />
Tyypillisesti Valmetin teollisen internetin<br />
sovelluksia<br />
otetaan käyttöön<br />
uuden, automaatioasteeltaan<br />
korkean<br />
konelinjan tai laitoksen<br />
käyttöönoton<br />
yhteydessä.<br />
Modernisointiprojektien<br />
myötä<br />
automaatio lisääntyy<br />
myös vanhoilla<br />
laitoksilla, minkä<br />
vuoksi palveluiden<br />
Data<br />
kertoo<br />
meille laitteen<br />
käyttäytymisestä<br />
asioita, joita<br />
emme silmällä<br />
näe.”<br />
kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Teollisen<br />
internetin sovelluksiin liittyy usein<br />
monivuotinen palvelusopimus, jonka<br />
sisältö räätälöidään asiakkaan tarpeiden<br />
mukaan.<br />
– Digitaalinen ratkaisu tuottaa<br />
eniten lisäarvoa silloin kun se saadaan<br />
kytkettyä operatiiviseen tekemiseen<br />
esimerkiksi reaaliaikaisten hälytysten<br />
avulla. Datasta itsestään on suurin<br />
hyöty silloin kun se auttaa operaattoria<br />
tai kunnossapitäjää tekemään<br />
päätöksiä sekä aikatauluttamaan ja<br />
priorisoimaan toimenpiteitä päivittäisessä<br />
työssään. Asiakasyrityksemme<br />
hyödyntävät teollisen internetin sovelluksia<br />
kukin omalla tavallaan, mutta<br />
vikaantumisen estäminen ja ennakoiva<br />
kunnossapito ovat käyttökohteista<br />
tärkeimpiä. Kasvavaa<br />
kiinnostusta on myös<br />
tuotannon optimoinnille<br />
ja energiansäästölle, Mika<br />
Kari kertoo.<br />
– Konelinjat ja laitokset<br />
ovat aina yksilöllisiä.<br />
Mitä pidempään saamme<br />
mahdollisuuden kulkea<br />
asiakkaan ja heidän<br />
prosessiensa rinnalla,<br />
sitä paremmin opimme<br />
ymmärtämään myös kertyvää<br />
dataa. Pitkäjänteisen yhteistyön<br />
tuloksena asiantuntijamme osaavat<br />
suositella tarvittavia ratkaisuja niin<br />
kunnossapitoon kuin muille erikseen<br />
sovittaville osa-alueille oikea-aikaisesti<br />
ja aina asiakkaan tavoitteita tukien,<br />
hän jatkaa.<br />
18 promaint 1/<strong>2024</strong>
PROMAINT INNOVAATIOPALKINTO – VALMET<br />
Mika Kari<br />
• Diplomi-insinööri,<br />
tuotantotalous; teollisuustalous<br />
• Lean six sigma green belt, Johtamisen<br />
erikoisammattitutkinto<br />
• Globaali teknologiapäällikkö, Valmet Teollinen Internet (VII)<br />
• Valmet Technologies Oy, Board, Paper and Tissue Solutions,<br />
Services Business Line<br />
• Kesätöihin paperitehtaan kunnossapitoon v. 1995<br />
• Laaja kokemus kunnossapidon kehitys- ja johtotehtävistä<br />
Suomessa ja ulkomailla<br />
• Aikaisemmat työnantajat: Efora (Stora Enso Suomen<br />
kunnossapito), UPM-Kymmene (nyk. UPM), Metsä-Botnia<br />
(nyk. Metsä Fibre), Metso (nyk. Valmet), Ramse Consulting<br />
(jossa toimeksiantoja mm. Teollisuuden Voima,<br />
Neste, Outotec)<br />
• Perhe: Puoliso ja kaksi lasta<br />
• Harrastukset: Vanhat autot,<br />
purjehdus, laskettelu<br />
– Konelinjat ja laitokset ovat aina yksilöllisiä. Mitä<br />
pidempään saamme mahdollisuuden kulkea asiakkaan<br />
ja heidän prosessiensa rinnalla, sitä paremmin opimme<br />
ymmärtämään myös kertyvää dataa.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 19
KUNNOSSAPITOJÄRJESTELMÄT<br />
TEKSTI: MATLEENA RONKAINEN, VINCITEAM<br />
KUVAT: VINCIT, ISTOCK<br />
Kunnossapidon<br />
edelläkävijät<br />
eivät pelkää<br />
muutosta<br />
20 promaint 1/<strong>2024</strong>
KUNNOSSAPITOJÄRJESTELMÄT<br />
Entistä kehittyneemmät kunnossapitojärjestelmät<br />
tuovat kunnossapitoon ja liiketoimintaan kiistattomia<br />
hyötyjä, mutta miksi uuden järjestelmän käyttöönotto<br />
pelottaa niin monia organisaatioita?<br />
Tietotekniikan kehittyminen,<br />
tietojenkäsittely ja automatisointi<br />
ovat mullistaneet monia<br />
liiketoiminnan osa-alueita,<br />
eikä kunnossapito ole tässä poikkeus.<br />
Teknologinen murros ei ole kuitenkaan<br />
vielä päässyt täyteen kukoistukseensa<br />
kunnossapidon liiketoimintaalueella.<br />
Käyttövarmuuden hallinnalla on tänä<br />
päivänä merkittävä rooli kannattavassa<br />
liiketoiminnassa, ja vaatimukset<br />
esimerkiksi kunnossapidon tapahtumakirjausten<br />
laatua ja määrää kohtaan<br />
ovat koventuneet. Vaikka kehityksen<br />
myötä markkinoilla on tarjolla järjestelmiä,<br />
jotka vastaisivat nykyaikaisen<br />
kunnossapidon tarpeisiin, näitä ei ole<br />
otettu toistaiseksi käyttöön kuin harvoissa<br />
organisaatioissa.<br />
Tämä on sääli, sillä kehittyneiden<br />
järjestelmäteknologioiden integrointi<br />
kunnossapidon prosesseihin tarjoaa<br />
merkittäviä etuja liiketoiminnalle ja<br />
parantaa kilpailukykyä usein eri tavoin:<br />
• Kunnossapitojärjestelmillä voidaan<br />
merkittävästi parantaa käyttövarmuutta<br />
ja tuotannon tehokkuutta,<br />
sekä varmistaa tasainen tuotanto ja<br />
toimitusvarmuus. Nykyajan monimutkaisissa<br />
tuotantoprosesseissa<br />
lyhyetkin seisokit voivat aiheuttaa<br />
välittömien kustannusten lisäksi<br />
toimitusvaikeuksia ja sitä kautta<br />
jopa vakavia mainehaittoja. Modernien<br />
järjestelmien avulla nämä on<br />
mahdollista välttää, jolloin saavutetaan<br />
merkittäviä liiketoimintahyötyjä.<br />
• Älykäs ja ennakoiva kunnossapito<br />
mahdollistaa laiteinvestointien<br />
paremman kannattavuuden pidentämällä<br />
laitteiden käyttöikää. Käyttöomaisuuden<br />
pidempi elinkaari<br />
lykkää korvausinvestointien tarvetta<br />
vapauttaen pääomaa tehokkaampaan<br />
käyttöön.<br />
• Käyttäjäystävälliset järjestelmät tehostavat<br />
työntekijöiden suorituskykyä<br />
tarjoamalla ajantasaista tietoa<br />
laitteiden tilasta ja huolloista, mikä<br />
parantaa työn tehokkuutta, mielekkyyttä<br />
sekä tuottavuutta.<br />
• Kunnossapitojärjestelmällä voidaan<br />
vaikuttaa suoraan varaosavaraston<br />
hallintaan sekä varmistaa oikeaaikainen<br />
ja oikean tasoinen varaosien<br />
varastointi. Tämä on olennaista<br />
sekä kustannusten hallinnassa että<br />
käyttövarmuuden kannalta kriittisten<br />
varaosien saatavuuden turvaamisessa.<br />
• Kunnossapitojärjestelmä kerää<br />
tärkeää tietoa kunnossapidosta ja<br />
tuotantoprosessin tilasta. Tämän<br />
tiedon jalostaminen mahdollistaa<br />
trendien tunnistamisen ja ennakoivamman<br />
päätöksenteon.<br />
Eikö kuulostakin houkuttelevalta? Mikä<br />
sitten pidättelee organisaatioita?<br />
Muutos haastaa ja pelottaa<br />
Uuden teknologian tai järjestelmän<br />
käyttöönotto voi vaikuttaa haastavalta,<br />
etenkin niille organisaatioille, joilla<br />
ei esimerkiksi ole riittävää kokemusta<br />
tietojärjestelmien vaihdosta tai<br />
muuten vahvaa teknologiaosaamista<br />
omassa organisaatiossa. Muutos ei<br />
ikinä rajoitu pelkästään uuden järjestelmän<br />
käyttöön, vaan se edellyttää<br />
aina myös organisaation kulttuurin ja<br />
toimintatapojen päivittämistä. Tämä<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 21
KUNNOSSAPITOJÄRJESTELMÄT<br />
voi aiheuttaa epävarmuutta ja jopa<br />
vastustusta totuttujen vanhojen käytäntöjen<br />
ollessa uhattuna. Monesti<br />
saattaa tuntua, että olisi helpompaa<br />
vain tyytyä vanhaan järjestelmään sen<br />
puutteista huolimatta, kuin hypätä<br />
kohti uutta ja tuntematonta.<br />
Kunnossapito on usein jo itsessään<br />
monimutkainen kokonaisuus, johon<br />
linkittyy usein ulkoistettuja kunnossapidon<br />
kumppaneita sekä muita sidosryhmiä.<br />
Uuden järjestelmän tulisi<br />
sopia saumattomasti organisaation<br />
kunnossapitoprosessiin, historiaan,<br />
vaadittuihin toiminnallisuuksiin ja<br />
kehityssuunnitelmiin. Järjestelmän<br />
vaihtaminen voi näyttäytyä monimutkaiselta,<br />
vaikka oikeanlainen<br />
järjestelmä ja ammattitaitoinen<br />
järjestelmäkumppani<br />
voisi madaltaa kynnystä<br />
muutokselle merkittävästi.<br />
Yleisin huoli liittyy investointikustannuksiin<br />
ja<br />
resursseihin. Järjestelmän<br />
käyttöönotto edellyttää<br />
usein satsausta uuteen teknologiaan<br />
ja osaamisen kehittämiseen.<br />
Lisäksi uuden<br />
järjestelmän kartoitus, käyttöönotto<br />
sekä koulutus vaativat organisaatiolta<br />
osaamista ja ajallisia resursseja.<br />
Mahdolliset haasteet siis ymmärrettävästi<br />
jännittävät monia, vaikka<br />
aikaisemmin kuvatut digitalisaation<br />
hyödyt parhaimmillaan mullistaisivat<br />
koko liiketoiminnan.<br />
Ylitä esteet osaavan<br />
kumppanin avulla<br />
Uuden kunnossapitojärjestelmän<br />
käyttöönotossa on olennaista valita<br />
rinnalle kumppani, jolla on vahvaa<br />
osaamista IT-alalta ja kunnossapidosta.<br />
Tällainen osaamisprofiili mahdollistaa<br />
teknologisten ratkaisujen ja<br />
järjestelmien soveltamisen käytännön<br />
kunnossapitotarpeisiin tehokkaasti ja<br />
kokonaisvaltaisesti.<br />
VincitEAMin projektipäälliköllä<br />
Juhani Lehtosella on vuosien<br />
kokemus onnistuneista käyttöönottoprojekteista.<br />
Lehtosen mielestä<br />
käyttöönottoprojektissa kumppanin<br />
tärkein tehtävä on ottaa vetovastuu<br />
projektista sekä luoda luottamusta ja<br />
selkeyttä.<br />
– Heti liikkeelle lähdettäessä luomme<br />
ymmärrystä projektin eri vaiheista,<br />
projektiin tarvittavista henkilöistä<br />
sekä heidän rooleistaan. Projektia tukevat<br />
erilaiset työkalut, jotka lisäävät<br />
läpinäkyvyyttä ja helpottavat kommunikointia,<br />
Lehtonen sanoo.<br />
Tarkka lähtötilanteen kartoitus<br />
luo pohjan<br />
Lehtonen korostaa myös lähtötilanteen<br />
kartoituksen merkitystä, jotta<br />
organisaation tuotannon, kunnossapidon<br />
ja tiedonhallinnan prosesseista<br />
saadaan mahdollisimman tarkka kokonaiskuva.<br />
Kartoituksen perusteella<br />
voidaan löytää selkeimmät askeleet<br />
sille, mikä on kriittistä saada heti<br />
kuntoon, ja mikä on tavoitetila tulevaisuudessa.<br />
Koko kehitysharppausta<br />
ei pidä tehdä kerralla vaan hallitusti<br />
askel askeleelta.<br />
Varmista kilpailukyky myös<br />
tulevaisuudessa<br />
Moderni kunnossapitojärjestelmä<br />
tarjoaa selkeitä etuja liiketoiminnalle,<br />
ja vaikka sen käyttöönotto saattaa herättää<br />
epävarmuutta, on tärkeää ottaa<br />
askel kohti tulevaisuutta. Pysyminen<br />
vanhoissa käytännöissä saattaa antaa<br />
lyhytaikaista turvallisuuden tunnetta,<br />
mutta tarjoaa samaan aikaan kilpailijoille<br />
mahdollisuuden ottaa etumatkaa<br />
ja tehostaa omaa toimintaansa.<br />
Rohkeus hypätä mukaan teknologiseen<br />
kehitykseen on avainasemassa,<br />
kun yritys haluaa varmistaa kilpailukykynsä<br />
ja tehokkuutensa myös tulevaisuudessa.<br />
Käyttöönottoprojektissa<br />
kumppanin<br />
tärkein tehtävä on ottaa<br />
vetovastuu projektista sekä<br />
luoda luottamusta ja selkeyttä.”<br />
– Välillä törmään ajatteluun, jossa<br />
ei ehkä täysin ymmärretä yhteistyön<br />
roolia käyttöönottoprojektissa, vaan<br />
oletetaan, että uusi järjestelmä itsessään<br />
korjaa vanhat kunnossapitotiedot<br />
ja toimintamallit. Jos käyttöönottoprojektia<br />
ei johdeta määrätietoisesti<br />
ja ammattimaisesti, voi<br />
järjestelmän hyödyntäminen<br />
jäädä vajavaiseksi.<br />
Projektin toteuttaminen<br />
vaatii oman toiminnan<br />
ja kerätyn kunnossapitotiedon perusteellista<br />
tarkastelua. Tämä luo<br />
vankan pohjan kunnossapidon kehittämiselle<br />
ja mahdollistaa merkittävän<br />
tasoloikan. Juhanin mielestä uuden<br />
järjestelmän käyttöönotto onkin parhaimmillaan<br />
kokonaisvaltainen kehityshanke,<br />
joka voi mullistaa yrityksen<br />
kunnossapidon perusteellisesti.<br />
– Projektia tukevat erilaiset työkalut,<br />
jotka lisäävät läpinäkyvyyttä<br />
ja helpottavat kommunikointia,<br />
VincitEAMin projektipäällikkö Juhani<br />
Lehtonen sanoo.<br />
22 promaint 1/<strong>2024</strong>
CONFERENCE | EXHIBITION | BUSINESS MEETINGS<br />
Get your<br />
ticket now!<br />
nordicnuclearforum.fi<br />
21–22 May <strong>2024</strong><br />
Little Finlandia | Helsinki, Finland + online<br />
The Nordic's largest business networking event<br />
of the nuclear sector.<br />
Get business insights from 30+ industry leaders<br />
and network with key stakeholders.<br />
ORGANIZED BY<br />
IN COOPERATION WITH<br />
MAIN PARTNERS
MAINOS<br />
Teollisuuden prosessien<br />
tehostaminen<br />
koneoppimisella vaatii<br />
dataa ja osaamista<br />
TEKSTI: RIIKKA KORHONEN, TUNTIOPETTAJA JA PAULI MIKKONEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU<br />
Suomen tavoitteet hiilineutraaliuden<br />
saavuttamiseksi<br />
2035 edellyttää<br />
vähäpäästöisyyttä tukevia<br />
innovaatioita ja investointeja uusiin<br />
teknologioihin. Tarpeisiin pyritään<br />
vastaamaan data-analytiikalla ja<br />
koneoppimisella teollisuuden kunnonvalvonnan<br />
ja prosessinohjauksen<br />
tehostamiseksi. Saavutettavia<br />
hyötyjä voivat olla vähäisemmät<br />
tuotantohäiriöt ja kokonaiskustannusten<br />
lasku.<br />
Oulun yliopiston mittaustekniikan<br />
yksikkö (MITY) Kajaanin<br />
yliopistokeskuksesta sekä Kajaanin<br />
ammattikorkeakoulu (KAMK) yhdessä<br />
paikallisten yhteistyöyritysten<br />
kanssa ovat TEODIMI (Teollisuusprosessien<br />
hallinta digitaalisilla työkaluilla<br />
ja mittauksilla) -hankkeessa<br />
lähteneet kehittämään ratkaisuja,<br />
joiden avulla prosesseja pystyttäisiin<br />
hallitsemaan entistä paremmin.<br />
TEODIMI-hankkeessa on hyödynnetty<br />
KAMKin tutkimus- ja kehitystoiminnan<br />
osaamista teollisuuden<br />
älykkäiden ratkaisujen kehittäjänä<br />
sekä MITY:n mittaustekniikkaan<br />
liittyvää asiantuntemusta erityisesti<br />
teollisuuden kiertovesien mittausteknologiassa<br />
ja analysoinnissa.<br />
Osaamista tarvitaan ja<br />
tarjotaan<br />
Toimiva kunnossapito edellyttää<br />
suunnitelmallista ja hallittua toimintaa<br />
monella tasolla. Kun edistyneitä<br />
digitaalisia ratkaisuja lähdetään sovel-<br />
tamaan, myös osaamistarve täytyy päivittää.<br />
Perinteisen kunnossapitotyön<br />
rinnalle tarvitaan osaamista ja ymmärrystä<br />
erilaisista data-analytiikan<br />
menetelmistä ja niiden soveltamisesta<br />
teollisuuteen. Siihen tarpeeseen Kajaanin<br />
ammattikorkeakoulu pyrkii<br />
vastaamaan.<br />
Konetekniikan insinöörikoulutuksen<br />
ja sen kunnossapidon suuntautumisvaihtoehdon<br />
lisäksi vuodesta 2019<br />
on ollut käynnissä Datasta tekoälyyn<br />
koulutus tieto- ja viestintätekniikan<br />
insinööreille Kajaanissa ja myöhem-<br />
24 promaint 1/<strong>2024</strong>
MAINOS<br />
min pääkaupunkiseudulla käynnistyneenä<br />
monimuotokoulutuksena. Myös<br />
hankkeen aikana hyödynnettiin mahdollisuutta<br />
kehittää hankehenkilöstön<br />
omaa osaamista ja tarjottiin koulutusta<br />
niin kunnossapidosta kuin kunnonvalvonnasta<br />
sekä data-analytiikasta ja<br />
koneoppimisesta.<br />
Lisäarvoa datasta<br />
Nykyisellään teollisuusprosesseista<br />
tulee paljon dataa eri lähteistä. Rajaarvoihin<br />
ja yksinkertaisiin algoritmeihin<br />
perustuvaa data-analytiikkaa hyödynnetään<br />
jo varsin hyvin. Realististen<br />
tavoitteiden asettaminen, oikeiden<br />
kysymysten kysyminen ja niiden pe-<br />
Virtuaalinen malli bioliuotuskasan puhaltimista.<br />
Kuva: Kajaanin ammattikorkeakoulu<br />
rusteella koneoppimismallien luominen<br />
aiheuttaa uudenlaisia haasteita,<br />
joihin teollisuusyrityksillä itsellään ei<br />
välttämättä ole osaamista ja resursseja.<br />
Tarve tiedostetaan ja esimerkiksi<br />
Teknologiateollisuus ry ilmoitti kotisivuillaan<br />
13 MEur investoinnista<br />
tekoälyyn (14.11.2023).<br />
Hankkeen aikana kehitettiin koneoppimista<br />
kahteen eri käyttötarkoitukseen<br />
yhteistyössä Terrafamen<br />
kanssa. Ensiksi metallien talteenoton<br />
prosessivaiheen ennustettavuutta<br />
pyrittiin parantamaan. Prosessissa tapahtuva<br />
vaihtelu vaikuttaa tuotoksen<br />
laatuun ja on haaste jatkokäsittelyä<br />
silmällä pitäen. Siksi tutkittiin neuroverkolla<br />
toteutettua regressiomallia<br />
antamaan lisätietoa prosessiohjaukseen.<br />
Toinen kohde oli Terrafamen bioliuotuskasojen<br />
puhaltimet ja niiden<br />
huollon ajankohtien ennustaminen.<br />
Siinä käytettiin apuna kunnossapidon<br />
dataa ja huoltokirjauksia sekä pyrittiin<br />
kouluttamaan neuroverkkoluokittelija<br />
tunnistamaan huoltoja edeltäviä<br />
ajankohtia.<br />
Johtopäätökset<br />
Prosessin ennustamisessa validointimenetelmänä<br />
käytettiin oletusta, että<br />
ennustettava kohdemuuttuja pysyy<br />
vakiona ennusteen ajanhetkeen asti (8<br />
tai 12 tai 24 h eteenpäin). Tämä siksi,<br />
että kohdemuuttuja pysyi aika hyvin<br />
vakiona pitkällä aikavälillä, mutta lyhyemmällä<br />
aikavälillä siinä oli eritaajuista<br />
vaihtelua. Neuroverkkomallin<br />
generoima ennuste pystyi seuraamaan<br />
kohdemuuttujaa pääsääntöisesti,<br />
mutta se ei reagoinut nopeisiin<br />
muutoksiin luotettavasti ja testatuilla<br />
ennustepituuksilla se toimi hieman<br />
validointimenetelmää paremmin.<br />
Neuroverkkomallia, joka tunnistaisi<br />
luotettavasti monisyisiä vikatilanteita,<br />
ei ole helppo toteuttaa. Kun kavennettiin<br />
vikatilanteiden valikoimaa<br />
yleisimpiin, esim. lisääntyneeseen<br />
tärinään liittyviin, saatiin parempaa<br />
korrelaatiota. Parhaat tulokset kuitenkin<br />
saavutettiin pääkomponenttianalyysin<br />
poikkeamia analysoimalla.<br />
Lisäksi hankkeen konkreettisia<br />
tuloksia olivat suositukset huoltotapahtumien<br />
kirjauksien tarkemmalle<br />
luokittelulle sekä muille dataan ja sen<br />
hallintaan liittyville toimenpiteille.<br />
Koneoppimisen merkitys tulee korostumaan<br />
tulevaisuudessa, mutta se<br />
ei korvaa kunnossapidon osaamista.<br />
Sen tuoma lisäarvo nojaa osaamiseen<br />
sekä datan järjestelmälliseen keräämiseen<br />
ja laatuun. Joka tapauksessa<br />
mahdollisuuksia on mm. käytettävyyden<br />
parantamisessa, koneiden ja laitteiden<br />
käyttöiän hallinnassa tai ympäristövaikutusten<br />
pienentämisessä.<br />
TEODIMI-hanketta on rahoittanut<br />
EU:n EAKR-rahasto Kainuun liiton<br />
kautta.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 25
JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />
HSY:n jätevedenpuhdistuksen<br />
kunnossapitopäällikkö Kari Reinikainen<br />
Kari Reinikainen toimii HSY:n jätevedenpuhdistuksessa<br />
kunnossapitoyksikön päällikkönä. Takana on yli 20 vuoden<br />
ura HSY:llä, pääosin kunnossapidossa. Kari toimi Blominmäen<br />
puhdistamon rakennusprojektin projektijohtajana vuosien<br />
2019–2023 ajan. Viikinmäen laitoksen toimiessa vakiintuneella<br />
tavalla, on tehtävien pääpaino tällä hetkellä Blominmäen<br />
toimintojen kehittämisessä ja kunnossapidon suunnittelussa.<br />
HSY:n jätevedenpuhdistuksen kunnossapidon organisaatiossa<br />
on tällä hetkellä yhteensä 43 henkilöä, joista Blominmäessä<br />
työskentelee 15 henkilöä. Karilla on konttori sekä<br />
Viikinmäen että Blominmäen<br />
jätevedenpuhdistamoilla.<br />
26 promaint 1/<strong>2024</strong><br />
Blominmäen<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
hallintorakennus. Itse<br />
käsittelyprosessi tapahtuu<br />
pääosin maan alla.
JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />
Blominmäki,<br />
kierrätystä<br />
parhaimmillaan<br />
Pääsimme tutustumaan HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamoon<br />
marraskuussa 2023, oppaana toimi kunnossapitopäällikkö Kari Reinikainen.<br />
TEKSTI: JAAKKO TENNILÄ KUVAT: JAAKKO TENNILÄ, HSY<br />
Ulospäin alue on siisti ja rakennukset<br />
vaikuttavan kokoisia.<br />
Puhdistamon kallioon<br />
louhitun osuuden laajuus<br />
paljastuu vasta kiertokäynnin aikana,<br />
10 ha kokonaisuus on noin 27 kertaa<br />
eduskuntatalon suuruinen. Jäteveden<br />
käsittelyprosessi toimii pääosin maan<br />
sisällä, maan päällä olevat rakenteet liittyvät<br />
toimisto- ja aputiloihin, kuivatun<br />
lietteen käsittelyyn, sekä energian- ja<br />
lämmöntuotantoon. Jäteveden käsittelyprosessi<br />
päättyy Blominmäessä purkuputkeen,<br />
jossa puhdistettu vesi kulkee<br />
alkuvaiheessa Fortumin Suomenojan<br />
lämpöpumppulaitokselle, josta se edelleen<br />
kulkee meripurkutunnelin kautta<br />
Suomenlahdelle.<br />
Kari Reinikainen on toiminut Blominmäen<br />
projektissa projektijohtajana,<br />
vastaten tilaajan puolelta puhdistamon<br />
rakennusprojektin läpimenosta työmaalla.<br />
Kari esittelee ennen kiertokäyntiä<br />
laitoksen toimintaa ja projektin toteutusta<br />
kalvoilla. Ennen kuin pääsemme<br />
kiinni esitykseen omaa huomiota kiinnittävät<br />
neuvotteluhuoneessa olevien<br />
kiinteistöteknisten laitteiden kuten termostaattien<br />
viivakoodimerkinnät.<br />
Kari kertoo, että laitos, mukaan<br />
lukien kiinteistötekniikka, on kokonaisuudessaan<br />
ohjattavissa ja valvottavissa<br />
Valmetin DNA-järjestelmän kautta.<br />
Tavoitteena tälle laajalle automaatiojärjestelmän<br />
hyödyntämiselle, on mahdollistaa<br />
sujuvan prosessiohjauksen lisäksi<br />
laitoskokonaisuuden energiatehokkuus<br />
sekä varmistaa kemikaaliturvallisuuslain<br />
vaatimusten toteutuminen laitoksen<br />
toiminnassa. Automaatiojärjestelmän<br />
piirissä on yhteensä yli 24 000 mittapistettä,<br />
joten puhutaan varsin isosta<br />
kokonaisuudesta.<br />
Tuotantoa noin vuoden verran<br />
Blominmäen projektin kalliotyöt alkoivat<br />
vuonna 2014 massiivisella louhintaoperaatiolla,<br />
josta vastasi pääosin<br />
Lemminkäinen ennen yhdistymistään<br />
YIT:n kanssa. Kalliota louhittiin kaiken<br />
kaikkiaan yli 900 000 kuutiometriä. Louhintaoperaatio<br />
oli valmis alkuvuodesta<br />
2018. YIT toteutti myös projektinjoh-<br />
Blominmäen puhdistusprosessi<br />
Varaukset: laajennus 50 % ja haitta-aineiden (mikropollutantit) poistoyksikkö.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 27
JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />
tourakkana 2018 huhtikuussa alkaneet<br />
jätevedenpuhdistamon rakennus- ja<br />
koneistotyöt, LVI-työt, automaatio- ja<br />
instrumentointi- sekä sähkötyöt. YIT:n<br />
alihankkijana LVI-, sprinkleri-, sähkö-,<br />
instrumentointi- ja automaatiotöissä toimi<br />
ARE.<br />
Projektissa oli<br />
mukana myös lukuisia<br />
muita toimittajia,<br />
laitoksen ensimmäiset<br />
osat otettiin tuotantokäyttöön<br />
marraskuussa<br />
2022 ja<br />
tammikuusta 2023<br />
laitos on käsitellyt<br />
toiminta-alueen<br />
jätevedet kokonaisuudessaan.<br />
Blominmäen käyttöönoton<br />
seurannaisvaikutuksena Espoossa sijaitsevan<br />
Suomenojan jätevedenpuhdistamon<br />
purku käynnistyy vuonna <strong>2024</strong>.<br />
Blominmäen projekti ja laitoksen toteutustapa<br />
on palkittu vuoden 2022 RILpalkinnolla.<br />
Palkitsemisen perusteina<br />
mainittiin muun muassa eri tekniikkojen<br />
yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi,<br />
lisäksi perusteissa todettiin puhdistamon<br />
toimivan energiaviisaasti ja olevan<br />
lämmöntuotannon osalta 100-prosenttisesti<br />
ja sähkön suhteen 70-prosenttisesti<br />
omavarainen hanke.<br />
Osittain vielä takuun piirissä<br />
Ennen kuin päästään keskustelemaan<br />
kunnossapidon toteutuksesta, Kari<br />
huomauttaa, että laitos on vielä osin eri<br />
toimittajien takuiden piirissä. Tämän<br />
takia oman kunnossapidon suunnittelu ei<br />
ole vielä kaikin osin valmis. Tällä hetkellä<br />
kunnossapitoa suunnitellaan ja korjaavia<br />
Laitoksen<br />
kapasiteetin<br />
on arvioitu, riittävän<br />
alueen tarpeisiin<br />
seuraavana sadan<br />
vuoden ajan”<br />
toimenpiteitä toteutetaan osin eri toimittajien<br />
kanssa yhteistyössä. Laitoksella on<br />
myös käyttöönotettu uusia prosessi- ja<br />
laiteratkaisuja, joiden osalta sopivia toimenpiteitä<br />
ja tekemisen prosesseja arvioidaan<br />
yhteistyössä toimittajien kanssa.<br />
Kunnossapidon<br />
suunnittelun pohjana<br />
on laitoksen 14 000<br />
laitteistokorttia, joille<br />
on tähän mennessä<br />
määritelty noin 2400<br />
ennakkohuoltotyötä.<br />
Kriittisyysluokittelu<br />
prosessin osalta on<br />
käynnissä ja hyvässä<br />
vauhdissa. HSY:n<br />
kunnossapitojärjestelmänä<br />
on Vincit-EAM-järjestelmä, joka<br />
on käytössä myös Blominmäessä. HSY:llä<br />
tuotantohenkilöstö osallistuu kunnossapidon<br />
toteutukseen ennakoivassa huollossa,<br />
tekemällä osan voiteluhuollosta ja<br />
käynninaikaisesta kunnossapidosta.<br />
Tuotantoa maan uumenissa<br />
Laitoksen kokonaisuudesta näkyy maanpinnalle<br />
hyvin pieni osa. Varsinainen<br />
jäteveden käsittely tapahtuu kokonaisuudessaan<br />
maan alla, kallioon louhituissa<br />
tiloissa. Prosessin osat ja laitekokonaisuudet<br />
on osastoitu ja eristetty toisistaan<br />
palokatkoilla. Prosessivaiheet on myös<br />
osin ohjattu kulkemaan rinnakkaisissa<br />
tiloissa, tällä lisätään laitoksen turvallisuutta<br />
ja toimintavarmuutta. Osastojen<br />
välissä on laajat huoltokäytävät, joita<br />
pitkin voidaan saada tarvittavat resurssit<br />
kohteelle.<br />
Kiertokäynnin aikana laitoksen<br />
koko paljastuu, joka suuntaan tilaa<br />
Ilmastusaltaiden DN1200 tuloputket<br />
Automaation kenttäkotelo<br />
prosessitiloissa<br />
on reilusti. Laitoskokonaisuus<br />
riittää tällä hetkellä hyvin kattamaan<br />
nykyisen 400 000 kuluttajan tarpeen,<br />
kasvunvaraa nykyisen kokonaisuuden<br />
puitteissa on 50 prosenttia. Laitosta<br />
voidaan lisärakentamisella laajentaa<br />
maksimissaan 1 000 000 kuluttajan<br />
volyymiin. Laitos on myös palkintonsa<br />
ansainnut työn jäljen osalta, asennukset<br />
ovat siistejä ja laitemerkinnät paikallaan.<br />
Kiekkosuodattimet<br />
prosessin loppupäässä<br />
28 promaint 1/<strong>2024</strong>
JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />
Kustannukset,<br />
miljoonaa euroa<br />
6 - 20 metriä<br />
korkeita halleja<br />
ja tunneleita<br />
510<br />
Blominmäen<br />
jätevedenpuhdistamo<br />
(10/2022)<br />
Puhdistaa<br />
• 400 000 asukkaan jätevedet<br />
• mahdollisuus laajentaa jopa 1 milj. tarpeisiin Pinta-ala 10 hehtaaria<br />
kallion sisällä<br />
Viemäritunneleiden pituus<br />
Tulo + purku yhteensä 20 km<br />
Syvin<br />
prosessiallas<br />
15 metriä<br />
Vuoteen 2040 mennessä<br />
puhdistamon läpi virtaa päivittäin<br />
150 000 kuutiometriä jätevettä<br />
Yli 96 % fosforinpoisto<br />
Yli 90 % typenpoisto<br />
Puhdistamoa<br />
operoi noin<br />
20 henkilöä<br />
Poistopiippu<br />
100 m<br />
maanpinnasta<br />
Energia<br />
100 % lämmöntuotanto<br />
omista tuotteista<br />
Sähkön osalta<br />
70 % omavarainen<br />
Innovatiivisia energiaratkaisuja<br />
P N 2<br />
Blominmäen jätevedenpuhdistamo avainlukuja. Lähde: HSY<br />
Kunnossapito oli mukana projektin toteutuksessa<br />
Prosessilaitteet on merkitty viivakoodeilla. Kunnossapidossa on käytössä mobiililaitteet, joilla<br />
viivakoodin lukemisen jälkeen pääsee kiinni tutkittavan laitteen tietoihin ja dokumentteihin.<br />
Kunnossapitojärjestelmän lisäksi yhteys muodostuu M-Filesin dokumenttikantaan. Pääosa<br />
Blominmäen kunnossapitohenkilöstöstä on siirtynyt vanhalta Suomenojan jätevedenpuhdistamolta,<br />
joten henkilöstöllä on osaamista HSY:n järjestelmistä. Uuden puhdistamon toimintaan<br />
perehtyminen tapahtui projektin aikana, kunnossapitohenkilöstö osallistui Blominmäen<br />
toteutuksen suunnitteluun sekä rakentamisen aikana eri vaiheessa tehtyihin katselmuksiin<br />
sekä testauksiin.<br />
Prosessitiloissa on pääsääntöisesti käytetty ruostumattomasta teräksestä tehtyjä kaappeja<br />
ja rakenteita. Koska käsittelyprosessissa väistämättä vapautuu kaasuja myös prosessitiloihin,<br />
on myös kalliopinnat kovetettu rapautumista estävällä käsittelyllä. Prosessialueilla olevat laitekaapit<br />
ovat ylipaineistettuja.<br />
Koska laitos on tällä hetkellä ylimitoitettu suhteessa jätevesien käsittelytarpeeseen, voidaan<br />
huoltoimenpiteitä suorittaa redundanssia hyödyntäen. Ajatuksena on ajaa vuoroittain esimerkiksi<br />
prosessialtaita tyhjiksi huoltoa varten, prosessin silti pyöriessä täydellä teholla.<br />
HSY:llä on arvioitu, että Blominmäen maksimissaan miljoonan kuluttajan kapasiteetti riittää<br />
sadan vuoden ajalle. Aikajänne on pitkä, jopa kunnossapitäjän näkökulmasta. Prosesseja ja<br />
tekemisen tapoja ehditään hioa vielä moneen kertaan matkan varrella. Tulemme varmasti vielä<br />
kuulemaan lisää kunnossapidon kehittymisestä, ainakin aloitus ja tekemisen puitteet ovat<br />
kohdallaan menestyksekkäälle matkalle.<br />
HSY TIETOA<br />
Helsingin Seudun ympäristöpalvelut HSY tuottaa kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluita sekä tietoa pääkaupunkiseudusta<br />
ja ympäristöstä.<br />
HSY:n palveluksessa on yli 800 henkilöä ja liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa.<br />
HSY:n toiminnassa on omaa kunnossapitoa jätevedenpuhdistuksessa, vedenpuhdistuksessa, verkossa sekä jätehuollon<br />
toiminnoissa, kaikkiaan HSY:llä kunnossapidossa työskentelee yli 140 henkilöä. HSY tarjoaa monipuolisia työtehtäviä,<br />
mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti ja työskennellä merkittävässä ympäristöalan organisaatiossa yhteiskunnallisesti<br />
tärkeiden asioiden parissa. Toimintaa on 16 eri toimipisteessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 29
NYKYAIKAISTA ÖLJYJEN KUNNOSSAPITOA, OSA 3<br />
HYDACin teknologiapäällikkö<br />
Arto Laamanen.<br />
Öljyn kunnonvalvonnasta<br />
ei kannata tinkiä<br />
Jotta hydrauli- ja voitelujärjestelmät toimisivat tehokkaasti,<br />
luotettavasti ja samalla myös kestävän kehityksen tavoitteet<br />
huomioiden, vaaditaan nykyaikaista öljyn kunnossapitoa.<br />
TEKSTI: TEKNOLOGIAPÄÄLLIKKÖ ARTO LAAMANEN, HYDAC KUVAT: HYDAC<br />
Öljyn ja koko järjestelmän<br />
kunnossapitoa helpottaa huomattavasti,<br />
jos käytössä on<br />
kattavat öljyn kunnonvalvontamenetelmät,<br />
joiden antaman tiedon<br />
pohjalta voidaan tehdä oikeanlaisia toimenpiteitä<br />
oikeaan aikaan.<br />
Menneinä vuosikymmeninä nojauduttiin<br />
korjaavan kunnossapidon mene-<br />
telmiin. Kun jotain meni järjestelmästä<br />
rikki, se korjattiin. Tämä toimintatapa<br />
johtaa pahimmillaan yllättäviin tuotantokatkoihin<br />
ja turvallisuusriskeihin, jotka<br />
voivat tulla todella kalliiksi. Luonnollinen<br />
askel kehityksessä oli siirtyminen<br />
ennaltaehkäisevään kunnossapitoon,<br />
jossa komponenttien rikkoutumiset<br />
pyritään välttämään noudattamalla<br />
30 promaint 1/<strong>2024</strong>
NYKYAIKAISTA ÖLJYJEN KUNNOSSAPITOA, OSA 3<br />
Metallipartikkelilaskurin käämien läpi<br />
kulkeva metallipartikkeli aiheuttaa<br />
magneettikenttään muutoksen, joka<br />
riippuu partikkelin koosta.<br />
Erilaisia mittauksia öljyn kunnonvalvontaan.<br />
huolellisesti laadittua huolto-ohjelmaa.<br />
Tällä voidaan estää osa komponenttien<br />
vikaantumisista, mutta edelleen kunnossapitoa<br />
toteutetaan osittain sokkona.<br />
Jotta paremmin tiedetään mitä<br />
järjestelmässä tapahtuu,<br />
vaaditaan<br />
erilaisia jatkuvia<br />
tai riittävän usein<br />
tehtäviä kunnonvalvontamittauksia.<br />
Komponentin<br />
vikaantuminen voi<br />
joskus tapahtua täysin<br />
yllättäen, mutta<br />
useat nykyään käytössä<br />
olevat kunnonvalvontamenetelmät<br />
kuitenkin tunnistavat,<br />
jos komponentissa on tapahtunut<br />
muutoksia, jotka voivat lopulta johtaa<br />
rikkoutumiseen.<br />
Jos esimerkiksi laakerin vierintäpinnalta<br />
on irronnut materiaalia, voidaan<br />
tämä havaita värähtelymittauksissa.<br />
Jos vikaantuminen on edennyt pitkälle,<br />
värähtelyjen lisäksi melu ja lämpötila<br />
kasvavat. Tällaiset menetelmät havaitsevat<br />
vikaantumiset kuitenkin vasta sitten<br />
kun jotain fyysisiä muutoksia on jo tapahtunut<br />
komponenteissa. Usein taustalla<br />
on öljyn kunnon heikkeneminen,<br />
joka suoraan tai välillisesti aiheuttaa<br />
komponenttien rikkoutumisen. Öljyn<br />
kunnonvalvontaa ei voi siis unohtaa, jos<br />
haluaa toteuttaa kunnossapitoa ennakoivasti<br />
tai proaktiivisesti.<br />
Vikaantumisten<br />
taustalla on<br />
usein öljyn kunnon<br />
heikkeneminen,<br />
joka suoraan tai<br />
välillisesti aiheuttaa<br />
komponenttien<br />
rikkoutumisen"<br />
tää erilaisia antureita, jotka voidaan<br />
karkeasti luokitella kolmeen eri kategoriaan.<br />
Ensimmäinen oma ryhmänsä ovat<br />
anturit, joilla valvotaan prosessin parametreja<br />
kuten<br />
paine, lämpötila<br />
ja tilavuusvirtaus<br />
nesteestä, mutta<br />
joita voi hyödyntää<br />
myös kunnonvalvonnassa.<br />
Erityisesti<br />
lämpötila on<br />
öljyn kunnon kannalta<br />
kriittinen.<br />
Jos lämpötila on<br />
pitkään liian korkealla<br />
tasolla, öljy<br />
vanhenee nopeammin<br />
ja sen ominaisuudet heikkenevät.<br />
Pahimmillaan syntyy lakkautumistuotteita,<br />
jotka voivat tukkia jäähdyttimien<br />
virtauskanavia, mikä entisestään<br />
Öljyn kunnonvalvonta-anturit<br />
Öljyn kunnonvalvonnassa voidaan käytkiihdyttää<br />
lakkautumisen etenemistä.<br />
(Lisää aiheesta; Öljyjen lakkautuminen<br />
kuriin, <strong>Promaint</strong> 1/2022)<br />
Juurisyynä järjestelmän korkealle<br />
lämpötilalle voi olla alimitoitettu tai<br />
puutteellisesti toimiva jäähdytys, mutta<br />
taustalla voi olla myös öljyn liian korkea<br />
ilmapitoisuus, joka jo itsessäänkin<br />
vanhentaa öljyä (Lisää aiheesta; Paluusuodatin<br />
ei ole enää vain paluusuodatin<br />
– ilma pois öljystä, <strong>Promaint</strong> 4/2023).<br />
Toisena ryhmänä ovat anturit, joilla<br />
voidaan mitata likapartikkeleiden määrää<br />
nesteessä. Osa tällaisista antureista<br />
perustuu niin sanottuun valonpeittotekniikkaan.<br />
Kun anturin virtauskanavassa<br />
menee valolähteen edestä öljyn<br />
mukana partikkeli, voidaan sen koko<br />
mitata herkällä valoanturilla partikkelin<br />
aiheuttaman varjon perusteella.<br />
Tulokset voidaan esittää puhtausluokkastandardin<br />
ISO 4406 mukaisesti ja<br />
mitatun puhtausarvon (esim. 18/16/13)<br />
Useimmat kunnonvalvontamittaukset havaitsevat muutoksia vasta<br />
komponentin vaurioitumisen jälkeen<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 31
NYKYAIKAISTA ÖLJYJEN KUNNOSSAPITOA, OSA 3<br />
perusteella pystytään toteamaan, onko<br />
järjestelmässä jotain pielessä vai toimiiko<br />
se normaalisti.<br />
Partikkeleiden määrää voidaan laskea<br />
myös metallipartikkelilaskureilla. Kun<br />
tällaisen anturin käämien läpi kulkee öljyvirtauksen<br />
mukana metallipartikkeli,<br />
aiheuttaa se magneettikenttään muutoksen<br />
ja muutoksen suuruuden perusteella<br />
voidaan arvioida partikkelin kokoa<br />
ja ferromagneettisuutta. Metallipartikkelilaskureilla<br />
voi analysoida esimerkiksi<br />
isojen pumppujen tai moottoreiden<br />
vuotolinjoista kulumispartikkeleita.<br />
Kolmantena ryhmänä ovat anturit,<br />
joiden avulla voidaan arvioida nesteen<br />
kemiallista kuntoa. Nämä ovat ennakoivan<br />
ja proaktiivisen öljyn<br />
kunnossapidon näkökulmasta<br />
olennaisia mittauksia,<br />
mutta samalla myös haastavia.<br />
Öljyn vanhenemista<br />
on vaikea mitata suoraan<br />
online-antureilla, mutta<br />
vanhenemiseen liittyvä<br />
TAN-arvo (Total Acid Number)<br />
korreloi kuitenkin<br />
vahvasti sähkönjohtavuuden<br />
ja dielektrisyyden kanssa.<br />
Vaikka sähkönjohtavuus ja<br />
dielektrisyys saadaan mitat-<br />
Kompakti HYDAC CMP<br />
-kunnonvalvontayksikkö on<br />
myös mahdollista jälkiasentaa<br />
olemassa olevaan järjestelmään.<br />
tua öljystä luotettavasti, ongelmana on<br />
öljyn TAN-arvo, joka riippuu niin öljylaadusta,<br />
öljymerkistä kuin myös toimituserästä.<br />
Tätä haastetta voidaan taklata,<br />
jos anturissa<br />
on opetusvaihe,<br />
jolloin<br />
anturi pääsee<br />
tutustumaan<br />
uuden öljyn<br />
sähköisiin ominaisuuksiin<br />
järjestelmän<br />
erilaisissa toimintapisteissä.<br />
Vesipitoisuuden mittaus öljystä sen<br />
sijaa on suoraviivaisempaa. Vesi on<br />
yksi öljyn pahimmista uhkista, sillä se<br />
vaikuttaa esimerkiksi öljyn viskositeettiin,<br />
heikentää voiteluominaisuuksia ja<br />
kasvattaa korroosioriskiä. Öljyn vesipitoisuuden<br />
online-mittaus onkin helppo<br />
ja edukas<br />
tapa päästä<br />
kiinni hydrauli-<br />
tai<br />
voiteluöljyn<br />
kunnon<br />
heikkenemiseen<br />
jo<br />
varhaisessa<br />
vaiheessa ennen kuin öljyn ominaisuudet<br />
ehtivät muuttua liikaa.<br />
Laboratoriomittausten<br />
avulla öljyn kunnosta<br />
saadaan tarkempi<br />
kokonaiskuva kuin pelkillä<br />
online-mittauksilla.”<br />
Osana kokonaisuutta<br />
Koneiden kunnonvalvontaa kannattaa<br />
aina toteuttaa kokonaisvaltaisesti. Hyödyntämällä<br />
myös öljyn kunnonvalvontaantureita<br />
järjestelmässä, saadaan entistä<br />
kattavampi kuva koneen kuntoon vaikuttavista<br />
tekijöistä ja samalla ne mahdollistavat<br />
nykyaikaisen ennakoivan tai proaktiivisen<br />
kunnossapitostrategian toteuttamisen.<br />
Vaikka olennaisessa osassa ovat<br />
järjestelmään asennetut öljyn kuntoa<br />
jatkuvasti mittaavat anturit, öljyn laboratorioanalyyseja<br />
ei saa kuitenkaan unohtaa.<br />
Laboratoriomittausten avulla öljyn<br />
kunnosta saadaan tarkempi kokonaiskuva<br />
kuin pelkillä online-mittauksilla.<br />
Mittaustulosten ja laboratorioanalyysien<br />
tulkinnassa sekä oikeanlaisten<br />
kunnossapidon toimenpiteiden valinnassa<br />
ihminen on ollut vielä tärkeässä<br />
roolissa, mutta etenkin mittaustuloksien<br />
analysoinnissa päästään aivan uudelle<br />
tasolle hyödyntämällä tilastollisia sekä<br />
mallipohjaisia menetelmiä yhdistettynä<br />
koneoppimiseen ja tekoälyyn. Tällä<br />
rintamalla tapahtuu nyt ja lähivuosina<br />
paljon, mutta on hyvä kuitenkin muistaa,<br />
että fiksuimmatkin algoritmit vaativat<br />
taustalle laadukasta ja ajantasaista dataa<br />
järjestelmästä. Sitä on vaikea saada ilman<br />
kattavia ja luotettavia öljyn kunnonvalvontamittauksia.<br />
Valonpeittotekniikkaan perustuva<br />
partikkelilaskuri (ISO 4406)<br />
tunnistaa partikkeleiden koon<br />
niiden varjon perusteella.<br />
32 promaint 1/<strong>2024</strong>
LAITOKSEN<br />
KÄYTTÖVARMUUS JA<br />
RISKIEN HALLINTA (WCM 2)<br />
20.-21.3.<strong>2024</strong> JYVÄSKYLÄ<br />
Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat<br />
muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja<br />
juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen<br />
kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää<br />
korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti,<br />
tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja<br />
ehkäisevään toimintaan. Riskienhallinta sekä<br />
henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia<br />
kunnossapidon toimenpiteitä.<br />
Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />
johto-, kehitys-, suunnittelu- ja<br />
työnjohto tehtävissä toimiville henkilöille sekä<br />
asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen<br />
johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen.<br />
Se sopii myös kunnossa pidon palveluyrityksissä<br />
toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class<br />
Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />
Tilaisuuden aiheita:<br />
Käyttövarmuuden perusteet<br />
Käyttövarmuuden mittaaminen<br />
Käyttövarmuuden suunnittelu ja kehittäminen<br />
Varaosastrategiat ja varastojen hallinta<br />
Analyysimenetelmien perusteita<br />
Kriittisyysluokittelu, PSK 6800<br />
Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA<br />
Vikapuuanalyysi, FTA<br />
Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM<br />
Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />
<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />
www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />
KUNNOSSAPIDON<br />
TUNNUSLUVUT,<br />
SUUNNITTELU JA<br />
RESURSSIT (WCM 3)<br />
23.-24.4.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />
Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja<br />
resurssien suunnittelu tehdään laitoksen<br />
käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen<br />
tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden<br />
kehittäminen perustuvat oikein valittuihin<br />
mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin.<br />
Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät<br />
tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia.<br />
Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />
johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto -<br />
tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,<br />
joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden<br />
ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />
palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus<br />
on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />
Tilaisuuden aiheita:<br />
Datasta tunnuslukuihin<br />
Kunnossapidon riskipohjaiset päätökset<br />
Epävarmuuden hallinta päätöksenteossa<br />
Kunnossapidon työnsuunnittelu<br />
Vuosihuoltojen suunnittelu<br />
Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja<br />
elinjakson hallinnassa<br />
Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot<br />
Kokemuksia kunnossapidon kehittämisestä (case)<br />
Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />
<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />
www.promaint.net > tapahtumakalenteri
UUDET STANDARDIT<br />
Käyttötietojen<br />
puute tulee helposti<br />
kalliiksi omistajalle<br />
ja turvallisuuteen<br />
liittyvät riskit kasvavat<br />
merkittävästi.”
UUDET STANDARDIT<br />
Merkittäviä<br />
muutoksia<br />
nostureiden<br />
lakisääteisiin<br />
tarkastuksiin<br />
Nosturin omistajalla on aina vastuu turvallisesta nosturista sekä sen<br />
oikea-aikaisista huolloista ja tarkastuksista.<br />
TEKSTI: PETRA HEROLA KUVAT: JANNE PAPPILA<br />
Nosturin käytössä turvalliset<br />
nostot ja niiden varmistaminen<br />
on äärimmäisen<br />
tärkeä asia. Nostolaitteiden<br />
elinkaarilaskennan uusi standardi<br />
(FEM-9.755) tuli Euroopan Unionissa<br />
voimaan vuonna 2022.<br />
Nosturin virallinen elinkaaren<br />
laskenta perustuu standardin lisäksi<br />
viranomaisten määräyksiin ja lakeihin<br />
sekä laitevalmistajan ohjeistuksiin.<br />
Nyt käytössä oleva standardi (FEM-<br />
9.755) huomioi tarkemmin nosturin<br />
erilaiset käyttötilanteet ja -profiilit<br />
sekä valmistajien käyttöohjeet tarkastuksille,<br />
huolloille ja niiden seurannalle.<br />
– Jos elinkaarilaskennalle tarvittavia<br />
tietoja ei ole käytössä, pienenee se<br />
standardissa määritellyn kertoimen<br />
mukaisesti suhteessa nosturin suunniteltuun<br />
elinkaareen, kertoo Pekko<br />
Herola, KP-ServicePartnerin toimitusjohtaja.<br />
Standardin mukaiset laskelmat liittyvät<br />
tässä artikkelissa nosturin nostimeen,<br />
jota yleisesti kutsutaan nosturin<br />
nostokoneistoksi ja -vaunuksi.<br />
Nosturin teräsrakenteen elinkaaren<br />
suunnittelussa ja laskennassa käytetään<br />
eri standardeja, jotka ovat DIN<br />
EN-13001 tai DIN EN-15011.<br />
– Nyrkkisääntönä voidaan todeta,<br />
että standardinostureissa yleisimmät<br />
eurooppalaiset valmistajat määrittelevät,<br />
että nosturin teräsrakenne on<br />
yleensä kaksi kertaa nostimen elinkaari,<br />
Herola jatkaa.<br />
Laskennan perusta<br />
Uuden standardin mukaan puutteelliset<br />
käyttötiedot pitää huomioida nosturin<br />
nostimen elinkaarilaskelmassa.<br />
Pahimmillaan se voi tarkoittaa sitä,<br />
että nosturin elinkaari pienenee merkittävästi.<br />
– Nosturin elinkaarilaskenta perustuu<br />
käyttötunteihin ja toteutuneisiin<br />
nostoihin eli kuormaprofiiliin. Laskentaan<br />
on määritelty neljä erilaista<br />
tapausta, joissa huomioidaan saatavilla<br />
olevat tiedot tai niiden puutteet,<br />
Herola kertoo.<br />
Käyttötietojen puute tulee helposti<br />
kalliiksi omistajalle ja nostolaitteen<br />
turvallisuuteen liittyvät riskit kasvavat<br />
merkittävästi. Perusteellinen<br />
määräaikaistarkastus nosturille sekä<br />
Nosturitarkastaja käyttää työssään monia eri<br />
apuvälineitä, mutta kaiken perustana on tarkastajan<br />
laitetuntemus ja laaja kokemus teollisuusnostureista.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 35
UUDET STANDARDIT<br />
mahdollisesti jopa nosturin uusinta<br />
tulevat aikaisemmin vastaan, jos käyttötietoja<br />
ei ole saatavilla tarkastusten<br />
yhteydessä.<br />
Nostureita voidaan nykyään varustaa<br />
myös jälkikäteen kuormanvalvontayksiköllä,<br />
joka mahdollistaa sen,<br />
että tiedot<br />
ovat helposti<br />
saatavilla<br />
tarkastusten<br />
yhteydessä.<br />
– Esimerkiksi<br />
käyttötuntien<br />
tai kuormaprofiilin puute pienentää<br />
käyttöikää kymmenellä prosentilla,<br />
ja jos molemmat niistä puuttuvat, on<br />
elinkaarta 20 prosenttia vähemmän.<br />
Käyttämättä olleen tai ilman käyttötietoja<br />
olevan nosturin elinkaari lasketaan<br />
kertoimilla, ja se voi pienentyä odottamattoman<br />
paljon.<br />
Perusteellinen<br />
määräaikaistarkastus<br />
Perusteellinen määräaikaistarkastus<br />
on nosturin elinkaarikustannuksissa ja<br />
turvallisuudessa merkittävässä roolissa.<br />
Tarkastus määräytyy nosturin käyttöluokan<br />
ja elinkaarilaskelman perusteella.<br />
Aikaisempi vaatimus perusteelliselle<br />
tarkastukselle oli 10 vuoden välein.<br />
Nykyään aikaväli perustuu FEM-9.755<br />
mukaiseen laskentaan ja laitevalmista-<br />
jan ohjeisiin.<br />
– Jos laitevalmistaja ei vaadi kalenteriperusteista<br />
tarkastusta, voidaan<br />
siinä tapauksessa seurata uuden standardin<br />
mukaisesti elinkaarilaskentaan<br />
perustuvaa aikataulua, Herola selventää.<br />
Samalla<br />
kun nosturin<br />
Nykyinen EN-13001 ja käyttöluokka<br />
uusi FEM-9.511 antavat<br />
määritetään<br />
uudelle<br />
perustan uuden nosturin<br />
nosturille,<br />
elinkaaren laskennalle.”<br />
tehdään<br />
suunnitelma<br />
nosturin käyttöiästä. Standardeista<br />
nykyinen EN-13001 ja uusi FEM-9.511<br />
antavat perustan uuden nosturin elinkaaren<br />
laskennalle.<br />
– Uusi standardi vertailee suunnitellut<br />
käyttötunnit toteutuneeseen<br />
käyttöikään. Tämä mahdollista sen,<br />
että huollot ja perusteellinen tarkastus<br />
voidaan toteuttaa tiedolla johtamisen<br />
periaatteen mukaisesti tarveperusteisesti.<br />
Näin päästään turvallisempiin<br />
nostolaitteisiin ja elinkaarikustannusten<br />
optimointiin.<br />
Suomessa nostolaitteiden tarkastukset<br />
määritellään valtioneuvoston<br />
asetuksissa VN403/08, joka koskee<br />
työvälineiden turvallista käyttöä ja tarkastamista.<br />
Tarkastusten toteutumista<br />
asetusten mukaisesti valvoo AVI eli<br />
Aluehallintovirasto.<br />
Yksinkertaistettuna nosturin elinkaaren laskentaperiaatteet (neljä esimerkkiä)<br />
Nosturin<br />
ominaisuudet ja/tai<br />
saatavilla<br />
olevat tiedot<br />
• Ylikuormasuoja on<br />
• Kuormaprofiilin tallennus on<br />
• Käyttötuntitallennus on<br />
• Ylikuormasuoja on<br />
• Käyttötuntitallennus on<br />
• Ei ole kuormaprofiilin<br />
tallennusta<br />
• Ei ole ylikuormasuojaa<br />
• Ei ole käyttötuntitallennusta<br />
• Ei ole kuormaprofiilin<br />
tallennusta<br />
Nosturin käyttöhistoriasta<br />
ei ole mitään tietoja<br />
saatavilla<br />
Lisättävä määrä/<br />
kerroin standardin<br />
FEM 9.755<br />
elinkaarilaskennassa<br />
0 % +10 % +20 % +50 %<br />
Huomioitavaa<br />
seuraavan<br />
tarkastuksen<br />
osalta<br />
Perusteellinen<br />
tarkastus tehdään<br />
nostolaitevalmistajan<br />
ohjeen mukaisesti sekä<br />
pohjautuen FEM-9.511-<br />
standardiin.<br />
FEM 9.755-standardin<br />
mukaan täysikuormalaskentaan<br />
lisätään<br />
10 % enemmän tunteja<br />
ja perusteellinen tarkastus<br />
tehdään tähän<br />
laskelmaan pohjautuen.<br />
Kuormitustiedot saadaan<br />
nosturista sen<br />
omistajalta tai käyttäjältä.<br />
Nosturin perusteellinen<br />
tarkastus pitää tehdä<br />
viimeistään 10 vuoden<br />
päästä käyttöönotosta ellei<br />
laitevalmistaja edellytä<br />
aikaisempaa tarkastusta.<br />
FEM-9.755-standardin mukaan<br />
täysikuormalaskentaan<br />
lisätään 20 % enemmän<br />
tunteja, jolloin nosturi<br />
tarkastetaan mahdollisesti<br />
jo aiemmin. Kuormitus- ja<br />
käyttöaikatiedot saadaan<br />
nosturista sen omistajalta<br />
tai käyttäjältä.<br />
Nosturin perusteellinen<br />
tarkastus pitää tehdä viimeistään<br />
10 vuoden päästä<br />
käyttöönotosta ellei laitevalmistaja<br />
edellytä aikaisempaa<br />
tarkastusta. Jos kaikki<br />
käyttötiedot puuttuvat, eikä<br />
nosturin käyttöhistoriasta<br />
tai -kohteesta ei ole mitään<br />
tietoa, käytetään FEM-9.755-<br />
standardin mukaisesti nosturin<br />
elinkaaren laskennassa<br />
vakiokertoimia, joiden mukaan<br />
lasketaan täysikuormatunnit.<br />
36 promaint 1/<strong>2024</strong>
UUDET STANDARDIT<br />
Muuttuvat<br />
standardit vaativat<br />
nosturiasiantuntijoiden<br />
jatkuvaa kouluttautumista<br />
ja perehtymistä<br />
viranomaisten<br />
määräyksiin ja lakeihin<br />
sekä laitevalmistajan<br />
ohjeistuksiin.<br />
Termit tutuiksi<br />
Täysikuormatunnit lasketaan todellisten<br />
nostettujen painojen jakauman ja niihin<br />
käytetyn ajan mukaan sekä kuinka<br />
paljon nosturia on käytetty.<br />
Käyttötuntimittari laskee mukaan<br />
nostoihin ja laskuihin kuluneen ajan<br />
sekä ilman kuormaa että kuormalla.<br />
Kuormaprofiili kuvaa minkälaisia<br />
kuormia nosturilla on todellisuudessa<br />
nostettu suhteessa nosturin nimelliseen<br />
kapasiteettiin.<br />
Ylikuormasuoja suojaa nosturia<br />
ylikuormitustilanteissa, mutta ei<br />
välttämättä tallenna kuormitustietoja.<br />
Pekko Herola on toiminut<br />
KP-ServicePartnerin<br />
toimitusjohtajana lähes 10 vuotta.<br />
Hänellä on yli 25 vuoden vahva<br />
tausta teollisuuden palvelu- ja<br />
laitevalmistusliiketoimintojen<br />
johtamisesta.<br />
Käyttöolosuhteet vaikuttavat nosturin<br />
elinikään, ja se vaikuttaa tarkastuksissa<br />
nosturitarkastajan arviointiin nosturin<br />
jäljellä olevasta käyttöajasta sekä<br />
seuraavien tarkastusten ajankohtaan.<br />
KP-ServicePartner Oy<br />
KP-ServicePartner Oy on vuonna 2003 perustettu suomalainen perheyhtiö, joka toimii Suomessa 14 paikkakunnalla<br />
työllistäen noin 100 alan ammattilaista. Yritys toimii maahantuojana laajalle valikoimalle teollisuusnostureita lisävarusteineen.<br />
Lisäksi sen tarjonnasta löytyvät myös nostureiden elinkaari- ja huoltopalvelut, nosturitarkastukset sekä<br />
rakennusteollisuuden tuotantolaitosten kunnossapito.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 37
OMAISUUDENHALLINTA<br />
Sataman<br />
ytimessä<br />
Helsingin Sataman oma kunnossapidon palveluyksikkö huo<strong>lehti</strong>i<br />
yhdessä kumppaneiden kanssa siitä, etteivät liikennevirrat pysähdy.<br />
TEKSTI: VAULA AUNOLA<br />
KUVAT: SANNA LIIMATAINEN JA VAULA AUNOLA<br />
Helsingin satama on yksi Euroopan<br />
vilkkaimmista ulkomaanliikenteen<br />
matkustajasatamista.<br />
Linjaliikenteessä<br />
sen kautta kulki viime vuonna<br />
yhteensä 8,9 miljoonaa matkustajaa.<br />
Matkustajamäärä kasvoi edellisestä<br />
vuodesta 12,2 prosenttia. Eniten<br />
matkustajia oli Helsingin ja Tallinnan<br />
välisellä reitillä kuten aiempinakin<br />
vuosina.<br />
Samaan aikaan Helsingin sataman<br />
häiriötön toiminta on myös Suomen<br />
huoltovarmuuden ja tavaraliikenteen<br />
sujumisen kannalta kriittistä. Suurin<br />
osa sen kautta kulkevasta tavarasta<br />
on ulkomaankaupan yksiköityä tavaraliikennettä,<br />
eli rekoissa, perävaunuissa<br />
ja konteissa kuljetettua rahtia.<br />
Vuonna 2023 sataman kautta kulki<br />
kaikkiaan 11,5 miljoonaa tonnia rahtia<br />
ja aluksia satamassa vieraili kaiken<br />
kaikkiaan 7321.<br />
Oma palveluyksikkö<br />
Matkustajaliikenne keskittyy pääasiassa<br />
keskustan satamiin ja rahtiliikenne<br />
Vuosaaren satamaan. Hallinnollisesti<br />
satama on jaettu rahti- ja<br />
matkustajaliiketoiminta yksiköihin.<br />
– Omaisuuden hallinta on jaettu<br />
samalla tavalla näiden yksiköiden kesken.<br />
Tekniset palvelut -yksikkö toimii<br />
tukitoimintona näille molemmille<br />
liiketoimintayksiköille. Kaikkiaan<br />
noin kolmekymmentäviisi eri alojen<br />
asiantuntijaa tekee töitä tässä teknisessä<br />
yksikössä, kunnossapito- ja käyttöpäällikkö<br />
Tero Koponen kertoo.<br />
– Vetämässäni käyttö- ja kunnossapidon<br />
tiimissä meitä on vajaat parikymmentä<br />
ja loput työskentelevät<br />
erilaisten, esimerkiksi rakennuksiin,<br />
kriittisimmät<br />
toiminnot ja<br />
järjestelmät<br />
pidetään omassa<br />
hallinnassa.”<br />
hankintaan, kehittämiseen ja maankäyttöön<br />
liittyvien projektien ja tehtävien<br />
parissa, Koponen jatkaa.<br />
Helsingin Satama on linjannut jo<br />
vuosia sitten, että kriittisimmät toiminnot<br />
ja järjestelmät pidetään omassa<br />
hallinnassa.<br />
– Laivat on saatava laituriin turvallisesti,<br />
ja ihmiset ja tavarat kulkemaan<br />
sujuvasti. Minusta tämä linjaus on<br />
hyvä.<br />
– Teknisen kaluston ja koneiden<br />
kuten maihinnoususiltojen ja peräramppien<br />
lisäksi ylläpidetään koko<br />
sataman infraa. Samalla tehdään tiiviisti<br />
yhteystyötä sataman satojen eri<br />
toimijoiden kanssa.<br />
Asiantuntemusta löytyy monelle<br />
alalle.<br />
– Eihän meidän kahdenkymmenen<br />
työntekijämme porukka ole kovin iso,<br />
mutta monipuolisuutta ja osaamista<br />
löytyy. Se on tärkeä voimavara. Ja<br />
tietenkin käytämme ulkopuolisia urakoitsijoita.<br />
Entisaikaan satamalla oli satoja<br />
työntekijöitä ja muun muassa laiturit<br />
rakennettiin itse.<br />
– Nyt sellaiset urakat tietenkin kilpailutetaan<br />
ja keskitytään ylläpitoon,<br />
Koponen huomauttaa.<br />
Oma kaupungin kokoinen<br />
sähköverkko<br />
Helsingin Satamalla on infraa kuin<br />
pienellä kunnalla.<br />
– Jos mietimme esimerkiksi Vuosaaren<br />
satamaa. Siellä toimii sellainen<br />
pienen kaupungin kokoinen keskijänniteverkko,<br />
joka palvelee kaikkia<br />
alueen toimijoita. Myös kaupungin<br />
keskustan satamissa on omat sähkö- ja<br />
vesiverkot. Näiden ylläpitoon meiltä<br />
38 promaint 1/<strong>2024</strong>
OMAISUUDENHALLINTA<br />
– Teknisen kaluston ja koneiden kuten<br />
maihinnoususiltojen ja peräramppien<br />
lisäksi ylläpidetään koko sataman infraa.<br />
Samalla tehdään tiiviisti yhteystyötä<br />
sataman satojen eri toimijoiden kanssa,<br />
kunnossapito- ja käyttöpäällikkö<br />
Tero Koponen kertoo.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 39
OMAISUUDENHALLINTA<br />
löytyy siis omaa osaamista ja tarvittaessa<br />
käytämme alan urakoitsijoita.<br />
Satama on investoinut jo useamman<br />
vuoden ajan säännöllisessä<br />
linjaliikenteessä oleville matkustajaaluksille<br />
tarjottavaan maasähköön.<br />
Aiemmin sähkö tuotettiin laivojen<br />
omilla generaattoreilla. Maasähkön<br />
käytön arvioidaan vähentävän alusten<br />
päästöjä niiden laiturissa ollessa<br />
50–80 prosenttia.<br />
– Meidän kunnossapitomme huo<strong>lehti</strong>i<br />
myös näistä<br />
laitteista.<br />
Maasähkön<br />
käyttöönotto<br />
liittyy Helsingin<br />
Sataman omiin<br />
ilmastotavoitteisiin.<br />
Se on asettanut<br />
tavoitteekseen<br />
olla oman<br />
toimintansa osalta hiilineutraali vuoteen<br />
2025 mennessä.<br />
Myös EU:n ilmastopaketissa on<br />
asetettu tiukat tavoitteet maasähkön<br />
Laitteistojen<br />
toteutukset ovat<br />
usein hyvin pitkälle<br />
räätälöity.jä ja eri<br />
tilanteisiin säädettäviä.”<br />
käytölle. Vuoteen 2030 mennessä kaikissa<br />
EU-alueen satamissa vierailevien<br />
konttilaivojen, ropax-aluksien ja<br />
matkustajalaivojen on oltava 90-prosenttisesti<br />
kytkettynä maasähköön.<br />
Kalustoa useilta eri<br />
vuosikymmeniltä<br />
Konepuolelta löytyy myös monenlaista<br />
ammattiosaamista. Tero Koponen kertoo,<br />
että sataman vanhin kalusto on peräisin<br />
1980-luvulta ja uusimmat viime<br />
vuodelta.<br />
– Järjestelmiä<br />
löytyy<br />
siis moneen<br />
lähtöön. Onneksi<br />
meillä<br />
on täällä<br />
kunnossapitoyksikössä<br />
myös pitkän<br />
työuran tehneitä ihmisiä, jotka hallitsevat<br />
myös nämä vanhemmat laitteet.<br />
He opastavat uusia tekijöitä.<br />
Hiljainen tieto siirtyy siis sujuvasti<br />
eteenpäin. Sataman laitteisto on myös<br />
osaltaan niin erityistä, että kunnossapidossa<br />
tarvitaan erikoisosaamista.<br />
– Aina silloin kun uusia laitteita<br />
hankitaan, niin kunnossapidon edustus<br />
on mukana jo hankintavaiheessa.<br />
Lisäksi valmistaja järjestää tietenkin<br />
normaalit käytönopastukset huoltohenkilökunnalle.<br />
Pidämme tiiviisti<br />
yhteyttä takuuaikana ja myös sen<br />
jälkeen.<br />
Uniikkeja, säädettäviä<br />
ratkaisuja<br />
Uuden laitteiston hankinta voi lähteä<br />
liikkeelle esimerkiksi varustamoiden<br />
tarpeesta. Toteutus voi olla hyvin pitkälle<br />
räätälöity kuten viime vuonna<br />
valmistunut Vuosaaren ja Viron Muugan<br />
välistä reittiliikennettä palveleva<br />
kaksoisramppi.<br />
Ramppi nopeuttaa ajoneuvojen lastaamista<br />
ja lyhentää selvästi alusten<br />
kääntöaikoja satamassa. Lyhyemmät<br />
lastausajat mahdollistivat liikenteen<br />
lisäämisen reitillä.<br />
Vuosaaren sataman VA8-laiturin kaksoisramppi otettiin käyttöön viime vuonna. Se rakennettiin Tallinnan Muugaan suuntautuvan<br />
ropax-liikenteen eli sekä rahtia että matkustajia kuljettavien alusten tarpeisiin. Vuosaaressa ajoneuvot ja rahti kulkevat laivaan<br />
keulan kautta, ja Muugassa perän kautta kaksoisramppia myöten. Hanke sai myös EU-rahoitusta, ja on osa Helsingin ja Tallinnan<br />
välisen meriliikenteen sujuvoittamista sekä Euroopan laajuisen liikkuvuutta sujuvoittavan Ten-T-verkoston kehittämistä.<br />
40 promaint 1/<strong>2024</strong>
OMAISUUDENHALLINTA<br />
Järeän, kaikkiaan 74 tonnia kantavan, kaksoisrampin<br />
paaluperustukset ovat merenpohjassa, yli 20<br />
metrin syvyydessä, kiinni kalliossa. Paaluanturoiden<br />
varaan on rakennettu kaksoisrampin siltana toimiva<br />
nousuosa. Rampin kärkiläppä on mekaaninen ja sitä<br />
liikutetaan hydrauliikalla.<br />
Koponen toteaa, että kaikkien ratkaisujen muunneltavuus<br />
on tärkeää. Aluksien mitat, sen lastin aiheuttama<br />
syväys ja meren pinnan korkeus vaihtelevat.<br />
– Näitä asioita mietittiin jo kaksoisrampin rakennusvaiheessa.<br />
Kaikki on säädettävissä.<br />
Rampissa käytetään automaatiota ja sen molemmilla<br />
puolilla toimivat sylinterit säätävät sen geometriaa.<br />
Omaisuudenhallinnan kehitystyötä<br />
Satamalla on kaksi kunnossapidon varikkoa, joista<br />
toinen sijaitsee Eteläsatamassa ja toinen Vuosaaressa.<br />
Käytössä on sähköinen huoltokirja Granlund<br />
Manager.<br />
– Se ohjailee meidän toimintojamme hyvin pitkälle.<br />
Myös asiakkaamme voivat tehdä palvelupyyntöjä<br />
suoraan sinne. Sieltä työnjohtajat ja työntekijät sitten<br />
poimivat palvelupyyntöjä.<br />
Kiinteistöissä käytössä oleva rakennusautomaatio<br />
lähettää myös tarvittaessa hälytyksen järjestelmään.<br />
Järjestelmän toimittaja on SchneiderElectric.<br />
– Koneautomaatiojärjestelmiä on myös useita<br />
käytössä.<br />
Parhaillaan on meneillään omaisuudenhallintaan<br />
liittyvä kattava tietojen kerääminen sähköiseen<br />
huoltokirjaan.<br />
– Kyseessä on aika iso urakka, koska laitteistoa<br />
on niin paljon ja se on hyvin eri-ikäistä. Sen jälkeen<br />
saamme määriteltyä huollot vielä tarkemmin.<br />
Laitteistojen käyttötunnit- ja jaksot vaihtelevat<br />
paljon eri kohteissa.<br />
– Pääsemme jatkossa siis paremmin painottamaan<br />
myös tätä puolta huoltosykleissä. Esimerkiksi joillakin<br />
laituripaikoilla maihinnoususillat ja perärampit<br />
nostetaan muutaman tunnin välein, ja toisaalla alus<br />
saattaa seistä laiturissa koko päivän.<br />
Yksiköllä ei ole varsinaisia päivystysvuoroja, mutta<br />
Koposen mukaan asiat sujuvat hyvin ilmankin.<br />
– Varsinaista varallaoloa meillä ei ole, mutta meillä<br />
on niin sitoutunut porukka, että hommat on saatu<br />
hyvin hoidettua näinkin.<br />
Kiinteitä kumppanuuksia<br />
Osalla sataman laitteista kuten aluksien automaattista<br />
kiinnitystä hoitavilla automooring-laitteilla on<br />
kattava huoltosopimus ulkopuolisen toimijan kanssa.<br />
– Niissä meillä on kumppanina laitteiden toimittaja<br />
suomalainen Cavotec Finland Oy. Heillä on<br />
yhteydet meidän laitteisiimme. Jos syntyy ongelmatilanteita<br />
tai asetusarvoja pitää muuttaa, niin meidän<br />
asentajamme ovat heihin suoraan yhteyksissä.<br />
Kumppaneitamme ovat myös muun muassa Strong-<br />
Flow Oy koneautomaatiossa sekä GPP Perimeter<br />
Protection Oy, joka vastaa porteista ja puomilaitteistoista.<br />
Toimintasi<br />
turvaaja<br />
Onko organisaatiosi valmis, jos jotain<br />
yllättävää tapahtuu? Häiriötilanteessa<br />
toiminta keskeytyy ja kilpailukyky<br />
katoaa nopeasti, jos varautuminen<br />
on puutteellista.<br />
Kun tarvitset ensiluokkaista<br />
huoltoa, elinkaarenhallintaa ja<br />
logistiikan palveluja, valitse Millog.<br />
Puolustusvoimien strategisena<br />
kumppanina olemme yksi Suomen<br />
luotettavimmista palveluntarjoajista.<br />
MILLOG.FI<br />
Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten<br />
huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta<br />
kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Millog Oy,<br />
Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy<br />
muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 41
OMAISUUDENHALLINTA<br />
Laitteilla ei ole<br />
tehdashallien<br />
suojaa."<br />
Erilaisiin häiriöihin on<br />
varauduttu huolella<br />
Antureita löytyy monesta paikasta,<br />
mutta sataman laitureilla ja rampeilla<br />
on kuitenkin aina ihmisiä paikalla asioita<br />
havainnoimassa eikä liikenteen<br />
sujumista jätetä koskaan yhden kortin<br />
varaan.<br />
– Esimerkiksi Vuosaaren kaksoisrampin<br />
liikkeitä ohjaavia anturisarjoja<br />
on kaksi. Jos toinen vikaantuu, se<br />
voidaan ottaa pois käytöstä ja jatkaa<br />
toisella.<br />
– Meillä on monessa paikassa myös<br />
kaksi maihinnoususiltaa eli toimintahäiriön<br />
sattuessa varalla on aina<br />
toinen. Äärimmäisissä tapauksissa<br />
myös ilman autoa liikkuvat nk. jalkamatkustajat<br />
voivat poistua laivan<br />
perärampin kautta. Näitä tilanteita ei<br />
tosin synny usein. Olen nyt ollut Helsingin<br />
Satamalla töissä viisi vuotta ja<br />
olisiko noin sattunut kerran tai kaksi.<br />
Jäätä ja pakkasta<br />
Sataman laitteilla ei ole tehdashallin<br />
suojaa, vaan niiden tulee toimia yhtä<br />
lailla heinähelteillä kuin paukkupakkasilla.<br />
– Ainahan kylmyys tuo vähän ongelmia,<br />
vaikka tämä talvi on mennyt<br />
aika kivasti tähän asti. Nyt varmaan<br />
pitää koputtaa puuta. Esimerkiksi jos<br />
laivan kylkiä peittää paksu jääpeite,<br />
automooring-laitteilla on ongelmia<br />
tarttua kiinni. Ne on ohjelmoitu niin,<br />
että ne yrittävät etsiä sopivampaa<br />
paikkaa ja lisäävät samalla imutehoa<br />
mutta aina tämä ei onnistu ja silloin<br />
alus kiinnitetään köysillä.<br />
Myös isojen ramppien ja siltojen<br />
toiminnot hidastuvat.<br />
– Näitä ongelmia pyritään tietenkin<br />
estämään muun muassa käyttämällä<br />
erityisesti näihin olosuhteisiin suunniteltuja<br />
hydrauliikkaöljyjä. Myös<br />
lukituksien kanssa on ollut ongelmia<br />
varsinkin aiempina vuosia, vaikka<br />
niissä on lämmittimet.<br />
Vuosaaren satamassa kulkee myös<br />
kymmenen kilometriä pitkä yksityisrautatie.<br />
– Senkin vaihteet jäätyvät välillä.<br />
Sen huoltamisesta meillä on sopimus<br />
NRC Group Finland Oy:n kanssa.<br />
– Näiden asioiden kanssa painimme<br />
siis joka talvi ja teemme jatkuvaa<br />
kehitystyötä.<br />
Satama muuttaa muotoaan<br />
Satamalla on parhaillaan meneillään<br />
suuria kehityshankkeita yhteistyössä<br />
Helsingin kaupungin kanssa. Tallinnan<br />
liikenne pyritään keskittämään<br />
Länsisatamaan ja Tukholman liikenne<br />
Katajanokalle. Suunnitelmissa on<br />
myös satamatunnelin rakentaminen.<br />
Sen kautta Länsisataman raskas liikenne<br />
ohjattaisiin suoraan Länsiväylälle<br />
eikä se enää rasittaisi kaupungin<br />
katuverkkoa.<br />
– Hanke on nyt vasta valmisteluvaiheessa,<br />
mutta kunnossapitoa siinäkin<br />
tullaan tarvitsemaan. Eli hyppäämme<br />
siis projektiin mukaan, kun on sen<br />
aika. Monenlainen kone- ja liikenneautomaation<br />
määrä tulee siis varmasti<br />
lisääntymään.<br />
– Silti uskon, että mekaanisen työn<br />
tekijöitä tarvitaan myös tulevaisuudessa,<br />
eivätkä asiat hoidu pelkällä automatiikalla.<br />
Länsisataman T1-terminaalin tilalle on suunnitteilla<br />
uusi Sea Travel Center, jonka alta lähtevästä<br />
tunnelista olisi suora yhteys Länsiväylälle.<br />
Havainnekuva: Helsingin Satama<br />
42 promaint 1/<strong>2024</strong>
VOITELUPÄIVÄT <strong>2024</strong><br />
TEOLLISUUSVOITELU<br />
9.-10.4.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />
Toimivan voitelun perusratkaisut tehdään<br />
jo laitesuunnittelussa. Käytönaikaisen<br />
voiteluhuollon mahdollisuudet voiteluolosuhteiden<br />
myöhempään parantamiseen<br />
edellyttävät kokonaistilanteen ymmärrystä niin<br />
teknisen tiedon kuin käytännön kokemuksenkin<br />
osalta. Seminaari sisältää sekä voiteluun liittyvää<br />
teoriaa, että runsaasti käytännön esimerkkejä.<br />
Sisältöä:<br />
Tekniikat kitkan pienentämiseen - voitelun<br />
perusteet<br />
Voiteluaineiden vaatimukset/luokitukset<br />
Voiteluöljyjen puhtaus ja suodatus<br />
Voiteluöljyn kunnonvalvonta ja kunnossapito<br />
Vierintälaakerien rasvavoitelun määrittely<br />
Mekaanisen voimansiirron etädiagnostiikka<br />
Öljypalvelu – ympäristöä säästävä öljynkäyttö<br />
Voiteluaineiden kierrätys ja regenerointi<br />
Voiteluhuoltohenkilön pätevöinti<br />
Voitelun kriittisyys vakuuttajan näkökulmasta<br />
Voiteluhuollon kehittäminen, case<br />
Hinta 1290 € (+ alv 24 %)<br />
<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />
www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />
VÄRÄHTELYKLINIKKA<br />
17.-18.4.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />
Kunnossapidon osuus tuotantolaitosten<br />
kustannuksista on keskimäärin 5 % liikevaihdosta.<br />
Koneiden kunnonvalvonta ja erityisesti<br />
värähtelymittaukset ovat keskeinen osa<br />
teollisuuden kunnossapitoa. Tekniikoiden<br />
kehittyminen on tuonut kunnonvalvojille<br />
uusia mahdollisuuksia vastata yhä koveneviin<br />
käytettävyysvaatimuksiin.<br />
Koulutuksesta hyötyvät kunnonvalvonnan<br />
ja värähtelymittausten toteutuksesta ja<br />
suunnittelusta vastaavat ja mittaustuloksia<br />
analysoivat asiantuntijat sekä värähtelymittaajat.<br />
Tilaisuuden aiheina mm.:<br />
Miten teollisuudessa paljon puhuttu<br />
“actionable information” liittyy kestävään<br />
kehitykseen?<br />
Pyöriviin koneisiin liittyvät rakenteelliset<br />
värähtelyongelmat<br />
Mitä kunnonvalvojan tulee tietää vaihteista?<br />
Kunnonvalvontaa elintarviketehtaalla<br />
Värähtelymittaukset liikkuvasta junakalustosta<br />
Beyond condition monitoring – how HD<br />
vibration data can optimize industrial processes<br />
Hälytysrajojen asettaminen ja mitä tehdä, kun ne<br />
ylittyvät<br />
Paljon käytännön ongelmatilanteiden ratkaisuja<br />
Hinta 1390 € (+ alv 24 %)<br />
<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />
www.promaint.net > tapahtumakalenteri
TUTKIMUS<br />
Pyörivien koneiden<br />
piirreanalyysiin perustuva<br />
käyttötilan tunnistaminen<br />
TEKSTI: TUTKIJA JUKKA JUNTTILA, VTT KUVAT: WÄRTSILÄ, VTT<br />
”Voisi ajatella, että suurten<br />
polttomoottoreiden (ICE) aika sähkövoiman<br />
tuottajina olisi pian ohi käynnissä olevan<br />
vihreän siirtymän vuoksi.”<br />
Tämän oletuksen ovat osoittaneet<br />
vääräksi kaikki ne, jotka<br />
työskentelevät parhaillaan<br />
löytääkseen ratkaisuja näiden<br />
fossiilisia polttoaineita käyttävien koneiden<br />
muuntamiseksi toimimaan myös<br />
uusiutuvilla polttoaineilla. ICE-pohjaisilla<br />
voimalaitoksilla on keskeinen rooli<br />
vihreässä siirtymässä tasapainottamassa<br />
tuuli- ja aurinkoenergiantuotannoille<br />
tyypillistä (sää)vaihtelua.<br />
44 promaint 1/<strong>2024</strong>
TUTKIMUS<br />
Värähtelyanalyysi ja<br />
koneoppimismenetelmät<br />
Tulevaisuuden tavoitteet asettavat uusia<br />
vaatimuksia ja lisäävät epävarmuutta<br />
voimalaitosten koko elinkaaren osalta.<br />
Ne synnyttävät tarpeen kehittää uusia<br />
työkaluja ja menetelmiä laajasti. Värähtelyanalyysimenetelmiä<br />
on jo pitkään<br />
käytetty pyörivien koneiden rakenteellisessa<br />
kunnonvalvonnassa tarkkojen<br />
arvioiden saamiseksi sekä niiden senhetkisestä<br />
tilasta että jäljellä olevasta<br />
operatiivisesta käyttöiästä. Toisaalta<br />
lisääntynyt laskentateho ja teollisen internetin<br />
(IIoT) synty<br />
ovat muodostaneet<br />
pohjan toiminnan<br />
jatkuvalle seurannalle<br />
reaaliajassa – tai ainakin<br />
lähes reaaliajassa.<br />
Tässä yhteydessä värähtelyanalyysin<br />
(VA)<br />
ja koneoppimisen<br />
(ML) menetelmillä<br />
voidaan rakentaa<br />
tarkkoja ja tehokkaita<br />
tilantunnistusmalleja<br />
pyöriville koneille, kuten<br />
tässä tapauksessa<br />
on esitetty.<br />
Gensetin<br />
käyttötilan tunnistaminen<br />
Tämä artikkeli esittelee yksinkertaisia<br />
ja laskennallisesti kevyitä malleja moottori-<br />
ja generaattori-yksikön (genset)<br />
Värähtelyanalyysitekniikat<br />
ovat jo pitkään<br />
olleet kulmakivi<br />
tarkkojen arvioiden<br />
saamiseksi pyörivien<br />
koneiden kunnosta<br />
sekä niiden jäljellä<br />
olevasta operatiivisesta<br />
käyttöiästä.<br />
käyttötilan tunnistamiseen. Mallit on<br />
kehitetty osana Business Finlandin rahoittamaa<br />
DigiBuzz-tutkimusprojektia<br />
ja ne on kuvattu perusteellisesti YAMKtyössä<br />
[1]. DigiBuzzia johti LUT-yliopisto<br />
10/2019-01/2022. Yksi DigiBuzzin<br />
kumppaniyrityksistä, Wärtsilä Finland<br />
Oy, toimitti aineiston käyttötilan tunnistusmallien<br />
rakentamiseen. Aineisto<br />
koostuu Wärtsilä 20V31SG-gensetin<br />
eri vakiotehotasoilla sekä joissakin satunnaisissa<br />
vikatilanteissa mitatusta<br />
kiihtyvyydestä. Gensetit koostuvat polttomoottorista<br />
ja generaattorista. Niitä<br />
käytetään<br />
tyypillisesti<br />
sähkön tuottamiseen<br />
sähköverkkoon.<br />
Vaikka<br />
sähköverkoissa<br />
on<br />
vakiotaajuus,<br />
tehontarve<br />
vaihtelee.<br />
Sen takia<br />
gensetit<br />
käyvät vakionopeudella,<br />
mutta vaihtelevalla<br />
teholla.<br />
Sähköverkoissa on ajoittain häiriöitä,<br />
joista aiheutuu gensetin epänormaalia<br />
toimintaa. Wärtsilän tarjoama aineisto<br />
siis kattaa gensetin kiihtyvyysvasteen<br />
sen tyypillisellä toiminta-alueella.<br />
Jukka Junttila<br />
Jukka Junttila työskentelee tutkijana<br />
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä.<br />
Hänellä on yli kymmenen vuoden<br />
kokemus pyörivien koneiden ja muiden<br />
dynaamisten mekaanisten rakenteiden<br />
rakenteellisista analyyseistä äärellisellä<br />
elementtimenetelmällä. Hän on myös<br />
törmännyt opintojensa aikana ja<br />
urallaan VTT:llä tutkimusaiheisiin,<br />
kuten polttomoottoriteknologiaan,<br />
kokeelliseen rakenneanalyysiin,<br />
topologian optimointiin, additiiviseen<br />
valmistukseen ja laserkeilaukseen.<br />
Viime vuosina hän on laajentanut<br />
osaamistaan massadataanalytiikan,<br />
koneoppimisen ja<br />
järjestelmäsimuloinnin aloille.<br />
Inertiavoimat ja kaasuvoimat<br />
Tässä artikkelissa käsitellyt käyttötilan<br />
tunnistusmallit perustuvat polttomoottorin<br />
toiminnan syklisyyteen. Mallien<br />
yleisenä oletuksena on, että gensetin<br />
dynaaminen käyttäytyminen vakiokuormituksella<br />
ja vakiopyörimisnopeudella<br />
ei muutu syklistä toiseen, ja että<br />
kuormituksen vaihtelu voidaan nähdä<br />
merkittävänä muutoksena dynaamisessa<br />
vasteessa. Newtonin ansiosta<br />
useimmat meistä tietävät, että kiihty-<br />
Kuva 1. Kaasuvoimien aiheuttama<br />
tangentiaalivoima kammentapissa eri<br />
kuormilla. (prosenttiosuus nimellistehosta).<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 45
TUTKIMUS<br />
vyys ja värähtely johtuvat voimasta, ja<br />
ajattelevat, että niiden välinen suhde on<br />
lineaarinen. Polttomottorin värähtelyt<br />
herättävät voimat voidaan jakaa inertiaja<br />
kaasuvoimiin. Moottorin liikkuvat<br />
osat, pääosin kampi- ja mäntämekanismit,<br />
aiheuttavat inertiavoimat. Siten<br />
vakiopyörimisnopeudella syklien väliset<br />
inertiavoimat eivät vaihtele. Sylinterin<br />
paineen aiheuttamat kaasuvoimat kuitenkin<br />
vaihtelevat samassa suhteessa<br />
moottorin kuormituksen vaihteluiden<br />
kanssa, vaikka pyörimisnopeus pysyy<br />
vakiona, koska ne vastaavat kuormituksen<br />
muutokseen. Normalisoitu tangentiaalivoima<br />
kammentapilla eri kuormituksilla<br />
yhden nelitahtisyklin aikana on<br />
esitetty kuvassa 1.<br />
Kuormituksen vaihtelun havaitsemisessa<br />
ratkaisevan tärkeää on erottaa<br />
värähtelyvasteesta kaasuvoimien osuus.<br />
Toisin kuin kaasuvoimilla, inertiavoimilla<br />
on analyyttinen ratkaisu, joka<br />
sattuu olemaan jaksollinen. Sen mukaan<br />
inertiavoimilla on harmonisia komponentteja<br />
vain moottorin pyörimistaajuudella<br />
ja sen toisella kerrannaisella.<br />
Tällöin voidaan todeta, että kaikki muut<br />
värähtelyvasteen taajuuskomponentit<br />
ovat riippuvaisia vain kaasuvoimista.<br />
Signaalin harmoniset taajuuskomponentit<br />
voidaan laskea tehokkaasti<br />
käyttämällä nopeaa Fourier-muunnosta<br />
(FFT). Porter määritti jo vuonna 1943<br />
kuvassa 2 esitetyt nelitahtisen bensiinimoottorin<br />
vääntömomentin harmoniset<br />
kertoimet täydellä kuormituksella ja<br />
joutokäynnillä [2]. Nelitahtimoottorin<br />
yksi sykli vastaa kahta kampiakselin<br />
kierrosta. Kuvassa 2 kertaluku 1,0 vastaa<br />
pyörimistaajuutta ja siten kertaluku 0,5<br />
moottorin syklin taajuutta.<br />
Tarkkojen tekoälymallien opetus<br />
onnistuu harvoin raakadatan avulla.<br />
Opetus vaatii yleensä raakadatasta<br />
erotettuja piirteitä, jotka ovat herkkiä<br />
mallin ennustaman muuttujan arvon<br />
muutoksille. Gensetin tuottaman tehon<br />
vaihtelulle herkkä piirre voidaan erottaa<br />
värähtelyvasteesta yksinkertaisesti<br />
laskemalla värähtelyvasteen 1,5-kerrannaisen<br />
amplitudi FFT:n avulla. Wärtsilä<br />
20V31SG-gensetin tehotasojen tarkka<br />
luokittelu on mahdollista toteuttaa vain<br />
yhden sopivasti sijoitetun triaksiaalisen<br />
kiihtyvyysanturin kolmesta signaalista<br />
edellä mainitulla tavalla erotettujen<br />
piirteiden avulla. Lisäämällä piirteiden<br />
joukkoon kaikkien kolmen signaalin<br />
tehot, saadaan luokittelijasta yhä tarkempi.<br />
Kuva 2. Porterin [2] harmoniset kertoimet, a ja b ovat Fourier-kertoimia.<br />
Kuva 3. Kahden syklin pituisista<br />
signaalisegmenteistä erotetuilla piirteillä<br />
opetetun luokittelijan konfuusiomatriisi. [1]<br />
Syklien välisten vaihtelujen<br />
tasoittaminen on mahdollista<br />
Polttomoottorin toiminta ei käytännössä<br />
kuitenkaan ole koskaan täysin itseään<br />
toistavaa syklien välillä edes tasaisella<br />
kuormituksella. Siksi myös kiihtyvyysvasteessa<br />
on aina vaihtelua syklien välil-<br />
lä. Tämä on tyypillistä erityisesti kipinäsytytteisten<br />
moottoreiden, kuten Wärtsilä<br />
20V31SG:n, kohdalla, joiden sylinterin<br />
huippupaine peräkkäisten syklien<br />
välillä vaihtelee merkittävästi. Syklien<br />
välisen vaihtelun vaikutusta voidaan<br />
tasoittaa laskemalla piirteiden arvot<br />
signaalisegmenteistä, jotka ovat useamman<br />
syklin pituisia. Pidempää signaalisegmenttiä<br />
käytettäessä mallin antama<br />
ennuste on kauempana reaaliajasta.<br />
Sen takia on haettava oikea tasapaino<br />
mallin tarkkuuden ja ajantasaisuuden<br />
välillä käyttökohteen ja tarpeiden mukaan.<br />
Tarkastellun gensetin tapauksessa<br />
saavutetaan erittäin hyvä luokittelijan<br />
tarkkuus käyttämällä vain kahden syklin<br />
pituisia signaalisegmenttejä. Gensetin<br />
nimellispyörimisnopeudella (750 RPM)<br />
yksi sykli kestää 0,16 sekuntia.<br />
Kahden syklin pituisista signaalisegmenteistä<br />
erotetuilla piirteillä opetetun<br />
luokittelijan konfuusiomatriisi on esitetty<br />
kuvassa 3. Luokittelija-algoritmina<br />
käytettiin logistista regressiota ja<br />
piirteet olivat siis yhden triaksiaalisen<br />
46 promaint 1/<strong>2024</strong>
TUTKIMUS<br />
kiihtyvyysanturin signaaleista erotetut<br />
värähtelyvasteen 1,5-kerrannaisen komponentin<br />
amplitudi sekä signaalin teho.<br />
Luokat ovat eri tehotasoja ilmaistuina<br />
prosentteina gensetin nimellistehosta:<br />
0 %, 50 %, 75 %, 90 %, 95 % ja 100 %.<br />
Epänormaalin toiminnan<br />
tunnistus<br />
Epänormaalin toiminnan tunnistaminen<br />
voidaan tehdä uutuustunnistuksen<br />
avulla. Uutuuksien havaitseminen on<br />
binääriluokituksen alatyyppi, jossa opetettu<br />
malli ennustaa, kuuluuko näyte samaan<br />
luokkaan niiden näytteiden kanssa,<br />
joiden perusteella malli on opetettu,<br />
vai ei. Samoja piirteitä, joita käytettiin<br />
gensetin tehotasojen luokitteluun, voidaan<br />
käyttää myös uutuuden havaitsemiseen.<br />
Jokaiselle tehotasolle voidaan<br />
rakentaa erilliset uutuudentunnistusmallit.<br />
Kahden eri algoritmeilla opetetun<br />
piirretunnistimen, yhden luokan<br />
tukivektorikoneen (OC SVM) ja paikallisen<br />
poikkeavuuskertoimen (LOF) tulokset<br />
on esitetty kuvassa 4. Yhden triaksiaalisen<br />
kiihtyvyysmittarin jatkuvista<br />
yhden minuutin pituisista signaaleista<br />
eristetyt piirteet on annettu syötteenä<br />
uutuusilmaisimille. Uutuusilmaisimen<br />
arvo 0 edustaa normaalia toimintaa ja<br />
arvo 1 epänormaalia toimintaa. Tulos on<br />
esitetty yhden syklin pituisen ikkunan<br />
yli laskettuna liukuvana keskiarvona.<br />
Gensetin epänormaali toiminta tapahtui<br />
noin 30 sekunnin kohdalla. Kuvan 4 perusteella<br />
molemmat uutuusilmaisimet<br />
kykenevät havaitsemaan gensetin epänormaalin<br />
toiminnan. [1]<br />
Kuva 4. Uutuusilmaisimien havaitsema epänormaali toiminta. [1]<br />
Tunnistusmallien jatkokehitys<br />
Kunnianhimoinen tulevaisuuden tavoite<br />
ei ole vain epänormaalin toiminnan<br />
oikea-aikainen havaitseminen, vaan<br />
myös erilaisten vikojen tunnistaminen<br />
ja luokittelu. Edellä mainitun kaltaisten<br />
mallien kehittäminen on kuitenkin<br />
hyvin haastavaa, koska oikeiden vikatilanteiden<br />
aikana mitattua dataa on tarjolla<br />
hyvin niukasti. Yksi mahdollinen<br />
ratkaisu voisi kuitenkin olla datan tuottaminen<br />
simuloimalla vikatilanteita.<br />
Ensimmäiset askeleet siihen suuntaan<br />
on jo otettu tutkimalla tietokoneella simuloitujen<br />
gensetin värähtelyvasteiden<br />
soveltuvuutta luokittelumallien tekoon<br />
(kuva 5) [3]. Käyttötilan tunnistusmallien<br />
jatkokehityksen ja niiden käyttöönoton<br />
teollisissa ympäristöissä voidaan<br />
Kuva 5. Gensetin elementtimalli. [3]<br />
odottaa tapahtuvan lähiaikoina osana<br />
uusia yhteisiä kehitysprojekteja Wärtsilän,<br />
VTT:n ja muiden sidosryhmien<br />
välillä.<br />
LÄHTEET<br />
[1] Junttila, J., 2021, Operational State Recognition of a Rotating Machine Based on Measured Mechanical Vibration Data. Master's thesis, Arcada University<br />
of Applied Sciences (2021)<br />
[2] Porter, F.P., 1943, Harmonic Coefficients of Engine Torque Curves. In: ASME, Journal of Applied Mecchanics, 10(1): A33-A48. DOI: https://doi.<br />
org/10.1115/1.4009248<br />
[3] Junttila, J., Sillanpää, A. Lämsä, V.S., 2022, Validation of Simulated Mechanical Vibration Data for Operational State Recognition System, 2022 IEEE<br />
23rd International Conference on Information Reuse and Integration for Data Science (IRI), San Diego, CA, USA, 2022, pp. 138-143, doi: 10.1109/<br />
IRI54793.2022.00040.<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 47
CSRD<br />
Kestävyysraportointi<br />
– välttämättömyys vai kilpailuvaltti?<br />
TEKSTI: NINA BROSTRÖM<br />
Vuoden alussa voimaan astuneen EU:n CSRDdirektiivin<br />
uusien standardien tarkoitus on lisätä<br />
läpinäkyvyyttä ja tuottaa vertailukelpoista tietoa<br />
siitä, miten yhtiöt vaikuttavat ihmisiin, ympäristöön<br />
ja ilmastoon.<br />
Uusi EU:n kestävyysraportointidirektiivi<br />
CSRD (eli<br />
Corporate Sustainability<br />
Reporting Directive) tuli<br />
käyttöön tämän vuoden alusta. Sen puitteissa<br />
tehtävä kestävyysraportointi on<br />
määrä ulottaa vaiheittain kattamaan lähes<br />
kaikki eurooppalaiset pörssilistatut<br />
yhtiöt vuosikymmenen loppuun mennessä.<br />
Velvoite tulee kattamaan myös<br />
ulkomaiset yhtiöt, joilla on merkittävää<br />
toimintaa EU:n alueella.<br />
Ensimmäisessä vaiheessa raportointivelvoite<br />
koskee suurimpia yhtiöitä eli<br />
yli 500 henkeä työllistäviä listayhtiöitä<br />
sekä isoja kansallisia yleishyödyllisiä<br />
yhtiöitä. Niiden on raportoitava vuoden<br />
2025 tilinpäätöksensä yhteydessä kestävyysaiheista<br />
CSRD-standardien mukaan<br />
tältä vuodelta kerätyn datan perusteella.<br />
Ensi vuoden alusta kestävyysraportointi<br />
ulotetaan isompiin keskikoon yhtiöihin<br />
ja vuodesta 2026<br />
<strong>2024</strong><br />
1.raportointivaihe<br />
(suuret yhtiöt eli jo<br />
ei-finanssiraportointia (NFRD)<br />
koskevan direktiivin piirissä<br />
olevat) tilinpäätös 2025<br />
velvoite kattaa<br />
myös listatut pkyritykset.<br />
Tulevaisuudessa<br />
kestävyysraportointi<br />
siis kuuluu kaikille listayhtiöille<br />
aivan pienimpiä mikroyhtiöitä<br />
lukuun ottamatta.<br />
Korvaa vastuullisuusraportoinnin<br />
Käytännössä uudistuksella korjataan<br />
aiemmin kirjavaksi ja epäyhtenäiseksi<br />
moitittua vastuullisuusraportointia.<br />
Päämääränä on yhtenäistää yritysten<br />
kestävyysraporttien sisältöä, lisätä niiden<br />
luotettavuutta ja vertailtavuutta.<br />
Tämä helpottaa muun muassa kumppaneiden,<br />
sijoittajien ja rahoittajien<br />
tiedonsaantia sekä arviointia, kuinka<br />
vastuullinen kyseinen yhtiö käytännössä<br />
on ja toteuttaako se EU:n vihreän<br />
kestävän kehityksen päämääriä.<br />
Tarkoitus on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä<br />
ja tuoda esille, miten muut<br />
kuin taloudelliset tiedot vaikuttavat<br />
liiketoimintaan. Raportoinnin keskiössä<br />
on ns. kaksoisolennaisuus: yhtäältä<br />
tarkastella, miten yhtiön liiketoiminta<br />
vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön,<br />
ja toisaalta mitata, miten eri kestävyystekijät<br />
puolestaan vaikuttavat<br />
liiketoimintaan.<br />
Arvioinnin vaikutuksia<br />
CSRD tulee tuottamaan yhtiöille lisätyötä,<br />
sillä jatkossa raporttiin on sisällytettävä<br />
myös kaikki yrityksen arvoketjusta<br />
aiheutuvat epäsuorat päästöt (ns.<br />
scope 3). Lisäksi raportointiprosessien<br />
ja datan tulee olla korkeatasoista ja riippumattoman<br />
tahon validoimia.<br />
Kutakin kestävyysseikkaa arvioidaan<br />
paitsi vaikutusten myös siitä juontuvien<br />
riskien ja mahdollisuuksien kannalta.<br />
Kun tarkastelu ulottuu oman toiminnan<br />
lisäksi esimerkiksi alihankintaketjuun,<br />
se parantaa yhtiön näkemystä toimintaympäristöstään<br />
ja siihen liittyvistä<br />
uhista ja mahdollisuuksista. EU toivoo<br />
tämän ohjaavan yrityksiä muun muassa<br />
tekemään tietoisempia investointeja<br />
vihreään ja kestävään kehitykseen sekä<br />
panostamaan sosiaalisesti oikeudenmukaisemman<br />
työelämän rakentamiseen.<br />
Samaan aikaan raportoinnista voi<br />
syntyä yritykselle huomattavaa etua<br />
ja hyötyä: esimerkiksi sijoittajien tai<br />
rahoittajien vakuuttaminen yrityksen<br />
toiminnan aidosta vihreydestä ja vastuullisuudesta<br />
on helpompaa, jos niistä<br />
on todennettuja näyttöjä. Ja etenkin<br />
direktiivin käyttöönoton alkuvaiheessa<br />
nopeat omaksujat voivat käyttää tietoja<br />
kilpailuvalttina erottautuakseen muista<br />
tuottajista, ja kahmia parhaat työntekijät<br />
ja yhteistyökumppanit omaan<br />
ketjuunsa.<br />
2025<br />
Raportointivelvollisuus<br />
listayhtiöille, jotka<br />
työllistävät vähintään 250<br />
henkilöä/nettoliikevaihto on<br />
40 miljoonaa euroa/taseen<br />
loppusumma 20 miljoonaa<br />
euroa (täytettävä 2 kriteeriä)<br />
2026 2027 2028<br />
Raportointivelvollisuus<br />
listatuille pk-yhtiöille.<br />
Ensimmäiset raportit<br />
julkaistava vuonna 2027<br />
(tiedot vuodelta 2026). Jos<br />
tietoja ei ole heti kerättynä,<br />
yhtiöllä on kolmen vuoden<br />
siirtymäaika toteuttaa<br />
kestävyysraportointi.<br />
Kolmen vuoden<br />
siirtymäaika pk-yrityksen<br />
kestävyysraportoinnin<br />
käynnistämiselle alkaa.<br />
Ei-eurooppalaiset yhtiöt,<br />
joilla on EU:ssa yli<br />
150 miljoonan euron<br />
nettoliikevaihto ja<br />
vähintään yksi, kynnysarvot<br />
ylittävä tytäryhtiö,<br />
kestävyysraportoinnin piiriin<br />
(raportointi vuonna 2029).<br />
48 promaint 1/<strong>2024</strong>
KIRKKAASTI PAREMPAA<br />
AIKUISKOULUTUSTA!<br />
KUNNOSSAPIDON<br />
JOHTAMINEN JA<br />
FYYSISEN OMAISUUDEN<br />
HALLINTA (WCM 4)<br />
28.-29.5.<strong>2024</strong> VANTAA<br />
Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla<br />
ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään<br />
tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja<br />
kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan<br />
tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit<br />
tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita<br />
mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon<br />
tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet<br />
ja ympäristön vaatimukset.<br />
Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />
johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä<br />
toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden<br />
vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja<br />
toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />
palveluyrityksissä toimiville henkilölle.<br />
Tilaisuus on osa World Class Maintenance<br />
-koulutusohjelmaa.<br />
Tilaisuuden aiheita:<br />
Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta<br />
Kunnossapidon talous ja budjetointi<br />
Kunnossapidon johtaminen (case)<br />
<br />
Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management<br />
Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet<br />
Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa<br />
Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />
<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />
www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />
KURSSIT<br />
Hydrauliikka 2, jatkokurssi, 6.–8.3.<strong>2024</strong>, Helsingissä<br />
Sähkökunnossapidon perusteet mekaanikoille,<br />
13.–14.3.<strong>2024</strong><br />
Hydrauliikka 1, perusteet, 19.–22.3.<strong>2024</strong><br />
SKF-laakerien asennus ja huolto, 21.–22.3.<strong>2024</strong><br />
Hydrauliikan jatkokurssi, 21.–22.3.<strong>2024</strong>, Oulussa<br />
Hydrauliikan putkistopassikoulutus, 3.–4.4.<strong>2024</strong><br />
Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin valmentava<br />
koulutu, taso 1, 16.–18.4.<strong>2024</strong><br />
Voitelijan pätevöintiin valmentava koulutus, taso 1<br />
– tentti, 18.4.<strong>2024</strong><br />
Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto,<br />
16.–17.4.<strong>2024</strong><br />
Teollisuushydrauliikka 3, 17.–19.4.<strong>2024</strong><br />
Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden<br />
huoltokohteet, 23.–24.4.<strong>2024</strong><br />
Kunnonvalvonta teollisuudessa, 6.–8.5.<strong>2024</strong><br />
SEMINAARIT<br />
Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt (WCM 1),<br />
13.–14.2.<strong>2024</strong>, Hämeenlinnassa<br />
Painelaitteiden käyttö ja käytön valvonta,<br />
13.–14.3.<strong>2024</strong>, Vantaalla<br />
Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta (WCM 2),<br />
20.–21.3.<strong>2024</strong>, Jyväskylässä<br />
Teollisuusvoitelu <strong>2024</strong>, 9.–10.4.<strong>2024</strong>, Tampereella<br />
Värähtelyklinikka, 17.–18.4.<strong>2024</strong>, Tampereella<br />
Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit<br />
(WCM 3), 23.–24.4.<strong>2024</strong>, Tampereella<br />
Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden<br />
hallinta (WCM 4), 28.–29.5.<strong>2024</strong>, Vantaalla<br />
TUTKINNOT<br />
Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto,<br />
kunnossapidon osaamisala<br />
Koneasennuksen ja kunnossapidon<br />
erikoisammattitutkinto<br />
Kysy lisää: Anu Jauhiainen, 050 394 7159<br />
anu.jauhiainen@taitotalo.fi<br />
taitotalo.fi/kunnossapito<br />
Kysy myös<br />
yrityskohtaisia<br />
koulutuksia!<br />
asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi<br />
Valimotie 8, Helsinki • taitotalo.fi<br />
1/<strong>2024</strong> promaint 49
PROMAIINT RY<br />
Suomen Messusäätiön<br />
ja <strong>Promaint</strong> ry:n<br />
kilpailut<br />
Olemme jakaneet kunnossapitoalaan<br />
liittyviä palkintoja yli 30 vuoden ajan.<br />
Vuosittain kilpailujen kriteerit ovat<br />
jonkin verran muuttuneet.<br />
T<br />
ällä hetkellä palkintoja jaetaan parittomina vuosina<br />
yritysinnovaatioista ja opinnäytteistä, parillisina<br />
vuosina palkinto jaetaan opiskelijoiden<br />
kehitysprojekteille.<br />
Vuoden 2023 opinnäytetyökilpailussa oli kovatasoinen,<br />
saimme todella hyviä töitä arvioitavaksi. Raati suoritti<br />
valinnat, opinnäytetöiden esittelyt ja palkitsemisen<br />
perusteet olivat esillä viime <strong>Promaint</strong>- lehdessä. Tässä<br />
numerossa esittelemme lyhyesti henkilöt, jotka palkitsimme.<br />
Kiitokset tässä yhteydessä kaikille kilpailuun lopputyönsä<br />
lähettäneille henkilöille.<br />
Julkistimme jokin aika sitten avatuksi vuoden <strong>2024</strong><br />
Vuoden 2023 opinnäytetyökilpailussa palkitut<br />
Jere Hettula<br />
“Työskentelen Agnico Eagle Finland<br />
Oy:n operoimalla Kittilän kultakaivoksella<br />
maanalaisen kaivoksen kunnossapidon<br />
suunnitteluinsinöörinä.<br />
Työtehtäväni on pitkän aikajänteen<br />
kunnossapitosuunnittelu mobiilille kaivoslaitteistolle.<br />
Opinnäytetyöni käsitteli elinkaarisuunnittelua<br />
ja -hallintaa. Koin aiheen<br />
mielenkiintoiseksi, sillä se sisältää sopivassa<br />
suhteessa teoriaa ja käytäntöä.<br />
Opinnäyteprosessi aloitettiin viikon<br />
mittaisella koulutuksella Sandvikin<br />
Tampereen tehtaalla ja käytännönläheistä<br />
työtä jatkettiin kaivoksella poralaitetta<br />
tarkastellen.<br />
Työstäni intoutuneena haluan kehittyä<br />
tuotanto-omaisuuden elinkaarisuunnittelussa<br />
sekä pitkän aikajänteen kunnossapitostrategian<br />
luomisessa. Tavoitteeni<br />
on jatko kouluttautua ja syventää<br />
omaa osaamista asiantuntijana näiden<br />
teemojen ympärillä."<br />
Aleksanteri Hämäläinen<br />
“Olen nykyisin väitöskirjatutkijana<br />
Aalto-yliopiston pyöriviä koneita<br />
tutkivassa ARotor laboratoriossa.<br />
Aiheenani on syväoppimismallien<br />
hyödyntäminen pyörivien koneiden<br />
kunnonvalvonnassa ja erityisesti se,<br />
miten näiden mallien käyttöönotosta<br />
tehtäisiin nykyistä käytännöllisempää.<br />
Tein diplomityöni tässä<br />
samaisessa ryhmässä ja nykyinen<br />
tutkimukseni onkin suoraa jatkoa<br />
samasta aiheesta. Diplomityön tekeminen<br />
tutkimusryhmälle oli oikein<br />
hyvä päätös, koska se mahdollisti<br />
neuvojen ja inspiraation saamisen<br />
ihmisiltä, joilla oli hyvä ymmärrys<br />
alasta. Väitöskirjani valmistuttua<br />
tulen todennäköisesti jatkamaan<br />
töitä syväoppimisen ja pyörivien<br />
koneiden parissa joko akatemian tai<br />
teollisuuden puolella.”<br />
Jaakko Härkälä<br />
“Olen raumalainen 26-vuotias vastavalmistunut<br />
tuotantotalouden<br />
diplomi-insinööri. Tein diplomityöni<br />
ollessani tutkimusapulaisena Tampereen<br />
yliopiston tuotantotalouden<br />
laitoksen projekti- ja palveluliiketoiminnan<br />
tutkimusryhmässä, Vuoden<br />
loppuun olen samassa ryhmässä<br />
projektitutkijana. Tätä kirjoittaessani<br />
tulevaisuudensuunnitelmani ovat<br />
hahmottumatta, mutta mahdolliset<br />
jatko-opinnot saavat vielä odottaa.<br />
Olisi hienoa yliopistotyöskentelyn<br />
jälkeenkin pysyä tutkimieni aiheiden<br />
ympärillä. Olen kiinnostunut<br />
hankkimaan kansainvälistä kokemusta,<br />
haluan päästä erilaisiin<br />
tehtäviin ja kehittää itseäni alan<br />
ammattilaisena.”<br />
50 promaint 1/<strong>2024</strong>
1 | <strong>2024</strong><br />
| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN |<br />
kehitysprojektikilpailun. Kilpailuun voi osallistua<br />
yksittäinen opiskelija tai opiskelijoista koostuva projektiryhmä,<br />
jolla on tukena oppilaitos ja yritys. Projektityö<br />
toteutetaan valitun yhteistyöyrityksen kanssa.<br />
Aihepiirin toivotaan liittyvän kunnossapitoon, palveluliiketoimintaan,<br />
teollisen/fyysisen omaisuuden<br />
hallintaan tai tuotannolliseen toimintaan.<br />
Palkinnot jaetaan Pohjoinen Teollisuus<br />
-tapahtuman yhteydessä Oulussa toukokuussa <strong>2024</strong><br />
(22.-23.5.<strong>2024</strong>).<br />
Toivomme mahdollisimman vilkasta osallistumista<br />
kilpailuun.<br />
Jaakko Tennilä, Toiminnanjohtaja,<br />
Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry.<br />
KEVÄT <strong>2024</strong><br />
Laitoksen käyttövarmuus ja<br />
riskienhallinta (WCM 2) 20.-21.3.<strong>2024</strong> |<br />
Jyväskylä<br />
Teollisuusvoitelu <strong>2024</strong> 9.- 10.4.<strong>2024</strong> |<br />
Tampere<br />
Värähtelyklinikka 17.- 18.4.<strong>2024</strong> |<br />
Tampere<br />
Kunnossapidon tunnusluvut,<br />
suunnittelu ja resurssit (WCM 3) 23.-24.4.<strong>2024</strong> |<br />
Tampere<br />
Pohjoinen teollisuus<br />
-suurtapahtuma 22.-23.5.<strong>2024</strong> |<br />
Oulu<br />
Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen<br />
omaisuuden hallinta (WCM 4) 28.-29.5.<strong>2024</strong> |<br />
Vantaa<br />
SYKSY <strong>2024</strong><br />
ENERGIA <strong>2024</strong> 22.-24.10.<strong>2024</strong><br />
| Tampere<br />
World Class Maintenance -kunnossapidon<br />
koulutusohjelma 18.9. - 18.12.<strong>2024</strong><br />
Mikko Krankkala<br />
Nykyään toimin Alten Finlandin Raahen toimiston<br />
kone- ja laitossuunnittelutiimin tiimipäällikkönä.<br />
Aiemmin työskentelin SSAB Europen<br />
Raahen tehtaalla luotettavuusinsinöörinä,<br />
ja opinnäytetyöni aihe soveltui hyvin silloiseen<br />
tehtävänkuvaani.<br />
Opinnäytetyö tarjosi mielenkiintoisen näkökulman<br />
ja auttoi hahmottamaan tulevaisuuden<br />
mahdollisuuksia käytetyille menetelmille. Esimerkiksi<br />
tilastollisten menetelmien soveltaminen<br />
kunnossapidon päätöksenteossa onnistuu<br />
opinnäytetyössä opittujen periaatteiden avulla,<br />
vaikka tietojärjestelmien data ei olisikaan<br />
virheetöntä. Datan laadun parantaminen on<br />
tärkeää, mutta ei välttämättä edellytä täydellisyyttä<br />
ennen hyödyntämistä.<br />
Jatkan työskentelyäni kunnossapidon ja tiedolla<br />
johtamisen parissa, hyödyntäen opittua<br />
uudessa roolissani Altenilla ja osallistuen PSKstandardisoinnin<br />
käyttövarmuuden hallinta<br />
-työryhmän toimintaan.
9–12 April <strong>2024</strong> | Messukeskus<br />
Helsinki Expo and Convention Centre<br />
Get your tickets to<br />
the Pulp & Beyond <strong>2024</strong> conference now!<br />
The Pulp & Beyond conference programme has been published.<br />
The <strong>2024</strong> conference consists of three tracks:<br />
Innovative Wood-Based Products, Carbon Zero Future Mills,<br />
and International Control Systems Conference <strong>2024</strong>.<br />
Take part in the leading forum bringing together the latest forest-based<br />
bioeconomy innovations, products, services, and technologies, as well as key<br />
people throughout the ecosystem. See you in Helsinki, Finland in April <strong>2024</strong>!<br />
Head to pulpandbeyond.com now to explore more and secure your spot!<br />
Conference 9 April | Exhibition 10–11 April | Excursion 11–12 April<br />
#pulpandbeyond | pulpandbeyond.com