Promaint-lehti 1/2024
16.02.2024 • Views
Share Embed Flag

Promaint-lehti 1/2024

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
avone

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

1/<strong>2024</strong> I www.promaint<strong>lehti</strong>.fi<br />

KUNNOSSAPIDON JA TUOTANNON ERIKOISLEHTI<br />

16<br />

VALMET:<br />

Digitalisaatio<br />

avaa uusia<br />

mahdollisuuksia<br />

26<br />

HSY:n<br />

Blominmäki,<br />

kierrätystä<br />

parhaimmillaan<br />

38<br />

Omaisuudenhallintaa<br />

Helsingin<br />

Satamassa<br />

Mika Riikonen<br />

Informaatio tehokäyttöön

Pohjoisen menestyksen<br />

tekijät kokoontuvat<br />

Ouluun!<br />

Tervetuloa teollisuuden<br />

suurtapahtumaan<br />

Ouluhalliin 22.–23.5.<strong>2024</strong><br />

Paikalla<br />

kunnossapidon<br />

osaajat<br />

Pohjoinen Teollisuus kokoaa Ouluun<br />

saman katon alle pohjoisen Suomen<br />

menestyksen tekijät.<br />

Koet ja näet mm.<br />

• Yli 300 yrityksen uusimmat tuotteet,<br />

palvelut ja ratkaisut eri teollisuuden aloilta.<br />

• Ajankohtaisia puheenvuoroja alansa<br />

huippuasiantuntijoilta.<br />

• Kohtaamisia alan ammattilaisten ja<br />

päättäjien kanssa.<br />

Messuilla<br />

yli 300<br />

näytteilleasettajaa.<br />

Lisätietoja messuosallistumisesta:<br />

nina.nurminen@expomark.fi<br />

#pote24<br />

<br />

Ouluhallintie 20 | Oulu<br />

2 promaint 1/<strong>2024</strong>

PÄÄKIRJOITUS<br />

Pisa-tutkimus ja<br />

insinööriosaaminen<br />

Palkitsimme Teknologia 23<br />

-tapahtuman yhteydessä<br />

opinnäytetyökilpailu voittajat.<br />

Kisa oli kovatasoinen, arviointiraadin<br />

mielestä kaikki<br />

työt olisivat olleet palkitsemisen arvoisia.<br />

Koska valintoja oli kuitenkin tehtävä,<br />

voittajat valittiin ja palkittiin loppuvuoden<br />

2023 aikana. Lyhyet henkilöesittelyt<br />

voittaneista löytyvät tämän lehden sivulta<br />

50.<br />

Yritysinnovaatiosarjassa palkitsimme<br />

Valmetin hakemuksen digitalisaatiokehityksestä.<br />

Artikkeli aiheesta löytyy tämän<br />

lehden sivulta 16.<br />

Pisa-tutkimuksen tulokset ovat olleet<br />

esillä viime aikoina Suomessa negatiivisessa<br />

mielessä. Huonontuneita tuloksia<br />

ihmetellään ja syyllisiä etsitään eri puolilta.<br />

Syyllisyyden tunnustajia ei ole vielä<br />

löytynyt.<br />

Digitalisaatio on terminä ainakin<br />

omasta mielestäni kärsinyt inflaation. Eri<br />

tahoilla puhutaan siitä, kuinka kestävä kehitys<br />

turvataan uusilla loistavilla softaratkaisuilla<br />

ja kaikki paranee järjestelmäinnovaatioilla.<br />

Ei käy kieltäminen, etteikö<br />

automaatio ja erilaiset tietojärjestelmäratkaisut<br />

ole merkittävästi parantaneet tuottavuutta.<br />

Ovatko ne sitten se lopullinen<br />

ratkaisu, niin kuin osa Suomen päättäjistä<br />

ajattelee, jää nähtäväksi. Voihan olla, että<br />

pääsemme elokuvista tuttuun terminaattori<br />

maailmaan, jossa koneet hoitavat tekemisen<br />

ja ajattelun puolestamme. Tästä<br />

jotkut tietäjät maailmalla jo varoittelevat.<br />

Miksi tämä alustus? Kunnossapitäjän<br />

kannalta tietojärjestelmät ovat edelleen<br />

työkaluja, ehkä kuitenkin vähän kehittyneempiä<br />

kuin ruuvimeisseli. Ainakin vielä<br />

perinteisellä insinööriosaamisella on edelleen<br />

arvonsa ja tarvetta Suomen lukuisissa<br />

hyödykkeitä tuottavissa teollisuuslaitoksissa.<br />

Softan pätkä ei muutu metsäkoneeksi,<br />

maitopurkiksi taikka sellupaaliksi<br />

ilman tekijöiden myötävaikutusta.<br />

Tämä on itsestään selvää tämmöiselle<br />

perusinsinöörille. Tuntuu kuitenkin siltä,<br />

että päättäjien parissa mennään eteenpäin<br />

ismeillä ja muotitermeillä. Vuosituhannen<br />

vaihteessa oli edellinen buumi, joka kohtasi<br />

elämän realiteetit muutaman vuoden<br />

sisällä. Katsotaan miten tässä buumissa<br />

käy.<br />

Miten tämä liittyy Pisa-tuloksiin?<br />

Kun mennään muotitermien ja erilaisten<br />

haihatusten perässä, unohtuu arkijärki ja<br />

perusosaamisen kehittäminen päättäjiltä.<br />

Luotetaan johonkin suurempaan visioon.<br />

Pisa-tulosten osalta lopputulos taitaa olla<br />

se, että olisi ollut hyvä ajoissa kuunnella<br />

niitä henkilöitä, jotka oikeasti ovat etulinjassa.<br />

Kunnossapidossa fakta on edelleen se,<br />

että Suomi pyörii ohuen voitelukalvon<br />

varassa.<br />

Tässä lehdessä on edellä mainittujen<br />

lisäksi muita mielenkiintoisia artikkeleita.<br />

Tutustumme muun muassa HSY:n uuteen<br />

Blominmäen jätevedenpuhdistamoon ja<br />

vierailemme Helsingin Sataman kunnossapitopäällikön<br />

luona. Öljyjä koskevan<br />

astikkelisarjan viimeisessä osassa Hydacin<br />

teknologiapäällikkö Arto Laamanen<br />

kertoo, miksei öljyn kunnonvalvonnasta<br />

kannata tinkiä. Alan vaikuttaja -palstalla<br />

<strong>Promaint</strong>in tilaisuuksissakin vieraillut<br />

Mika Riikonen avaa ajatuksiaan validin<br />

tiedon hyödyntämisen<br />

tärkeydestä.<br />

Otan edelleen mielelläni palautteenne ja<br />

juttuideanne vastaan.<br />

Jaakko Tennilä,<br />

päätoimittaja<br />

<strong>Promaint</strong>-<strong>lehti</strong><br />

Softan pätkä<br />

ei muutu<br />

metsäkoneeksi,<br />

maitopurkiksi<br />

taikka<br />

sellupaaliksi<br />

ilman tekijöiden<br />

myötävaikutusta.”<br />

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry on Aikakausmedia ry:n jäsen, os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki Kustantaja<br />

ja toimitus Avone Oy, www.avone.fi Päätoimittaja Jaakko Tennilä, jaakko.tennila@kunnossapito.fi Tuottaja Vaula Aunola,<br />

4041 0660<br />

vaula.aunola@avone.fi, 050 596 5426 Ilmoitusmyynti Mika Säilä, 050 352 3277, mika.saila@totalmarketing.fi<br />

Painotuote<br />

Ulkoasu Avone Toimitusneuvosto Petra Herola, KP-ServicePartner, Helena Kortelainen, <strong>Promaint</strong> ry; Juha Lepikko, MABCo;<br />

Juha Nyholm, Pinja Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@kunnossapito.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy,<br />

Kannen kuva Johanna Sjövall<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 3

Tässä<br />

numerossa<br />

1/<strong>2024</strong><br />

16<br />

VALMET –<br />

Digitalisaatio avaa<br />

uusia mahdollisuuksia.<br />

27<br />

Omaisuuden-hallintaa<br />

HSY:n uudessa<br />

jätevedenkäsittelylaitoksesta.<br />

38<br />

Muutoksia<br />

nostureiden<br />

lakisääteisiin<br />

tarkastuksiin.<br />

47<br />

Helsingin Satama<br />

pitää kriittisimmät<br />

kohteet omassa<br />

hallinnassa.<br />

03 Pääkirjoitus Jaakko Tennilä<br />

05 Lyhyesti<br />

09 Näkökulma: Toni Rauvanto<br />

10 Alan vaikuttaja: Mika Riikonen<br />

16 Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia<br />

20 Edelläkävijät eivät pelkää muutosta<br />

27 Blominmäki, kierrätystä parhaimmillaan<br />

30 Öljyn kunnonvalvonnasta ei kannata tinkiä<br />

35 Muutoksia nostureiden lakimääräisiin<br />

tarkastuksiin<br />

38 Sataman ytimessä<br />

44 Pyörivien koneiden piirreanalyysiin<br />

perustuva käyttötilan tunnistaminen<br />

48 CSRD - Kestävyysraportointi<br />

50 Opinnäytetyöpalkinnon saajat<br />

4 promaint 1/<strong>2024</strong>

Lyhyesti<br />

KOONNUT: VAULA AUNOLA<br />

Teknologia-alan yritykset tekevät<br />

65 % kaikista elinkeinoelämän<br />

tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.<br />

Emission Free Pulping<br />

-tutkimusohjelma käyntiin<br />

METSÄTEOLLISUUS, teknologiayritykset, tutkimusorganisaatiot<br />

ja yliopistot ovat aloittaneet yhteisen hankkeen perinteisten<br />

sellunvalmistusprosessien mullistamiseksi VTT:n ja Ruotsin<br />

RISE-tutkimuslaitoksen yhteisellä johdolla. Emission Free Pulping<br />

-tutkimusohjelman tavoitteena on löytää keinoja parantaa<br />

energiatehokkuutta, tehostaa puun käyttöä ja jalostamista,<br />

kehittää sellun tuotanto päästöttömäksi erityisesti hiilidioksidipäästöjen<br />

osalta sekä vähentää merkittävästi veden käyttöä<br />

prosessissa.<br />

– Metsävarojen rajallisuuden takia myös teollisuudenalan<br />

kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. Lisäksi biomassan polttaminen<br />

sellun valmistusprosessissa merkitsee biogeenisen hiilidioksidin<br />

päästöjä. Jotta voidaan parantaa resurssitehokkuutta<br />

ja kasvattaa puun tuottamaa lisäarvoa merkittävästi, on välttämätöntä<br />

uudistaa sellunvalmistuksen kemiallisia prosesseja ja<br />

yksikköoperaatioita, sanoo VTT:n Biomateriaalit-tutkimusalueen<br />

johtaja Atte Virtanen.<br />

Tähän mennessä ohjelmaan on tullut mukaan viisi teollisuusyritystä,<br />

jotka tuovat hankkeeseen sekä teollisuuden kannalta<br />

relevantit näkökulmat että taloudellisen panoksensa. ANDRITZ,<br />

Arauco, Metsä Group, Stora Enso ja Valmet ovat sitoutuneet<br />

ohjelmassa viiden vuoden yhteistyöhön tutkimusorganisaatioiden<br />

ja yliopistojen kanssa. Ohjelma on saanut Business Finlandilta<br />

rahoituksen, joka ylittää viisi miljoonaa euroa kolmen<br />

vuoden aikana.<br />

– Olemme sitoutuneet visioon metsäpohjaisesta ekosysteemistä,<br />

joka tuottaa täyden arvon pohjoismaisesta puusta.<br />

Edistämällä innovaatiota sekä yhdistämällä toimialan ja tutkimuksen<br />

kyvyt voimme saavuttaa edistysaskeleita, jotka lisäävät<br />

tehokkuutta ja tukevat myös sitoutumistamme ympäristövastuuseen.<br />

Luomme tulevaisuutta, jossa kestävä puunkäyttö<br />

ja resurssitehokkaammat sellunvalmistusmenetelmät kulkevat<br />

käsi kädessä, mikä varmistaa metsiemme ja niistä riippuvaisten<br />

teollisuudenalojen jatkuvuuden ja kannattavuuden, sanoo<br />

Katariina Kemppainen, Metsä Groupin konsernitason tutkimusja<br />

kehitysjohtaja.<br />

Hankkeeseen osallistuvat merkittävällä panostuksella: Aaltoyliopisto,<br />

Chalmersin teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto,<br />

Keski-Ruotsin yliopisto, Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu<br />

KTH, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto ja Åbo Akademi.<br />

Suomen julkisen rahoituksen avulla palkataan ensimmäinen<br />

tutkijaryhmä, jota laajennetaan mukana olevien yritysten lisärahoituksella.<br />

Tavoitteena on muodostaa 10–20 tutkijan ryhmä,<br />

joka keskittyy kokopäiväisesti konsortion yhteisesti sopiman<br />

tutkimusagendan edistämiseen.<br />

– Haaste on koko toimialan yhteinen, eikä kukaan voi ratkaista<br />

sitä yksin. Teknologialla on keskeinen rooli sellu- ja<br />

paperiteollisuuden evoluutiossa. Tässä muutoksessa ei ole kyse<br />

ainoastaan alan standardien täyttämisestä, vaan uusien mittapuiden<br />

asettamisesta ympäristövastuulle ja operatiiviselle<br />

huippuosaamiselle. Painopisteen täytyy pysyä innovaatiossa<br />

ja yhteistyössä, jotta voidaan edistää tätä alamme elintärkeää<br />

muutosta, toteaa ANDRITZin teknologiajohtaja Johan Engström.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 5

Lyhyesti<br />

Viime vuonna Suomeen rakennettiin<br />

kaikkiaan 212 uutta<br />

tuulivoimalaa.<br />

Historiamme toiseksi vilkkain<br />

tuulivoimarakentamisen vuosi<br />

SUOMESSA on nyt 1601 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on<br />

6 946 megawattia (MW). Vuonna 2023 kapasiteetti kasvoi 212 voimalalla<br />

ja 1 280 MW:lla. Suomesta purettiin vuoden aikana 4 tuulivoimalaa,<br />

joiden teho oli yhteensä 12 MW. Taloudellinen epävarmuus, kustannusten<br />

nousu ja sota Euroopassa ovat osuneet myös tuulivoimaan, ja uusien<br />

investointien varmistuminen kestää aiempaa kauemmin.<br />

Tuulivoima on Suomessa edelleen vahvasti keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalle<br />

ja muihin Pohjanmaan maakuntiin. Eniten uusia voimaloita<br />

rakennettiin vuonna 2023 Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-<br />

Pohjanmaan maakuntiin. Pohjois-Pohjanmaalla on 38,5 prosenttia Suomen<br />

tuulivoimasta, missä on myös valtaosa kehitteillä olevista hankkeista.<br />

– Vaikka alueellisesti tasainen rakentaminen olisi monesta syystä<br />

erittäin tärkeää, on mukava huomata, että ne kunnat, joissa on jo paljon<br />

tuulivoimaloita, luvittavat niitä myös lisää. Tuulivoimaan on siis totuttu<br />

hyvin eikä siitä koeta kohtuutonta haittaa, kommentoi Suomen Tuulivoimayhdistyksen<br />

toimitusjohtaja Anni Mikkonen.<br />

Vuodelle <strong>2024</strong> ennakoidaan noin 1000 MW:n lisäystä ja vuodelle<br />

2025 on jo tiedossa lähes 1 500 MW uutta tuulivoimakapasiteettia.<br />

Vaikka rakenteilla olevat hankkeet ovat tarkasti tiedossa, siirtyvät hankkeet<br />

helposti vuodelta toiselle, aiottua aiemmaksi tai myöhemmäksi.<br />

– Varsinainen voimaloiden nostotyö pyritään tekemään vuoden<br />

vähätuulisemmalla jaksolla eli kesäkaudella. Käyttöönottovaihe voi kuitenkin<br />

viedä useammankin kuukauden, joten loppuvuonna aina elämme<br />

jännittäviä hetkiä sen osalta, kumman vuoden puolella voimalat katsotaan<br />

valmistuneiksi”, Mikkonen kuvaa tuulivoimarakentamisen vaiheita.<br />

– Vielä viime vuoden lopulla tuli uusia investointipäätöksiä hankkeista,<br />

jotka valmistuvat jo 2025. Nousseet kustannukset ja yleinen epävar-<br />

muus aiheuttavat sen, että kaikesta esimerkiksi neuvotellaan tarkemmin<br />

ja pidempään – asiat varmistuvat myöhemmässä vaiheessa. Olemme<br />

luottavaisia rakentamistahdin jatkuvuuden osalta. Rakentamisen jatkuminen<br />

on äärimmäisen tärkeää: Suomi ei pysty kilpailemaan tukieuroilla<br />

monen muun maan vetyhankkeille ja muille uusille puhtaan siirtymän<br />

teollisuushankkeille. Meidän kilpailuvalttimme on siinä, että puhdasta ja<br />

edullista sähköntuotantoa on mahdollista rakentaa lisää, sääntely on järkevää<br />

ja luvitusprosessit ovat sujuvia. Tämä on tärkeää pitää tänä vuonna<br />

tiukasti mielessä, kun hallitusohjelman lukuisia tuulivoimakirjauksia<br />

toimeenpannaan. Suomen täytyy pysyä mukana kilpailussa uusista jättiinvestoinneista<br />

ja energiajärjestelmän modernisointityön täytyy edetä –<br />

suhdanteista riippumatta, Mikkonen toteaa.<br />

Neljä suomalaisyritystä listattiin maailman 100 vastuullisemman<br />

yrityksen joukkoon – Neste toimialansa ykkönen<br />

KANADALAINEN media- ja tutkimusyhtiö<br />

Corporate Knights on listannut<br />

jälleen maailman sata vastuullisinta yritystä.<br />

Neljä suomalaistyritystä Neste<br />

(sija 19), Kesko (sija 29), Elisa (sija 59)<br />

ja Nordea (sija 83) pääsivät maailman<br />

sadan vastuullisimman yrityksen listalle.<br />

Viime vuonna sijalla 19 ollut Kone<br />

tippui joukosta tänä vuonna.<br />

Maailman vastuullisimmaksi yritykseksi<br />

valittiin yhdysvaltalainen Schnitzer<br />

Steel Industries Inc.<br />

Neste on mukana Corporate Knightsin<br />

maailman vastuullisimpien yritysten<br />

2023 Global 100 -indeksissä jo 17. kertaa<br />

peräkkäin. Corporate Knights analy-<br />

soi 6 720 yritystä suhteessa verrokkiryrityksiin<br />

toimialalla maailmanlaajuisesti.<br />

Neste sijoittui indeksissä 29. sijalle ja<br />

toimialansa ensimmäiseksi.<br />

Mikään muu energiayhtiö ei ole<br />

päässyt indeksiin yhtä monta kertaa<br />

peräkkäin. Neste arvioitiin parhaaksi<br />

yritykseksi energiasektorilla, johon<br />

arvioinnissa kuului 413 yritystä.<br />

– On kunnia olla mukana monien<br />

muiden indeksin vastuullisuuden edelläkävijöiden<br />

joukossa. Olemme kehittäneet<br />

toimintaamme merkittävästi viime<br />

vuosina pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteidemme<br />

mukaisesti, ja työ jatkuu<br />

edelleen. Iso kiitos kuuluu Nesteen<br />

tiimille ja kumppaneillemme vuoden<br />

2022 saavutuksistamme, sanoo Minna<br />

Aila, Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.<br />

Parhaan suomalaisyhtiön Nesteen<br />

investoinneista 92 prosenttia ja liikevaihdosta<br />

39 prosenttia arvioitiin vastuullisiksi.<br />

Neste menestyi heikommin monimuotoisuutta<br />

mittaavan hallitustarkastelun<br />

osalta – hallituksen jäsenistä muita kuin<br />

miehiä on vain 25 prosenttia.<br />

Listausta on julkaistu jo 20 vuoden<br />

ajan. Corporate Knightsin analyysiin pääsevät<br />

mukaan yli miljardin dollarin liikevaihdon<br />

omaavat pörssiyhtiöt.<br />

6 promaint 1/<strong>2024</strong>

KOKOUSKUTSU<br />

SELVITYS: Vientiteollisuus<br />

ja oppilaitokset kaipaavat<br />

osaajia<br />

SUOMEN KORKEAKOULUT pystyvät vastaamaan hyvin vientiteollisuuden<br />

osaamistarpeisiin, mutta perusosaamisen taso, kyvykkyys vihreässä<br />

siirtymässä ja murrosteknologioissa sekä osaajien saatavuus<br />

huolestuttavat tuoreessa selvityksessä yritysjohtajia ja korkeakoulujen<br />

johtoa.<br />

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Sivistysala<br />

Sivista ovat selvittäneet toimialoille olennaisimpia osaamis- ja<br />

tutkimustarpeita, jotka voivat vaarantua korkeakoulujen profiloitumisvalintojen<br />

tai julkisten resurssien kapenemisen vuoksi. Selvityksen on<br />

tehnyt E2 Tutkimus, ja siihen on haastateltu yritysjohtajia ja korkeakoulujen<br />

johtohenkilöitä vientiteollisuuden kannalta olennaisilta toimialoilta.<br />

Kriittisen osaamisen tarpeet eri toimialoilla ovat selvityksen perusteella<br />

hyvin monialaisia. Vahvimmin esiin nousevat tarpeet murrosteknologioihin<br />

kuten kvanttiteknologiaan ja tekoälyyn liittyen, vihreässä<br />

siirtymässä, kokonaisuuksien hallinnassa ja systeemisessä ajattelussa.<br />

Tarpeita nähdään myös jatkuvan oppimisen vahvistamiselle, lisäkoulutukselle<br />

ja joustaville koulutusratkaisuille.<br />

– Nopea teknologiamurros ja uudet teknologiat asettavat vientiteollisuutemme<br />

aivan uudenlaisten osaajatarpeiden eteen. Osaavaa työvoimaa<br />

tarvitaan kunnianhimoisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen,<br />

ja tähän liittyen esimerkiksi vetyosaamiseen terästeollisuudessa.<br />

Iso huoli on, että hallituksen toimet koulutustason ja aloituspaikkojen<br />

nostossa eivät nyt painotu tarpeeksi teollisuusaloille, sanoo<br />

Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen.<br />

Teknologiateollisuuden mukaan hallituksen tavoite kouluttaa<br />

nopeasti noin tuhat uutta tohtoria on hyvä, mutta jo nyt julkisuudessa<br />

on noussut esiin huoli, ettei kaikille aloille riitä kotimaisia<br />

väitöskirjatutkijoita.<br />

– Osaajia ja opiskelijoita on houkuteltava sekä Suomesta että<br />

ulkomailta. Osaajapula ja suurten ikäluokkien eläköityminen<br />

lisäävät entisestään painetta koulutukseen, ja tämä edellyttää riittäviä<br />

resursseja paitsi aloituspaikkoihin myös koulutuksen laadun<br />

takaamiseksi. Samalla meidän tulee panostaa siihen, että kansainväliset<br />

opiskelijat ja tohtorikoulutettavat pysyvät Suomessa ja<br />

löytävät töitä, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja<br />

Heikki Kuutti Uusitalo.<br />

Kesän <strong>2024</strong><br />

teknologia-alan<br />

kesätyöpaikat<br />

löytyvät kootusti<br />

Duunitorin ylläpitämältä<br />

TeknoKesä-sivustolta.<br />

VARSINAINEN KOKOUS <strong>2024</strong><br />

21.5.<strong>2024</strong> klo 16.30-18, Oulu<br />

(tarkempi paikka myöhemmin)<br />

ESITYSLISTA<br />

1. Kokouksen avaus<br />

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus<br />

3. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan<br />

tarkastajien (2 kpl) valinta.<br />

4. Kokouksen ääntenlaskijoiden (3 kpl) valinta<br />

5. Kokouksen osanottajat ja asialistan vahvistaminen<br />

6. Yhdistyksen toimintakertomuksen,<br />

tilinpäätösehdotuksen ja tilintarkastuskertomuksen<br />

kuuleminen vuodelta 2023<br />

7. Yhdistyksen tilinpäätöksen vahvistaminen vuodelta<br />

2023<br />

8. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja<br />

muille tilivelvollisille vuodelta 2023<br />

9. Toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2025<br />

10. Toimintavuoden 2025 jäsenmaksut<br />

11. Talousarvio toimintavuodelle 2025<br />

12. Yhdistyksen puheenjohtajan valinta seuraavaksi<br />

kaksivuotiskaudeksi (2025-2026)<br />

13. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan<br />

valinta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi (2025 – 2026)<br />

14. Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten jäsenten<br />

tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi (2025 -2026)<br />

15. Tilintarkastajan ja hänen varamiehensä valinta<br />

seuraavaan varsinaiseen kokoukseen asti<br />

16. Muut mahdolliset asiat<br />

17. Kokouksen päättäminen<br />

TERVETULOA!<br />

Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry<br />

Jaakko Tennilä, toiminnanjohtaja<br />

Ilmoittautuminen: 7.5.<strong>2024</strong> mennessä yhdistyksen<br />

verkkosivuilla www.promaint.net<br />

Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä.<br />

Pyydämme ilmoittautumisen yhteydessä kertomaan,<br />

kuinka osallistut.<br />

<strong>Promaint</strong> ry Messuaukio 1 (Messukeskus),<br />

00520 Helsinki, toimisto@kunnossapito.fi<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 7

Lyhyesti<br />

Yli 30 maan hallitukset rahoittavat<br />

yli 40 miljardin dollarin<br />

edestä kvanttiteknologiaa.<br />

Kvanttiteknologian investointeja ja<br />

kehitystyötä maailmassa vetää nyt<br />

julkinen rahoitus<br />

KVANTTITIETOKONEIDEN rakentaja IQM Quantum Computers, sekä<br />

pääomasijoitusyhtiö OpenOcean ja teknologiasijoittaja Lakestar julkaisivat<br />

State of Quantum <strong>2024</strong> -raportin yhteistyössä The Quantum Insiderin<br />

kanssa.<br />

Raportin mukaan kvanttiteknologian kehitystyötä vetää vahva julkinen<br />

tuki ja voimakas investointien kasvu erityisesti Euroopan sisältävällä<br />

EMEA-alueella. Yli 30 maan hallitukset ovat sitoutuneet yli 40<br />

miljardin dollarin kvanttiteknologian julkiseen rahoitukseen – sitoumukset<br />

olivat vuonna 2023 kaksinkertaiset verrattuna riskipääomasijoitusten<br />

huippuun vuonna 2022.<br />

Sijoitettu riskipääoma alan kasvuyrityksiin maailmassa sen sijaan<br />

supistui 50 prosenttia eli 2,2 miljardista dollarista vuonna 2022 noin<br />

1,2 miljardiin dollariin vuonna 2023. Supistuminen kuitenkin noudatti<br />

samaa tahtia kuin teknologiainvestointien lasku yleensä. Pääomasijoitukset<br />

supistuivat etupäässä Yhdysvalloissa, jossa laskua oli 80 prosenttia.<br />

Aasian ja Tyynenmeren APAC-alueella sijoitukset vähentyivät<br />

17 prosenttia. EMEA-alueella sijoitukset kasvoivat 3 prosenttia.<br />

– Taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta kvanttiyhteisö edistyy<br />

voimakkaasti ja investointien väheneminen on linjassa yleisen kehityksen<br />

kanssa. Tämä tekee minusta optimistisen. Tekninen kehitys ei ole<br />

hidastunut eikä kiinnostus kvanttiteknologiaan ole vähentyny, sanoo<br />

tohtori Jan Goetz, IQM Quantum Computersin toimitusjohtaja.<br />

Uudet kansalliset kvanttilaskentakeskukset toimivat kvanttiteknologian<br />

kasvavien ekosysteemien keskuksena ja edistävät kumppanuuksia<br />

julkisten organisaatioiden ja yritysten välillä. Julkinen rahoitus<br />

takaa pitkän aikavälin kehitystyön sekä auttaa eri osapuolia selviytymään<br />

korkeista aloituskustannuksista.<br />

Parempi makuelämys tekoälyn ja<br />

koneoppimisen avulla<br />

GLOBAALI KASVISRUOKAMARKKINA on nykyisellään arvoltaan noin<br />

45–50 miljardia euroa, ja sen ennakoidaan kasvavan noin 160 miljardin<br />

euron arvoiseksi vuoteen 2030 mennessä.<br />

VTT ja suomalainen elintarviketeollisuus yhdistävät voimansa<br />

uusien kasviproteiinien arvoketjujen kehittämiseksi,<br />

hyödyntäen koneoppimista ja tekoälyä.<br />

– Intensiiviset maut – esimerkiksi karvas,<br />

suuta kuivattava, papumainen tai<br />

kemiallinen maku – rajoittavat edelleen<br />

kasviproteiinipitoisista ainesosista<br />

valmistettujen elintarvikkeiden<br />

kulutusta. Selvitämme<br />

prosessointiin liittyviä tekijöitä,<br />

joilla sivumakujen aiheuttamia<br />

ongelmia voidaan lieventää. Tällaisia<br />

tekijöitä ovat esimerkiksi<br />

erotusprosessin optimointi niin, että<br />

epäsuotuisia yhdisteitä muodostuu<br />

vähemmän, sekä proteiinien puhdistaminen<br />

ja modifiointi siten, että sivumakuja aiheuttavien yhdisteiden pitoisuudet<br />

pienenevät, kertoo hankkeen johtaja Emilia Nordlund VTT:stä.<br />

Tavoitteena on uusien ennustemallien luominen TKI:n ja teollisuuden<br />

avuksi kasviproteiinien kehittämiseen ja tuotantoon. Aikaisemmassa<br />

OatHow-projektissa on jo luotu metodologinen perusta kauran<br />

laatuparametrien ennustamiseen koneoppimisen avulla sekä todistettu<br />

hyperspektrikuvaus toimivaksi menetelmäksi sopivien raaka-aineiden<br />

tunnistamisessa.<br />

– Ennakointimallien kehitys jatkuu yhdistämällä laatuparametrien<br />

ennusteita makua koskeviin tietoihin. Näin saadaan kilpailukykyinen<br />

työkalu erilaisiin elintarvikeprosesseihin sopivien raaka-aineiden<br />

tunnistamiseen.<br />

Hankkeen teolliset kumppanit ovat Anora, Apetit, Fazer, Helsingin<br />

Mylly, Raisio, Valio ja Viking Malt.<br />

– Herne on yksi tärkeimmistä kasviproteiiniraaka-aineista ja sen<br />

kulutus lisääntyy edelleen. Suomessa usean kasviproteiinin, myös<br />

herneproteiinin, kohdalla joudutaan kuitenkin käyttämään kotimaisen<br />

vaihtoehdon puuttuessa ulkomaisia raaka-aineita,, sanoo Apetitin<br />

tuotekehitys- ja portfoliopäällikkö Hanna Pere.<br />

8 promaint 4/2023

Näkökulma<br />

TONI RAUVANTO<br />

MYYNTI- JA MARKKINOINTIJOHTAJA | CAVERION INDUSTRIA OY<br />

Osaatko sinä<br />

suhtautua rakentavasti<br />

vääjäämättömiin muutoksiin?<br />

Onko ennakkoluuloille<br />

tilaa pilvidatan,<br />

uusien energiaratkaisuiden,<br />

maailmanlaajuisen<br />

lämpenemisen ja<br />

perustekemisen<br />

välimaastossa?”<br />

Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut<br />

ostamastamme vuonna<br />

1972 valmistuneesta paritalon<br />

puolikkaasta . Meneillään on<br />

projekti, jossa 50-vuotta vanha kiinteistö<br />

muunnetaan 2020-luvun tasoiselle tekniikalle.<br />

Lattialämmitystä ja valaistuksia<br />

voi ohjata jatkossa kännykällä – moni<br />

asia toimii datalla, joka mitä todennäköisemmin<br />

sijaitsee pilvessä.<br />

MYÖS TEOLLISUUDESSA KEHITYS johtaa<br />

vääjäämättä kohti kaikkien tuotantolaitosten<br />

datan siirtymiseen pilveen.<br />

Algoritmit, tekoäly, konenäkö ja äänianalytiikka<br />

tulevat niin tuotannon kuin<br />

kunnossapidonkin avuksi. Laite- ja<br />

prosessiviat huomataan kuukausia ennen<br />

kuin kokenut konemestari olisi ne<br />

huomannut. Tuotanto, kunnossapito,<br />

kiinteistöt ja varastojen hallinta katselevat<br />

samaa järjestelmää eri suunnista.<br />

Kasvavissa määrin toiminnot eivät sijaitse<br />

enää edes samalla tontilla. On tarpeen<br />

kysyä arvostammeko riittävästi arvokkaita<br />

bittejämme - osaammeko suojella<br />

niitä riittävästi synkkenevässä maailman<br />

tilanteessa? Osaammeko kotimaisessa<br />

teollisuudessa panostaa näihin riittävästi<br />

juuri nyt? Osaamista tarvitsemme varmasti<br />

tai ainakin apua tahoilta, jotka jo<br />

osaavat.<br />

TALOOMME ASENNETAAN 50 vuodessa<br />

muuttuneiden asetuksien sekä älykkyyden<br />

mahdollistamiseksi ja paloturvallisuudenkin<br />

vuoksi uusi sähköjärjestelmä.<br />

Eristykset uusitaan villoista uretaaniin ja<br />

uusien ikkunoidenkin U-arvot ovat ihan<br />

eri sfääreissä kuin entiset. Energia on<br />

kallista ja vastuullisuus velvoittaa.<br />

TEOLLISUUS ON RYHTYNYT rohkeasti<br />

hakemaan keinoja energian säästöön,<br />

vastuulliseen tuottamiseen sekä käyttämiseen.<br />

Vihreä siirtymä luo uusia työpaikkoja<br />

rakkaaseen Suomeemme. Kaikki<br />

kivet ja kannot käännetään, kun kyse<br />

on kustannuksista, mutta taitaa tuo aika<br />

käydä vähiin myös maailman laajuisen<br />

lämpenemisen suhteen. On oltava rohkea<br />

ja tehtävä muutos niin kotona kuin<br />

töissäkin. Näen työni kautta teollisuutta<br />

useiden sektoreiden kautta ja voin ilolla<br />

todeta, että olemme todella tekemässä<br />

isoa muutosta juuri nyt. On meille kaikille<br />

tärkeää, ettemme sulje silmiämme<br />

vaan katsomme kiinnostuneesti tulevaisuuteen.<br />

EI KIRJOITUSTA ILMAN mainintaa turvallisuudesta.<br />

Hankin remonttia varten<br />

uusia työkaluja ja henkilökohtainen työaika<br />

remontissa sijoittuu usein päivätyö<br />

jälkeiseen iltaan. Väsyneenä ei pidä tehdä<br />

rakentamista - tästä muistutuksena minulla<br />

on nyt vasemmassa kädessäni komea<br />

arpirivi juuri poistetuista tikeistä.<br />

KUNNOSSAPITOTYÖ ON TÄYNNÄ vaaroja.<br />

Perustehtävät on yhä tehtävä käsin.<br />

Samalla tavalla kuin tekoäly auttaa meitä<br />

näkemään vikaantumisia ennakkoon, on<br />

meidän kehityttävä miettimään aiemmin<br />

ja paremmin jokaisen työntehtävän turvallisuutta.<br />

On meistä kiinni, kasvaako<br />

turvallisuusäly teollisuudessa! Mutta<br />

meitä ihmisiä tarvitaan aina!<br />

4/2023 promaint 9

TEKSTI: MATLEENA RONKAINEN, VINCTEAM<br />

KUVAT: VINCIT, ISTOCK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TE<br />

TE<br />

TEK<br />

TE<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

EK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TE<br />

TEK<br />

TEK<br />

EK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

EK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

E<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

EK<br />

E<br />

TEK<br />

E<br />

TEK<br />

TE<br />

TEK<br />

E<br />

TEK<br />

TE<br />

TE<br />

TE STI<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

ST<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

ST<br />

STI<br />

STI<br />

ST<br />

STI<br />

STI<br />

ST<br />

ST<br />

STI<br />

ST<br />

STI<br />

STI<br />

TI<br />

ST<br />

STI<br />

TI<br />

STI<br />

STI<br />

TI<br />

TI<br />

STI<br />

ST<br />

STI<br />

STI<br />

T<br />

STI: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

:M<br />

:M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

:M<br />

: M<br />

: M<br />

:M<br />

:M<br />

:M<br />

:M<br />

: M<br />

:M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: MATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

AT<br />

ATL<br />

AT<br />

AT<br />

AT<br />

AT<br />

AT<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

AT<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

AT<br />

AT<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

A L<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

ATL<br />

TL<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

AT<br />

ATL<br />

AT<br />

ATL<br />

ATL<br />

A L<br />

ATL<br />

ATLEEN<br />

EE<br />

EEN<br />

EE<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

E<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EE<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

E<br />

EEN<br />

E<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EE<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

E<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EE<br />

EEN<br />

EE<br />

EEN<br />

E N<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

E<br />

EE<br />

EE<br />

EE<br />

EE<br />

E<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A RONK<br />

ON<br />

ON<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

NK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

NK<br />

NK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

NK<br />

NK<br />

ONK<br />

ON<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ON<br />

ONK<br />

ON<br />

ONK<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

NK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

ON<br />

ONK<br />

ON<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

NK<br />

NK<br />

ONK<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

N<br />

ONK<br />

NK<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ON<br />

ONK<br />

NK<br />

ON AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AI<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AI<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AI<br />

AI<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AI<br />

AI<br />

A N<br />

A<br />

EN,<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

N,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

N,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN<br />

EN,<br />

N<br />

EN,<br />

N<br />

EN,<br />

EN,<br />

N,<br />

EN,<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN,<br />

EN<br />

EN,<br />

N<br />

EN,<br />

EN,<br />

N<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN,<br />

EN VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

V NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

CT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

CT<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

C<br />

NCT<br />

NCT<br />

CT<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

CT<br />

CT<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NC<br />

NCT<br />

CT<br />

NC<br />

NC<br />

NC<br />

N T<br />

NC<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NC<br />

NC EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EA<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EA<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

AM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

AM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EA<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

E M<br />

EAM<br />

EA<br />

EA<br />

E M<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KU<br />

KU<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

UV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

U<br />

KU<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

UV<br />

U<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

U<br />

KUV<br />

UV<br />

U<br />

KUV<br />

U<br />

KUV<br />

UV<br />

UV<br />

KUV<br />

UV<br />

U<br />

KUV<br />

UV<br />

U AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

T:<br />

AT:<br />

AT:<br />

T<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

T<br />

AT:<br />

T:<br />

T:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VINC<br />

NC<br />

NC<br />

NC<br />

NCI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

NCI<br />

C<br />

NC<br />

NC<br />

NC<br />

NC<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NC<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

C<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

NC<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

NCI<br />

C<br />

NCI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

C<br />

NCI<br />

CI<br />

NCI<br />

NCI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

C<br />

NCI<br />

NCI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

NCI<br />

CI<br />

N I<br />

C T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T, IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IS<br />

IST<br />

IS<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

S<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

ST<br />

S<br />

IST<br />

IS<br />

IS<br />

IS<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

IST<br />

ST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

IST<br />

ST<br />

IST<br />

IST<br />

IS<br />

IST<br />

ST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

S<br />

IST<br />

ST<br />

IS<br />

IST<br />

S<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IS<br />

IST<br />

S<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

ST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

S OCK<br />

OCK<br />

OCK<br />

OCK<br />

CK<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OCK<br />

CK<br />

OCK<br />

OCK<br />

OCK<br />

CK<br />

OCK<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OCK<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

ALAN VAIKUTTAJA<br />

– Kannustaisin yrityksiä<br />

miettimään, miten<br />

prosessista ja varsinkin<br />

prosessiautomaatiojärjestelmistä<br />

saatavaa<br />

informaatiota voitaisiin<br />

hyödyntää kokonaisvaltaisesti<br />

myös<br />

kunnossapidon kannalta,<br />

Mika Riikonen sanoo.<br />

10 promaint 1/<strong>2024</strong>

ALAN VAIKUTTAJA<br />

Informaatio<br />

tehokäyttöön<br />

Alan vaikuttaja -juttusarjassa haastattelemme alan<br />

konkareita ja uusia tekijöitä. Kysymme minkälaisia ajatuksia<br />

tällä hetkellä näköpiirissä oleva kehitys herättää? Mihin<br />

heidän mielestään pitäisi erityisesti panostaa?<br />

TEKSTI: T<br />

:V<br />

VAULA AAUNO<br />

AUNOLA KUVAT: JOHANNA NA SJÖVALL<br />

L<br />

Tässä numerossa vieraanamme on Mika<br />

Riikonen, jolle on kertynyt vuosikymmenien<br />

kokemus erilaisista kunnossapitoon ja<br />

omaisuudenhallintaan liittyvistä tehtävistä<br />

muuttuvassa teollisuusmaailmassa niin toteuttajana<br />

kuin päätöksentekijänäkin.<br />

Porilainen nuori mies valmistui sähkövoimatekniikan<br />

insinööriksi 90-luvun puolivälissä. Jo opiskeluaikana<br />

tutuksi tulivat työt teollisuuden kunnossapidon<br />

parissa.<br />

– Valmistumisen jälkeen sain töitä Outokumpu<br />

Harjavalta Metals Oy:n palveluksessa. Käynnissä<br />

olivat Suomen mittakaavassa<br />

mittavat uudistustyöt.<br />

Projektin aikana tutuksi<br />

tulivat niin suunnittelu,<br />

asennus, käyttöönotto kuin<br />

valvontakin, Mika Riikonen<br />

kertoo.<br />

Työelämän seuraava<br />

etappi löytyi ABB:ltä ensin<br />

kunnossapitopäällikkönä ja sitten yksikön päällikkönä.<br />

Sieltä työura jatkui Instaan, jossa Riikonen<br />

toimi kunnossapidon liiketoiminnanjohtajana yhdentoista<br />

vuoden ajan.<br />

– Uskoisin, että työurani aikana minulla on syntynyt<br />

hyvä ymmärrys siitä, miten ulkoistettua toimintaa<br />

kannattaa johtaa, jotta se tuottaa parhaan arvon.<br />

Tällä hetkellä Riikosella ovat opinnot pääfokuksessa.<br />

– Saan GEMBA päättötyön tiedolla johtamisesta<br />

tehtyä Tampereen yliopistolle tämän kevään aikana.<br />

Haluan jatkuvasti oppia uutta, ja löytää uusia, parempia<br />

keinoja asioiden toteuttamiseen. Tekemisen<br />

Prosessien<br />

optimointi<br />

edellyttää avoimuutta<br />

myös asiakkailta."<br />

jatkuva parantaminen on minulle tärkeää.<br />

Otetaan informaatio tehokäyttö<br />

Mika Riikonen on vierailut puhumassa myös <strong>Promaint</strong><br />

ry:n tilaisuuksissa informaation tehokkaammasta<br />

hyödyntämisestä.<br />

– Laitoksien käyttö ja kunnossapito voivat hyödyntää<br />

samaa prosessidataa, ja niillä pitäisi olla samat<br />

tavoitteet esimerkiksi käyttövarmuuden ja tuotantotehokkuuden<br />

suhteen.<br />

Riikosen mukaan vanhoista muureista tai ainakin<br />

verhoista käytön ja kunnossapidon välisessä kommunikaatiossa<br />

pitää päästä eroon.<br />

– Kannustaisin yrityksiä miettimään,<br />

miten prosessista ja varsinkin<br />

prosessiautomaatiojärjestelmistä<br />

saatavaa informaatiota<br />

voitaisiin hyödyntää kokonaisvaltaisesti<br />

myös kunnossapidon<br />

kannalta. Mikä on säätimien<br />

suorituskyky, ne ovat avaintekijä<br />

prosessin toiminnalle, siellä saattaa muhia merkittävä<br />

parannuspotentiaali, ilman investointeja.<br />

Tuottavuus sisältää valtavan määrän asioita aina<br />

raaka-aineiden käytöstä energiatehokkuuteen.<br />

– Esimerkiksi osittainkin epästabiili prosessi tuo<br />

mukanaan ajan myötä ison kuluerän ja paljon sitä<br />

vuosien saatossa tutuksi tullutta ”leanhukkaa”.<br />

Prosessien optimointi edellyttää avoimuutta myös<br />

asiakkailta.<br />

– Se voi olla aika herkkä tilanne, kun esimerkiksi<br />

sähköautomaation kohdalla joku ottaa esille sen, että<br />

kaikki ei toimikaan niin kuin pitäisi.<br />

– Kokemuksesta voin sanoa, että pienilläkin panos-<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 11

ALAN VAIKUTTAJA<br />

tuksilla prosesseihin voidaan kuitenkin<br />

saavuttaa suuria säästöjä, kun ongelmakohdat<br />

löydetään.<br />

Kunnossapitoon lisää<br />

resursseja<br />

Riikosen mukaan kunnossapito nähdään<br />

yhä edelleen liian usein vain kulueränä.<br />

– Tähän törmää toisinaan vieläkin.<br />

Systeemit ovat kuitenkin muuttuneet<br />

yhä monimutkaisemmiksi ja uusien menetelmien<br />

käyttöönotto vie resursseja.<br />

Pelkästään uusien asioiden omaksuminen<br />

vaatii työtä ja aikaa. Myös<br />

yrityksen sisällä tapahtuva uusien<br />

toimintamallien markkinointi vie<br />

aikaa. Asenteen pitää olla sellainen,<br />

ettei tämä ole pois tuottavasta työstä<br />

vaan takaa tuottavuuden myös jatkossa.<br />

– Ja sitten, kun mennään varsinaiseen<br />

tiedolla johtamiseen, niin edessä<br />

onkin järjettömän iso projekti.<br />

Tietojärjestelmien perusinfrasta ei<br />

myöskään usein löydy kyvykkyyttä hyödyntää<br />

dataa operointiin ja kunnossapitoon<br />

tehokkaasti.<br />

– Dataa saattaa olla tallennettuna,<br />

mutta esimerkiksi tallennuskapasiteetin<br />

kulutuksen hillitsemiseksi sitä on voitu<br />

käsitellä niin, että siitä on tullut ainakin<br />

joiltain osilta käyttökelvotonta.<br />

Millä tarkkuudella dataa sitten pitäisi<br />

tallennetaan: millisekuntien, sekuntien,<br />

minuuttien vai tuntien tarkkuudella?<br />

– Tämä on kriittinen kysymys datan<br />

jatkohyödyntämisen kannalta. Kun tietoa<br />

käytetään parantamiseen, sen pitää<br />

ehdottomasti olla validia.<br />

ITC uhkakuvat<br />

Riikonen kertoo, että toisinaan hyvätkin<br />

hankkeet voivat myös viivästyä tai<br />

mennä kokonaan jäihin ICT-osastojen<br />

esiin tuomien uhkakuvien takia.<br />

– Onhan siinä aina riskinsä, kun tietoa<br />

tallennetaan ja liikutetaan verkossa,<br />

missä on muitakin toimijoita. Harvalla<br />

yrityksellä kuitenkaan on varaa rakentaa<br />

täysin omaa alustaa.<br />

– Minusta suurempi riski menestykselle<br />

on kuitenkin se, ettemme ota dataanalytiikan<br />

ja koneoppimisen mallien<br />

tuomia mahdollisuuksia hyötykäyttöön.<br />

– Olen samaa mieltä Mika Lintilän<br />

kanssa. Ministerinä ollessaan hän totesi,<br />

ettei Suomen kannata yrittää olla<br />

maailman paras tekoälyn kehittäjä vaan<br />

sen soveltaja.<br />

Tiedonkulun ongelmat<br />

Tuotannon ja kunnossapidon välillä voi<br />

piillä myös tiedon kulun ongelmia.<br />

– Tuotanto voi pyytää puhallinta<br />

johonkin paikkaan, vaikka parempi<br />

ratkaisu voisi olla jokin aivan muu. Olen<br />

varma, että jokainen on törmännyt vastaaviin<br />

tilanteisiin. Silloinkin puhutaan<br />

tiedosta. Tuotannon työntekijät ovat<br />

tehneet analyysin asiasta, joista heillä<br />

Suurin riski on<br />

siinä, ettemme ota<br />

data-analytiikan ja<br />

koneoppimisen mallien<br />

tuomia mahdollisuuksia<br />

hyötykäyttöön."<br />

ei ole varsinaista tietoa. Kysymys on<br />

enemmänkin päätelmistä.<br />

Ihmisten inhimillisten mielipiteiden<br />

ei pitäisi vaikuttaa validiin ja paikkaansa<br />

pitävään tietoon.<br />

– Muistan tästä aiheesta erään mieleen<br />

painuvan tapauksen. Kunnossapito<br />

oli tehnyt pitkään analyysia arinan lämpötilasta.<br />

Operaattori väitti kuitenkin,<br />

etteivät mittaukset pidä paikkaansa.<br />

Epäluottamuksen syyksi paljastui se,<br />

että lämpötiloja oli samaan aikaan mitattu<br />

käsin 20 euron kalibroimattomalla<br />

mittarilla ja näin saatuja tuloksia oli<br />

pidetty oikeina.<br />

Virheellinen data<br />

ohjaa harhaan<br />

– Prosesseista kerätyn tiedon tarkkuus<br />

on kaiken perusta, kun ryhdymme analysoimaan<br />

prosesseja käyttäen koneoppimista,<br />

tekoälyä ja erilaisia malleja. Jos<br />

– Tiedon hyödyntäminen on myös merkittävä osa vastuullista<br />

tekemistä, Mika Riikonen korostaa.<br />

mallinnus on tehty väärällä datalla niin<br />

se ei pidä paikkaansa.<br />

Riikonen huomauttaa, että joskus syntyy<br />

tietenkin tilanteita, joissa ei pystytä<br />

täysin eksaktisti arvioimaan, mikä on<br />

totta.<br />

– Silloin pitää ainakin tietoisesti sopia,<br />

että tätä dataa käytetään. Ja sen jälkeen<br />

seurataan tarkkaan, mihin suuntaan<br />

asiat muuttuvat. Sekin on parempi kuin<br />

ajopuuna aje<strong>lehti</strong>minen.<br />

– Mitä enemmän meillä on parempaa<br />

ja laadukasta tietoa, sitä parempaa analytiikkaa<br />

voimme tehdä. Ja kun laitteita<br />

analysoidaan ympäri maailmaa, saamme<br />

valtavien tietokantojen avulla luotua kattavia<br />

simultaatiomalleja, joista hyötyvät<br />

kaikki sekä teollisuus että laitevalmistajat.<br />

– Varmasti tämä synnyttää myös lisää<br />

uusia ekosysteemejä, jotka tulevat keräämään<br />

dataa, analysoimaan sitä ja palauttamaan<br />

sieltä sovitulla tavalla vastauksia.<br />

Tehokkuus on vastuullisuutta<br />

Riikonen on huolissaan, kuten niin moni<br />

muukin siitä, minkälaisen maailman jätämme<br />

lapsillemme.<br />

– Tämä tiedon hyödyntäminen on<br />

minusta merkittävä osa vastuullista<br />

tekemistä. On hyvin vastuutonta, jos<br />

tuhlaamme energiaa ja raaka-aineita eli<br />

eiköhän pistetä prosessimme kuntoon.<br />

Riikonen odottaa vetytalouden kehittymisen<br />

tuovan lähiaikoina mukanaan<br />

suuria mahdollisuuksia myös Suomelle.<br />

– Oppimiskäyrä tulee sen osalta olemaan<br />

varmasti jyrkkä. Volyymit tulevat<br />

olemaan suuria ja vetytaloudessa prosentuaalisesti<br />

pienilläkin parannuksilla<br />

tulee olemaan iso merkitys. Meillä Suomessa<br />

on jo useita yrityksiä, jotka voivat<br />

saada siitä synergiaa.<br />

12 promaint 1/<strong>2024</strong>

HEADER<br />

PAJAN<br />

TRILOGIA<br />

KONE, HITSI JA 3D<br />

VUODEN ODOTETUIN SAAGA YKSINOIKEUDELLA<br />

<br />

19.–21.<br />

MAALISKUUTA<br />

VAPAA<br />

PÄÄSY<br />

Rekisteröidy nyt!<br />

<br />

Konepajateollisuuden tärkeimmät<br />

<br />

Näe alan kone-, laite ja työkalu-uutuudet.<br />

<br />

KONEPAJAMESSUT.FI<br />

NORDICWELDINGEXPO.FI<br />

3DNEWMATERIALS.FI<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 13 17

MAINOS<br />

Tavataan<br />

Pulp & Beyond<br />

messuilla<br />

osastolta B64.<br />

Sulzerilla<br />

panostetaan<br />

asiakassuhteisiin<br />

Maailmanluokan<br />

pumppukaupoissa<br />

suurin arvo luodaan<br />

asiakkaan kanssa.<br />

Sulzerin strateginen<br />

painopiste on valikoiman<br />

kehittämisessä asiakkaan<br />

tarpeiden ja kilpailukyvyn<br />

pohjalta. Siksi asiakassuhteisiin<br />

panostetaan huomattavasti. Yhteistyö<br />

asiakasprosessien parantamisessa on<br />

olennainen osa toimintaa ja molemminpuoliseen<br />

tutkimus- ja kehitystoimintaan<br />

panostetaan paljon.<br />

Huippuluokkaisten prosessilaitteiden<br />

taustalla on ymmärrys<br />

asiakkaan tarpeista<br />

Pitkäaikainen suhde on pohja<br />

syvälliselle asiakastuntemukselle.<br />

Syvä tuntemus asiakkaan<br />

toiminnasta vaatii avointa kommunikaatiota<br />

ja yhdessä tekemistä.<br />

Avoimuus luo luottamusta ja<br />

vahvistaa suhteita entisestään.<br />

14 promaint 1/<strong>2024</strong>

MAINOS<br />

– Asiakas voi olla aina varma<br />

siitä, että on meille tärkein.<br />

Hyödynnämme monialaista kokemustamme<br />

ja tietämystämme<br />

heidän prosessiensa parantamiseksi,<br />

huoltoinsinööri Aaro<br />

Kukkurainen kertoo.<br />

Mitä enemmän asiakkaan prosesseista,<br />

sovelluksista ja kehityskohteista<br />

opitaan, sen paremmin<br />

voidaan tarjota räätälöityjä<br />

ratkaisuja ja palveluja sekä opastaa<br />

asiakasta oman toimintansa<br />

tehostamisessa. Parhaimmillaan<br />

yhteistyö voi johtaa myös innovatiivisiin<br />

ratkaisuihin.<br />

– Asiakkaamme tietävät, että<br />

ymmärrämme heidän tarpeensa<br />

ja he voivat luottaa kykyymme<br />

toimittaa laadukkaita tuotteita<br />

tai palveluita. Tavoitteenani on<br />

tukea tätä omalla tekemiselläni,<br />

summaa huoltoliiketoiminnan<br />

päällikkö Niko Toikka.<br />

Joustavuus<br />

asiakastarpeissa kattaa<br />

tuotteiden elinkaaren<br />

Vaikka valmistavassa teollisuudessa<br />

usein pyritään tuottamaan<br />

standardia, on Sulzerin tuotevalikoima<br />

kehitetty muuntelukykyiseksi<br />

tehokkuudesta tinkimättä.<br />

Tiivis yhteistyö tuotekehityksen<br />

ja tuotannon välillä takaa uusien<br />

ja edistyksellisten ratkaisujen<br />

luomisen. Pumpputyypin täsmällisellä<br />

valinnalla, laajalla<br />

materiaalivalikoimalla ja erilaisilla<br />

komponenteilla pystytään<br />

vastaamaan useimpien teollisten<br />

prosessien erityisvaatimuksiin<br />

sekä kirimään esimerkiksi toimitusajassa.<br />

Parhaiden mahdollisten ratkaisujen<br />

tarjoaminen asiakkaalle<br />

on selviö, mutta laitteiden<br />

muutostarpeet ovat asia, joihin<br />

tarvitaan syvällisempää tuote- ja<br />

prosessiosaamista. Sulzerilla<br />

on kattavasti mahdollisuuksia<br />

muunnella ja päivittää laitteita<br />

asiakkaan tarpeiden ja prosessin<br />

muuttuessa.<br />

– Oman valikoiman syvä tuntemus<br />

ja asiantuntijoidemme jatkuva<br />

koulutus ovat avainasemassa,<br />

jotta pystymme tarjoamaan<br />

ratkaisuja myös erikoisempiin<br />

Huoltomiehet Jani Tukeva (vas.) ja Samu Ojala palvelevat asiakkaita.<br />

tarpeisiin, kertoo prosessipumppujen<br />

pääsuunnittelija Jouni<br />

Vartiainen.<br />

– Jatkuva oppiminen ja osaamisen<br />

syventäminen pitää myös<br />

omaa mielenkiintoa yllä tehokkaasti,<br />

hän lisää.<br />

Tavallisimmin asiakastyön<br />

erikoistoiveet tarkoittavat asiakkaan<br />

prosessia varten valikoituja<br />

teknisiä ominaisuuksia, mutta<br />

erikoisempiakin tapauksia on<br />

tullut vastaan. Esimerkiksi pumpun<br />

maalaaminen asiakkaan<br />

toiveiden mukaan ei ole täysin<br />

ennenkuulumatonta.<br />

– Hauska tapaus, mikä itselle<br />

muistuu mieleen, on vaaleanpunaiset<br />

prosessipumput. Ne olivat<br />

kerrassaan veikeä näky! muistelee<br />

Vartiainen.<br />

Myös Sulzerin omaa toimintaa<br />

on järjestelty edesauttamaan sujuvaa<br />

asiakastyötä ja vastaamaan<br />

nopeammin esimerkiksi huollon<br />

tarpeisiin.<br />

– Huoltokeskusten toimintaa<br />

on kehitetty ja ne sijaitsevat<br />

asiakaskohteisiin nähden keskeisesti,<br />

hyvän saavutettavuuden ja<br />

nopean palvelun takaamiseksi”,<br />

kertoo Niko Toikka<br />

Asiakas on kehitystyön<br />

keskiössä<br />

Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa<br />

tuottaa innovaatioita prosessiteollisuuteen.<br />

Useat tuotekehitysprojektit<br />

ovat lähtöisin asiakastyön lomassa<br />

ilmenneistä tarpeista ja erityistilanteista,<br />

joihin on kehitetty uusi laite,<br />

ominaisuus tai teknologia.<br />

– Globaalin markkinajohtajan asema<br />

puu- ja paperiteollisuuden pumppuratkaisuissa<br />

rakentuu pitkälle<br />

yhteistyölle suomalaisten paperiteollisuuden<br />

toimijoiden kanssa, kertoo<br />

segmenttijohtaja Sirpa Välimaa.<br />

Sulzer on teknologiapartnerina<br />

useissa asiakkaiden kehityshankkeissa,<br />

joissa roolina on konsultoida<br />

pumppaus- ja prosessilaitteiston kehittämisessä.<br />

Laitteet valikoidaan ja<br />

räätälöidään vastaamaan asiakkaan<br />

tarpeita. Lisäksi kehitetään täysin<br />

uusia ratkaisuja esimerkiksi uudenlaisille<br />

raaka-aineille, joita asiakkaat<br />

haluavat hyödyntää tehokkaammin.<br />

Juho Aalto Sulzerin<br />

tutkimuskeskuksessa.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 15

PROMAINT INNOVAATIOPALKINTO – VALMET<br />

TEKSTI: VALMET<br />

KUVAT: VALMET<br />

Digitalisaatio<br />

avaa uusia<br />

mahdollisuuksia<br />

Neljäs teollinen vallankumous kymmenisen vuotta sitten oli teollisen internetin,<br />

reaaliaikaisen datan ja koneoppimisen esiinmarssi. Digitalisaatiolta odotettiin<br />

ihmetekoja, mutta varsinkin kunnossapidon osalta muutos on ollut hidasta.<br />

Esimerkiksi ennakoivan kunnossapidon tueksi räätälöityjä teollisen internetin<br />

sovelluksia on otettu laajemmin käyttöön vasta viime vuosina.<br />

16 promaint 1/<strong>2024</strong>

– Etävalvonnan avulla<br />

voimme havaita<br />

orastavan ongelman<br />

ajoissa, ja se voidaan<br />

korjata ennen<br />

isompaa vahinkoa<br />

ja merkittäviä<br />

taloudellisia tappioita,<br />

Mika Kari sanoo.<br />

Valmet tarjoaa teollisen internetin<br />

etävalvonta- ja<br />

optimointipalveluita sellu-,<br />

paperi- ja kartonki- sekä<br />

energiayhtiöille. Palvelut soveltuvat<br />

esimerkiksi laitoksen suorituskyvyn<br />

parantamiseen tai kunnossapidon<br />

suunnitteluun. Marraskuussa 2023<br />

Valmetin teollisen internetin palvelukokonaisuus<br />

palkittiin Kunnossapitoyhdistys<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n innovaatiopalkinnolla.<br />

– Palkinto osoittaa, että olemme<br />

tehneet oikeita asioita kunnossapitopalveluidemme<br />

kehittämiseksi, ja<br />

olemme siitä erittäin ylpeitä. Ainutlaatuisen<br />

palvelukokonaisuutemme<br />

keskeisiä elementtejä ovat teollisen<br />

internetin sovellukset ja niihin liittyvät<br />

asiantuntijapalvelut, yhden luukun<br />

periaatteella toimiva asiakasportaali<br />

sekä monitoroitava laitekanta asiakaslaitoksillamme.<br />

Käytännössä hyödynnämme<br />

dataa asiakkaidemme koneilta<br />

ja laitoksilta ja jalostamme sen lisäarvoksi<br />

laajan asiantuntemuksemme<br />

ja modernien analytiikkatyökalujemme<br />

avulla.<br />

Vahvuutemme digitaalisten<br />

palveluiden toimittajana on<br />

ehdottomasti pitkä historiamme<br />

niin tuotantoteknologioiden<br />

kuin automaatiojärjestelmien<br />

kehittäjänä, sanoo<br />

Mika Kari Valmetilta.<br />

Mika Kari toimii teollisen<br />

internetin palveluiden teknologiapäällikkönä<br />

Valmetin<br />

Palvelut-liiketoimintalinjan Board and<br />

Paper Solutions -yksikössä.<br />

Asiantuntijat kääntävät<br />

datan lisäarvoksi<br />

Valmetin teollisen internetin sovellukset<br />

visualisoivat asiakkaan koneilta<br />

ja laitoksilta kerätyn datan helposti<br />

ymmärrettävään muotoon – tavoitteena<br />

esimerkiksi prosessin vaihtelun<br />

vähentäminen, tuotannon laadun<br />

parantaminen, paperi- tai kartonkikoneen<br />

ratakatkojen vähentäminen,<br />

kunnossapidon suunnittelu tai teknisen<br />

hyötysuhteen parantaminen.<br />

– On tärkeää ymmärtää, että<br />

teollinen internet sovelluksineen<br />

ei ole vain tekniikkaa – lisäarvo perustuu<br />

ihmisen asiantuntemukseen,<br />

ja siksi sovelluksiimme sisältyykin<br />

aina yhteys palvelukeskukseemme.<br />

Keskuksissa työskentelee haastaviin<br />

asiantuntijatehtäviin kouliintuneita<br />

henkilöitä, joilla on syvällinen ymmärrys<br />

koneista, prosesseista ja automaatiosta.<br />

Verkostona toimiessaan he<br />

tukevat toinen toistaan löytääkseen<br />

aina optimaalisen ratkaisun asiakkaan<br />

haasteeseen, Kari kertoo.<br />

Digitaalinen<br />

ratkaisu<br />

tuottaa eniten lisäarvoa<br />

silloin kun se<br />

saadaan kytkettyä<br />

operatiiviseen tekemiseen.”<br />

Etävalvonta tuo<br />

kustannussäästöjä<br />

Kunnossapidon osalta Kari mainitsee<br />

kehityksen olevan kohti laajentuvaa<br />

palvelutarjontaa – dataa käytetään<br />

yhä enemmän myös kunnossapidon<br />

kannalta tarpeellisiin sovelluksiin.<br />

Niiden lisäarvo syntyy erityisesti etänä<br />

tarjottavien monitorointi- ja asiantuntijapalveluiden<br />

kautta.<br />

– Sovelluksemme käsittelevät asiakkaan<br />

konelinjan tai laitoksen dataa<br />

keskeytyksettä, ja poikkeamia havaitessaan<br />

ne lähettävät hälytyksen palvelukeskuksen<br />

asiantuntijatiimille.<br />

Tiimimme<br />

analysoi<br />

poikkeaman,<br />

tunnistaa<br />

ongelman<br />

ja siihen<br />

johtaneet<br />

syyt sekä<br />

etsii parhaat<br />

vaihtoehdot<br />

ongelman<br />

ratkaisemiseksi. Etänä tarjottava<br />

palvelu ei ole aikaan tai paikkaan<br />

sidottua, mikä lisää palvelun saavutettavuutta<br />

kaikkialla maailmassa, Kari<br />

sanoo.<br />

– Asiakkaan kannalta etäpalveluiden<br />

lisäarvo on helposti mitattavissa<br />

rahassa – säästöä syntyy esimerkiksi<br />

matkustamisesta, ajasta, energiasta,<br />

raaka-aineista ja päästöistä. Paperitai<br />

kartonkikoneella yllättävä tuotannon<br />

keskeytyminen ja sitä seuraava<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 15 17

PROMAINT INNOVAATIOPALKINTO – VALMET<br />

ongelmien ratkaiseminen voi päivätasolla<br />

maksaa huomattavia summia.<br />

Etävalvonnan avulla voimme havaita<br />

orastavan ongelman ajoissa ja se voidaan<br />

korjata ennen isompaa vahinkoa<br />

ja merkittäviä taloudellisia tappioita,<br />

hän jatkaa.<br />

Etäpalvelu on mahdollista pilviratkaisun<br />

ansiosta. Yhtiö on myös kehittänyt<br />

oman informaatioalustansa, jonka<br />

avulla sovellukset voivat hyödyntää<br />

ja yhdistellä eri lähteistä tulevaa dataa.<br />

Tyypillisesti dataa saadaan koneen tai<br />

laitoksen automaatiojärjestelmän lisäksi<br />

esimerkiksi laboratorio- tai kunnossapitojärjestelmästä.<br />

Data resurssoinnin ohjaajana<br />

Monia laitosympäristössä suoritettavia<br />

tehtäviä on jo pitkään automatisoitu,<br />

mutta kunnossapitoon liittyy edelleen<br />

paljon mekaanista, ihmisen suorittamaa<br />

työtä. Digitalisaatio ei tätä työtä itsessään<br />

poista, mutta sitä voi hyödyntää<br />

muun muassa kunnossapidon toimenpiteiden<br />

ja resurssien kohdistamiseen.<br />

– Data kertoo meille laitteen käyttäytymisestä<br />

asioita, joita emme silmällä<br />

näe. Esimerkiksi monet rutiininomaiset<br />

tarkastukset voidaan välttää dataan<br />

perustuen, ja siten lisätä sisäistä tehokkuutta<br />

laitoksella. Monia töitä voidaan<br />

tänä päivänä automatisoida, mikä myös<br />

tehostaa työntekoa – puhumattakaan<br />

henkilökunnan työoloihin ja turvallisuuteen<br />

vaikuttavista töistä, jotka myös<br />

voidaan antaa automatiikan hoidettavaksi,<br />

Kari mainitsee.<br />

Pitkäjänteinen yhteistyö<br />

johtaa parhaisiin tuloksiin<br />

Tyypillisesti Valmetin teollisen internetin<br />

sovelluksia<br />

otetaan käyttöön<br />

uuden, automaatioasteeltaan<br />

korkean<br />

konelinjan tai laitoksen<br />

käyttöönoton<br />

yhteydessä.<br />

Modernisointiprojektien<br />

myötä<br />

automaatio lisääntyy<br />

myös vanhoilla<br />

laitoksilla, minkä<br />

vuoksi palveluiden<br />

Data<br />

kertoo<br />

meille laitteen<br />

käyttäytymisestä<br />

asioita, joita<br />

emme silmällä<br />

näe.”<br />

kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Teollisen<br />

internetin sovelluksiin liittyy usein<br />

monivuotinen palvelusopimus, jonka<br />

sisältö räätälöidään asiakkaan tarpeiden<br />

mukaan.<br />

– Digitaalinen ratkaisu tuottaa<br />

eniten lisäarvoa silloin kun se saadaan<br />

kytkettyä operatiiviseen tekemiseen<br />

esimerkiksi reaaliaikaisten hälytysten<br />

avulla. Datasta itsestään on suurin<br />

hyöty silloin kun se auttaa operaattoria<br />

tai kunnossapitäjää tekemään<br />

päätöksiä sekä aikatauluttamaan ja<br />

priorisoimaan toimenpiteitä päivittäisessä<br />

työssään. Asiakasyrityksemme<br />

hyödyntävät teollisen internetin sovelluksia<br />

kukin omalla tavallaan, mutta<br />

vikaantumisen estäminen ja ennakoiva<br />

kunnossapito ovat käyttökohteista<br />

tärkeimpiä. Kasvavaa<br />

kiinnostusta on myös<br />

tuotannon optimoinnille<br />

ja energiansäästölle, Mika<br />

Kari kertoo.<br />

– Konelinjat ja laitokset<br />

ovat aina yksilöllisiä.<br />

Mitä pidempään saamme<br />

mahdollisuuden kulkea<br />

asiakkaan ja heidän<br />

prosessiensa rinnalla,<br />

sitä paremmin opimme<br />

ymmärtämään myös kertyvää<br />

dataa. Pitkäjänteisen yhteistyön<br />

tuloksena asiantuntijamme osaavat<br />

suositella tarvittavia ratkaisuja niin<br />

kunnossapitoon kuin muille erikseen<br />

sovittaville osa-alueille oikea-aikaisesti<br />

ja aina asiakkaan tavoitteita tukien,<br />

hän jatkaa.<br />

18 promaint 1/<strong>2024</strong>

PROMAINT INNOVAATIOPALKINTO – VALMET<br />

Mika Kari<br />

• Diplomi-insinööri,<br />

tuotantotalous; teollisuustalous<br />

• Lean six sigma green belt, Johtamisen<br />

erikoisammattitutkinto<br />

• Globaali teknologiapäällikkö, Valmet Teollinen Internet (VII)<br />

• Valmet Technologies Oy, Board, Paper and Tissue Solutions,<br />

Services Business Line<br />

• Kesätöihin paperitehtaan kunnossapitoon v. 1995<br />

• Laaja kokemus kunnossapidon kehitys- ja johtotehtävistä<br />

Suomessa ja ulkomailla<br />

• Aikaisemmat työnantajat: Efora (Stora Enso Suomen<br />

kunnossapito), UPM-Kymmene (nyk. UPM), Metsä-Botnia<br />

(nyk. Metsä Fibre), Metso (nyk. Valmet), Ramse Consulting<br />

(jossa toimeksiantoja mm. Teollisuuden Voima,<br />

Neste, Outotec)<br />

• Perhe: Puoliso ja kaksi lasta<br />

• Harrastukset: Vanhat autot,<br />

purjehdus, laskettelu<br />

– Konelinjat ja laitokset ovat aina yksilöllisiä. Mitä<br />

pidempään saamme mahdollisuuden kulkea asiakkaan<br />

ja heidän prosessiensa rinnalla, sitä paremmin opimme<br />

ymmärtämään myös kertyvää dataa.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 19

KUNNOSSAPITOJÄRJESTELMÄT<br />

TEKSTI: MATLEENA RONKAINEN, VINCITEAM<br />

KUVAT: VINCIT, ISTOCK<br />

Kunnossapidon<br />

edelläkävijät<br />

eivät pelkää<br />

muutosta<br />

20 promaint 1/<strong>2024</strong>

KUNNOSSAPITOJÄRJESTELMÄT<br />

Entistä kehittyneemmät kunnossapitojärjestelmät<br />

tuovat kunnossapitoon ja liiketoimintaan kiistattomia<br />

hyötyjä, mutta miksi uuden järjestelmän käyttöönotto<br />

pelottaa niin monia organisaatioita?<br />

Tietotekniikan kehittyminen,<br />

tietojenkäsittely ja automatisointi<br />

ovat mullistaneet monia<br />

liiketoiminnan osa-alueita,<br />

eikä kunnossapito ole tässä poikkeus.<br />

Teknologinen murros ei ole kuitenkaan<br />

vielä päässyt täyteen kukoistukseensa<br />

kunnossapidon liiketoimintaalueella.<br />

Käyttövarmuuden hallinnalla on tänä<br />

päivänä merkittävä rooli kannattavassa<br />

liiketoiminnassa, ja vaatimukset<br />

esimerkiksi kunnossapidon tapahtumakirjausten<br />

laatua ja määrää kohtaan<br />

ovat koventuneet. Vaikka kehityksen<br />

myötä markkinoilla on tarjolla järjestelmiä,<br />

jotka vastaisivat nykyaikaisen<br />

kunnossapidon tarpeisiin, näitä ei ole<br />

otettu toistaiseksi käyttöön kuin harvoissa<br />

organisaatioissa.<br />

Tämä on sääli, sillä kehittyneiden<br />

järjestelmäteknologioiden integrointi<br />

kunnossapidon prosesseihin tarjoaa<br />

merkittäviä etuja liiketoiminnalle ja<br />

parantaa kilpailukykyä usein eri tavoin:<br />

• Kunnossapitojärjestelmillä voidaan<br />

merkittävästi parantaa käyttövarmuutta<br />

ja tuotannon tehokkuutta,<br />

sekä varmistaa tasainen tuotanto ja<br />

toimitusvarmuus. Nykyajan monimutkaisissa<br />

tuotantoprosesseissa<br />

lyhyetkin seisokit voivat aiheuttaa<br />

välittömien kustannusten lisäksi<br />

toimitusvaikeuksia ja sitä kautta<br />

jopa vakavia mainehaittoja. Modernien<br />

järjestelmien avulla nämä on<br />

mahdollista välttää, jolloin saavutetaan<br />

merkittäviä liiketoimintahyötyjä.<br />

• Älykäs ja ennakoiva kunnossapito<br />

mahdollistaa laiteinvestointien<br />

paremman kannattavuuden pidentämällä<br />

laitteiden käyttöikää. Käyttöomaisuuden<br />

pidempi elinkaari<br />

lykkää korvausinvestointien tarvetta<br />

vapauttaen pääomaa tehokkaampaan<br />

käyttöön.<br />

• Käyttäjäystävälliset järjestelmät tehostavat<br />

työntekijöiden suorituskykyä<br />

tarjoamalla ajantasaista tietoa<br />

laitteiden tilasta ja huolloista, mikä<br />

parantaa työn tehokkuutta, mielekkyyttä<br />

sekä tuottavuutta.<br />

• Kunnossapitojärjestelmällä voidaan<br />

vaikuttaa suoraan varaosavaraston<br />

hallintaan sekä varmistaa oikeaaikainen<br />

ja oikean tasoinen varaosien<br />

varastointi. Tämä on olennaista<br />

sekä kustannusten hallinnassa että<br />

käyttövarmuuden kannalta kriittisten<br />

varaosien saatavuuden turvaamisessa.<br />

• Kunnossapitojärjestelmä kerää<br />

tärkeää tietoa kunnossapidosta ja<br />

tuotantoprosessin tilasta. Tämän<br />

tiedon jalostaminen mahdollistaa<br />

trendien tunnistamisen ja ennakoivamman<br />

päätöksenteon.<br />

Eikö kuulostakin houkuttelevalta? Mikä<br />

sitten pidättelee organisaatioita?<br />

Muutos haastaa ja pelottaa<br />

Uuden teknologian tai järjestelmän<br />

käyttöönotto voi vaikuttaa haastavalta,<br />

etenkin niille organisaatioille, joilla<br />

ei esimerkiksi ole riittävää kokemusta<br />

tietojärjestelmien vaihdosta tai<br />

muuten vahvaa teknologiaosaamista<br />

omassa organisaatiossa. Muutos ei<br />

ikinä rajoitu pelkästään uuden järjestelmän<br />

käyttöön, vaan se edellyttää<br />

aina myös organisaation kulttuurin ja<br />

toimintatapojen päivittämistä. Tämä<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 21

KUNNOSSAPITOJÄRJESTELMÄT<br />

voi aiheuttaa epävarmuutta ja jopa<br />

vastustusta totuttujen vanhojen käytäntöjen<br />

ollessa uhattuna. Monesti<br />

saattaa tuntua, että olisi helpompaa<br />

vain tyytyä vanhaan järjestelmään sen<br />

puutteista huolimatta, kuin hypätä<br />

kohti uutta ja tuntematonta.<br />

Kunnossapito on usein jo itsessään<br />

monimutkainen kokonaisuus, johon<br />

linkittyy usein ulkoistettuja kunnossapidon<br />

kumppaneita sekä muita sidosryhmiä.<br />

Uuden järjestelmän tulisi<br />

sopia saumattomasti organisaation<br />

kunnossapitoprosessiin, historiaan,<br />

vaadittuihin toiminnallisuuksiin ja<br />

kehityssuunnitelmiin. Järjestelmän<br />

vaihtaminen voi näyttäytyä monimutkaiselta,<br />

vaikka oikeanlainen<br />

järjestelmä ja ammattitaitoinen<br />

järjestelmäkumppani<br />

voisi madaltaa kynnystä<br />

muutokselle merkittävästi.<br />

Yleisin huoli liittyy investointikustannuksiin<br />

ja<br />

resursseihin. Järjestelmän<br />

käyttöönotto edellyttää<br />

usein satsausta uuteen teknologiaan<br />

ja osaamisen kehittämiseen.<br />

Lisäksi uuden<br />

järjestelmän kartoitus, käyttöönotto<br />

sekä koulutus vaativat organisaatiolta<br />

osaamista ja ajallisia resursseja.<br />

Mahdolliset haasteet siis ymmärrettävästi<br />

jännittävät monia, vaikka<br />

aikaisemmin kuvatut digitalisaation<br />

hyödyt parhaimmillaan mullistaisivat<br />

koko liiketoiminnan.<br />

Ylitä esteet osaavan<br />

kumppanin avulla<br />

Uuden kunnossapitojärjestelmän<br />

käyttöönotossa on olennaista valita<br />

rinnalle kumppani, jolla on vahvaa<br />

osaamista IT-alalta ja kunnossapidosta.<br />

Tällainen osaamisprofiili mahdollistaa<br />

teknologisten ratkaisujen ja<br />

järjestelmien soveltamisen käytännön<br />

kunnossapitotarpeisiin tehokkaasti ja<br />

kokonaisvaltaisesti.<br />

VincitEAMin projektipäälliköllä<br />

Juhani Lehtosella on vuosien<br />

kokemus onnistuneista käyttöönottoprojekteista.<br />

Lehtosen mielestä<br />

käyttöönottoprojektissa kumppanin<br />

tärkein tehtävä on ottaa vetovastuu<br />

projektista sekä luoda luottamusta ja<br />

selkeyttä.<br />

– Heti liikkeelle lähdettäessä luomme<br />

ymmärrystä projektin eri vaiheista,<br />

projektiin tarvittavista henkilöistä<br />

sekä heidän rooleistaan. Projektia tukevat<br />

erilaiset työkalut, jotka lisäävät<br />

läpinäkyvyyttä ja helpottavat kommunikointia,<br />

Lehtonen sanoo.<br />

Tarkka lähtötilanteen kartoitus<br />

luo pohjan<br />

Lehtonen korostaa myös lähtötilanteen<br />

kartoituksen merkitystä, jotta<br />

organisaation tuotannon, kunnossapidon<br />

ja tiedonhallinnan prosesseista<br />

saadaan mahdollisimman tarkka kokonaiskuva.<br />

Kartoituksen perusteella<br />

voidaan löytää selkeimmät askeleet<br />

sille, mikä on kriittistä saada heti<br />

kuntoon, ja mikä on tavoitetila tulevaisuudessa.<br />

Koko kehitysharppausta<br />

ei pidä tehdä kerralla vaan hallitusti<br />

askel askeleelta.<br />

Varmista kilpailukyky myös<br />

tulevaisuudessa<br />

Moderni kunnossapitojärjestelmä<br />

tarjoaa selkeitä etuja liiketoiminnalle,<br />

ja vaikka sen käyttöönotto saattaa herättää<br />

epävarmuutta, on tärkeää ottaa<br />

askel kohti tulevaisuutta. Pysyminen<br />

vanhoissa käytännöissä saattaa antaa<br />

lyhytaikaista turvallisuuden tunnetta,<br />

mutta tarjoaa samaan aikaan kilpailijoille<br />

mahdollisuuden ottaa etumatkaa<br />

ja tehostaa omaa toimintaansa.<br />

Rohkeus hypätä mukaan teknologiseen<br />

kehitykseen on avainasemassa,<br />

kun yritys haluaa varmistaa kilpailukykynsä<br />

ja tehokkuutensa myös tulevaisuudessa.<br />

Käyttöönottoprojektissa<br />

kumppanin<br />

tärkein tehtävä on ottaa<br />

vetovastuu projektista sekä<br />

luoda luottamusta ja selkeyttä.”<br />

– Välillä törmään ajatteluun, jossa<br />

ei ehkä täysin ymmärretä yhteistyön<br />

roolia käyttöönottoprojektissa, vaan<br />

oletetaan, että uusi järjestelmä itsessään<br />

korjaa vanhat kunnossapitotiedot<br />

ja toimintamallit. Jos käyttöönottoprojektia<br />

ei johdeta määrätietoisesti<br />

ja ammattimaisesti, voi<br />

järjestelmän hyödyntäminen<br />

jäädä vajavaiseksi.<br />

Projektin toteuttaminen<br />

vaatii oman toiminnan<br />

ja kerätyn kunnossapitotiedon perusteellista<br />

tarkastelua. Tämä luo<br />

vankan pohjan kunnossapidon kehittämiselle<br />

ja mahdollistaa merkittävän<br />

tasoloikan. Juhanin mielestä uuden<br />

järjestelmän käyttöönotto onkin parhaimmillaan<br />

kokonaisvaltainen kehityshanke,<br />

joka voi mullistaa yrityksen<br />

kunnossapidon perusteellisesti.<br />

– Projektia tukevat erilaiset työkalut,<br />

jotka lisäävät läpinäkyvyyttä<br />

ja helpottavat kommunikointia,<br />

VincitEAMin projektipäällikkö Juhani<br />

Lehtonen sanoo.<br />

22 promaint 1/<strong>2024</strong>

CONFERENCE | EXHIBITION | BUSINESS MEETINGS<br />

Get your<br />

ticket now!<br />

nordicnuclearforum.fi<br />

21–22 May <strong>2024</strong><br />

Little Finlandia | Helsinki, Finland + online<br />

The Nordic's largest business networking event<br />

of the nuclear sector.<br />

Get business insights from 30+ industry leaders<br />

and network with key stakeholders.<br />

ORGANIZED BY<br />

IN COOPERATION WITH<br />

MAIN PARTNERS

MAINOS<br />

Teollisuuden prosessien<br />

tehostaminen<br />

koneoppimisella vaatii<br />

dataa ja osaamista<br />

TEKSTI: RIIKKA KORHONEN, TUNTIOPETTAJA JA PAULI MIKKONEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU<br />

Suomen tavoitteet hiilineutraaliuden<br />

saavuttamiseksi<br />

2035 edellyttää<br />

vähäpäästöisyyttä tukevia<br />

innovaatioita ja investointeja uusiin<br />

teknologioihin. Tarpeisiin pyritään<br />

vastaamaan data-analytiikalla ja<br />

koneoppimisella teollisuuden kunnonvalvonnan<br />

ja prosessinohjauksen<br />

tehostamiseksi. Saavutettavia<br />

hyötyjä voivat olla vähäisemmät<br />

tuotantohäiriöt ja kokonaiskustannusten<br />

lasku.<br />

Oulun yliopiston mittaustekniikan<br />

yksikkö (MITY) Kajaanin<br />

yliopistokeskuksesta sekä Kajaanin<br />

ammattikorkeakoulu (KAMK) yhdessä<br />

paikallisten yhteistyöyritysten<br />

kanssa ovat TEODIMI (Teollisuusprosessien<br />

hallinta digitaalisilla työkaluilla<br />

ja mittauksilla) -hankkeessa<br />

lähteneet kehittämään ratkaisuja,<br />

joiden avulla prosesseja pystyttäisiin<br />

hallitsemaan entistä paremmin.<br />

TEODIMI-hankkeessa on hyödynnetty<br />

KAMKin tutkimus- ja kehitystoiminnan<br />

osaamista teollisuuden<br />

älykkäiden ratkaisujen kehittäjänä<br />

sekä MITY:n mittaustekniikkaan<br />

liittyvää asiantuntemusta erityisesti<br />

teollisuuden kiertovesien mittausteknologiassa<br />

ja analysoinnissa.<br />

Osaamista tarvitaan ja<br />

tarjotaan<br />

Toimiva kunnossapito edellyttää<br />

suunnitelmallista ja hallittua toimintaa<br />

monella tasolla. Kun edistyneitä<br />

digitaalisia ratkaisuja lähdetään sovel-<br />

tamaan, myös osaamistarve täytyy päivittää.<br />

Perinteisen kunnossapitotyön<br />

rinnalle tarvitaan osaamista ja ymmärrystä<br />

erilaisista data-analytiikan<br />

menetelmistä ja niiden soveltamisesta<br />

teollisuuteen. Siihen tarpeeseen Kajaanin<br />

ammattikorkeakoulu pyrkii<br />

vastaamaan.<br />

Konetekniikan insinöörikoulutuksen<br />

ja sen kunnossapidon suuntautumisvaihtoehdon<br />

lisäksi vuodesta 2019<br />

on ollut käynnissä Datasta tekoälyyn<br />

koulutus tieto- ja viestintätekniikan<br />

insinööreille Kajaanissa ja myöhem-<br />

24 promaint 1/<strong>2024</strong>

MAINOS<br />

min pääkaupunkiseudulla käynnistyneenä<br />

monimuotokoulutuksena. Myös<br />

hankkeen aikana hyödynnettiin mahdollisuutta<br />

kehittää hankehenkilöstön<br />

omaa osaamista ja tarjottiin koulutusta<br />

niin kunnossapidosta kuin kunnonvalvonnasta<br />

sekä data-analytiikasta ja<br />

koneoppimisesta.<br />

Lisäarvoa datasta<br />

Nykyisellään teollisuusprosesseista<br />

tulee paljon dataa eri lähteistä. Rajaarvoihin<br />

ja yksinkertaisiin algoritmeihin<br />

perustuvaa data-analytiikkaa hyödynnetään<br />

jo varsin hyvin. Realististen<br />

tavoitteiden asettaminen, oikeiden<br />

kysymysten kysyminen ja niiden pe-<br />

Virtuaalinen malli bioliuotuskasan puhaltimista.<br />

Kuva: Kajaanin ammattikorkeakoulu<br />

rusteella koneoppimismallien luominen<br />

aiheuttaa uudenlaisia haasteita,<br />

joihin teollisuusyrityksillä itsellään ei<br />

välttämättä ole osaamista ja resursseja.<br />

Tarve tiedostetaan ja esimerkiksi<br />

Teknologiateollisuus ry ilmoitti kotisivuillaan<br />

13 MEur investoinnista<br />

tekoälyyn (14.11.2023).<br />

Hankkeen aikana kehitettiin koneoppimista<br />

kahteen eri käyttötarkoitukseen<br />

yhteistyössä Terrafamen<br />

kanssa. Ensiksi metallien talteenoton<br />

prosessivaiheen ennustettavuutta<br />

pyrittiin parantamaan. Prosessissa tapahtuva<br />

vaihtelu vaikuttaa tuotoksen<br />

laatuun ja on haaste jatkokäsittelyä<br />

silmällä pitäen. Siksi tutkittiin neuroverkolla<br />

toteutettua regressiomallia<br />

antamaan lisätietoa prosessiohjaukseen.<br />

Toinen kohde oli Terrafamen bioliuotuskasojen<br />

puhaltimet ja niiden<br />

huollon ajankohtien ennustaminen.<br />

Siinä käytettiin apuna kunnossapidon<br />

dataa ja huoltokirjauksia sekä pyrittiin<br />

kouluttamaan neuroverkkoluokittelija<br />

tunnistamaan huoltoja edeltäviä<br />

ajankohtia.<br />

Johtopäätökset<br />

Prosessin ennustamisessa validointimenetelmänä<br />

käytettiin oletusta, että<br />

ennustettava kohdemuuttuja pysyy<br />

vakiona ennusteen ajanhetkeen asti (8<br />

tai 12 tai 24 h eteenpäin). Tämä siksi,<br />

että kohdemuuttuja pysyi aika hyvin<br />

vakiona pitkällä aikavälillä, mutta lyhyemmällä<br />

aikavälillä siinä oli eritaajuista<br />

vaihtelua. Neuroverkkomallin<br />

generoima ennuste pystyi seuraamaan<br />

kohdemuuttujaa pääsääntöisesti,<br />

mutta se ei reagoinut nopeisiin<br />

muutoksiin luotettavasti ja testatuilla<br />

ennustepituuksilla se toimi hieman<br />

validointimenetelmää paremmin.<br />

Neuroverkkomallia, joka tunnistaisi<br />

luotettavasti monisyisiä vikatilanteita,<br />

ei ole helppo toteuttaa. Kun kavennettiin<br />

vikatilanteiden valikoimaa<br />

yleisimpiin, esim. lisääntyneeseen<br />

tärinään liittyviin, saatiin parempaa<br />

korrelaatiota. Parhaat tulokset kuitenkin<br />

saavutettiin pääkomponenttianalyysin<br />

poikkeamia analysoimalla.<br />

Lisäksi hankkeen konkreettisia<br />

tuloksia olivat suositukset huoltotapahtumien<br />

kirjauksien tarkemmalle<br />

luokittelulle sekä muille dataan ja sen<br />

hallintaan liittyville toimenpiteille.<br />

Koneoppimisen merkitys tulee korostumaan<br />

tulevaisuudessa, mutta se<br />

ei korvaa kunnossapidon osaamista.<br />

Sen tuoma lisäarvo nojaa osaamiseen<br />

sekä datan järjestelmälliseen keräämiseen<br />

ja laatuun. Joka tapauksessa<br />

mahdollisuuksia on mm. käytettävyyden<br />

parantamisessa, koneiden ja laitteiden<br />

käyttöiän hallinnassa tai ympäristövaikutusten<br />

pienentämisessä.<br />

TEODIMI-hanketta on rahoittanut<br />

EU:n EAKR-rahasto Kainuun liiton<br />

kautta.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 25

JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />

HSY:n jätevedenpuhdistuksen<br />

kunnossapitopäällikkö Kari Reinikainen<br />

Kari Reinikainen toimii HSY:n jätevedenpuhdistuksessa<br />

kunnossapitoyksikön päällikkönä. Takana on yli 20 vuoden<br />

ura HSY:llä, pääosin kunnossapidossa. Kari toimi Blominmäen<br />

puhdistamon rakennusprojektin projektijohtajana vuosien<br />

2019–2023 ajan. Viikinmäen laitoksen toimiessa vakiintuneella<br />

tavalla, on tehtävien pääpaino tällä hetkellä Blominmäen<br />

toimintojen kehittämisessä ja kunnossapidon suunnittelussa.<br />

HSY:n jätevedenpuhdistuksen kunnossapidon organisaatiossa<br />

on tällä hetkellä yhteensä 43 henkilöä, joista Blominmäessä<br />

työskentelee 15 henkilöä. Karilla on konttori sekä<br />

Viikinmäen että Blominmäen<br />

jätevedenpuhdistamoilla.<br />

26 promaint 1/<strong>2024</strong><br />

Blominmäen<br />

jätevedenpuhdistamon<br />

hallintorakennus. Itse<br />

käsittelyprosessi tapahtuu<br />

pääosin maan alla.

JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />

Blominmäki,<br />

kierrätystä<br />

parhaimmillaan<br />

Pääsimme tutustumaan HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamoon<br />

marraskuussa 2023, oppaana toimi kunnossapitopäällikkö Kari Reinikainen.<br />

TEKSTI: JAAKKO TENNILÄ KUVAT: JAAKKO TENNILÄ, HSY<br />

Ulospäin alue on siisti ja rakennukset<br />

vaikuttavan kokoisia.<br />

Puhdistamon kallioon<br />

louhitun osuuden laajuus<br />

paljastuu vasta kiertokäynnin aikana,<br />

10 ha kokonaisuus on noin 27 kertaa<br />

eduskuntatalon suuruinen. Jäteveden<br />

käsittelyprosessi toimii pääosin maan<br />

sisällä, maan päällä olevat rakenteet liittyvät<br />

toimisto- ja aputiloihin, kuivatun<br />

lietteen käsittelyyn, sekä energian- ja<br />

lämmöntuotantoon. Jäteveden käsittelyprosessi<br />

päättyy Blominmäessä purkuputkeen,<br />

jossa puhdistettu vesi kulkee<br />

alkuvaiheessa Fortumin Suomenojan<br />

lämpöpumppulaitokselle, josta se edelleen<br />

kulkee meripurkutunnelin kautta<br />

Suomenlahdelle.<br />

Kari Reinikainen on toiminut Blominmäen<br />

projektissa projektijohtajana,<br />

vastaten tilaajan puolelta puhdistamon<br />

rakennusprojektin läpimenosta työmaalla.<br />

Kari esittelee ennen kiertokäyntiä<br />

laitoksen toimintaa ja projektin toteutusta<br />

kalvoilla. Ennen kuin pääsemme<br />

kiinni esitykseen omaa huomiota kiinnittävät<br />

neuvotteluhuoneessa olevien<br />

kiinteistöteknisten laitteiden kuten termostaattien<br />

viivakoodimerkinnät.<br />

Kari kertoo, että laitos, mukaan<br />

lukien kiinteistötekniikka, on kokonaisuudessaan<br />

ohjattavissa ja valvottavissa<br />

Valmetin DNA-järjestelmän kautta.<br />

Tavoitteena tälle laajalle automaatiojärjestelmän<br />

hyödyntämiselle, on mahdollistaa<br />

sujuvan prosessiohjauksen lisäksi<br />

laitoskokonaisuuden energiatehokkuus<br />

sekä varmistaa kemikaaliturvallisuuslain<br />

vaatimusten toteutuminen laitoksen<br />

toiminnassa. Automaatiojärjestelmän<br />

piirissä on yhteensä yli 24 000 mittapistettä,<br />

joten puhutaan varsin isosta<br />

kokonaisuudesta.<br />

Tuotantoa noin vuoden verran<br />

Blominmäen projektin kalliotyöt alkoivat<br />

vuonna 2014 massiivisella louhintaoperaatiolla,<br />

josta vastasi pääosin<br />

Lemminkäinen ennen yhdistymistään<br />

YIT:n kanssa. Kalliota louhittiin kaiken<br />

kaikkiaan yli 900 000 kuutiometriä. Louhintaoperaatio<br />

oli valmis alkuvuodesta<br />

2018. YIT toteutti myös projektinjoh-<br />

Blominmäen puhdistusprosessi<br />

Varaukset: laajennus 50 % ja haitta-aineiden (mikropollutantit) poistoyksikkö.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 27

JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />

tourakkana 2018 huhtikuussa alkaneet<br />

jätevedenpuhdistamon rakennus- ja<br />

koneistotyöt, LVI-työt, automaatio- ja<br />

instrumentointi- sekä sähkötyöt. YIT:n<br />

alihankkijana LVI-, sprinkleri-, sähkö-,<br />

instrumentointi- ja automaatiotöissä toimi<br />

ARE.<br />

Projektissa oli<br />

mukana myös lukuisia<br />

muita toimittajia,<br />

laitoksen ensimmäiset<br />

osat otettiin tuotantokäyttöön<br />

marraskuussa<br />

2022 ja<br />

tammikuusta 2023<br />

laitos on käsitellyt<br />

toiminta-alueen<br />

jätevedet kokonaisuudessaan.<br />

Blominmäen käyttöönoton<br />

seurannaisvaikutuksena Espoossa sijaitsevan<br />

Suomenojan jätevedenpuhdistamon<br />

purku käynnistyy vuonna <strong>2024</strong>.<br />

Blominmäen projekti ja laitoksen toteutustapa<br />

on palkittu vuoden 2022 RILpalkinnolla.<br />

Palkitsemisen perusteina<br />

mainittiin muun muassa eri tekniikkojen<br />

yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi,<br />

lisäksi perusteissa todettiin puhdistamon<br />

toimivan energiaviisaasti ja olevan<br />

lämmöntuotannon osalta 100-prosenttisesti<br />

ja sähkön suhteen 70-prosenttisesti<br />

omavarainen hanke.<br />

Osittain vielä takuun piirissä<br />

Ennen kuin päästään keskustelemaan<br />

kunnossapidon toteutuksesta, Kari<br />

huomauttaa, että laitos on vielä osin eri<br />

toimittajien takuiden piirissä. Tämän<br />

takia oman kunnossapidon suunnittelu ei<br />

ole vielä kaikin osin valmis. Tällä hetkellä<br />

kunnossapitoa suunnitellaan ja korjaavia<br />

Laitoksen<br />

kapasiteetin<br />

on arvioitu, riittävän<br />

alueen tarpeisiin<br />

seuraavana sadan<br />

vuoden ajan”<br />

toimenpiteitä toteutetaan osin eri toimittajien<br />

kanssa yhteistyössä. Laitoksella on<br />

myös käyttöönotettu uusia prosessi- ja<br />

laiteratkaisuja, joiden osalta sopivia toimenpiteitä<br />

ja tekemisen prosesseja arvioidaan<br />

yhteistyössä toimittajien kanssa.<br />

Kunnossapidon<br />

suunnittelun pohjana<br />

on laitoksen 14 000<br />

laitteistokorttia, joille<br />

on tähän mennessä<br />

määritelty noin 2400<br />

ennakkohuoltotyötä.<br />

Kriittisyysluokittelu<br />

prosessin osalta on<br />

käynnissä ja hyvässä<br />

vauhdissa. HSY:n<br />

kunnossapitojärjestelmänä<br />

on Vincit-EAM-järjestelmä, joka<br />

on käytössä myös Blominmäessä. HSY:llä<br />

tuotantohenkilöstö osallistuu kunnossapidon<br />

toteutukseen ennakoivassa huollossa,<br />

tekemällä osan voiteluhuollosta ja<br />

käynninaikaisesta kunnossapidosta.<br />

Tuotantoa maan uumenissa<br />

Laitoksen kokonaisuudesta näkyy maanpinnalle<br />

hyvin pieni osa. Varsinainen<br />

jäteveden käsittely tapahtuu kokonaisuudessaan<br />

maan alla, kallioon louhituissa<br />

tiloissa. Prosessin osat ja laitekokonaisuudet<br />

on osastoitu ja eristetty toisistaan<br />

palokatkoilla. Prosessivaiheet on myös<br />

osin ohjattu kulkemaan rinnakkaisissa<br />

tiloissa, tällä lisätään laitoksen turvallisuutta<br />

ja toimintavarmuutta. Osastojen<br />

välissä on laajat huoltokäytävät, joita<br />

pitkin voidaan saada tarvittavat resurssit<br />

kohteelle.<br />

Kiertokäynnin aikana laitoksen<br />

koko paljastuu, joka suuntaan tilaa<br />

Ilmastusaltaiden DN1200 tuloputket<br />

Automaation kenttäkotelo<br />

prosessitiloissa<br />

on reilusti. Laitoskokonaisuus<br />

riittää tällä hetkellä hyvin kattamaan<br />

nykyisen 400 000 kuluttajan tarpeen,<br />

kasvunvaraa nykyisen kokonaisuuden<br />

puitteissa on 50 prosenttia. Laitosta<br />

voidaan lisärakentamisella laajentaa<br />

maksimissaan 1 000 000 kuluttajan<br />

volyymiin. Laitos on myös palkintonsa<br />

ansainnut työn jäljen osalta, asennukset<br />

ovat siistejä ja laitemerkinnät paikallaan.<br />

Kiekkosuodattimet<br />

prosessin loppupäässä<br />

28 promaint 1/<strong>2024</strong>

JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />

Kustannukset,<br />

miljoonaa euroa<br />

6 - 20 metriä<br />

korkeita halleja<br />

ja tunneleita<br />

510<br />

Blominmäen<br />

jätevedenpuhdistamo<br />

(10/2022)<br />

Puhdistaa<br />

• 400 000 asukkaan jätevedet<br />

• mahdollisuus laajentaa jopa 1 milj. tarpeisiin Pinta-ala 10 hehtaaria<br />

kallion sisällä<br />

Viemäritunneleiden pituus<br />

Tulo + purku yhteensä 20 km<br />

Syvin<br />

prosessiallas<br />

15 metriä<br />

Vuoteen 2040 mennessä<br />

puhdistamon läpi virtaa päivittäin<br />

150 000 kuutiometriä jätevettä<br />

Yli 96 % fosforinpoisto<br />

Yli 90 % typenpoisto<br />

Puhdistamoa<br />

operoi noin<br />

20 henkilöä<br />

Poistopiippu<br />

100 m<br />

maanpinnasta<br />

Energia<br />

100 % lämmöntuotanto<br />

omista tuotteista<br />

Sähkön osalta<br />

70 % omavarainen<br />

Innovatiivisia energiaratkaisuja<br />

P N 2<br />

Blominmäen jätevedenpuhdistamo avainlukuja. Lähde: HSY<br />

Kunnossapito oli mukana projektin toteutuksessa<br />

Prosessilaitteet on merkitty viivakoodeilla. Kunnossapidossa on käytössä mobiililaitteet, joilla<br />

viivakoodin lukemisen jälkeen pääsee kiinni tutkittavan laitteen tietoihin ja dokumentteihin.<br />

Kunnossapitojärjestelmän lisäksi yhteys muodostuu M-Filesin dokumenttikantaan. Pääosa<br />

Blominmäen kunnossapitohenkilöstöstä on siirtynyt vanhalta Suomenojan jätevedenpuhdistamolta,<br />

joten henkilöstöllä on osaamista HSY:n järjestelmistä. Uuden puhdistamon toimintaan<br />

perehtyminen tapahtui projektin aikana, kunnossapitohenkilöstö osallistui Blominmäen<br />

toteutuksen suunnitteluun sekä rakentamisen aikana eri vaiheessa tehtyihin katselmuksiin<br />

sekä testauksiin.<br />

Prosessitiloissa on pääsääntöisesti käytetty ruostumattomasta teräksestä tehtyjä kaappeja<br />

ja rakenteita. Koska käsittelyprosessissa väistämättä vapautuu kaasuja myös prosessitiloihin,<br />

on myös kalliopinnat kovetettu rapautumista estävällä käsittelyllä. Prosessialueilla olevat laitekaapit<br />

ovat ylipaineistettuja.<br />

Koska laitos on tällä hetkellä ylimitoitettu suhteessa jätevesien käsittelytarpeeseen, voidaan<br />

huoltoimenpiteitä suorittaa redundanssia hyödyntäen. Ajatuksena on ajaa vuoroittain esimerkiksi<br />

prosessialtaita tyhjiksi huoltoa varten, prosessin silti pyöriessä täydellä teholla.<br />

HSY:llä on arvioitu, että Blominmäen maksimissaan miljoonan kuluttajan kapasiteetti riittää<br />

sadan vuoden ajalle. Aikajänne on pitkä, jopa kunnossapitäjän näkökulmasta. Prosesseja ja<br />

tekemisen tapoja ehditään hioa vielä moneen kertaan matkan varrella. Tulemme varmasti vielä<br />

kuulemaan lisää kunnossapidon kehittymisestä, ainakin aloitus ja tekemisen puitteet ovat<br />

kohdallaan menestyksekkäälle matkalle.<br />

HSY TIETOA<br />

Helsingin Seudun ympäristöpalvelut HSY tuottaa kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluita sekä tietoa pääkaupunkiseudusta<br />

ja ympäristöstä.<br />

HSY:n palveluksessa on yli 800 henkilöä ja liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa.<br />

HSY:n toiminnassa on omaa kunnossapitoa jätevedenpuhdistuksessa, vedenpuhdistuksessa, verkossa sekä jätehuollon<br />

toiminnoissa, kaikkiaan HSY:llä kunnossapidossa työskentelee yli 140 henkilöä. HSY tarjoaa monipuolisia työtehtäviä,<br />

mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti ja työskennellä merkittävässä ympäristöalan organisaatiossa yhteiskunnallisesti<br />

tärkeiden asioiden parissa. Toimintaa on 16 eri toimipisteessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 29

NYKYAIKAISTA ÖLJYJEN KUNNOSSAPITOA, OSA 3<br />

HYDACin teknologiapäällikkö<br />

Arto Laamanen.<br />

Öljyn kunnonvalvonnasta<br />

ei kannata tinkiä<br />

Jotta hydrauli- ja voitelujärjestelmät toimisivat tehokkaasti,<br />

luotettavasti ja samalla myös kestävän kehityksen tavoitteet<br />

huomioiden, vaaditaan nykyaikaista öljyn kunnossapitoa.<br />

TEKSTI: TEKNOLOGIAPÄÄLLIKKÖ ARTO LAAMANEN, HYDAC KUVAT: HYDAC<br />

Öljyn ja koko järjestelmän<br />

kunnossapitoa helpottaa huomattavasti,<br />

jos käytössä on<br />

kattavat öljyn kunnonvalvontamenetelmät,<br />

joiden antaman tiedon<br />

pohjalta voidaan tehdä oikeanlaisia toimenpiteitä<br />

oikeaan aikaan.<br />

Menneinä vuosikymmeninä nojauduttiin<br />

korjaavan kunnossapidon mene-<br />

telmiin. Kun jotain meni järjestelmästä<br />

rikki, se korjattiin. Tämä toimintatapa<br />

johtaa pahimmillaan yllättäviin tuotantokatkoihin<br />

ja turvallisuusriskeihin, jotka<br />

voivat tulla todella kalliiksi. Luonnollinen<br />

askel kehityksessä oli siirtyminen<br />

ennaltaehkäisevään kunnossapitoon,<br />

jossa komponenttien rikkoutumiset<br />

pyritään välttämään noudattamalla<br />

30 promaint 1/<strong>2024</strong>

NYKYAIKAISTA ÖLJYJEN KUNNOSSAPITOA, OSA 3<br />

Metallipartikkelilaskurin käämien läpi<br />

kulkeva metallipartikkeli aiheuttaa<br />

magneettikenttään muutoksen, joka<br />

riippuu partikkelin koosta.<br />

Erilaisia mittauksia öljyn kunnonvalvontaan.<br />

huolellisesti laadittua huolto-ohjelmaa.<br />

Tällä voidaan estää osa komponenttien<br />

vikaantumisista, mutta edelleen kunnossapitoa<br />

toteutetaan osittain sokkona.<br />

Jotta paremmin tiedetään mitä<br />

järjestelmässä tapahtuu,<br />

vaaditaan<br />

erilaisia jatkuvia<br />

tai riittävän usein<br />

tehtäviä kunnonvalvontamittauksia.<br />

Komponentin<br />

vikaantuminen voi<br />

joskus tapahtua täysin<br />

yllättäen, mutta<br />

useat nykyään käytössä<br />

olevat kunnonvalvontamenetelmät<br />

kuitenkin tunnistavat,<br />

jos komponentissa on tapahtunut<br />

muutoksia, jotka voivat lopulta johtaa<br />

rikkoutumiseen.<br />

Jos esimerkiksi laakerin vierintäpinnalta<br />

on irronnut materiaalia, voidaan<br />

tämä havaita värähtelymittauksissa.<br />

Jos vikaantuminen on edennyt pitkälle,<br />

värähtelyjen lisäksi melu ja lämpötila<br />

kasvavat. Tällaiset menetelmät havaitsevat<br />

vikaantumiset kuitenkin vasta sitten<br />

kun jotain fyysisiä muutoksia on jo tapahtunut<br />

komponenteissa. Usein taustalla<br />

on öljyn kunnon heikkeneminen,<br />

joka suoraan tai välillisesti aiheuttaa<br />

komponenttien rikkoutumisen. Öljyn<br />

kunnonvalvontaa ei voi siis unohtaa, jos<br />

haluaa toteuttaa kunnossapitoa ennakoivasti<br />

tai proaktiivisesti.<br />

Vikaantumisten<br />

taustalla on<br />

usein öljyn kunnon<br />

heikkeneminen,<br />

joka suoraan tai<br />

välillisesti aiheuttaa<br />

komponenttien<br />

rikkoutumisen"<br />

tää erilaisia antureita, jotka voidaan<br />

karkeasti luokitella kolmeen eri kategoriaan.<br />

Ensimmäinen oma ryhmänsä ovat<br />

anturit, joilla valvotaan prosessin parametreja<br />

kuten<br />

paine, lämpötila<br />

ja tilavuusvirtaus<br />

nesteestä, mutta<br />

joita voi hyödyntää<br />

myös kunnonvalvonnassa.<br />

Erityisesti<br />

lämpötila on<br />

öljyn kunnon kannalta<br />

kriittinen.<br />

Jos lämpötila on<br />

pitkään liian korkealla<br />

tasolla, öljy<br />

vanhenee nopeammin<br />

ja sen ominaisuudet heikkenevät.<br />

Pahimmillaan syntyy lakkautumistuotteita,<br />

jotka voivat tukkia jäähdyttimien<br />

virtauskanavia, mikä entisestään<br />

Öljyn kunnonvalvonta-anturit<br />

Öljyn kunnonvalvonnassa voidaan käytkiihdyttää<br />

lakkautumisen etenemistä.<br />

(Lisää aiheesta; Öljyjen lakkautuminen<br />

kuriin, <strong>Promaint</strong> 1/2022)<br />

Juurisyynä järjestelmän korkealle<br />

lämpötilalle voi olla alimitoitettu tai<br />

puutteellisesti toimiva jäähdytys, mutta<br />

taustalla voi olla myös öljyn liian korkea<br />

ilmapitoisuus, joka jo itsessäänkin<br />

vanhentaa öljyä (Lisää aiheesta; Paluusuodatin<br />

ei ole enää vain paluusuodatin<br />

– ilma pois öljystä, <strong>Promaint</strong> 4/2023).<br />

Toisena ryhmänä ovat anturit, joilla<br />

voidaan mitata likapartikkeleiden määrää<br />

nesteessä. Osa tällaisista antureista<br />

perustuu niin sanottuun valonpeittotekniikkaan.<br />

Kun anturin virtauskanavassa<br />

menee valolähteen edestä öljyn<br />

mukana partikkeli, voidaan sen koko<br />

mitata herkällä valoanturilla partikkelin<br />

aiheuttaman varjon perusteella.<br />

Tulokset voidaan esittää puhtausluokkastandardin<br />

ISO 4406 mukaisesti ja<br />

mitatun puhtausarvon (esim. 18/16/13)<br />

Useimmat kunnonvalvontamittaukset havaitsevat muutoksia vasta<br />

komponentin vaurioitumisen jälkeen<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 31

NYKYAIKAISTA ÖLJYJEN KUNNOSSAPITOA, OSA 3<br />

perusteella pystytään toteamaan, onko<br />

järjestelmässä jotain pielessä vai toimiiko<br />

se normaalisti.<br />

Partikkeleiden määrää voidaan laskea<br />

myös metallipartikkelilaskureilla. Kun<br />

tällaisen anturin käämien läpi kulkee öljyvirtauksen<br />

mukana metallipartikkeli,<br />

aiheuttaa se magneettikenttään muutoksen<br />

ja muutoksen suuruuden perusteella<br />

voidaan arvioida partikkelin kokoa<br />

ja ferromagneettisuutta. Metallipartikkelilaskureilla<br />

voi analysoida esimerkiksi<br />

isojen pumppujen tai moottoreiden<br />

vuotolinjoista kulumispartikkeleita.<br />

Kolmantena ryhmänä ovat anturit,<br />

joiden avulla voidaan arvioida nesteen<br />

kemiallista kuntoa. Nämä ovat ennakoivan<br />

ja proaktiivisen öljyn<br />

kunnossapidon näkökulmasta<br />

olennaisia mittauksia,<br />

mutta samalla myös haastavia.<br />

Öljyn vanhenemista<br />

on vaikea mitata suoraan<br />

online-antureilla, mutta<br />

vanhenemiseen liittyvä<br />

TAN-arvo (Total Acid Number)<br />

korreloi kuitenkin<br />

vahvasti sähkönjohtavuuden<br />

ja dielektrisyyden kanssa.<br />

Vaikka sähkönjohtavuus ja<br />

dielektrisyys saadaan mitat-<br />

Kompakti HYDAC CMP<br />

-kunnonvalvontayksikkö on<br />

myös mahdollista jälkiasentaa<br />

olemassa olevaan järjestelmään.<br />

tua öljystä luotettavasti, ongelmana on<br />

öljyn TAN-arvo, joka riippuu niin öljylaadusta,<br />

öljymerkistä kuin myös toimituserästä.<br />

Tätä haastetta voidaan taklata,<br />

jos anturissa<br />

on opetusvaihe,<br />

jolloin<br />

anturi pääsee<br />

tutustumaan<br />

uuden öljyn<br />

sähköisiin ominaisuuksiin<br />

järjestelmän<br />

erilaisissa toimintapisteissä.<br />

Vesipitoisuuden mittaus öljystä sen<br />

sijaa on suoraviivaisempaa. Vesi on<br />

yksi öljyn pahimmista uhkista, sillä se<br />

vaikuttaa esimerkiksi öljyn viskositeettiin,<br />

heikentää voiteluominaisuuksia ja<br />

kasvattaa korroosioriskiä. Öljyn vesipitoisuuden<br />

online-mittaus onkin helppo<br />

ja edukas<br />

tapa päästä<br />

kiinni hydrauli-<br />

tai<br />

voiteluöljyn<br />

kunnon<br />

heikkenemiseen<br />

jo<br />

varhaisessa<br />

vaiheessa ennen kuin öljyn ominaisuudet<br />

ehtivät muuttua liikaa.<br />

Laboratoriomittausten<br />

avulla öljyn kunnosta<br />

saadaan tarkempi<br />

kokonaiskuva kuin pelkillä<br />

online-mittauksilla.”<br />

Osana kokonaisuutta<br />

Koneiden kunnonvalvontaa kannattaa<br />

aina toteuttaa kokonaisvaltaisesti. Hyödyntämällä<br />

myös öljyn kunnonvalvontaantureita<br />

järjestelmässä, saadaan entistä<br />

kattavampi kuva koneen kuntoon vaikuttavista<br />

tekijöistä ja samalla ne mahdollistavat<br />

nykyaikaisen ennakoivan tai proaktiivisen<br />

kunnossapitostrategian toteuttamisen.<br />

Vaikka olennaisessa osassa ovat<br />

järjestelmään asennetut öljyn kuntoa<br />

jatkuvasti mittaavat anturit, öljyn laboratorioanalyyseja<br />

ei saa kuitenkaan unohtaa.<br />

Laboratoriomittausten avulla öljyn<br />

kunnosta saadaan tarkempi kokonaiskuva<br />

kuin pelkillä online-mittauksilla.<br />

Mittaustulosten ja laboratorioanalyysien<br />

tulkinnassa sekä oikeanlaisten<br />

kunnossapidon toimenpiteiden valinnassa<br />

ihminen on ollut vielä tärkeässä<br />

roolissa, mutta etenkin mittaustuloksien<br />

analysoinnissa päästään aivan uudelle<br />

tasolle hyödyntämällä tilastollisia sekä<br />

mallipohjaisia menetelmiä yhdistettynä<br />

koneoppimiseen ja tekoälyyn. Tällä<br />

rintamalla tapahtuu nyt ja lähivuosina<br />

paljon, mutta on hyvä kuitenkin muistaa,<br />

että fiksuimmatkin algoritmit vaativat<br />

taustalle laadukasta ja ajantasaista dataa<br />

järjestelmästä. Sitä on vaikea saada ilman<br />

kattavia ja luotettavia öljyn kunnonvalvontamittauksia.<br />

Valonpeittotekniikkaan perustuva<br />

partikkelilaskuri (ISO 4406)<br />

tunnistaa partikkeleiden koon<br />

niiden varjon perusteella.<br />

32 promaint 1/<strong>2024</strong>

LAITOKSEN<br />

KÄYTTÖVARMUUS JA<br />

RISKIEN HALLINTA (WCM 2)<br />

20.-21.3.<strong>2024</strong> JYVÄSKYLÄ<br />

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat<br />

muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja<br />

juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen<br />

kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää<br />

korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti,<br />

tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja<br />

ehkäisevään toimintaan. Riskienhallinta sekä<br />

henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia<br />

kunnossapidon toimenpiteitä.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja<br />

työnjohto tehtävissä toimiville henkilöille sekä<br />

asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen<br />

johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen.<br />

Se sopii myös kunnossa pidon palveluyrityksissä<br />

toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class<br />

Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Käyttövarmuuden perusteet<br />

Käyttövarmuuden mittaaminen<br />

Käyttövarmuuden suunnittelu ja kehittäminen<br />

Varaosastrategiat ja varastojen hallinta<br />

Analyysimenetelmien perusteita<br />

Kriittisyysluokittelu, PSK 6800<br />

Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA<br />

Vikapuuanalyysi, FTA<br />

Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

KUNNOSSAPIDON<br />

TUNNUSLUVUT,<br />

SUUNNITTELU JA<br />

RESURSSIT (WCM 3)<br />

23.-24.4.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja<br />

resurssien suunnittelu tehdään laitoksen<br />

käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen<br />

tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden<br />

kehittäminen perustuvat oikein valittuihin<br />

mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin.<br />

Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät<br />

tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto -<br />

tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,<br />

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden<br />

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus<br />

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Datasta tunnuslukuihin<br />

Kunnossapidon riskipohjaiset päätökset<br />

Epävarmuuden hallinta päätöksenteossa<br />

Kunnossapidon työnsuunnittelu<br />

Vuosihuoltojen suunnittelu<br />

Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja<br />

elinjakson hallinnassa<br />

Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot<br />

Kokemuksia kunnossapidon kehittämisestä (case)<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

UUDET STANDARDIT<br />

Käyttötietojen<br />

puute tulee helposti<br />

kalliiksi omistajalle<br />

ja turvallisuuteen<br />

liittyvät riskit kasvavat<br />

merkittävästi.”

UUDET STANDARDIT<br />

Merkittäviä<br />

muutoksia<br />

nostureiden<br />

lakisääteisiin<br />

tarkastuksiin<br />

Nosturin omistajalla on aina vastuu turvallisesta nosturista sekä sen<br />

oikea-aikaisista huolloista ja tarkastuksista.<br />

TEKSTI: PETRA HEROLA KUVAT: JANNE PAPPILA<br />

Nosturin käytössä turvalliset<br />

nostot ja niiden varmistaminen<br />

on äärimmäisen<br />

tärkeä asia. Nostolaitteiden<br />

elinkaarilaskennan uusi standardi<br />

(FEM-9.755) tuli Euroopan Unionissa<br />

voimaan vuonna 2022.<br />

Nosturin virallinen elinkaaren<br />

laskenta perustuu standardin lisäksi<br />

viranomaisten määräyksiin ja lakeihin<br />

sekä laitevalmistajan ohjeistuksiin.<br />

Nyt käytössä oleva standardi (FEM-<br />

9.755) huomioi tarkemmin nosturin<br />

erilaiset käyttötilanteet ja -profiilit<br />

sekä valmistajien käyttöohjeet tarkastuksille,<br />

huolloille ja niiden seurannalle.<br />

– Jos elinkaarilaskennalle tarvittavia<br />

tietoja ei ole käytössä, pienenee se<br />

standardissa määritellyn kertoimen<br />

mukaisesti suhteessa nosturin suunniteltuun<br />

elinkaareen, kertoo Pekko<br />

Herola, KP-ServicePartnerin toimitusjohtaja.<br />

Standardin mukaiset laskelmat liittyvät<br />

tässä artikkelissa nosturin nostimeen,<br />

jota yleisesti kutsutaan nosturin<br />

nostokoneistoksi ja -vaunuksi.<br />

Nosturin teräsrakenteen elinkaaren<br />

suunnittelussa ja laskennassa käytetään<br />

eri standardeja, jotka ovat DIN<br />

EN-13001 tai DIN EN-15011.<br />

– Nyrkkisääntönä voidaan todeta,<br />

että standardinostureissa yleisimmät<br />

eurooppalaiset valmistajat määrittelevät,<br />

että nosturin teräsrakenne on<br />

yleensä kaksi kertaa nostimen elinkaari,<br />

Herola jatkaa.<br />

Laskennan perusta<br />

Uuden standardin mukaan puutteelliset<br />

käyttötiedot pitää huomioida nosturin<br />

nostimen elinkaarilaskelmassa.<br />

Pahimmillaan se voi tarkoittaa sitä,<br />

että nosturin elinkaari pienenee merkittävästi.<br />

– Nosturin elinkaarilaskenta perustuu<br />

käyttötunteihin ja toteutuneisiin<br />

nostoihin eli kuormaprofiiliin. Laskentaan<br />

on määritelty neljä erilaista<br />

tapausta, joissa huomioidaan saatavilla<br />

olevat tiedot tai niiden puutteet,<br />

Herola kertoo.<br />

Käyttötietojen puute tulee helposti<br />

kalliiksi omistajalle ja nostolaitteen<br />

turvallisuuteen liittyvät riskit kasvavat<br />

merkittävästi. Perusteellinen<br />

määräaikaistarkastus nosturille sekä<br />

Nosturitarkastaja käyttää työssään monia eri<br />

apuvälineitä, mutta kaiken perustana on tarkastajan<br />

laitetuntemus ja laaja kokemus teollisuusnostureista.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 35

UUDET STANDARDIT<br />

mahdollisesti jopa nosturin uusinta<br />

tulevat aikaisemmin vastaan, jos käyttötietoja<br />

ei ole saatavilla tarkastusten<br />

yhteydessä.<br />

Nostureita voidaan nykyään varustaa<br />

myös jälkikäteen kuormanvalvontayksiköllä,<br />

joka mahdollistaa sen,<br />

että tiedot<br />

ovat helposti<br />

saatavilla<br />

tarkastusten<br />

yhteydessä.<br />

– Esimerkiksi<br />

käyttötuntien<br />

tai kuormaprofiilin puute pienentää<br />

käyttöikää kymmenellä prosentilla,<br />

ja jos molemmat niistä puuttuvat, on<br />

elinkaarta 20 prosenttia vähemmän.<br />

Käyttämättä olleen tai ilman käyttötietoja<br />

olevan nosturin elinkaari lasketaan<br />

kertoimilla, ja se voi pienentyä odottamattoman<br />

paljon.<br />

Perusteellinen<br />

määräaikaistarkastus<br />

Perusteellinen määräaikaistarkastus<br />

on nosturin elinkaarikustannuksissa ja<br />

turvallisuudessa merkittävässä roolissa.<br />

Tarkastus määräytyy nosturin käyttöluokan<br />

ja elinkaarilaskelman perusteella.<br />

Aikaisempi vaatimus perusteelliselle<br />

tarkastukselle oli 10 vuoden välein.<br />

Nykyään aikaväli perustuu FEM-9.755<br />

mukaiseen laskentaan ja laitevalmista-<br />

jan ohjeisiin.<br />

– Jos laitevalmistaja ei vaadi kalenteriperusteista<br />

tarkastusta, voidaan<br />

siinä tapauksessa seurata uuden standardin<br />

mukaisesti elinkaarilaskentaan<br />

perustuvaa aikataulua, Herola selventää.<br />

Samalla<br />

kun nosturin<br />

Nykyinen EN-13001 ja käyttöluokka<br />

uusi FEM-9.511 antavat<br />

määritetään<br />

uudelle<br />

perustan uuden nosturin<br />

nosturille,<br />

elinkaaren laskennalle.”<br />

tehdään<br />

suunnitelma<br />

nosturin käyttöiästä. Standardeista<br />

nykyinen EN-13001 ja uusi FEM-9.511<br />

antavat perustan uuden nosturin elinkaaren<br />

laskennalle.<br />

– Uusi standardi vertailee suunnitellut<br />

käyttötunnit toteutuneeseen<br />

käyttöikään. Tämä mahdollista sen,<br />

että huollot ja perusteellinen tarkastus<br />

voidaan toteuttaa tiedolla johtamisen<br />

periaatteen mukaisesti tarveperusteisesti.<br />

Näin päästään turvallisempiin<br />

nostolaitteisiin ja elinkaarikustannusten<br />

optimointiin.<br />

Suomessa nostolaitteiden tarkastukset<br />

määritellään valtioneuvoston<br />

asetuksissa VN403/08, joka koskee<br />

työvälineiden turvallista käyttöä ja tarkastamista.<br />

Tarkastusten toteutumista<br />

asetusten mukaisesti valvoo AVI eli<br />

Aluehallintovirasto.<br />

Yksinkertaistettuna nosturin elinkaaren laskentaperiaatteet (neljä esimerkkiä)<br />

Nosturin<br />

ominaisuudet ja/tai<br />

saatavilla<br />

olevat tiedot<br />

• Ylikuormasuoja on<br />

• Kuormaprofiilin tallennus on<br />

• Käyttötuntitallennus on<br />

• Ylikuormasuoja on<br />

• Käyttötuntitallennus on<br />

• Ei ole kuormaprofiilin<br />

tallennusta<br />

• Ei ole ylikuormasuojaa<br />

• Ei ole käyttötuntitallennusta<br />

• Ei ole kuormaprofiilin<br />

tallennusta<br />

Nosturin käyttöhistoriasta<br />

ei ole mitään tietoja<br />

saatavilla<br />

Lisättävä määrä/<br />

kerroin standardin<br />

FEM 9.755<br />

elinkaarilaskennassa<br />

0 % +10 % +20 % +50 %<br />

Huomioitavaa<br />

seuraavan<br />

tarkastuksen<br />

osalta<br />

Perusteellinen<br />

tarkastus tehdään<br />

nostolaitevalmistajan<br />

ohjeen mukaisesti sekä<br />

pohjautuen FEM-9.511-<br />

standardiin.<br />

FEM 9.755-standardin<br />

mukaan täysikuormalaskentaan<br />

lisätään<br />

10 % enemmän tunteja<br />

ja perusteellinen tarkastus<br />

tehdään tähän<br />

laskelmaan pohjautuen.<br />

Kuormitustiedot saadaan<br />

nosturista sen<br />

omistajalta tai käyttäjältä.<br />

Nosturin perusteellinen<br />

tarkastus pitää tehdä<br />

viimeistään 10 vuoden<br />

päästä käyttöönotosta ellei<br />

laitevalmistaja edellytä<br />

aikaisempaa tarkastusta.<br />

FEM-9.755-standardin mukaan<br />

täysikuormalaskentaan<br />

lisätään 20 % enemmän<br />

tunteja, jolloin nosturi<br />

tarkastetaan mahdollisesti<br />

jo aiemmin. Kuormitus- ja<br />

käyttöaikatiedot saadaan<br />

nosturista sen omistajalta<br />

tai käyttäjältä.<br />

Nosturin perusteellinen<br />

tarkastus pitää tehdä viimeistään<br />

10 vuoden päästä<br />

käyttöönotosta ellei laitevalmistaja<br />

edellytä aikaisempaa<br />

tarkastusta. Jos kaikki<br />

käyttötiedot puuttuvat, eikä<br />

nosturin käyttöhistoriasta<br />

tai -kohteesta ei ole mitään<br />

tietoa, käytetään FEM-9.755-<br />

standardin mukaisesti nosturin<br />

elinkaaren laskennassa<br />

vakiokertoimia, joiden mukaan<br />

lasketaan täysikuormatunnit.<br />

36 promaint 1/<strong>2024</strong>

UUDET STANDARDIT<br />

Muuttuvat<br />

standardit vaativat<br />

nosturiasiantuntijoiden<br />

jatkuvaa kouluttautumista<br />

ja perehtymistä<br />

viranomaisten<br />

määräyksiin ja lakeihin<br />

sekä laitevalmistajan<br />

ohjeistuksiin.<br />

Termit tutuiksi<br />

Täysikuormatunnit lasketaan todellisten<br />

nostettujen painojen jakauman ja niihin<br />

käytetyn ajan mukaan sekä kuinka<br />

paljon nosturia on käytetty.<br />

Käyttötuntimittari laskee mukaan<br />

nostoihin ja laskuihin kuluneen ajan<br />

sekä ilman kuormaa että kuormalla.<br />

Kuormaprofiili kuvaa minkälaisia<br />

kuormia nosturilla on todellisuudessa<br />

nostettu suhteessa nosturin nimelliseen<br />

kapasiteettiin.<br />

Ylikuormasuoja suojaa nosturia<br />

ylikuormitustilanteissa, mutta ei<br />

välttämättä tallenna kuormitustietoja.<br />

Pekko Herola on toiminut<br />

KP-ServicePartnerin<br />

toimitusjohtajana lähes 10 vuotta.<br />

Hänellä on yli 25 vuoden vahva<br />

tausta teollisuuden palvelu- ja<br />

laitevalmistusliiketoimintojen<br />

johtamisesta.<br />

Käyttöolosuhteet vaikuttavat nosturin<br />

elinikään, ja se vaikuttaa tarkastuksissa<br />

nosturitarkastajan arviointiin nosturin<br />

jäljellä olevasta käyttöajasta sekä<br />

seuraavien tarkastusten ajankohtaan.<br />

KP-ServicePartner Oy<br />

KP-ServicePartner Oy on vuonna 2003 perustettu suomalainen perheyhtiö, joka toimii Suomessa 14 paikkakunnalla<br />

työllistäen noin 100 alan ammattilaista. Yritys toimii maahantuojana laajalle valikoimalle teollisuusnostureita lisävarusteineen.<br />

Lisäksi sen tarjonnasta löytyvät myös nostureiden elinkaari- ja huoltopalvelut, nosturitarkastukset sekä<br />

rakennusteollisuuden tuotantolaitosten kunnossapito.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 37

OMAISUUDENHALLINTA<br />

Sataman<br />

ytimessä<br />

Helsingin Sataman oma kunnossapidon palveluyksikkö huo<strong>lehti</strong>i<br />

yhdessä kumppaneiden kanssa siitä, etteivät liikennevirrat pysähdy.<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA<br />

KUVAT: SANNA LIIMATAINEN JA VAULA AUNOLA<br />

Helsingin satama on yksi Euroopan<br />

vilkkaimmista ulkomaanliikenteen<br />

matkustajasatamista.<br />

Linjaliikenteessä<br />

sen kautta kulki viime vuonna<br />

yhteensä 8,9 miljoonaa matkustajaa.<br />

Matkustajamäärä kasvoi edellisestä<br />

vuodesta 12,2 prosenttia. Eniten<br />

matkustajia oli Helsingin ja Tallinnan<br />

välisellä reitillä kuten aiempinakin<br />

vuosina.<br />

Samaan aikaan Helsingin sataman<br />

häiriötön toiminta on myös Suomen<br />

huoltovarmuuden ja tavaraliikenteen<br />

sujumisen kannalta kriittistä. Suurin<br />

osa sen kautta kulkevasta tavarasta<br />

on ulkomaankaupan yksiköityä tavaraliikennettä,<br />

eli rekoissa, perävaunuissa<br />

ja konteissa kuljetettua rahtia.<br />

Vuonna 2023 sataman kautta kulki<br />

kaikkiaan 11,5 miljoonaa tonnia rahtia<br />

ja aluksia satamassa vieraili kaiken<br />

kaikkiaan 7321.<br />

Oma palveluyksikkö<br />

Matkustajaliikenne keskittyy pääasiassa<br />

keskustan satamiin ja rahtiliikenne<br />

Vuosaaren satamaan. Hallinnollisesti<br />

satama on jaettu rahti- ja<br />

matkustajaliiketoiminta yksiköihin.<br />

– Omaisuuden hallinta on jaettu<br />

samalla tavalla näiden yksiköiden kesken.<br />

Tekniset palvelut -yksikkö toimii<br />

tukitoimintona näille molemmille<br />

liiketoimintayksiköille. Kaikkiaan<br />

noin kolmekymmentäviisi eri alojen<br />

asiantuntijaa tekee töitä tässä teknisessä<br />

yksikössä, kunnossapito- ja käyttöpäällikkö<br />

Tero Koponen kertoo.<br />

– Vetämässäni käyttö- ja kunnossapidon<br />

tiimissä meitä on vajaat parikymmentä<br />

ja loput työskentelevät<br />

erilaisten, esimerkiksi rakennuksiin,<br />

kriittisimmät<br />

toiminnot ja<br />

järjestelmät<br />

pidetään omassa<br />

hallinnassa.”<br />

hankintaan, kehittämiseen ja maankäyttöön<br />

liittyvien projektien ja tehtävien<br />

parissa, Koponen jatkaa.<br />

Helsingin Satama on linjannut jo<br />

vuosia sitten, että kriittisimmät toiminnot<br />

ja järjestelmät pidetään omassa<br />

hallinnassa.<br />

– Laivat on saatava laituriin turvallisesti,<br />

ja ihmiset ja tavarat kulkemaan<br />

sujuvasti. Minusta tämä linjaus on<br />

hyvä.<br />

– Teknisen kaluston ja koneiden<br />

kuten maihinnoususiltojen ja peräramppien<br />

lisäksi ylläpidetään koko<br />

sataman infraa. Samalla tehdään tiiviisti<br />

yhteystyötä sataman satojen eri<br />

toimijoiden kanssa.<br />

Asiantuntemusta löytyy monelle<br />

alalle.<br />

– Eihän meidän kahdenkymmenen<br />

työntekijämme porukka ole kovin iso,<br />

mutta monipuolisuutta ja osaamista<br />

löytyy. Se on tärkeä voimavara. Ja<br />

tietenkin käytämme ulkopuolisia urakoitsijoita.<br />

Entisaikaan satamalla oli satoja<br />

työntekijöitä ja muun muassa laiturit<br />

rakennettiin itse.<br />

– Nyt sellaiset urakat tietenkin kilpailutetaan<br />

ja keskitytään ylläpitoon,<br />

Koponen huomauttaa.<br />

Oma kaupungin kokoinen<br />

sähköverkko<br />

Helsingin Satamalla on infraa kuin<br />

pienellä kunnalla.<br />

– Jos mietimme esimerkiksi Vuosaaren<br />

satamaa. Siellä toimii sellainen<br />

pienen kaupungin kokoinen keskijänniteverkko,<br />

joka palvelee kaikkia<br />

alueen toimijoita. Myös kaupungin<br />

keskustan satamissa on omat sähkö- ja<br />

vesiverkot. Näiden ylläpitoon meiltä<br />

38 promaint 1/<strong>2024</strong>

OMAISUUDENHALLINTA<br />

– Teknisen kaluston ja koneiden kuten<br />

maihinnoususiltojen ja peräramppien<br />

lisäksi ylläpidetään koko sataman infraa.<br />

Samalla tehdään tiiviisti yhteystyötä<br />

sataman satojen eri toimijoiden kanssa,<br />

kunnossapito- ja käyttöpäällikkö<br />

Tero Koponen kertoo.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 39

OMAISUUDENHALLINTA<br />

löytyy siis omaa osaamista ja tarvittaessa<br />

käytämme alan urakoitsijoita.<br />

Satama on investoinut jo useamman<br />

vuoden ajan säännöllisessä<br />

linjaliikenteessä oleville matkustajaaluksille<br />

tarjottavaan maasähköön.<br />

Aiemmin sähkö tuotettiin laivojen<br />

omilla generaattoreilla. Maasähkön<br />

käytön arvioidaan vähentävän alusten<br />

päästöjä niiden laiturissa ollessa<br />

50–80 prosenttia.<br />

– Meidän kunnossapitomme huo<strong>lehti</strong>i<br />

myös näistä<br />

laitteista.<br />

Maasähkön<br />

käyttöönotto<br />

liittyy Helsingin<br />

Sataman omiin<br />

ilmastotavoitteisiin.<br />

Se on asettanut<br />

tavoitteekseen<br />

olla oman<br />

toimintansa osalta hiilineutraali vuoteen<br />

2025 mennessä.<br />

Myös EU:n ilmastopaketissa on<br />

asetettu tiukat tavoitteet maasähkön<br />

Laitteistojen<br />

toteutukset ovat<br />

usein hyvin pitkälle<br />

räätälöity.jä ja eri<br />

tilanteisiin säädettäviä.”<br />

käytölle. Vuoteen 2030 mennessä kaikissa<br />

EU-alueen satamissa vierailevien<br />

konttilaivojen, ropax-aluksien ja<br />

matkustajalaivojen on oltava 90-prosenttisesti<br />

kytkettynä maasähköön.<br />

Kalustoa useilta eri<br />

vuosikymmeniltä<br />

Konepuolelta löytyy myös monenlaista<br />

ammattiosaamista. Tero Koponen kertoo,<br />

että sataman vanhin kalusto on peräisin<br />

1980-luvulta ja uusimmat viime<br />

vuodelta.<br />

– Järjestelmiä<br />

löytyy<br />

siis moneen<br />

lähtöön. Onneksi<br />

meillä<br />

on täällä<br />

kunnossapitoyksikössä<br />

myös pitkän<br />

työuran tehneitä ihmisiä, jotka hallitsevat<br />

myös nämä vanhemmat laitteet.<br />

He opastavat uusia tekijöitä.<br />

Hiljainen tieto siirtyy siis sujuvasti<br />

eteenpäin. Sataman laitteisto on myös<br />

osaltaan niin erityistä, että kunnossapidossa<br />

tarvitaan erikoisosaamista.<br />

– Aina silloin kun uusia laitteita<br />

hankitaan, niin kunnossapidon edustus<br />

on mukana jo hankintavaiheessa.<br />

Lisäksi valmistaja järjestää tietenkin<br />

normaalit käytönopastukset huoltohenkilökunnalle.<br />

Pidämme tiiviisti<br />

yhteyttä takuuaikana ja myös sen<br />

jälkeen.<br />

Uniikkeja, säädettäviä<br />

ratkaisuja<br />

Uuden laitteiston hankinta voi lähteä<br />

liikkeelle esimerkiksi varustamoiden<br />

tarpeesta. Toteutus voi olla hyvin pitkälle<br />

räätälöity kuten viime vuonna<br />

valmistunut Vuosaaren ja Viron Muugan<br />

välistä reittiliikennettä palveleva<br />

kaksoisramppi.<br />

Ramppi nopeuttaa ajoneuvojen lastaamista<br />

ja lyhentää selvästi alusten<br />

kääntöaikoja satamassa. Lyhyemmät<br />

lastausajat mahdollistivat liikenteen<br />

lisäämisen reitillä.<br />

Vuosaaren sataman VA8-laiturin kaksoisramppi otettiin käyttöön viime vuonna. Se rakennettiin Tallinnan Muugaan suuntautuvan<br />

ropax-liikenteen eli sekä rahtia että matkustajia kuljettavien alusten tarpeisiin. Vuosaaressa ajoneuvot ja rahti kulkevat laivaan<br />

keulan kautta, ja Muugassa perän kautta kaksoisramppia myöten. Hanke sai myös EU-rahoitusta, ja on osa Helsingin ja Tallinnan<br />

välisen meriliikenteen sujuvoittamista sekä Euroopan laajuisen liikkuvuutta sujuvoittavan Ten-T-verkoston kehittämistä.<br />

40 promaint 1/<strong>2024</strong>

OMAISUUDENHALLINTA<br />

Järeän, kaikkiaan 74 tonnia kantavan, kaksoisrampin<br />

paaluperustukset ovat merenpohjassa, yli 20<br />

metrin syvyydessä, kiinni kalliossa. Paaluanturoiden<br />

varaan on rakennettu kaksoisrampin siltana toimiva<br />

nousuosa. Rampin kärkiläppä on mekaaninen ja sitä<br />

liikutetaan hydrauliikalla.<br />

Koponen toteaa, että kaikkien ratkaisujen muunneltavuus<br />

on tärkeää. Aluksien mitat, sen lastin aiheuttama<br />

syväys ja meren pinnan korkeus vaihtelevat.<br />

– Näitä asioita mietittiin jo kaksoisrampin rakennusvaiheessa.<br />

Kaikki on säädettävissä.<br />

Rampissa käytetään automaatiota ja sen molemmilla<br />

puolilla toimivat sylinterit säätävät sen geometriaa.<br />

Omaisuudenhallinnan kehitystyötä<br />

Satamalla on kaksi kunnossapidon varikkoa, joista<br />

toinen sijaitsee Eteläsatamassa ja toinen Vuosaaressa.<br />

Käytössä on sähköinen huoltokirja Granlund<br />

Manager.<br />

– Se ohjailee meidän toimintojamme hyvin pitkälle.<br />

Myös asiakkaamme voivat tehdä palvelupyyntöjä<br />

suoraan sinne. Sieltä työnjohtajat ja työntekijät sitten<br />

poimivat palvelupyyntöjä.<br />

Kiinteistöissä käytössä oleva rakennusautomaatio<br />

lähettää myös tarvittaessa hälytyksen järjestelmään.<br />

Järjestelmän toimittaja on SchneiderElectric.<br />

– Koneautomaatiojärjestelmiä on myös useita<br />

käytössä.<br />

Parhaillaan on meneillään omaisuudenhallintaan<br />

liittyvä kattava tietojen kerääminen sähköiseen<br />

huoltokirjaan.<br />

– Kyseessä on aika iso urakka, koska laitteistoa<br />

on niin paljon ja se on hyvin eri-ikäistä. Sen jälkeen<br />

saamme määriteltyä huollot vielä tarkemmin.<br />

Laitteistojen käyttötunnit- ja jaksot vaihtelevat<br />

paljon eri kohteissa.<br />

– Pääsemme jatkossa siis paremmin painottamaan<br />

myös tätä puolta huoltosykleissä. Esimerkiksi joillakin<br />

laituripaikoilla maihinnoususillat ja perärampit<br />

nostetaan muutaman tunnin välein, ja toisaalla alus<br />

saattaa seistä laiturissa koko päivän.<br />

Yksiköllä ei ole varsinaisia päivystysvuoroja, mutta<br />

Koposen mukaan asiat sujuvat hyvin ilmankin.<br />

– Varsinaista varallaoloa meillä ei ole, mutta meillä<br />

on niin sitoutunut porukka, että hommat on saatu<br />

hyvin hoidettua näinkin.<br />

Kiinteitä kumppanuuksia<br />

Osalla sataman laitteista kuten aluksien automaattista<br />

kiinnitystä hoitavilla automooring-laitteilla on<br />

kattava huoltosopimus ulkopuolisen toimijan kanssa.<br />

– Niissä meillä on kumppanina laitteiden toimittaja<br />

suomalainen Cavotec Finland Oy. Heillä on<br />

yhteydet meidän laitteisiimme. Jos syntyy ongelmatilanteita<br />

tai asetusarvoja pitää muuttaa, niin meidän<br />

asentajamme ovat heihin suoraan yhteyksissä.<br />

Kumppaneitamme ovat myös muun muassa Strong-<br />

Flow Oy koneautomaatiossa sekä GPP Perimeter<br />

Protection Oy, joka vastaa porteista ja puomilaitteistoista.<br />

Toimintasi<br />

turvaaja<br />

Onko organisaatiosi valmis, jos jotain<br />

yllättävää tapahtuu? Häiriötilanteessa<br />

toiminta keskeytyy ja kilpailukyky<br />

katoaa nopeasti, jos varautuminen<br />

on puutteellista.<br />

Kun tarvitset ensiluokkaista<br />

huoltoa, elinkaarenhallintaa ja<br />

logistiikan palveluja, valitse Millog.<br />

Puolustusvoimien strategisena<br />

kumppanina olemme yksi Suomen<br />

luotettavimmista palveluntarjoajista.<br />

MILLOG.FI<br />

Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten<br />

huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta<br />

kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Millog Oy,<br />

Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy<br />

muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 41

OMAISUUDENHALLINTA<br />

Laitteilla ei ole<br />

tehdashallien<br />

suojaa."<br />

Erilaisiin häiriöihin on<br />

varauduttu huolella<br />

Antureita löytyy monesta paikasta,<br />

mutta sataman laitureilla ja rampeilla<br />

on kuitenkin aina ihmisiä paikalla asioita<br />

havainnoimassa eikä liikenteen<br />

sujumista jätetä koskaan yhden kortin<br />

varaan.<br />

– Esimerkiksi Vuosaaren kaksoisrampin<br />

liikkeitä ohjaavia anturisarjoja<br />

on kaksi. Jos toinen vikaantuu, se<br />

voidaan ottaa pois käytöstä ja jatkaa<br />

toisella.<br />

– Meillä on monessa paikassa myös<br />

kaksi maihinnoususiltaa eli toimintahäiriön<br />

sattuessa varalla on aina<br />

toinen. Äärimmäisissä tapauksissa<br />

myös ilman autoa liikkuvat nk. jalkamatkustajat<br />

voivat poistua laivan<br />

perärampin kautta. Näitä tilanteita ei<br />

tosin synny usein. Olen nyt ollut Helsingin<br />

Satamalla töissä viisi vuotta ja<br />

olisiko noin sattunut kerran tai kaksi.<br />

Jäätä ja pakkasta<br />

Sataman laitteilla ei ole tehdashallin<br />

suojaa, vaan niiden tulee toimia yhtä<br />

lailla heinähelteillä kuin paukkupakkasilla.<br />

– Ainahan kylmyys tuo vähän ongelmia,<br />

vaikka tämä talvi on mennyt<br />

aika kivasti tähän asti. Nyt varmaan<br />

pitää koputtaa puuta. Esimerkiksi jos<br />

laivan kylkiä peittää paksu jääpeite,<br />

automooring-laitteilla on ongelmia<br />

tarttua kiinni. Ne on ohjelmoitu niin,<br />

että ne yrittävät etsiä sopivampaa<br />

paikkaa ja lisäävät samalla imutehoa<br />

mutta aina tämä ei onnistu ja silloin<br />

alus kiinnitetään köysillä.<br />

Myös isojen ramppien ja siltojen<br />

toiminnot hidastuvat.<br />

– Näitä ongelmia pyritään tietenkin<br />

estämään muun muassa käyttämällä<br />

erityisesti näihin olosuhteisiin suunniteltuja<br />

hydrauliikkaöljyjä. Myös<br />

lukituksien kanssa on ollut ongelmia<br />

varsinkin aiempina vuosia, vaikka<br />

niissä on lämmittimet.<br />

Vuosaaren satamassa kulkee myös<br />

kymmenen kilometriä pitkä yksityisrautatie.<br />

– Senkin vaihteet jäätyvät välillä.<br />

Sen huoltamisesta meillä on sopimus<br />

NRC Group Finland Oy:n kanssa.<br />

– Näiden asioiden kanssa painimme<br />

siis joka talvi ja teemme jatkuvaa<br />

kehitystyötä.<br />

Satama muuttaa muotoaan<br />

Satamalla on parhaillaan meneillään<br />

suuria kehityshankkeita yhteistyössä<br />

Helsingin kaupungin kanssa. Tallinnan<br />

liikenne pyritään keskittämään<br />

Länsisatamaan ja Tukholman liikenne<br />

Katajanokalle. Suunnitelmissa on<br />

myös satamatunnelin rakentaminen.<br />

Sen kautta Länsisataman raskas liikenne<br />

ohjattaisiin suoraan Länsiväylälle<br />

eikä se enää rasittaisi kaupungin<br />

katuverkkoa.<br />

– Hanke on nyt vasta valmisteluvaiheessa,<br />

mutta kunnossapitoa siinäkin<br />

tullaan tarvitsemaan. Eli hyppäämme<br />

siis projektiin mukaan, kun on sen<br />

aika. Monenlainen kone- ja liikenneautomaation<br />

määrä tulee siis varmasti<br />

lisääntymään.<br />

– Silti uskon, että mekaanisen työn<br />

tekijöitä tarvitaan myös tulevaisuudessa,<br />

eivätkä asiat hoidu pelkällä automatiikalla.<br />

Länsisataman T1-terminaalin tilalle on suunnitteilla<br />

uusi Sea Travel Center, jonka alta lähtevästä<br />

tunnelista olisi suora yhteys Länsiväylälle.<br />

Havainnekuva: Helsingin Satama<br />

42 promaint 1/<strong>2024</strong>

VOITELUPÄIVÄT <strong>2024</strong><br />

TEOLLISUUSVOITELU<br />

9.-10.4.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Toimivan voitelun perusratkaisut tehdään<br />

jo laitesuunnittelussa. Käytönaikaisen<br />

voiteluhuollon mahdollisuudet voiteluolosuhteiden<br />

myöhempään parantamiseen<br />

edellyttävät kokonaistilanteen ymmärrystä niin<br />

teknisen tiedon kuin käytännön kokemuksenkin<br />

osalta. Seminaari sisältää sekä voiteluun liittyvää<br />

teoriaa, että runsaasti käytännön esimerkkejä.<br />

Sisältöä:<br />

Tekniikat kitkan pienentämiseen - voitelun<br />

perusteet<br />

Voiteluaineiden vaatimukset/luokitukset<br />

Voiteluöljyjen puhtaus ja suodatus<br />

Voiteluöljyn kunnonvalvonta ja kunnossapito<br />

Vierintälaakerien rasvavoitelun määrittely<br />

Mekaanisen voimansiirron etädiagnostiikka<br />

Öljypalvelu – ympäristöä säästävä öljynkäyttö<br />

Voiteluaineiden kierrätys ja regenerointi<br />

Voiteluhuoltohenkilön pätevöinti<br />

Voitelun kriittisyys vakuuttajan näkökulmasta<br />

Voiteluhuollon kehittäminen, case<br />

Hinta 1290 € (+ alv 24 %)<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

VÄRÄHTELYKLINIKKA<br />

17.-18.4.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Kunnossapidon osuus tuotantolaitosten<br />

kustannuksista on keskimäärin 5 % liikevaihdosta.<br />

Koneiden kunnonvalvonta ja erityisesti<br />

värähtelymittaukset ovat keskeinen osa<br />

teollisuuden kunnossapitoa. Tekniikoiden<br />

kehittyminen on tuonut kunnonvalvojille<br />

uusia mahdollisuuksia vastata yhä koveneviin<br />

käytettävyysvaatimuksiin.<br />

Koulutuksesta hyötyvät kunnonvalvonnan<br />

ja värähtelymittausten toteutuksesta ja<br />

suunnittelusta vastaavat ja mittaustuloksia<br />

analysoivat asiantuntijat sekä värähtelymittaajat.<br />

Tilaisuuden aiheina mm.:<br />

Miten teollisuudessa paljon puhuttu<br />

“actionable information” liittyy kestävään<br />

kehitykseen?<br />

Pyöriviin koneisiin liittyvät rakenteelliset<br />

värähtelyongelmat<br />

Mitä kunnonvalvojan tulee tietää vaihteista?<br />

Kunnonvalvontaa elintarviketehtaalla<br />

Värähtelymittaukset liikkuvasta junakalustosta<br />

Beyond condition monitoring – how HD<br />

vibration data can optimize industrial processes<br />

Hälytysrajojen asettaminen ja mitä tehdä, kun ne<br />

ylittyvät<br />

Paljon käytännön ongelmatilanteiden ratkaisuja<br />

Hinta 1390 € (+ alv 24 %)<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

TUTKIMUS<br />

Pyörivien koneiden<br />

piirreanalyysiin perustuva<br />

käyttötilan tunnistaminen<br />

TEKSTI: TUTKIJA JUKKA JUNTTILA, VTT KUVAT: WÄRTSILÄ, VTT<br />

”Voisi ajatella, että suurten<br />

polttomoottoreiden (ICE) aika sähkövoiman<br />

tuottajina olisi pian ohi käynnissä olevan<br />

vihreän siirtymän vuoksi.”<br />

Tämän oletuksen ovat osoittaneet<br />

vääräksi kaikki ne, jotka<br />

työskentelevät parhaillaan<br />

löytääkseen ratkaisuja näiden<br />

fossiilisia polttoaineita käyttävien koneiden<br />

muuntamiseksi toimimaan myös<br />

uusiutuvilla polttoaineilla. ICE-pohjaisilla<br />

voimalaitoksilla on keskeinen rooli<br />

vihreässä siirtymässä tasapainottamassa<br />

tuuli- ja aurinkoenergiantuotannoille<br />

tyypillistä (sää)vaihtelua.<br />

44 promaint 1/<strong>2024</strong>

TUTKIMUS<br />

Värähtelyanalyysi ja<br />

koneoppimismenetelmät<br />

Tulevaisuuden tavoitteet asettavat uusia<br />

vaatimuksia ja lisäävät epävarmuutta<br />

voimalaitosten koko elinkaaren osalta.<br />

Ne synnyttävät tarpeen kehittää uusia<br />

työkaluja ja menetelmiä laajasti. Värähtelyanalyysimenetelmiä<br />

on jo pitkään<br />

käytetty pyörivien koneiden rakenteellisessa<br />

kunnonvalvonnassa tarkkojen<br />

arvioiden saamiseksi sekä niiden senhetkisestä<br />

tilasta että jäljellä olevasta<br />

operatiivisesta käyttöiästä. Toisaalta<br />

lisääntynyt laskentateho ja teollisen internetin<br />

(IIoT) synty<br />

ovat muodostaneet<br />

pohjan toiminnan<br />

jatkuvalle seurannalle<br />

reaaliajassa – tai ainakin<br />

lähes reaaliajassa.<br />

Tässä yhteydessä värähtelyanalyysin<br />

(VA)<br />

ja koneoppimisen<br />

(ML) menetelmillä<br />

voidaan rakentaa<br />

tarkkoja ja tehokkaita<br />

tilantunnistusmalleja<br />

pyöriville koneille, kuten<br />

tässä tapauksessa<br />

on esitetty.<br />

Gensetin<br />

käyttötilan tunnistaminen<br />

Tämä artikkeli esittelee yksinkertaisia<br />

ja laskennallisesti kevyitä malleja moottori-<br />

ja generaattori-yksikön (genset)<br />

Värähtelyanalyysitekniikat<br />

ovat jo pitkään<br />

olleet kulmakivi<br />

tarkkojen arvioiden<br />

saamiseksi pyörivien<br />

koneiden kunnosta<br />

sekä niiden jäljellä<br />

olevasta operatiivisesta<br />

käyttöiästä.<br />

käyttötilan tunnistamiseen. Mallit on<br />

kehitetty osana Business Finlandin rahoittamaa<br />

DigiBuzz-tutkimusprojektia<br />

ja ne on kuvattu perusteellisesti YAMKtyössä<br />

[1]. DigiBuzzia johti LUT-yliopisto<br />

10/2019-01/2022. Yksi DigiBuzzin<br />

kumppaniyrityksistä, Wärtsilä Finland<br />

Oy, toimitti aineiston käyttötilan tunnistusmallien<br />

rakentamiseen. Aineisto<br />

koostuu Wärtsilä 20V31SG-gensetin<br />

eri vakiotehotasoilla sekä joissakin satunnaisissa<br />

vikatilanteissa mitatusta<br />

kiihtyvyydestä. Gensetit koostuvat polttomoottorista<br />

ja generaattorista. Niitä<br />

käytetään<br />

tyypillisesti<br />

sähkön tuottamiseen<br />

sähköverkkoon.<br />

Vaikka<br />

sähköverkoissa<br />

on<br />

vakiotaajuus,<br />

tehontarve<br />

vaihtelee.<br />

Sen takia<br />

gensetit<br />

käyvät vakionopeudella,<br />

mutta vaihtelevalla<br />

teholla.<br />

Sähköverkoissa on ajoittain häiriöitä,<br />

joista aiheutuu gensetin epänormaalia<br />

toimintaa. Wärtsilän tarjoama aineisto<br />

siis kattaa gensetin kiihtyvyysvasteen<br />

sen tyypillisellä toiminta-alueella.<br />

Jukka Junttila<br />

Jukka Junttila työskentelee tutkijana<br />

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä.<br />

Hänellä on yli kymmenen vuoden<br />

kokemus pyörivien koneiden ja muiden<br />

dynaamisten mekaanisten rakenteiden<br />

rakenteellisista analyyseistä äärellisellä<br />

elementtimenetelmällä. Hän on myös<br />

törmännyt opintojensa aikana ja<br />

urallaan VTT:llä tutkimusaiheisiin,<br />

kuten polttomoottoriteknologiaan,<br />

kokeelliseen rakenneanalyysiin,<br />

topologian optimointiin, additiiviseen<br />

valmistukseen ja laserkeilaukseen.<br />

Viime vuosina hän on laajentanut<br />

osaamistaan massadataanalytiikan,<br />

koneoppimisen ja<br />

järjestelmäsimuloinnin aloille.<br />

Inertiavoimat ja kaasuvoimat<br />

Tässä artikkelissa käsitellyt käyttötilan<br />

tunnistusmallit perustuvat polttomoottorin<br />

toiminnan syklisyyteen. Mallien<br />

yleisenä oletuksena on, että gensetin<br />

dynaaminen käyttäytyminen vakiokuormituksella<br />

ja vakiopyörimisnopeudella<br />

ei muutu syklistä toiseen, ja että<br />

kuormituksen vaihtelu voidaan nähdä<br />

merkittävänä muutoksena dynaamisessa<br />

vasteessa. Newtonin ansiosta<br />

useimmat meistä tietävät, että kiihty-<br />

Kuva 1. Kaasuvoimien aiheuttama<br />

tangentiaalivoima kammentapissa eri<br />

kuormilla. (prosenttiosuus nimellistehosta).<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 45

TUTKIMUS<br />

vyys ja värähtely johtuvat voimasta, ja<br />

ajattelevat, että niiden välinen suhde on<br />

lineaarinen. Polttomottorin värähtelyt<br />

herättävät voimat voidaan jakaa inertiaja<br />

kaasuvoimiin. Moottorin liikkuvat<br />

osat, pääosin kampi- ja mäntämekanismit,<br />

aiheuttavat inertiavoimat. Siten<br />

vakiopyörimisnopeudella syklien väliset<br />

inertiavoimat eivät vaihtele. Sylinterin<br />

paineen aiheuttamat kaasuvoimat kuitenkin<br />

vaihtelevat samassa suhteessa<br />

moottorin kuormituksen vaihteluiden<br />

kanssa, vaikka pyörimisnopeus pysyy<br />

vakiona, koska ne vastaavat kuormituksen<br />

muutokseen. Normalisoitu tangentiaalivoima<br />

kammentapilla eri kuormituksilla<br />

yhden nelitahtisyklin aikana on<br />

esitetty kuvassa 1.<br />

Kuormituksen vaihtelun havaitsemisessa<br />

ratkaisevan tärkeää on erottaa<br />

värähtelyvasteesta kaasuvoimien osuus.<br />

Toisin kuin kaasuvoimilla, inertiavoimilla<br />

on analyyttinen ratkaisu, joka<br />

sattuu olemaan jaksollinen. Sen mukaan<br />

inertiavoimilla on harmonisia komponentteja<br />

vain moottorin pyörimistaajuudella<br />

ja sen toisella kerrannaisella.<br />

Tällöin voidaan todeta, että kaikki muut<br />

värähtelyvasteen taajuuskomponentit<br />

ovat riippuvaisia vain kaasuvoimista.<br />

Signaalin harmoniset taajuuskomponentit<br />

voidaan laskea tehokkaasti<br />

käyttämällä nopeaa Fourier-muunnosta<br />

(FFT). Porter määritti jo vuonna 1943<br />

kuvassa 2 esitetyt nelitahtisen bensiinimoottorin<br />

vääntömomentin harmoniset<br />

kertoimet täydellä kuormituksella ja<br />

joutokäynnillä [2]. Nelitahtimoottorin<br />

yksi sykli vastaa kahta kampiakselin<br />

kierrosta. Kuvassa 2 kertaluku 1,0 vastaa<br />

pyörimistaajuutta ja siten kertaluku 0,5<br />

moottorin syklin taajuutta.<br />

Tarkkojen tekoälymallien opetus<br />

onnistuu harvoin raakadatan avulla.<br />

Opetus vaatii yleensä raakadatasta<br />

erotettuja piirteitä, jotka ovat herkkiä<br />

mallin ennustaman muuttujan arvon<br />

muutoksille. Gensetin tuottaman tehon<br />

vaihtelulle herkkä piirre voidaan erottaa<br />

värähtelyvasteesta yksinkertaisesti<br />

laskemalla värähtelyvasteen 1,5-kerrannaisen<br />

amplitudi FFT:n avulla. Wärtsilä<br />

20V31SG-gensetin tehotasojen tarkka<br />

luokittelu on mahdollista toteuttaa vain<br />

yhden sopivasti sijoitetun triaksiaalisen<br />

kiihtyvyysanturin kolmesta signaalista<br />

edellä mainitulla tavalla erotettujen<br />

piirteiden avulla. Lisäämällä piirteiden<br />

joukkoon kaikkien kolmen signaalin<br />

tehot, saadaan luokittelijasta yhä tarkempi.<br />

Kuva 2. Porterin [2] harmoniset kertoimet, a ja b ovat Fourier-kertoimia.<br />

Kuva 3. Kahden syklin pituisista<br />

signaalisegmenteistä erotetuilla piirteillä<br />

opetetun luokittelijan konfuusiomatriisi. [1]<br />

Syklien välisten vaihtelujen<br />

tasoittaminen on mahdollista<br />

Polttomoottorin toiminta ei käytännössä<br />

kuitenkaan ole koskaan täysin itseään<br />

toistavaa syklien välillä edes tasaisella<br />

kuormituksella. Siksi myös kiihtyvyysvasteessa<br />

on aina vaihtelua syklien välil-<br />

lä. Tämä on tyypillistä erityisesti kipinäsytytteisten<br />

moottoreiden, kuten Wärtsilä<br />

20V31SG:n, kohdalla, joiden sylinterin<br />

huippupaine peräkkäisten syklien<br />

välillä vaihtelee merkittävästi. Syklien<br />

välisen vaihtelun vaikutusta voidaan<br />

tasoittaa laskemalla piirteiden arvot<br />

signaalisegmenteistä, jotka ovat useamman<br />

syklin pituisia. Pidempää signaalisegmenttiä<br />

käytettäessä mallin antama<br />

ennuste on kauempana reaaliajasta.<br />

Sen takia on haettava oikea tasapaino<br />

mallin tarkkuuden ja ajantasaisuuden<br />

välillä käyttökohteen ja tarpeiden mukaan.<br />

Tarkastellun gensetin tapauksessa<br />

saavutetaan erittäin hyvä luokittelijan<br />

tarkkuus käyttämällä vain kahden syklin<br />

pituisia signaalisegmenttejä. Gensetin<br />

nimellispyörimisnopeudella (750 RPM)<br />

yksi sykli kestää 0,16 sekuntia.<br />

Kahden syklin pituisista signaalisegmenteistä<br />

erotetuilla piirteillä opetetun<br />

luokittelijan konfuusiomatriisi on esitetty<br />

kuvassa 3. Luokittelija-algoritmina<br />

käytettiin logistista regressiota ja<br />

piirteet olivat siis yhden triaksiaalisen<br />

46 promaint 1/<strong>2024</strong>

TUTKIMUS<br />

kiihtyvyysanturin signaaleista erotetut<br />

värähtelyvasteen 1,5-kerrannaisen komponentin<br />

amplitudi sekä signaalin teho.<br />

Luokat ovat eri tehotasoja ilmaistuina<br />

prosentteina gensetin nimellistehosta:<br />

0 %, 50 %, 75 %, 90 %, 95 % ja 100 %.<br />

Epänormaalin toiminnan<br />

tunnistus<br />

Epänormaalin toiminnan tunnistaminen<br />

voidaan tehdä uutuustunnistuksen<br />

avulla. Uutuuksien havaitseminen on<br />

binääriluokituksen alatyyppi, jossa opetettu<br />

malli ennustaa, kuuluuko näyte samaan<br />

luokkaan niiden näytteiden kanssa,<br />

joiden perusteella malli on opetettu,<br />

vai ei. Samoja piirteitä, joita käytettiin<br />

gensetin tehotasojen luokitteluun, voidaan<br />

käyttää myös uutuuden havaitsemiseen.<br />

Jokaiselle tehotasolle voidaan<br />

rakentaa erilliset uutuudentunnistusmallit.<br />

Kahden eri algoritmeilla opetetun<br />

piirretunnistimen, yhden luokan<br />

tukivektorikoneen (OC SVM) ja paikallisen<br />

poikkeavuuskertoimen (LOF) tulokset<br />

on esitetty kuvassa 4. Yhden triaksiaalisen<br />

kiihtyvyysmittarin jatkuvista<br />

yhden minuutin pituisista signaaleista<br />

eristetyt piirteet on annettu syötteenä<br />

uutuusilmaisimille. Uutuusilmaisimen<br />

arvo 0 edustaa normaalia toimintaa ja<br />

arvo 1 epänormaalia toimintaa. Tulos on<br />

esitetty yhden syklin pituisen ikkunan<br />

yli laskettuna liukuvana keskiarvona.<br />

Gensetin epänormaali toiminta tapahtui<br />

noin 30 sekunnin kohdalla. Kuvan 4 perusteella<br />

molemmat uutuusilmaisimet<br />

kykenevät havaitsemaan gensetin epänormaalin<br />

toiminnan. [1]<br />

Kuva 4. Uutuusilmaisimien havaitsema epänormaali toiminta. [1]<br />

Tunnistusmallien jatkokehitys<br />

Kunnianhimoinen tulevaisuuden tavoite<br />

ei ole vain epänormaalin toiminnan<br />

oikea-aikainen havaitseminen, vaan<br />

myös erilaisten vikojen tunnistaminen<br />

ja luokittelu. Edellä mainitun kaltaisten<br />

mallien kehittäminen on kuitenkin<br />

hyvin haastavaa, koska oikeiden vikatilanteiden<br />

aikana mitattua dataa on tarjolla<br />

hyvin niukasti. Yksi mahdollinen<br />

ratkaisu voisi kuitenkin olla datan tuottaminen<br />

simuloimalla vikatilanteita.<br />

Ensimmäiset askeleet siihen suuntaan<br />

on jo otettu tutkimalla tietokoneella simuloitujen<br />

gensetin värähtelyvasteiden<br />

soveltuvuutta luokittelumallien tekoon<br />

(kuva 5) [3]. Käyttötilan tunnistusmallien<br />

jatkokehityksen ja niiden käyttöönoton<br />

teollisissa ympäristöissä voidaan<br />

Kuva 5. Gensetin elementtimalli. [3]<br />

odottaa tapahtuvan lähiaikoina osana<br />

uusia yhteisiä kehitysprojekteja Wärtsilän,<br />

VTT:n ja muiden sidosryhmien<br />

välillä.<br />

LÄHTEET<br />

[1] Junttila, J., 2021, Operational State Recognition of a Rotating Machine Based on Measured Mechanical Vibration Data. Master's thesis, Arcada University<br />

of Applied Sciences (2021)<br />

[2] Porter, F.P., 1943, Harmonic Coefficients of Engine Torque Curves. In: ASME, Journal of Applied Mecchanics, 10(1): A33-A48. DOI: https://doi.<br />

org/10.1115/1.4009248<br />

[3] Junttila, J., Sillanpää, A. Lämsä, V.S., 2022, Validation of Simulated Mechanical Vibration Data for Operational State Recognition System, 2022 IEEE<br />

23rd International Conference on Information Reuse and Integration for Data Science (IRI), San Diego, CA, USA, 2022, pp. 138-143, doi: 10.1109/<br />

IRI54793.2022.00040.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 47

CSRD<br />

Kestävyysraportointi<br />

– välttämättömyys vai kilpailuvaltti?<br />

TEKSTI: NINA BROSTRÖM<br />

Vuoden alussa voimaan astuneen EU:n CSRDdirektiivin<br />

uusien standardien tarkoitus on lisätä<br />

läpinäkyvyyttä ja tuottaa vertailukelpoista tietoa<br />

siitä, miten yhtiöt vaikuttavat ihmisiin, ympäristöön<br />

ja ilmastoon.<br />

Uusi EU:n kestävyysraportointidirektiivi<br />

CSRD (eli<br />

Corporate Sustainability<br />

Reporting Directive) tuli<br />

käyttöön tämän vuoden alusta. Sen puitteissa<br />

tehtävä kestävyysraportointi on<br />

määrä ulottaa vaiheittain kattamaan lähes<br />

kaikki eurooppalaiset pörssilistatut<br />

yhtiöt vuosikymmenen loppuun mennessä.<br />

Velvoite tulee kattamaan myös<br />

ulkomaiset yhtiöt, joilla on merkittävää<br />

toimintaa EU:n alueella.<br />

Ensimmäisessä vaiheessa raportointivelvoite<br />

koskee suurimpia yhtiöitä eli<br />

yli 500 henkeä työllistäviä listayhtiöitä<br />

sekä isoja kansallisia yleishyödyllisiä<br />

yhtiöitä. Niiden on raportoitava vuoden<br />

2025 tilinpäätöksensä yhteydessä kestävyysaiheista<br />

CSRD-standardien mukaan<br />

tältä vuodelta kerätyn datan perusteella.<br />

Ensi vuoden alusta kestävyysraportointi<br />

ulotetaan isompiin keskikoon yhtiöihin<br />

ja vuodesta 2026<br />

<strong>2024</strong><br />

1.raportointivaihe<br />

(suuret yhtiöt eli jo<br />

ei-finanssiraportointia (NFRD)<br />

koskevan direktiivin piirissä<br />

olevat) tilinpäätös 2025<br />

velvoite kattaa<br />

myös listatut pkyritykset.<br />

Tulevaisuudessa<br />

kestävyysraportointi<br />

siis kuuluu kaikille listayhtiöille<br />

aivan pienimpiä mikroyhtiöitä<br />

lukuun ottamatta.<br />

Korvaa vastuullisuusraportoinnin<br />

Käytännössä uudistuksella korjataan<br />

aiemmin kirjavaksi ja epäyhtenäiseksi<br />

moitittua vastuullisuusraportointia.<br />

Päämääränä on yhtenäistää yritysten<br />

kestävyysraporttien sisältöä, lisätä niiden<br />

luotettavuutta ja vertailtavuutta.<br />

Tämä helpottaa muun muassa kumppaneiden,<br />

sijoittajien ja rahoittajien<br />

tiedonsaantia sekä arviointia, kuinka<br />

vastuullinen kyseinen yhtiö käytännössä<br />

on ja toteuttaako se EU:n vihreän<br />

kestävän kehityksen päämääriä.<br />

Tarkoitus on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä<br />

ja tuoda esille, miten muut<br />

kuin taloudelliset tiedot vaikuttavat<br />

liiketoimintaan. Raportoinnin keskiössä<br />

on ns. kaksoisolennaisuus: yhtäältä<br />

tarkastella, miten yhtiön liiketoiminta<br />

vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön,<br />

ja toisaalta mitata, miten eri kestävyystekijät<br />

puolestaan vaikuttavat<br />

liiketoimintaan.<br />

Arvioinnin vaikutuksia<br />

CSRD tulee tuottamaan yhtiöille lisätyötä,<br />

sillä jatkossa raporttiin on sisällytettävä<br />

myös kaikki yrityksen arvoketjusta<br />

aiheutuvat epäsuorat päästöt (ns.<br />

scope 3). Lisäksi raportointiprosessien<br />

ja datan tulee olla korkeatasoista ja riippumattoman<br />

tahon validoimia.<br />

Kutakin kestävyysseikkaa arvioidaan<br />

paitsi vaikutusten myös siitä juontuvien<br />

riskien ja mahdollisuuksien kannalta.<br />

Kun tarkastelu ulottuu oman toiminnan<br />

lisäksi esimerkiksi alihankintaketjuun,<br />

se parantaa yhtiön näkemystä toimintaympäristöstään<br />

ja siihen liittyvistä<br />

uhista ja mahdollisuuksista. EU toivoo<br />

tämän ohjaavan yrityksiä muun muassa<br />

tekemään tietoisempia investointeja<br />

vihreään ja kestävään kehitykseen sekä<br />

panostamaan sosiaalisesti oikeudenmukaisemman<br />

työelämän rakentamiseen.<br />

Samaan aikaan raportoinnista voi<br />

syntyä yritykselle huomattavaa etua<br />

ja hyötyä: esimerkiksi sijoittajien tai<br />

rahoittajien vakuuttaminen yrityksen<br />

toiminnan aidosta vihreydestä ja vastuullisuudesta<br />

on helpompaa, jos niistä<br />

on todennettuja näyttöjä. Ja etenkin<br />

direktiivin käyttöönoton alkuvaiheessa<br />

nopeat omaksujat voivat käyttää tietoja<br />

kilpailuvalttina erottautuakseen muista<br />

tuottajista, ja kahmia parhaat työntekijät<br />

ja yhteistyökumppanit omaan<br />

ketjuunsa.<br />

2025<br />

Raportointivelvollisuus<br />

listayhtiöille, jotka<br />

työllistävät vähintään 250<br />

henkilöä/nettoliikevaihto on<br />

40 miljoonaa euroa/taseen<br />

loppusumma 20 miljoonaa<br />

euroa (täytettävä 2 kriteeriä)<br />

2026 2027 2028<br />

Raportointivelvollisuus<br />

listatuille pk-yhtiöille.<br />

Ensimmäiset raportit<br />

julkaistava vuonna 2027<br />

(tiedot vuodelta 2026). Jos<br />

tietoja ei ole heti kerättynä,<br />

yhtiöllä on kolmen vuoden<br />

siirtymäaika toteuttaa<br />

kestävyysraportointi.<br />

Kolmen vuoden<br />

siirtymäaika pk-yrityksen<br />

kestävyysraportoinnin<br />

käynnistämiselle alkaa.<br />

Ei-eurooppalaiset yhtiöt,<br />

joilla on EU:ssa yli<br />

150 miljoonan euron<br />

nettoliikevaihto ja<br />

vähintään yksi, kynnysarvot<br />

ylittävä tytäryhtiö,<br />

kestävyysraportoinnin piiriin<br />

(raportointi vuonna 2029).<br />

48 promaint 1/<strong>2024</strong>

KIRKKAASTI PAREMPAA<br />

AIKUISKOULUTUSTA!<br />

KUNNOSSAPIDON<br />

JOHTAMINEN JA<br />

FYYSISEN OMAISUUDEN<br />

HALLINTA (WCM 4)<br />

28.-29.5.<strong>2024</strong> VANTAA<br />

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla<br />

ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään<br />

tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja<br />

kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan<br />

tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit<br />

tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita<br />

mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon<br />

tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet<br />

ja ympäristön vaatimukset.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä<br />

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden<br />

vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja<br />

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.<br />

Tilaisuus on osa World Class Maintenance<br />

-koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta<br />

Kunnossapidon talous ja budjetointi<br />

Kunnossapidon johtaminen (case)<br />

<br />

Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management<br />

Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet<br />

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

KURSSIT<br />

Hydrauliikka 2, jatkokurssi, 6.–8.3.<strong>2024</strong>, Helsingissä<br />

Sähkökunnossapidon perusteet mekaanikoille,<br />

13.–14.3.<strong>2024</strong><br />

Hydrauliikka 1, perusteet, 19.–22.3.<strong>2024</strong><br />

SKF-laakerien asennus ja huolto, 21.–22.3.<strong>2024</strong><br />

Hydrauliikan jatkokurssi, 21.–22.3.<strong>2024</strong>, Oulussa<br />

Hydrauliikan putkistopassikoulutus, 3.–4.4.<strong>2024</strong><br />

Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin valmentava<br />

koulutu, taso 1, 16.–18.4.<strong>2024</strong><br />

Voitelijan pätevöintiin valmentava koulutus, taso 1<br />

– tentti, 18.4.<strong>2024</strong><br />

Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto,<br />

16.–17.4.<strong>2024</strong><br />

Teollisuushydrauliikka 3, 17.–19.4.<strong>2024</strong><br />

Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden<br />

huoltokohteet, 23.–24.4.<strong>2024</strong><br />

Kunnonvalvonta teollisuudessa, 6.–8.5.<strong>2024</strong><br />

SEMINAARIT<br />

Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt (WCM 1),<br />

13.–14.2.<strong>2024</strong>, Hämeenlinnassa<br />

Painelaitteiden käyttö ja käytön valvonta,<br />

13.–14.3.<strong>2024</strong>, Vantaalla<br />

Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta (WCM 2),<br />

20.–21.3.<strong>2024</strong>, Jyväskylässä<br />

Teollisuusvoitelu <strong>2024</strong>, 9.–10.4.<strong>2024</strong>, Tampereella<br />

Värähtelyklinikka, 17.–18.4.<strong>2024</strong>, Tampereella<br />

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit<br />

(WCM 3), 23.–24.4.<strong>2024</strong>, Tampereella<br />

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden<br />

hallinta (WCM 4), 28.–29.5.<strong>2024</strong>, Vantaalla<br />

TUTKINNOT<br />

Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto,<br />

kunnossapidon osaamisala<br />

Koneasennuksen ja kunnossapidon<br />

erikoisammattitutkinto<br />

Kysy lisää: Anu Jauhiainen, 050 394 7159<br />

anu.jauhiainen@taitotalo.fi<br />

taitotalo.fi/kunnossapito<br />

Kysy myös<br />

yrityskohtaisia<br />

koulutuksia!<br />

asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi<br />

Valimotie 8, Helsinki • taitotalo.fi<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 49

PROMAIINT RY<br />

Suomen Messusäätiön<br />

ja <strong>Promaint</strong> ry:n<br />

kilpailut<br />

Olemme jakaneet kunnossapitoalaan<br />

liittyviä palkintoja yli 30 vuoden ajan.<br />

Vuosittain kilpailujen kriteerit ovat<br />

jonkin verran muuttuneet.<br />

T<br />

ällä hetkellä palkintoja jaetaan parittomina vuosina<br />

yritysinnovaatioista ja opinnäytteistä, parillisina<br />

vuosina palkinto jaetaan opiskelijoiden<br />

kehitysprojekteille.<br />

Vuoden 2023 opinnäytetyökilpailussa oli kovatasoinen,<br />

saimme todella hyviä töitä arvioitavaksi. Raati suoritti<br />

valinnat, opinnäytetöiden esittelyt ja palkitsemisen<br />

perusteet olivat esillä viime <strong>Promaint</strong>- lehdessä. Tässä<br />

numerossa esittelemme lyhyesti henkilöt, jotka palkitsimme.<br />

Kiitokset tässä yhteydessä kaikille kilpailuun lopputyönsä<br />

lähettäneille henkilöille.<br />

Julkistimme jokin aika sitten avatuksi vuoden <strong>2024</strong><br />

Vuoden 2023 opinnäytetyökilpailussa palkitut<br />

Jere Hettula<br />

“Työskentelen Agnico Eagle Finland<br />

Oy:n operoimalla Kittilän kultakaivoksella<br />

maanalaisen kaivoksen kunnossapidon<br />

suunnitteluinsinöörinä.<br />

Työtehtäväni on pitkän aikajänteen<br />

kunnossapitosuunnittelu mobiilille kaivoslaitteistolle.<br />

Opinnäytetyöni käsitteli elinkaarisuunnittelua<br />

ja -hallintaa. Koin aiheen<br />

mielenkiintoiseksi, sillä se sisältää sopivassa<br />

suhteessa teoriaa ja käytäntöä.<br />

Opinnäyteprosessi aloitettiin viikon<br />

mittaisella koulutuksella Sandvikin<br />

Tampereen tehtaalla ja käytännönläheistä<br />

työtä jatkettiin kaivoksella poralaitetta<br />

tarkastellen.<br />

Työstäni intoutuneena haluan kehittyä<br />

tuotanto-omaisuuden elinkaarisuunnittelussa<br />

sekä pitkän aikajänteen kunnossapitostrategian<br />

luomisessa. Tavoitteeni<br />

on jatko kouluttautua ja syventää<br />

omaa osaamista asiantuntijana näiden<br />

teemojen ympärillä."<br />

Aleksanteri Hämäläinen<br />

“Olen nykyisin väitöskirjatutkijana<br />

Aalto-yliopiston pyöriviä koneita<br />

tutkivassa ARotor laboratoriossa.<br />

Aiheenani on syväoppimismallien<br />

hyödyntäminen pyörivien koneiden<br />

kunnonvalvonnassa ja erityisesti se,<br />

miten näiden mallien käyttöönotosta<br />

tehtäisiin nykyistä käytännöllisempää.<br />

Tein diplomityöni tässä<br />

samaisessa ryhmässä ja nykyinen<br />

tutkimukseni onkin suoraa jatkoa<br />

samasta aiheesta. Diplomityön tekeminen<br />

tutkimusryhmälle oli oikein<br />

hyvä päätös, koska se mahdollisti<br />

neuvojen ja inspiraation saamisen<br />

ihmisiltä, joilla oli hyvä ymmärrys<br />

alasta. Väitöskirjani valmistuttua<br />

tulen todennäköisesti jatkamaan<br />

töitä syväoppimisen ja pyörivien<br />

koneiden parissa joko akatemian tai<br />

teollisuuden puolella.”<br />

Jaakko Härkälä<br />

“Olen raumalainen 26-vuotias vastavalmistunut<br />

tuotantotalouden<br />

diplomi-insinööri. Tein diplomityöni<br />

ollessani tutkimusapulaisena Tampereen<br />

yliopiston tuotantotalouden<br />

laitoksen projekti- ja palveluliiketoiminnan<br />

tutkimusryhmässä, Vuoden<br />

loppuun olen samassa ryhmässä<br />

projektitutkijana. Tätä kirjoittaessani<br />

tulevaisuudensuunnitelmani ovat<br />

hahmottumatta, mutta mahdolliset<br />

jatko-opinnot saavat vielä odottaa.<br />

Olisi hienoa yliopistotyöskentelyn<br />

jälkeenkin pysyä tutkimieni aiheiden<br />

ympärillä. Olen kiinnostunut<br />

hankkimaan kansainvälistä kokemusta,<br />

haluan päästä erilaisiin<br />

tehtäviin ja kehittää itseäni alan<br />

ammattilaisena.”<br />

50 promaint 1/<strong>2024</strong>

1 | <strong>2024</strong><br />

| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN |<br />

kehitysprojektikilpailun. Kilpailuun voi osallistua<br />

yksittäinen opiskelija tai opiskelijoista koostuva projektiryhmä,<br />

jolla on tukena oppilaitos ja yritys. Projektityö<br />

toteutetaan valitun yhteistyöyrityksen kanssa.<br />

Aihepiirin toivotaan liittyvän kunnossapitoon, palveluliiketoimintaan,<br />

teollisen/fyysisen omaisuuden<br />

hallintaan tai tuotannolliseen toimintaan.<br />

Palkinnot jaetaan Pohjoinen Teollisuus<br />

-tapahtuman yhteydessä Oulussa toukokuussa <strong>2024</strong><br />

(22.-23.5.<strong>2024</strong>).<br />

Toivomme mahdollisimman vilkasta osallistumista<br />

kilpailuun.<br />

Jaakko Tennilä, Toiminnanjohtaja,<br />

Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry.<br />

KEVÄT <strong>2024</strong><br />

Laitoksen käyttövarmuus ja<br />

riskienhallinta (WCM 2) 20.-21.3.<strong>2024</strong> |<br />

Jyväskylä<br />

Teollisuusvoitelu <strong>2024</strong> 9.- 10.4.<strong>2024</strong> |<br />

Tampere<br />

Värähtelyklinikka 17.- 18.4.<strong>2024</strong> |<br />

Tampere<br />

Kunnossapidon tunnusluvut,<br />

suunnittelu ja resurssit (WCM 3) 23.-24.4.<strong>2024</strong> |<br />

Tampere<br />

Pohjoinen teollisuus<br />

-suurtapahtuma 22.-23.5.<strong>2024</strong> |<br />

Oulu<br />

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen<br />

omaisuuden hallinta (WCM 4) 28.-29.5.<strong>2024</strong> |<br />

Vantaa<br />

SYKSY <strong>2024</strong><br />

ENERGIA <strong>2024</strong> 22.-24.10.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

World Class Maintenance -kunnossapidon<br />

koulutusohjelma 18.9. - 18.12.<strong>2024</strong><br />

Mikko Krankkala<br />

Nykyään toimin Alten Finlandin Raahen toimiston<br />

kone- ja laitossuunnittelutiimin tiimipäällikkönä.<br />

Aiemmin työskentelin SSAB Europen<br />

Raahen tehtaalla luotettavuusinsinöörinä,<br />

ja opinnäytetyöni aihe soveltui hyvin silloiseen<br />

tehtävänkuvaani.<br />

Opinnäytetyö tarjosi mielenkiintoisen näkökulman<br />

ja auttoi hahmottamaan tulevaisuuden<br />

mahdollisuuksia käytetyille menetelmille. Esimerkiksi<br />

tilastollisten menetelmien soveltaminen<br />

kunnossapidon päätöksenteossa onnistuu<br />

opinnäytetyössä opittujen periaatteiden avulla,<br />

vaikka tietojärjestelmien data ei olisikaan<br />

virheetöntä. Datan laadun parantaminen on<br />

tärkeää, mutta ei välttämättä edellytä täydellisyyttä<br />

ennen hyödyntämistä.<br />

Jatkan työskentelyäni kunnossapidon ja tiedolla<br />

johtamisen parissa, hyödyntäen opittua<br />

uudessa roolissani Altenilla ja osallistuen PSKstandardisoinnin<br />

käyttövarmuuden hallinta<br />

-työryhmän toimintaan.

9–12 April <strong>2024</strong> | Messukeskus<br />

Helsinki Expo and Convention Centre<br />

Get your tickets to<br />

the Pulp & Beyond <strong>2024</strong> conference now!<br />

The Pulp & Beyond conference programme has been published.<br />

The <strong>2024</strong> conference consists of three tracks:<br />

Innovative Wood-Based Products, Carbon Zero Future Mills,<br />

and International Control Systems Conference <strong>2024</strong>.<br />

Take part in the leading forum bringing together the latest forest-based<br />

bioeconomy innovations, products, services, and technologies, as well as key<br />

people throughout the ecosystem. See you in Helsinki, Finland in April <strong>2024</strong>!<br />

Head to pulpandbeyond.com now to explore more and secure your spot!<br />

Conference 9 April | Exhibition 10–11 April | Excursion 11–12 April<br />

#pulpandbeyond | pulpandbeyond.com

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!