Suomalaisen Tiedeakatemian Vuosikirja 2022
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Suomalainen Tiedeakatemia
Finnish Academy of Science and Letters
Academia Scientiarum Fennica
Mariankatu 5 A, FIN–00170 Helsinki
e-mail acadsci@acadsci.fi
www.acadsci.fi
Vuosikirja – Year Book 2022
Toimittaja Pekka Aula
Toimitussihteeri Nina Rapelo
Taittopohja Werklig
Vuosikirja sähköisenä osoitteessa www.acadsci.fi
Kirjapaino Hermes, 2023
ISSN-L 0356-6927
ISSN 0356-6927 (painettu)
ISSN 1799-0297 (verkkojulkaisu)
ISBN 978-951-41-1183-9 (painettu)
ISBN 978-951-41-1184-6 (verkkojulkaisu)
2022
Sisällys
6
TERVEHDYKSET
28
TOIMINTA
8
12
16
18
20
22
24
26
Kimmo Kaski
Esimiehen tervehdys
Hyödyttömän tiedon hyödyllisyys
Pekka Aula
Pääsihteerin tervehdys
Hyvä Suomalaisen Tiedeakatemian
jäsen
PALKINNOT
Kunniapalkinto
Sirpa Jalkanen
Eino Jutikkalan historiapalkinto
Jari Eloranta
Humanistipalkinto
Carita Kiili
Väisälän palkinto
Vesa Julin
Katrianne Lehtipalo
30
34
52
62
64
66
69
Kunniajäsenet
Marjatta Hietala
Bengt Holmström
Risto Nieminen
Suomalaisen Tiedeakatemian
toimintakertomus
Suomalaisen Tiedeakatemian
myöntämät apurahat
Suomalaisen Tiedeakatemian
varainkäyttö
Tilintarkastuskertomus Suomalainen
Tiedeakatemia ry:n jäsenille
Emil Öhmannin Säätiön
toimintakertomus 2022
Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön
toimintakertomus 2022
4 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
72
JULKAISUT
128
MUISTOKIRJOITUKSET
74
76
78
78
79
80
83
90
121
Vuoden 2022 julkaisut
JÄSENET
Kunniajäsenet
Tiedeakatemian esimiehiä
Ryhmien toimihenkilöt
Hallitus, toimihenkilöt ja
toimikunnat
Kotimaisten jäsenten ryhmät
Kotimaiset jäsenet
Ulkomaiset jäsenet
130
132
135
138
139
141
143
146
149
152
156
160
163
165
168
172
174
178
181
182
185
187
Antti Ahlström
Risto Alapuro
Henry Bacon
Lauri Eskola
Eero Holopainen
Veli-Pekka Järveläinen
Juhani Kakkuri
Aarne Kinnunen
Simo Knuuttila
Heikki Leskinen
Jaakko Nousiainen
Heikki Palva
Markus Pessa
Kalevi Pihlaja
Tuomo Polvinen
Olavi Riihinen
Rauno Ruuhijärvi
Hannu Saloniemi
Olli Tammi
Aimo Tietäväinen
Peter Tigerstedt
Päiviö Tommila
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 5
TERVEHDYKSET
JOHDANTO:
Yksi Tieteen Tiedeakatemian parhaaksi, uudistumisen
yhteiskunnan perusedellytyksiä hyväksi oli
sääntöjen 2022 nykyaikaistaminen.
Sääntöuudistustyöryhmän
lisäksi Tiedeakatemian
ryhmäuudistus- ja apurahauudistustyöryhmät
pohtivat
uusia käytäntöjä tavoitteiden
saavuttamiseksi.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
7
Kimmo Kaski
Hyödyttömän tiedon
hyödyllisyys
esimiehen tervehdys
Vuosi 2022 konflikteineen ja muine
tapahtumineen osoittautui monin tavoin
käänteentekeväksi. Se käynnisti geo- ja
turvallisuuspoliittisen, taloudellisen ja
teknologisen sekä näiden seurauksena
kulttuurisen ja sosiaalisen murroksen ja
maailmanjärjestystä polarisoivan muutoksen.
Nämä tapahtumat kasvattivat itse
kunkin kriisitietoisuutta myös muista
globaaleista ja tosiinsa kytkeytyneistä
haasteista, kuten biodiversiteettiä uhkaavasta
väestönkasvusta ja luontokadosta,
ilmastomuutoksesta, hiilineutraaliudesta
ja energian riittävyydestä ja bioteknologian
mahdollisuuksista. Kuin myös digitaalisuuden,
automaation ja tekoälyn
mahdollisuuksista, peloista ja säänneltävyydestä.
Näistä kauaskantoisista ja kestävän
kehityksen kannalta keskeisistä haasteista
kirjoittaa Martin Rees tuoreessa kirjassaan
If Science is to Save Us, ja hänen vastauksensa
kiteyttäisin lyhyesti: mikään muu
kuin Tiede ja sen tuottama uusi tieto ja
ymmärrys eivät voi löytää ratkaisuja näin
kompleksisiin haasteisiin. Rees korostaa
myös, että tieteentekijöillä on velvollisuus
edistää tutkimustyönsä hyödyllisiä sovellutuksia
ja varoittaa niiden mahdollista haitoista.
Saman näkemyksen tieteellisen perustutkimuksen
välttämättömyydestä kehitykselle
esitti Princeton Institute of
Advanced Studyn ensimmäinen johtaja
Abraham Flexner vuonna 1939 kirjoituksessaan
The Usefulness of Useless Knowledge,
keskustelusta Kodakin perustajan G.
Eastmanin kanssa:
”Kysyin ketä hän piti maailman hyödyllisimpänä
tieteentekijänä. Hän vastasi välittömästi:
’Marconi.’ Yllätin hänet sanomalla:
’Mitä tahansa nautintoa saammekaan
radiosta ja langattomasta viestinnästä, Marconin
osuus oli käytännössä mitätön. Todellinen
ansio kaikesta langattoman alalla kuuluu
professori Clerk Maxwellille hänen tutkimuksistaan
1860-luvuilla sähkömagnetismin
parissa.’”
Kuten viimeaikoina tavaksi on tullut,
kysyin ChatGPT:ltä tieteen hyödystä ja
8 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
arvosta. Se vastasi mielestäni varsin oikein:
”Tieteen hyöty viittaa siihen, miten tiede
auttaa ihmisiä ratkaisemaan ongelmia ja
parantamaan elämänlaatua. Tämä voi sisältää
esimerkiksi lääketieteen ja teknologian
kehittymisen ja ympäristönsuojelun edistämisen.
Tieteen arvo viittaa siihen, miksi
Mikään muu kuin tiede ja
sen tuottama uusi tieto
ja ymmärrys eivät voi
löytää ratkaisuja näin
kompleksisiin haasteisiin
tiede on merkittävää ihmiskunnan kehitykselle.
Tämä voi sisältää esimerkiksi tiedon
lisäämisen maailmasta ja sen toiminnasta,
ihmisen ymmärryksen lisäämisen itsestään
ja ympäröivästä maailmasta sekä tiedon
perustan luomisen tulevaisuuden teknologioille
ja innovaatioille.” Oma vastaukseni on,
että tieteellä on aina ajatonta itseisarvoa,
mutta usein myös ajallista välinearvoa, eli
hyötyä.
Tieteellisen tutkimuksen keskeisestä
merkityksestä kansakunnan hyvinvoinnin
rakentamisessa esitti vuonna 1945 Yhdysvaltain
presidentin F. D. Rooseveltin tieteellinen
neuvonantaja Vannevar Bush muistiossaan
Science: The Endless Frontier. Siinä
hän korosti Tieteen roolia kasvavan tiedon
ja osaamisen varantona, joka vääjäämättä
johtaa Kehitykseen ja Innovaatioihin ts. hän
näki TKI:n ketjuna, jossa K:ta ja sen jälkeen
I:tä ei ole ilman T:tä. Kuten yllä Maxwellin
ja Marconin tapauksessa aikajänne, jossa
T:stä tulee K:ta ja I:tä ts. hyötyä on vaikeasti
ennakoitavissa, mutta aina se synnyttää
itseisarvoa uutena tietona ja osaamisena.
On erityisen ilahduttavaa, että parlamentaarinen
TKI-työryhmä on ymmärtänyt
uuden tieteellisen tiedon ja osaamisen arvon
ja hyödyn tehdessään esityksen tutkimus- ja
kehitysrahoituksen nostamisesta 4 %:iin
bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi uusi rahoituslaki ja kehyskautta
pidempi T&K-rahoituksen suunnittelu
valaa uskoa tulevaan. Tämän erinomaisen
lupauksen toteuttamisen on uusi
hallitus ottanut ohjelmaansa. Sen merkitys
korostuu etenkin nyt elin- ja toimintaympäristöjemme
taitekohdissa, murroksissa ja
kriiseissä, kuten koronapandemia meille jo
osoitti. Tällä hankkeella on kaikki onnistumisen
edellytykset, kun muistetaan että pitkäjänteisessä
uteliaisuuteen perustuvassa
tieteellisessä tutkimuksessa syntyvä uuden
tiedon, ymmärryksen ja osaamisen reservi
on yhteiskunnan eri sektoreiden kehityksen
ja innovaatioiden perusta sekä hyvinvoinnin
moottori. Suomalainen Tiedeakatemia –
riippumattomana yleistieteellisenä toimijana
ja tieteellisen perustutkimuksen edistäjänä
– on valmis antamaan panoksensa TKIlupauksen
toteuttamiseksi yhdessä eri
osapuolien kanssa.
Tiedeakatemia on parin viime vuoden
aikana laajentanut toimintaansa ollakseen
sekä kansallisesti että kansainvälisesti
näkyvä ja vaikuttava toimija, ”tieteen parhaaksi
– yhteiskunnan hyväksi”. Nostan
esille kaksi jäsenkuntamme syvää ja laajaalaista
tieteellistä osaamista hyödyntävää
ja yhteiskunnallisesti merkittävää avausta:
1) tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutuksen
edistäminen sekä 2) Suomen tieteen
historia -hankeen.
Tiedeakatemian perustamisesta lähtien
yksi sen päätehtävistä on ollut ja on edelleen
tutkittuun tietoon pohjautuvan päätöksenteon
edistäminen. Viime vuosina olemme
tehneet yhteistyötä ministeriöiden kanssa tie-
10 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
teen ja päätöksenteon keskusteluyhteyksien
molemminpuoliseksi vahvistamiseksi. Keskeisenä
kumppanina on ollut valtioneuvoston
kanslia, jonka kanssa olemme koonneet
tiedepaneeleita ja järjestäneet ministeriöiden
ennakointityötä tukevia dialogeja.
Tämän vuoden alussa toteutimme valtioneuvoston
kanslian toiveesta laajan tutkijoiden
arvioita sisältävän katsauksen Venäjän
hyökkäyssodan vaikutuksista suomalaiseen
yhteiskuntaan. Sitä hyödynnetään hallitusneuvotteluissa
ja tulevan hallituksen työssä.
Tälle osaamiselle on syntynyt myös kansainvälistä
kysyntää, YK:ta myöten.
Itsenäisen Suomen tieteen historia
-hankeen tavoitteena on tuottaa jäsennelty
kokonaisesitys suomalaisen tieteen kentästä
ja sen muutoksista eri aikoina. Ainutlaatuista
tässä hankkeessa on se, että siinä
käytetään laajasti tieteentekijöiden muistitietoa.
Hankkeeseen liittyy muistitiedon
keruu, jonka organisoivat Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet
i Finland yhdessä Suomalaisen
Tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran,
Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan, Kansallisarkiston
ja Suomen Historiallisen
Seuran kanssa. Kutsumme tätä hanketta
Suomen Tieteen Kalevalaksi, jonka muistitiedon
keruuseen toivon kaikkia jäsenien
ottavan osaa ja jakamaan näkemyksiä
oman tieteenalansa kehityksestä.
Muista Tiedeakatemian viimeaikaisista
kehityksistä mainittakoon tieteellisen julkaisemisen
kokonaisuudistus kaikki tieteenalat
kattavana lehtenä Annales Academiae
Scientiarum Fennicae, josta on juuri
ilmestynyt toinen numero. Mainitsemisen
arvoinen kehityskulku on Suomalaisen Tiedeakatemian
piirissä itsenäisenä toimiva
Nuorten Tiedeakatemia ja etenkin sen Suomen
kouluille tarjoama ja menestystarinaksi
muotoutunut ”Tutkija tavattavissa”-palvelu.
Tiedeakatemia jatkaa edellä mainittujen
avauksien ja toimintojen vaikuttavuuden
edelleen kehittämistä ja vahvistamista
tiedeyhteisön ja sen jäsenten parhaaksi ja
yhteiskunnan hyväksi.
20.6.2023
Kimmo Kaski
Otsikko on lainaus/käännös
Abraham Flexnerin esseen otsakkeesta
“The Usefulness of Useless Knowledge”
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 11
Pekka Aula
Hyvä Suomalaisen
Tiedeakatemian jäsen
pääsihteerin tervehdys
Vuosi 2022 oli erittäin aktiivinen ja merkityksellinen
Suomalaiselle Tiedeakatemialle.
Haluan niin omasta kuin koko
Suomalaisen Tiedeakatemian johdon ja
henkilöstön puolesta esittää sydämelliset
kiitokset teille kaikille osallistumisestanne
ja sitoutumisestanne. Viime vuonna,
varovaisesti arvioiden, pitkälti toistasataa
jäsentä osallistui aktiivisesti Tiedeakatemian
toimintaan. Tämä on suuri määrä,
mikä kertoo Tiedeakatemian yhteisöllisyydestä
ja sitoutumisesta arvokkaan tieteen
edistämiseen. Tästä voimme olla
ylpeitä.
Ensimmäiseksi haluan kiittää jokaista
teistä, jotka olette työskennelleet erilaisissa
toimikunnissa. Valintatoimikunnan, julkaisutoimikunnan
ja muiden toimikuntien
ahkera ja asiantunteva työ on välttämätöntä,
jotta voimme jatkaa parasta mahdollista toimintaa
ja tieteen tukemista. Toimikuntien
työ on keskeinen osa Tiedeakatemian toimintaa
ja panoksenne on merkittävä.
Toiseksi olen kiitollinen kaikille teille,
jotka olette osallistuneet tilaisuuksiimme ja
tapahtumiimme joko paikan päällä tai
etänä. Koemme, että moninaiset tilaisuudet
tarjoavat tärkeitä foorumeita tieteen edistämiselle,
tiedon jakamiselle ja vuoropuhelulle
sekä verkostoitumiselle. Erilaiset tapahtumat,
kuten teemaillat, ovat myös arvokkaita
mahdollisuuksia nostaa esiin ja keskustella
ajankohtaisista haasteista ja mahdollisuuksista,
joita tiedeyhteisömme kohtaa.
Kolmanneksi haluan kohdistaa kiitokseni
niille jäsenillemme, jotka ovat edustaneet
Suomalaista Tiedeakatemiaa eri kansallisissa
ja kansainvälisissä tiedejärjestöissä
ja muissa yhteisöissä. Tämä on erittäin tärkeää
työtä. Se vahvistaa meidän asemaamme
suomalaisessa ja kansainvälisessä tiedeyhteisössä
ja auttaa meitä tekemään yhteistyötä
muiden toimijoiden kanssa.
Lisäksi haluan nostaa esiin ne, jotka
ovat osallistuneet tiedeneuvonnan moninaisiin
projekteihin. Tämä työ on keskeistä
tehtäessä tiedettä näkyväksi ja vaikuttavaksi
sekä kuuluvaksi yhteiskunnassa. On
erityisen tärkeää, että eturivin tiede ja tutkittu
tieto on mukana päätöksenteossa ja
12 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tiedeneuvonnan
projektit ovat tärkeässä roolissa
tämän varmistamisessa.
Kiitos myös kaikille teille asiantuntijoille,
jota olette olleet mukana arvioimassa
apurahahakemuksia. Arviointityö on ollut
jälleen kerran erinomaista ja Suomalainen
Tiedeakatemia voi olla varma siitä, että
läpimenneet hankkeet ovat olleet laadukkaita
ja toteuttamiskelpoisia tärkeistä ja
merkityksellisistä aiheista sekä matemaattis-luonnontieteellisten
että humanististen
tieteiden puolella.
Osallistuminen on tärkeää yhteisöllemme,
tieteelle ja koko yhteiskunnalle.
Aktiiviset jäsenet tekevät elinvoimaisen
Tiedeakatemian. Jokaisen panos, pieni tai
suuri, on tärkeä ja arvostettu. Pyrimmekin
tarjoamaan jäsenille erilaisia tapoja olla
yhdessä ja vaikuttaa. Yksi näistä mahdollisuuksista
on uusi jäsenille tarkoitettu keskustelutilaisuus
Tiedematinea. Mariankadulla
pidettävien Tiedematineoiden idea
on lyhykäisesti seuraava: te ehdotatte
aiheen ja kutsuttavat alustajat; me hoidamme
loput.
Haluan vielä kerran kiittää teitä kaikkia
panoksestanne ja sitoutumisestanne.
Yhdessä voimme jatkaa tärkeää työtämme
tieteen parhaaksi ja yhteiskunnan hyväksi.
19.6.2023
Sydämelliset kiitokset,
Pekka Aula
14 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Pääsihteeri Pekka Aula esitteli Suomalaisen Tiedeakatemian
vuoden 2022 toimintakertomuksen sääntömääräisessä
kevätkokouksessa Vanhalla Ylioppilastalolla huhtikuussa 2023.
PALKINNOT
Suomalainen Tiedeakatemia
jakaa vuosittain palkintoja
niin ansioituneille tieteenharjoittajille
heidän elämäntyöstään
kuin uransa alkuvaiheessa
oleville, jo kansainvälistä
mainetta saavuttaneille
tutkijoille.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
17
KUNNIAPALKINTO
Sirpa Jalkanen
Akateemikko Sirpa Jalkanen on maailman
johtavia immuunisolujen liikkumismekanismien
tutkijoita. Suomalainen Tiedeakatemia
myönsi hänelle elämäntyöstä
korkeimman kunnianosoituksensa, kunniapalkinnon.
Kunniapalkinnon arvo on
30 000 euroa.
Sirpa Jalkanen valmistui lääkäriksi
Turun yliopistosta vuonna 1979. Tutkijan
uralle Jalkanen päätyi täysin sattumalta:
”Tutkijaa minusta ei pitänyt tulla, mutta
kohtalo kuljettaa, jos sen antaa tehdä niin.
Väitöskirjansa valmistuttua mieheni
ilmoitti lähtevänsä Stanfordiin. Ei siinä sitten
muu auttanut kuin jättää lastenklinikka
ja vääntää väitöskirja, jotta saisin
töitä Stanfordissa. Sattumalta päädyin
laboratorioon, jossa juuri oli löydetty
ensimmäinen valkosoluliikenteestä vastaava
molekyyli hiiressä. Tämä oli erittäin
tärkeä löytö, koska valkosoluliikenne on
puolustusmekanismimme peruspilari.”
Suomeen palattuaan Jalkanen päätti jatkaa
tutkimusuraa ja keskittyä tutkimaan soluliikennettä
haitallisissa tulehduksissa ja
syövissä. Jalkanen väitteli lääketieteen ja
kirurgian tohtoriksi vuonna 1983.
Sirpa Jalkanen on toiminut Turun yliopiston
immunologian professorina vuodesta
2007 ja akatemiaprofessorina kolmena
kautena vuosina 1996–2018. Suomen
Akatemian huippuyksikön johtajana
hän on toiminut kahdesti.
Jalkanen etsii ja tutkii immuunipuolustusta
ja erityisesti sen soluliikennettä sääteleviä
molekyylejä, joita voidaan käyttää lääkekehityskohteina
haitallisissa tulehduksissa
ja syövissä. Elimistön kyky taistella tulehdussairauksia
vastaan esimerkiksi Covid-
19-viruksen aiheuttamassa koko kehon
tulehduksessa riippuu pitkälti tulehdussolujen
kyvystä liikkua ja hakeutua tulehduspaikalle.
Tulehdussolujen liikkumisella on
myös suuri merkitys elimistön luonnolliselle
kyvylle estää syöpäsairauksien etenemistä.
Jalkasen ja hänen työryhmänsä tutkimustulokset
ovat paljastaneet lukuisia aiemmin
tuntemattomia mekanismeja, joilla on ratkaiseva
merkitys ihmisen tulehdusvasteelle.
Näiden tulosten pohjalta on myös kehitteillä
18 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
”Parasta on etsimisen
jännitys ja löytämisen
riemu”
Kuva: Xxxxxxx Xxxxxxxxxx
useita mahdollisia uusia sekä tulehdustautien
että syövän hoitokeinoja.
Tutkimustyö vie yhä mukanaan: ”Parasta
on etsimisen jännitys ja löytämisen riemu.
Olen luonteeltani utelias ja sinnikäs. Näitä
ominaisuuksia tarvitaankin uusien asioiden
löytämiseen, mikä usein onnistuu
vasta monien vastoinkäymisten ja erehdysten
jälkeen.”
Sirpa Jalkanen on erittäin merkittävien
akateemisten ansioidensa lisäksi hyvin
aktiivinen innovaattori, ja osallistunut
pörssiin listattujen bioteknologia yritysten
perustamiseen. Jalkanen on saanut urallaan
lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Hänet
on palkittu muun muassa varttuneen tutkijan
Anders Jahre -palkinnolla vuonna
2005 ja lääkäriseura Duodecimin Matti
Äyräpään palkinnolla vuonna 2008. Hänet
on valittu myös Norjan tiedeakatemian ja
Academia European jäseneksi. Sirpa Jalkanen
valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian
jäseneksi vuonna 1998 ja hän toimi Tiedeakatemian
esimiehenä vuosina 2010–
2012. Akateemikon arvo Jalkaselle myönnettiin
vuonna 2015.
Jalkasella on lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä
luottamustehtäviä sekä tieteellisissä
järjestöissä että tiedettä rahoittavissa
säätiöissä. Hänet tunnetaan myös suorasanaisena
tiedepoliittisena vaikuttajana.
Tutkimustyön lisäksi Jalkanen on aktiivisesti
kouluttanut uusia tutkijasukupolvia
ja osallistunut koko uransa ajan lääketieteellisen
tiedekunnan perusopetukseen.
”Tässä uran vaiheessa tärkein roolini on
tukea nuorempia tutkijoita kaikin mahdollisin
tavoin käyttämällä avuksi laajoja
verkostojani. Johdan tällä hetkellä kansallista
lippulaivaa InFLAMES, mikä tähtää
immunologisen huippututkimuksen
jalostamiseen parempaan diagnostiikkaan
sekä uusiin lääkkeisiin ja hoitoihin.
InFLAMESin viisas ja tuloksellinen johtaminen
on minulle tällä hetkellä tärkeää”,
toteaa Jalkanen.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 19
EINO JUTIKKALAN HISTORIAPALKINTO
Jari Eloranta
Eino Jutikkalan historiapalkinto 2022
myönnettiin professori Jari Elorannalle
ansiokkaasta historiantutkimustyöstä. Palkinto
myönnetään joka kolmas vuosi ja on
arvoltaan 15 000 euroa.
Professori Jari Eloranta on kansainvälisesti
tunnetuin suomalainen taloushistorioitsija.
Hänen tunnetuimmat tutkimusteemansa
liittyvät puolustustalouden historiaan
ja hyvinvointiyhteiskuntien historiaan,
ja hän on kiistatta yksi tämän päivän tunnetuimmista
puolustusmenojen historiallisen
analyysin tutkijoista maailmassa.
Jari Elorannalla on kansainvälinen tutkijaura.
Hän valmistui lisensiaatiksi Jyväskylän
yliopistosta ja siirtyi tämän jälkeen
Firenzeen European University Instituteen,
jossa väitteli tohtoriksi vuonna
2002. Italian jälkeen Eloranta suuntasi
Iso-Britanniaan tutkijatohtoriksi Warwickin
yliopistoon. Iso-Britanniasta
matka jatkui Yhdysvaltoihin Appalachian
State Universityyn Pohjois-Carolinaan,
jossa Elorannan vakinaistumispolku oli
nopea ja näyttävä.
Vuonna 2018 Eloranta palasi Suomeen
taloushistorian professuuriin Helsingin yliopistoon
– samaan professuuriin, jonka
ensimmäinen viranhaltija Eino Jutikkala
oli aikanaan.
Eloranta on toiminut poikkeuksellisen
aktiivisesti alan kansainvälisissä järjestöissä
ja ollut aitiopaikalla kehittämässä alan tutkimusta
ja koulutusta. Samalla hän on verkostoitunut
laajasti: kaikki alalla toimivat
tuntevat Elorannan.
Elorannan läpileikkaava vahvuus tutkimuksissa
on vertaileva ote: hän ei tyydy tutkimaan
yhtä maata, vaan vertailee ilmiöitä
useiden maiden joukolla, useimmiten pitkällä
aikavälillä. Eloranta on kvantitatiivisen
historiantutkimuksen kärkinimiä ja uurastanut
määrällisten menetelmien puolesta
myös suomenkielisissä julkaisuissaan. Näin
hän on edistänyt tutkijana ja opettajana
kvantitatiivisten menetelmien läpimurtoa
suomalaisessa historiantutkimuksessa.
Eloranta on kehittänyt professuureissaan
taloushistorian koulutusta niin
Yhdysvalloissa kuin Suomessakin merkit-
20 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
”Miten meistä tuli
korkean hyvinvoinnin
ja luottamuksen
yhteiskunta?”
Kuva: Xxxxxxx Xxxxxxxxxx
tävällä tavalla. Hän on muun muassa opettanut
määrällisiä menetelmiä useissa suomalaisissa
yliopistoissa sekä taloushistorian
että historian opiskelijoille. Eloranta on
pidetty opettaja ja toinen eurooppalainen,
joka on saanut yhdysvaltalaisen Economic
History Associationin opettajapalkinnon.
”Parhaita puolia tieteentekemisessä ovat
ensinnäkin tiedon ja osaamisen välittäminen
opiskelijoille eri muodoissa. Olen aina
panostanut todella paljon opiskelijoiden
ohjaamiseen ja mentorointiin. Olen itse saanut
hyvää ohjausta ja opetusta ja katson sen
olevan tärkein osa tieteellistä toimintaa”,
Eloranta toteaa. ”Hienoja hetkiä ovat olleet
erityisesti ne, jolloin joku ohjattavista on
saanut ison onnistumisen. Toki hyviä hetkiä
ovat olleet myös julkaisujen läpimenot kansainvälisissä
huippulehdissä, projektien
rahoitusten saaminen, erilaiset tunnustukset
sekä asiantuntijatehtävät.”
Jari Eloranta on toiminut poikkeuksellisen
aktiivisesti alan kansainvälisissä järjestöissä,
julkaissut tutkimuksiaan taloushistorian
keskeisimmissä lehdissä ja johtanut
useita laajoja tutkimushankkeita.
Elorannalta ei puutu myöskään uskallusta
osallistua julkiseen keskusteluun.
Tulevaisuuden tutkimusaiheet ovat
Elorannalla kirkkaana mielessä:
”Erityisesti minua kiinnostaa Suomen
kaltaisen valtion pitkän aikavälin taloudellinen,
sosiaalinen ja poliittinen muutos
vuosisatojen ajalta. Miten meistä tuli korkean
hyvinvoinnin ja luottamuksen yhteiskunta?
Siinä riittää tutkijoilla paljon työtä
tulevaisuudessakin. Samaten haluan jatkaa
kriisien ja konfliktien vaikutusten tutkimusta,
mikä on edelleen erittäin ajankohtainen
aihe.”
Jari Eloranta kutsuttiin Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2020.
Kuva: Maarit Kytöharju
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 21
HUMANISTIPALKINTO
Carita Kiili
Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2022
humanistipalkinto myönnettiin akatemiatutkija
Carita Kiilille. Palkinto on arvoltaan
15 000 euroa. Se myönnetään vuosittain
etevälle uransa alkuvaiheessa olevalle,
jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle
humanistisen alan tutkijalle.
Carita Kiili väitteli kasvatustieteiden
tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna
2012. Väitöskirja Online Reading as an
Individual and Social Practice selvitti,
miten lukiolaiset hakevat tietoa, arvioivat
informaatiota ja työstävät lukemaansa silloin,
kun he käyttävät internetiä kirjoitelmansa
tiedonlähteenä joko yksin tai parin
kanssa.
Tällä hetkellä Kiili työskentelee akatemiatutkijana
ja professorin vakinaistamispolun
ensimmäisen kauden tutkijana Tampereen
yliopistolla. Hän on myös Lapin yliopiston
kasvatustieteen, erityisesti di gi -
taa lisen lukutaidon dosentti. Ennen Tampereen
yliopistoon siirtymistään Kiili työskenteli
tutkijatohtorina Jyväskylän ja Oslon yliopistossa.
”Päädyin tutkijaksi, sillä gradun teosta
jäi kytemään kipinä tutkimuksen tekemiseen.
Se ei sammunut, vaikka tein useita
vuosia aivan muunlaisia töitä. Tein graduni
vieraan kielen lukemisen strategioista.
Lukemisen tutkimus innosti ja minusta
tuli lopulta nettilukutaitotutkija”, Carita
Kiili kertoo.
Kiilin tutkimukset ovat käsitelleet digitaalisia
tekstitaitoja ja niiden kehittymistä.
Hän on tarkastellut tutkivaa verkkolukemista,
digitaalisten verkkotekstien kriittistä
arviointia ja multimodaalisia tekstitaitoja.
Kiilin viisivuotinen (2020–2024)
akatemiatutkijan hanke ”Educating Critical
Online Readers” selvittää millaisista taidoista
kriittinen nettilukeminen koostuu
ja kehittää menetelmiä kriittisen nettilukutaidon
arviointiin ja tukemiseen.
Oman tutkimustyönsä ohessa Kiili on
mukana Tampereen yliopiston CRITI-
CAL-hankkeessa, joka kehittää teknologisia
ja sosiaalisia innovaatioita kriittisen
lukutaidon tukemiseen internetin aikakaudella.
Kiilin johtamassa osiossa selvitetään,
22 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
”Lukemisen tutkimus
innosti
ja minusta tuli
lopulta nettilukutaitotutkija”
Kuva: Xxxxxxx Xxxxxxxxxx
miten eri-ikäiset oppilaat ja opiskelijat
osaavat arvioida erilaisten nettitekstien
luotettavuutta. Näitä tutkimuksia hyödynnetään
opettajankoulutuksen kehittämisessä.
Kiili kehittää tutkimuksensa pohjalta
myös oppimateriaaleja ja -menetelmiä digitaalisten
tekstitaitojen tukemiseen ja osallistuu
aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen
lukutaitotyöhön.
Kiili johtaa Tampereen yliopiston osahanketta
European Media and Information
Fund -rahaston rahoittamassa kansainvälisessä
”Empowering Schools in Self-regulation
of Media and Information Literary
Processes” -hankkeessa ja luotsaa Tampereen
yliopistossa Tulevaisuuden tekstitaidot,
EduLit -tutkimusryhmää.
”Tieteen tekemisessä on useita inspiroivia
elementtejä. Niistä tärkeimpiä ovat
uusien ideoiden kehittely, oli kyse sitten
uuden tutkimusidean hahmottelusta tai
pienistä oivalluksista, joita liittyy tutkimuksen
eri vaiheisiin. Tutkimustyössä on
hienoa se, että tutkijat ovat aidosti innostuneita
työstään. Inspiroivaa on myös se,
jos opettajat kertovat hyötyvänsä tutkimuksestamme
tai kehittämistämme opetusmenetelmistä
ja -materiaaleista”, Kiili
toteaa.
”Tulevaisuuden tavoitteenani on vahvistaa
EduLit-tutkimusryhmämme toimintaa
niin, että pystymme tekemään vaikuttavaa
ja pitkäjänteistä tutkimusta
yhdessä kansainvälisten kumppaneidemme
kanssa. Tavoitteenamme on kehittää muun
muassa kriittisen nettilukemisen tutkimusperustaista
opetusta sekä siihen liittyvää
opettajankoulutusta.”
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 23
VÄISÄLÄN PALKINTO
Vesa Julin
Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2022
Väisälän palkinto on myönnetty apulaisprofessori
Vesa Julinille. 15 000 euron
arvoinen palkinto myönnetään vuosittain
nuorille, jo ansioituneille matemaattisluonnontieteellisten
alojen tutkijoille.
Matemaatikko Vesa Julin valmistui filosofian
tohtoriksi matematiikan alalta
vuonna 2010. Jo ennen väitöskirjaa Julin
oli vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa,
ja väitöskirjan jälkeen ura jatkui
post doc -tutkijana Napolin yliopistossa.
Suomen Akatemian tutkijatohtorina Julin
toimi vuosina 2013–2016 ja akatemiatutkijana
vuodet 2017–2022. Vuodesta 2020
alkaen Julin on toiminut apulaisprofessorina
Jyväskylän yliopiston matematiikan ja
tilastotieteen laitoksella.
”Sattumalla on ollut iso vaikutus uralleni.
Olin jo suunnitellut lähteväni väittelyn
jälkeen Saksaan, kun sattumalta näin
italialaisen matemaatikon Nicola Fuscon
luennon isoperimetrisistä epäyhtälöistä.
Hänen palava intohimonsa matematiikkaan
ja raudanluja ammattitaitonsa tekivät
minuun suuren vaikutuksen. Kun Fuscon
tutkimusryhmässä Napolissa sitten sattui
olemaan post doc -paikka auki, en epäröinyt
hetkeäkään”, Julin kertoo.
Suomen Akatemian rahoittama Vesa
Julinin tutkimushanke liittyy osittaisdifferentiaaliyhtälöihin,
variaatiolaskentaan ja
geometriseen mittateoriaan. Tutkimuskohteina
ovat olemassaolo-, säännöllisyysja
stabiilisuusteoria. Julin tutkii geometrisia
yhtälöitä, joilla voidaan tarkastella esimerkiksi
vesipisaraa painovoimattomassa
tilassa. Jos pisaraan ei kohdistu ulkoisia
voimia, se on pallon muotoinen, mutta jos
sitä häiritään ulkoisella voimalla, se alkaa
värähdellä epäsäännöllisesti ja voi hajota
pienemmiksi pisaroiksi. Tämä on isoperimetriseen
ongelmaan liittyvä stabiilisuuskysymys,
jolla on sovelluksia matematiikan
lisäksi esimerkiksi myös materiaalitieteissä.
”Luova ongelmaratkaisu on tällä alalla
keskiössä. Ongelmat ovat vaikeita ja niiden
ratkaiseminen tuntuu hyvältä. Hauskinta
on ratkoa ongelmia yhdessä muiden
kanssa”, Vesa Julin summaa. ”Työ on myös
24 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
”Ongelmat ovat
vaikeita ja niiden
ratkaiseminen tuntuu
hyvältä”
Kuva: Xxxxxxx Xxxxxxxxxx
kansainvälistä. Tällä hetkellä kaikkien projektieni
yhteistyökumppanit ovat muualta
kuin Suomesta.”
Vesa Julinin tutkimukset ovat saavuttaneet
huomattavaa kansainvälistä näkyvyyttä.
Hän on tekijänä noin 30 tutkimusartikkelissa,
joista useat ovat ilmestyneet
johtavissa matemaattisissa lehdissä. Julinin
tutkimus luo uusia yhteyksiä matemaattisen
analyysin ja geometrian välille.
”Palkinto antaa itseluottamusta jatkaa
tutkimuksen tekoa. Haaveenani on kirjoittaa
täydellinen artikkeli, joka muistetaan
vielä vuosien päästä.”
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 25
VÄISÄLÄN PALKINTO
Katrianne Lehtipalo
Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2022
Väisälän palkinto on myönnetty apulaisprofessori
Katrianne Lehtipalolle. 15 000
euron arvoinen palkinto myönnetään vuosittain
nuorille, jo ansioituneille matemaattis-luonnontieteellisten
alojen tutkijoille.
Fyysikko Katrianne Lehtipalon tutkimukset
keskittyvät nanohiukkasten mittauksiin
ja hiukkasten muodostumisprosesseihin
ilmakehässä. Lehtipalo väitteli
tohtoriksi aerosolifysiikasta Helsingin yliopistosta
vuonna 2011 ja työskenteli
tämän jälkeen post doc -tutkijana Helsingin
yliopistossa sekä vierailevana tutkijana
Paul Scherrer -instituutissa Sveitsissä.
Vuodesta 2018 lähtien Lehtipalo on työskennellyt
apulaisprofessorina associate
professor -tasolla Helsingin yliopiston
ilmakehätieteiden keskuksessa INARissa
sekä Ilmatieteen laitoksessa. Työ liittyy
eurooppalaisen ilmakehätutkimuksen infrastruktuurin
kehittämiseen, mukaan
lukien kansainvälisten kenttämittauskampanjoiden
suunnittelun, johtamisen ja
koulutuksen.
Lehtipalo johtaa Suomen osuutta
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus
CERN:in aerosolifysiikan ja ilmakemian
koesarjassa, jossa tutkitaan ilmakehän aerosolihiukkasten
syntyä, kasvua ja dynamiikkaa
ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi ja
torjumiseksi. Lehtipalon huomattavista tutkimussaavutuksista
voidaan mainita muun
muassa keskeinen osallistuminen mittalaitteiden
ja analyysimenetelmien kehittämiseen,
erityisesti liittyen pienten 1–5 nanometrin
aerosolihiukkasten havainnointiin ja
niiden fysiikan ja dynamiikan ymmärtämiseen.
”Ilmakehätieteessä ja aerosolifysiikassa
minua motivoi ennen kaikkea se, että tutkimuskohteena
ovat konkreettiset mitattavat
luonnonilmiöt, joilla on myös laajaa
yhteiskunnallista merkitystä. Aerosolihiukkaset
kytkeytyvät suoraan ilmanlaatuun
ja ilmastokysymyksiin”, Lehtipalo
kertoo.
”Haluan olla tuottamassa relevanttia ja
luotettavaa dataa ja tieteellistä ymmärrystä,
jota tarvitaan ilmanlaatu- ja ilmasto-
26 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
”Aerosolihiukkaset
kytkeytyvät suoraan
ilmanlaatuun
ja ilmastokysymyksiin”
Kuva: Xxxxxxx Xxxxxxxxxx
toimien tueksi. Haaveilen maailmasta,
jossa ymmärretään kuinka suuri arvo puhtaalla
ilmalla on ja myös toimitaan sen
mukaisesti.”
Katrianne Lehtipalo on erittäin tuottelias
tutkija ja julkaissut 130 tieteellistä
artikkelia. Hänen artikkeleitaan on julkaistu
useissa ilmastotieteen kärkilehdissä,
myös laaja-alaisissa tieteen huippulehdissä
kuten Nature ja Science.
”On todella suuri kunnia saada Väisälän
palkinto. Teen paljon töitä tiede- ja työyhteisön
sekä koulutuksen ja ohjattavien hyväksi,
joten koen että palkinto on tunnustus myös
tälle työlle, ei pelkästään yksilöllisille tieteellisille
saavutuksille”, Lehtipalo iloitsee.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 27
TOIMINTA
Suomalainen Tiedeakatemia
edistää korkeatasoista
tieteellistä tutkimusta, nostaa
tieteen arvostusta ja lisää
tieteentekijöiden keskinäistä
ja yhteiskunnan kanssa
käytävää vuorovaikutusta.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
29
Kunniajäsenet
Suomalainen Tiedeakatemia kutsui
vuonna 2022 kolme uutta kunniajäsentä:
professori Marjatta Hietalan, professori
Bengt Holmströmin ja akateemikko Risto
Niemisen. Suomalaisen Tiedeakatemian
kunniajäseneksi kutsutaan tutkijana tai
tieteen suosijana ansioituneita henkilöitä.
Ensimmäiset kunniajäsenet valittiin
vuonna 1910.
MARJATTA HIETALA
Professori Marjatta Hietala on maamme
johtavia historioitsijoita. Pitkän uransa
ajan hän on ollut poikkeuksellisen aktiivinen
ja kansainvälinen tutkija sekä väsymätön
tieteen puolustaja.
Väiteltyään Helsingin yliopistosta
vuonna 1976 Hietala työskenteli ensin
apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa
ja tutkijana Suomen Akatemiassa siirtyen
Joensuun yliopiston yleisen historian professoriksi
vuonna 1994. Tampereen yliopiston
yleisen historian professorina
Hietala työskenteli vuosina 1996–2011,
toimien välissä viisivuotiskauden akatemiaprofessorina.
Lisäksi hän on toiminut
lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä
luottamustehtävissä.
Professori Hietalan tutkimukset ovat
keskittyneet monipuolisesti eri aiheisiin,
erityisesti kaupunkihistoriaan, aate- ja
kulttuurihistoriaan sekä tieteen historiaan.
Hietala on johtanut useita laajoja tutkimushankkeita
ja on ohjannut lukuisia väitöstutkimuksia.
Marjatta Hietalan johtamissaan
tutkimushankkeissa on tutkittu
muun muassa rotuhygienia-aatetta, sodan
muistia, kaupunkihistoriaa ja innovaatioiden
leviämisen historiaa. Hän on ollut
myös kehittämässä historiantutkimuksen
menetelmiä ja on julkaissut useita metodioppaita.
Kansainvälisissä tehtävissään professori
Hietala on vienyt maailmalle suomalaista
historiantutkimusta. Hän on toiminut
muun muassa historiantutkijoiden maailmanjärjestön
presidenttinä, ensimmäisenä
ja tähän mennessä ainoana naisena.
30 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäseneksi
kutsutaan tutkijana tai tieteen suosijana
ansioituneita henkilöitä. Ensimmäiset kunniajäsenet
valittiin vuonna 1910.
Professori Hietala on toiminut vaativissa
tiede- ja koulutushallinnon luottamustehtävissä,
kuten Suomen Akatemiassa, ylioppilastutkintolautakunnassa,
useissa komiteoissa
ja työryhmissä sekä lukuisten säätiöiden
luottamustoimissa.
Professori Hietala kutsuttiin Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1997.
BENGT HOLMSTRÖM
Professori Bengt Holmström on mikrotaloustieteilijä,
jonka teoreettisella tutkimuksella
on selkeä yhteys käytännön ongelmiin.
Holmström suoritti kandidaatintutkinnon
Helsingin yliopistossa matematiikasta
vuonna 1972, minkä jälkeen hän siirtyi
Stanfordin yliopistoon ja väitteli siellä tohtoriksi
taloustieteen alalta vuonna 1978.
Holmström toimi taloustieteen professorina
ensin Northwestern yliopistossa ja sitten
Yalen yliopistossa sekä näiden ohessa
Hankenilla. Vuodesta 1994 alkaen Holmström
on työskennellyt Paul A. Samuelson
-professorina MIT:n taloustieteen laitoksella
sekä sen johtajana vuosina 2003–
2006 ja näiden ohessa Sloan School of
Managementissa.
Bengt Holmström on erityisesti tutkinut
sopimusten tekemistä epätäydellisen informaation
tilanteissa ja teorian soveltamista
yritysten ja organisaatioiden analysointiin.
Hän on käsitellyt yritysten kannustin-
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 31
järjestelmiä, kuten tulospalkkausta, ja laajentanut
tutkimusta tilanteisiin, joissa
työntekijöillä on useita samanaikaisia tehtäviä
– ns. ”multitasking” – ja yritykset
käyttävät muitakin kuin taloudellisia instrumentteja
kannustinjärjestelmissään.
Holmström on myös tutkinut rahoitusjärjestelmiä,
muun muassa likviditeetin
kysyntää ja tarjontaa ja niiden yhteyttä
finanssikriiseihin.
Bengt Holmströmille on myönnetty
laaja-alaisista tutkimusansioistaan useita
kunniatohtorin arvoja. Hänelle on myös
myönnetty lukuisia taloustieteen ja rahoituksen
palkintoja. Vuonna 2016 Holmström
sai ensimmäisenä suomalaisena
Alfred Nobelin taloustieteen palkinnon
yhdessä Oliver Hartin kanssa. Palkinto
myönnettiin ansioista sopimusteorian
kehittämisessä.
Akateemisen uransa lisäksi Holmström
on toiminut useiden suomalaisten yritysten
ja yhteisöjen luottamustehtävissä.
Holmström on osallistunut aktiivisesti
Suomen talouspoliittiseen keskusteluun ja
ollut mukana useissa asiantuntijaryhmissä
antamassa suosituksia päätöksentekijöille.
Holmström on kutsuttu jäseneksi American
Academy of Arts and Sciencesiin,
Econometric Societyyn ja American Finance
Associationiin ja ulkomaiseksi jäseneksi
Ruotsin kuninkaalliseen tiedeakatemiaan,
Suomen Tiedeseuraan sekä vuonna 2007
Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.
RISTO NIEMINEN
Akateemikko Risto Niemistä pidetään
edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä nanotieteiden
ja materiaalifysiikan mallintamisen
tieteellisessä tutkimuksessa.
Nieminen on Aalto-yliopiston fysiikan
professori emeritus. Nieminen nimitettiin
Aalto-yliopiston ensimmäiseksi Aalto-professoriksi
vuonna 2010. Hän on toiminut
myös Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun
dekaanina ja yliopiston johtoryhmän
jäsenenä.
Nieminen väitteli tekniikan tohtoriksi
vuonna 1975 silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa.
Hän toimi akatemiaprofessorina
vuosina 1997–2008. Laskennallisen
nanotieteen huippuyksikköä (COMP) hän
johti vuosina 2000–2013, ja hän oli myös
mukana perustamassa yksikköä.
Risto Nieminen on erikoistunut materiaalifysiikan
laskennallisiin menetelmiin
erityisesti materiaalien mallinnukseen, tietokonesimulaatioihin
ja suurteholasken-
32 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
nan menetelmiin, joilta aloilta hän on julkaissut
yli 500 tieteellistä artikkelia.
Nieminen on toiminut tieteellisissä tehtävissä
keskeisissä yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa
kotimaassa ja ulkomailla,
erityisesti Teknillisessä korkeakoulussa ja
sittemmin Aalto-yliopistossa, Tieteen tietotekniikan
keskus CSC:ssa sekä NORDI-
TAssa Tanskassa ja Ruotsissa, Cornellin
yliopistossa Yhdysvalloissa ja Cambridgen
yliopistossa Englannissa. Jyväskylän yliopistossa
Nieminen oli 30-vuotiaana nuorimpana
virkaan nimitetty fysiikan apulaisprofessori.
Niemiselle on myönnetty vuonna 2013
Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinto
tunnustuksena merkittävistä ansioista
tieteellisessä tutkimuksessa ja suomalaisen
tieteen monipuolisena vaikuttajana.
Hänet on myös valittu Vuoden Professoriksi
vuonna 2003 ansioistaan ammattikuntansa
monipuolisena edustajana, kansainvälisenä
huippututkijana ja -opettajana
sekä tiedepolitiikan vaikuttajana. Koko
uransa ajan Nieminen on korostanut tieteestä
tiedottamisen tärkeyttä.
Akateemikon arvonimen professori
Nieminen vastaanotti vuonna 2014. Hänet
kutsuttiin Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian
(NAS) ulkomaiseksi jäseneksi
vuonna 2018.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi
Risto Nieminen kutsuttiin vuonna 1984.
Nieminen toimi Suomalaisen Tiedeakatemian
hallituksessa esimiehenä kauden
2018–2019. Vuosina 2019–2021 hän
toimi OKM:n rahoittaman Suomen neljän
tiedeakatemian yhteisen Tiedeneuvonnan
kehittämishanke Sofin vastuullisena johtajana.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 33
Suomalaisen
Tiedeakatemian
toimintakertomus
HALLITUS JA PÄÄSIHTEERI
Vuosi 2022 oli Suomalaisen Tiedeakatemian
115. toimintavuosi. Tiedeakatemian
hallituksen esimiehenä 2022 toimi
Kimmo Kaski ja varaesimiehenä Tuula
Linna. Hallituksen varainhoitajana jatkoi
Pekka Ilmakunnas ja matemaattis-luonnontieteellisen
osaston sihteerinä Juha
Kinnunen. Humanistisen osaston sihteeriksi
valittiin kauden 2019–2023 loppuun
Päivi Pahta. Vuosijäseninä toimivat
Johanna Mappes, Jari Ojala, Heta Pyrhönen
ja Jukka Westermarck. Suomalaisen
Tiedeakatemian hallitus kokoontui vuoden
aikana yhdeksän kertaa ja piti lisäksi
yhden sähköpostikokouksen. Pääsihteerinä
jatkoi Pekka Aula.
Tiedeakatemian hallituksen jäsenet
muodostivat kertomusvuonna Emil
Öhmannin Säätiön sekä Hilkka ja Otto
Brusiinin Säätiön hallituksen.
Toimintavuonna työskennelleiden hallituksen
nimittämien toimikuntien ja työryhmien
kokoonpanot olivat:
• Omaisuudenhoitotoimikunta: Kimmo
Kaski (puheenjohtaja), Tuula Linna,
Pekka Ilmakunnas, Pekka Aula, Juha
Kinnunen, Päivi Pahta ja asiantuntijajäseninä
Anders Ekholm ja Ralf Sunell.
Sihteerinä toimi Pekka Ilmakunnas.
• Palkintotoimikunta: Kimmo Kaski
(puheenjohtaja), Juha Kinnunen, Päivi
Pahta, Johanna Mappes, Jari Ojala ja
Jukka Westermarck. Toimikunnan
sihteerinä toimi Leila Sarajärvi.
• Julkaisutoimikunta: Risto Nieminen
(puheenjohtaja), Anna Mauranen
(varapuheenjohtaja), pääsihteeri Pekka
Aula, Kimmo Kaski, Heta Pyrhönen,
Jari Eloranta, Jaakko Husa, Päivi Pahta,
Tapio Salmi, Hannu Sariola ja Erkki
Tomppo.
• Eettinen toimikunta: Tuula Linna ja
Juha Kinnunen. Toimikunnan sihteerinä
toimi Leila Sarajärvi.
• Emil Aaltosen rahaston hoitokuntana
toimi Pekka Ilmakunnas, Kimmo Kaski
ja pääsihteeri sekä Emil Aaltosen
Säätiön edustajana Olavi Nevanlinna.
34 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus kokoontui vuoden 2022 aikana Suomalaisen
Tiedeakatemian tiloissa Mariankadulla Jutikkala-salissa.
Humanistisen osaston valintatoimikunnassa
toimivat syyskokoukseen 2022 asti
Heikki Halila, Marja-Liisa Helasvuo, Anne
Kovalainen, Marja-Kristiina Lerkkanen,
Outi Merisalo, Pirjo Markkola, Martti Nissinen
puheenjohtajana ja Sirkka Saarinen.
Syyskokouksessa vaihtuivat Helasvuo ja
Merisalo. Uusiksi valintatoimikunnan jäseniksi
syyskokous valitsi Tuomas Forsbergin
ja Minna Palander-Collinin.
Matemaattis-luonnontieteellisen osaston
valintatoimikunnassa toimivat syyskokoukseen
2022 asti Kari Enqvist, Jyrki
Heino, Juha Kere puheenjohtajana, Jouko
Korppi-Tommola, Ilkka Norros, Asla Pitkänen,
Kaisa Poutanen ja Kristiina Wähälä.
Syyskokouksessa vaihtuivat Kere ja Pitkänen.
Uusiksi valintatoimikunnan jäseniksi
syyskokous valitsi Olli Ikkalan ja Sirpa Jalkasen.
APURAHAT JA HANKKEET
Vuonna 2022 Suomalainen Tiedeakatemia
jakoi apurahoina lähes 2,5 miljoonaa euroa.
Pääosa apurahoista suuntautui jatkokoulutukseen
nuorille tutkijoille.
Jatkokoulutusapurahojen suuruus oli
26 000 euroa. Toimintavuonna tohtoriopintoapurahan
yhteyteen ei enää myönnetty
yliopistokorvausta, vaan apurahojen
yhteydessä voi hakea apurahaa myös tutkimuksista
syntyviin kuluihin. Henkilökohtaisia
apurahoja ei myönnetty Tiedeakatemian
jäsenille. Vuonna 2021 tehdyn päätöksen
mukaisesti toimintakauden aikana
aloitettiin apurahojen jakovaran nostaminen
vaiheittain.
Apurahahakemukset arvioivat Tiedeakatemian
hallituksen nimeämät arvioitsijat,
jotka edustavat korkeinta asiantun-
SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN HALLITUS VUONNA 2022
Jäsen Tehtävä Toimikausi
Kimmo Kaski esimies 2022–2023
Tuula Linna varaesimies 2022–2023
Pekka Ilmakunnas varainhoitaja 2019–2023
Päivi Pahta
humanistisen
osaston sihteeri
Juha Kinnunen matemaattis-luonnon -
tieteellisen osaston sihteeri
2022–2023
2019–2023
Johanna Mappes jäsen 2022 (3. kausi)
Jari Ojala jäsen 2022 (3. kausi)
Heta Pyrhönen jäsen 2022 (3. kausi)
Jukka Westermarck jäsen 2022 (2. kausi)
36 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
temusta aloillaan. Arvioitsijalausuntojen
pohjalta apurahoista päätti Tiedeakatemian
hallitus. Tiedeakatemian hallinnoimien
rahastojen ja säätiöiden apurahakäsittelyssä
on huomioitu apurahojen arvioijien
ja päätösten tekijöiden mahdolliset
jääviydet.
Kertomusvuonna Vilho, Yrjö ja Kalle
Väisälän rahastosta jaettiin apurahoja
matemaattis-luonnontieteellisille tutkimusaloille
58. kerran. Apurahoja jaettiin
noin 1,75 miljoonaa euroa (2021 1,45 miljoonaa).
Rahastoon tuli yhteensä 253 (247)
hakemusta, kokonaissummaltaan noin 5,7
(5,7) miljoonaa euroa.
Väisälän rahastosta apuraha myönnettiin
75 (64) hakijalle. Näistä 55 (50) sai
26 000 euron suuruisen jatkokoulutusapurahan,
joka edellyttää päätoimista tieteellistä
työtä yhden vuoden ajan. Osavuotinen
jatkokoulutusrahoitus myönnettiin 11 (9)
saajalle. Jatkokoulutusapurahan yhteydessä
myönnettiin 5 (0) apurahaa tutkimuksesta
syntyviin kuluihin. Apurahoja lyhyisiin
tutkimusvierailuihin ulkomaille myönnettiin
12 (6), joista kolme jatkokoulutusapurahojen
yhteydessä.
Eino Jutikkalan rahasto jakoi 15. kerran
humanistiseen tutkimukseen tarkoitetut
apurahat. Tiedeakatemian humanistisen
osaston alat kattavat hakualat on jaettu
kahteen koriin. Kertomusvuonna hakualoina
olivat arkeologia, historia, oikeustiede
ja yhteiskuntatiede. Rahastoon tuli
yhteensä 302 (2021 330) hakemusta, kokonaissummaltaan
noin 8,2 (8,4) miljoonaa
euroa. Korijaon takia luvut eivät ole suoraan
vertailukelpoisia edelliseen vuoteen.
Jutikkalan rahastosta apuraha myönnettiin
19 (16) hakijalle, kokonaissumman
ollessa yhteensä noin 504 400 (429 100)
euroa. Kaikki apurahat myönnettiin alkuvaiheessa
oleville väitöskirjantekijöille.
Tiedeakatemian Matematiikan rahastosta
maksettiin apurahoja ja palkintoja
noin 114 000 (5 500) euroa, joka sisälsi
80 000 euron tuen International Mathematical
Union General Assemblyn ja
Fields-mitalin jakotilaisuuden järjestämiseksi.
Tiedeakatemian hallinnoima Emil
Öhmannin Säätiö jakoi apurahoina 56 190
(48 000) euroa. Hilkka ja Otto Brusiinin
Säätiö myöntää apurahoja joka toinen
vuosi: vuonna 2022 säätiö jakoi apurahaa
48 200 euroa (vuonna 2020 30 000). Emil
Öhmannin Säätiö myönsi lisäksi 1 (1) apurahansaajalle
yhteensä 3 000 (3 000) euroa
Instituutti-apurahaa, joka on tarkoitettu
lyhytaikaiseen tutkimustyöskentelyyn
Suomen Saksan-instituuttiin Berliiniin.
Tiedeakatemia osallistui vuonna 2022
seitsemättä vuotta Säätiöiden ja rahastojen
neuvottelukunnan post doc -pooliin.
Vuonna 2022 jakosumma oli 200 000
euroa. Vuoden aikana Väisälän rahastosta
myönnettiin 148 000 ja Jutikkalan rahastosta
49 700 euroa. Jakamatta jäänyt 2 300
euroa siirrettiin jaettavaksi vuonna 2023.
Tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran,
Ranskan Suomen instituutin, Ranskan
Suomen-suurlähetystön ja Ranskan korkeakoulutuksen,
tutkimuksen ja innovaation
ministeriön yhteinen Maupertuisohjelma
jakoi 25 (25) kansainvälistä liikkuvuutta
tukevaa apurahaa tutkimus- ja
asiantuntijavierailuihin. Vuonna 2022 päätettiin,
että Tiedeakatemia ei ole enää
mukana ohjelmassa vuodesta 2023.
Toimintavuonna hallitus päätti perustaa
Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälähankeapurahan,
joka on tarkoitettu Suomessa
toimivalle tutkijauran vakinaistamispolun
alkuvaiheen tutkijalle oman
tutkimusryhmän perustamiseen ja ryhmän
tutkimuskuluihin. Ensimmäinen apurahakierros
päätettiin järjestää 2023 alussa.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 37
Toimintavuonna valmisteltiin merkittävä
Tieteen historia -hanke, jossa päävastuullisina
toimijoina ovat Suomalainen
Tiedeakatemia ja Suomen Tiedeseura.
Hankkeen tavoitteena on koota muistitietoa
suomalaisilta tieteentekijöiltä sekä
tuottaa kirjasarja itsenäisen Suomen tieteen
historiasta. Hankkeen tiedekoordinaattoriksi
palkattiin Stefan Nygård, joka
työskentelee Suomalaisessa Tiedeakatemiassa.
PALKINNOT
Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2022
kunniapalkinto, suuruudeltaan 30 000
euroa, myönnettiin akateemikko Sirpa Jalkaselle
tunnustukseksi hänen suurista tieteellisistä
ansioistaan immunologian alalla.
Jalkaselle myönnettiin myös Tiedeakatemian
mitali nro 34.
Kahdettatoista kertaa jaettava Suomalaisen
Tiedeakatemian humanistipalkinto,
suuruudeltaan 15 000 euroa, myönnettiin
akatemiatutkija Carita Kiilille Tampereen
yliopistosta.
Tiedeakatemian vuoden 2022 Väisälän
palkinnot myönnettiin apulaisprofessori
Vesa Julinille Jyväskylän yliopistosta ja
apulaisprofessori Katrianne Lehtipalolle
Helsingin yliopistosta. Palkinnot myönnettiin
23. kerran, ja ne ovat suuruudeltaan
15 000 euroa.
Joka kolmas vuosi jaettava Eino Jutikkalan
historiapalkinto myönnettiin professori
Jari Elorannalle. Palkinto on suuruudeltaan
15 000 euroa.
Tiedeakatemia esitti kertomusvuonna
ehdokkaan Balzan Prize, Gad Rausing Priset,
Körber Prize, Louis-Jeantet Prize, Nils
Klim Prize ja Olav Thon Foundation’s
International Research Award for Mathematics/Natural
Sciences and Medicine
-palkintojen saajiksi.
Kansallisista palkinnoista Tiedeakatemia
esitti vuoden aikana ehdokkaita Alfred
Kordelinin palkintoon ja Tiedonjulkistamisen
valtionpalkintoon.
TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT
Suomalainen Tiedeakatemia järjesti vuoden
2022 aikana teemailtoja läpi vuoden.
Koronapandemiasta johtuen helmikuun
tilaisuus järjestettiin vielä kokonaan verkon
välityksellä niin, että lähetyspaikalla
olivat läsnä ainoastaan tilaisuuden puhujat.
Maaliskuusta alkaen tapahtumat olivat
avoinna myös yleisölle. Tämän lisäksi
tilaisuudet olivat suureksi osaksi katsottavissa
myös suorana lähetyksenä verkon
välityksellä. Tapahtumat saivat kiitettävän
määrän seuraajia.
Toukokuun tilaisuus järjestettiin Kuopiossa
yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston
kanssa. Lokakuussa Tiedeakatemia osallistui
Nobel-keskustelutapahtumaan yhdessä
muiden suomalaisten tiedeakatemioiden
ja Helsingin Sanomien kanssa; tilaisuus
toteutettiin suorana lähetyksenä Sanomatalosta.
Teemaillat vuonna 2022:
• 14.2. Perustutkimus
Suora lähetys verkossa, lähetys Suomalaisen
Tiedeakatemian tiloista
• 31.3. Suomalainen kriisinkestävyys
2020-luvulla
Helsingin yliopiston juhlasali ja suora
lähetys verkossa
• 10.5. Monitieteistä ilmasto- ja terveystutkimusta
Itä-Suomen yliopistossa
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus
• 12.9. Teemailta: Tiede ja Ukraina nyt
Säätytalo ja suora lähetys verkossa
38 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Suomalainen Tiedeakatemia järjesti vuoden 2022 aikana teemailtoja läpi
vuoden. Maaliskuusta alkaen tapahtumat olivat avoinna myös yleisölle.
• 10.10. Teemailta: Ilta humanistisille
tieteille
Säätytalo ja suora lähetys verkossa
• 14.11. Teemailta: Energia
Säätytalo ja suora lähetys verkossa
• 12.12. Teemailta: Ilta matemaattis-luonnontieteellisille
tieteille
Säätytalo ja suora lähetys verkossa
Tiedeakatemian osastojen kokoukset
järjestettiin maaliskuussa etätapahtumina.
Sääntömääräisistä kokouksista huhtikuun
kevätkokous järjestettiin hybriditoteutuksena
siten, että osa osallistujista oli kokoustilassa
ja osa etänä, ja syyskokous marraskuussa
vain Säätytalolla ilman etäosallistumismahdollisuutta.
Tiedeakatemian ryhmistä kasvatus- ja
psykologiatieteiden ryhmä järjesti 16.3.
tilaisuuden ”COVID-19-pandemian jäljet
oppilaitoksissa ja perheissä” Kansallismuseon
auditoriossa hybriditoteutuksena.
Suomalaisen Tiedeakatemian historian
ensimmäinen Tiedematinea järjestettiin
9.12. Tilaisuus käynnisti Suomen tieteen
historia -hankkeen. Tiedematinea on Tiedeakatemian
jäsenille tarkoitettu keskustelutilaisuus.
Maupertuis-ohjelman puitteissa ei järjestetty
yleisötilaisuuksia.
Lista tilaisuuksista löytyy liitteestä 1.
Tilaisuuksien tallenteita voi katsoa Suomalaisen
Tiedeakatemian verkkosivujen
kautta.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 39
TIEDE JA PÄÄTÖKSENTEKO
Toimintavuonna vakiinnutettiin tiedeneuvonnan
kehittämishanke Sofin toiminta
osaksi Suomalaista Tiedeakatemiaa. Sofin
onnistumisista ja opeista tehtiin analyysi ja
suunniteltiin työn jatkoa. Työn pidempiaikaisena
tavoitteena on, että Suomessa tehdään
maailman viisaimmat yhteiskunnalliset
päätökset. Tulevien vuosien työn tueksi
tehtiin strategista suunnittelua yhdessä
Tiedeakatemian hallituksen kanssa. Työtä
päätettiin kohdentaa erityisesti seuraaville
painopisteille: 1) Tuetaan tutkijoita tehokkaassa
ja tuloksekkaassa vaikuttamisessa;
2) Toimitaan koolle kutsujana ja rakennetaan
vahvempia yhteyksiä tieteen ja päätöksenteon
välille; 3) kehitetään tieteen ja
päätöksenteon vuorovaikutusta tukevia
uusia toimintamalleja.
Tiedeakatemia sai tieteen yhteiskunnallista
vaikuttavuutta edistävälle toiminnalle
yhden miljoonan euron lisärahoituksen seuraavaksi
neljäksi vuodeksi Jane ja Aatos
Erkon säätiöltä. Hankkeessa kehitetään
uudenlaisia tapoja koota ja kanavoida tuoretta
laadukasta tutkimustietoa sekä asiantuntija-analyysia
yhteiskunnallisen päätöksenteon
tueksi. Tiede ja päätöksenteko -tiimiin
saatiin vuoden loppupuolella uusi
vahvistus, vuorovaikutustyön asiantuntija
Iiris Koivulehto. Vuoden aikana toteutettiin
niin sanottuja tiedesparrauksia kahden
ministeriön kanssa ja hankkeen työtä esiteltiin
seitsemässä Euroopan maassa.
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Tiedeakatemia vahvisti olemassa olevia ja
rakensi uusia kansainvälisiä suhteita eritoten
tiede ja päätöksenteko -toiminnon puitteissa.
Tiedeakatemia järjesti useita keskusteluja
eurooppalaisten tiedeakatemioiden
kanssa tietopohjaisesta päätöksenteosta ja
tiedeakatemioiden roolista tulevaisuuden
yhteiskunnassa. Tiedeakatemia kävi Saksassa
Leopoldinan, Hollannissa KNAWin
(The Royal Netherlands Academy of Arts
and Sciences) ja Skotlannissa RSEn (The
Tiedeakatemia sai tieteen
yhteiskunnallista
vaikuttavuutta edistävälle
toiminnalle miljoonan
euron lisärahoituksen
Jane ja Aatos Erkon
säätiöltä
Royal Society of Edinburgh) vieraana. Järjestettiin
etätapaaminen SCNATin (Swiss
Academy of Sciences) kanssa ja Estonian
Academy of Sciences kävi vierailulla Mariankadulla.
Suomen edustajina osallistuttiin
Vilnassa järjestettyyn European Science
Advisors Forumin vuosikokoukseen. Kutsuvieraina
käytiin Euroopan komission
JRCssa (Joint Research Centre), Hollannin
WRRssa (The Netherlands Scientific
Council for Government Policy) ja Iso-Britannian
Cabinet Officessa. Toimintaa esiteltiin
myös SAPEAn (Science Advice for
Policy by European Academies) Science
Advice at Times of Crises -konferenssissa
Brysselissä.
Suomalaisen Tiedeakatemian yhteyksiä
kansainvälisiin tiedejärjestöihin hoidettiin
pääsääntöisesti tiedeakatemioiden yhteiselimen
Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvoston
(CoFA) kautta. CoFA:n joh-
40 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
toryhmän jäsenenä toimi esimies ja hänen
varamiehenään varaesimies. Johtoryhmään
kuului myös pääsihteeri ilman päätäntäoikeutta.
CoFA:n kansainvälisten asioiden toimikunnassa
(KAT) Tiedeakatemiaa edustivat
Anna Mauranen, joka oli toimikunnan
puheenjohtaja, ja Olavi Nevanlinna. CoFA:n
Ihmisoikeuskomitean puheenjohtajana
toimi Liisa Laakso.
Suomalainen Tiedeakatemia jatkoi viidettä
vuotta Suomen Tiedeakatemiat
-yhteistyöneuvosto CoFAn vastuuakatemiana.
CoFA on tärkeä osa Suomen tiedeakatemiajärjestelmän
uudistumista ja suuntautumista
tulevaisuuteen. Sopimuksen
puitteissa tiedeakatemiat osallistuvat yhä
vahvemmin tiedeyhteisön kehittämiseen ja
sen kansainvälistymiseen. Toimintavuonna
tehtiin tiedeakatemioiden CoFAn perustamissopimuksen
mukainen päätös siirtää
CoFAn toiminta Tiedeakatemian hallinnon
alta Suomen Tiedeseuran hallinnoitavaksi.
Tiedeseuran kanssa käytyjen neuvotteluiden
jälkeen CoFAn sihteeristön
muutto toteutui joulukuussa.
CoFAn kautta Suomalaisen Tiedeakatemian
jäseniä oli luottamustehtävissä useissa
kansainvälisissä tiedeorganisaatioissa:
EASACissa Mats Gyllenberg, Maija Tenkanen,
Jukka Seppälä, Pirjo Peltonen-Sainio ja
Hanna Tuomisto, ISC:ssä Anna Mauranen,
Ahti Salo, Pekka Aula (maaliskuuhun) ja
Mari Vaattovaara, UAI:ssä Mika Kajava,
Kansainvälisessä ihmisoikeusverkostossa
Liisa Laakso, ALLEAssa Krista Varantola ja
Risto Kunelius, Euro-CASE:ssa Mikko
Hupa (maaliskuuhun), SAPEAssa Jukka
Seppälä, ja IAP:ssä Elina Ikonen ja Olli
Vapalahti.
Suomalainen Tiedeakatemia nimeää
jäseniä kansalliskomiteoihin. Polaarialueiden
tutkimuksen kansallisen komitean
(SCAR, IASC) Tiedeakatemian varsinaisena
edustajana toimi Atte Korhola varaedustajanaan
Juha Pekka Lunkka. Tähtitieteen
kansallisen komitean (IAU) edustajana
oli Karri Muinonen. Radiotieteen
kansalliskomitean (URSI) edustajina olivat
Karri Muinonen ja Esa Kallio varaedustajanaan
Ilya Usoskin. Merentutkimuksen
kansallisessa komiteassa (SCOR) edustajana
oli Kimmo Kahma. Kvartääritutkimuksen
kansallisen komitean (INQUA)
edustajana toimi Juha Pekka Lunkka. Suomen
mekaniikan kansalliskomiteassa
(IUTAM) edustajana oli Ilkka Norros ja
Geologian kansalliskomiteassa (IUGS)
Juha Pekka Lunkka.
STS forumissa Kiotossa Japanissa Tiedeakatemiaa
edusti Kimmo Kaski.
JÄSENET
Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäseniksi
kutsuttiin kevätkokouksessa professori
Marjatta Hietala, professori Bengt
Holmström ja akateemikko Risto Nieminen.
Heille myönnettiin myös Tiedeakatemian
mitalit numerot 35–37.
Vuoden 2022 lopussa Suomalaisella
Tiedeakatemialla oli 832 kotimaista ja 172
ulkomaista jäsentä.
Kevätkokouksessa 22. huhtikuuta Tiedeakatemiaan
valittiin 27 uutta kotimaista
jäsentä ja 4 ulkomaista jäsentä.
Uusiksi jäseniksi matemaattis-luonnontieteelliseen
osastoon valittiin Juha
Honkala (Turun yliopisto), Kaarle Hämeri
(Helsingin yliopisto), Janne Laine (Aaltoyliopisto),
Perttu Lindsberg (Helsingin yliopisto),
Hannes Lohi (Helsingin yliopisto),
Seppo Mattila (Turun yliopisto), Eeva
Moilanen (Tampereen yliopisto), Taina
Rantanen (Jyväskylän yliopisto), Zhipei
Sun (Aalto-yliopisto), Nikolai Tkachenko
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 41
Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2022 uusia jäseniä juhlistettiin
syyskuun teemaillassa Säätytalolla.
(Tampereen yliopisto), Marko Virta (Helsingin
yliopisto) ja Guoying Zhao (Oulun
yliopisto).
Humanistiseen osastoon valittiin
uusiksi jäseniksi Juhana Aunesluoma (Helsingin
yliopisto), Kaisa Aunola (Jyväskylän
yliopisto), Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto),
Pekka Kujamäki (University of
Graz), Mikko Laitinen (Itä-Suomen yliopisto),
Outi Lehtipuu (Helsingin yliopisto),
Ulla Liukkunen (Helsingin yliopisto),
Lauri Nummenmaa (Valtakunnallinen
PET-keskus), Matti Peikola (Turun
yliopisto), Raimo Siltala (Turun yliopisto),
Pamela Slotte (Åbo Akademi), Eero Vaara
(University of Oxford), Hannu Vartiainen
(Helsingin yliopisto), Kustaa H. J. Vilkuna
(Jyväskylän yliopisto) ja Jussi Ylikoski
(Oulun yliopisto).
Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomaisiksi
jäseniksi valittiin Manfred J. Holler
(University of Hamburg, Saksa), Antti
Pulkkinen (NASA Goddard Space Flight
Center, USA), Peter Adolf Schwerdtfeger
(Massey University, Uusi-Seelanti) ja Herbert
Sixta (Aalto-yliopisto).
42 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Tiedeakatemian varsinaisten jäsenten
joukosta poistuvat Antti Ahlström, Risto
Alapuro, Henry Bacon, Lauri Eskola, Eero
Holopainen, Veli-Pekka Järveläinen, Juhani
Kakkuri, Aarne Kinnunen, Simo Knuuttila,
Heikki Leskinen, Jaakko Nousiainen,
Heikki Palva, Markus Pessa, Kalevi Pihlaja,
Tuomo Polvinen, Olavi Riihinen, Rauno
Ruuhijärvi, Hannu Saloniemi, Olli Tammi,
Aimo Tietäväinen, Peter Tigerstedt ja Päiviö
Tommila.
Tiedeakatemian tietoon on tullut, että
ulkomaisten jäsenten joukosta ovat poistuneet
Helmut Moritz, Yurij Reshetnyak,
Jouni Uitto ja Edward Wilson.
Pitkän koronavaiheen jälkeen Tiedeakatemian
Mariankadun 2. kerroksen
tilat voitiin suunnitelmien mukaisesti avata
jäsenten käyttöön.
NUORTEN TIEDEAKATEMIA
Vuosi 2022 oli Nuorten Tiedeakatemian
(Young Academy Finland YAF) viides
kokonainen toimivuosi. Nuorten Tiedeakatemian
perustarkoituksena on edistää
tiedettä erityisesti nuorten, tieteellisen
uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden
näkökulmasta. Nuorten Tiedeakatemian
hallituksen puheenjohtajana toimi Jenni
Raitoharju 16.9. asti ja Olli-Ville Laukkanen
16.9. alkaen. Toimintavuonna Nuorten
Tiedeakatemiassa oli kaikkiaan 84 jäsentä
ja 53 alumnia.
Nuorten Tiedeakatemian perustamiseen
vaikutti keskeisesti vuonna 2017 saatu
Emil Aaltosen Säätiön miljoonan euron
lahjoitus Nuorten Tiedeakatemian perustamiseksi
Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.
Lahjoituksen pohjalta perustettiin Emil
Aaltosen erillisrahasto. Nuorten Tiedeakatemia
toimii Suomalaisen Tiedeakatemian
yhteydessä. Nuorten Tiedeakatemia laatii
toiminnastaan oman toimintakertomuksensa
vuosittain.
JULKAISUTOIMINTA
Toimintavuonna ilmestyi ensimmäinen
numero Tiedeakatemian uudesta monitieteisestä
julkaisusarjasta Annales Academiae
Scientiarum Fennicae. Sarjan käynnistämiseksi
oli tehty toimia jo vuonna
2021, ja konkreettiseen julkaisuvaiheeseen
päästiin syksyllä 2022. Jatkossa sarja
ilmestyy verkossa kaksi kertaa vuodessa ja
on luettavissa vapaasti journal.fi-alustalla.
Ensimmäisessä numerossa olivat mukana
kaikki kolme julkaisukieltä – suomi, englanti
ja ruotsi – ja monipuolinen valikoima
niin luonnontieteellisiä kuin
humanistis-yhteiskunnallisia aloja. Kaikkineen
AASF 1/2022 sisälsi kahdeksan
tutkimusartikkelia.
Vuonna 2022 ilmestyi lisäksi Tiedeakatemian
Vuosikirja suomeksi ja englanniksi.
Tiedeakatemian julkaisutoimikunnan
puheenjohtajana toimi Risto Nieminen ja
varapuheenjohtajana Anna Mauranen.
Muut jäsenet olivat pääsihteeri Pekka Aula,
Kimmo Kaski, Heta Pyrhönen, Jari Eloranta,
Jaakko Husa, Päivi Pahta, Tapio
Salmi, Hannu Sariola ja Erkki Tomppo.
Jäsenet asettuivat itse ehdolle julkaisutoimikuntaan.
Julkaisutoimikunta piti vuoden
aikana yhden kokouksen.
Tiedeakatemian julkaisutoiminnan valtionavustus
oli 28 000 (vuonna 2021 73 000)
euroa ja julkaisujen myyntituotot noin
2 500 euroa (n. 6 900). Tiedeakatemian tieteellisen
kirjallisuuden vaihtotoimintaa hoitaa
Tieteellisten seurain valtuuskunnan
vaihtokeskus. Vuoden 2022 lopussa Tiedeakatemialla
oli 53 (55) ulkomaista vaihto-
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 43
kumppania, ja vaihtoon lähetettiin yhteensä
54 (143) julkaisua.
Tiedeakatemian ja Tiedeseuran julkaisutoimintaa
koordinoimaan perustettu
yhteinen julkaisutoimikunta aloitti toimintansa
vuoden 1996 alussa. Toimikunta
valitaan kolmivuotiskaudeksi ja toimikunnan
puheenjohtajaksi on valittu
vuorovuosin Tiedeakatemian ja Tiedeseuran
edustaja. Kauden 2021–2023 puheenjohtaja
on Suomalaisen Tiedeakatemian
edustaja Jari Ojala.
VIESTINTÄ
Viestintään panostettiin toimintavuonna
erityisesti ja Tiedeakatemiaan palkattiin
kaksi uutta työntekijää viestinnän tehtäviin.
Tiedeakatemian visuaalisen ilmeen
uudistus saatiin vuoden aikana valmiiksi.
Toinen toimintavuoden erityinen kehityskohde
olivat uudet verkkosivut, jotka saatiin
valmiiksi ja avattiin toukokuussa 2022.
Pientä korjailua sivustoon tehtiin vielä
vuoden loppuun asti. Uusissa verkkosivuissa
painotettiin erityisesti niiden käyttäjäystävällisyyttä,
visualisuutta ja toimivuutta
myös mobiililaitteilla.
Uusi kehityskohde vuoden aikana olivat
erilaiset videotuotannot. Elokuussa
Tiedeakatemiassa aloitti työskentelyn
viestinnän asiantuntija, jonka vastuualueelle
kuuluu erityisesti Tiedeakatemian
visuaalinen viestintä. Syksyn aikana valmistuivat
mm. videot Tiedeakatemian
humanistipalkinnon, Eino Jutikkalan historiapalkinnon
sekä Väisälän palkinnon
saajista. Lisäksi Tiedeakatemia tuotti
yhteistyössä Nuorten Tiedeakatemian
kanssa videon maailman mielenterveyspäivään
10.10.2022. Video keskittyi suomalaisnuorten
hyvinvointiin ja mielenterveyden
haasteisiin monesta eri näkökulmasta.
Keskeisiä viestintäkanavia olivat verkkosivujen
lisäksi jäsenille lähetettävä
jäsenkirje, joka ilmestyi toimintavuonna
10 kertaa, sekä Tiedeakatemian Twittertili,
Facebook-tili sekä kasvavassa määrin
myös LinkedIn. Toimintavuonna määriteltiin
aiempaa selkeämmin Tiedeakatemian
kohderyhmät, keskeiset viestit sekä
kanavat, joissa kullekin kohderyhmälle
viestitään. Ulkoisessa viestinnässä oli käytössä
tiedotejakelupalvelu sekä mediaseurannan
työkalu.
Sisäisessä viestinnässä panostettiin toimintavuonna
erityisesti tiimien väliseen
tiedonkulkuun. Tiedeakatemian toimiston
käyttöön suunniteltiin uusi projektityökalu,
jonka avulla kaikkien työntekijöiden
on mahdollista pysyä selvillä siitä, millaisia
projekteja Tiedeakatemiassa on meneillään
ja mikä on kunkin projektin tilanne. Viestintää
suunniteltiin ja toteutettiin toimintavuonna
laaja-alaisesti viestintätiimissä,
johon kuuluu henkilöitä myös hallintotiimistä
sekä tiede ja päätöksenteko -tiimistä.
TALOUS JA
OMAISUUDENHOITO
Tiedeakatemian hallituksen neuvoa-antavana
elimenä talousasioissa toimii omaisuudenhoitotoimikunta.
Vuonna 2022 toimikuntaan
kuuluivat Kimmo Kaski, Tuula
Linna, Juha Kinnunen, Päivi Pahta, Pekka
Ilmakunnas ja Pekka Aula. Asiantuntijajäseninä
olivat Anders Ekholm ja Ralf Sunell.
Varainhoito perustui Tiedeakatemian, sen
rahastojen sekä sen hallinnoimien säätiöiden
sijoitusstrategiaan, joka päivitettiin 2021.
Vuoden 2022 lopussa Tiedeakatemian
ja sen rahastojen sijoitusvarallisuus oli
44 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Suomalaisen Tiedeakatemian Mariankatu 5:n kokoustilat olivat vuonna 2022
aktiivisessa käytössä. Pitkän koronavaiheen jälkeen tilat voitiin avata
jäsenten käyttöön.
yhteensä noin 198 miljoonaa euroa (edellisen
vuoden lopussa 241 miljoonaa euroa).
Lisäksi Tiedeakatemian hallinnoimien säätiöiden
varallisuus oli vuoden 2022 lopussa
4,5 miljoonaa euroa.
Varallisuus koostuu osake- ja korkosalkuista,
Vaisala Oyj:n osakkeista sekä vaihtoehtoisista
sijoituksista. Salkunhoitajina
toimivat Nordea ja Evli. Kaikki Mariankatu
5:n kiinteistön toimistohuoneistot ovat
Tiedeakatemian suorassa omistuksessa.
Muutoin kiinteistösijoitukset ovat pääosin
eQ:n kiinteistörahastoissa. Muut vaihtoehtoiset
sijoitukset ovat pääoma-rahastoissa.
Näistä sijoituksista merkittävimmät ovat
Hamilton Lane Club Fund-rahastoissa.
Vuoden 2022 aikana pörssikurssit laskivat
selvästi. Koko varallisuuden tuotto,
sisältäen osingot, korot, vuokrat ja omaisuuden
arvon muutokset, oli kertomusvuonna
ilman Vaisala Oyj:n osakkeita noin
-10 % (edellisenä vuonna noin 20 %). Vaisala
Oyj:n osakekurssi laski muita kursseja
enemmän, ja se mukaan lukien koko omaisuuden
tuotto oli noin -17 % (edellisenä
vuonna 25 %).
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 45
Tiedeakatemian vuoden 2022 tilien ja
hallinnon tarkastajana toimi professori,
KHT Markku Koskela ja varatilintarkastajana
KHT Riku Kärnä. Tilintarkastuskertomus
ja kertomus varainhoidosta julkaistaan
tämän vuosikirjan yhteydessä.
HENKILÖSTÖ
Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteerinä
toimi professori Pekka Aula. Tiedeakatemian
hallintopäällikkönä toimi
Leila Sarajärvi, hallintosihteerinä Nina
Rapelo ja hallintoassistenttina Emilia
Lähde. Tiedeviestinnän asiantuntijoina
toimivat 8.4. asti Klaus Elfving ja 8.8.
alkaen Anna Chydenius ja Aleksi Kylmälahti.
Nuorten Tiedeakatemian tiedesihteerinä
(50 %) toimi Riikka Hiltunen. Tutkija
tavattavissa -projektia veti Kim Krappala.
Tiedeakatemian hallinnon alla
toimivan CoFA:n palveluksessa akatemiasihteerinä
toimi Arto Miettinen ja tiedesihteerinä
Veera Launis (toimivapaalla 1.7.–
31.12). Tiedeakatemian pääsihteeri on
CoFA:n sihteeristön hallinnollinen esimies.
Tiedeakatemia vahvisti tieteen ja päätöksenteon
kehittämisen toimintaansa
palkkaamalla aiemmin tiedeakatemioiden
yhteishankkeessa Sofissa työskennelleet
Jaakko Kuosmasen ja Nanna Särkän vuoden
alussa. Toiminto vahvistui, kun uutena
työntekijänä aloitti lokakuussa Iiris Koivulehto.
Henkilöstö osallistui monipuolisesti
erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin.
Toimintavuonna jatkettiin henkilöstön
hyvinvoinnin ja työn organisointiin ja
kehittämiseen keskittyvää projektia. Erityinen
muutos oli, kun toimistossa otettiin
käyttöön tiimirakenne.
Kertomusvuonna Tiedeakatemia maksoi
palkkaa tai palkkioita kaikkiaan 31 eri
henkilölle.
MUU TOIMINTA
Hallitus on vuoden aikana pyynnöstä
ehdottanut jäseniä useisiin työryhmiin ja
toimielimiin. Tiedeakatemialla on edustajia
monissa eri kotimaisissa ja ulkomaisissa
instituutioissa ja organisaatioissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman
korkeakoulutuksen ja tutkimuksen
kansainvälisten asioiden foorumin jäsenenä
toimi varaesimies Anna Mauranen.
Foorumi on asetettu kaudeksi 2020–2023.
Suomalainen Tiedeakatemia on Tieteellisten
Seurain Valtuuskunnan (TSV)
jäsen. TSV:n hallituksessa olivat Tiedeakatemian
edustajina Arto Haapala (varajäsen
Elina Ikonen) sekä Anna Mauranen (varajäsen
Kimmo Kaski).
Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian
edustajana TSV:n kevätkokoukseen
maaliskuussa ja syyskokoukseen syyskuussa.
Julkaisufoorumin ohjausryhmässä
Tiedeakatemian edustajana on toiminut
Risto Nieminen.
Tiedeakatemian edustajina Alfred Kordelinin
säätiön hallituksessa olivat Jukka
Seppälä (varallaan Keijo Hämäläinen) sekä
Hannu Riikonen (Mari Vaattovaara) 6.11.
asti ja Anna Mauranen (Mari Vaattovaara)
7.11. alkaen. Edustajina säätiön tieteen
jaostossa olivat Sami Pihlström (varallaan
Tuomas Forsberg) sekä Eija Kalso (Hilkka
Soininen) 6.11. asti ja Tapio Mappes (Gabriel
Sanus) 7.11. alkaen. Kansanvalistuksen
jaostossa edustajana oli Markku Löytönen
(Risto Nieminen). Kirjallisuuden jaostossa
edustajina olivat Heta Pyrhönen (Marjatta
Palander) 6.11. asti ja Sari Kivistö (Tomi
46 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Huttunen) 7.11. alkaen. Taiteen jaostossa
toimivat Ville Lukkarinen (Annika
Waenerberg) 6.11. asti ja Helmi Järviluoma-Mäkelä
(Arto Haapala) 7.11. alkaen.
Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnassa
Tiedeakatemian edustajina
Tiedeakatemialla on
edustajia monissa eri
kotimaisissa ja ulkomaisissa
instituutioissa ja
organisaatioissa
olivat Jaana Bäck ja Jukka Jernvall. Ulkopolitiikan
tutkimussäätiössä edustajana oli
Tapio Raunio. Säätiöiden post doc -poolissa
Tiedeakatemian edustajana oli Anna
Mauranen varallaan Kaisa Nyberg. Kansallisessa
LUMA-neuvottelukunnassa Tiedeakatemian
edustajana toimi pääsihteeri
Pekka Aula. Tutkimuksen vaikuttavuuden
tukisäätiön hallituksessa Tiedeakatemian
nimeämänä jäsenenä oli Anna Mauranen.
Suomen Akatemian tieteellisissä toimikunnissa
oli vuoden 2022 lopussa Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseniä seuraavasti:
Petri Karonen ja Matti Miestamo kulttuurin
ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa,
Ari Jokinen, Timo Repo ja Marjo
Yliperttula luonnontieteiden ja tekniikan
tutkimuksen toimikunnassa sekä Jussi
Kukkonen, Toni Laaksonen, Jorma Palvimo
ja Anne Toppinen biotieteiden, terveyden
ja ympäristön tutkimuksen toimikunnassa.
Heistä Petri Karonen ja Jussi
Kukkonen toimivat toimikunnan puheenjohtajana.
Suomen Akatemian hallituksessa
ovat toimineet Kari Elenius, Johanna
Myllyrinne puheenjohtajana ja Kirsi Tirri.
Strategisen tutkimuksen neuvostossa on
toiminut Anne Kovalainen.
Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian
edustajana Kiinteistö Oy Mariankatu
5–7 varsinaiseen yhtiökokoukseen
maaliskuussa. Pekka Aula oli kiinteistöyhtiön
hallituksen jäsen osan vuotta ja hänen
tilalleen valittiin Pekka Ilmakunnas, joka
toimi myös hallituksen puheenjohtajana.
Pekka Aula edusti Tiedeakatemiaa Suomen
eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnan
vuosikokouksessa maaliskuussa
sekä Säätiöt ja rahastot ry:n kevätkokouksessa.
Leila Sarajärvi edusti Tiedeakatemiaa
Säätiöt ja rahastot ry:n syyskokouksessa.
Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian
edustajana Vaisala Oyj:n
yhtiökokoukseen maaliskuussa.
Tieteen päivien ohjelmatoimikunnassa
Tiedeakatemiaa edusti Maria Lähteenmäki
ja ohjausryhmässä Pekka Aula.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 47
LIITE 1
VUODEN 2022 TILAISUUDET
14. helmikuuta teemailta:
Perustutkimus
• Suora lähestys Tiedeakatemian tiloista
• Vuoden 2022 ensimmäisessä teemaillassa
keskusteltiin perustutkimuksesta
ja sen merkityksestä yhteiskunnan
kehitykselle ja hyvinvoinnille. Tilaisuus
järjestettiin etäyhteyksin.
• Tilaisuuden puhujina olivat rehtori,
professori Keijo Hämäläinen Jyväskylän
yliopistosta, dekaani, professori
Päivi Pahta Tampereen yliopistosta
sekä Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen
puheenjohtaja Jaana Tuominen.
Keskustelua veti Tiedeakatemian
esimies, professori Kimmo Kaski.
• Tallenne on katsottavissa toistaiseksi
www.acadsci.fi
31. maaliskuuta seminaari:
Suomalainen kriisinkestävyys
2020-luvulla
• Helsingin yliopiston juhlasali, suora
lähetys verkossa
• Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä
Maanpuolustuskurssiyhdistyksen
kanssa.
• Tilaisuudessa keskusteltiin kriisinkestävyydestä
laaja-alaisesti: Mitä on
resilienssi, miten esimerkiksi kulttuuri
pitää yllä henkistä kriisinkestävyyttä,
mikä merkitys avoimella datalla on
tiedediplomatialle tai miten Suomi on
onnistunut vastatessaan pandemian
asettamiin haasteisiin?
• Tilaisuuden avasivat Suomalaisen
Tiedeakatemian pääsihteeri, professori
Pekka Aula ja Maanpuolustuskurssiyhdistyksen
puheenjohtaja, korkeimman
hallinto-oikeuden presidentti Kari
Kuusiniemi. Lisäksi tilaisuuden aluksi
kuultiin puolustusministeri Antti
Kaikkosen puhe.
• Paneelikeskustelun moderaattorina
toimii Elinkeinoelämän valtuuskunnan
johtaja Emilia Kullas.
Panelisteina mukana olivat Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja
Mika Salminen, valtiovarainministeriön
alivaltiosihteeri Leena Mörttinen,
Suomen kansallisoopperan ja
-baletin pääjohtaja Gita Kadambi,
Helsingin yliopiston tutkija, akateemikko
Markku Kulmala sekä Euroopan
hybridiuhkien torjunnan
huippuosaamisen keskuksen johtaja
Teija Tiilikainen.
• Tallenne on katsottavissa toistaiseksi
www.acadsci.fi
14. maaliskuuta osastojen
kokoukset
16. maaliskuuta kasvatus- ja
psykologiatieteiden ryhmän
seminaari ”COVID-19-
pandemian jäljet oppilaitoksissa
ja perheissä”
22. huhtikuuta sääntömääräinen
kevätkokous
• Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto
ja mitali nro 34 myönnettiin
akateemikko Sirpa Jalkaselle
• Kevätkokouksessa käsiteltiin ja päätettiin
sääntömääräiset asiat
• Kevätkokouksen jälkeen järjestettiin
juhlaillallinen
48 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
10. toukokuuta teemapäivä:
Monitieteistä ilmasto- ja
terveystutkimusta Itä-Suomen
yliopistossa
• Itä-Suomen yliopisto, Kuopion
kampus
• Seminaarin järjestivät yhteistyössä
Suomalainen Tiedeakatemia ja
Itä-Suomen yliopisto. Itä-Suomen
yliopistossa luonnontieteiden, terveystieteiden
ja yhteiskuntatieteiden
tutkijat tekevät ilmastotutkimusta
yhteistyössä monitieteellisesti.
Seminaarissa kuultiin muun muassa
fyysikon, ympäristötieteilijän, aivotutkijan
ja oikeustieteilijän näkökulma
tutkimukseen
• Seminaarin avasivat dekaani Kari
Lehtinen ja Suomalaisen Tiedeakatemian
esimies Kimmo Kaski.
• Tilaisuuden puhujia olivat professori
Kimmo Kaski, professori Annele
Virtanen, apulaisprofessori Pasi Jalava,
professori Tarja Malm ja yliopistonlehtori
Tuula Honkonen
12. syyskuuta teemailta: Tiede ja
Ukraina nyt
• Säätytalo, suora lähetys verkossa
• Miten sota Ukrainassa muuttaa sitä,
miten näemme Euroopan lähihistorian
ja historiaa laajemmin? Miten käynnissä
oleva sota vaikuttaa eurooppalaiseen
tieteen kenttään ja yksittäisen
tieteentekijän tutkimustyöhön?
• Aiheesta alustivat Helsingin yliopiston
poliittisen historian professori Juhana
Aunesluoma ja Jyväskylän yliopiston
eläinekologian professori Tapio
Mappes.
• Tallenne on katsottavissa toistaiseksi
www.acadsci.fi
10. lokakuuta teemailta: Ilta
humanistisille tieteille
• Säätytalo, suora lähetys verkossa
• Tiedeakatemian lokakuun tilaisuus
juhlisti humanistisia tieteitä. Illassa
jaettiin Suomalaisen Tiedeakatemian
humanistipalkinto sekä Eino Jutikkalan
historiapalkinto ja kuultiin palkinnonsaajien
puheenvuorot omasta tutkimuksestaan.
Tiedeakatemian humanistipalkinnon
vastaanotti akatemiatutkija
Carita Kiili ja Eino Jutikkalan historiapalkinnon
professori Jari Eloranta
• Lisäksi julkistettiin Eino Jutikkalan
rahaston, Emil Öhmannin Säätiön sekä
Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön
apurahojen saajat.
• Tallenne on katsottavissa toistaiseksi
www.acadsci.fi
27. lokakuuta Suuri Nobel-tilaisuus
• Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä
Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvoston,
muiden tiedeakatemioiden ja
Helsingin Sanomien kanssa suorana
lähetyksenä Sanoma-talosta
• Tilaisuudessa asiantuntijoiden johdolla
esiteltiin vuoden 2022 Nobel-palkittujen
tutkimusten aiheita, tekijöitä,
saavutuksia sekä niiden merkitystä
• Tilaisuus oli katsottavissa suorana
lähetyksenä Helsingin Sanomien
verkkosivulla
14. marraskuuta teemailta: Energia
• Säätytalo, suora lähetys verkossa
• Marraskuun teemailta avasi näkymiä
tulevaisuuden energiavalintoihin. Miltä
näyttävät huomisen energiaratkaisut ja
niiden vaikutukset ympäristöön,
yhteiskuntaan, talouteen ja yksilöiden
käyttäytymiseen?
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 49
• Aiheesta alustivat Aalto-yliopiston
teknillisen fysiikan professori Peter
Lund, Suomen ympäristökeskuksen
tutkimusprofessori Paula Kivimaa
(Ilmastonmuutoksen strateginen
ohjelma) sekä Aalto-yliopiston taloustieteen
professori Matti Liski
• Tallenne on katsottavissa toistaiseksi
www.acadsci.fi
9. joulukuuta Tiedematinea
• Tilaisuus järjestettiin Suomalaisen
Tiedeakatemian kokoustiloissa
• Tiedematineassa julkistettiin Suomalaisen
Tiedeakatemian ja Suomen
Tiedeseuran johtaman Suomen tieteen
historia -hankkeen ensimmäinen vaihe,
muistitietokeräys, joka toteutetaan
yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran ja Svenska litteratursällskapetin
kanssa. Hankkeessa ovat mukana myös
TSV, Suomen Historiallinen Seura ja
Kansallisarkisto
• Tilaisuus oli avoin vain Suomalaisen
Tiedeakatemian jäsenille
• Tilaisuuden avasi pääsihteeri Pekka
Aula. Tilaisuudessa kuultiin tiedekoordinaattori
Stefan Nygårdin alustus
• Pyöreän pöydän keskustelu: professorit
Kimmo Kaski, Hannu Koskinen ja Lea
Pulkkinen
• Tilaisuuden juonsi Tiedeakatemian
hallituksen jäsen, professori Jari Ojala
12. joulukuuta teemailta: Ilta
matemaattis-luonnontieteellisille
tieteille
• Säätytalo, suora lähetys verkossa
• Tiedeakatemian joulukuun teemailta
omistettiin matemaattis-luonnontieteellisille
tieteille. Tilaisuudessa jaettiin
Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden
2022 Väisälän palkinnot ja kuultiin
palkinnonsaajien esitykset omasta
tutkimuksestaan ja tieteenalastaan.
Palkinnot vastaanottivat apulaisprofessori
Vesa Julin ja apulaisprofessori
Katrianne Lehtipalo
• Lisäksi tilaisuudessa julkistettiin
Suomalaisen Tiedeakatemian Vilho,
Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston apurahojen
saajat
• Tallenne on katsottavissa toistaiseksi
www.acadsci.fi
50 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Suomalainen Tiedeakatemia teetätti vuonna 2022 muotokuvan professori
Elina Haavio-Mannilasta kunnianosoituksena hänen työstään Suomalaisessa
Tiedeakatemiassa sekä tieteellisestä urastaan.
Suomalaisen
Tiedeakatemian
myöntämät
apurahat
EINO JUTIKKALAN RAHASTON APURAHAT 10.10.2022
KM, VTM Lotta Allemand, Helsingin yliopisto
26 000 Lapset puheeksi -menetelmä
kouluympäristössä. (kasvatustiede)
OTM Kamrul Faisa, Helsingin yliopisto 26 000
The Right to Be Forgotten in Spent
Criminal Convictions: A European Data
Protection Laws Perspective. (oikeustieteet)
DI Lynda Gilby, Tampereen yliopisto 26 000
Reproductive Politics and Universal
Health Coverage – Deconstructing US
and EU Networks. (yhteiskuntatieteet)
FM Annikka Immonen, Turun yliopisto 27 500
Katoava aika – Muistipolun toimijoiden
kokemuskerronnassa rakentuva muistisairaan
ajallisuus ja toimijuus. (historia)
FM Merja Karjalainen, Jyväskylän yliopisto
28 500 Henkisen työn työsuojelun historia
osana työsuojeluhallinnon toimintaa
vuosina 1993–2010. (historia)
OTM Jussi Koivusalo, Helsingin yliopisto
26 000 Public policy considerations and
EU competition law. (oikeustieteet)
VTM Andrea Lorenz-Wende. Jyväskylän yliopisto
26 000 Omaisolettama – rajanvetoa
työikäisten omaisten ja julkisen
vallan hoivavastuun välillä ikääntyneiden
hoivassa. (yhteiskuntatieteet)
VTM Tero Mäkelä, Turun yliopisto 26 000
Välittämisen filosofia. (filosofia)
YTM, LLB Berfin Nur Osso, Helsingin yliopisto
26 000 “Access to Right to Have
Rights: Managing Migration at the EU’s
External Borders. (oikeustieteet)
FM, TM Nikolai Paukkonen, Helsingin yliopisto
26 000 Evaluation of Photogrammetry
and Laser Scanning as
Archaeological Documentation Tools.
(arkeologia)
FM Sini Peltokorpi, Turun yliopisto 26 000
Näkömonivammaisten lasten ja heidän
vanhempiensa välinen vuorovaikutus ja
sen tukeminen. (yhteiskuntatieteet)
FM Heidi Pitkänen, Turun yliopisto 29 300
Navigoinnin kehitys ja opetus Ruotsissa
ja Suomessa 1740–1840. (historia)
52 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Koronavuosina palkintoja ja apurahoja voitiin juhlistaa vain etätilaisuuksissa.
Lokakuussa 2022 Eino Jutikkalan historiapalkinto, humanistipalkinto sekä
humanististen alojen apurahat julkistettiin jälleen normaaliin tapaan Säätytalolla.
FM Taneli Puputti, Jyväskylän yliopisto
29 093 Historical Knowledge as Capital:
Early Transmission and Circulation of
Flavio Biondo’s Decades. (kielitieteet)
FM Juho Pystynen, Helsingin yliopisto
26 000 Innovations in Finnic vocalism.
(fennougristiikka)
KTM Jukka-Pekka Pyylampi, Helsingin
yliopisto 26 000 Measuring Finnish
Output Gap and Rules-Based Fiscal
Guidance: Past & Present Estimates.
(yhteiskuntatieteet)
KTM Niina Sal, LUT-yliopisto 26 000 Väliaikaisten
asiantuntijaryhmien tiedon luomisen
johtamiskäytänteet digitaalisella
yhteistyöalustalla. (yhteiskuntatieteet)
YTM Jussi Systä, Tampereen yliopisto
26 000 Talouspolitiikan arviointineuvosto
ja talouspoliittinen hegemonia.
(yhteiskuntatieteet)
TM Anna Tiittanen, Helsingin yliopisto 26
000 Experiencing miracles on pilgrimage
to Rome (c. 300-600). (historia)
FM Milla Virolainen, Jyväskylän yliopisto
26 000 Parliamentarians Debating
Democracy in a Time of Crisis: How
was Democracy Viewed and Defined by
French Politicians 1927-1940. (historia)
VILHO, YRJÖ JA KALLE VÄISÄLÄN RAHASTON APURAHAT
12.12.2022
Matematiikka
FM Veeti Ahvonen, Tampereen yliopisto
26 000. Kuvailevan vaativuusteorian
uudet suuntaukset. (jatkokoulutusapuraha)
DI Kalle Alaluusua, Aalto-yliopisto 26 000
Community recovery in sparse random
graphs. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Matilda Häggblom, Helsingin yliopisto
26 000 Axiomatization, Approximation
and Probability under team semantics.
(jatkokoulutusapuraha)
MSc Rahim Kargar, Turun yliopisto 26 000
Metrics and Quasiconformal Maps. (jatkokoulutusapuraha)
FM Antti Kykkänen, Jyväskylän yliopisto
26 000 Epäsileää elastista geometriaa
ja röntgentomografiaa. (jatkokoulutusapuraha)
DI Okko Makkonen, Aalto-yliopisto 26 000
Turvallisen hajautetun laskennan matemaattinen
perusta. (jatkokoulutusapuraha)
DI Jaakko Pere, Aalto-yliopisto 26 000 On
extreme behavior of multivariate and
infinite dimensional observations. (jatkokoulutusapuraha)
FM Olli Sarala, Oulun yliopisto 27 000
Non-negative matrix tri-factorization
for mass spectral time-series data: A
Bayesian approach. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Angelina Senchukova, LUT-yliopisto
26 000 Sparse X-Ray Tomography with
54 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Data-Driven Priors for Sawmill Log
Imaging. (jatkokoulutusapuraha)
FM Mika Sipilä, Jyväskylän yliopisto
26 000 Independent vector analysis.
(jatkokoulutusapuraha)
FM Ensio Suonperä, Helsingin yliopisto
26 000 Tehokkaita ratkaisumenetelmiä
bilevel-ongelmien optimointiin. (jatkokoulutusapuraha)
DI Lauri Särkiö, Aalto-yliopisto 26 000
Regularity of parabolic double phase
systems. (jatkokoulutusapuraha)
DI Tuomas Takko, Aalto-yliopisto 13 000
Agenttipohjainen mallintaminen kompleksisissa
verkostoissa. (jatkokoulutusapuraha)
Fysiikka
DI Kameyab Raza Abidi, Jyväskylän yliopisto
26 000 Understanding of Buckling
in Two-Dimensional Metals. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Jaakko Annala, Helsingin yliopisto
26 000 Cosmology: from Inflation to
electroweak phase transition. (jatkokoulutusapuraha)
DI Kristian Arjas, Aalto-yliopisto 26 000
Topologinen plasmonilaseri. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Dana Avramescu, Jyväskylän yliopisto
26 000 Transport of hard probes in the
Glasma. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Shudhashil Bharthuar, Helsingin yliopisto
ja CERN 3 600 (apuraha tutkimusvierailuun)
DI Xiaoqi Cui, Aalto-yliopisto 26 000 Ultraminiaturised
on-chip spectrometers via
a semiconducting single-junction. (jatkokoulutusapuraha)
FM Markku Hahto, Turun yliopisto 26 000
Temporal quantum networks. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Mathilde Hary, Tampereen yliopisto ja
University Bourgogne Franche-Comté
4 400 (apuraha tutkimusvierailuun)
FM Matti Hellgren, Jyväskylän yliopisto
26 000 Astrofysikaalisten neutriinojen
sironta raskaista ja keskiraskaista atomiytimistä.
(jatkokoulutusapuraha)
FM Ella Häkkinen, Helsingin yliopisto
26 000 Novel techniques to understand
the chemistry of organic aerosol formation
in the atmosphere. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Arthur Jaries, Jyväskylän yliopisto ja
LPC Caen 4 500 (apuraha tutkimusvierailuun)
FM Elina Kauppinen, Jyväskylän yliopisto
26 000 Double beta decay and dark
matter calculations. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Lea Kopf, Tampereen yliopisto 28 250
Multi-partite high-dimensional quantum
entanglement in the spatio-temporal
domain through cascaded downconversion.
(jatkokoulutusapuraha)
FM Eero Koponen, Itä-Suomen yliopisto
6 500 Synteettinen schlierentomografia
ultraäänikenttien mittaamiseen. (jatkokoulutusapuraha)
FM Tomi Kupiainen, Helsingin yliopisto
26 000 Hiukkasten oskillaatioista
kvanttikenttäteoriassa. (jatkokoulutusapuraha)
DI Joonas Lahtinen, Tampereen yliopisto
26 000 Advanced Modelling for Localization
and Stimulation of Brain Activity
with the Open-Source Zeffiro Interface.
(jatkokoulutusapuraha)
DI Jiaqi Li, Tampereen yliopisto 26 000
Erittäin nopea korkearesoluutioinen
kuvantaminen keski-infrapuna-alueella
tila-spektrisesti räätälöidyn superjatkuvuuden
kanssa. (jatkokoulutusapuraha)
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 55
Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston apurahat ja Väisälän palkinnot julkistettiin
Säätytalolla joulukuun teemaillassa.
MSc Ilari Lilja, Aalto-yliopisto 26 000
Jatkuvan muuttujan klusteritilojen
muodostaminen Josephsonin parametrisissä
systeemeissä. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Kurt Meier, Jyväskylän yliopisto
26 000 Superconducting spintronics
and nonequilibrium effects. (jatkokoulutusapuraha)
FM Jouni Ruotsalainen, Jyväskylän yliopisto
26 000 MR-TOF-assisted Penning-trap
mass spectrometry of neutron
deficient nuclei and double beta
decay Q-value measurements. (jatkokoulutusapuraha)
FM Alex Stendahl, Helsingin yliopisto
26 000 Dark Matter direct detection
with the COSINUS experiment. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Wai Hong Tam, Helsingin yliopisto
26 000 Deep learning into phase transition
in QCD. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Jaana Tiainen, Jyväskylän yliopisto
26 000 Novel neutron detector for
patient dose monitoring during BNCT
treatments. (jatkokoulutusapuraha)
FM Sasu Tuohino, Aalto-yliopisto 26 000
Implementation of multiqubit gates for
unimon qubits. (jatkokoulutusapuraha)
FM Tomi Vuoriheimo, Helsingin yliopisto
13 000 Irradiation-induced defects and
their effect to fuel retention in the next
step fusion plasma armour materials.
(jatkokoulutusapuraha)
MSc Iuliia Zhelezova, Helsingin yliopisto
26 000 Point defects and radiation
hardness of beta-gallium oxide (beta-
Ga2O3) semiconductor crystals. (jatkokoulutusapuraha)
FM Juuso Österman, Helsingin yliopisto
13 000 Perturbative Loop-level Technologies
in Dense and Hot Particle Theories.
(jatkokoulutusapuraha)
Tähtitiede
FM Ilari Angervuori, Aalto-yliopisto ja University
of Notre Dame 4 349 (apuraha
tutkimusvierailuun)
FM Sofia Forsblom, Turun yliopisto 26 000
Study of polarized emission from highly
magnetized neutron stars in the X-ray
band. (jatkokoulutusapuraha)
FM Veera Juntunen, Oulun yliopisto
26 000 Auringon ilmastovaikutusten
merkitys yhteiskunnan energiankulutukselle
ja -tuotannolle. (jatkokoulutusapuraha)
FM Suvi Korhonen, Turun yliopisto ja Tarton
yliopisto 26 000 Galaxy filaments: cosmic
highways of the matter. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Marcus Nicolai Pedersen, Oulun yliopisto
28 000 Global evolution and variability
of field-aligned and ionospheric
current systems during geomagnetic
storms. (jatkokoulutusapuraha)
Dos. Sergey Tsygankov, Turun yliopisto ja
Oxford University 2 500 (apuraha tutkimusvierailuun)
Dosentti Heikki Vanhamäki, Oulun yliopisto,
University of Bergen ja Johns Hopkins
University 3 640 (apuraha tutkimusvierailuun)
Geofysiikka
DI Otto Kärhä, Oulun yliopisto 26 000
Evolution of magnetic oval in daily,
monthly and yearly time-scales. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Nicholas Larsen, Oulun yliopisto
26 000 Statistical analysis of space
weather effects during GLE events. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Habtamu Wubie Tesfaw, Oulun yliopisto
13 000 Incoherent scatter radar
methods for studying electron precipi-
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 57
tation and ion composition. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Mikhail Vokhmianin, Oulun yliopisto
26 000 New methods for predicting
solar influence on climate: Long-term
prediction of Sudden Stratospheric
Warmings. (jatkokoulutusapuraha)
Meteorologia
FM Umer Alvi, Turun yliopisto 26 000 Modelling
spatio-temporal temperature
variability in urban environment based
on remote sensing and in situ observations:
Case study of Turku. (jatkokoulutusapuraha)
FT Maxime Grandin, Helsingin yliopisto ja
University Centre in Svalbard 4 000
(apuraha tutkimusvierailuun)
DI Ruqaya Khammas, Tampereen yliopisto
13 000 Thermally sprayed slippery
liquid-infused porous surfaces (TS-
SLIPS) for anti-icing applications. (jatkokoulutusapuraha)
DI Jenna Ritvanen, Ilmatieteen laitos 28 450
Konvektiosateen lähihetkiennustaminen
kaksoispolarisaatiotutkien ja fysiikkaan
perustuvien koneoppimismenetelmien
avulla. (jatkokoulutusapuraha)
DI Laura Salo, Tampereen yliopisto 13 000
Pienhiukkasten sähköisten mittausmenetelmien
arviointi ja kehitys. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Gabin Urbancic, Helsingin yliopisto
28 250 Topical studies on the role of
submeso scale motions in stably stratified
geophysical flows in polar regions.
(jatkokoulutusapuraha)
Muut matemaattis-luonnontieteelliset
alat
MSc Basheer AL-Anesi, Tampereen yliopisto
26 000 Perovskite-Inspired materials
for Indoor Photovoltaics – towards global
net-zero emissions (InPho). (jatkokoulutusapuraha)
MSc Maria Christodoulou, Helsingin yliopisto
26 000 Kätketyt mikrobiologiset
aarteet: Äärimmäisissä ympäristöissä
elävien syanobakteerien monimuotoisuuden,
fylogenian ja bioaktiivisten
aineiden tuoton tutkimus. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Suchintak Dash, Tampereen yliopisto
26 000 Characterization of bacterial
genetic thermoregulation mechanisms
and their use in bioengineering applications.
(jatkokoulutusapuraha)
MSc Khalil Elbadri, Helsingin yliopisto
26 000 Engineered plant virus for
delivering gene therapy targeting
Melanoma, combined with photothermal
therapy and delivered by Microneedles.
(jatkokoulutusapuraha)
Lääket. kand. Jenni Hekkanen, Oulun yliopisto
3 500 p-aallon ja t-aallon morfologian
vaihtelu 12- kytkentäisessä
sydänsähkökäyrässä sydänperäisen
äkkikuoleman riskinarvioinnissa. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Rahul Jagadeesan, Tampereen yliopisto
26 000 Gene expression dynamics
in operons during energy-driven
genome-wide stresses. (jatkokoulutusapuraha)
DI Mikael Karjalainen, Jyväskylän yliopisto
6 500 Uusien NMR (ydinmagneettinen
resonanssi) -menetelmien kehittäminen
ja soveltaminen muiden laskennallisten
työkalujen kanssa sisäisesti epäjärjestyneiden
proteiinien rakenteen sekä toiminnan
tutkimiseen SH3-välitteisissä
isäntä-patogeeni-vuorovaikutuksissa.
(jatkokoulutusapuraha)
FM Ingrid Karppi, Åbo Akademi 26 000
Gene and enhancer reprogramming
58 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
upon cell differentiation and stress. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Shrinidhi Madhusudan, Helsingin yliopisto
26 000 Deciphering the role of
DLX5 in human GnRH neuron ontogeny
with CRISPR activation. (jatkokoulutusapuraha)
MSc Randa Mahran, Turun yliopisto 26 000
Analyyttiset toiminnalliset kemialliset
työkalut guanosiinitrifosfaatin (GTP) ja
siihen liittyvien sideaineiden seurantaan.
(jatkokoulutusapuraha)
FM Mikko Mankinen, Jyväskylän yliopisto
14 430 Asettelu- ja liike-epävarmuuksien
vaikutukset hoitoannoksen toteutumiseen
rintasyövän kaarimoduloidussa
sädehoidossa. (jatkokoulutusapuraha)
FM Joose Peitola, Itä-Suomen yliopisto
26 000 Atlas-based muscle forcedriven
musculoskeletal finite element
modeling platform to optimize rehabilitation
planning of patients with osteoarthritis.
(jatkokoulutusapuraha)
MSc Ramchandran Siddharth, Aalto-yliopisto
ja University of Oxford 7 500
(apuraha tutkimusvierailuun)
MSc Sinja Taavitsainen, Tampereen yliopisto
ja Karolinska Institute 5 000 (apuraha
tutkimusvierailuun)
DI Sofia Tauriainen, Aalto-yliopisto 26 000
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön
oireiden mittaaminen objektiivisesti
luonnollisessa kontekstissa. (jatkokoulutusapuraha)
DI Sami Vesamäki, Tampereen yliopisto
26 000 Kosteusherkkien atsobentseenien
karakterisointi ja ohutkalvosensoreiden
kehitys. (jatkokoulutusapuraha)
DI Chahira Zerouki, Itä-Suomen yliopisto
18 750 Männyn talvihomeen Phacidium
infestans DSM 5139 tutkiminen genomiikan
ja massaspektrometrian avulla.
(jatkokoulutusapuraha)
FM Tommi Österlund, Turun yliopisto 26 000
DNA-templatoitu glykosylaatio. (jatkokoulutusapuraha)
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 59
EINO JUTIKKALAN RAHASTON APURAHAT 2022
MYÖNNETYT APURAHAT HAKUALOITTAIN (B-KORI) VUONNA 2022
Kaavion otsikko
40 %
historia ja arkeologia
40 %
yhteiskuntatieteet
kasvatustiede ja psykologia filosofiset ja esteettiset tieteet kielitieteet
teologia ja uskontotiede fennougristiikka historia ja arkeologia
oikeustieteet
20 %
oikeustieteet
yhteiskuntatieteet
00
00
00
00
00
00
00
00
0
Eino Jutikkalan rahasto
haetut ja myönnetyt apurahat vuosina 2008-2022
HAETUT JA MYÖNNETYT APURAHAT VUOSINA 2012–2022
Henkilöitä kpl
700
600
500
400
300
200
100
0
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
Hakenut Myönnetty
Haettu Myönnetty
60 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
VILHO, YRJÖ JA KALLE VÄISÄLÄN RAHASTON APURAHAT 2022
MYÖNNETYT APURAHAT ALOITTAIN VUONNA 2022
6 %
geofysiikka
8 %
meteorologia
Kaavion otsikko
36 %
fysiikka
9 %
tähtitiede
24 %
17 %
muut matemaattisluonnontieteelliset
Fysiikka alat Matematiikka Muut alat Tähtitiede Geofysiikka Meteorologia matematiikka
600
500
400
300
Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto
haetut ja myönnetyt apurahat vuosina 2008-2022
HAETUT JA MYÖNNETYT APURAHAT VUOSINA 2012–2022
600
500
400
300
200
100
0
Henkilöitä kpl
200
100
0
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
Hakenut
Myönnetty
Haettu Myönnetty
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 61
Suomalaisen
Tiedeakatemian
varainkäyttö
TIEDEAKATEMIAN VARALLISUUS
Tiedeakatemian ja sen hallinnoimien omakatteisten
rahastojen (Vilho, Yrjö ja Kalle
Väisälän rahasto, Eino Jutikkalan rahasto,
Matematiikan rahasto ja Suomalaisen Tiedeakatemian
Emil Aaltosen rahasto) varallisuuden
arvo oli vuoden 2022 lopussa n.
198 miljoonaa euroa (241 miljoonaa euroa
v. 2021). Yhdistyksen varainhoitoa ohjaa
sijoitusstrategia, joka on hyväksytty hallituksen
kokouksessa 2017 ja päivitetty
2021. Sijoitusomaisuuden tuoton tarkoituksena
on kattaa Tiedeakatemian ja sen
rahastojen jakamat apurahat ja palkinnot
sekä toiminnan menot.
Merkittävä osa Tiedeakatemian varoista
on sijoitettu osakkeisiin. Osakesijoitukset
on tehty Helsingin pörssissä noteerattuihin
osakkeisiin ja ulkomaisiin pörssiyhtiöihin
osakerahastojen kautta. Suurin yksittäinen
omistus on Väisälän rahaston 5 %:n omistusosuus
Vaisala Oyj:n osakkeista. Vuoden
2022 lopussa muusta omaisuudesta kuin
Vaisala Oyj:n osakkeista 66,1 % oli osakkeissa
ja osakerahastoissa, 18,7 % korkopapereissa,
7,9 % kiinteistöissä ja 7,3 % pääomasijoitusrahastoissa.
Osake- ja korkosalkku oli täyden valtakirjan
salkunhoidossa. Pääsalkunhoitajana
on toiminut Nordea ja toisena salkunhoitajana
on ollut Evli. Salkunhoidon ulkopuolella
olivat ns. vaihtoehtoiset sijoitukset
(suora kiinteistöomistus, kiinteistörahastot,
pääomarahastot) sekä Vaisala Oyj:n
osakkeet. Väisälän ja Jutikkalan rahastot
omistavat Mariankatu 5:n toimistohuoneistot,
joiden kirjanpitoarvo oli n. 3 miljoonaa
euroa. Muutoin kiinteistösijoituksia
on tehty pääosin eQ:n kiinteistörahastojen
kautta. Tiedeakatemian vaihtoehtoisten
sijoitusten ohjelmassa sijoitetaan kiinteistörahastojen
lisäksi listaamattomiin yrityksiin
private equity -rahastojen kautta.
Pääyhteistyötahona on Hamilton Lane.
Vuoden 2022 aikana omaisuuden
markkina-arvo aleni n. 43 miljoonaa euroa.
Tämä johtui pörssikurssien yleisestä alenemisesta
vuoden aikana. Osinko-, korko- ja
vuokratuottoja kertyi 4,2 miljoonaa euroa.
62 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Sijoitusomaisuuden tuotto (omaisuuden
arvon muutos sekä osinko-, korko- ja
vuokratuotot omaisuudenhoitokulujen
jälkeen) ilman Vaisala Oyj:n osakkeita oli
-10 % (20 % v. 2020). Vaisala Oyj:n osakkeet
mukaan lukien tuotto oli -17 % (24 %
v. 2020).
Tiedeakatemia hallinnoi myös Emil
Öhmannin Säätiötä sekä Hilkka ja Otto
Brusiinin Säätiötä, joiden luvut eivät sisälly
edellä mainittuihin. Näiden säätiöiden
yhteinen varallisuus oli vuoden lopussa n.
4,5 miljoonaa euroa.
TOIMINNAN KULUT
Tiedeakatemian varsinaisen toiminnan
kulut olivat yhteensä 1 017 812 €, josta
henkilöstökulut olivat 628 493 €. Toiminnan
kulut katettiin Tiedeakatemian
omien sijoitusten tuotolla sekä omakatteisilta
rahastoilta ja Tiedeakatemian hallinnoimilta
säätiöiltä perityillä yhteiskulukorvauksilla.
Julkaisutoiminnan menot
katettiin valtion avustuksella ja julkaisujen
myyntituotoilla. Varsinaisen toiminnan
kulut olivat n. 24 % Tiedeakatemian
ja sen rahastojen sijoitusten tuottamasta
kassavirrasta ja n. 0.5 % vuoden lopun
sijoitusomaisuuden arvosta. Tilikauden
alijäämä oli 174 025 €. Edellä mainittuihin
lukuihin eivät sisälly Suomen Tiedeakatemiain
(CoFA) kulut, 470 657 €,
jotka katettiin valtionavustuksella.
Rahastoista ja Tiedeakatemian omista
varoista myönnettiin apurahoja ja palkintoja
yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa
(v. 2021 noin 2,2 miljoonaa euroa):
• Tiedeakatemian omista varoista
palkintona 30 000 € (40 000 €)
• Väisälän rahastosta apurahoja ja
palkintoja 1 785 100 € (1 624 000 €)
• Matematiikan rahastosta apurahoja ja
palkintoja 114 100 € (5 500 €)
• Jutikkalan rahastosta apurahoja ja
palkintoja 588 100 € (487 200 €)
Apurahat ja palkinnot olivat 58 % sijoitusten
tuottamasta kassavirrasta ja 1,2 %
vuoden lopun varallisuuden arvosta. Edellä
olevien lukujen lisäksi Brusiinin ja Öhmannin
säätiöt myönsivät yhteensä 104 400
euroa apurahoja.
OMAISUUDENHOITOTOIMIKUNTA
Suomalaisen Tiedeakatemian omaisuudenhoitotoimikunta
toimii varainhoitoasioissa
hallituksen ja varainhoitajan
tukena. Toimikunnan asema on määritelty
Tiedeakatemian 24.11.2017 voimaan tulleissa
säännöissä sekä sijoitusstrategiassa.
Toimikuntaan ovat vuonna 2022 kuuluneet
esimies Kimmo Kaski, varaesimies
Tuula Linna, varainhoitaja Pekka Ilmakunnas,
pääsihteeri Pekka Aula, matemaattisluonnontieteellisen
osaston sihteeri Juha
Kinnunen ja humanistisen osaston sihteeri
Päivi Pahta. Kutsuttuina asiantuntijajäseninä
toimivat Anders Ekholm ja Ralf
Sunell. Toimikunta kokoontui vuoden
aikana kaksi kertaa.
Varainhoitaja Pekka Ilmakunnas
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 63
64 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 65
Emil Öhmannin
Säätiön toimintakertomus
2022
Emil Öhmannin Säätiö sr on perustettu
Suomalainen Tiedeakatemia r.y:n toimesta
5.4.1993. Säätiön perustamisen
aiheena oli Helsingin yliopiston germaanisen
filologian edesmenneen professorin
Emil Öhmannin 28.5.1974 tekemä testamentti,
jossa Suomalaiselle Tiedeakatemialle
oli osoitettu varat säätiön perustamista
varten.
TOIMINNAN TARKOITUS JA
SEN TOTEUTTAMINEN
Säätiön tarkoituksena on edistää suomalaista
tieteenharjoitusta, ennen kaikkea
germaanisen filologian tutkimusta. Tarkoitustaan
säätiö toteuttaa jakamalla säätiön
omaisuuden tuotosta vuosittain apurahoja.
Säätiön omaisuuden tuotosta jaetaan
vuosittain sellainen apuraha erittäin
lahjakkaalle nuorelle, poikkeustapauksessa
myös varttuneelle germaanista, kernaimmin
saksalaista filologiaa tutkivalle,
filosofian tohtorin arvon jo saavuttaneelle
hakijalle, jonka turvin tämä ansiotyöstä
vapaana voi harjoittaa tutkimuksia. Säätiö
voi toteuttaa tarkoitustaan myös muilla
tarkoitusta välittömästi edistävillä toimintamuodoilla.
Toiminnassa ei nähdä epävarmuustekijöitä
ja toiminnan ennakoidaan jatkuvan
ennallaan.
APURAHAT
Apurahoja annetaan henkilökohtaisiksi
apurahoiksi, matka-apurahoiksi, tutkimusyhteistyöhön
(esimerkiksi ulkomaalaisten
tutkijoiden vierailuihin) ja konferenssien
järjestämiseen. Erityisesti suositaan useamman
kuukauden mittaista ulkomailla tapahtuvaa
tutkimustyötä. Ulkomailla tapahtuvaan
työskentelyyn voidaan lisätä kohtuulliset
matka- ja oleskelukustannukset.
Säätiön hallitus päätti vuonna 2022,
että apurahojen kokonaisjakosumma on
enintään 57 000 euroa, ja varasi mahdollisuuden
nostaa hieman jakosummaa hyvillä
perusteilla apurahoista päätettäessä.
Säätiö myönsi toimintavuonna 6 (vuonna
2021 6) apurahaa saksan kielen, kääntämisen
ja saksankielisen kirjallisuuden tutkimukseen
yhteensä 56 190 euroa (50 000
euroa). Henkilökohtaisiin apurahoihin ei
myönnetty yliopistokorvauksia. Henkilökohtaisia
apurahoja myönnettiin 48 000
euroa (42 250 euroa vuonna 2021) ja
muita apurahoja 8 190 euroa (7 750 euroa).
66 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
MYÖNNETYT APURAHAT
Leena Eilittä (Helsingin yliopisto)
720 € Matka-apuraha konferenssiin
”Short Fiction as World
Literature” Lissabonissa 27.-
29.10.2022.
Tuija Kinnunen (Helsingin yliopisto)
4 000 € Tutkimusvierailu Berliiniin
saksalaiseen riskienarvioinnin
tutkimuskeskukseen.
Lauri Marjamäki (Helsingin yliopisto),
24 000 € Henkilökohtainen
apuraha väitöskirjatutkimukseen
saksan
relatiivilauseesta historiallisen
puhekielen aineistoissa.
Lauri Marjamäki (Helsingin yliopisto)
1 970 € Apuraha Helsingissä
9.-11.8.2023 järjestettävän
”Handbuch frühneuzeitlicher
Grammatiken” (Varhaisen uuden
ajan kielioppien käsikirja)” -kollokvion
järjestämiseen
Frederike Schram (Turun yliopisto),
24 000 € Henkilökohtainen
apuraha väitöskirjatutkimukseen
alasaksan käytöstä sosiaalisessa
mediassa.
Sabine Ylönen (Jyväskylän yliopisto)
1 500 € Matka-apuraha
Saksan soveltavan kielitieteen
(GAL) konferenssiin Würzburgissa
28.-30.9.2022.
Säätiölle tuli yhteensä 25 (27) hakemusta,
kokonaissummaltaan yhteensä 455 312
euroa (385 971 euroa). Apurahojen myönnöstä
ilmoitettiin ja apurahat julkistettiin
lokakuun 10. päivänä Suomalaisen Tiedeakatemian
teemaillan yhteydessä sekä
Suomalaisen Tiedeakatemian kotisivuilla
www.acadsci.fi.
Apurahahakemukset arvioi kaksi säätiön
hallituksen nimeämää asiantuntijaa sekä
hallituksen jäsen koordinaattorina. Asiantuntijat
ja jääviydet on kirjattu hallituksen
pöytäkirjan liitteenä olevaan esitykseen.
Asiantuntijat antoivat säätiön hallitukselle
yksimielisen esityksen myönnettävistä apurahoista.
Hallitus teki asiantuntijoiden esitykseen
6 190 euron lisäyksen pohjautuen
hallituksen kokouksessa 2/2022 tehtyyn
57 000 euron jakovaraan. Säätiön hallitus
on tutustunut säätiölain edellyttämään
lähipiiriohjeeseen. Apurahojen saajissa ei
ollut ketään hallituksen jäsenten lähipiiriin
kuuluvaa.
Kertomusvuonna julistettiin haettavaksi
Instituutti-apuraha lyhytaikaiseen tutkimustyöskentelyyn
Suomen Saksan-instituuttiin
Berliiniin. Instituutti-apurahalla
katetaan matkat, majoitus ja työpiste instituutin
tiloissa enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Apuraha on suuruudeltaan 1 000
euroa kuukaudessa. Tutkimusalat olivat
saksan kielen ja saksankielisen alueen kulttuurin
tutkimus, ja apurahaa pystyivät hakemaan
kaikki suomalaisten yliopistojen tutkijat,
mukaan lukien jatko-opiskelijat. Hakijat
lähettivät hakemukset suoraan Suomen
Saksan-instituuttiin, jonne hakemuksia saapui
kaikkiaan yksitoista. Instituutti teki
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 67
säätiön hallitukselle esityksen yhdestä
hakemuksesta. Säätiön hallitus päätti apurahasta
esityksen mukaisesti ja apurahan
suuruudeksi 3 000 euroa.
Säätiön varain- ja omaisuudenhoidosta
sekä säätiön taloudellisesta tilasta on säätiön
hallituksen kokouksissa kuultu taloudenhoitajan
antama katsaus. Säätiön omaisuutta
hoitaa, Suomalaisen Tiedeakatemian
varojen ohella, Tiedeakatemian
varainhoitaja ja Tiedeakatemian hallituksen
nimeämä omaisuudenhoitotoimikunta,
johon toimintavuonna kuuluivat
Kimmo Kaski, Pekka Ilmakunnas, Tuula
Linna, Päivi Pahta ja Pekka Aula sekä kutsuttuina
asiantuntijoina Anders Ekholm ja
Ralf Sunell. Säätiössä noudatettiin Suomalaisen
Tiedeakatemian 2021 päivitettyä
sijoitusstrategiaa.
Säätiön vuoden 2022 kirjanpidon suoritti
Tilitoimisto Navigator Partners Oy.
Säätiön osake- ja korkosalkkua hoiti Nordea
ja lisäksi säätiöllä on sijoitus eQ:n kiinteistörahastossa.
Säätiön tilintarkastajana toimi
KHT Riku Kärnä varamiehenään KHT
Helena Sinisalo.
Säätiön peruspääoma 31.12.1993 oli
1 546 532,16 markkaa (260 108,04 euroa).
Säätiön hallinnassa olevan omaisuuden
kirjanpitoarvo 31.12.2022 oli 2 854 639,58
euroa (2 896 912,31 euroa vuonna 2021)
ja markkina-arvo 3,10 milj. euroa (3,64
milj. euroa). Säätiön toimintavuoden
tilinpäätös osoittaa 36 761,96 euroa alijäämää
(207 728,83 euroa ylijäämää
vuonna 2021). Tulos on muodostunut
pääosin sijoitustoiminnan tuotosta. Omaisuuden
tuotto oli -10,5 % (22,8 %). Osakeja
korkosijoitusten tuotto oli -12,6 %
(24,7 %) ja kiinteistörahaston tuotto
7,9 % (9,3 %).
VARAIN- JA
OMAISUUDENHOITO
SÄÄTIÖN HALLINTO
Säätiön sääntöjen mukaan hallituksen
puheenjohtajana toimii Suomalainen Tiedeakatemia
ry:n esimies ja varapuheenjohtajana
varaesimies. Suomalainen Tiedeakatemia
ry:n hallitus nimeää säätiön hallitukseen
kalenterivuodeksi kerrallaan vähintään
kolme ja enintään kahdeksan muuta jäsentä,
joista vähintään yhden jäsenen tulee edustaa
säätiön toimialaa.
Hallitus 2022: hallituksen puheenjohtaja
professori Kimmo Kaski; varapuheenjohtaja
professori Tuula Linna. Muut hallituksen
jäsenet: professorit Pekka Ilmakunnas
(taloudenhoitaja); Päivi Pahta (sihteeri);
Juha Kinnunen, Johanna Mappes, Jari Ojala,
Heta Pyrhönen, Liisa Tiittula ja Jukka Westermarck.
Säätiön hallitus kokoontui toimintavuoden
aikana kolme kertaa.
SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT
PRH on vahvistanut vuonna 2015 voimaan
astuneen uuden säätiölain edellyttämät
uudet säännöt 12.6.2018.
LÄHIPIIRI
Hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkioita
eivätkä he tai heidän lähipiirinsä
ole saaneet muitakaan taloudellisia etuja.
Tilintarkastajan palkkio oli 992,00 euroa.
68 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Hilkka ja Otto Brusiinin
Säätiön toimintakertomus
2022
Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiö sr on
perustettu ja säännöt vahvistettu
16.11.1994. Säätiö siirtyi loppuvuodesta
2006 Suomalaisen Tiedeakatemian hallintaan.
TOIMINNAN TARKOITUS JA
SEN TOTEUTTAMINEN
Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön tarkoituksena
on ylläpitää ja kehittää oikeusfilosofista,
oikeussosiologista ja aatehistoriallista
tutkimusta ja harrastusta Suomessa.
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla
taloudellisesti oikeusfilosofian,
oikeussosiologian ja aatehistorian alalla
harjoitettua tutkimustyötä ja sen tunnetuksi
tekemistä. Taloudellista tukea voidaan
myöntää perustutkimuksen tekemiseen,
tieteelliseen kokoukseen osallistumisesta
aiheutuviin kustannuksiin ja
kansanvälisten yhteyksien ylläpitämiseen ja
edelleen kehittämiseen. Sen lisäksi tukea
voidaan myöntää Otto Brusiin -luentojen
järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan myös
muilla tarkoitusta välittömästi edistävillä
toimintamuodoilla.
Säätiö jakaa apurahoja toimintansa
toteuttamiseen. Hallituksen päätöksellä
apurahoja jaetaan joka toinen vuosi, aina
parillisina vuosina.
Toiminnassa ei nähdä epävarmuustekijöitä
ja toiminnan ennakoidaan jatkuvan
ennallaan.
APURAHAT
Apurahoja myönnetään oikeusfilosofiseen,
oikeussosiologiseen ja oikeushistorialliseen
tutkimukseen; perustutkimuksen tekemiseen,
tieteelliseen kokoukseen osallistumisesta
aiheutuviin kustannuksiin ja kansanvälisten
yhteyksien ylläpitämiseen ja edelleen
kehittämiseen. Apurahoja jaetaan joka
toinen vuosi, aina parillisina vuosina.
Hallitus päätti kokouksessaan 2/2022
apurahojen kokonaisjakosummaksi
vuonna 2022 enintään 50 000 euroa. Hallituksen
kokouksen päätöksen mukaisesti
yliopistokorvausten maksamisesta on luovuttu.
Säätiö myönsi kertomusvuonna seitsemän
(vuonna 2020 2) apurahaa, yhteensä
48 200 euroa (30 000 e). Apurahoja perustutkimukseen
myönnettiin 24 000 euroa
(30 000 e). Säätiölle tuli yhteensä 55
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 69
MYÖNNETYT APURAHAT
Dos. Maija Aalto-Heinilä / Suomen
oikeusfilosofinen yhdistys
SOFY ry, 1.500 € Apuraha
Ari Hirvosen muistoseminaarin
järjestämiseen.
Prof. Laura Ervo, Örebro universitet,
2.700 € Matka-apuraha
konferenssiin “Rights, languages,
translation, culture and
identities” osallistumiseen.
YTM Tomi Hämäläinen, Helsingin
yliopisto, 12.000 € Apuraha
väitöskirjatutkimukseen
”Ihanteellista tuomaria etsimässä”.
OTT Toni Malminen, Tampereen
yliopisto, 4.000 € Matka-apuraha
teoksen ”Los orígenes
intelectuales del realismo jurídico”
esittelyyn espanjankielisessä
maailmassa.
Prof. emer. Matti Mikkola, Helsingin
yliopisto, 5.000 € Apuraha
tutkimuksen ”Methodology of
Finnish Legal Research” loppuun
saattamiseen ja julkaisemiseen
multimediapohjaisena sähköisenä
teoksena.
Prof. Panu Minkkinen, Helsingin yliopisto,
11.000 € Apuraha kansainvälisen
työpajan “Oikeuden
kulttuuriset tekniikat” järjestämiseen.
OTM Pauno Soirila, Helsingin yliopisto,
12.000 € Apuraha väitöskirjatutkimukseen
“The History
of Cultural Heritage in
International Law”.
hakemusta (49), kokonaissummaltaan
yhteensä 1 089 333 euroa (851 224 e). Jakovara
oli siten noin 4,4 % haetusta määrästä.
Apurahojen myönnöstä ilmoitettiin ja apurahat
julkistettiin lokakuun 10. päivänä
Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillan
yhteydessä sekä Suomalaisen Tiedeakatemian
kotisivuilla www.acadsci.fi.
VARAIN- JA
OMAISUUDENHOITO
Säätiön varain- ja omaisuudenhoidosta
sekä säätiön taloudellisesta tilasta on säätiön
hallituksen kokouksissa kuultu taloudenhoitajan
antama katsaus. Säätiön
omaisuutta hoitaa, Suomalaisen Tiedeakatemian
varojen ohella, Tiedeakatemian
varainhoitaja ja Tiedeakatemian hallituksen
nimeämä omaisuudenhoitotoimikunta,
johon toimintavuonna kuuluivat
Kimmo Kaski, Pekka Ilmakunnas, Tuula
Linna, Juha Kinnunen, Päivi Pahta ja
Pekka Aula sekä kutsuttuina asiantuntijoina
Anders Ekholm ja Ralf Sunell. Säätiössä
noudatettiin Suomalaisen Tiedeakatemian
2021 päivitettyä sijoitusstrategiaa.
Säätiön vuoden 2022 kirjanpidon suoritti
Tilitoimisto Navigator Partners. Säätiön
osake- ja korkosalkkua hoiti Nordea.
70 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Lisäksi säätiöllä oli sijoitus eQ:n kiinteistörahastossa.
Säätiön tilintarkastajana
toimi KHT Riku Kärnä, varamiehenään
KHT Helena Sinisalo.
Säätiön hallinnassa olevan omaisuuden
kirjanpitoarvo 31.12.2022 oli 1 172 265,44
euroa (1 199 787,21 euroa vuonna 2021) ja
markkina-arvo 1,32 milj. euroa (1,50 milj.
euroa 2021). Säätiön toimintavuoden tilinpäätös
osoittaa 53 487,29 euron alijäämää
(1 199 787,21 ylijäämää vuonna 2021).
Sijoitusten tuotto vuonna 2022 oli -11,0 %
(22,7 % vuonna 2021). Säätiön tuotot ovat
sijoitustoiminnan tuottoja. Vuonna 2022
osake- ja korkosijoitusten tuotto oli -12,6 %
(24,1 % vuonna 2021) ja kiinteistörahaston
tuotto 7,6 % (8,9 %).
SÄÄTIÖN HALLINTO
Säätiön sääntöjen mukaan hallituksen
puheenjohtajana toimii Suomalainen Tiedeakatemia
ry:n esimies ja varapuheenjohtajana
varaesimies. Suomalainen Tiedeakatemia
ry:n hallitus nimeää säätiön hallitukseen
kalenterivuodeksi kerrallaan vähintään
kolme ja enintään kahdeksan muuta jäsentä,
joista vähintään yhden jäsenen tulee edustaa
säätiön toimialaa.
Hallitus 2022: hallituksen puheenjohtaja
professori Kimmo Kaski; varapuheenjohtaja
professori Tuula Linna. Muut hallituksen
jäsenet: professorit Pekka Ilmakunnas (taloudenhoitaja);
Päivi Pahta (sihteeri); Urpo Kangas,
Juha Kinnunen, Johanna Mappes, Jari
Ojala, Heta Pyrhönen ja Jukka Westermarck.
Säätiön hallitus kokoontui toimintavuoden
aikana kolme kertaa.
SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT
PRH on vahvistanut vuonna 2015 voimaan
astuneen uuden säätiölain edellyttämät
uudet säännöt 12.6.2018.
LÄHIPIIRI
Hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkioita
eivätkä he ole saaneet muitakaan
taloudellisia etuja. Säätiö on etääntynyt
säätiön perustajan suvusta, eikä suku siten
ole enää tunnistettavissa. Tilintarkastajan
palkkio oli 992 euroa.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 71
JULKAISUT
Sääntöjensä mukaisesti Suomalainen
Tiedeakatemia
toteuttaa tehtäväänsä muun
muassa antamalla lausuntoja,
edistämällä tutkittuun
tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa
sekä toimittamalla
ja kustantamalla tieteellisiä
julkaisuja.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
73
Vuoden 2022
julkaisut
ANNALES ACADEMIAE
SCIENTIARUM FENNICAE AASF
AASF on Suomalaisen Tiedeakatemian
monitieteinen julkaisusarja. Sarjan nimi
juontuu Tiedeakatemian ensimmäisestä,
perustamiskokouksessa vuonna 1908 perustetusta
samannimisestä julkaisusarjasta. Sarjan
ensimmäinen numero näki päivänvalon
marraskuussa 2022.
Julkaisu edistää tieteidenvälistä vuoropuhelua
ja välittää tietoa ajankohtaisista tieteellisistä
kysymyksistä ja uusista haasteista.
Sarja suuntautuu laajalle yleisölle: Suomalaisen
Tiedeakatemian jäsenistön, heidän
ulkomaisten kollegoidensa ja eri alojen tutkijoiden
ohella kohderyhmänä ovat kaikki
tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneet.
Annales on vertaisarvioitu, monitieteinen
ja monikielinen. Sarja valottaa tieteen
ja sen tekemisen luonnetta maailman
ymmärtämisessä.
Sarja on luettavissa vapaasti journal.fialustalla
journal.fi/aasf
AASF 1/2022, artikkelit:
Juha-Antti Lamberg, Nooa Nykänen ja
Jarmo Taskinen: Economic Degrowth
and the Collapse of Institutional
Order: Theory and Propositions
Aleksi Vuorinen: Femtometreistä valovuosiin:
neutronitähdet eksoottisen
aineen laboratoriona
Juha Raitio: Oikeusvaltio ja oikeusvarmuus
Euroopan unionissa
Heikki Tanila: Muistijälkien kirjoittaminen
aivojen kovalevylle unen aikana
takkuilee Alzheimerin taudissa
Jutta Jokiranta: Miten pyhä teksti toimii?
Johan Bobacka: Analytisk kemi – några
reflektioner
Louis J. Muglia et al.: Preventing Spontaneous
Preterm Birth: Insights from
Genomics
Markku Yli-Halla: Acid sulfate soils: A
challenge for environmental sustainability
74 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
JÄSENET
Suomalaisen Tiedeakatemian
jäseniksi kutsutaan ansioituneita
ja yleisesti arvostettuja
kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 77
Suomalaisen Tiedeakatemian jäsenluettelo on nähtävissä myös Tiedeakatemian
verkkosivuilla www.acadsci.fi. Jäsenet voivat päivittää henkilötietojaan sähköisellä
lomakkeella osoitteessa www.acadsci.fi/henkilotietolomake. Tiedot voi ilmoittaa myös
Tiedeakatemian toimistoon (postitse Mariankatu 5 A 3. krs, 00170 Helsinki, sähköposti
acadsci@acadsci.fi, puh. 050 4620 889).
Kunniajäsenet 31.12.2022
Elina Haavio-Mannila
Marjatta Hietala
Bengt Holmström
Risto Ihamuotila
Risto Nieminen
Kari Raivio
Jarmo Visakorpi
Tiedeakatemian esimiehiä
Kimmo Kaski 2022– 022
Anna Mauranen 2020–2021
Risto Nieminen 2018–2019
Kirsi Tirri 2016–2017
Eva-Mari Aro 2014–2015
Jorma Sipilä 2012–2014
Sirpa Jalkanen 2010–2012
Arto Mustajoki 2008–2010
Kari Raivio 2006–2008
Simo Knuuttila 2004–2006
Risto Ihamuotila 2002–2004
Risto Näätänen 2000–2002
Jarmo Visakorpi 1998–2000
Heikki Solin 1997–1998
Olli Martio 1996–1997
Elina Haavio-Mannila 1995–1996
Olavi Granö 1994–1995
Jouko Paunio 1993–1994
Olli V. Lounasmaa 1992–1993
Pertti Pesonen 1991–1992
Lauri Myrberg 1990–1991
Lauri Honko 1989–1990
Jorma K. Miettinen 1988–1989
Jaakko Honko 1987–1988
Kaarlo Hartiala 1986–1987
Yrjö Blomstedt 1985–1986
Pentti Laasonen 1984–1985
Osmo Ikola 1982–1984
Väinö Hovi 1982–2022
Aimo T. Nikolainen 1981–1982
78 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
RYHMIEN TOIMIHENKILÖT 2019–2023
Matemaattis-luonnontieteellinen
osasto
Matematiikka ja
tietojenkäsittelytiede
pj. Eero Saksman
vpj. Kaisa Miettinen
siht. Antti Valmari
Fysiikka ja tähtitiede
pj. Pertti Hakonen
vpj. Heikki Salo
siht. Paula Eerola
Geotieteet
pj. Juha Karhu
vpj. Timo Huttula
siht. Minna Palmroth
Kemia
pj. Kari Laasonen
vpj. Reko Leino
siht. Kristiina Wähälä
Biotieteet
pj. Petri Auvinen
siht. Jouko Rikkinen
Maatalous- ja metsätieteet
pj. Hely Tuorila
siht. Sirpa Kurppa
Terveystieteet
vt. pj. Lea Sistonen
siht. Jari Koistinaho
Humanistinen
osasto
Teologia ja uskontotiede
pj. Ismo Dunderberg
siht. Virpi Mäkinen
Filosofia ja esteettiset tieteet
pj. Sami Pihlström
siht. Sari Kivistö
Kasvatus- ja psykologiatieteet
pj. Katariina Salmela-Aro
siht. Marja-Kristiina Lerkkanen
Historia ja arkeologia
pj. Christian Krötzl
vpj. Kimmo Rentola
siht. Marjaana Niemi
Fennougristiikka
pj. Marja-Liisa Helasvuo
vpj. Hanna Snellman
siht. Riho Grünthal
Kielitiede
pj. Sanna-Kaisa Tanskanen
vpj. Enrico Garavelli
siht. Hanna Lehti-Eklund
Oikeustieteet
pj. Heikki Halila
vpj. Petri Kuoppamäki
siht. Tapani Lohi
Yhteiskuntatieteet
pj. Pertti Alasuutari
vpj. Tuomas Forsberg
siht. Markku Lanne
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 79
Hallitus,
toimihenkilöt ja
toimikunnat
HALLITUS
Kimmo Kaski, esimies
Tuula Linna, varaesimies
Pekka Ilmakunnas, varainhoitaja
Juha Kinnunen, matemaattis-luonnon -
tieteellisen osaston sihteeri
Päivi Pahta, humanistisen osaston
sihteeri
Johanna Mappes (3 kausi)
Jari Ojala (3. kausi)
Heta Pyrhönen (3. kausi)
Jukka Westermarck (2. kausi)
EMIL AALTOSEN RAHASTON
HOITOKUNTA
Pekka Aula
Pekka Ilmakunnas
Kimmo Kaski
Olavi Nevanlinna
JULKAISUTOIMIKUNTA
Risto Nieminen, puheenjohtaja
Anna Mauranen, varapuheenjohtaja
Pekka Aula
Kimmo Kaski
Heta Pyrhönen
Jari Eloranta
Jaakko Husa
Päivi Pahta
Tapio Salmi
Hannu Sariola
Erkki Tomppo
OMAISUUDENHOITOTOIMIKUNTA
Kimmo Kaski, puheenjohtaja
Tuula Linna
Pekka Ilmakunnas, sihteeri
Pekka Aula
Juha Kinnunen
Päivi Pahta
Anders Ekholm, asiantuntijajäsen
Ralf Sunell, asiantuntijajäsen
80 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
PALKINTOTOIMIKUNTA
Kimmo Kaski, puheenjohtaja
Juha Kinnunen
Päivi Pahta
Johanna Mappes
Jari Ojala
Jukka Westermarck
Leila Sarajärvi, sihteeri
EETTINEN TOIMIKUNTA
Juha Kinnunen
Tuula Linna
Leila Sarajärvi, sihteeri
HUMANISTISEN OSASTON
VALINTATOIMIKUNTA
Tuomas Forsberg (syyskokouksesta)
Heikki Halila
Marja-Liisa Helasvuo (syyskokoukseen)
Anne Kovalainen
Marja-Kristiina Lerkkanen
Pirjo Markkola
Outi Merisalo (syyskokoukseen)
Pirjo Markkola
Minna Palander-Collin (syyskokouksesta)
Martti Nissinen
Sirkka Saarinen
MATEMAATTIS-
LUONNONTIETEELLISEN
OSASTON VALINTATOIMIKUNTA
Kari Enqvist
Jyrki Heino
Olli Ikkala (syyskokouksesta)
Sirpa Jalkanen (syyskokouksesta)
Juha Kere (syyskokoukseen)
Jouko Korppi-Tommola
Ilkka Norros
Asla Pitkänen (syyskokoukseen)
Kaisa Poutanen
Kristiina Wähälä
JULKAISUSARJAT
Annales Academiae Scientiarum
Fennicae
Anna Mauranen, päätoimittaja
Risto Nieminen, päätoimittaja
Anna Chydenius, toimitussihteeri
Vuosikirja-Year Book
Pekka Aula, toimittaja
Nina Rapelo, toimitussihteeri
TIEDEAKATEMIAN JÄSENIÄ JA
EDUSTAJIA TIETEELLISISSÄ
JÄRJESTÖISSÄ JA
SÄÄTIÖISSÄ
Alfred Kordelinin säätiö
Hallitus: Jukka Seppälä, varalla Keijo Hämäläinen;
Hannu Riikonen (6.11. asti), Anna
Mauranen (7.11. alkaen), varalla Mari Vaattovaara
Tieteen jaosto: Sami Pihlström, varalla
Tuomas Forsberg; Eija Kalso, varalla
Hilkka Soininen (6.11. asti), Tapio Mappes,
varalla Gabriel Sandu (7.11. alkaen)
Kansanvalistuksen jaosto: Markku Löytönen,
varalla Risto Nieminen
Kirjallisuuden jaosto: Heta Pyrhönen,
varalla Marjatta Palander (6.11. asti), Sari
Kivistö, varalla Tomi Huttunen (7.11.
alkaen)
Taiteen jaosto: Ville Lukkarinen, varalla
Annika Waenerberg (6.11. asti), Helmi Järviluoma-Mäkelä,
varalla Arto Haapala
(7.11. alkaen)
Säätiöiden post doc -poolin
johtoryhmä
Anna Mauranen, varalla Kaisa Nyberg
Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö
Tapio Raunio
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 81
Suomen Akatemia
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön
tutkimuksen toimikunta: Jussi Kukkonen
(pj.), Toni Laaksonen, Jorma Palvimo, Anne
Toppinen
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen
toimikunta: Petri Karonen (pj.), Matti
Miestamo
Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen
toimikunta: Ari Jokinen, Timo Repo,
Marjo Yliperttula
Hallitus: Johanna Myllyharju (pj.), Klaus
Elenius, Kirsi Tirri
Strategisen tutkimuksen neuvosto: Anne
Kovalainen
Suomen eläin- ja kasvitieteen
julkaisutoimikunta
Jaana Bäck ja Jukka Jernvall
Tieteellisten seurain valtuuskunta
Hallitus: Arto Haapala, varalla Elina Ikonen;
Anna Mauranen, varalla Kimmo Kaski
Tieteen päivien ohjelmatoimikunta:
Maria Lähteenmäki
Tieteen päivien ohjausryhmä:
Pekka Aula
Julkaisufoorumin ohjausryhmä:
Risto Nieminen
TIEDEAKATEMIAN EDUSTAJAT
ICSU:N (INTERNATIONAL
COUNCIL FOR SCIENCE)
KANSALLISISSA KOMITEOISSA
Tähtitieteen kansallinen komitea:
Karri Muinonen
Radiotieteen kansalliskomitea:
Karri Muinonen ja Esa Kallio, varalla
Ilya Usoskin
Suomen Mekaniikan kansalliskomitea:
Ilkka Norros
Geologian kansallinen komitea:
Juha Pekka Lunkka
Merentutkimuksen kansallinen komitea:
Kimmo Kahma
Kvartääritutkimuksen kansallinen komitea:
Juha Pekka Lunkka
Polaarialueiden tutkimuksen kansallinen
komitea: Atte Korhola, varalla Juha Pekka
Lunkka
Tutkimuksen vaikuttavuuden
tukisäätiö
Anna Mauranen
Kansallinen LUMA-neuvottelukunta
Pekka Aula
82 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Kotimaisten jäsenten
ryhmät 31.12.2022
Suomalaisen Tiedeakatemian jäsenet voivat valita, mihin ryhmään tai ryhmiin
haluavat kuulua. Nimen jälkeen mainitaan jäseneksitulovuosi.
1. Matemaattis-luonnontieteellinen osasto
11. Matematiikka ja tietojenkäsittelytiede
Abrahamsson 20
Arjas 01
Astala 97
Astola 02
Back 02
Corander 18
Gabbouj 14
Gyllenberg 08
Haario 16
Harju 09
Honkala 13
Honkala 22
Hyry 16
Hytönen 17
Hyvärinen 16
Hämäläinen 20
Illman 98
Jutila 82
Järvelin 15
Järvenpää 19
Karhumäki 00
Kari 14
Kaski 02
Kaski 17
Kilpeläinen 09
Kinnunen 14
Korhonen 18
Koskela 04
Kupiainen 92
Kurki-Suonio 92
Kuusi 21
Laine 86
Lassas 13
Mannila 01
Martio 74
Matomäki 19
Mattila 96
Metsänkylä 86
Mickelsson 04
Miettinen 14
Mikkonen 21
Myllymäki 20
Neittaanmäki 94
Neuvo 93
Nevanlinna 87
Niemelä 13
Norros 15
Nummelin 03
Nyberg 06
Oja 92
Oja 08
Orponen 13
Oulasvirta 19
Penttonen 92
Pitkäranta 01
Päivärinta 91
Räihä 03
Saikkonen 11
Saksman 07
Salo 17
Salo 20
Salomaa 70
Siltanen 20
Siponen 19
Somersalo 07
Suominen 73
Toivonen 15
Tukia 92
Ukkonen 00
Valmari 08
Väisälä 71
Väänänen 02
Zhao 22
12. Fysiikka ja tähtitiede
Aksela 02
Byckling 74
Eerola 12
Enqvist 04
Eskola 13
Hakonen 01
Hautojärvi 82
Heikkilä 17
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 83
Hoyer 05
Huitu 15
Häkkinen 15
Hämeri 22
Hämäläinen 06
Hämäläinen 20
Ikkala 03
Ilmoniemi 08
Jokinen 14
Jokinen 86
Julin 05
Jääskeläinen 07
Kainulainen 16
Kajantie 73
Kalliomäki 79
Kaski 02
Katila 91
Kauppinen 14
Kauppinen 99
Keinonen 95
Kilpua 20
Koskinen 06
Krusius 81
Kulmala 04
Lappi 21
van Leeuwen 21
Leino 11
Liljeroth 18
Linder 20
Lund 18
Maalampi 09
Maniscalco 21
Manninen 98
Mattila 22
Muinonen 17
Nieminen 84
Nordlund 17
Paalanen 92
Palmroth 18
Pekola 01
Poutanen 16
Punkkinen 82
Puska 06
Riska 01
Routti 82
Rummukainen 09
Salo 13
Salomaa 10
Sihvola 07
Sillanpää 16
Suhonen 19
Sun 22
Suominen 02
Thuneberg 05
Törmä 06
Usoskin 19
Vaara 21
Valtonen 09
Vattulainen 21
Vehkamäki 14
Vuorinen 20
Äystö 97
13. Geotieteet
Aartolahti 73
Andersson 06
Chen 21
Donner 73
Haapala 85
Hanski 08
Hautamäki 96
Hjelt 86
Holopainen 20
Huttula 12
Häkli 05
Hämeri 22
Jatila 86
Kahma 07
Kallio 13
Kangas 79
Kangas 20
Karhu 03
Kilpua 20
Koskinen 06
Koskinen 13
Kuittinen 05
Kukkonen 07
Laaksonen 18
Leppäranta 93
Lunkka 06
Luoto 12
Löytönen 03
Muinonen 17
Mursula 15
Mälkki 83
Nevanlinna 85
Oksman 76
Paasi 01
Palmroth 18
Papunen 84
Pellikka 10
Pellinen 90
Pesonen 02
Poutanen 09
Pulkkinen 01
Rikkinen 83
Rinne 03
Rämö 04
Saarinen 13
Saarnisto 95
Salonen 97
Savijärvi 99
Seppä 13
Siirilä 85
Taalas 09
Turunen 98
Vesala 05
Viisanen 08
Yli-Halla 20
Yli-Jokipii 88
14. Kemia
Bobacka 21
Gahmberg 82
Halonen 95
Hase 86
Haukka 19
Holmbom 03
Honkala 20
Hupa 11
Ivaska 98
Kankare 90
Karppinen 10
Keiski 15
Kilpeläinen 13
Korppi-Tommola 06
Koskinen 03
Kostiainen 16
Kostiainen 21
Krause 08
Kvarnström 20
Laasonen 07
Laitinen 03
Lajunen 01
Lappalainen 21
Leino 14
Lemmetyinen 02
Leskelä 91
Liljeroth 18
Linder 20
Lönnberg 95
Murzin 17
Niinistö 82
Pakkanen 92
Pettersson 17
Pihko 16
Pyykkö 89
Repo 17
Riekkola 07
Rissanen 04
Ritala 09
Räsänen 00
Salmi 12
Seppälä 05
Sillanpää 18
Sundholm 15
84 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Tenhu 13
Tkachenko 22
Tryggvason 92
Tuononen 21
Törmälä 94
Vaara 21
Vattulainen 21
Wähälä 14
Yli-Kauhaluoma 20
Yliperttula 19
15. Biotieteet
Ahti 77
Aro 01
Aspi 21
Auvinen 17
Bamford 02
Corander 18
Fortelius 05
Haila 02
Haukioja 81
Helariutta 14
Holm 20
Hyvärinen 96
Hämet-Ahti 91
Hämäläinen 20
Jernvall 08
Julkunen-Tiitto 16
Kaila 01
Kairesalo 04
Kangasjärvi 12
Kojola 20
Kokko 07
Kolehmainen 21
Koponen 02
Korpelainen 20
Korpimäki 13
Kotiaho 19
Kruus 18
Kukkonen 09
Laaksonen 20
Laiho 19
Laine 17
Laine 22
Lappalainen 21
Linder 20
Lohi 22
Lokki 01
Lummaa 19
Makarow 03
Mappes 09
Mappes 21
Merilä 05
Moilanen 17
Mönkkönen 18
Niemelä 14
Nikinmaa 98
Ovaskainen 13
Palva 97
Pamilo 99
Penttilä 15
Primmer 09
Pöysä 18
Rikkinen 15
Saura 85
Savolainen 02
Simola 87
Sistonen 04
Sivonen 02
Sorsa 79
Tuomi 99
Tuomisto 21
Uotila 03
Vattulainen 21
Vepsäläinen 84
Virta 22
16. Maatalous- ja metsätieteet
Alakukku 13
Annila 92
Bäck 18
Fogelholm 17
Fritze 16
Hakkila 86
Hantula 13
Hari 99
Hartikainen 04
Hatakka 12
Henttonen 09
Holopainen 20
Huhtanen 02
Ihamuotila 84
Jaakkola 98
Juslin 98
Kangas 20
Kellomäki 93
Keltikangas 91
Kemppainen 02
Kojola 20
Kolehmainen 21
Korpela 17
Korpelainen 20
Kotiaho 19
Kurppa 98
Kurppa 06
Laaksonen 20
Laiho 19
Leikola 86
Luukkanen 02
Mielikäinen 03
Mutanen 12
Mäkelä-Carter 04
Mäki-Tanila 98
Mäntysaari 10
Mönkkönen 18
Nuorteva 83
Ojala 01
Ollikainen 11
Paavilainen 95
Parviainen 04
Peltola 18
Peltonen-Sainio 04
Pennanen 21
Piironen 08
Poso 95
Poutanen 15
Poutiainen 83
Puolanne 01
Puttonen 14
Päivänen 97
Saastamoinen 04
Salminen 13
Seppälä 01
Stoddard 21
Teeri 10
Tenkanen 16
Tomppo 02
Toppinen 20
Tuorila 10
Valkonen 04
Vanhatalo 16
Vasander 10
Vilkki 06
Virta 22
Vuorinen 20
Yli-Halla 20
Ylätalo 99
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 85
17. Terveystieteet
Aaltonen 02
Alitalo 91
Andersson 06
Backman 19
Cantell 81
Castrén 04
Elenius 20
Hallman 02
Haltia 93
Hari 94
Hedman 12
Heino 11
Hovi 04
Huhtaniemi 93
Huikuri 13
Huttunen 87
Ikonen 09
Ivaska 16
Jalkanen 98
Joensuu 07
Julkunen 12
Jänne 92
Järvelin 13
Kaarniranta 20
Kallioniemi 03
Kalso 10
Kaprio 09
Karma 95
Kaski 02
Kaste 99
Kere 12
Keski-Oja 02
Kesäniemi 03
Kivipelto 19
Kivirikko 83
Knip 14
Knuuti 20
Koistinaho 16
Kolehmainen 21
Kontula 94
Korpi 07
Kovanen 96
Krohn 99
Kähäri 09
Kääriäinen 85
Laakso 99
Lahesmaa 12
Laiho 08
Lassila 16
Lehesjoki 13
Lindsberg 22
Lohi 22
Lönnqvist 98
Majamaa 18
Mattila 95
Meri 09
Mikkola 21
Moilanen 22
Myllyharju 19
Mäkelä 02
Mäki 05
Männistö 10
Mönkkönen 19
Niemi 14
Nummenmaa 22
Nuutila 19
Otonkoski 13
Palotie 12
Palvimo 16
Panula 14
Pasternack 96
Pelkonen 04
Pelkonen 92
Peltola 04
Peltomäki 12
Perheentupa 91
Pihlajaniemi 95
Pitkänen 10
Pyörälä 82
Raitakari 14
Raivio 87
Ranki 10
Rantanen 22
Rauvala 01
Rinne 21
Ruskoaho 10
Saksela 83
Saksela 03
Salmelin 09
Salo 10
Sariola 03
Savolainen 08
Scheinin 09
Schwab 19
Seppälä 82
Silvennoinen 02
Simell 03
Sistonen 04
Soininen 10
Strandberg 13
Taipale 20
Tanila 20
Taskinen 02
Thesleff 94
Tikkanen 03
Tilvis 05
Toivanen 91
Toppari 13
Tuomilehto 04
Tuomisto 94
Urtti 12
Uusitupa 05
Vaarala 14
Vaheri 85
Vapaatalo 85
Vapalahti 18
Wartiovaara 07
Veijola 21
Westermarck 17
Vihko 82
Viikari 04
Virta 22
Visakorpi 87
Visakorpi 07
Vuorio 98
Väänänen 00
Yki-Järvinen 01
Yli-Kauhaluoma 20
Ylikorkala 96
Yliperttula 19
Ylä-Herttuala 06
Zhao 22
2. Humanistinen osasto
21. Teologia ja uskontotiede
Aejmelaeus 92
Aejmelaeus 05
Anttonen 11
Dunderberg 11
Heikkilä 89
Heininen 89
Helander 99
Jokiranta 21
Kärkkäinen 11
Laine 17
Lauha 08
Lehtipuu 22
Murtorinne 73
Mustakallio 12
Mäkinen 14
Nissinen 09
Nuorteva 01
Pakkala 20
Pentikäinen 95
Pessi 12
86 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Pyysiäinen 07
Saarinen 99
Sakaranaho 14
Slotte 22
Sollamo 06
Tervo-Niemelä 17
Utriainen 21
Vainio 21
Vuola 19
22. Filosofiset ja esteettiset tieteet
Haapala 02
Haaparanta 02
Heinämaa 22
Hilpinen 73
Huttunen 21
Järviluoma-
Mäkelä 18
Kivistö 18
Koistinen 14
Lagerspetz 05
Lilius 79
Lukkarinen 10
Niiniluoto 85
Nikula 93
Pettersson 93
Pihlström 17
Pyrhönen 05
Rantala 89
Riikonen 02
Räikkä 18
Sandu 11
Sihvonen 14
Siltala 22
Sintonen 08
Siponen 19
Tarasti 87
Waenerberg 05
Wiberg 03
Wrede 82
23. Kasvatus- ja psykologiatieteet
Alho 12
Aunola 22
Engeström 11
Hakkarainen 16
Hautamäki 06
Hirsjärvi 92
Hyönä 19
Hämäläinen 09
Järvelä 15
Kansanen 83
Keltikangas-
Järvinen 01
Kivimäki 05
Kumpulainen 19
Laine 14
Lavonen 14
Lehtinen 00
Lerkkanen 18
Lyytinen 02
Niemi 96
Niemi 04
Nummenmaa 22
Näätänen 80
Olkinuora 91
Oulasvirta 19
Pulkkinen 94
Punamäki 07
Rasku-Puttonen 15
Rinne 02
Ruoppila 92
Räikkönen 12
Salmela-Aro 18
Salmivalli 20
Sams 18
Simola 14
Syrjälä 01
Tirri 06
Toom 20
Uusikylä 99
Vauras 13
24. Historia ja arkeologia
Ahvenainen 84
Aunesluoma 22
Eloranta 20
Fält 04
Haapala 04
Heikkinen 99
Hentilä 05
Hietala 97
Hjerppe 02
Hämynen 13
Hämäläinen 21
Ihalainen 21
Immonen 20
Jensen-Eriksen 21
Karonen 15
Katajala 12
Kaukiainen 95
Kettunen 11
Kinnunen 19
Korpela 08
Korpiola 19
Kouri 98
Krötzl 08
Kuisma 03
Kujamäki 22
Lamberg 21
Lappalainen 89
Lähteenmäki 11
Manninen 92
Markkola 14
Nevakivi 90
Niemi 17
Nygård 03
Ojala 18
Peltonen 09
Peltonen 11
Rasila 82
Rentola 09
Saarinen 04
Salmi 17
Salonen 20
Siiskonen 05
Siltala 14
Steinby 00
Sulkunen 06
Taavitsainen 04
Tarkiainen 00
Toivo 21
Tuori 20
Turpeinen 05
Vahtola 01
Vainio-Korhonen 10
Vehviläinen 94
Vihavainen 09
Vilkuna 22
Virrankoski 79
Virtanen 00
Ylikangas 93
Zetterberg 06
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 87
25. Fennougristiikka
Alhoniemi 81
Apo 02
Bartens 82
Forsberg 01
Grünthal 07
Hakamies 09
Hakanen 94
Hakulinen 99
Harvilahti 08
Helasvuo 13
Huumo 12
Häkkinen 02
Kaivola-
Bregenhøj 03
Kalliokoski 08
Kiviniemi 83
Knuuttila 04
Laakso 06
Laitinen 03
Lehtinen 09
Lehtola 16
Lehtonen 94
Leimu 02
Leino 84
Miestamo 19
Nenola 02
Onikki-Rantajääskö
16
Palander 09
Saarinen 02
Salminen 04
Sammallahti 88
Saukkonen 92
Snellman 10
Sorjonen 15
Stark 13
Tarkka 12
Vilkuna 03
Ylikoski 22
26. Kielitieteet
Arjava 17
Filppula 07
Garavelli 17
Haddington 20
Harviainen 94
Helkkula 14
Hiltunen 01
Huttunen 21
Hyvärinen 02
Hämeen-Anttila 05
Härmä 01
Iivonen 90
Itkonen 93
Kaimio 82
Kajava 08
Karttunen 09
Keinästö 07
Klemola 16
Kolehmainen 17
Korhonen 95
Koskela 17
Koskinen 15
Kujamäki 22
Laitinen 22
Lehti-Eklund 16
Leppänen 13
Lindgren 88
Lindström 19
Mauranen 09
Merisalo 03
Miestamo 19
Mustajoki 91
Nevalainen 01
Niemi 07
Pahta 15
Palander-Collin 17
Paloposki 19
Parpola 90
Parpola 93
Peikola 22
Pekkanen 82
Piitulainen 05
Salomies 01
Solin 83
Suomela-Härmä 02
Taavitsainen 04
Tanskanen 17
Tiittula 09
Vainio 20
Varantola 05
Ventola 11
Viljamaa 94
27. Oikeustieteet
Aarnio 75
Broms 80
Hakapää 00
Halila 10
Hallberg 92
Havansi 83
Hemmo 11
Hidén 91
Hollo 89
Husa 18
Kaisto 21
Kangas 94
Karhu 01
Kartio 87
Kekkonen 07
Koivurova 18
Korpiola 19
Koskenniemi 02
Kujamäki 22
Kulla 12
Kuoppamäki 16
Kuusiniemi 14
Lahti 84
Lappalainen 00
Lappi-Seppälä 09
Linna 12
Liukkunen 22
Lohi 17
Mattila 04
Mähönen 11
Niemi 20
Nuotio 12
Pihlajamäki 14
Raitio 21
Saarenpää 03
Scheinin 03
Siltala 22
Sisula-Tulokas 01
Slotte 22
Tepora 04
Tiitinen 05
Toivanen 21
Tuomisto 06
Tuori 94
Tuori 20
Wiberg 03
Vihervuori 05
88 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
28. Yhteiskuntatieteet
Ahtiala 86
Alasuutari 04
Alestalo 97
Anttonen 18
Arminen 18
Aunesluoma 22
Erola 21
Forsberg 12
Gronow 07
Haaparanta 99
Haavio-Mannila 75
Heiskala 15
Helkama 02
Honkapohja 91
Ilmakunnas 03
Jallinoja 01
Jäntti 15
Jääskeläinen 74
Kaisto 21
Kangas 07
Kanniainen 02
Kasanen 00
Kaski 02
Kauppi 18
Keloharju 13
Koivurova 18
Korhonen 01
Kortteinen 11
Koskiaho-
Cronström 83
Kotakorpi 21
Kovalainen 14
Kunelius 15
Laakso 21
Lanne 14
Lehtonen 19
Liski 21
Martikainen 13
Mattila 15
Mäki 09
Nurmi 83
Paloheimo 10
Palonen 05
Patomäki 18
Pehkonen 11
Peräkylä 10
Piekkari 16
Pirttilä 19
Pohjola 96
Puhakka 12
Pulkkinen 11
Raunio 11
Roos 95
Ruusuvuori 15
Saarinen 11
Sams 18
Sipilä 00
Stenbacka 10
Sulkunen 02
Sänkiaho 01
Tahvonen 10
Tainio 92
Tanskanen 93
Toivanen 20
Toivanen 21
Toivo 21
Tuomala 01
Tuori 20
Uusitalo 97
Vaara 22
Vaattovaara 16
Valkonen 91
Wallenius 02
Vartiainen 22
Wiberg 03
Virén 97
Välimäki 07
Väyrynen 92
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 89
Kotimaiset jäsenet
31.12.2022
Nimen, syntymävuoden ja jäseneksitulovuoden
jälkeen mainitaan osasto, oppiarvo ja
nykyinen tai viimeksi hoidettu virka.
Aaltonen, Lauri Antti, s. 1963, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin yliopiston
kasvaingenomiikan prof., akatemiaprof.
Aarnio, Aulis Arvi, s. 1937, jäseneksi 1975, hum.
os., oikeust. toht., Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden
tutkimuslaitoksen joht. ja prof.,
täysinpalv.
Aartolahti, Toive Yrjö Aleksi, s. 1934, jäseneksi 1973,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
maantieteen prof., täysinpalv.
Abrahamsson, Pekka Kalevi, s. 1972, jäseneksi
2020, matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston tietojärjestelmätieteen ja ohjelmistotuotannon
prof.
Aejmelaeus, Anneli Pirjo Marjukka, s. 1948, jäseneksi
1992, hum. os., teol. toht., Helsingin
yliopiston Vanhan testamentin sekä Lähi-idän
kulttuurin ja kirjallisuuden prof., täysinpalv.
Aejmelaeus, Lars Jaakko Tapani, s. 1945, jäseneksi
2005, hum. os., teol. toht., Helsingin yliopiston
eksegetiikan prof., täysinpalv.
Ahti, Teuvo Tapio, s. 1934, jäseneksi 1977, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
itiökasvisystematiikan henk.koht. ylim. prof.,
täysinpalv.
Ahtiala, Kaarlo Pekka, s. 1935, jäseneksi 1986, hum.
os., fil. toht., Tampereen yliopiston kansantaloustieteen
prof., täysinpalv.
Ahvenainen, Jorma Juhani, s. 1930, jäseneksi 1984,
hum. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston yleisen
historian prof., täysinpalv.
Aksela, Helena, s. 1947, jäseneksi 2002, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston fysiikan
prof., täysinpalv.
Alakukku, Laura Elina, s. 1958, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston maatalouden ympäristöteknologian
prof.
Alasuutari, Pertti Juhani, s. 1956, jäseneksi 2004,
hum. os., yhteiskuntat. toht., Tampereen yliopiston
sosiologian prof.
Alestalo, Matti Juhani, s. 1944, jäseneksi 1997, hum.
os., valtiot. toht., Tampereen yliopiston sosiologian
prof., täysinpalv.
Alho, Kimmo Antero, s. 1958, jäseneksi 2012, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston psykologian
prof.
Alhoniemi, Alho Esa Vesa, s. 1933, jäseneksi 1981,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston suomalaisugrilaisen
kielentutkimuksen prof., täysinpalv.
Alitalo, Kari Kustaa, s. 1952, jäseneksi 1991,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., akateemikko,
Helsingin yliopiston syöpäbiologian
prof., akatemiaprof.
90 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Andersson, Harri Olavi, s. 1946, jäseneksi 2006,
matem.-luonnont. os., valtiot. toht., Turun
yliopiston maantieteen prof., täysinpalv.
Andersson, Leif, s. 1944, jäseneksi 2006, matem.-
luonnont. os., lääket. toht., Helsingin yliopiston
patologisen anatomian prof., täysinpalv.
Annila, Erkki Aulis, s. 1937, jäseneksi 1992, matem.-
luonnont. os., fil. toht., maat. ja metsät. toht.,
Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen
prof., täysinpalv.
Anttonen, Anneli Maria Irmeli, jäseneksi 2018, hum.
os., yhteiskuntat. toht., Tampereen yliopiston
sosiaalipolitiikan prof., täysinpalv.
Anttonen, Veikko Kalevi, s. 1948, jäseneksi 2011,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston uskontotieteen
prof., täysinpalv.
Apo, Satu, s. 1947, jäseneksi 2002, hum. os., fil.
toht., Helsingin yliopiston folkloristiikan prof.,
täysinpalv.
Arjas, Elja, s. 1943, jäseneksi 2001, matem.-luonnont.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston biometrian
prof., täysinpalv., Kansanterveyslaitoksen
tutkimusprof., täysinpalv.
Arjava, Antti Juhani, s. 1961, jäseneksi 2017, hum. os., fil.
toht., Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies, prof.
Arminen, Ilkka Ari Tapani, s. 1963, jäseneksi 2018,
hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
sosiologian prof.
Aro, Eva-Mari, s. 1950, jäseneksi 2001, matem.-
luonnont. os., fil. toht., akateemikko, Turun
yliopiston kasvitieteen prof., täysinpalv.
Aspi, Jouni Olavi, s. 1958, jäseneksi 2021, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston genetiikan
prof.
Astala, Kari, s. 1953, jäseneksi 1997, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
matematiikan prof.
Astola, Jaakko, s. 1949, jäseneksi 2002, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Tampereen teknillisen
yliopiston signaalinkäsittelyn prof., täysinpalv.
Aunesluoma, Juhana Hannu, s. 1967, jäseneksi
2022, hum. os., D.Phil, Helsingin yliopiston
poliittisen historian prof.
Aunola, Kaisa, s. 1973, jäseneksi 2022, hum. os.,
psyk. toht., Jyväskylän yliopiston psykologian
prof.
Auvinen, Petri Olli Viljami, s. 1960, jäseneksi 2017,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
Biotekniikan instituutin tutkimusjoht.
Back, Ralph-Johan, s. 1949, jäseneksi 2002, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Åbo Akademin tietojenkäsittelytieteen
prof., täysinpalv.
Backman, Janne Tapio, s. 1968, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin
yliopiston kliinisen farmakologian ja yksilöllisen
lääketieteen prof.
Bamford, Dennis Henry, s. 1948, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
yleisen mikrobiologian prof., täysinpalv.
Bartens, Raija Raakel, s. 1933, jäseneksi 1982, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston suomalaisugrilaisen
kielentutkimuksen prof., täysinpalv.
Bobacka, Johan Bengt Mikael, s. 1962, jäseneksi
2021, matem.-luonnont. os., tekn. toht., Åbo
Akademin analyyttisen kemian prof.
Broms, Bengt Henry Gabriel Arne, s. 1929, jäseneksi
1980, hum. os., lakit. toht., Helsingin yliopiston
kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöoikeuden
prof., täysinpalv.
Byckling, Eero Arvi, s. 1936, jäseneksi 1974, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Teknillisen korkeakoulun
teknillisen fysiikan prof., täysinpalv.
Bäck, Jaana Kaarina, s. 1961, jäseneksi 2018,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten
prof.
Cantell, Kari Juhani, s. 1932, jäseneksi 1981,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Kansanterveyslaitoksen
tutkimusprof., täysinpalv.
Castrén, Eero Hemminki, s. 1958, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin
yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen
tutkimusjoht, prof.
Chen, Ruizhi, s. 1963, jäseneksi 2021, matem.-luonnont.
os., PhD, Prof. of geo-information science,
Wuhan University
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 91
Corander, Jukka, s. 1971, jäseneksi 2018, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Prof., University of Oslo;
Helsingin yliopiston biometrian prof.
Donner, Joakim Jalmar, s. 1926, jäseneksi 1973,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Ph.D., Helsingin
yliopiston geologian ja paleontologian prof.,
täysinpalv.
Dunderberg, Ismo Olavi, s. 1963, jäseneksi 2011,
hum. os., teol. toht., Helsingin yliopiston Uuden
testamentin eksegetiikan prof.
Eerola, Paula Anna Maria, s. 1962, jäseneksi 2012,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Suomen Akatemian
pääjoht.
Elenius, Klaus Peter, s. 1965, jäseneksi 2020,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Turun
yliopiston lääketieteellisen biokemian prof.
Eloranta, Jari, s. 1970, jäseneksi 2020, hum. os.,
Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian
prof.
Engeström, Yrjö Henrik Mikael, s. 1948, jäseneksi
2011, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
aikuiskasvatustieteen prof., täysinpalv.
Enqvist, Kari Pekka, s. 1954, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kosmologian prof., täysinpalv.
Erola, Jani Petteri, s. 1974, jäseneksi 2021, hum. os.,
fil. toht., Turun yliopiston sosiologian prof.
Eskola, Kari Juhani, s. 1963, jäseneksi 2013, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston
teoreettisen fysiikan prof.
Filppula, Markku Johannes, s. 1949, jäseneksi 2007,
hum. os., Ph.D., Itä-Suomen yliopiston englannin
kielen prof., täysinpalv.
Fogelholm, Georg Mikael, s. 1959, jäseneksi 2017,
matem.-luonnont. os., elintarviket. toht., Helsingin
yliopiston ravitsemustieteen prof.
Forsberg, Tuomas Antero, s. 1967, jäseneksi 2012,
hum. os., Ph.D., Tampereen yliopiston kansainvälisen
politiikan prof.; Helsingin yliopiston
tutkijakollegiumin joht.
Forsberg, Ulla-Maija, s. 1960, jäseneksi 2001, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston suomalaisugrilaisen
kielentutkimuksen prof.
Fortelius, Hannu Lennart Mikael, s. 1954, jäseneksi
2005, matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston evoluutiopaleontologian prof.
Fritze, Hannu, s. 1958, jäseneksi 2016, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Luonnonvarakeskuksen
erikoistutkija
Fält, Olavi Kaarlo, s. 1946, jäseneksi 2004, hum. os.,
fil. toht., Oulun yliopiston historian prof., opetusala
yleinen historia, täysinpalv.
Gabbouj, Moncef, s. 1962, jäseneksi 2014, matem.-
luonnont. os., Ph.D., Tampereen yliopiston
signaalinkäsittelyn prof.
Gahmberg, Carl Gustav, s. 1942, jäseneksi 1982,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston biokemian prof., täysinpalv.
Garavelli, Enrico, s. 1969, jäseneksi 2017, hum. os.,
Ph.D., Helsingin yliopiston italialaisen filologian
yliopistonlehtori
Gronow, Jukka Olavi, s. 1945, jäseneksi 2007, hum.
os., valtiot. toht., Uppsalan yliopiston sosiologian
prof., täysinpalv.
Grünthal, Riho Manivald Villem, s. 1964, jäseneksi
2007, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
itämerensuomalaisten kielten prof.
Gyllenberg, Mats Anders Gideon, s. 1955, jäseneksi
2008, matem.-luonnont. os., tekn. toht.,
Helsingin yliopiston sovelletun matematiikan
prof.
Haapala, Arto Kalervo, s. 1959, jäseneksi 2002, hum.
os., Ph.D., Helsingin yliopiston estetiikan prof.
Haapala, Ilmari Johannes, s. 1939, jäseneksi 1985,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston geologian ja mineralogian prof.,
täysinpalv.
Haapala, Pertti Olavi, s. 1954, jäseneksi 2004, hum.
os., fil. toht., Tampereen yliopiston Suomen
historian prof.
Haaparanta, Leila Tuulikki, s. 1954, jäseneksi 2002,
hum. os., fil. toht., Tampereen yliopiston filosofian
prof., täysinpalv.
Haaparanta, Pertti Juhani, s. 1954, jäseneksi 1999,
hum. os., Ph.D., Aalto-yliopiston kansantaloustieteen
prof., täysinpalv.
92 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Haario, Heikki, s. 1953, jäseneksi 2016, matem.-
luonnont. os., LUT-yliopiston sovelletun matematiikan
prof.
Haavio-Mannila, Anna Elina, s. 1933, jäseneksi
1975, hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
sosiologian prof., täysinpalv.
Haddington, Pentti Olavi, s. 1970, jäseneksi 2020,
hum. os., fil. toht., Oulun yliopiston englannin
kielen prof.
Haila, Yrjö Antero, s. 1947, jäseneksi 2002, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Tampereen yliopiston
ympäristöpolitiikan prof., täysinpalv.
Hakamies, Harri Pekka, s. 1953, jäseneksi 2009,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston folkloristiikan
prof., täysinpalv.
Hakanen, Aimo Kalevi, s. 1935, jäseneksi 1994, hum.
os., fil. toht., Turun yliopiston suomen kielen
prof., täysinpalv.
Hakapää, Kari Mauri Antero, s. 1945, jäseneksi
2000, hum. os., oikeust. toht., Lapin yliopiston
kansainvälisen oikeuden prof., täysinpalv.
Hakkarainen, Kai Pekka Juhani, s. 1956, jäseneksi
2016, hum. os., Ph.D., Helsingin yliopiston
kasvatustieteen prof.
Hakkila, Pentti Tapani, s. 1935, jäseneksi 1986, matem.-
luonnont. os., maat. ja metsät. toht., Metsäntutkimuslaitoksen
metsätyötieteen prof., täysinpalv.
Hakonen, Pertti, s. 1957, jäseneksi 2001, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston O.
V. Lounasmaa -laboratorion prof., nanofysiikan
tutkimusryhmän joht.
Hakulinen, Auli Talvikki, s. 1941, jäseneksi 1999,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston suomen
kielen prof., täysinpalv.
Halila, Heikki Juhani, s. 1952, jäseneksi 2010, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston siviilioikeuden
prof., täysinpalv.
Hallberg, Pekka Ilmari, s. 1944, jäseneksi 1992, hum.
os., oikeust. toht., valtiot. toht., Korkeimman
hallinto-oikeuden presidentti, eläkkeellä, dos.
Hallman, Niilo Mikko Kustaa, s. 1945, jäseneksi
2002, matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Oulun yliopiston lastentautiopin prof., täysinpalv.
Halonen, Lauri Olavi, s. 1953, jäseneksi 1995, matem.-
luonnont. os., DSc, Helsingin yliopiston fysikaalisen
kemian prof.
Haltia, Matti Jouko Johannes, s. 1939, jäseneksi 1993,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin
yliopiston neuropatologian henk.koht. ylim. prof.,
täysinpalv.
Hanski, Eero Johannes, s. 1954, jäseneksi 2008,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston
geokemian prof.
Hantula, Jarkko Ilmari, s. 1961, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Luonnontutkimuskeskuksen
metsäpatologian prof.
Hari, Pertti, s. 1941, jäseneksi 1999, matem.-luonnont.
os., maat. ja metsät. toht., Helsingin yliopiston
metsäekologian henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.
Hari, Riitta Kyllikki, s. 1948, jäseneksi 1994, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., akateemikko,
Aalto-yliopiston systeemisen neurotieteen ja
aivokuvantamisen prof., täysinpalv.
Harju, Tero Juhani, s. 1952, jäseneksi 2009, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston matematiikan
laitoksen prof.
Hartikainen, Helka Helinä, s. 1947, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston maa- ja ympäristökemian
prof., täysinpalv.
Harviainen, Juha Mauri Tapani, s. 1944, jäseneksi
1994, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
seemiläisten kielten prof., täysinpalv.
Harvilahti, Lauri Veikko, s. 1950, jäseneksi 2008, hum.
os., fil. toht., Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
arkistonjoht., eläkkeellä
Hase, Tapio Atso, s. 1937, jäseneksi 1986, matem.-luonnont.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston orgaanisen
kemian prof., täysinpalv.
Hatakka, Annele Inkeri, s. 1948, jäseneksi 2012,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston ympäristöbiotekniikan prof.,
täysinpalv.
Haukioja, Erkki Arvo Juhani, s. 1941, jäseneksi
1981, matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun
yliopiston eläintieteen prof., täysinpalv.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 93
Haukka, Matti Olavi, s. 1964, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston epäorgaanisen kemian prof.
Hautamäki, Jarkko Juhana, s. 1948, jäseneksi 2006,
hum. os., psykol. toht., Helsingin yliopiston
erityispedagogiikan prof., täysinpalv.
Hautamäki, Lauri, s. 1936, jäseneksi 1996, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Tampereen yliopiston
aluetieteen prof., täysinpalv.
Hautojärvi, Pekka Juhani, s. 1944, jäseneksi 1982,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Teknillisen
korkeakoulun fysiikan prof., täysinpalv.
Havansi, Erkki Elias, s. 1941, jäseneksi 1983, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston prosessioikeuden
prof., täysinpalv.
Hedman, Klaus Peter, s. 1953, jäseneksi 2012,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston kliinisen virologian prof.
Heikkilä, Markku Kaarlo Juhani, s. 1945, jäseneksi
1989, hum. os., teol. toht., Helsingin yliopiston
käytännöllisen teologian prof., täysinpalv.
Heikkilä, Tero Tapio, s. 1974, jäseneksi 2017,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Jyväskylän
yliopiston fysiikan prof.
Heikkinen, Timo Jaakko Antero, s. 1941, jäseneksi
1999, hum. os., fil. toht., Joensuun yliopiston
Suomen historian prof., täysinpalv.
Heininen, Simo Kaarle Matias, s. 1943, jäseneksi
1989, hum. os., teol. toht., Helsingin yliopiston
yleisen kirkkohistorian prof., täysinpalv.
Heino, Jyrki Johannes, s. 1958, jäseneksi 2011,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Turun
yliopiston biokemian prof.
Heinämaa, Sara, s. 1960, jäseneksi 2022, hum. os.,
Jyväskylän yliopiston filosofian prof.
Heiskala, Risto Kalevi, s. 1956, jäseneksi 2015, hum. os.,
valtiot. toht., Tampereen yliopiston sosiologian prof.
Helander, Eila Marjatta, s. 1946, jäseneksi 1999,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston kirkkososiologian
prof., täysinpalv.
Helariutta, Yrjö Eero, s. 1965, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Prof., University
of Cambridge, akatemiaprof.
Helasvuo, Marja-Liisa, jäseneksi 2013, hum. os.,
Ph.D., Turun yliopiston suomen kielen prof.
Helkama, Klaus Eeronpoika, s. 1945, jäseneksi 2002,
hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
sosiaalipsykologian prof., täysinpalv.
Helkkula, Mervi Anneli, s. 1957, jäseneksi 2014, hum. os.,
fil. toht., Helsingin yliopiston ranskan kielen prof.
Hemmo, Mika Antero, s. 1968, jäseneksi 2011, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston siviilioikeuden
prof.
Hentilä, Seppo Juhani, s. 1948, jäseneksi 2005, hum.
os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston poliittisen
historian prof., täysinpalv.
Henttonen, Heikki Antero, s. 1950, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Luonnonvarakeskuksen
metsäeläintieteen prof.
Hidén, Mikael Juhana Vilhelm, s. 1939, jäseneksi
1991, hum. os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston
valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen
oikeuden prof., täysinpalv.
Hietala, Liisa Marjatta, s. 1943, jäseneksi 1997,
hum. os., fil. toht., Tampereen yliopiston yleisen
historian prof., täysinpalv.
Hilpinen, Risto Juhani, s. 1943, jäseneksi 1973,
hum. os., fil. toht., Miamin yliopiston filosofian
prof.
Hiltunen, Risto Aulis, s. 1948, jäseneksi 2001, hum.
os., D.Ph., Turun yliopiston englantilaisen
filologian prof., täysinpalv.
Hirsjärvi, Sirkka Anneli, s. 1940, jäseneksi 1992,
hum. os., kasvatust. toht., Jyväskylän yliopiston
kasvatustieteen prof., täysinpalv.
Hjelt, Sven Erik Oskar Sveni, s. 1939, jäseneksi 1986,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Oulun yliopiston
geofysiikan prof., täysinpalv.
Hjerppe, Riitta Tuulikki, s. 1944, jäseneksi 2002,
hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
taloushistorian prof., täysinpalv.
Hollo, Erkki Johannes, s. 1940, jäseneksi 1989, hum.
os., oikeust. toht., Dr. iur., Helsingin yliopiston
ympäristöoikeuden prof., täysinpalv.
Holm, Liisa, jäseneksi 2020, matem.-luonnont. os.,
Helsingin yliopiston bioinformatiikan prof.
94 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Holmbom, Bjarne Richard, s. 1943, jäseneksi
2003, matem.-luonnont. os., tekn. toht., Åbo
Akademin metsätuotteiden kemian prof.,
täysinpalv.
Holopainen, Markus Edvard, s. 1967, jäseneksi
2020, matem.-luonnont. os., maat. ja metsät.
toht., tekn. toht., Helsingin yliopiston geoinformatiikan
prof.
Honkala, Iiro Samuli, jäseneksi 2013, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston matematiikan
prof.
Honkala, Juha Lauri, s. 1960, jäseneksi 2022,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
matematiikan yliopistotutkija, dosentti
Honkala, Johanna Karoliina, s. 1973, jäseneksi
2020, matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston fysikaalisen kemian prof.
Honkapohja, Seppo, jäseneksi 1991, hum. os., valtiot.
toht., Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun
vieraileva prof.
Hovi, Tapani, s. 1942, jäseneksi 2004, matem.-luonnont.
os., lääket. ja kir. toht., Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen tutkimusprof., täysinpalv.
Hoyer, Paul Gustav, s. 1945, jäseneksi 2005, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
alkeishiukkasfysiikan prof., täysinpalv.
Huhtanen, Pekka Juhani, s. 1955, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
eläinravitsemuksen tutkimusprof., täysinpalv.,
Swedish University of Agricultural Sciences
Huhtaniemi, Ilpo Tapani, s. 1947, jäseneksi 1993,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Prof.
of Reproductive Endocrinology, Imperial College
London, täysinpalv.
Huikuri, Heikki Veli, s. 1952, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Oulun
yliopiston kardiologian prof.
Huitu, Katri Leila Päivikki, s. 1960, jäseneksi 2015,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Helsingin yliopiston
hiukkasfysiikan fenomenologian prof.
Hupa, Mikko Markus, s. 1952, jäseneksi 2011,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Åbo Akademin
rehtori, epäorgaanisen kemian prof.
Husa, Veikko Jaakko Mikael, s. 1966, jäseneksi 2018,
hum. os., hallintot. toht., Helsingin yliopiston
oikeuden ja globalisaation prof.
Huttula, Timo Heikki, s. 1952, jäseneksi 2012,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Suomen ympäristökeskuksen
mallinnusyksikön päällikkö,
prof., täysinpalv.
Huttunen, Jussi Kalervo, s. 1941, jäseneksi 1987,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Kansanterveyslaitoksen
pääjoht. ja prof., täysinpalv.
Huttunen, Tomi, s. 1971, jäseneksi 2021, hum. os.,
fil. toht., Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden
ja kulttuurin prof.
Huumo, Tuomas Johannes, s. 1968, jäseneksi 2012,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston suomen
kielen prof., Tarton yliopiston suomen kielen
prof.
Hyry, Eero Kalevi, s. 1960, jäseneksi 2016, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Tampereen yliopiston
matematiikan prof.
Hytönen, Tuomas Pentinpoika, s. 1981, jäseneksi
2017, matem.-luonnont. os., tekn. toht., Helsingin
yliopiston matematiikan prof.
Hyvärinen, Aapo Johannes, s. 1970, jäseneksi 2016,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
tietojenkäsittelytieteen prof.
Hyvärinen, Heikki Pekka Esaias, s. 1938, jäseneksi
1996, matem.-luonnont. os., fil. toht., Joensuun
yliopiston biologian ja ekologisen fysiologian
prof., täysinpalv.
Hyvärinen, Irma Kaarina, s. 1949, jäseneksi 2002,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston germaanisen
filologian, erityisesti saksan nykykielen
prof., täysinpalv.
Hyönä, Jukka Uolevi, s. 1957, jäseneksi 2019, hum.
os., psyk. toht., Turun yliopiston psykologian
prof.
Häkkinen, Hannu Juhani, s. 1962, jäseneksi 2015,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston laskennallisen nanotieteen prof.
Häkkinen, Kaisa Mervi Maritta, s. 1950, jäseneksi
2002, hum. os., fil. toht., akateemikko, Turun
yliopiston suomen kielen prof., täysinpalv.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 95
Häkli, Jouni Ilari, s. 1965, jäseneksi 2005, matem.-
luonnont. os., hallintot. toht., Tampereen yliopiston
aluetieteen prof.
Hämeen-Anttila, Jaakko Markus, s. 1963, jäseneksi
2005, hum. os., fil. toht., arabian kielen ja islamin
tutkimuksen prof., University of Edinburgh
Hämeri, Kaarle Juhani, s. 1964, jäseneksi 2022,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kansleri, aerosolifysiikan prof.
Hämet-Ahti, Raija Leena, s. 1931, jäseneksi 1991,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kasvitieteen apul.prof., täysinpalv.
Hämynen, Tapio Mikko Juhani, s. 1951, jäseneksi
2013, hum. os., fil. toht., Itä-Suomen yliopiston
Suomen historian prof., täysinpalv.
Hämäläinen, Heikki Antero, s. 1952, jäseneksi 2009,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston psykologian
prof.
Hämäläinen, Keijo Johannes, s. 1963, jäseneksi
2006, matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston rehtori, fysiikan prof.
Hämäläinen, Matti Sakari, s. 1958, jäseneksi 2020,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan
prof.
Hämäläinen, Pekka, s. 1967, jäseneksi 2021, hum.
os., Rhodes Prof. of American History, University
of Oxford
Härmä, Juhani, s. 1949, jäseneksi 2001, hum. os., fil.
toht., Helsingin yliopiston romaanisen filologian,
erityisesti ranskan kielen prof., täysinpalv.
Ihalainen, Pasi Taneli, s. 1967, jäseneksi 2021, hum.
os., fil. toht., Jyväskylän yliopisto yleisen historian
prof., akatemiaprof.
Ihamuotila, Risto V A, s. 1938, jäseneksi 1984,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston ent. kansleri, maatalouspolitiikan
prof., täysinpalv.
Iivonen, Antti Kalervo, s. 1940, jäseneksi 1990, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston fonetiikan
prof., täysinpalv.
Ikkala, Olli Tapio, s. 1953, jäseneksi 2003, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
polymeerifysiikan ja molekulaaristen nanorakenteiden
prof.
Ikonen, Elina Maria, s. 1961, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin
yliopiston solu- ja kudosbiologian prof.
Illman, Sören Arnold, s. 1943, jäseneksi 1998,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Helsingin yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Ilmakunnas, Pekka Jouko Ari, s. 1952, jäseneksi
2003, hum. os., Ph.D., Aalto-yliopiston taloustieteen
prof. täysinpalv.
Ilmoniemi, Risto Juhani, s. 1954, jäseneksi 2008,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
teknillisen fysiikan prof.
Immonen, Visa Aleksis, s. 1977, jäseneksi 2020,
hum. os., fil. toht., prof. of medieval archaeology,
University of Bergen
Itkonen, Esa Matti, s. 1944, jäseneksi 1993, hum. os.,
fil. toht., Turun yliopiston yleisen kielitieteen
prof., täysinpalv.
Ivaska, Ari Usko, s. 1946, jäseneksi 1998, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Åbo Akademin analyyttisen
kemian prof., täysinpalv.
Ivaska, Mari Johanna, s. 1972, jäseneksi 2016,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
molekulaarisen solubiologian prof.
Jaakkola, Antti Olavi, s. 1942, jäseneksi 1998,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston maanviljelyskemian ja
-fysiikan prof., täysinpalv.
Jalkanen, Sirpa Tuulikki, s. 1954, jäseneksi 1998,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
akateemikko, Turun yliopiston immunologian
prof.
Jallinoja, Riitta Inkeri, s. 1943, jäseneksi 2001, hum.
os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston sosiologian
prof., täysinpalv.
Jatila, Erkki Juhani, s. 1939, jäseneksi 1986, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Ilmatieteen laitoksen
pääjoht. ja prof., eläkkeellä
Jensen-Eriksen, Niklas, s. 1974, jäseneksi 2021,
hum. os., Helsingin yliopiston yrityshistorian
Casimir Ehrnrooth -prof.
96 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Jernvall, Jukka Tapani, s. 1963, jäseneksi 2008,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
evoluutio- ja kehitysbiologian prof.
Joensuu, Heikki Tuomas, s. 1956, jäseneksi 2007,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston syöpätautien ja sädehoidon prof.
Jokinen, Ari Seppo Antero, s. 1965, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston fysiikan prof.
Jokinen, Tapani Veikko Juhani, s. 1937, jäseneksi 1986,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Teknillisen
korkeakoulun sähkötekniikan prof., täysinpalv.
Jokiranta, Jutta Maria, s. 1971, jäseneksi 2021, hum.
os., teol. toht., Helsingin yliopiston Vanhan
testamentin ja lähialojen tutkimuksen prof.
Julin, Rauno Juhani, s. 1950, jäseneksi 2005,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston fysiikan prof.
Julkunen, Ilkka Antero, s. 1956, jäseneksi 2012,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Turun
yliopiston virusopin prof.
Julkunen-Tiitto, Maija Riitta Kristiina, s. 1954,
jäseneksi 2016, matem.-luonnont. os., fil. toht.,
Itä-Suomen yliopiston kasviekologian prof.
Juslin, Heikki Juhani, s. 1944, jäseneksi 1998,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston puumarkkinatieteen prof.,
täysinpalv.
Jutila, Matti Ilmari, s. 1943, jäseneksi 1982, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston matematiikan
prof., täysinpalv.
Jänne, Olli Antero, s. 1945, jäseneksi 1992, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston lääketieteen prof., täysinpalv.
Jäntti, Markus Bruno, s. 1966, jäseneksi 2015, hum.
os., valtiot. toht., taloustieteen prof., Stockholms
Universitet
Järvelin, Pentti Kalervo, s. 1953, jäseneksi 2015,
matem.-luonnont. os., yhteiskuntat. toht., Tampereen
yliopiston tiedonhaun prof.
Järvelin, Marjo-Riitta, jäseneksi 2013, matem.-luonnont.
os., lääket. ja kir. toht., epidemiologian
prof., Imperial College London
Järvelä, Sanna Marketta, s. 1964, jäseneksi 2015,
hum. os., kasvatust. toht., Oulun yliopiston
kasvatustieteen prof.
Järvenpää, Aino Maarit, s. 1968, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston
matematiikan prof.
Järviluoma-Mäkelä, Helmi, s. 1960, jäseneksi 2018,
hum. os., fil. toht., Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen
prof., täysinpalv.
Jääskeläinen, Timo Ensio, s. 1953, jäseneksi 2007,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Itä-Suomen
yliopiston fysiikan prof., täysinpalv.
Jääskeläinen, Veikko Sakari, s. 1931, jäseneksi
1974, hum. os., kauppat. toht., Helsingin
kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen prof.,
täysinpalv.
Kaarniranta, Kai, s. 1968, jäseneksi 2020, matem.-
luonnont. os., lääket. toht., Itä-Suomen yliopiston
silmätautiopin prof.
Kahma, Kimmo Kaarlo, s. 1947, jäseneksi 2007,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Ilmatieteen
laitoksen tutkimusprof., täysinpalv.
Kaila, Kai, s. 1951, jäseneksi 2001, matem.-luonnont.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston eläinfysiologian
prof.
Kaimio, Maarit, s. 1941, jäseneksi 1982, hum. os.,
fil. toht., Helsingin yliopiston kreikan kielen ja
kirjallisuuden prof., täysinpalv.
Kainulainen, Kimmo Juhani, s. 1962, jäseneksi 2016,
matem.-luonnont. os., Jyväskylän yliopiston
fysiikan prof.
Kairesalo, Timo Antero, s. 1951, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
vesistöekologian prof., täysinpalv.
Kaisto, Janne Mikael, s. 1969, jäseneksi 2021, hum.
os., oikeust. toht., Lapin yliopiston varallisuusoikeuden
prof.
Kaivola-Bregenhøj, Annikki Irmeli, s. 1939, jäseneksi
2003, hum. os., fil. toht., Turun yliopiston
folkloristiikan prof., täysinpalv.
Kajantie, Keijo Olavi, s. 1940, jäseneksi 1973,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
teoreettisen fysiikan prof., täysinpalv.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 97
Kajava, Mika Ilmari, s. 1959, jäseneksi 2008, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston kreikan
kielen ja kirjallisuuden prof.
Kallio, Esa Jukka, s. 1965, jäseneksi 2013, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Aalto-yliopiston avaruustieteen
ja -tekniikan prof.
Kalliokoski, Jyrki Tapio, s. 1956, jäseneksi 2008,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston suomen
kielen prof.
Kalliomäki, Kalevi Juhani, s. 1941, jäseneksi 1979,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Oulun
yliopiston mittaustekniikan prof., täysinpalv.
Kallioniemi, Olli Pekka, s. 1960, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Joht.,
Science for Life Laboratory
Kalso, Eija Anneli, s. 1955, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Helsingin yliopiston kipulääketieteen prof.
Kangas, Annika Susanna, s. 1965, jäseneksi 2020,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprof., metsävarojen
inventointi
Kangas, Jorma Iisakki, s. 1940, jäseneksi 1979,
matem.-luonnont. os., fil. toht., ent. Oulun
yliopiston vararehtori, fysiikan prof., täysinpalv.
Kangas, Aarre Olavi Ensio Olli, s. 1953, jäseneksi
2007, hum. os., valtiot. toht., Turun yliopiston
työelämäprof.
Kangas, Urpo Pekka Antero, s. 1951, jäseneksi
1994, hum. os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston
siviilioikeuden prof.
Kangasjärvi, Jaakko Sakari, s. 1960, jäseneksi
2012, matem.-luonnont. os., Ph.D., Helsingin
yliopiston kasvibiologian prof.
Kankare, Jouko Juhan, s. 1940, jäseneksi 1990,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
analyyttisen kemian prof., täysinpalv.
Kanniainen, Vesa Lennart, s. 1948, jäseneksi
2002, hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
kansantaloustieteen prof., täysinpalv.
Kansanen, Pertti Johannes, s. 1940, jäseneksi
1983, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen
prof., täysinpalv.
Kaprio, Jaakko Arthur, s. 1952, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian
prof. ja Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen tutkimusprof.
Karhu, Juha Antero, s. 1951, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston geologian ja mineralogian prof.,
täysinpalv.
Karhu, Juha Kalevi, s. 1953, jäseneksi 2001, hum.
os., oikeust. toht., Lapin yliopiston velvoiteoikeuden
prof., täysinpalv.
Karhumäki, Eero Urho Juhani, s. 1949, jäseneksi
2000, matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun
yliopiston matematiikan prof.
Kari, Jarkko Juhani, s. 1964, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
matematiikan prof.
Karma, Pekka Heikki, s. 1944, jäseneksi 1995,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Helsingin yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin
prof., täysinpalv.
Karonen, Petri Kalevi, s. 1966, jäseneksi 2015,
hum. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston
Suomen historian prof.
Karppinen, Maarit Johanna, s. 1959, jäseneksi
2010, matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
epäorgaanisen kemian prof.
Kartio, Sirkka Leena, s. 1938, jäseneksi 1987, hum.
os., oikeust. toht., Turun yliopiston ent. kansleri,
siviilioikeuden prof., täysinpalv.
Karttunen, Klaus Juhani, s. 1951, jäseneksi 2009,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston Etelä-
Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan
prof.
Kasanen, Eero Olavi, s. 1952, jäseneksi 2000,
hum. os., kauppat. toht., Aalto-yliopiston
liiketaloustieteen, erityisesti rahoituksen prof.
Kaski, Kimmo, s. 1950, jäseneksi 2002, matem.-
luonnont. os., D.Ph., Aalto-yliopiston laskennallisen
tieteen prof., täysinpalv.
98 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Kaski, Samuel Jarkko Ilari, s. 1968, jäseneksi 2017,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aaltoyliopiston
tietotekniikan prof.
Kaste, Kauko Antti Markku, s. 1941, jäseneksi
1999, matem.-luonnont. os., lääket. ja kir.
toht., Helsingin yliopiston neurologian prof.,
täysinpalv.
Katajala, Kimmo Juhani, s. 1958, jäseneksi 2012,
hum. os., fil. toht., Itä-Suomen yliopiston
Suomen historian prof.
Katila, Toivo Ensio, s. 1941, jäseneksi 1991,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Teknillisen
korkeakoulun teknillisen fysiikan prof., täysinpalv.
Kaukiainen, Yrjö Martti Aleksander, s. 1940, jäseneksi
1995, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
Euroopan historian prof., täysinpalv.
Kauppi, Niilo Timo Juhani, s. 1959, jäseneksi 2019,
hum. os., valtiot. toht., tutkimusprof., Centre
national de la recherche scientifique (CNRS),
Strasbourg
Kauppinen, Esko Ilmari, s. 1957, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Aalto-yliopiston
teknillisen fysiikan prof.
Kauppinen, Jyrki Kalervo, s. 1944, jäseneksi 1999,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
fysiikan prof., täysinpalv.
Keinonen, Juhani, s. 1946, jäseneksi 1995, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
sovelletun fysiikan prof., täysinpalv.
Keinästö, Kari Erik Aslakki, s. 1950, jäseneksi
2007, hum. os., Dr. phil., Turun yliopiston
saksan kielen prof., täysinpalv.
Keiski, Riitta Liisa, s. 1956, jäseneksi 2015,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Oulun yliopiston
aineen- ja lämmönsiirtotekniikan prof.
Kekkonen, Jukka Tapani, s. 1953, jäseneksi 2007,
hum. os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston
oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden prof.
Kellomäki, Seppo Lauri, s. 1944, jäseneksi 1993,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen
prof., täysinpalv.
Keloharju, Matti Raimo Tapani, jäseneksi 2013,
hum. os., kauppat. toht., Aalto-yliopiston rahoituksen
Eero Kasanen -prof.
Keltikangas, Matti, s. 1936, jäseneksi 1991, matem.-
luonnont. os., maat. ja metsät. toht., Helsingin
yliopiston metsätalouden liiketieteen prof.,
täysinpalv.
Keltikangas-Järvinen, Anna-Liisa, s. 1946, jäseneksi
2001, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
psykologian prof. emer., täysinpalv.
Kemppainen, Erkki Tuomas, s. 1954, jäseneksi
2002, matem.-luonnont. os., maat. ja metsät.
toht., Luonnonvarakeskuksen ylijoht. ja prof.,
täysinpalv.
Kere, Juha Kalervo, s. 1958, jäseneksi 2012, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Karoliinisen
instituutin molekyyligenetiikan prof.
Keski-Oja, Jorma Kullervo, s. 1949, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston syöpäbiologian prof., täysinpalv.
Kesäniemi, Yrjö Antero, s. 1944, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Oulun
yliopiston sisätautiopin prof., täysinpalv.
Kettunen, Pauli Tapio, s. 1953, jäseneksi 2011, hum.
os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston poliittisen
historian prof., täysinpalv.
Kilpeläinen, Ilkka Antero, s. 1963, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
orgaanisen kemian prof.
Kilpeläinen, Tero Aatu Väinämö, s. 1960, jäseneksi
2009, matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston matematiikan prof.
Kilpua, Emilia, s. 1977, jäseneksi 2020, matem.-
luonnont. os., Helsingin yliopiston avaruusfysiikan
prof.
Kinnunen, Juha Kalevi, s. 1966, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Aalto-yliopiston
matematiikan prof.
Kinnunen, Tiina Sohvi, s. 1964, jäseneksi 2019,
hum. os., fil. toht., Oulun yliopiston Suomen ja
Pohjois-Euroopan historian prof.
Kivimäki, Mika Juhani, s. 1961, jäseneksi 2005,
hum. os., psykol. toht., Helsingin yliopiston epi-
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 99
demiologian prof., prof. of social epidemiology,
University College London
Kiviniemi, Eero Oskari, s. 1937, jäseneksi 1983, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston suomen kielen
prof., täysinpalv.
Kivipelto, Miia Karita, s. 1973, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., MD, PhD, Kliinisen geriatrian
prof., Karolinska Institut, neurogeriatrian
prof. (osa-aik.), Itä-Suomen yliopisto
Kivirikko, Kari Ilkka, s. 1937, jäseneksi 1983,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Oulun
yliopiston akatemiaprof., täysinpalv.
Kivistö, Sari Anneli, s. 1968, jäseneksi 2018, hum.
os., fil. toht., Tampereen yliopiston yleisen
kirjallisuustieteen prof.
Klemola, Kaarlo Juhani, s. 1957, jäseneksi 2016,
hum. os., PhD, Tampereen yliopiston englantilaisen
filologian prof.
Knip, Jan Mikael, s. 1950, jäseneksi 2014, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston lastentautien prof.
Knuuti, Matti Juhani, jäseneksi 2020, matem.-luonnont.
os., lääket. toht., johtaja, prof., Valtakunnallinen
PET-keskus, Turun yliopisto
Knuuttila, Seppo Sakari, s. 1948, jäseneksi 2004,
hum. os., fil. toht., Itä-Suomen yliopiston perinteentutkimuksen
prof., täysinpalv.
Koistinaho, Jari Eerik, s. 1961, jäseneksi 2016,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Itä-Suomen
yliopiston farmakologian ja kantasolututkimuksen
prof.
Koistinen, Olli Ilmari, s. 1956, jäseneksi 2014, hum.
os., fil. toht., Turun yliopiston teoreettisen
filosofian prof.
Koivurova, Timo Matti, s. 1967, jäseneksi 2018,
hum. os., oikeustiet. toht., Lapin yliopiston
tutkimusprof., Arktisen keskuksen joht.
Kojola, Ilpo Yrjö Johannes, jäseneksi 2020, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Luonnonvarakeskuksen
tutkimusprof.
Kokko, Hanna Maaria, s. 1971, jäseneksi 2007,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Prof. of Evolutionary
Ecology, University of Zürich
Kolehmainen, Leena Sinikka, s. 1970, jäseneksi
2017, hum. os., fil. toht., Turun yliopiston saksan
kielen prof.
Kolehmainen, Jaana Marjukka, jäseneksi 2021,
matem.-luonnont. os., Itä-Suomen yliopiston
elintarvikkeet ja terveys -prof.
Kontula, Kimmo Kaleva, s. 1950, jäseneksi 1994,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin
yliopiston sisätautiopin prof., täysinpalv.
Koponen, Timo Juhani, s. 1939, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kasvitieteen prof., täysinpalv.
Korhonen, Jarmo Antero, s. 1946, jäseneksi 1995,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston germaanisen
filologian prof., täysinpalv.
Korhonen, Pekka Juhani, s. 1944, jäseneksi 2001,
hum. os., fil. toht., Aalto-yliopiston tilastotieteen
prof., täysinpalv.
Korhonen, Risto Juhana, s. 1975, jäseneksi 2018,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Itä-Suomen
yliopiston matematiikan prof.
Korpela, Jukka Jari, s. 1957, jäseneksi 2008, hum.
os., fil. toht., Itä-Suomen yliopiston yleisen
historian prof.
Korpela, Riitta Anneli, s. 1955, jäseneksi 2017,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
lääketieteellisen ravitsemusfysiologian
tutkimusjoht, prof.
Korpelainen, Helena Sylvia, s. 1958, jäseneksi 2020,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston maataloustieteiden osaston osastonjoht.,
prof.
Korpi, Esa Risto, s. 1954, jäseneksi 2007, matem.-
luonnont. os., lääket. toht., Helsingin yliopiston
farmakologian prof.
Korpimäki, Erkki Matti Tapani, s. 1952, jäseneksi
2013, matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun
yliopiston eläintieteen prof.
Korpiola, Mia Margareta, jäseneksi 2019, hum. os.,
oikeustiet. toht., Turun yliopiston oikeushistorian
prof.
Korppi-Tommola, Jouko Emil Ilmari, s. 1945, jäseneksi
2006, matem.-luonnont. os., fil. toht.,
100 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Jyväskylän yliopiston fysikaalisen kemian prof.,
täysinpalv.
Kortteinen, Matti Mikael, s. 1953, jäseneksi 2011,
hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
sosiologian prof.
Koskela, Merja Kristiina, jäseneksi 2017, hum. os.,
fil. toht., Vaasan yliopiston soveltavan kielitieteen
prof.
Koskela, Pekka Johannes, s. 1960, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston matematiikan prof.
Koskenniemi, Martti Antero, s. 1953, jäseneksi
2002, hum. os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston
kansainvälisen oikeuden prof., täysinpalv.
Koskiaho-Cronström, Briitta Liisa, s. 1941, jäseneksi
1983, hum. os., yhteiskuntat. toht.,
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan prof.,
täysinpalv.
Koskinen, Ari Mauri Petri, s. 1956, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
orgaanisen kemian prof.
Koskinen, Hannu Erkki Juhani, s. 1954, jäseneksi
2006, matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston avaruusfysiikan prof.
Koskinen, Jarkko Tapio, s. 1968, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Paikkatietokeskuksen
ylijoht, prof.
Koskinen, Kaisa Anneli, s. 1966, jäseneksi 2015,
hum. os., fil. toht., Tampereen yliopiston käännöstieteen
prof.
Kostiainen, Mauri, s. 1980, jäseneksi 2021, matem.-
luonnont. os., Aalto-yliopiston kemian prof.
Kostiainen, Risto Kalervo, s. 1955, jäseneksi 2016,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
farmaseuttisen kemian prof.
Kotakorpi, Kaisa, s. 1976, jäseneksi 2021, hum. os.,
Tampereen yliopiston taloustieteen prof.
Kotiaho, Janne Sakari, s. 1969, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston ekologian prof.
Kouri, Erkki Ilmari, s. 1940, jäseneksi 1998, hum.
os., Ph.D., Helsingin yliopiston yleisen historian
prof., täysinpalv.
Kovalainen, Anne Kristiina, s. 1960, jäseneksi 2014,
hum. os., kauppat. toht., Turun yliopiston liiketoimintaosaamisen
ja yrittäjyyden prof.
Kovanen, Petri Tapani, s. 1944, jäseneksi 1996,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Wihurin
tutkimuslaitoksen joht. ja prof., täysinpalv.
Krause, Anna Outi Inkeri, s. 1948, jäseneksi 2008,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopistonteknillisen
kemian prof., täysinpalv.
Krohn, Kai Juhani Ernst, s. 1936, jäseneksi 1999,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., tutkimusjoht.,
Tampereen yliopiston patologian
prof., täysinpalv.
Krusius, Franz-Mathias Matti, s. 1942, jäseneksi 1981,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
O. V. Lounasmaa -laboratorion prof., täysinpalv.
Kruus, Kristiina, s. 1959, jäseneksi 2018, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Kemian tekniikan
korkeakoulun dekaani, Aalto-yliopisto
Krötzl, Kai Christian, s. 1956, jäseneksi 2008, hum.
os., fil. toht., Tampereen yliopiston yleisen
historian prof.
Kuisma, Eero Markku Sakari, s. 1952, jäseneksi
2003, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
Suomen ja Pohjoismaiden historian prof., täysinpalv.
Kuittinen, Kaarle Risto Kalevi, s. 1946, jäseneksi
2005, matem.-luonnont. os., tekn. toht., Geodeettisen
laitoksen ylijoht. ja prof., täysinpalv.
Kujamäki, Pekka Juhani, jäseneksi 2022, hum. os.,
fil. toht., käännöstieteen prof., Karl-Franzens-
Universität Graz
Kukkonen, Ilmo Tapio, s. 1956, jäseneksi 2007,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Helsingin
yliopiston geofysiikan prof.
Kukkonen, Jussi Vilho Kalevi, s. 1962, jäseneksi
2009, matem.-luonnont. os., fil. toht., Itä-Suomen
yliopiston ekotoksikologian prof.
Kulla, Heikki Ilmari, s. 1950, jäseneksi 2012, hum.
os., oikeust. toht., Turun yliopiston hallintooikeuden
prof., täysinpalv.
Kulmala, Markku Tapio, s. 1958, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., fil. toht., akateemikko,
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 101
Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan
prof.
Kumpulainen, Päivi Kristiina, jäseneksi 2019, hum.
os., EdD, Helsingin yliopiston kasvatustieteen
prof.
Kunelius, Risto, s. 1964, jäseneksi 2015, hum. os.,
Tampereen yliopiston journalistiikan prof.
Kuoppamäki, Petri Jussi, s. 1964, jäseneksi 2016,
hum. os., oikeust. toht., Aalto-yliopiston yritysjuridiikan
prof.
Kupiainen, Antti Jukka, s. 1954, jäseneksi 1992,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Helsingin yliopiston
matematiikan prof.
Kurki-Suonio, Reino Elias Mikael, s. 1937, jäseneksi
1992, matem.-luonnont. os., fil. toht., Tampereen
teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan
prof., täysinpalv.
Kurppa, Aarne Herman Juhani, s. 1948, jäseneksi
1998, matem.-luonnont. os., maat. ja metsät.
toht., Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen
kasvintuotannon tutkimuksen joht.,
kasvitautien tutkimuksen prof., täysinpalv.
Kurppa, Sirpa Liisa Anneli, s. 1953, jäseneksi 2006,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Luonnonvarakeskuksen prof., biotekniikka- ja
elintarviketutkimus, elintarvike-ekologia
Kuusi, Tuomo, s. 1976, jäseneksi 2021, matem.-
luonnont. os., Helsingin yliopiston matematiikan
prof.
Kuusiniemi, Kari Juhani, s. 1960, jäseneksi 2014,
hum. os., oikeust. toht., Korkeimman hallintooikeuden
presidentti
Kvarnström, Carita, s. 1961, jäseneksi 2020,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
materiaalikemian prof.
Kähäri, Veli-Matti, s. 1960, jäseneksi 2009, matem.-
luonnont. os., lääket. toht., Turun yliopiston
ihotautiopin prof.
Kärkkäinen, Veli-Matti, s. 1958, jäseneksi 2011,
hum. os., teol. toht., systemaattisen teologian
prof., Fuller Theological Seminary
Kääriäinen, Leevi Joel, s. 1935, jäseneksi 1985,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Biotekniikan
instituutin tutkimusjoht. ja prof.,
täysinpalv.
Laakso, Johanna Marja Leena, s. 1962, jäseneksi
2006, hum. os., fil. toht., Wienin yliopiston
fennougristiikan prof.
Laakso, Liisa, s. 1961, jäseneksi 2021, hum. os.,
Senior Researcher, The Nordic Africa Institute
Laakso, Markku Heikki Sakari, s. 1949, jäseneksi
1999, matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Itä-Suomen yliopiston sisätautiopin prof.
Laaksonen, Ari Johannes, s. 1971, jäseneksi 2018,
matem.-luonnont. os., fil. toht., akatemiaprof.,
Ilmatieteen laitos, ympäristöfysiikan osa-aikainen
prof., Itä-Suomen yliopisto
Laaksonen, Toni Kristian, s. 1973, jäseneksi 2020,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
ekologian prof.
Laasonen, Kari Erik, s. 1963, jäseneksi 2007,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Aalto-yliopiston
fysikaalisen kemian prof.
Lagerspetz, Yrjö Eerik, s. 1956, jäseneksi 2005, hum.
os., valtiot. toht., Turun yliopiston filosofian
prof.
Lahesmaa, Riitta Liisa Maria, s. 1959, jäseneksi
2012, matem.-luonnont. os., lääket. toht., Turun
biotekniikan keskuksen joht., prof.
Lahti, Raimo Otto Kalervo, s. 1946, jäseneksi 1984,
hum. os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston
rikosoikeuden prof., täysinpalv.
Laiho, Marikki Karin, s. 1961, jäseneksi 2008,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston molekulaarisen syöpäbiologian
prof., Johns Hopkins University Prof. in Radiation
Oncology and Oncology
Laiho, Raija Leena Hellevi, s. 1963, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprof.
Laine, Anna-Liisa, s. 1975, jäseneksi 2017, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kasviekologian prof.
Laine, Ilpo Ensio, s. 1942, jäseneksi 1986, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Joensuun yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
102 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Laine, Janne, s. 1968, jäseneksi 2022, matem.-
luonnont. os., Aalto-yliopiston innovaatioista
vastaava vararehtori
Laine, Ale Matti Juhani, s. 1955, jäseneksi 2014,
hum. os., fil. toht., Åbo Akademin psykologian
prof.
Laine, Tuija Vappu Hillevi, s. 1964, jäseneksi 2017,
hum. os., teol. toht., Helsingin yliopiston kirkkohistorian
prof.
Laitinen, Lea Marjatta, s. 1946, jäseneksi 2003,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston suomen
kielen prof., täysinpalv.
Laitinen, Mikko Pekka, s. 1973, jäseneksi 2022,
hum. os., fil. toht., Itä-Suomen yliopiston englannin
kielen ja kulttuurin prof.
Laitinen, Risto Sakari, s. 1952, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Oulun yliopiston
epäorgaanisen ja analyyttisen kemian
prof.
Lajunen, Lauri Heikki Juhani, s. 1950, jäseneksi
2001, matem.-luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston
epäorgaanisen kemian prof., täysinpalv.
Lamberg, Juha-Antti, jäseneksi 2021, hum. os.,
Jyväskylän yliopiston strategian ja taloushistorian
prof.
Lanne, Markku Juhani, s. 1965, jäseneksi 2014,
hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
taloustieteen prof.
Lappalainen, Juha Antero, s. 1947, jäseneksi 2000,
hum. os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston
prosessioikeuden prof., täysinpalv.
Lappalainen, Jussi Tapani, s. 1935, jäseneksi 1989,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston Suomen
historian prof., täysinpalv.
Lappalainen, Pekka Juhani, s. 1966, jäseneksi 2021,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston kvantitatiivisen solubiologian prof.,
akatemiaprof.
Lappi, Tuomas Veli Valtteri, s. 1978, jäseneksi 2021,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston fysiikan prof.
Lappi-Seppälä, Sampo Tapio, s. 1953, jäseneksi
2009, hum. os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston
kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin
joht. ja prof.
Lassas, Matti Juhani, s. 1969, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston sovelletun matematiikan prof., akatemiaprof.
Lassila, Riitta Pirkko Tuulikki, s. 1957, jäseneksi
2016, matem.-luonnont. os., Helsingin yliopiston
hyytymissairauksien prof.
Lauha, Aila Marjatta, s. 1951, jäseneksi 2008, hum.
os., teol. toht., Helsingin yliopiston kirkkohistorian
prof.
Lavonen, Jari Matti Juhani, s. 1958, jäseneksi 2014,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston fysiikan
ja kemian didaktiikan prof.
van Leeuwen, Robert, s. 1967, jäseneksi 2021,
matem.-luonnont. os., Jyväskylän yliopiston
teoreettisen materiaali- ja nanofysiikan prof
Lehesjoki, Anna-Elina, s. 1960, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen
ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen
tutkimusjoht. ja prof.
Lehti-Eklund, Hanna Maria, s. 1957, jäseneksi 2016,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston pohjoismaisten
kielten prof., täysinpalv.
Lehtinen, Erno August, s. 1950, jäseneksi 2000, hum.
os., kasvatust. toht., Turun yliopiston kasvatustieteen,
erityisesti opettajankoulutuksen prof.
Lehtinen, Ildikó Mària, s. 1948, jäseneksi 2009,
hum. os., fil. toht., Helsingin ja Turun yliopistojen
suomalais-ugrilaisen kansantieteen dos.,
Kulttuurien museon intendentti, eläkkeellä
Lehtipuu, Outi Inkeri Elisabet, s. 1967, jäseneksi
2022, hum. os., teol. toht., Helsingin ylipiston
Uuden testamentin eksegetiikan vanhempi
yliopistonlehtori, dosentti
Lehtola, Veli-Pekka, s. 1957, jäseneksi 2016, hum.
os., fil. toht., Oulun yliopiston Giellagas-instituutin
saamelaisen kulttuurin prof.
Lehtonen, Juhani Urmas Eerikki, s. 1942, jäseneksi
1994, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
suomalais-ugrilaisen kansatieteen prof., täysinpalv.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 103
Lehtonen, Turo-Kimmo, jäseneksi 2019, hum. os.,
valtiot. toht., Tampereen yliopiston sosiologian
prof.
Leikola, Matti Eino Henrik, s. 1935, jäseneksi 1986,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen prof.,
täysinpalv.
Leimu, Pekka Tapani, s. 1943, jäseneksi 2002, hum.
os., fil. toht., Turun yliopiston kansatieteen
prof., täysinpalv.
Leino, Matti Edvard, s. 1949, jäseneksi 2011,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston fysiikan prof., täysinpalv.
Leino, Pentti Antero, s. 1942, jäseneksi 1984, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston suomen kielen
prof., täysinpalv.
Leino, Reko Pekko, s. 1969, jäseneksi 2014, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Åbo Akademin orgaanisen
kemian prof.
Lemmetyinen, Helge Juhani, s. 1947, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Tampereen
teknillisen yliopiston kemian prof., täysinpalv.
Leppänen, Sirpa Helena, s. 1956, jäseneksi 2013,
hum. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston englannin
kielen prof.
Leppäranta, Matti Juhani, s. 1950, jäseneksi 1993,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
geofysiikan prof., täysinpalv.
Lerkkanen, Marja-Kristiina, s. 1963, jäseneksi 2018,
hum. os., kasvatust. toht., Jyväskylän yliopiston
kasvatustieteiden prof.
Leskelä, Markku Antero, s. 1950, jäseneksi 1991,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Helsingin
yliopiston kemian prof.
Lilius, Johan Henrik, s. 1939, jäseneksi 1979, hum.
os., fil. toht., prof., Museoviraston pääjoht.,
täysinpalv., valtionarkeologi
Liljeroth, Peter Wilhelm, s. 1975, jäseneksi 2018,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
teknillisen fysiikan prof., akatemiaprof.
Linder, Markus, s. 1966, jäseneksi 2020, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
biomolekyylimateriaalien prof.
Lindgren, Lauri Bernhard, s. 1933, jäseneksi 1988,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston romaanisen
filologian prof., täysinpalv.
Lindsberg, Perttu Johannes, s. 1960, jäseneksi 2022,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin
yliopiston neurologian prof.
Lindström, Jan Krister, s. 1964, jäseneksi 2019,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston pohjoismaisten
kielten prof.
Linna, Tuula Hannele, s. 1957, jäseneksi 2012, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston prosessioikeuden
prof.
Liski, Matti, s. 1966, jäseneksi 2021, hum. os., Aaltoyliopiston
taloustieteen prof.
Liukkunen, Ulla, s. 1966, jäseneksi 2022, hum. os.,
Helsingin yliopiston työoikeuden ja kansainvälisen
yksityisoikeuden prof.
Lohi, Hannes, jäseneksi 2022, matem.-luonnont. os.,
fil. toht., Helsingin yliopiston molekyyligenetiikan
prof.
Lohi, Eino Tapani, s. 1965, jäseneksi 2017, hum. os.,
oikeust. toht., Helsingin yliopiston perhe- ja
jäämistöoikeuden yliopistonlehtori
Lokki, Olli Juhani, s. 1943, jäseneksi 2001, matem.-
luonnont. os., fil. toht., prof., Helsingin yliopiston
luonnontieteellisen keskusmuseon joht.,
eläkkeellä
Lukkarinen, Ville Johannes, s. 1957, jäseneksi 2010,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston taidehistorian
prof.
Lummaa, Virpi, s. 1974, jäseneksi 2019, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston ekologian
prof.
Lund, Peter David, s. 1957, jäseneksi 2018, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
teknillisen fysiikan (uudet energiatekniikat)
prof.
Lunkka, Juha Pekka, s. 1958, jäseneksi 2006,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Oulun yliopiston
maaperägeologian prof.
Luoto, Miska Samuli, s. 1970, jäseneksi 2012,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
luonnonmaantieteen prof.
104 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Luukkanen, Martti Olavi, s. 1944, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht., Viikin
Tropiikki-instituutin joht. ja prof., täysinpalv.
Lyytinen, Heikki Juhani, s. 1946, jäseneksi 2002,
hum. os., psykol. toht., Jyväskylän yliopiston
kehitysneuropsykologian prof., täysinpalv.,
UNESCO-prof.
Lähteenmäki, Maria Terttu, s. 1957, jäseneksi 2011,
hum. os., fil. toht., Itä-Suomen yliopiston historian
prof.
Lönnberg, Harri Oskari, s. 1949, jäseneksi 1995,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
orgaanisen kemian prof., täysinpalv.
Lönnqvist, Jouko Kalevi, s. 1943, jäseneksi 1998,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprof.,
Mielenterveys- ja päihdepalvelut osaston joht.,
Helsingin yliopiston psykiatrian prof., täysinpalv.
Löytönen, Markku Kalervo, s. 1955, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kulttuurimaantieteen prof.
Maalampi, Teuvo Jukka Juhani, s. 1950, jäseneksi
2009, matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston fysiikan prof.
Majamaa, Kari Gunnar, s. 1956, jäseneksi 2018,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Oulun
yliopiston neurologian prof.
Makarow, Marja, s. 1948, jäseneksi 2003, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Presidentti, Academia
Europaea
Maniscalco, Sabrina, s. 1974, jäseneksi 2021,
matem.-luonnont. os., Helsingin yliopiston
kvantti-informaation ja -logiikan prof.
Mannila, Heikki Olavi, s. 1960, jäseneksi 2001,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Aalto-yliopiston
tietojenkäsittelytekniikan prof., Suomen Akatemian
ent. pääjoht.
Manninen, Matti Jussi, s. 1950, jäseneksi 1998,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Jyväskylän
yliopiston rehtori, soveltavan fysiikan prof.
Manninen, Ohto Heikki Sulevi, s. 1943, jäseneksi
1992, hum. os., fil. toht., Maanpuolustuskorkeakoulun
sotahistorian prof., täysinpalv.
Mappes, Riitta Johanna, s. 1965, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
ekologian prof., akatemiaprof.
Mappes, Tapio, s. 1965, jäseneksi 2021, matem.-
luonnont. os., Jyväskylän yliopiston eläinekologian
prof.
Markkola, Pirjo Tuulikki, s. 1959, jäseneksi 2014,
hum. os., fil. toht., Tampereen yliopiston suomalaisen
yhteiskunnan historian prof.
Martikainen, Pekka, s. 1966, jäseneksi 2013, hum.
os., Ph.D., Helsingin yliopiston sosiologian, erit.
väestötieteen prof.
Martio, Olli Tapani, s. 1941, jäseneksi 1974, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Matomäki, Kaisa Sofia, s. 1985, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., PhD, Suomen Akatemian
tutkijatoht., Turun yliopisto
Mattila, Heikki Eero Sakari, s. 1947, jäseneksi 2004,
hum. os., oikeust. toht., Lapin yliopiston oikeuslingvistiikan
prof., täysinpalv.
Mattila, Vesa Mikko, s. 1968, jäseneksi 2015, hum.
os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston yleisen
valtio-opin prof.
Mattila, Pertti Esko Juhani, s. 1948, jäseneksi 1996,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Mattila, Seppo, s. 1975, jäseneksi 2022, matem.-
luonnont. os., Turun yliopiston tähtitieteen
prof.
Mattila, Severi Pellervo, s. 1935, jäseneksi 1995,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston Thorax- ja verisuonikirurgian
prof., täysinpalv.
Mauranen, Anna Katariina, s. 1949, jäseneksi 2009,
hum. os., Ph.D., Helsingin yliopiston englantilaisen
filologian prof., täysinpalv.
Meri, Seppo Kalevi, s. 1957, jäseneksi 2009, matem.-
luonnont. os., lääket. toht., Helsingin yliopiston
immunologian prof.
Merilä, Juha Kari Kristian, s. 1965, jäseneksi 2005,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
populaatiobiologian prof.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 105
Merisalo, Outi Kaija Olivia, s. 1959, jäseneksi 2003,
hum. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston romaanisen
filologian prof.
Metsänkylä, Tauno Yrjö Tapani, s. 1941, jäseneksi
1986, matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun
yliopiston matematiikan prof., täysinpalv.
Mickelsson, Jouko Armas, s. 1947, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Mielikäinen, Kari Juhani, s. 1950, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Luonnonvarakeskuksen puuntuotoksen prof.,
täysinpalv.
Miestamo, Matti Markko Petteri, jäseneksi 2019,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston yleisen
kielitieteen prof.
Miettinen, Kaisa Marketta, jäseneksi 2014, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston
teollisen optimoinnin prof.
Mikkola, Tomi, s. 1967, jäseneksi 2021, matem.-
luonnont. os., Helsingin yliopiston synnytys- ja
naistentautiopin prof.
Mikkonen, Tommi Johannes, s. 1968, jäseneksi 2021,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Jyväskylän
yliopiston ohjelmistotekniikan prof.
Moilanen, Atte Jaakko, s. 1968, jäseneksi 2017,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon
tutkimusjoht., ekoinformatiikka ja biodiversiteetti-informatiikka
Moilanen, Eeva, s. 1960, jäseneksi 2022, matem.-
luonnont. os., Tampereen yliopiston farmakologian
prof.
Muinonen, Karri Olavi, s. 1961, jäseneksi 2017,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
ja Maanmittauslaitoksen tähtitieteen
prof., akatemiaprof.
Mursula, Kalevi Juhani, s. 1953, jäseneksi 2015,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston
avaruusfysiikan prof.
Murtorinne, Eino Johannes, s. 1930, jäseneksi 1973,
hum. os., teol. toht., Helsingin yliopiston uusimman
ajan kirkkohistorian prof., täysinpalv.
Murzin, Dmitry, s. 1963, jäseneksi 2017, matem.-
luonnont. os., DrSc, Åbo Akademin kemian
tekniikan prof.
Mustajoki, Arto Samuel, s. 1948, jäseneksi 1991,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston venäjän
kielen ja kirjallisuuden prof., täysinpalv.
Mustakallio, Hannu Samuel, s. 1951, jäseneksi 2012,
hum. os., teol. toht., Itä-Suomen yliopiston
kirkkohistorian prof.
Mutanen, Marja Liisa, s. 1952, jäseneksi 2012,
matem.-luonnont. os., elintarviket. toht., Helsingin
yliopiston ravitsemusfysiologian prof.
Myllyharju, Marja Johanna, s. 1964, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston
molekyylibiologian prof.
Myllymäki, Petri Jukka, s. 1962, jäseneksi 2020,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
tietojenkäsittelytieteen prof.
Mähönen, Jukka Tapio, s. 1963, jäseneksi 2011, hum.
os., OTT, Oslon yliopiston oikeustieteen prof.
Mäkelä, Tomi Pekka, s. 1963, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., joht, Helsinki
Institute of Life Science HiLIFE
Mäkelä-Carter, Aino Annikki, s. 1954, jäseneksi
2004, matem.-luonnont. os., maat. ja metsät.
toht., Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen
prof.
Mäki, Markku Juhani, s. 1947, jäseneksi 2005,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Tampereen yliopiston lastentautiopin prof.,
täysinpalv.
Mäki, Ismo Uskali, s. 1951, jäseneksi 2009, hum. os.,
valtiot. toht., Helsingin yliopiston käytännöllisen
filosofian prof.
Mäki-Tanila, Asko Vilhelm, s. 1951, jäseneksi 1998,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Helsingin yliopiston
kotieläinten jalostustieteen prof.
Mäkinen, Virpi Helena, jäseneksi 2014, hum. os.,
teol. toht., Helsingin yliopiston systemaattisen
teologian yliopistonlehtori
Mälkki, Pentti Urpo, s. 1940, jäseneksi 1983,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Merentutkimuslaitoksen
ylijoht. ja prof., täysinpalv.
106 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Männistö, Pekka Topias, s. 1946, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston farmakologian ja lääkekehityksen
prof., täysinpalv.
Mäntysaari, Esa Antero, s. 1958, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Luonnonvarakeskuksen
prof., biotekniikka- ja elintarviketutkimus
Mönkkönen, Jukka Tapani, s. 1959, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., farm. toht., Itä-Suomen
yliopiston biofarmasian prof., rehtori
Mönkkönen, Vesa Mikko, s. 1961, jäseneksi 2018,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston soveltavan ekologian prof.
Neittaanmäki, Pekka Juhani, s. 1951, jäseneksi 1994,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston tietotekniikan prof.
Nenola, Aili Annikki, s. 1942, jäseneksi 2002, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston naistutkimuksen
prof., täysinpalv.
Neuvo, Yrjö Aunus Olavi, s. 1943, jäseneksi 1993,
matem.-luonnont. os., Ph.D., joht. Nokia Corp.,
eläkkeellä, Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun
tutkimusjoht. ja prof.
Nevakivi, Jukka Taneli, s. 1931, jäseneksi 1990, hum.
os., Ph.D., Helsingin yliopiston poliittisen historian
prof., täysinpalv.
Nevalainen, Taimi Terttu Annikki, s. 1952, jäseneksi
2001, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
englantilaisen filologian prof.
Nevanlinna, Heikki Kai Olavi, s. 1947, jäseneksi
1985, matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston geofysiikan dos., Ilmatieteen laitoksen
tutkimuspäällikkö, eläkkeellä
Nevanlinna, Eero Olavi, s. 1948, jäseneksi 1987,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Niemelä, Ilkka Niilo Fredrik, s. 1961, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
tietojenkäsittelytekniikan prof.
Niemelä, Pekka Juhani, s. 1949, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
biodiversiteetti- ja ympäristötieteen prof.,
täysinpalv.
Niemi, Hannele Marjatta, s. 1948, jäseneksi 2004,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston kasvatustieteen
prof.
Niemi, Johanna Taru Marja, s. 1957, jäseneksi
2020, hum. os., oikeust. toht., Helsingin
yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan
dekaani
Niemi, Jussi, s. 1950, jäseneksi 2007, hum. os., fil.
toht., Itä-Suomen yliopiston yleisen kielitieteen
prof., täysinpalv.
Niemi, Marjaana, s. 1963, jäseneksi 2017, hum. os.,
Ph.D., Tampereen yliopiston kansainvälisen
historian prof.
Niemi, Mikko Olavi, s. 1975, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin
yliopiston farmakogenetiikan prof.
Niemi, Pekka Olavi, s. 1948, jäseneksi 1996, hum.
os., psykol. toht., Turun yliopiston psykologian
prof., täysinpalv.
Nieminen, Risto Matti, s. 1948, jäseneksi 1984,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., akateemikko,
Aalto-yliopiston fysiikan prof., täysinpalv.
Niiniluoto, Ilkka Maunu Olavi, s. 1946, jäseneksi
1985, hum. os., fil. toht., akateemikko, Helsingin
yliopiston ent. kansleri, teoreettisen filosofian
prof., täysinpalv.
Niinistö, Lauri Salomon, s. 1941, jäseneksi 1982,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
epäorgaanisen kemian prof., täysinpalv.
Nikinmaa, Mikko Juhani, s. 1954, jäseneksi 1998,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
eläintieteen prof.
Nikula, Riitta Kaarina, s. 1944, jäseneksi 1993,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston taidehistorian
prof., täysinpalv.
Nissinen, Martti Heikki, s. 1959, jäseneksi 2009,
hum. os., teol. toht., Helsingin yliopiston Vanhan
testamentin eksegetiikan prof.
Nordlund, Kai, s. 1969, jäseneksi 2017, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
laskennallisen materiaalifysiikan prof.
Norros, Ilkka, s. 1953, jäseneksi 2015, matem.-
luonnont. os., tutkimusprof., VTT, täysinpalv.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 107
Nummelin, Esa, s. 1951, jäseneksi 2003, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Helsingin yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Nummenmaa, Lauri, s. 1977, jäseneksi 2022, hum.
os., fil. toht., Valtakunnallisen PET-keskuksen
lääketieteellisen kuvantamisen prof.
Nuorteva, Jussi Pekka, s. 1954, jäseneksi 2001,
hum. os., teol. toht., arkistolaitoksen pääjoht.,
valtionarkistonhoitaja, eläkkeellä, Ritarikuntien
kansleri
Nuorteva, Matti Kalevi, s. 1928, jäseneksi 1983,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston maatalous- ja metsäeläintieteen
prof., täysinpalv.
Nuotio, Kimmo Teppo, s. 1959, jäseneksi 2012, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston rikosoikeuden
prof.
Nurmi, Hannu, s. 1944, jäseneksi 1983, hum. os.,
valtiot. toht., Turun yliopiston yleisen valtioopin
prof., täysinpalv.
Nuutila, Pirjo Riitta, s. 1959, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Turun
yliopiston aineenvaihduntatutkimuksen prof.
Nyberg, Kaisa Tellervo, s. 1948, jäseneksi 2006,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Aalto-yliopiston
tietojenkäsittelytekniikan prof., täysinpalv.
Nygård, Toivo, s. 1943, jäseneksi 2003, hum. os., fil.
toht., Jyväskylän yliopiston Suomen historian
prof., täysinpalv.
Näätänen, Risto Kalervo, s. 1939, jäseneksi 1980,
hum. os., fil. toht., akatemiaprof., täysinpalv.,
Tarton yliopiston prof.
Oja, Erkki, s. 1948, jäseneksi 1992, matem.-luonnont.
os., tekn. toht., Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytekniikan
prof., täysinpalv.
Oja, Hannu Frans Vilhelm, s. 1950, jäseneksi 2008,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
tilastotieteen prof.
Ojala, Jari Antero, s. 1968, jäseneksi 2018, hum. os.,
fil. toht., Jyväskylän yliopiston vertailevan liiketoimintahistorian
prof.
Ojala, Matti Juhani, s. 1944, jäseneksi 2001,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston kotieläinten jalostustieteen
prof., täysinpalv.
Oksman, Leevi Otto Juhani, s. 1931, jäseneksi 1976,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Oulun yliopiston
sähkötekniikan prof., täysinpalv.
Olkinuora, Erkki Tapio, s. 1943, jäseneksi 1991,
hum. os., valtiot. toht., Turun yliopiston kasvatustieteen
prof., täysinpalv.
Ollikainen, Markku Martti Olavi, s. 1952, jäseneksi
2011, matem.-luonnont. os., valtiot. toht., Helsingin
yliopiston ympäristöekonomian prof.
Onikki-Rantajääskö, Tiina, s. 1960, jäseneksi 2016,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston suomen
kielen prof.
Orponen, Olli Pekka, s. 1959, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Aalto-yliopiston
tietojenkäsittelytekniikan prof.
Otonkoski, Timo Pyry Juhani, s. 1956, jäseneksi
2013, matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Helsingin yliopiston lääketieteellisen kantasolututkimuksen
prof.
Oulasvirta, Antti Olavi, jäseneksi 2019, matem.-
luonnont. os., Aalto-yliopiston sähkötekniikan,
erit. käyttöliittymien prof.
Ovaskainen, Otso Tapio, s. 1970, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Helsingin yliopiston
matemaattisen ekologian prof., akatemiaprof.
Paalanen, Mikko Antero, s. 1948, jäseneksi 1992,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
kylmälaboratorion joht. ja prof., täysinpalv.
Paasi, Anssi Ilmari, s. 1955, jäseneksi 2001, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston maantieteen
prof.
Paavilainen, Eero Sampo Sakari, s. 1936, jäseneksi
1995, matem.-luonnont. os., maat. ja metsät.
toht., Metsäntutkimuslaitoksen suometsätieteen
prof., täysinpalv.
Pahta, Päivi Irmeli, s. 1959, jäseneksi 2015, hum. os.,
fil. toht., Tampereen yliopiston englantilaisen
filologian prof.
Pakkala, Juha Kalevi, jäseneksi 2020, hum. os., teol.
toht., Helsingin yliopiston eksegetiikan ja Raamatun
heprean yliopistonlehtori
108 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Pakkanen, Tapani Antti, s. 1949, jäseneksi 1992,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Itä-Suomen
yliopiston kemian prof., täysinpalv.
Palander, Helli Marjatta, s. 1955, jäseneksi 2009,
hum. os., fil. toht., Itä-Suomen yliopiston suomen
kielen prof.
Palander-Collin, Minna Johanna, s. 1967, jäseneksi
2017, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
englannin kielen prof.
Palmroth, Minna Maria Emilia, s. 1975, jäseneksi
2018, matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan prof.
Paloheimo, Heikki Mauri Osmo, s. 1946, jäseneksi
2010, hum. os., valtiot. toht., Tampereen yliopiston
valtio-opin prof., täysinpalv.
Palonen, Kari Ilmari, s. 1947, jäseneksi 2005, hum.
os., valtiot. toht., Jyväskylän yliopiston valtioopin
prof., täysinpalv.
Paloposki, Outi Helena, s. 1956, jäseneksi 2019,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston englannin
kielen prof.
Palotie, Aarno, jäseneksi 2012, matem.-luonnont.
os., lääket. ja kir. toht., Suomen molekyylilääketieteen
instituutin ja Helsingin yliopiston
tutkimusjoht. ja prof., Prof., Massachusetts
General Hospital ja Broad Institute of MIT
and Harvard
Palva, Erkki Tapio, s. 1947, jäseneksi 1997, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
perinnöllisyystieteen prof., täysinpalv.
Palvimo, Jorma Juhani, s. 1959, jäseneksi 2016,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Itä-Suomen
yliopiston lääketieteellisen biokemian prof.
Pamilo, Pekka, s. 1949, jäseneksi 1999, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
populaatiobiologian prof., täysinpalv.
Panula, Pertti Aarre Juhani, s. 1952, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston biolääketieteen prof.
Papunen, Heikki Tapani, s. 1936, jäseneksi 1984,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
geologian ja mineralogian prof.,
täysinpalv.
Parpola, Asko Heikki Siegfried, s. 1941, jäseneksi
1990, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
indologian henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.
Parpola, Simo, jäseneksi 1993, hum. os., fil. toht.,
Helsingin yliopiston assyriologian prof., täysinpalv.
Parviainen, Jari Väinämö, s. 1950, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht., Luonnonvarakeskuksen
aluejoht. ja prof., täysinpalv.
Pasternack, Amos Isak, s. 1936, jäseneksi 1996,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Tampereen
yliopiston sisätautiopin prof., täysinpalv.
Patomäki, Heikki Olavi, s. 1963, jäseneksi 2018,
hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
maailmanpolitiikan prof.
Pehkonen, Jaakko Kalevi, s. 1960, jäseneksi 2011,
hum. os., kauppat. toht., Jyväskylän yliopiston
kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen prof.
Peikola, Matti Pellervo, s. 1967, jäseneksi 2022,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston englannin
kielen prof.
Pekkanen, Tuomo Antero, s. 1934, jäseneksi 1982,
hum. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston latinan
kielen prof., täysinpalv.
Pekola, Jukka, s. 1958, jäseneksi 2001, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
fysiikan prof.
Pelkonen, Reino Olavi, s. 1945, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Oulun
yliopiston farmakologian prof., täysinpalv.
Pelkonen, Risto Lauri Agathon, s. 1931, jäseneksi
1992, matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
arkkiatri, Helsingin yliopiston lääketieteen
prof., täysinpalv.
Pellikka, Petri Kauko Emil, s. 1965, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
geoinformatiikan prof.
Pellinen, Risto Juhani, s. 1944, jäseneksi 1990,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Ilmatieteen
laitoksen tiedejoht., avaruustutkimus, prof.,
täysinpalv.
Peltola, Heikki Olavi, s. 1943, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 109
Helsingin yliopiston infektiotautiopin prof.,
täysinpalv.
Peltola, Heli Maarit, s. 1965, jäseneksi 2018, matem.-
luonnont. os., maat. ja metsät. toht., Itä-Suomen
yliopiston metsänhoitotieteen prof.
Peltomäki, Päivi Tuulikki, s. 1959, jäseneksi 2012,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston biolääketieteellisen syöpätutkimuksen
prof.
Peltonen, Markku Aimo Olavi, s. 1957, jäseneksi
2009, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
yleisen historian prof.
Peltonen, Matti Tapani, s. 1952, jäseneksi 2011, hum.
os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston sosiaalihistorian
prof., täysinpalv.
Peltonen-Sainio, Pirjo, s. 1963, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Luonnonvarakeskuksen kasvintuotannon tutkimuksen
prof.
Pennanen, Taina Liisa, jäseneksi 2021, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Luonnonvarakeskuksen
tutkimusprof., maatalousmaiden
maaperätiede
Pentikäinen, Juha Yrjänä, s. 1940, jäseneksi 1995,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston uskontotieteen
prof., täysinpalv., Pohjoisen kulttuuriinstituutin
pohjoisen etnografian tutkimusprof.
Penttilä, Merja Elisa, jäseneksi 2015, matem.-
luonnont. os., fil. toht., VTT:n tutkimusprof.
(biotekniikka)
Penttonen, Martti Aleksander, s. 1948, jäseneksi
1992, matem.-luonnont. os., fil. toht., Itä-
Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen prof.,
täysinpalv.
Perheentupa, Jaakko Pentti, s. 1934, jäseneksi 1991,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston lastentautiopin prof., täysinpalv.
Peräkylä, Anssi Matti, s. 1957, jäseneksi 2010, hum.
os., Ph.D., Helsingin yliopiston sosiologian prof.,
akatemiaprof.
Pesonen, Lauri Juhani, s. 1944, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Helsingin yliopiston
geofysiikan prof., täysinpalv.
Pessi, Anne Birgitta, s. 1975, jäseneksi 2012, hum.
os., teol. toht., Helsingin yliopiston kirkkososiologian
prof.
Pettersson, Mika Johannes, s. 1969, jäseneksi 2017,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston fysikaalisen kemian prof.
Pettersson, Torsten Per Gustav, s. 1955, jäseneksi
1993, hum. os., fil. toht., Uppsalan yliopiston
kirjallisuuden prof.
Piekkari, Rebecca, s. 1967, jäseneksi 2016, hum. os.,
kauppat. toht., Aalto-yliopiston kansainvälisen
liiketoiminnan prof.
Pihko, Petri Matias, s. 1971, jäseneksi 2016, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston
orgaanisen kemian prof.
Pihlajamäki, Heikki Tapio, s. 1961, jäseneksi 2014,
hum. os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston
vertailevan oikeushistorian prof., akatemiaprof.
Pihlajaniemi, Taina Annikki, s. 1957, jäseneksi
1995, matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Oulun yliopiston lääketieteellisen biokemian
prof.
Pihlström, Sami, s. 1969, jäseneksi 2017, hum. os.,
fil. toht., Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian
prof.
Piironen, Vieno Irene, s. 1955, jäseneksi 2008,
matem.-luonnont. os., elintarviket. toht., Helsingin
yliopiston elintarvikekemian prof.
Piitulainen, Marja-Leena, s. 1945, jäseneksi 2005,
hum. os., fil. toht., Tampereen yliopiston germaanisen
filologian prof., täysinpalv.
Pirttilä, Jukka Olavi, s. 1970, jäseneksi 2019, hum. os.,
valtiot. toht., Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen
tutkimuskeskuksen julkistalouden prof.
Pitkänen, Asla Sirkka Liisa, s. 1959, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., fil. toht., Itä-
Suomen yliopiston neurobiologian prof.
Pitkäranta, Markku Juhani, s. 1948, jäseneksi 2001,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Pohjola, Matti Tapani, s. 1950, jäseneksi 1996, hum.
os., D.Ph., Aalto-yliopiston kansantaloustieteen
prof.
110 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Poso, Simo Johannes, s. 1938, jäseneksi 1995,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston metsänarvioimistieteen
prof., täysinpalv.
Poutanen, Juri, s. 1965, jäseneksi 2016, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston tähtitieteen
prof.
Poutanen, Kaisa Sinikka, s. 1954, jäseneksi 2015,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., VTT:n tutkimusprof.
(elintarviketeknologia), täysinpalv.
Poutanen, Markku Juhani, s. 1955, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Prof., Secretary
General, International Association of Geodesy
IAG
Poutiainen, Esko Kalevi, s. 1936, jäseneksi 1983,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Maatalouden tutkimuskeskuksen ylijoht. ja
prof., täysinpalv.
Primmer, Craig Robert, s. 1970, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Helsingin yliopiston
perinnöllisyystieteen prof.
Puhakka, Mikko Tapio, s. 1955, jäseneksi 2012, hum.
os., Ph.D., Oulun yliopiston kansantaloustieteen
prof.
Pulkkinen, Lea Raakel, s. 1939, jäseneksi 1994, hum.
os., kasvatust. toht., Jyväskylän yliopiston psykologian
prof., täysinpalv.
Pulkkinen, Tuija Kaarina, s. 1956, jäseneksi 2011,
hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
naistutkimuksen prof.
Pulkkinen, Tuija Inkeri, s. 1962, jäseneksi 2001,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Chair of the
Climate and Space Sciences and Engineering
Department, University of Michigan
Punamäki, Raija-Leena Eliisa, s. 1952, jäseneksi
2007, hum. os., fil. toht., Tampereen yliopiston
psykologian prof.
Punkkinen, Matti, s. 1939, jäseneksi 1982, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston fysiikan
prof., täysinpalv.
Puolanne, Eero, s. 1947, jäseneksi 2001, matem.-
luonnont. os., maat. ja metsät. toht., Helsingin
yliopiston lihateknologian prof., täysinpalv.
Puska, Martti, jäseneksi 2006, matem.-luonnont.
os., tekn. toht., Aalto-yliopiston fysiikan prof.
Puttonen, Pasi Kalevi, s. 1954, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsätiet.
toht., Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen
prof.
Pyrhönen, Heta Marjatta, s. 1960, jäseneksi 2005,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston yleisen
kirjallisuustieteen prof.
Pyykkö, Veli Pekka, s. 1941, jäseneksi 1989, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kemian prof., täysinpalv.
Pyysiäinen, Ilkka Eljas, s. 1959, jäseneksi 2007, hum.
os., teol. toht., Helsingin yliopiston uskontotieteen
yliopistonlehtori, uskontotieteen dos.
Pyörälä, Pertti Kalevi, s. 1930, jäseneksi 1982,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Kuopion
yliopiston sisätautiopin prof., täysinpalv.
Päivänen, Eero Juhani, s. 1941, jäseneksi 1997,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston suometsätieteen prof.,
täysinpalv.
Päivärinta, Lassi Juhani, s. 1954, jäseneksi 1991,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Tallinnan Teknillisen
Yliopiston matematiikan prof.
Pöysä, Hannu Kalervo, s. 1957, jäseneksi 2018,
matem.-luonnont. os., fil. toht., johtava tutkija
(ekologia), Luonnonvarakeskus, täysinpalv.
Raitakari, Olli Tuomas, s. 1963, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Turun yliopiston kardiovaskulaarilääketieteen
prof., Sydäntutkimuskeskuksen joht., akatemiaprof.
Raitio, Juha Tapani, s. 1967, jäseneksi 2021, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden
prof.
Raivio, Kari Olavi, s. 1940, jäseneksi 1987, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston ent. kansleri, perinataalilääketieteen
henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.
Ranki, Päivi Annamari, jäseneksi 2010, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston iho- ja sukupuolitautiopin prof.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 111
Rantala, Veikko Reima, s. 1933, jäseneksi 1989, hum.
os., fil. toht., Tampereen yliopiston filosofian,
erityisesti logiikan ja tietoteorian prof., täysinpalv.
Rantanen, Taina Tuulikki, s. 1959, jäseneksi 2022,
matem.-luonnont. os., liikuntat. toht., Jyväskylän
yliopiston gerontologian ja kansanterveyden
prof.
Rasila, Viljo Fridolf, s. 1926, jäseneksi 1982, hum.
os., yhteiskuntat. toht., Tampereen yliopiston
Suomen historian prof., täysinpalv.
Rasku-Puttonen, Helena Marjatta, s. 1952, jäseneksi
2015, hum. os., psykol. toht., Jyväskylän yliopiston
kasvatuspsykologian prof.
Raunio, Raimo Tapio, s. 1969, jäseneksi 2011, hum.
os., fil. toht., Tampereen yliopiston valtio-opin
prof.
Rauvala, Heikki Matti Eemeli, s. 1947, jäseneksi
2001, matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen
prof., täysinpalv.
Rentola, Kimmo Kaleva, s. 1953, jäseneksi 2009,
hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
poliittisen historian prof.
Repo, Timo Juhani, s. 1967, jäseneksi 2017, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
epäorgaanisen kemian prof.
Riekkola, Marja-Liisa, s. 1953, jäseneksi 2007,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
analyyttisen kemian prof.
Riikonen, Hannu Kalevi H.K, s. 1948, jäseneksi
2002, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
yleisen kirjallisuustieteen prof., täysinpalv.
Rikkinen, Jouko Kalevi, s. 1961, jäseneksi 2015,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
ja Luonnontieteellisen keskusmuseon
kasvitieteen prof.
Rikkinen, Kalevi Vilho, s. 1936, jäseneksi 1983,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
maantieteen prof., täysinpalv.
Rinne, Juha, s. 1960, jäseneksi 2021, matem.-luonnont.
os., Prof., Turun yliopisto, valtakunnallinen
PET-keskus
Rinne, Heikki Juhani, s. 1939, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Ilmatieteen
laitoksen tutkimusprof., täysinpalv.
Rinne, Risto Armas Tapani, s. 1952, jäseneksi 2002,
hum. os., kasvatust. toht., Turun yliopiston
kasvatustieteen prof.
Riska, Dan-Olof Wilhelm, s. 1944, jäseneksi 2001,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Helsingin
yliopiston fysiikan prof., täysinpalv.
Rissanen, Kari Tapani, s. 1959, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston orgaanisen kemian prof.
Ritala, Mikko Kalervo, s. 1968, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
epäorgaanisen kemian prof.
Roos, Jeja Pekka J.P, s. 1945, jäseneksi 1995, hum.
os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan
prof., täysinpalv.
Routti, Jorma Tapio, s. 1938, jäseneksi 1982,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Euroopan komission
tutkimuspääosaston pääjoht. ja prof.,
täysinpalv.
Rummukainen, Kari Olavi, s. 1962, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
teoreettisen fysiikan prof., akatemiaprof.
Ruoppila, Isto Raimo, s. 1935, jäseneksi 1992, hum.
os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston psykologian,
erityisesti kehityspsykologian prof., täysinpalv.
Ruskoaho, Heikki Juhani, s. 1952, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston farmakologian ja lääkekehityksen
prof.
Ruusuvuori, Johanna Elisabeth, s. 1964, jäseneksi
2015, hum. os., yhteiskuntat. toht., Tampereen
yliopiston sosiaalipsykologian prof.
Räihä, Kari-Jouko, s. 1951, jäseneksi 2003, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Tampereen yliopiston
tietojenkäsittelyopin prof., täysinpalv.
Räikkä, Juha Aimo Tapio, s. 1965, jäseneksi 2018,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston käytännöllisen
filosofian prof.
Räikkönen, Katri, s. 1963, jäseneksi 2012, hum. os.,
Helsingin yliopiston psykologian prof.
112 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Rämö, Osmo Tapani, s. 1959, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
geologian ja mineralogian prof.
Räsänen, Markku Olavi, s. 1949, jäseneksi 2000,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
fysikaalisen kemian prof., täysinpalv.
Saarenpää, Ahti, s. 1946, jäseneksi 2003, hum. os.,
oikeust. toht., Lapin yliopiston yksityisoikeuden
prof., täysinpalv.
Saarinen, Hannes Kalervo, s. 1946, jäseneksi 2004,
hum. os., Dr. phil., Helsingin yliopiston yleisen
historian prof., täysinpalv.
Saarinen, Jarkko Juhani, s. 1968, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston
maantieteen prof.
Saarinen, Risto Juhani, s. 1959, jäseneksi 1999, hum.
os., teol. toht., fil. toht., Helsingin yliopiston
ekumeniikan prof.
Saarinen, Sirkka Aulikki, s. 1954, jäseneksi 2002,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston suomalaisugrilaisen
kielentutkimuksen prof., täysinpalv.
Saarinen, Timo Olavi, s. 1957, jäseneksi 2011, hum.
os., kauppat. toht., Aalto-yliopiston tietojärjestelmätieteen
prof., täysinpalv.
Saarnisto, Matti Juhani, s. 1942, jäseneksi 1995,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Geologian tutkimuskeskuksen
ent. tutkimusjoht. ja prof.
Saastamoinen, Olli Juhani, s. 1945, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Itä-Suomen yliopiston metsäekonomian prof.,
täysinpalv.
Saikkonen, Pentti Juhani, s. 1952, jäseneksi 2011,
matem.-luonnont. os., valtiot. toht., Helsingin
yliopiston tilastotieteen prof., täysinpalv.
Sakaranaho, Tuula, s. 1955, jäseneksi 2014, hum.
os., Helsingin yliopiston uskontotieteen prof.
Saksela, Eero Juhani, s. 1937, jäseneksi 1983,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston patologisen anatomian prof.,
täysinpalv.
Saksela, Kalle Martti, s. 1962, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston virologian prof.
Saksman, Eero Antti, s. 1962, jäseneksi 2007,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
matematiikan prof.
Salmela-Aro, Jaana Katariina, s. 1961, jäseneksi
2018, hum. os., psykol. toht., Helsingin yliopiston
kasvatustieteen prof., akatemiaprof.
Salmelin, Riitta Helena, s. 1961, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan
laitoksen prof.
Salmi, Hannu Juhani, s. 1961, jäseneksi 2017, hum. os.,
fil. toht., Turun yliopiston kulttuurihistorian prof.
Salmi, Tapio Olavi, s. 1957, jäseneksi 2012, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Åbo Akademin kemiallisen
reaktiotekniikan prof., akatemiaprof.
Salminen, Seppo Jaakko, s. 1954, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Turun yliopiston
funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen
joht., prof.
Salminen, Tapani Antero, s. 1962, jäseneksi 2004,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston etnolingvistiikan
ja fennougristiikan dos.
Salmivalli, Eija Christina, s. 1967, jäseneksi 2020,
hum. os., psykol. toht., Turun yliopiston psykologian
prof.
Salo, Ahti Antero, s. 1962, jäseneksi 2017, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
systeemianalyysin prof.
Salo, Jouko Heikki Kalevi, s. 1959, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston
tähtitieteen prof.
Salo, Mikko Johannes, s. 1979, jäseneksi 2020,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston matematiikan prof.
Salo, Tuula Anneli, s. 1958, jäseneksi 2010, matem.-
luonnont. os., hammaslääket. toht., Oulun
yliopiston suupatologian prof.
Salomaa, Arto, jäseneksi 1970, matem.-luonnont.
os., fil. toht., akateemikko, Turun yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Salomaa, Ralf Rainer Eerik, s. 1947, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
fysiikan prof., täysinpalv.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 113
Salomies, Olli Ilmari, s. 1951, jäseneksi 2001, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston latinan kielen
ja Rooman kirjallisuuden prof.
Salonen, Kirsi Leena, s. 1972, jäseneksi 2020, hum.
os., fil. toht., oikeust. toht., prof. of medieval
history, University of Bergen
Salonen, Veli-Pekka, s. 1952, jäseneksi 1997, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
ympäristögeologian prof.
Sammallahti, Pekka Lars Kalervo, s. 1947, jäseneksi
1988, hum. os., fil. toht., Oulun yliopiston saamen
kielen prof., täysinpalv.
Sams, Mikko Ensio, s. 1953, jäseneksi 2018, hum. os.,
fil. toht., Aalto-yliopiston kognitiivisen neurotieteen
prof.
Sandu, Niculae Gabriel, s. 1954, jäseneksi 2011,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston teoreettisen
filosofian prof.
Sariola, Hannu, s. 1954, jäseneksi 2003, matem.-
luonnont. os., M.D., Ph.D., Helsingin yliopiston
kehitysbiologian prof.
Saukkonen, Pauli, s. 1933, jäseneksi 1992, hum. os.,
fil. toht., Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen
joht. ja prof., täysinpalv.
Saura, Anssi Jaakko Elias, s. 1943, jäseneksi 1985,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Uumajan yliopiston
perinnöllisyystieteen prof., täysinpalv.
Savijärvi, Hannu Ilmari, s. 1947, jäseneksi 1999,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
meteorologian prof., täysinpalv.
Savolainen, Markku Juhani, s. 1950, jäseneksi 2008,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Oulun
yliopiston sisätautiopin prof., täysinpalv.
Savolainen, Outi Anitra, s. 1951, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Oulun yliopiston
perinnöllisyystieteen prof.
Scheinin, Martin, s. 1954, jäseneksi 2003, hum. os.,
oikeust. toht., British Academy Global Prof., University
of Oxford, osa-aikainen kansainvälisen
oikeuden prof., European University Institute
Scheinin, Mika, s. 1952, jäseneksi 2009, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Turun yliopiston
farmakologian prof.
Schwab, Ursula Sonja, s. 1968, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Itä-Suomen
yliopiston ravitsemusterapian prof.
Seppä, Heikki Tapani, s. 1964, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kvartäärigeologian prof.
Seppälä, Jukka Veli, s. 1955, jäseneksi 2005, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
polymeeriteknologian prof.
Seppälä, Markku Tapio, s. 1936, jäseneksi 1982,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston synnytys- ja naistentautiopin
prof., täysinpalv.
Seppälä, Risto Juhani, s. 1943, jäseneksi 2001,
matem.-luonnont. os., valtiot. toht., Metsäntutkimuslaitoksen
tilastotieteen prof., täysinpalv.
Sihvola, Ari Henrik, s. 1957, jäseneksi 2007, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Aalto-yliopiston
sähkömagnetiikan prof.
Sihvonen, Jukka Veli Olavi, s. 1953, jäseneksi 2014,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston elokuvatutkimuksen
prof.
Siirilä, Seppo Ilmari, s. 1937, jäseneksi 1985, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Tampereen yliopiston
aluetieteen prof., täysinpalv.
Siiskonen, Harri Olavi, s. 1956, jäseneksi 2005,
hum. os., fil. toht., Itä-Suomen yliopiston yleisen
historian prof.
Sillanpää, Mika Erik Tapio, jäseneksi 2018, matem.-
luonnont. os., tekn. toht., Visiting Prof, Florida
International University
Sillanpää, Mika Antero, s. 1976, jäseneksi 2016,
matem.-luonnont. os., PhD, Aalto-yliopiston
fysiikan prof.
Siltala, Juha Heikki, s. 1957, jäseneksi 2014, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston Suomen historian
prof.
Siltala, Raimo Olavi, jäseneksi 2022, hum. os.,
oikeustiet. toht., Turun yliopiston yleisen oikeustieteen
prof.
Siltanen, Samuli, s. 1970, jäseneksi 2020, matem.-
luonnont. os., Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan
prof.
114 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Silvennoinen, Olli Juhani, s. 1960, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Tampereen
yliopiston biolääketieteellisen teknologian
yksikön prof.
Simell, Olli Gunnar, s. 1945, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Turun
yliopiston lastentautiopin prof., täysinpalv.
Simola, Hannu Jaakko, s. 1950, jäseneksi 2014, hum.
os., kasvatust. toht., Helsingin yliopiston kasvatussosiologian
prof., täysinpalv.
Simola, Liisa Kaarina, s. 1938, jäseneksi 1987,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kasvitieteen prof., täysinpalv.
Sintonen, Matti Tapani, s. 1951, jäseneksi 2008,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston filosofian
prof., täysinpalv.
Sipilä, Jorma Jaakko Kalevi, s. 1945, jäseneksi 2000,
hum. os., valtiot. toht., Tampereen yliopiston
ent. kansleri, sosiaalipolitiikan prof., täysinpalv.
Siponen, Timo Mikko Tapani, s. 1974, jäseneksi
2019, matem.-luonnont. os., fil. toht., yhteiskuntat.
toht., Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen
prof.
Sistonen, Lea Tuulikki, s. 1959, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Åbo Akademin
solu- ja molekyylibiologian prof.
Sisula-Tulokas, Lena, s. 1945, jäseneksi 2001, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston siviilioikeuden
prof., täysinpalv.
Sivonen, Anna Kaarina, s. 1954, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston mikrobivarantojen tutkimusyksikön
joht.
Slotte, Pamela Paulina, jäseneksi 2022, hum. os.,
teol. toht., Åbo Akademin uskonnon ja oikeuden
prof.
Snellman, Hanna Kyllikki, s. 1961, jäseneksi 2010,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston kansatieteen
prof.
Soininen, Hilkka Sirkku, s. 1950, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Itä-Suomen yliopiston neurologian prof.,
täysinpalv.
Solin, Heikki Lauri Abel, s. 1938, jäseneksi 1983,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston latinalaisen
filologian henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.
Sollamo, Raija Tellervo, s. 1942, jäseneksi 2006,
hum. os., teol. toht., Helsingin yliopiston Raamatun
alkukielten prof., täysinpalv.
Somersalo, Erkki Jaakko, s. 1960, jäseneksi 2007,
matem.-luonnont. os., fil. toht., matematiikan
prof., Case Western Reserve University
Sorjonen, Marja-Leena, s. 1956, jäseneksi 2015,
hum. os., PhD, Helsingin yliopiston suomen
kielen prof.
Sorsa, Veikko Valio, s. 1928, jäseneksi 1979, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
perinnöllisyystieteen henk.koht. ylim. prof.,
täysinpalv.
Stark, Laura Michelle, s. 1966, jäseneksi 2013, hum.
os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston etnologian
prof.
Steinby, Eva Margareta, s. 1938, jäseneksi 2000,
hum. os., fil. toht., Oxfordin yliopiston roomalaisen
arkeologian prof., täysinpalv.
Stenbacka, Leif Rune, s. 1960, jäseneksi 2010, hum.
os., valtiot. toht., Hankenin kansantaloustieteen
prof.
Stoddard, Frederick Lothrop Fred, s. 1958, jäseneksi
2021, matem.-luonnont. os., PhD, Helsingin
yliopiston kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori,
dosentti
Strandberg, Timo Einar, s. 1953, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston ja Oulun yliopiston geriatrian prof.
Suhonen, Jouni Tapio, s. 1956, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston teoreettisen fysiikan prof.
Sulkunen, Irma Hilda Tuulikki, s. 1948, jäseneksi
2006, hum. os., fil. toht., Tampereen yliopiston
Suomen historian prof., täysinpalv.
Sulkunen, Pekka Juhani, s. 1948, jäseneksi 2002,
hum. os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston
sosiologian prof., täysinpalv.
Sun, Zhipei, s. 1978, jäseneksi 2022, matem.-luonnont.
os., Aalto-yliopiston fotoniikan prof.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 115
Sundholm, Dage Mats Börje, s. 1957, jäseneksi 2015,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
laskennallisen ja teoreettisen kemian prof.
Suomela-Härmä, Marja Elina, s. 1946, jäseneksi
2002, hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
italialaisen filologian prof., täysinpalv.
Suominen, Juha Kalevi, s. 1940, jäseneksi 1973,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Suominen, Kalle-Antti, s. 1964, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
fysiikan prof.
Syrjälä, Leena, s. 1947, jäseneksi 2001, hum. os., fil.
toht., Oulun yliopiston kasvatustieteen prof.,
täysinpalv.
Sänkiaho, Risto Heikki, s. 1941, jäseneksi 2001,
hum. os., valtiot. toht., Tampereen yliopiston
yhteiskuntatieteiden metodologian prof., täysinpalv.
Taalas, Jukka Petteri, s. 1961, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Maailman
ilmatieteen järjestön (WMO) pääsiht.
Taavitsainen, Irma, jäseneksi 2004, hum. os., fil.
toht., Helsingin yliopiston englantilaisen filologian
prof., täysinpalv.
Taavitsainen, Jussi-Pekka, s. 1951, jäseneksi 2004,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston arkeologian
prof.
Tahvonen, Olli Ilari, s. 1958, jäseneksi 2010, hum.
os., kauppat. toht., Helsingin yliopiston kansantaloudellisen
metsäekonomian prof.
Tainio, Risto, s. 1947, jäseneksi 1992, hum. os., kauppat.
toht., Aalto-yliopiston liiketaloustieteen,
erityisesti hallinnon prof., täysinpalv.
Taipale, Jussi, s. 1968, jäseneksi 2020, matem.-luonnont.
os., Helsingin yliopiston lääketieteellisen
systeemibiologian prof.
Tanila, Heikki Juhani, s. 1962, jäseneksi 2020,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Itä-Suomen
yliopiston translationaalisen neurotieteen prof.
Tanskanen, Antti Johannes, s. 1946, jäseneksi 1993,
hum. os., taloust. toht., Jyväskylän yliopiston
ent. rehtori, pääjoht., OP-ryhmä, eläkkeellä
Tanskanen, Sanna-Kaisa, s. 1965, jäseneksi 2017,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston englantilaisen
filologian prof.
Tarasti, Eero Aarne Pekka, s. 1948, jäseneksi 1987,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston musiikkitieteen
prof., täysinpalv.
Tarkiainen, Kari, s. 1938, jäseneksi 2000, hum. os.,
fil. toht., prof., arkistolaitoksen pääjoht., valtionarkistonhoitaja,
täysinpalv.
Tarkka, Lotte Maria, s. 1963, jäseneksi 2012, hum. os.,
fil. toht., Helsingin yliopiston folkloristiikan prof.
Taskinen, Marja-Riitta, s. 1940, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin
yliopistollisen keskussairaalan sisätautiopin
prof., täysinpalv.
Teeri, Teemu Heikki, s. 1956, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kasvinjalostustieteen prof.
Tenhu, Heikki Juhani, s. 1955, jäseneksi 2013,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
polymeerikemian prof.
Tenkanen, Tiina Maija, s. 1963, jäseneksi 2016,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Helsingin
yliopiston biotuotannon kemian prof.
Tepora, Jarno Kalervo, s. 1948, jäseneksi 2004, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston siviilioikeuden
prof., täysinpalv.
Tervo-Niemelä, Kati, s. 1972, jäseneksi 2017, hum.
os., teol. toht., Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen
teologian prof.
Thesleff, Irma Paula Nathalia, s. 1948, jäseneksi
1994, matem.-luonnont. os., hammaslääket.
toht., akateemikko, Helsingin yliopiston Biotekniikan
instituutin prof., täysinpalv.
Thuneberg, Erkki Veikko, s. 1955, jäseneksi 2005,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Oulun yliopiston
teoreettisen fysiikan prof., täysinpalv.
Tiitinen, Kari-Pekka, s. 1944, jäseneksi 2005, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston työoikeuden
prof., täysinpalv.
Tiittula, Liisa Maria, s. 1950, jäseneksi 2009, hum.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston saksan kielen
prof., täysinpalv.
116 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Tikkanen, Matti J., s. 1943, jäseneksi 2003, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston sisätautiopin prof., täysinpalv.
Tilvis, Reijo, s. 1945, jäseneksi 2005, matem.-luonnont.
os., lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston
geriatrian prof., täysinpalv.
Tirri, Kirsi Anne Helena, s. 1961, jäseneksi 2006,
hum. os., kasvatust. toht., Helsingin yliopiston
kasvatustieteen (erityisesti didaktiikka) prof.
Tkachenko, Nikolai, s. 1957, jäseneksi 2022,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Tampereen
yliopiston fysikaalisen kemian prof.
Toivanen, Auli Marjaana, s. 1938, jäseneksi 1991,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Turun
yliopiston sisätautiopin prof., täysinpalv.
Toivanen, Otto Iisakki, s. 1965, jäseneksi 2020, hum.
os., PhD, Aalto-yliopiston taloustieteen prof.
Toivanen, Reetta Johanna, jäseneksi 2021, hum. os.,
fil. toht., Helsingin yliopiston kestävyystieteen
prof.
Toivo, Raisa Maria, s. 1972, jäseneksi 2021, hum.
os., fil. toht., Tampereen yliopiston historian,
erit. varhaismodernin yhteiskunnan prof.
Toivonen, Hannu Tauno Tapani, s. 1967, jäseneksi
2015, matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston tietojenkäsittelytieteen prof.
Tomppo, Erkki Olavi, s. 1947, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., valtiot. toht., Luonnonvarakeskuksen
metsäninventoinnin prof.,
täysinpalv.
Toom, Auli Mari Hannele, s. 1975, jäseneksi 2020,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan
prof.
Toppari, Jorma Into Kalervo, s. 1958, jäseneksi
2013, matem.-luonnont. os., lääket. toht., Turun
yliopiston fysiologian prof.
Toppinen, Anne, s. 1966, jäseneksi 2020, matem.-luonnont.
os., maatal. ja metsät. toht., Helsingin yliopiston
metsäekonomian ja markkinoinnin prof.
Tryggvason, Karl, s. 1947, jäseneksi 1992, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Karoliinisen
instituutin lääketieteellisen kemian prof., täysinpalv.
Tukia, Pekka Pertti, s. 1945, jäseneksi 1992, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Tuomala, Matti, s. 1949, jäseneksi 2001, hum. os.,
valtiot. toht., Tampereen yliopiston kansantaloustieteen
prof., täysinpalv.
Tuomi, Juha Antero, s. 1953, jäseneksi 1999,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston
kasvitieteen prof., täysinpalv.
Tuomilehto, Jaakko Olavi Iivari, s. 1946, jäseneksi
2004, matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin
yliopiston kansanterveystieteen prof.,
täysinpalv.
Tuomisto, Hanna Marjaana, s. 1965, jäseneksi 2021,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
ekologian prof.
Tuomisto, Jarmo Juhani, s. 1952, jäseneksi 2006,
hum. os., oikeust. toht., Turun yliopiston siviilioikeuden
prof.
Tuomisto, Jouko Juhani, s. 1939, jäseneksi 1994,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., fil.
toht., Kansanterveyslaitoksen tutkimusprof.,
täysinpalv., Kuopion yliopiston osa-aik. prof.,
täysinpalv.
Tuononen, Heikki Markus, s. 1978, jäseneksi 2021,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän
yliopiston epäorgaanisen kemian prof.
Tuori, Kaarlo Heikki, s. 1948, jäseneksi 1994, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston yleisen
oikeustieteen prof., täysinpalv.
Tuori, Kaius Tapani, s. 1974, jäseneksi 2020, hum.
os., oikeust. toht., Helsingin yliopiston eurooppalaisen
aatehistorian prof.
Tuorila, Hely Margareetta, s. 1950, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., elintarviket. toht., Helsingin
yliopiston elintarvikkeiden aistinvaraisen
tutkimuksen prof.
Turpeinen, Oiva Paavo, s. 1942, jäseneksi 2005,
hum. os., fil. toht., prof. h.c.
Turunen, Tauno Ensio, s. 1946, jäseneksi 1998,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Sodankylän
geofysiikan observatorion joht. ja prof., täysinpalv.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 117
Törmä, Päivi, s. 1969, jäseneksi 2006, matem.-luonnont.
os., fil. toht., Aalto-yliopiston teknillisen
fysiikan prof.
Törmälä, Pertti Olavi, s. 1945, jäseneksi 1994, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Tampereen teknillisen
yliopiston akatemiaprof., täysinpalv., tutkimusjoht.
ja hallituksen puh.joht.
Ukkonen, Esko Juhani, s. 1950, jäseneksi 2000,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
tietojenkäsittelytieteen prof., täysinpalv.
Uotila, Pertti Johannes, s. 1943, jäseneksi 2003,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
kasvimuseon osastonjoht. ja prof., eläkkeellä
Urtti, Arto Olavi, s. 1956, jäseneksi 2012, matem.-
luonnont. os., farm. toht., Helsingin yliopiston
Lääketutkimuksen keskuksen joht., prof.
Usoskin, Ilya, s. 1965, jäseneksi 2019, matem.-luonnont.
os., PhD, Oulun yliopiston avaruusfysiikan
prof.
Utriainen, Terhi Pepita, jäseneksi 2021, hum. os., fil.
toht., Helsingin yliopiston uskontotieteen prof.
Uusikylä, Kari Tapio, s. 1945, jäseneksi 1999, hum. os.,
fil. toht., Helsingin yliopiston kasvatustieteen, erit.
didaktiikan prof., täysinpalv.
Uusitalo, Liisa Anneli, s. 1944, jäseneksi 1997, hum.
os., kauppat. toht., Aalto-yliopiston markkinoinnin
prof., täysinpalv.
Uusitupa, Matti Ilmari Julius, s. 1946, jäseneksi 2005,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Itä-Suomen
yliopiston nutrigenomiikan prof., täysinpalv.
Vaara, Eero, s. 1968, jäseneksi 2022, hum. os., kauppat.
toht., Oxfordin yliopiston strategisen johtamisen
prof.
Vaara, Juha Tapani, s. 1967, jäseneksi 2021, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Oulun yliopiston fysiikan
prof.
Vaarala, Outi Minna Anneli, s. 1962, jäseneksi 2014,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston tutkimusjoht., tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja,
Orion
Vaattovaara, Mari Kaarina, s. 1967, jäseneksi 2016,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen
prof.
Waenerberg, Leeni Annika, s. 1952, jäseneksi 2005,
hum. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston taidehistorian
prof., täysinpalv.
Vaheri, Antti Ilmari, s. 1938, jäseneksi 1985, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston virologian prof., täysinpalv.
Vahtola, Jouko Olavi, s. 1949, jäseneksi 2001, hum.
os., fil. toht., Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian
historian prof., täysinpalv.
Vainio, Martti, s. 1960, jäseneksi 2020, hum. os.,
Helsingin yliopiston fonetiikan prof.
Vainio, Olli-Pekka, s. 1976, jäseneksi 2021, hum. os.,
teol. toht., Helsingin yliopiston dogmatiikan
yliopistonlehtori
Vainio-Korhonen, Kirsi Maaria, s. 1958, jäseneksi
2010, hum. os., fil. toht., Turun yliopiston Suomen
historian prof.
Valkonen, Jari Pekka Tapani, s. 1964, jäseneksi
2004, matem.-luonnont. os., maat. ja metsät.
toht., agronomi, Helsingin yliopiston kasvipatologian
prof., täysinpalv.
Valkonen, Yrjö Tapani, s. 1941, jäseneksi 1991, hum.
os., valtiot. toht., Helsingin yliopiston sosiologian,
erityisesti väestötieteen prof., täysinpalv.
Wallenius, Ilkka Jyrki, s. 1949, jäseneksi 2002, hum.
os., kauppat. toht., Aalto-yliopiston liikkeenjohdon
systeemien prof., täysinpalv.
Valmari, Antti Arvi, s. 1961, jäseneksi 2008,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Jyväskylän
yliopiston tietojenkäsittelytieteen prof.
Valtonen, Mauri Juhani, s. 1945, jäseneksi 2009,
matem.-luonnont. os., Ph.D., Turun yliopiston
tähtitieteen prof., täysinpalv.
Vanhatalo, Aila Orvokki, s. 1960, jäseneksi 2016,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston kotieläintieteen prof.
Vapaatalo, Heikki Ilmari, s. 1939, jäseneksi 1985,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht.,
Helsingin yliopiston farmakologian prof., täysinpalv.
Vapalahti, Olli, s. 1963, jäseneksi 2018, matem.-
luonnont. os., lääket. toht., Helsingin yliopiston
zoonoosivirologian prof.
118 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Varantola, Eeva Krista Johanna, s. 1946, jäseneksi
2005, hum. os., fil. toht., Tampereen yliopiston
ent. kansleri, englannin kielen prof., täysinpalv.
Vartiainen, Hannu Kalevi, s. 1968, jäseneksi 2022,
hum. os., valtiot.toht., Helsingin yliopiston
mikrotalousteorian prof.
Wartiovaara, Anu Elina, s. 1966, jäseneksi 2007,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Helsingin
yliopiston kliinisen molekyylilääketieteen prof.,
akatemiaprof.
Vasander, Harri Tapani, s. 1954, jäseneksi 2010,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
suometsätieteen prof.
Vattulainen, Ilpo Tapio, s. 1968, jäseneksi 2021,
matem.-luonnont. os., tekn. toht., Helsingin
yliopiston biologisen fysiikan prof.
Vauras, Marja Merja Sinikka, s. 1953, jäseneksi 2013,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston kasvatustieteen
prof.
Vehkamäki, Hanna Tuula Katariina, s. 1969, jäseneksi
2014, matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston laskennallisen aerosolifysiikan prof.
Vehviläinen, Olli-Pekka, s. 1933, jäseneksi 1994,
hum. os., fil. lis. (väit.), Tampereen yliopiston
yleisen historian prof., täysinpalv.
Veijola, Riitta, s. 1960, jäseneksi 2021, matem.-
luonnont. os., Oulun yliopiston lastentautiopin
prof.
Ventola, Eija Maritta, s. 1951, jäseneksi 2011, hum.
os., Ph.D., Aalto-yliopiston talouselämän viestinnän,
erityisesti kansainvälisen yritysviestinnän
prof., täysinpalv.
Vepsäläinen, Kari Antero, s. 1942, jäseneksi 1984,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
eläintieteen dos., eläintieteen assistentti,
täysinpalv.
Vesala, Timo Veikko, s. 1963, jäseneksi 2005,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
meteorologian prof.
Westermarck, Jukka, s. 1969, jäseneksi 2017,
matem.-luonnont. os., lääket. toht., Turun
yliopiston syöpäbiologian prof., Turun biotiedekeskuksen
tutkimusjoht.
Wiberg, Matti Johannes, s. 1954, jäseneksi 2003,
hum. os., valtiot. toht., Turun yliopiston valtioopin
prof., täysinpalv.
Vihavainen, Timo Juhani, s. 1947, jäseneksi 2009,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston Venäjän
tutkimuksen prof., täysinpalv.
Vihervuori, Aimo Pekka, s. 1950, jäseneksi 2005,
hum. os., oikeust. toht., Korkeimman hallintooikeuden
presidentti, eläkkeellä
Vihko, Reijo Kalevi, s. 1939, jäseneksi 1982, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Oulun yliopiston
kliinisen kemian prof., täysinpalv., ent.
Suomen Akatemian pääjoht.
Viikari, Jorma Sauli Antero, s. 1947, jäseneksi 2004,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Turun
yliopiston sisätautiopin prof., täysinpalv.
Viisanen, Yrjö Antero, s. 1959, jäseneksi 2008,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Ilmatieteen
laitoksen tutkimusjoht. ja prof.
Viljamaa, Toivo Matti Johannes, s. 1937, jäseneksi
1994, hum. os., fil. toht., Turun yliopiston antiikin
kielten ja kulttuurin prof., täysinpalv.
Vilkki, Helmi Johanna, s. 1956, jäseneksi 2006,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Luonnonvarakeskuksen
prof., kotieläintuotannon nutrigenomiikka,
täysinpalv.
Vilkuna, Janne Tapio, s. 1954, jäseneksi 2003, hum. os.,
fil. toht., Jyväskylän yliopiston museologian prof.
Vilkuna, Kustaa Heikki Juhani, s. 1966, jäseneksi
2022, hum. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston
Suomen historian prof.
Virén, Matti Eino Ensio, s. 1948, jäseneksi 1997,
hum. os., valtiot. toht., Turun yliopiston taloustieteen
prof., täysinpalv.
Virrankoski, Pentti Akseli, s. 1929, jäseneksi 1979,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston Suomen
historian prof., täysinpalv.
Virta, Marko Petri Juhani, s. 1968, jäseneksi 2022,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
mikrobiologian prof.
Virtanen, Keijo Aarre, s. 1945, jäseneksi 2000,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston ent. rehtori,
kulttuurihistorian prof., täysinpalv.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 119
Visakorpi, Jarmo Kustaa, s. 1931, jäseneksi 1987,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Tampereen
yliopiston ent. rehtori, lastentautiopin prof.,
täysinpalv.
Visakorpi, Tapio, s. 1965, jäseneksi 2007, matem.-
luonnont. os., lääket. toht., Tampereen yliopiston
syöpägenetiikan prof.
Wrede, Johan Otto Wilhelm, s. 1935, jäseneksi 1982,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston ruotsalaisen
kirjallisuuden prof., täysinpalv.
Vuola, Elina Inkeri Tellervo, s. 1960, jäseneksi 2019,
hum. os., teol. toht., Helsingin yliopiston globaalin
kristinuskon ja uskontodialogin prof.
Vuorinen, Aleksi Risto Johannes, s. 1980, jäseneksi
2020, matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston teoreettisen hiukkasfysiikan apulaisprof.
Vuorinen, Tapani, s. 1957, jäseneksi 2020, matem.-
luonnont. os., Aalto-yliopiston puunjalostuksen
kemian prof.
Vuorio, Eero Ilkka, s. 1948, jäseneksi 1998, matem.-
luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Turun yliopiston
ent. kansleri, molekyylibiologian prof.,
täysinpalv.
Wähälä, Kristiina, jäseneksi 2014, matem.-luonnont.
os., fil. toht., Helsingin yliopiston orgaanisen
kemian prof., täysinpalv.
Väisälä, Jussi Ilmari, s. 1935, jäseneksi 1971, matem.-
luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
matematiikan prof., täysinpalv.
Välimäki, Juuso Tapani, s. 1966, jäseneksi 2007, hum.
os., Ph.D, Aalto-yliopiston kansantaloustieteen prof.
Väyrynen, Raimo Veikko Antero, s. 1947, jäseneksi
1992, hum. os., yhteiskuntat. toht., Helsingin
yliopiston valtio-opin ent. prof., Notre Damen
yliopiston valtio-opin ent. professori, Suomen
Akatemian ent. pääjohtaja, Ulkopoliittisen instituutin
johtaja, eläkkeellä
Väänänen, Jouko Antero, s. 1950, jäseneksi 2002,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
matematiikan prof.
Väänänen, Heikki Kalervo, s. 1952, jäseneksi 2000,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Turun
yliopiston solubiologian prof.
Yki-Järvinen, Hannele, s. 1956, jäseneksi 2001,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston sisätautiopin prof.
Yli-Halla, Markku Juhani, s. 1956, jäseneksi 2020,
matem.-luonnont. os., maatal. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston maaperä- ja ympäristötieteen
prof., täysinpalv.
Yli-Jokipii, Pentti Olavi, s. 1941, jäseneksi 1988,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Turun yliopiston
maantieteen prof., täysinpalv.
Yli-Kauhaluoma, Jari Tapani, s. 1966, jäseneksi
2020, matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin
yliopiston lääkeainekemian prof.
Ylikangas, Heikki Eemeli, s. 1937, jäseneksi 1993,
hum. os., fil. toht., Helsingin yliopiston Suomen
ja Skandinavian historian prof., täysinpalv.
Ylikorkala, Reino Olavi, s. 1942, jäseneksi 1996,
matem.-luonnont. os., lääket. ja kir. toht., Helsingin
yliopiston synnytys- ja naistentautiopin prof.,
täysinpalv.
Ylikoski, Jussi Mika Petteri, s. 1974, jäseneksi 2022,
hum. os., fil. toht., Turun yliopiston suomalaisugrilaisen
kielentutkimuksen prof.
Yliperttula, Marjo Liisa, s. 1960, jäseneksi 2019,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Helsingin yliopiston
biofarmasian prof.
Ylä-Herttuala, Seppo Pasi Antero, s. 1957, jäseneksi
2006, matem.-luonnont. os., lääket. toht., Itä-
Suomen yliopiston molekylaarisen lääketieteen
prof.
Ylätalo, Eero Matti Olavi, s. 1946, jäseneksi 1999,
matem.-luonnont. os., maat. ja metsät. toht.,
Helsingin yliopiston maatalousekonomian prof.,
täysinpalv.
Zetterberg, Seppo Juhani, s. 1945, jäseneksi 2006,
hum. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston yleisen
historian prof., täysinpalv.
Zhao, Guoying, s. 1977, jäseneksi 2022, matem.-luonnont.
os., Ph.D., Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen
ja tekniikan prof., akatemiaprof.
Äystö, Juha Heikki Eskeli, s. 1948, jäseneksi 1997,
matem.-luonnont. os., fil. toht., Jyväskylän yliopiston
fysiikan prof., täysinpalv.
120 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Ulkomaiset jäsenet
31.12.2022
Nimen, syntymävuoden ja jäseneksitulovuoden
jälkeen mainitaan oppiarvo ja nykyinen
tai viimeksi hoidettu virka.
Achtenhagen, Frank, s. 1939, jäseneksi 1999, Dr. rer.
pol., Prof. of Economics and Business Education
and Management Training, Director, University
of Göttingen
Aleskerov, Fuad, s. 1951, jäseneksi 2021, D.Sc., Prof.,
Head of the Department of Mathematics for
Economics, National Research University
Allik, Jüri, s. 1949, jäseneksi 1997, Ph.D., Prof. of
experimental psychology, University of Tartu
Andreev, Alexander Feodorovich, s. 1939, jäseneksi
2002, Academician, Prof., Director, Kapitza
Institute for Physical Problems, Vice-President,
Russian Academy of Sciences
Anttila, Raimo, s. 1935, jäseneksi 1995, Prof. emer.
of Indo European Linguistics, University of
California, Los Angeles
Arnborg, Stefan Robert, s. 1945, jäseneksi 2013,
Ph.D., Prof. emer., Royal Institute of Technology
Arter, David, s. 1944, jäseneksi 2001, Ph.D., Emeritus
Prof. of Politics, University of Aberdeen,
Research Director (Political Science), University
of Tampere
Asiegbu, Fred Obioma, s. 1961, jäseneksi 2017, Ph.D.,
Prof. of Forest Pathology, University of Helsinki
Bengtsson, Olof Lennart, s. 1935, jäseneksi 1998,
Dr., Prof. emer. of Geophysics, Max Planck
Institute for Meteorology
Bertinetto, Pier Marco, s. 1947, jäseneksi 2006, Full
Prof. of General Linguistics, Scuola Normale
Superiore of Pisa
Birmelé, Marc André, s. 1949, jäseneksi 2000, Doctorat
en Sciences religieuses, Doctorat J‘Etat en
théologie, Prof. of Dogmatic Theology, University
of Strasbourg
Bova, George Steven, jäseneksi 2018, M.D., Prof.,
personalized cancer medicine, Tampere University
Bradley, Raymond Stuart, s. 1948, jäseneksi 2008,
Distinguished Prof., University of Massachusetts
Brickmont, Jean Louis Joseph, s. 1952, jäseneksi
2013, Ph.D., Prof. emeritus, Universite
Catholique de Louvain la Neuve
Bringéus, Nils-Arvid, jäseneksi 1979, Prof. emer. of
Ethnology, Lund University
Buchwald, Vagn Fabritius, s. 1929, jäseneksi 1994,
D.Sc., Docent, retired, Technical University of
Denmark
Bünzli, Jean-Claude G, s. 1944, jäseneksi 1998, Dr.-
Ing. Chem., Prof. of Chemistry, ETH Lausanne
Bäckvall, Jan-Erling, s. 1947, jäseneksi 1996, Tekn.
Dr., Prof. of Organic Chemistry, Stockholm
University
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 121
Carleson, Lennart Axel Edvard, s. 1928, jäseneksi
1970, Ph.D., Prof. emer., Royal Institute of
Technology
de Castro, Ivo Jose, s. 1945, jäseneksi 1996, Prof. de
História da Língua Portuguesa, University of
Lisbon
Chaniotis, Angelos, s. 1959, jäseneksi 2009, Dr.,
Prof. of Ancient History and Classics, Princeton
University
Cheeger, Jeff, s. 1943, jäseneksi 1998, Prof. of Mathematics,
New York University
Clark, Peter Alan, s. 1944, jäseneksi 2006, Ph.D.,
Prof. of European Urban History, University of
Helsinki
Crone, Elizabeth Ellen, s. 1969, jäseneksi 2017,
Ph.D., Prof. of population ecology and dynamics,
Tufts University
Deppermann, Arnulf, s. 1964, jäseneksi 2018, Prof.
Dr., Prof. of German Linguistics, University of
Mannheim
Diamond, Jared Mason, s. 1937, jäseneksi 2000,
Ph.D., Prof. of Geography, University of California,
Los Angeles
Dobaczewski, Jacek Jan, s. 1952, jäseneksi 2015,
Prof., University of Jyväskylä, University of York
DuBois, Thomas, s. 1960, jäseneksi 2016, Ph.D.,
Halls-Bascom Professor of Scandinavian Studies,
Folklore, and Religious Studies, University
of Wisconsin-Madison
Duchhardt, Heinz, s. 1943, jäseneksi 2003, Prof. Dr.,
Director, Leibniz Institute of European History
Dunbar, Robin Ian MacDonald, s. 1947, jäseneksi
2021, MA, PhD, DSc (Hons), Prof. emer. of
evolutionary psychology, University of Oxford
Eck, Werner, s. 1939, jäseneksi 1998, Prof. ordinarius
for Ancient History, University of Cologne
Eldridge, Richard, s. 1953, jäseneksi 2010, Ph.D.,
Charles and Harriett Cox McDowell Prof. of
Philosophy, Swarthmore College
Enflo, Kerstin Sofia, s. 1978, jäseneksi 2021, Prof. of
economic history, Lund University
Engwall, Gunnel Birgitta, s. 1942, jäseneksi 2014, fil.
dr., Prof., Stockholm University
Engwall, Lars Otto Victor, s. 1942, jäseneksi 1998,
fil.dr., Prof. emer. of business administration,
Uppsala University
Enss, Christian Walter Dietrich, s. 1960, jäseneksi
2016, Dr., Full Professor, Kirchhoff-Institute for
Physics, Heidelberg University
Eriksson, Ove Jörgen, s. 1956, jäseneksi 2014, Prof.,
Stockholm University
Fuglede, Bent, s. 1925, jäseneksi 1980, Dr. phil., Prof.
emer. of Mathematics, University of Copenhagen
Gaddis, John Lewis, s. 1941, jäseneksi 1985, Ph.D.,
Robert A. Lovett Prof. of History, Yale University
Galdia, Marcus, s. 1961, jäseneksi 2017, Dr.phil.,
Dr.iur., Associate Prof. of Law, International
University of Monaco
Garzón Valdés, Ernesto, s. 1927, jäseneksi 1989, Dr.
jur., Dr. h.c. mult., Prof. emer., Johannes Gutenberg
University of Mainz
Gerber, Robert Benny, s. 1944, jäseneksi 2007,
D.Ph., Saerree K. and Louis P. Fiedler Prof. of
Chemistry, Hebrew University, Prof. of Chemistry,
University of California, Irvine
Giron Alconchel, José Luis, s. 1947, jäseneksi 1997,
Doctor en Filologia Hispánica, Catedrático de
Historia de la Lengua Española, Complutense
University of Madrid
Granberg, Hardy B, s. 1943, jäseneksi 1998, Ph.D.,
Professeur agrégé, Univeristé de Sherbrooke
Greenlees, Paul Thomas, s. 1973, jäseneksi 2018,
PhD, Prof. of Physics, University of Jyväskylä
Groten, Erwin, s. 1935, jäseneksi 1997, Dr.-Ing.,
Prof., Darmstadt University of Technology
Hambraeus, Leif Magnus, s. 1936, jäseneksi 1997,
Med.Dr., Prof. emer. human nutrition, Uppsala
University
Heide, Ola Mikal, s. 1931, jäseneksi 1995, Dr. agric.,
Prof. emer. of Botany, Norwegian University of
Life Sciences
Heikkilä, Walter J, s. 1928, jäseneksi 1977, Prof.
emer. of Physics, University of Texas at Dallas
Helenius, Ari, s. 1944, jäseneksi 2003, Ph.D., Prof.
of Biochemistry, ETH Zürich
122 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Hinkkanen, Aimo Heikki Juhani, s. 1958, jäseneksi
2005, fil. toht., Prof. of Mathematics, University
of Illinois at Urbana-Champaign
Holler, Manfred, s. 1946, jäseneksi 2022, Prof. of
economics, University of Hamburg
Holly, Michael Ann, s. 1944, jäseneksi 2011, Ph.D.,
Starr Director of Research and Academic Program,
Sterling and Francine Clark Art Institute
Holmström, Bengt Robert, s. 1949, jäseneksi 2007,
Ph.D., Paul A. Samuelson Prof. of Economics,
Massachusetts Institute of Technology, MIT
Holsti, Kalevi J, s. 1935, jäseneksi 2005, Prof. emer. of
Political Science, University of British Columbia
Hroch, Miroslav, s. 1932, jäseneksi 1996, Ph.D. h.c.,
Ph.D., Dr. Sc., emer. University Prof. of History,
Charles University Prague
Hugdahl, Kenneth, s. 1948, jäseneksi 2002, Ph.D.,
Prof., University of Bergen
Hutcheon, Linda, s. 1947, jäseneksi 2010, Ph.D.,
Prof. emer. of English and Comparative Literature,
University of Toronto
Hånell, Björn Olof, s. 1951, jäseneksi 2014, Dr., Prof.,
Swedish University of Agricultural Sciences
Häyry, Matti, jäseneksi 2005, Dr. Soc. Sci., Prof. of
Philosophy of Management, Aalto University
Hökfelt, Tomas Gustav Magnus, s. 1940, jäseneksi
2018, PhD, Prof. emer. of histology, Karolinska
Institut
Hösch, Edgar Johann, s. 1935, jäseneksi 1996, Dr.
phil., Prof. emer. of history, Ludwig Maximilian
University of Munich
Imahori, Hiroshi, s. 1961, jäseneksi 2018, Prof.,
Kyoto University
Iwaniec, Tadeusz, s. 1947, jäseneksi 2012, Ph.D.,
FiDiPro Prof., University of Helsinki, John
Raymond French Prof. of Mathematics, Syracuse
University
Jacobs, Howard Trevor Howy, s. 1955, jäseneksi
2002, Ph.D., Prof. of Molecular Biology, Tampere
University
Jauho, Antti-Pekka, s. 1952, jäseneksi 2003, Prof. of
Theoretical Nanotechnology, Technical University
of Denmark
Jeltsch, Rolf, s. 1945, jäseneksi 2002, Dr., Full Prof.,
ETH Zürich
Johannessen, Ola M, s. 1938, jäseneksi 1997, Prof.
emer., University of Bergen
Johansen, Hans-Christian, s. 1935, jäseneksi 1997,
Dr. Oecon, Prof. emer. of Economic and Social
History, University of Southern Denmark
Johansson, Bror Henning, s. 1940, jäseneksi 1998,
Ph.D., Prof. emer. of Education, Jönköping
University
Jonson, Mats Sigvard, s. 1947, jäseneksi 2013, Ph.D.,
Prof. of Physics, University of Gothenburg
Jänne, Pasi A, jäseneksi 2016, Prof. of Medicine,
Harvard Medical School
Jänterä-Jareborg, Maarit, s. 1954, jäseneksi 2008,
Jur. dr., Prof. of Private International Law and
International Civil Procedure, Uppsala University
Jäättelä, Marja Helena, s. 1963, jäseneksi 2016, MD,
Ph.D., Head of Research Unit, Danish Cancer
Society Research Center
Kanninen, Markku Tapani, s. 1952, jäseneksi 2004,
Ph. Sci. Agric. For., Prof. of tropical silviculture,
University of Helsinki
Kasimov, Nikolay, s. 1946, jäseneksi 2021, Dean/
President, Faculty of Geography, Moscow State
University
Kenttämaa, Hilkka Inkeri, s. 1954, jäseneksi 2004,
Prof. of Organic and Analytical Chemistry,
Purdue University
Kertész, János, jäseneksi 2021, Dr. rer. nat., D.Sc.,
Prof., Head of Department of Network and
Data Science, Central European University
Klabbers, Johannes Antonius Maria Jan, s. 1963,
jäseneksi 2014, Dr., Academy Prof. (Martti
Ahtisaari Chair), Prof. of International Law,
University of Helsinki
Klingemann, Hans-Dieter Albert Robert, s. 1937,
jäseneksi 1999, Dr. rer. pol., Prof. emer. of Political
Science, Free University of Berlin
Knott, Kim, s. 1955, jäseneksi 2016, Ph.D., Prof. of
Religious and Secular Studies, Lancaster University
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 123
Kolaitis, Phokion Gerasimos, s. 1950, jäseneksi 2007,
Ph.D., Prof. of Computer Science, University of
California, Santa Cruz
Kolstad, Nils Kristoffer, s. 1930, jäseneksi 1998, Dr.
agric., Prof. emer. of Agriculture, Agricultural
University of Norway
Krajcik, Joseph, s. 1952, jäseneksi 2021, Prof., Michigan
State University
Krosby, Hans Peter, s. 1929, jäseneksi 1978, Ph.D.,
Prof. of History, State University of New York
at Albany
Kuich, Werner, s. 1941, jäseneksi 1988, Dr. phil.,
Dr. h.c., Prof. of Mathematics and Theoretical
Informatics, Vienna University of Technology
Kusch, Martin Paul Heinrich, s. 1959, jäseneksi
2008, Dr., Applied Philosophy of Science and
Epistemology, University of Vienna
Kuznetsov, Nikolay, s. 1979, jäseneksi 2020, Dr. Sci.,
Prof. and Head of the Department of Applied
Cybernetics, Saint-Petersburg State University;
Head of the Laboratory of information and
control systems, Russian Academy of Science
Kytö, Merja Maija, jäseneksi 2016, Prof. of English
language, Uppsala University
Landsberg, Joseph John Joe, s. 1938, jäseneksi 1999,
B.Sc, Ph.D., Adjunct Prof., Charles Sturt University
(New South Wales), Prof. emer., The
University of Queensland
Lang, Valter, s. 1958, jäseneksi 2017, Ph.D., Prof. of
Archaeology, University of Tartu and University
of Turku
Lepore, Ernest, s. 1950, jäseneksi 2014, Ph.D., Prof.
of Philosophy, Rutgers University, Center for
Cognitive Science
Levin, Christoph, s. 1950, jäseneksi 2014, Dr. theol.,
Prof. of Old Testament Studies, Ludwig Maximilian
University of Munich
Ley, Steven Victor, s. 1945, jäseneksi 2007, Ph.D.,
Prof. of Chemistry, University of Cambridge
Lloyd, Alan Christopher, s. 1950, jäseneksi 2016, Ph.D.,
Emeritus Prof., University of New England
Löfstedt, Leena, s. 1937, jäseneksi 1995, former Prof.
of Romance Philology, University of Jyväskylä
Marchello-Nizia, Christiane Marie, s. 1941, jäseneksi
2002, Docteur d’ Etat, Prof. emer., École
normale supérieure de Lyon
Martin, Gaven John, s. 1958, jäseneksi 2016, Ph.D.,
Distinguished Professor of Mathematics, Massey
University
Maurer, Hermann, s. 1941, jäseneksi 1996, Dr., Prof.
emer., Graz University of Technology
McLerran, Larry, s. 1949, jäseneksi 2000, Senior
Scientist, Brookhaven National Laboratory
McMahon, April Mary Scott, s. 1964, jäseneksi 2008,
Ph.D., Vice-President for Teaching, Learning and
Students, University of Manchester
Mieder, Wolfgang, s. 1944, jäseneksi 1996, Dr., Prof.
of German and Folklore, University of Vermont
Mitra, Sanjit Kumar, s. 1935, jäseneksi 2013, Ph.D.,
Research Prof. of Electrical and Computer Engineering,
University of California, Santa Barbara
Moen, Asbjörn, s. 1944, jäseneksi 2006, D.Phil.,
Prof. in Vegetation Ecology and Conservation
Biology, Norwegian University of Science and
Technology
Mondada, Lorenza, s. 1963, jäseneksi 2017, Prof.
Dr. Dr. h.c., Full Prof. of general linguistics and
French linguistics, University of Basel
Moore, John C, jäseneksi 2016, Prof., Beijing Normal
University and University of Lapland
Morrill, John Stephen, s. 1946, jäseneksi 2002,
D.Phil., D.Litt., F.B.A, Prof. of British and Irish
History, University of Cambridge
Motohashi, Yoichi, s. 1944, jäseneksi 1999, Ph.D.,
Ph.D. h.c. (University of Turku), Prof. of Mathematics,
Nihon University
Muglia, Louis Joseph, s. 1959, jäseneksi 2020, MD,
PhD, President and CEO, Burroughs Wellcome
Fund, Adj. Prof. of pediatrics, University of
Cincinnati
Nakajima, Hiroshi, s. 1923, jäseneksi 1984, Ed. D.
(Hon.), Prof. emer. of Education, Waseda University
Nembach, Ulrich Reinhard, s. 1935, jäseneksi 1997,
Dr. theol., Dr. iur., Prof. emer. of practical theology,
University of Göttingen
124 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Niemann, Hermann Michael, s. 1948, jäseneksi 2000,
Dr. theol.habil., Prof. of Old Testament Studies
and Biblical Archaeology, Rostock University
Niemi, Richard Gene, s. 1941, jäseneksi 2002, Ph.D.,
Don Alonzo Watson Prof. of Political Science,
University of Rochester
Nilsson, Lars-Göran, s. 1944, jäseneksi 1993, Prof.
of Psychology, Stockholm University
Noble, Allen G, s. 1930, jäseneksi 2000, Distinguished
Prof. emer. of Geography and Planning,
University of Akron
Norris, Margot, s. 1944, jäseneksi 2008, Ph.D.,
Chancellor’s Prof. of English and Comparative
Literature, University of California, Irvine
Nurmikko, Arto Veikko, s. 1945, jäseneksi 2010,
Ph.D., Herbert Ballou University Prof. of Engineering
and Physics, Brown University
Olesen, Jens Ejnar, s. 1950, jäseneksi 2003, Dr. phil.,
Prof. of Nordic History, Ernst-Moritz-Arndt
University Greifswald
Opgenoorth, Hermann Josef, s. 1951, jäseneksi 1997,
Prof., Swedish Institute of Space Physics
Ott, Hans Rudolf, s. 1940, jäseneksi 2005, Prof.
emer. of physics, ETH Zürich
Ottersen, Ole Petter, s. 1955, jäseneksi 2017, MD,
Ph.D., Prof., Rector, Karolinska Institute
Pickett, George Richard, s. 1939, jäseneksi 1998,
D.Phil., Prof. of Low Temperature Physics,
Lancaster University
Pulkkinen, Antti, s. 1974, jäseneksi 2022, Director
of the Heliophysics Science Division, NASA
Goddard Space Flight Center
Reedijk, Jan, s. 1943, jäseneksi 1997, Prof. of Chemistry,
Leiden Institute of Chemistry
Reimann, Hans-Martin, s. 1941, jäseneksi 1994,
Prof. emer. of Mathematics, University of Bern
Rieger, Bernhard, s. 1959, jäseneksi 2008, Dr.,
WACKER-Chair of Macromolecular Chemistry,
Director of Institute of Silicon Chemistry, Technical
University of Munich
Risku, Hanna Maria, s. 1967, jäseneksi 2016, Dr.,
University Prof., Department of Translation
Studies, University of Vienna
Robinson, Douglas Jack, s. 1954, jäseneksi 2020,
PhD, Prof. of translating and interpreting,
Chinese University of Hong Kong
Rojas, Orlando, s. 1962, jäseneksi 2017, Ph.D., Prof.
of Biobased Materials, Aalto University
Romaine, Suzanne, s. 1951, jäseneksi 2010, Ph.D.,
Merton Prof. emer. of English Language, University
of Oxford
Rose, Richard, s. 1933, jäseneksi 1985, D.Phil., FBA,
Director, Centre for the Study of Public Policy,
Prof. of Politics, University of Strathclyde
Rozenberg, Grzegorz, s. 1942, jäseneksi 1984, Prof.
of Computer Science, Leiden University
Ruin, Olof Kristian, s. 1927, jäseneksi 1982, Ph.D.,
Lars Hierta prof. emer. of Government, Stockholm
University
Ruud, Kenneth, s. 1969, jäseneksi 2014, Dr. Philos.,
Prof., University of Tromsø - The Arctic University
of Norway
Saari, Donald Gene, s. 1940, jäseneksi 2009, Ph.D.,
Distinguished Prof. of Mathematics and Economics,
University of California, Irvine
Saarma, Mart, s. 1949, jäseneksi 2000, Ph.D., Director,
Finnish Centre of Excellence in Molecular
and Integrative Neuroscience, Prof., University
of Helsinki
Salomaa, Kai Tapani, jäseneksi 2017, Ph.D., Full
Prof., Queen’s University
Sanaev, Victor Georgievich, s. 1956, jäseneksi 2013,
Dr. Sc. (Tech.), Rector, Moscow State Forest
University
Sannino, Francesco, s. 1968, jäseneksi 2015, Ph.D.,
Director, Prof., University of Southern Denmark
Satz, Helmut, s. 1936, jäseneksi 1994, Dr. rer. nat.,
Prof. emer. of Physics, University of Bielefeld
Schneider, Barbara, s. 1946, jäseneksi 2017, Ph.D.,
John A. Hannah University Distunguished
Prof., Michigan State University
Schulze, Winfried, s. 1942, jäseneksi 2000, Dr. phil.,
Prof. emer., Ludwig Maximilian University of
Munich
Schwerdtfeger, Peter, s. 1955, jäseneksi 2022, Prof.
of theoretical chemistry, Massey University
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 125
Scott, Dana Stewart, s. 1932, jäseneksi 1976, Ph.D.,
Prof. emer. of Computer Science, Mathematical
Logic and Philosophy, Carnagie Mellon
University
Shaikh, Naz Ahmed, s. 1939, jäseneksi 1998, Dr.
phil., Docent, Director of Geological Survey of
Sweden, retired
Shallit, Jeffrey Outlaw, s. 1957, jäseneksi 2020, PhD,
Prof., School of Computer Science, University
of Waterloo
Shanmugalingam, Nageswari, jäseneksi 2021, PhD,
Prof. of mathematics, University of Cincinnati
Sixta, Herbert, s. 1954, jäseneksi 2022, Prof. of forest
products technology, Aalto University
Smend, Rudolf, s. 1932, jäseneksi 1994, Prof. emer.
of biblical exegetics, University of
Göttingen
Smith, Carsten, s. 1932, jäseneksi 1985, Dr. jur.,
former Chief Justice of the Supreme Court of
Norway
Spence, John Richard, s. 1948, jäseneksi 2003, Prof.
of Insect Ecology, University of Alberta
von Staden, Heinrich, s. 1939, jäseneksi 2005, Prof.
of Classics and History of Science, Princeton
University
Strömholm, Stig Fredrik, s. 1931, jäseneksi 1980, Jur.
Dr., Dr. jur., Prof. emer. of Private and Private
International Law, Rector emer.,
Uppsala University
Stump, Eleonore, s. 1947, jäseneksi 1999, Ph.D.,
Robert J. Henle Prof. of Philosophy, Saint Louis
University
Svensson, Lars Erik Oskar, s. 1947, jäseneksi 1998,
Ph.D., Prof. of economics, Stockholm School of
Economics
Takala, Irina, jäseneksi 2018, Ph.D., Petrozavodsk
State University
Teisseyre, Roman Marian, s. 1929, jäseneksi 1979,
Ph.D., Prof. emer., Institute of Geophysics, Polish
Academy of Sciences
Terhart, Ewald, s. 1952, jäseneksi 2004, Prof. Dr.
phil., Prof. für Schulpädagogik und Allgemeine
Didaktik, University of Münster
Tiedemann, Jörg, s. 1972, jäseneksi 2019, Prof. of
language technology, University of Helsinki
Troe, Hans Jürgen, s. 1940, jäseneksi 2012, Prof.
Dr. Dr.h.c.mult., Prof. emer. and Niedersachsen
Prof. of Physical Chemistry, University of
Göttingen, retired Director at the Max Planck
Institute for Biophysical Chemistry
Wadhams, Peter, s. 1948, jäseneksi 2006, Prof. of
Ocean Physics, Head of the Polar Ocean Physics
Group, University of Cambridge
Weiner, Bernard, s. 1935, jäseneksi 2001, Dr., Distinguished
Prof. of Psychology, University of
California, Los Angeles
Welker, Michael Armin, s. 1947, jäseneksi 2008,
Dr. theol., Dr. phil., Prof. of Systematic Theology
and Director of the Research Center for
International and Interdisciplinary Theology,
University of Heidelberg
Vermeer, Martinus Martin, s. 1953, jäseneksi 1993,
Ph.D., Prof. of geodesy, Aalto University
Vilonen, Kari Kaleva, s. 1955, jäseneksi 2004, Ph.D.,
Prof. of Mathematics, University of Melbourne
Wingfield, Michael J, s. 1954, jäseneksi 2016, Director,
Prof., University of Pretoria
Volkov, Mikhail, s. 1955, jäseneksi 2017, D.Sc., Head
of the Chair of Algebra and Theoretical Computer
Science, Ural Federal University
Volovik, Grigory E, s. 1946, jäseneksi 2001, Dr.,
Visiting Prof., Aalto University
Ziolkowski, Jan Michael, s. 1956, jäseneksi 2020,
Arthur Kingsley Porter Prof. of Medieval Latin,
Harvard University
Öhrn, Nils Yngve, s. 1934, jäseneksi 1982, Ph.D.,
Prof. emer. of Chemistry and Physics, University
of Florida
Österberg, Eva, s. 1942, jäseneksi 1993, Prof. emer.
of History, University of Lund
126 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
MUISTO-
KIRJOITUKSET
Tiedeakatemioiden pitkä
perinne julkaista muistokirjoituksia
jäsenistään juontaa
juurensa aina 1600-luvulle.
Myös Suomalainen Tiedeakatemia
on perustamisestaan
alkaen julkaissut
muisto kirjoituksia.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 129
Antti Ahlström
* 27.1.1939 † 22.2.2022
Ravitsemustieteen emeritusprofessori,
innostava opettaja ja ravitsemuspolitiikan
asiantuntija Antti Gustav Ahlström kuoli
Nurmijärvellä 22. helmikuuta 2022. Hän
oli 83-vuotias, syntynyt Helsingissä 27.
tammikuuta 1939.
Antti Ahlström opiskeli ravintokemiaa
Helsingin yliopistossa ja teki toisen maisteritutkinnon
Yhdysvalloissa (Massachusetts
Institute of Technology). Hän toimi apulaisprofessorina
Helsingin yliopistossa vuosina
1971–1974 ja Tampereen yliopistossa
1974–1977. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen
professoriksi Antti Ahlström
valittiin vuonna 1977 ja tästä tehtävästä
hän jäi eläkkeelle vuonna 2002. Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi Antti Ahlström
kutsuttiin vuonna 1991.
Ahlströmin edeltäjä oli Paavo Roine,
ensimmäinen ravitsemustieteen professori
Suomessa ja A. I. Virtasen läheinen työtoveri.
Ahlström astui siis suuriin saappaisiin.
Sopeutumista auttoi ainakin se, että hän
peri Roineen komean, puisen työpöydän –
tästä Ahlström oli aidosti ylpeä.
Ahlström tutki väitöskirjassaan raudan
aineenvaihduntaa rottamallissa, mutta
professorina hän kiinnostui ravitsemuksen
yhteiskunnallisesta merkityksestä ja
erityisesti ravitsemuspolitiikasta. Myös
opettamisesta hän piti paljon, ja hän olikin
loistava, hauska ja laajasti asioita taustoittava
luennoitsija. Erityisen suosittu oli
Ahlströmin pitämä ravitsemustieteen
peruskurssi.
Leppoisan ja joskus veijarimaisenkin
olemuksen takana Ahlströmistä löytyi kuitenkin
tarkka perinteitä ja sääntöjä kunnioittava
puoli. Väitteleville ravitsemustieteen
opiskelijoille hän aina tähdensi, että
lectio precursoriassa ei keskitytä oman työn
tuloksiin, vaan väitöskirja on osattava
sijoittaa laajempaa kehykseen. Hän myös
muistutti väittelijää, että karonkkapuhe
aloitetaan kiittämällä yliopistoa.
Jäätyään eläkkeelle Ahlström innostui
opiskelemaan Taideteollisen korkeakoulun
visuaalisen kulttuurin maisteriohjelmassa.
Hän suunnitteli etenevänsä tässä väitöskirjaan
saakka, mutta se jäi haaveeksi. Hän oli
myös vahvasti mukana Helsingin yliopiston
maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan
historian kirjoittamisessa.
Ahlström asui pitkään Nurmijärven
Klaukkalassa vaimonsa Liisan kanssa.
Heillä oli kuusi lasta. Kotona oli tilaa Ahlströmin
yhdelle tärkeälle harrastukselle:
hän keräili vanhoja hevoskärryjä. Kotikeittiössään
hän myös leipoi mielestään maailman
parhaita ohrarieskoja.
130 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Ahlström oli hyvin isänmaallinen ja
reserviupseeritoiminta oli hänen sydäntään
lähellä. Hän toimi aktiivisesti myös
muissa järjestöissä, kuten Suomen Kulttuurirahastossa.
Täyttäessään 60 vuotta vuonna 1999
Ahlström totesi Helsingin Sanomien haastattelussa
”Meillä erilaisia ravintoaineisiin ja terveyteen
liittyviä asioita käsitellään poikkeuksellisen
paljon esimerkiksi tiedotusvälineissä.
Nopeasti uutisoidussa asiassa on yleensä pikkiriikkinen
linkki ravitsemukseen, mutta sitä
ei suhteuteta kokonaisuuteen”. Tämä
havainto ei ole muuttunut 23 vuodessa.
Mikael Fogelholm, Marja Mutanen
ja Riitta Freese
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 131
Risto Alapuro
* 28.4.1944 † 6.12.2022
Helsingin yliopiston sosiologian emeritusprofessori
Risto Alapuro kuoli itsenäisyyspäivän
iltana vuonna 2022 Helsingissä pitkäaikaiseen
sairauteen 78-vuotiaana. Hän
teki merkittävän, yli 50-vuotisen uran tutkijana,
opettajana ja professorina Helsingin
ja Jyväskylän yliopistoissa. Alapuro oli Suomen
tunnetuimpia sosiologeja ja historiallisen,
poliittisen ja vertailevan sosiologian
uranuurtaja.
Alapuro aloitti yliopisto-opinnot Helsingin
yliopistossa vuonna 1964 valmistuen
valtiotieteiden maisteriksi 1967 ja tohtoriksi
1973. Väiteltyään hän toimi Helsingin yliopistossa
tutkijana ja opettajana sekä Suomen
Akatemian nuorempana ja vanhempana
tutkijana. Jyväskylän yliopiston sosiologian
professorin virkaan Alapuro
nimitettiin vuonna 1986. Helsingin yliopiston
professoriksi hän tuli vuonna 1991. Hän
toimi akatemiaprofessorina vuosina 2005–
2009 ja jäi eläkkeelle vuonna 2010.
Alapuron kansainvälinen suuntautuminen
ilmeni hakeutumisena pitkiin tutkijavierailuihin.
Hän oli stipendiaattina Michiganin
yliopistossa vuosina 1973–1974 ja
tutkijana Pariisin École des hautes études
en sciences socialesissa 1980–1981, Suomen
historian ja kulttuurin vierailevana
professorina Pariisin yliopistossa (III)
1985–1987 ja 1999–2000. Moskovassa ja
Leningradissa hän oli vierailevana tutkijana
1990–1991.
Alapuron väitöskirja Akateeminen Karjala
Seura. Ylioppilasliike ja kansa 1920-ja
1930-luvulla on perusteellinen kuvaus
AKS:n ideologiasta, toiminnasta ja jäsenistöstä.
Teos herätti huomiota ja sen historiallissosiologinen
tutkimusote toimi myöhemmin
esikuvana monille tutkijoille.
Alapuro osallistui myös sosiologian
perusoppikirjojen kirjoittamiseen. Hän oli
yhtenä toimittajana ja kirjoittajana vuonna
1973 ilmestyneessä teoksessa Suomalaisen
sosiologian juuret ja sen toisessa painoksessa
Suomalaisen sosiologian historia
vuonna 1992. Hän oli yksi toimittajista ja
kirjoittajista myös vuonna 1980 ilmestyneessä
oppikirjassa Suomalaiset. Yhteiskunnan
rakenne teollistumisen aikana. Sen
neljäs uudistettu painos ilmestyi 1985.
1980-luvulla Alapuro aloitti keskeisten
yhteiskunnallisten järjestöjen, kansanliikkeiden
ja kansakuntien synnyn aiheuttamien
muutosten tutkimisen. Vuonna 1987
hän julkaisi tutkimusalueen suomalaisen
perusteoksen Kansa liikkeessä yhdessä
Ilkka Liikasen, Kerstin Smedsin ja Henrik
Steniuksen kanssa. Myöhemmin hän jatkoi
tämän aihealueen käsittelyä ana-
132 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
lyyseillä muista Pohjoismaista ja kehityksestä
Venäjällä.
Kansainvälisen maineensa Alapuro loi
kansalaissotaa koskevalla, Yhdysvalloissa
vuonna 1988 ilmestyneellä teoksellaan
State and Revolution in Finland. Tutkimuksen
kohteena ovat erityisesti vallankumousyrityksen
rakenteelliset ja ideologiset
edellytykset. Suomen kehitystä verrataan
itäisen Euroopan vallankumousliikkeisiin.
Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 2017 Alapuron
pojan, Mikko Alapuron, käännöksenä.
Risto Alapuro kirjoitti suomennokseen
jälkikirjoituksen, jossa hän arvioi
teosta, sen virikkeitä ja vastaanottoa. Hän
kertoo, että kirjan synnyn kannalta stipendiaattivuosi
Michiganin yliopistossa oli
”onnenpotku”. Historiallisen sosiologian
suuret nimet Charles Tilly ja Immanuel
Wallerstein tulivat siellä tutuiksi. Kirja teki
Alapurosta kansainvälisesti tunnetun historiallisen
ja vertailevan sosiologian edustajan.
Historiallisen makrososiologian ohella
Alapuro oli kiinnostunut myös mikrohistoriasta
ja yksilöiden sosiaalisten verkostojen
tutkimuksesta. Vuonna 1994 ilmestynyt
tutkimus Suomen synty paikallisena
ilmiönä 1890–1933 analysoi yhden kunnan,
Huittisten, sosiaalista rakennetta ja eri
ryhmien reaktioita taloudellissosiaalisiin
muutoksiin, niiden toimintaan kansalaissodassa
ja itsenäisen Suomen rakentamisessa.
Alapuron analyysit historian makro- ja
mikrotasoisista ilmiöistä ja kehityskuluista
lähensivät historia- ja yhteiskuntatieteitä.
Alapuron välittävä vaikutus historian ja
sosiologian suhteeseen käy hienosti ilmi
hänelle omistetussa juhlakirjassa Between
Sociology and History: Essays on Microhistory,
Collective Action, and Nation-Building
(2004).
Vaikutteet sosiaalisten verkostojen tutkimiseen
tulivat Ranskasta yhteistyössä
mikrohistorioitsija Maurizio Gribaudin ja
hänen tutkimusryhmänsä kanssa. Alapuro
osallistui Gribaudin johtamaan laajaan
eurooppalaiseen tutkimushankkeeseen ja
toi ammattiryhmien verkostojen tutkimuksen
suomalaiseen sosiologiaan.
Yhdessä ryhmänsä kanssa hän tutki
ammattiryhmien verkostoja eri maissa.
Tästä tutkimussuuntauksesta valmistui
Alapuron ohjauksessa useita väitöskirjoja.
Tutkimusyhteistyö erityisesti Markku
Lonkilan kanssa jatkui pitkään.
Venäjä oli yksi Alapuron keskeisistä tutkimuskohteista.
Hän julkaisi useita venäläisen
yhteiskunnan ongelmia kuvaavia
artikkeleita ja toimitti yhdessä Oleg Kharkhordinin
kanssa vuonna 2011 teoksen
Political Theory and Community-Building
in Post-Soviet Russia.
Viimeiseksi Venäjää koskevaksi julkaisuksi
jäi vuosien 1990–1991 vierailun
aikana syntyneiden päiväkirjojen toimittaminen
teokseksi Vallankumouksessa. Moskovan
päiväkirjat 1990–1991. Teos ilmestyi
vuonna 2021.
Neuvostoliiton murtumisen lisäksi Alapuro
seurasi 1980–90-lukujen taitteessa
kiinteästi toista lähinaapuria, Viroa, ja teki
merkittävää yhteistyötä virolaisten kollegojen
kanssa. Alapuro oli mukana järjestämässä
suomalaisissa yliopistoissa luentoja
Viron poliittisista liikkeistä. Yhdessä virolaisten
tutkijoiden kanssa Alapuro tutki
postkommunistisen Viron kansalaisyhteiskuntaa
mikronäkökulmasta.
2000-luvun taitteessa Alapuro suuntautui
verkostoista takaisin kansalaisyhteiskuntien
makro- ja mikrotason prosesseihin
ja kehitykseen. Ensin akatemiahankkeen
ja sen jälkeen akatemiaprofessuurin
turvin Alapuro perusti uuden tutkimus-
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 133
ryhmän, koordinoi pohjoismaista yhteistyötä
ja avasi uusia väyliä tutkimusyhteistyöhön
Ranskassa. Näistä hankkeista syntyi
muun muassa Henrik Steniuksen
kanssa toimitettu teos Nordic Associations
in a European Perspective: European Civil
Society (2010). Samana vuonna valmistui
Alapuron ohjauksessa kaksi väitöskirjaa,
jotka jatkoivat hänen tutkimusohjelmaansa
kansalaisyhteiskunnan ja demokratian
edellytyksistä. Kansalaisyhteiskuntatutkimuksessa
virisi merkittävää uutta
yhteistyötä ranskalaisen sosiologian kanssa
Alapuron kohdattua Laurent Thévenot’n,
ranskalaisen pragmatismin keskeisen vaikuttajan.
Thévenot’n, Alapuron ja tutkimusryhmän
yhteistyön seurauksena
oikeuttamisteoria ja Thévenot’n sitoumusten
sosiologia on saanut kantavuutta suomalaisessa
poliittisessa sosiologiassa.
Alapuro oli mukana toimittamassa
lukuisia teoksia. Hänen artikkelituotantonsa
oli runsaslukuinen ja hyvin monipuolinen.
Artikkeleita ja kirjoituksia ilmestyi
kaikkiaan kuudella eri kielellä. Suomenkielistä,
kansallista politiikkaa,
älymystöä ja yhteiskunnallista ajattelua
luotaavista artikkeleista hän kokosi vuonna
1997 kirjoituskokoelman Suomen älymystö
Venäjän varjossa.
Risto Alapuro oli pidetty professori. Hän
ohjasi joukon korkeatasoisia väitöskirjoja
vaatimalla huolellista perehtymistä kirjallisuuteen,
käytettyjen aineistojen perusteellista
analysointia ja tukemalla tekijöitä tinkimättömästi.
Ohjaussuhteet johtivat usein
elinikäiseen ystävyyteen. Monista hänen
oppilaistaan tuli professoreita. Lukuisat kollegat
arvostivat Alapuron rakentavaa ja
hyväntahtoista, ihmiset huomioivaa otetta
niin opetuksen kuin yliopiston hallintotehtävien
parissa.
Alapuro oli kysytty asiantuntija tieteellisissä
lehdissä, väitöskirjojen esitarkastajana
ja vastaväittäjänä sekä asiantuntijana
professorien virkojen täytössä.
Sosiologia-lehden päätoimittajana hän
toimi 1979–1980. Alapuro kuului Koneen
Säätiön hallitukseen vuosina 1995–2014.
Suomen Historiallisen Seuran jäseneksi
hänet kutsuttiin 1980. Academia Europaean
jäsen hän oli vuodesta 1998. Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi hän
tuli vuonna 1993.
Risto Alapuron ykkösharrastus oli koripallo
koulupojasta eläkevuosiin. Hän pelasi
pitkään Helsingin Jyryssä ja myöhemmin
Suomen 70-vuotta täyttäneiden maajoukkueessa
sekä seurasi intensiivisesti Suomen
maajoukkueen otteluja. Viimeisin maajoukkueen
kannustusmatka suuntautui
syksyllä 2022 Prahaan. Koripallon lisäksi
Alapuro oli intohimoinen elokuvaharrastaja
ja osallistui monet kerrat Sodankylän
elokuvajuhlille. Vapaa-aikaan kuuluivat
myös kaunokirjallisuus ja musiikki. Hän
rakasti pitkiä iltoja hyvässä seurassa ja viihtyi
Pariisissa, josta tuli vuosien saatossa toinen
kotikaupunki.
Keskustelutoverina ja ystävänä Risto
oli auttavainen, älykäs, monipuolinen,
hienotunteinen ja ystävällinen. Häntä jäivät
kaipaamaan elämänkumppani Dominique
Pelou, pojat Aappo Kähönen ja
Mikko Alapuro sekä suuri joukko työtovereita
ja ystäviä.
Matti Alestalo, Eeva Luhtakallio
ja Hannu Uusitalo
134 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Henry Bacon
* 4.12.1957 † 25.11.2022
Professori Henry Bacon aloitti teatteritieteen
ja musiikkitieteen opiskelun Helsingin
yliopistossa vuonna 1986. Hän oli jo ennen
sitä opiskellut Tampereen teknillisessä korkeakoulussa
ja osallistunut aktiivisesti ylioppilaiden
järjestötoimintaan sekä täysin kaksikielisenä
myös hankkinut virallisen englantilaisen
todistuksen pätevyydestään
englannin opettajana. Tuohon aikaan teatteritieteen
opintovaatimuksiin sisältyi muutaman
opintoviikon laajuinen valinnainen
elokuvantutkimuksen osio, mutta arvelen
Baconin valintojen perustuneen oopperaa
koskevaan kiinnostukseen. Elokuvantutkimus
nousi keskeiseksi viimeistään graduvaiheessa,
mutta Bacon ei työntänyt sivuun
kiinnostusta oopperaan. Aikaisemman
kokemuksensa, tiedonhalunsa ja kielitaitonsa
ansiosta Henry Bacon eteni opinnoissaan
tehokkaasti, ja valmistui filosofian kandidaatiksi
toukokuussa 1990 ja lisensiaatiksi
saman vuoden syksyllä. Vuonna 1994 hän
väitteli filosofian tohtoriksi.
Tulin itse hoitamaan teatteritieteen
apulaisprofessuuria kaksi vuotta Baconin
opintojen alkamisen jälkeen, aluksi vuoden
määräaikaisilla kiinnityksillä ja 1990-luvun
alun laman päätyttyä vakinaisesti. Teatteritiede
oli huonosti resursoitu, mikä koski
myös tiedollisia voimavaroja, mutta oppiaineessa
löytyi ymmärrystä yliopistosta täysin
puuttuvaa elokuvatutkimusta kohtaan.
Alkuvuosina Bacon oli opiskelija, mutta
myös merkittävä vaikuttaja pyrittäessä
lisäämään elokuvaopintoja olemassa oleviin
kehyksiin. Hänen opintojaan suunniteltaessa
hyödynnettiin kaikki mahdollisuudet
valita elokuvaan liittyvä suoritus, ja
hänen opinnäytteensä keskittyivät elokuvaan.
Bacon etsi itse tutkijakoulutuksen
vaatimat elokuvan asiantuntijaverkostot.
Elokuva- ja televisiotutkimuksen asema
itsenäisenä tutkimusalanaan oli 1990-luvun
alun Suomessa vaatimaton, vaikka alaa tutkittiin
ansioituneesti yksittäisissä hankkeissa
eri oppiaineiden puitteissa. Turun yliopistossa
elokuva- ja televisiotiede oli oma oppiaineensa
1990-luvun alusta, mutta vuosituhannen
vaihteessa se fuusioitui viestinnän ja
puheopin kanssa mediatutkimukseksi.
Henry Baconin uralla merkittäväksi muodostui
Oulun yliopisto, missä hän opetti
ensin yliassistenttina ja sitten apulaisprofessorina
elokuvaopintoja syksystä 1994 elokuuhun
1998 ja laati alan perus- ja aineopintojen
opintokokonaisuuden. Vuonna 1995
hänet nimitettiin teatteritieteen dosentiksi
Helsingin yliopistoon, ja käytännössä kaikki
tuon oppiaineen elokuvaan ja televisiotutkimukseen
liittyvä sisältö siirtyi hänen
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 135
hoitoonsa. Elokuva-arkiston läheisyys tuki
Helsingin yliopiston opetusta merkittävällä
tavalla, ja Baconin siirtyminen Oulun jälkeen
arkistoon tutkijaksi ja projektinjohtajaksi
lähensi näitä kahta entisestään.
1990-luvun alussa Henry Bacon kuului
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan aktiiviseen
elokuvakerhoon, jonka pitkän tähtäimen
tavoitteena oli saada elokuva- ja televisio-opinnot
omaksi aineekseen. Laman
alkaessa teatteritieteenkään asema ei ollut
täysin turvattu. Suora tie oppiaineeksi oli
utopiaa, vaikka elokuvatutkimuksen tärkeys
hyväksyttiin yleisesti, samoin tarve saada eri
aloille hajaantuneille opinnoille alaa laajasti
seuraava tukipiste. Opiskelijoiden kanssa
käydyissä neuvotteluissa edettiin ajatuksella
”mikä ei ole kiellettyä kannattaa ottaa harkittavaksi”.
Ensimmäinen askel itsenäistymiseen
oli kymmenen opintoviikon elokuva-
ja televisiotutkimuksen kokonaisuus,
joka voitiin sijoittaa pääaineesta erillisenä
osiona eri aineiden tutkintoon. Elokuvaan
erikoistuneiden suoritukset ja opinnäytteet
upotettiin teatteritieteen opintoihin. Eteneminen
kohti omaa ainetta oli hidasta eikä
asema juuri muuttunut virallisesti, mutta
taideaineiden yhdistyessä taiteiden tutkimuksen
laitokseksi vuosikymmenen lopulla
elokuva- ja televisiotutkimus profiloitui
aikaisempaa selvemmin yhdeksi osaksi taideaineiden
kokonaisuutta. Baconin oman
työn ja muutamien muiden elokuvantutkijoiden
ansiosta opetuksen tasosta vastasivat
pätevät asiantuntijat. Väitöskirjatutkijat
joutuivat edelleen väittelemään ja maisterit
kirjoittamaan tutkielmansa teatteritieteen
nimissä, mutta tutkijakoulutus oli vahvasti
elokuvatutkimuksen käsissä.
Nopeasti akateemiseen tutkijayhteisöön
noussut Henry Bacon oli keskeinen vaikuttaja
prosessissa, joka päättyi lopulta vuonna
2004 elokuva- ja televisiotutkimuksen professorin
viran perustamiseen, Baconin valintaan
professoriksi ja toiminnan käynnistämiseen
Helsingin yliopistossa. Oppiaine sai
viisivuotisen pooliprofessuurin, joka vakinaistettiin
myöhemmin. Sen laajuudeksi
määriteltiin aineopinnot.
Henry Bacon oli opettanut valmistumisestaan
saakka omassa yliopistossaan, Sibelius-Akatemiassa,
Oulun yliopistossa ja
muuallakin ja vaikuttanut alan suosioon
opiskelijoiden piirissä. Jo taiteiden tutkimuksen
laitoksen elokuva- ja televisiotutkimuksen
suppean opintokokonaisuuden
menestys oli vankka, ja ajan kuluessa elokuvatutkimuksen
vuosittaisten opintopisteiden
korkea määrä auttoi koko tiedekuntaa
tulostavoitteiden saavuttamisessa ja siis
talouden tasapainottamisessa. Tiedekunnan
päätöksenteko ei silti edennyt voimavarojen
ja tulosten vertailun pohjalta. Vaikka oppiaine
saavutti vuonna 2017 pääaineen aseman
taiteiden tutkimuksen opintosuuntana,
Bacon sai vain lyhyeksi ajaksi rinnalleen
lehtorin ja riittäviä resursseja. Oppiaine
joutui 2020-luvun taitteessa uudelleen
kamppailemaan olemassaolostaan, kunnes
Koneen säätiön lahjoitus pelasti tilanteen.
Tosin professuurin alan määrittely audiovisuaaliseksi
kulttuuriksi saattaa johtaa Turun
tapaan elokuvataiteen tutkimuksen aseman
sivuuttamiseen. Kehitys kokonaisuudessaan
kertoo Baconin yliopistouran muodostuneen
merkittävistä voitoista ja jatkuvasta
kamppailusta. Hän edusti omalla persoonallaan
elokuvan ja television tutkimuksen keskusta
laajan asiantuntemuksensa, koti- ja
ulkomaisten verkostojensa, innostavan opetuksensa
ja erityisesti runsaan oman tutkimuksensa
ansiosta. Henry Bacon valittiin
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi
vuonna 2008.
Tunnettuani Henry Baconin ja hänen
työnsä usean vuosikymmenen ajan muis-
136 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
tan hänet silti erityisesti itsenäisenä tutkijana,
joka hoiti yhteyksiään yhtä lailla julkaisemalla
kirjoja ja artikkeleita kuin osallistumalla
aktiivisesti keskusteluihin
kongresseissa ja vierailuilla. Hän julkaisi
kirjan – suomeksi tai englanniksi – parin
vuoden välein, ja samanaikaisesti ilmestyi
artikkeleita ja kokoomateosten lukuja
tasaiseen tahtiin. Tapahtumien lukuisuudesta
päätellen hän oli erityisen innostunut
järjestämään seminaareja ja tutkimuksellisia
keskusteluja. Julkaisuissa näkyy laaja
kiinnostus taiteisiin ja niitä yhdistäviin
menetelmällisiin ja teoreettisiin kysymyksiin.
Bacon tutki laajoja linjoja mutta
perehtyi myös kiinnostaviin yksityiskohtiin,
ja hän uskalsi vetää johtopäätöksiä ja
tehdä omia tulkintojaan. Hän kirjoitti yhtä
lailla kollegoille ja suurelle yleisölle.
Tutkijan ura alkaa yleensä väitöskirjasta,
mutta Henry Bacon ehti jo ennen sitä julkaista
lisensiaatintutkimuksen aihetta jatkavan
laajan teoksen Luchino Viscontin elämästä
ja elokuvista nimellä Tiikerikissan
aika (1992). Vuonna 1998 siitä ilmestyi Visconti-tutkijoiden
piirissä kiitetty, laajennettu
englanninkielinen painos Luchino Visconti
– Explorations of Beauty and Decay.
Väitöskirja Continuity and Transformations.
The Influence of Literature and
Cinema as a Process of Cultural Continuity
and Renewal (1994) eteni samasta aiheesta
mutta laajeni teoreettisiin pohdintoihin elokuvan
suhteesta muihin taiteisiin, adaptaation
merkitykseen ja ajankohtaisten tutkimussuuntausten
hyödyntämiseen ja arviointiin.
Seuraava teos oli yllätys, mutta
väistämättä pitkäaikaisen perehtymisen
tulos, Oopperan historia (1995), koostui 672
sivusta, joiden 26 lukua sisälsivät katsauksen
oopperan suuntauksiin ja teoksiin esihistoriasta
alkaen ja päättyen toisen maailmansodan
jälkeiseen aikaan. Teos syntyi yliopisto-opettajalle
ominaiseen tapaan rinnan
suositun luentosarjan kanssa.
Henry Bacon tarkasteli elokuvaväkivallan
lumon syntymistä teoksessa The Fascination
of Film Violence (2015). Seuraavana
vuonna hänen toimittamanaan ilmestynyt
Finnish Cinema: A Transnational Enterprise
oli hänen johtamansa taiteiden tutkimuksen
laitoksen vuosien 2012–2014 akatemiahankkeen
”Suomalaisen elokuvan
transnationaalinen historia” loppujulkaisu.
Viimeisiin julkaisuihin kuuluu myös kirja
The Films of Teuvo Tulio: An Excessive Outsider
(2020), vaikuttavia ekspressiivisiä
elokuvia luoneesta alkuaan latvialaisesta
taiteilijasta. Seuraavaa teosta emme ehkä
saa enää nähdä, vaikka eläkkeelle juuri siirtyneen
professorin pöydälle on oletettavasti
jäänyt runsaasti uusia hankkeita.
Henry Baconin lukuisasta tuotannosta
on erityisesti mainittava valtionpalkinnon
saanut Seitsemäs taide. Elokuva ja muut taiteet
(2005), joka heijastaa kirjoittajansa pyrkimystä
nähdä elokuva osana laajempaa taiteen
kenttää – ja kenties samalla osoittaa
oma kuuluminen tuohon kenttään. Kirjasta
sai nimensä Baconin ystävien ja kollegojen
onnittelukirja 60-vuotissyntymäpäivänä
Noin seitsemännen taiteen poika. Kirjoituksia
elokuvasta ja muista taiteista (2017).
Bacon täytti kaikki velvollisuudet omaa
erityisalaansa kohtaan, myös toimimalla
vuosikymmenen ajan Suomen elokuvaseuran
hallituksessa ja puheenjohtajistossa,
mutta kirja kuvastaa sitä, ettei hän rajannut
kiinnostustaan omaan erityisalaansa.
Hänen valoisa hahmonsa säilyy mielessäni
kaikkien noin seitsemän taiteen poikana.
Pirkko Koski
Kuva: Helsingin yliopistomuseo / AV-yksikkö
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 137
Lauri Eskola
* 27.5.1940 † 11.8.2022
Professori emeritus Lauri (Lassi) Olavi
Eskola oli syntynyt 27.5.1940 Eurassa ja
menehtyi 11.8.2022 Parkinsonin tautiin.
Eskola teki elämäntyönsä Geologian tutkimuskeskuksessa
geofysiikan, erityisesti
sähkömagneettisten malminetsintämenetelmien
parissa.
Eskola valmistui ylioppilaaksi vuonna
1960 Euran lukiosta, opiskeli Helsingin
yliopistossa fysiikkaa ja valmistui filosofian
kandidaatiksi 1966. Jatko-opinnoissaan
Eskola keskittyi geofysiikkaan ja väitteli
Oulun yliopistolla tohtoriksi vuonna 1978.
Eskola toimi vuodesta 1966 alkaen geofyysikkona
Geologisella tutkimuslaitoksella
(nyk. Geologian tutkimuskeskus), ensin
malmiosastolla vuosina 1966–1979, geofysiikan
osaston valtiongeofyysikkona 1979–
1981 ja osastonjohtajana vuodesta 1981
alkaen. Eskola nimitettiin professoriksi
vuonna 1981. Hän palveli Geologian tutkimuskeskuksessa
aina vuoteen 2003 saakka,
kunnes jäi eläkkeelle.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi
Lauri Eskola kutsuttiin vuonna 2003.
Lauri Eskola oli kiinnostunut erityisesti
sovelletun geofysiikan potentiaalikenttien
ja sähkömagnetismin menetelmistä, jotka
ovat olleet ja ovat edelleen keskeisiä malminetsinnän
työkaluja. Eskola oli tinkimätön
fysiikan ja matematiikan taitaja, joka
vaati samaa myös kollegoiltaan. Hän julkaisi
vuonna 1992 oppikirjan Geophysical
Interpretation Using Integral Equations.
Teos tarjoaa teoreettisen pohjan integraaliyhtälöiden
soveltamiselle geofysiikassa
yleisille reuna-arvoprobleemoille.
Lauri Eskola veti Geologian tutkimuskeskuksessa
(GTK) ryhmää, joka kehitti
tulkinta- ja mallinnusmenetelmiä galvaanisiin
ja sähkömagneettisiin malminetsintämenetelmiin.
Kollegat kävivät hänen
kanssaan lukemattomia keskusteluja ja
väittelyitä etenkin tieteestä, mutta myös
monista muista elämän teemoista. Eskola
puolusti muuttuvassa GTK:ssa aina perustutkimusta
ja tiedettä. Eskola oli intohimoinen
klassisen musiikin harrastaja,
soitti pianoa ja nuorempana myös pasuunaa.
Ilmo Kukkonen
138 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Eero Holopainen
* 20.9.1937 † 29.11.2022
Meteorologian emeritusprofessori Eero
Holopainen menehtyi 29.11.2022 vaikeaan
sairauteen 85-vuotiaana. Hän oli syntynyt
20.9.1937 Kuhmossa pienviljelijäperheeseen
ja kävi vielä professorinakin auttamassa
kesäisin kotitilan heinätöissä. Kansakoulunopettaja
huomasi pojan lahjakkuuden
ja ohjasi hänet Kajaanin klassiseen
lyseoon. Sieltä Holopainen sai muun
ohessa latinan taidon, jolla briljeerasi myöhemminkin.
Hän perusti muun muassa
Miekallisten Meteorologian Tohtoreiden
Ritarikunnan, jonka nimi ja säännöt olivat
tietenkin latinankieliset.
Eero Holopainen lähti ylioppilaana
vuonna 1957 Helsingin yliopistoon opiskelemaan
meteorologiaa professori Vilho
Väisälän, Lauri Vuorelan ja akateemikko
Erik ”Maestro” Palmenin ohjauksessa.
Opiskeluboksin hän sai presidentinlinnasta,
jonne presidentti Urho Kekkonen oli
varannut tilaa eteville köyhille kainuulaisopiskelijoille.
Myös Holopaisen pienimuotoiset
häät pidettiin Linnassa ja myöhemmin
Kekkonen vielä onnitteli lahjakasta
entistä vuokralaistaan professuurista myllykirjeessään.
Opinnot sujuivat nopeasti. Väitöstutkimusta
Eero teki Tukholman yliopistossa
(väitös oli vuonna 1964 Helsingissä), ja
perhe vietti sen jälkeen pari vuotta Michiganin
yliopistossa Ann Arborissa. Holopainen
oli sittemmin Ilmatieteen laitoksen
sääosaston vs. johtajana, tosin vain lyhyen
ajan vuosina 1966–1968, mutta ehti jo
tuolloin vaikuttaa ratkaisevan myönteisesti
Ilmatieteen laitoksen ensimmäisen tietokoneen
hankintaan.
Eero Holopainen toimi Helsingin yliopistossa
meteorologian laitoksen apulaisprofessorina,
professorina ja johtajana
1969–1996 ohjaten monen meteorologisukupolven
opintoja, aina ajan tasalla pysyen.
Hän toi esimerkiksi opetukseensa tuoreeltaan
jo vuonna 1969 äskettäin Nobel-palkitun
Syukuro Manaben keskeiset ilmastonlämpenemislaskelmat
ja tulokset. Holopainen
oli kannustava opettaja ja sovitteleva
laitosesimies, jolla oli hyvät suhteet Ilmatieteen
laitokseen sekä yliopiston ja tiedekunnan
johtoon. Suomalaiseen Tiedeakatemiaan
hänet valittiin vuonna 1974 ja Suomen
Tiedeseuraan 1975. Vaikeutuvat sairaudet
pakottivat hänet ennenaikaiselle eläkkeelle
vuoden 1997 alusta.
Eero Holopainen oli myös ahkera tutkija.
Valot paloivat usein myöhään laitoksen
nurkkahuoneessa Porthanian ylimmässä
kerroksessa. Holopaisen ominta tutkimusalaa
oli puhtaasti säähavaintoihin
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 139
perustuva ilmakehän käyttäytyminen ja
ilmastodynamiikka, etenkin energiatalous
sekä länsiperusvirtauksen ja siinä ajelehtivien
matalapaineiden kaoottinen keskinäinen
vuorovaikutus, jonka kuvaamiseen hän
kehitti useita menetelmiä. Hän oli kysytty
kokousesitelmöijä ja lukuisat meteorologian
suurnimet poikkesivat matkoillaan
Helsingissä vaihtamassa ajatuksia kuuluisan
parivaljakko Palmen–Holopaisen
kanssa. Vaikka Holopainen ei itse ollut laitetutkija
eikä ilmakehän mallittaja, hän
onnistui hankkimaan erityisrahoituksen
yliopiston uudelle modernille Doppler-säätutkalle
(aikanaan Suomen ensimmäiselle),
ja oli erinomaisen hyvin perillä säänennustus-
ja ilmastomalleista.
Yliopiston meteorologian laitoksen esimiehenä
Holopainen joutui myös usein
valistamaan kansaa ja päättäjiä kulloinkin
ajankohtaisista sään ja ilmaston aiheista ja
ongelmista, kuten happosateista, kaaosteoriasta,
ydinlaskeumista ja ydintalvesta,
otsonikadosta, ilmastonmuutoksista ja
ilmaston lämpenemisestä, josta hän varoitti
jo 1970-luvun alussa Manaben töiden pohjalta.
Häntä pyydettiin myös lukuisiin luottamustehtäviin,
tärkeimpinä ehkä Euroopan
keskipitkien sääennusteiden laskentakeskuksen
(ECMWF) ja Maailman
ilmatieteen järjestön (WMO) tieteellisten
neuvostojen pitkäaikaiset jäsenyydet.
ECMWF:n neuvonantajat kokoontuivat
vuosittain Readingissä Englannissa ja
WMO:n ”kaksitoista apostolia” Genevessä,
joten hän pysyi hyvin perillä ilmatieteen
uusimmista virtauksista.
Eeron tukena oli Raija-vaimo, neljä lasta
ja kaunis kirjallinen koti Herttoniemessä,
jossa vieraat saivat ylenpalttisen kainuulaisen
trahteerin. Hän löysi myöhempinä vuosinaan
itsestään myös yhteislaulajan ja
humppatanssijan, sopivana vastapainona
sille Immanuel Kant -hahmolleen, joka mielellään
teki pitkiä kävelyretkiä tieteellisiä
probleemeja syvämietteisesti fundeeraten.
Hannu Savijärvi
Kuva: Helsingin yliopistomuseo
/ Kuvaamo AV-keskus
140 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Veli-Pekka Järveläinen
* 11.5.1938 † 5.6.2022
Helsingin yliopiston yksityismetsätalouden
täysin palvellut professori Veli-Pekka
Järveläinen kuoli 5. kesäkuuta 2022 Tampereella
84-vuotiaana. Hän oli syntynyt 11.
toukokuuta 1938 Kuopiossa, missä myös
vietti lapsuutensa ja nuoruutensa.
Isä, Tauno Järveläinen oli Pohjois-Savon
metsälautakunnan päämetsänhoitajana
alueen keskeisiä vaikuttajia ja hänen toimiaan
seuratessaan Veli-Pekka kasvoi sisälle
yksityismetsän omistajien ongelmiin.
Niinpä oli varsin odotettua, että kirjoitettuaan
ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta
keväällä 1957 Veli-Pekka Järveläinen
hakeutui Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteelliseen
tiedekuntaan opiskelemaan
pääaineenaan metsätaloustiede.
Metsätalouden ja -teollisuuden voimakas
laajeneminen 1950–1960-luvuilla oli
herättänyt huolen metsävarojen riittävyydestä.
Lyhyessä ajassa asetettiin useita työryhmiä
laatimaan laskelmia siitä, miten
metsiä tulisi hakata ja hoitaa niin, että hakkuumahdollisuudet
säilyisivät ja jopa
paranisivat. Tavoitteita syntyi, mutta kaikkia
vaivasi sama ongelma: niiden toteutuminen
oli 70 prosenttisesti kiinni Suomen
noin 300 000:n yksityisomistuksessa olevan
tilan eli metsälön päätöksistä. Niin niiden
omistajista, heidän tavoistaan tehdä
päätöksiä kuin päätöksiin vaikuttavista
muista kuin metsätaloudellista tekijöistä
tiedettiin liian vähän.
Veli-Pekka Järveläisen valmistuessa
metsänhoitajaksi maaliskuussa 1962 Helsingin
yliopiston ja metsäntutkimuslaitoksen
metsäekonomian yksiköt olivat juuri
käynnistämässä yksityismetsänomistukseen
kohdistuvaa tutkimusta. Hänet värvättiin
heti mukaan jatko-opiskelijana.
Tutkimustehtävänä oli selittää havaitut
erot yksityismetsänomistajien innostuksessa
metsiensä hoitoon.
Vuonna 1971 valmistuneessa väitöskirjassaan
Factors Influencing Silvicultural
Activity: A Study of the Influence of Attitudes,
Individual Farm Backgrounds and
Regional Conditions on the Silvicultural
Activity of Forest Owners in Karstula and
Jamsa, Finland Veli-Pekka Järveläinen
yhdisti traditionaaliseen metsäekonomiseen
tutkimustapaan sosiologiassa käytettyjä
näkökulmia ja menetelmiä. Tämän jälkeen
hän laajensi tarkastelukenttäänsä, ja sai
käyttöönsä metsäntutkimuslaitoksen valtakunnallisen
hakkupoistumatutkimuksen
aineiston. Samalla Järveläinen siirtyi vuonna
1972 valtion maatalous-metsätieteellisen
toimikunnan nuoremmaksi tutkijaksi ja jatkoi
vanhempana tutkijana vuoteen 1985.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 141
Jakso tuotti useita tutkimusjulkaisuja,
joista merkittävimpiä olivat yksityismetsänomistajien
hakkuukäyttäytymistä, neuvontatoiminnan
vaikutusta yksityismetsien
hakkuumahdollisuuksien käyttöön
sekä metsänomistajakunnan rakenteen
muutoksen seuraamuksia analysoivat työt.
Veli-Pekka Järveläisen arvostus kasvoi,
ja hänestä kehittyi yksityismetsätalouden
keskeinen asiantuntija metsätalouden
suunnittelussa ja erilaisia metsäpolitiikan
ongelmia ratkottaessa. Tämä merkitsi
myös kansainvälisen yhteistyön alkua. Järveläinen
valittiin Metsäntutkimuslaitosten
kansainvälisen liiton (IUFRO) maailmankongressissa
Oslossa vuonna 1976 työryhmän
puheenjohtajaksi. Viiden vuoden
kuluttua, Japanin Kiotossa tehtävä muuttui
asiaryhmän 4.06 Metsäpolitiikka (Forest
Policy) johtajaksi. Varajohtajana hän jatkoi
vielä Ljubljanan kongressin jälkeen Montrealin
kongressiin vuonna 1990 asti.
1980-luvun puolivälissä Veli-Pekka
muutti painopistettä Helsingin yliopiston
ja opetuksen puolelle. Hän oli jo vuodesta
1976 ollut kansantaloudellisen metsäekonomian
dosentti ja oli hoitanut vähän
aikaa viransijaisena saman oppiaineen professorin
virkaa. Vuonna 1985 tiedekunnassa
tuli auki metsätalouden apulaisprofessorin
virka. Veli-Pekka Järveläinen haki
ja sai tuon viran, nimike tosin muutettiin
paremmin sisältöä vastaavaksi yksityismetsätalouden
apulaisprofessoriksi. Vuonna
1988 nimike muuttui vielä täydeksi professuuriksi.
Suomen Metsätieteellinen Seura oli
Veli-Pekka Järveläiselle tärkeä tutkijauran
alusta lähtien. Hän toimi seuran hallituksen
jäsenenä 1972–1979 ja sen tiede- ja
ohjelmapoliittisen valiokunnan jäsenenä
1975–1976. Hänen aloitteestaan seuraan
perustettiin 1988 metsäekonominen alajaos,
jonka johtoon hänet itseoikeutetusti
valittiin. Seuran hallituksen varapuheenjohtajana
Veli-Pekka toimi 1994–1995 ja
puheenjohtajana 1995–1997. Suomen Metsätieteellisen
Seuran kunniajäseneksi hänet
nimitettiin vuonna 1999.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi
Veli-Pekka Järveläinen kutsuttiin
vuonna 1995.
Veli-Pekka Järveläinen tunnettiin tasaisena
ja huolellisesti ongelmiin syventyvänä
tutkijana. Olemukseltaan hän muistutti
enemmän piipunnysää virittelevää hämäläisisäntää
kuin lupsakkaa savolaista. Vanhempien
sukujuuret olivat Hämeessä, ja
sinne, Tampereelle, hän eläköidyttyään
myös muutti. Sieltä hän edelleen seuraili
metsäalan tapahtumia ja tarvittaessa ilahdutti
napakan osuvilla lehtikommenteillaan.
Matti Keltikangas
142 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Juhani Kakkuri
* 12.9.1933 † 6.8.2022
Emeritusprofessori, Geodeettisen laitoksen
entinen ylijohtaja Juhani Kakkuri kuoli
kotonaan Helsingissä 6.8.2022. Hän oli
88-vuotias, syntynyt Kurikassa 12.9.1933.
Helsinkiin Kakkuri saapui jo lukioikäisenä,
sillä Kurikassa ei tuolloin ollut lukiota.
Ylioppilaaksi hän valmistui Arkadian
yhteislyseosta vuonna 1955. Ylioppilastutkinnon
jälkeen opinnot jatkuivat Helsingin
yliopistossa pääaineena geofysiikka ja
fysiikka, joista kummastakin hän suoritti
laudatur-oppimäärän. Jo lukioaikana hän
oli ollut vuodesta 1952 alkaen kesätöissä
Geodeettisessa laitoksessa Lapin vaaitus- ja
kolmiomittausretkikuntien kirjurina ja
apulaisena. Vuodesta 1957 lähtien hän oli
yhtämittaisesti Geodeettisen laitoksen virkamiehenä
yli 40 vuoden ajan. Laitoksen
toimintaan ja tutkimuksiin hän vaikutti
kaikkiaan seitsemällä vuosikymmenellä.
Vuonna 1975 Kakkurista tuli tähtitieteen
osaston johtaja. Virkaan kuului professorin
arvonimi. Vuonna 1977 presidentti Urho
Kekkonen nimitti hänet Geodeettisen laitoksen
ylijohtajaksi. Vuonna 1998 hän siirtyi
täysinpalvelleena eläkkeelle, mutta kiinnostus
geodesiaan jatkui senkin jälkeen.
Tiedemiehenä Kakkuri oli oman alansa
edustajana yksi maailman kuuluisimpia.
Vuonna 1973 valmistuneen väitöskirjansa
Stellar triangulation with balloon-borne
beacons and satellites hän teki pitkien etäisyyksien
mittaamisesta tähtikolmiomittauksella,
jonka periaatteen akateemikko Yrjö
Väisälä, Kakkurin opettaja, oli esittänyt jo
vuonna 1946 Suomalaisen Tiedeakatemian
kokouksessa pitämässään esitelmässä.
Menetelmä mahdollisti suurten kolmioverkkojen
mittaamisen havaitsemalla sääpallolla
stratosfääriin nostetun salamavalon
välähdykset tähtitaivasta vasten. Kvartsikellon
avulla ajastetun salamalaitteen välähdykset
kuvattiin samanaikaisesti kolmella
Schmidt-Väisälä-tyyppisellä tähtikuvaukseen
tarkoitetulla kaukoputkella. Kakkurin
ryhmä mittasi viiden pisteen kolmioverkon
Etelä-Suomeen. Kolmioiden sivujen pituudet
olivat yli 200 km, ja kolmioiden sulkuvirhe
oli vain 0,68”. Menetelmän käyttö jäi
lyhytaikaiseksi, sillä samaan aikaan tulivat
Maata kiertävät optiset satelliitit, mikä
mahdollisti ensimmäisen maailmanlaajuisen
geodeettisen verkon mittaamisen saman
periaatteen avulla.
Satelliittien etäisyyden mittaaminen laserilla
oli tullut mahdolliseksi 1970-luvulla.
Kakkuri sai vuonna 1974 Ranskan hallitukselta
stipendin, jonka ansiosta hän pääsi
tutustumaan tähän uuteen tekniikkaan
Ranskassa. Vierailun tuloksena Metsähoviin
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 143
rakennettiin Pohjois-Euroopan ensimmäinen
satelliittilaserlaitteisto Geodeettisen
laitoksen, Teknillisen korkeakoulun, Tuorlan
observatorion ja VTT:n yhteistyönä.
Samanaikaisesti Geodeettisessa laitoksessa
ja Teknillisessä korkeakoulussa kehitettiin
etäisyydenmittauksessa tarvittavaa tarkkaa
ajan määrityksen tekniikkaa, joka perustui
LORAN-signaalin havaitsemiseen. Tämä
tutkimus hyödytti koko maata, sillä Yleisradio
perusti aikasignaalimerkkinsä
LORAN-signaaleihin lukittuun kvartsikelloon.
Vuonna 1978 alkaneista laserhavainnoista
sai alkunsa Metsähovin geodeettinen
tutkimusasema, joka on nykyään yksi
globaalin geodeettisen verkon perusasemista.
Kakkuri pyrki koko uransa ajan
kehittämään Metsähovin toimintaa. Satelliittilaserin
lisäksi Metsähoviin tuli Suomen
ensimmäinen pysyvä GPS-asema
1990-luvun alussa, ja siitä lähtien se on
ollut osa geodeettista maailmanverkkoa.
Metsähoviin rakennetun painovoimalaboratorion
ja pysyvien painovoimamittausten
myötä siitä tuli myös kansallisen painovoimajärjestelmän
peruspiste. Geodeettisesta
laitoksesta tuli myös putoamiskiihtyvyyden
kansallinen mittanormaalilaboratorio.
Kakkuri osallistui vuosikymmenien
aikana aktiivisesti myös Kansainvälisen
Geodeettisen Assosiaation, IAG:n, toimintaan,
muun muassa kansallisena edustajana
ja Geodeettis-geofysikaalisen kansalliskomitean
jäsenenä. 1990-luvulla hän
johti IAG:n ”The Baltic Sea Level Project”
-työryhmää. Se oli kaikkien Itämeren
ympärysvaltioiden yhteishanke. Hankkeen
kunnianhimoiset tavoitteet olivat alueen
korkeusjärjestelmien yhdistäminen, painovoimakentän
ja geoidin määritysten tarkentaminen
Itämeren alueella, Itämeren
merenpinnan ja merenpinnan topografian
määrittäminen sekä jääkauden jälkeisen
maannousun tarkempi määritys erityisesti
merialueella. Uutta havaintoaineistoa saatiin
erityisesti kolmesta laajasta GPS-kampanjasta.
Viimeisimmässä, vuonna 1997
toteutetussa kampanjassa mittauksia tehtiin
viidelläkymmenellä mareografilla
kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden rannikolla.
Hankkeen sihteerinä Markku
Poutanen organisoi ja koordinoi mittauskampanjat
ja tulosten laskennan, ja projektin
tuloksena hän teki väitöskirjansa
Juhani Kakkurin johdolla.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi
Juhani Kakkuri kutsuttiin vuonna 1976.
Hän oli myös Wuhanin yliopiston kunniaprofessori
ja Stuttgartin yliopiston
kunniatohtori, Saksan geodeettisen
komission ulkomaalaisjäsen ja Teknillisten
tieteiden akatemian jäsen. Kakkurille
myönnettiin Geofysiikan seuran Palménmitali
ansiokkaasta työstään geodesian
alalla. Hänen mukaansa on nimetty asteroidi
3597 Kakkuri.
Juhani Kakkuri toimi lukuisissa kansallisissa
ja kansainvälisissä luottamustehtävissä,
muun muassa Suomen edustajana
kansainvälisissä geodesian yleiskokouksissa
ja kahdenkymmenen vuoden ajan
Kansainvälisen geodeettis-geofysikaalisen
unionin edustajana New Yorkissa YK:n
kartografian toimiston kokouksissa. Hän
oli jäsenenä useissa kansalliskomiteoissa
sekä muun muassa Maanmittauslaitoksen
johtokunnassa.
Kakkurin yhteydet Kiinan Akatemian
maanmittaus- ja karttalaitokseen käynnisti
1980-luvulla tähän päivään saakka jatkuneen
geodesian ja geotieteiden alan yhteistyön.
Yhteistyön tuloksena useita kiinalaisia
opiskelijoita tuli Geodeettiseen laitokseen,
jona aikana he tekivät väitöskirjansa,
osa heistä Kakkurin ohjauksessa. Vastaa-
144 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
vasti Geodeettinen laitos teki perusviivamittauksia
ja painovoimamittauksia Kiinassa
1980- ja 1990-luvuilla.
Eläkkeellä Kakkuri kirjoitti useita kansantajuisia
tiedekirjoja, kertomuksia laajoista
matkoistaan ja edeltäjiensä Veikko
Heiskasen ja T. J. Kukkamäen elämäkerrat.
Hänen viimeisimmäksi teoksekseen jäi
omaelämäkerta Muistelmia geodeettien
maailmasta, joka julkaistiin Paikkatietokeskuksen
julkaisusarjassa vuonna 2021.
Elämänsä loppuun asti Kakkuri oli
kiinnostunut tieteestä ja hän oli tuttu näky
Geodeettisella laitoksella, jossa hänellä oli
oma nurkkaus kirjoitustyötään varten. Laitoksen
kahvihuoneessa Kakkuri jakoi mielellään
nuoremmalle tutkijapolvelle kokemuksiaan
uransa varrelta.
Lukion jälkeen Kakkuri harkitsi myös
taidemaalarin uraa. Hän asui joitakin vuosia
taidemaalari Lassi Tokkolan alivuokralaisena,
joka opetti hänelle maalausta. Kakkuria
kiinnosti erityisesti muotokuvien
maalaus. Taidemaalaria hänestä ei tullut,
mutta harrastus säilyi läpi hänen elämänsä.
Vapaa-ajallaan hän maalasi useita muotokuvia
kollegoistaan. Yksi maalauksista,
professori Vidal Ashkenazin muotokuva
kuuluu nykyisin Nottinghamin yliopiston
kokoelmiin.
Markku Poutanen ja Jarkko Koskinen
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 145
Aarne Kinnunen
* 4.2.1930 † 18.4.2022
Estetiikan professori emeritus Aarne Kinnunen
kuoli Helsingissä 18.4.2022. Hän oli
92-vuotias, syntynyt Lieksassa 4.2.1930.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi
Aarne Kinnunen kutsuttiin vuonna 1987.
Kinnunen kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan
lyseosta vuonna 1949. Filosofian
kandidaatiksi hän valmistui 1952, lisensiaatiksi
1960 ja filosofian tohtoriksi Helsingin
yliopistosta 1967.
Kinnunen pätevöityi alun perin psykologiksi,
ja ennen akateemista uraansa hän
työskenteli ammatinvalinnanohjaajana
Tampereella ja Helsingissä. Pitkä yliopistoura
alkoi yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan
assistenttina vuonna 1963 ja jatkui
apulaisprofessorina ja vt. professorina vuoteen
1986. Estetiikan henkilökohtaisen ylimääräisen
professuurin Kinnunen sai
1986, ja hän hoiti tointa aina eläköitymiseensä
asti vuoteen 1994.
Kinnunen julkaisi uransa aikana estetiikan,
kirjallisuuden ja draaman alalta pari
kymmentä monografiaa ja lukuisia artikkeleita
ja yhteistoimitteita. Vuosikymmenten
ajan hän kirjoitti arvosteluja kirjallisuudesta
ja kirjallisuudentutkimuksesta.
Kinnusella oli keskeinen osa suomalaisen
estetiikan uudessa nousussa 1960-
luvun lopulta alkaen. Hänen vuonna 1969
ilmestynyt teoksensa Esteettisestä elämyksestä
toi ensimmäistä kertaa suomalaiseen
tutkimukseen virikkeitä anglo-amerikkalaisesta
estetiikasta. Kinnunen argumentoi
uskottavasti kaikenlaisia esteettisen elämyksen
määritelmäyrityksiä vastaan ja
päätyy Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofian
innoittamaan kantaan, jonka
mukaan elämyksen luokittelussa on keskeistä
konteksti, josta käsin elämyksen
kokija puhuu. Perustilanne on Kinnusen
mukaan se, että kokija itse määrittelee elämyksensä
esteettiseksi eikä esimerkiksi
uskonnolliseksi.
Kinnunen oli perustamassa Suomen
estetiikan seuraa alkuvuodesta 1972 ja toimi
pitkään seuran puheenjohtajana. Hän järjesti
seuran puitteissa yhdessä kollegoidensa
kanssa erittäin suosittuja yleisöluentosarjoja.
Näistä mainittakoon ympäristöestetiikan
luentosarja, joka oli tutkimusalalla kansainvälisesti
aivan ensimmäisiä. Esitelmien
pohjalta julkaistiin kirja Ympäristöestetiikka
(1981). Suomalaisen ympäristöestetiikan
vahvan tutkimusperinteen voi sanoa alkaneen
tästä.
Kinnusen oma artikkeli tässä kokoelmassa
oli tärkeä avaus suomalaisessa tutkimuksessa
luonnonympäristön esteettisiin
kysymyksiin. ”Luonnonestetiikka” antaa
146 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
valaisevan katsauksen tuolloin vielä estetiikan
tutkimuksessa vähälle huomiolle jääneeseen
problematiikkaan. Kinnunen nostaa
esiin monia taideteosten ja luonnonkohteiden
esteettisen arvioinnin eroja. Yksi
keskeinen on hänen mukaansa se, että
luonnonkohteita ei arvioida kriittisesti
kuten taideteoksia; luonnon esteettinen
arviointi on ”positiivista”. Ilmaisu ”positiivinen
estetiikka” onkin jäänyt elämään
alan tutkimukseen, joskaan millään tavalla
yleisesti hyväksytty näkemys se ei ole.
Vuonna 2000 ilmestyi laaja estetiikan
peruskysymyksiä käsittelevä teos, jonka
nimi on yksinkertaisesti Estetiikka. Tässä
kirjassa Kinnunen erkaantui monella
tavalla akateemisesta estetiikan alan tutkimuksesta.
Jo hänen määritelmänsä siitä,
mitä estetiikka tutkii, poikkeaa alan valtavirrasta
ja yleisesti hyväksytyistä käsityksistä.
Kinnunen nimittäin erottaa estetiikan
ja taidefilosofian, eikä teoksessa käsitellä
lainkaan filosofisen estetiikan alaan
kuuluvia taidefilosofian kysymyksiä kuten
taiteen määrittelyn problematiikkaa. Kirjalle
on tunnusomaista myös hyvin runsas
kaunokirjallisten sitaattien käyttö; sen
sijaan viittaukset estetiikan alan uudempaan
tutkimukseen ovat niukassa.
Ylipäätään Kinnusen filosofista estetiikkaa
käsittelevien tutkimusten keskeinen
piirre on rikas esimerkkien käyttö.
Tämä teki hänen tyylistään omaperäisen ja
tunnistettavan, joskin erityisesti tuotannon
myöhemmässä vaiheessa myös paikoin vaikeasti
lähestyttävän.
Kirjallisuuden ja draaman tutkijana
Kinnusen kiinnostus kohdistui suomalaisen
kirjallisuuden klassikoihin. Aleksis
Kiven näytelmiä tarkasteleva väitöskirja sai
jatkoa draaman ja teatterin tutkimuksilla
Mitä näyttelijä tekee (1984) ja Draaman
maailma (1985). Prosaisteista Kinnusta
askarruttivat erityisesti Kivi, Lehtonen,
Haanpää, Hyry ja Haavikko, joista syntyi
useampikin teos. Tuli, aurinko ja Seitsemän
veljestä (1973) sekä Seitsemän veljestä
ja lukemisen juonet (2002) ovat modernin
Kivi-tutkimuksen kulmakiviä.
Uran eri vaiheissa ilmestyneet teokset
niin draamasta, proosasta kuin lyriikasta
osoittavat Kinnusen kyvyn liikkua suvereenisti
eri tutkimustraditioissa. Hänen tutkijakuvassaan
ilmenee sekä suomalaisen että
maailmankirjallisuuden laaja tuntemus.
Persoonallinen esitystapa, jossa yhdistyvät
naseva ilmaus, huumori ja syvällinen oivallus,
teki tutkimuksen lukemisesta nautinnon.
Tyyli on maukkaimmillaan vaikkapa
Joel Lehtosen Putkinotkosta kirjoitetussa
teoksessa Talo ilmassa (2011). Viimeiset
teokset kuten Horror vacui: Antti Hyryn
proosasta, lyyrisestä ja dramaattisesta
(2015) sekä Paavo Haavikon runoudesta
Korskea monisielu: Suppea ensyklopedia
Paavo Haavikon lyriikkaan (2018) irtautuivat
yhä etäämmälle tutkimuksen standardimuodoista
kohti kirjallista ja filosofista
esseetä.
Peruskurssien luennoitsijana Kinnunen
näyttäytyi laajoille opiskelijapiireille hieman
etäisenä ja pelottavana eleettömän ja lyhytpuheisen
opetustapansa ansiosta. Seminaareissa
jynkeän oloisesta professorista paljastui
leppoisa, huumorintajuinen ja ystävällinen
opettaja, joka osasi rohkaista ja tukea.
Opetuksessaan Kinnunen korosti oppilailleen
hyvän tutkimuksen perusasioita: hyvää
kirjoitustaitoa, omintakeisuutta, hedelmällisten
ongelmien havaitsemista.
Kinnuselle luonteenomaisin opetustapa
oli keskustelu. Seminaari-istunnolla opiskelijat
kysyivät kerran leikillisesti Kinnuselta,
miksi tämä tyytyi kirjoissaan kovin
niukkoihin kirjallisuusviitteisiin. Professori
vastasi tavalleen ominaisesti: esikuvani
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 147
on Aristoteleen Runousoppi – ei yhtään
lähdeviitettä. Kinnusen siirtyessä eläkkeelle
yksi hänen tohtoreistaan esitti
hänelle jäähyväisillallisella puheen pitämisen
sijasta kysymyksen: tarvitseeko normaalitieteen
harjoittajan tuntea tieteen
filosofiaa? Vastaus tuli välittömästi: Ei tarvitse,
hän on jo omaksunut sen.
Kinnunen ohjasi ja koulutti poikkeuksellisen
joukon tutkijoita ja asiantuntijoita
yliopistojen tutkijoiksi, professoreiksi,
teatterimaailman, taidehallinnon ja median
tehtäviin. Vuosikymmenien yliopistollisesta
opetustyöstä ja kirjallisista kontakteista
syntyi laaja, vuosikymmenet kestänyt
ystäväpiiri. Kruununhaan koti oli avoin
oppilaille ja kollegoille ja puolison Aino-
Maijan kautta syntyneille ystäväsuhteille.
Aarne muistutti aina olevansa maalta
kotoisin, maalaistalon poika. Kahta viimeistä
kesää lukuun ottamatta hän vietti
kesäkuukautensa Ihamaniemen mökillään,
joka kävi tutuksi myös ystäville ja kollegoille.
Viimeisen, Haavikon runoutta käsittelevän
kirjansa julkistamistilaisuudessa
Aarne piti tapojensa vastaisesti puheen,
toki lyhyen, ja totesi että hänen vanhuuden
iloihinsa kuuluvat Bachin musiikki ja
jokailtainen lasi viiniä, lääkärin suosituksesta.
Viimeiseen asti puhelinkeskusteluissa
tarkasteltiin suorapuheisesti ja kriittisesti
tutkimuksen ja yliopiston tilaa.
Aarnea jäävät kaipaamaan tyttäret
Helka-Maria ja Saara, poika Petteri, lastenlapset
Iida ja Eetu sekä laaja ystäväpiiri.
Arto Haapala ja Jyrki Nummi
148 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Simo Knuuttila
* 8.5.1946 † 17.6.2022
Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian
emeritusprofessori Simo Knuuttila nukkui
pois kotonaan Helsingissä aamuyöstä 17.
kesäkuuta 2022. Knuuttila oli kuollessaan
76-vuotias, syntynyt Peräseinäjoella 8. toukokuuta
1946.
Päästyään ylioppilaaksi Seinäjoen Lyseosta
vuonna 1965 Simo Knuuttila aloitti
teologian ja filosofian opinnot Helsingin
yliopistossa. Opinnäytteensä teologian
kandidaatin tutkintoon 1969 ja teologian
lisensiaatin tutkintoon 1971 hän teki
uuden testamentin eksegetiikan alalta,
mutta vanhoillinen luterilainen kirkko
eväsi radikaaliksi epäillyltä nuorukaiselta
papiksi vihkimisen. Knuuttila hakeutui
tutkimustyöhön liittyen vuonna 1971 tutkijaprofessori
Jaakko Hintikan työryhmään
– suorittaen samalla teoreettiseen filosofiaan
ja klassisiin kieliin keskittyvän filosofian
kandidaatin tutkinnon vuonna 1972.
Helsingissä Metsätalolla toimiva Hintikan
ryhmä oli huippuyksikkö ennen kuin tätä
käsitettä tunnettiin Suomessa. Hintikan
laajojen intressien mukaisesti mukana oli
loogikkoja, filosofian historian tutkijoita ja
kielifilosofeja. Hintikan yhteydet Stanfordin
yliopistoon ja Synthese-lehteen avasivat
nuorille tutkijoille nopeasti portit kansainvälisiin
eturivin kontakteihin.
Hintikka, joka oli 1950-luvulla keksinyt
mahdollisten maailmojen semantiikan, piti
Aristoteleen piilevänä ajattelutaipumuksena
tilastollista teoriaa, jonka mukaan
mahdollista on se mikä joskus toteutuu.
Artikkeliväitöskirjassaan Time and Possibility
in Scholasticism (1976) Knuuttila –
Hintikan ja Risto Hilpisen innoittamana –
otti tutkimustehtäväkseen käydä huolella
läpi keskiajan skolastikkojen modaaliteoriat.
Niistä löytyi aristoteelisen statistisen
mallin lisäksi ajatus, jonka mukaan jumalan
kaikkivaltiutta rajoittaisi se, että ei ole
olemassa ajallisesti toteutumattomia mahdollisuuksia.
1200-luvun lopussa Duns
Scotus muotoili uuden semantiikan, jossa
luovutaan ”runsauden periaatteesta” sallimalla
rinnakkaisia mahdollisuuksia, jotka
eivät koskaan toteudu. Scotus myös erotti
toisistaan loogiset ja reaaliset mahdollisuudet,
mikä antoi tieteelle uuden tehtävän
luonnonlakien tutkimiseksi.
Väiteltyään teologian tohtoriksi Knuuttila
toimi Suomen Akatemian tutkijana
vuosina 1976–1980 ja nimitettiin vuonna
1977 Helsingissä käytännöllisen filosofian
dosentiksi sekä Oulussa aate- ja oppihistorian
dosentiksi. Hän hoiti käytännöllisen
filosofian professuuria vuodesta 1981. Hän
olisikin ollut tähän virkaan vahva hakija
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 149
Jussi Tenkun jälkeen, mutta kertoi preferoivansa
teologista tiedekuntaa, jossa opiskelijat
osaavat kreikkaa ja latinaa. Vuonna
1981 Knuuttila nimitettiin Lauri Haikolan
jälkeen Helsingin yliopistoon teologisen
etiikan ynnä uskonnonfilosofian professoriksi.
Teologinen tiedekunta esitti virkaan
toista henkilöä, mutta Knuuttilan valitus
hyväksyttiin suuressa konsistorissa filosofijäsenten
ehdotuksen mukaisesti.
Knuuttilasta tuli nopeasti tiedekuntansa
näkyvimpiä ja tieteellisesti ansioituneimpia
tutkijoita. Hän toimitti teokset
Reforging the Great Chain of Being (1981)
ja Modern Modalities (1988) ja julkaisi
uraauurtavat tuloksensa modaalilogiikan
historiasta teoksessa Modalities in Medieval
Philosophy (1993, 2.p. 2020), minkä jälkeen
hän paneutui erityisesti mielenfilosofian
ja tunneteorioiden historiaan. Esseekokoelma
Järjen ja tunteen kerrostumat
ilmestyi vuonna 1998, ja teos Emotions in
Ancient and Medieval Philosophy vuonna
2004.
Vuosina 1994–2009 Knuuttila oli
kolme kautta Suomen Akatemian akatemiaprofessorina
ja johti kahta noin parinkymmenen
tutkijan huippuyksikköä: mielen
historian tutkimusyksikkö 2002–2007
ja filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan
tutkimusyksikkö 2008–2013. Näissä
tehtävissä hän ohjasi vaativalla, mutta kannustavalla
tavallaan kymmeniä väitöskirjoja
teologian, uskonnonfilosofian ja aatehistorian
aloilta. Monista hänen oppilaistaan
tuli filosofian tai teologian
professoreita, jotka ovat jatkaneet hänen
avaamiaan aiheita ja tutkimusteemoja.
Oppilaat omistivat rakastetulle opettajalle
juhlakirjat tärkeiksi merkkipäiviksi:
50-vuotiskirjan Sielun liikkeitä (1996) ja
60-vuotiskirjan Mind and Modality
(2006).
Simo Knuuttila osallistui 1970-luvun
lopulla Holger Thesleffin johtamaan Platonin
teosten käännösprojektiin laatimalla
selityksiä suomennettuihin dialogeihin.
Vuonna 1981 hän julkaisi oman selityksillä
varustetun käännöksen Aristoteleen teoksesta
Nikomakhoksen etiikka, minkä jälkeen
hänen johdollaan Gaudeamus julkaisi
1989–2008 yhdeksänosaisen sarjan Aristoteleen
filosofisten teosten suomennoksia.
Mainitun etiikan teoksen lisäksi Knuuttila
itse suomensi selityksineen syllogistisen
logiikan perusteoksen Ensimmäinen analytiikka.
Knuuttilan asemaa johtavana antiikin
ja keskiajan tutkijana vahvistivat hänen
lukuisat kirjoituksensa alan keskeisissä
lähdeteoksissa ja käsikirjoissa sekä aktiivinen
jäsenyys kansainvälisissä organisaatioissa,
kuten Société International pour
l´Etude de la Philosophie Medieval (hallituksen
jäsen 1987–1997), Institut International
de Philosophie (varapresidentti
2009–2011) sekä Academia Europeia.
Hän toimi 1998–2001 puheenjohtajana
European Science Foundationin tutkijaverkostossa
Early Modern Thought, joka
pyrki osoittamaan, miten varhaismodernin
filosofian synty noin vuonna 1600
voidaan siirtää kolme vuosisataa aiemmaksi.
Esimerkiksi ainekset individualistiselle
ihmiskäsitykselle löytyvät jo 1300-
luvun nominalisteilta.
Knuuttilan esitystapa on tiivis, historiallisesti
tinkimätön ja käsitteellisesti äärimmäisen
tarkka. Hänen terävää otettaan
analyyttisena filosofina täydensi opintovaihdossa
Saksassa 1967–1968 omaksuttu
Hans-Georg Gadamerin hermeneutiikan
tuntemus. Filosofian historia ei ole hänelle
oppeja luetteloivaa doksografiaa, vaan tutkijan
on osattava herkästi paikallistaa tarkasteltavien
tekstien käsitteellisiä tausta-
150 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
oletuksia ja ajassa muuttuvia merkityksiä,
minkä edellytyksenä on tutkijan tietoisuus
omista lähtökohdistaan ja nykyfilosofian
tuloksista. Knuuttilan mukaan filosofia
tutkii sitä, mikä lisää ymmärrystä ja huvittaa.
Luennoitsijana ja opettajana hän elävöittikin
tiukkaa materiaaliaan omaperäisellä
huumorilla.
Myös uskonnonfilosofiassa Knuuttila
lähestyi aihetta täsmällisen historian
kautta. Nykykeskustelua kommentoidessaan
hän suhtautui kriittisesti evidentialistiseen
teismiin ja ateismiin, joille uskonto
on tieteeseen verrattavissa oleva argumentatiivinen
maailmankatsomus, samoin
kuin kalvinistifilosofien reformoituun
epistemologiaan. Knuuttila ei kuitenkaan
yhtynyt fideistien näkemykseen uskonnosta
pelkkänä kielipelinä, sillä uskonnolliseen
kieleen liittyy realistinen edellytys,
jonka mukaan voi pitää mahdollisena ja
toivoa Jumalan olemassaoloa.
Knuuttilalla oli lukuisia luottamustehtäviä,
kuten Vartija-lehden päätoimittaja
vuosina 1975–1985, The New Synthese
Historical Libraryn päätoimittaja vuodesta
1995, Etelä-Pohjalaisen osakunnan inspehtori
1985–1994, teologisen tiedekunnan
varadekaani 1988–1991, dekaani 1991 ja
promoottori 2005.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi
Simo Knuuttila valittiin vuonna 1988. Hän
toimi Tiedeakatemian varaesimiehenä
vuosina 2001–2003 ja esimiehenä 2004–
2006. Hänen saamiinsa tunnustuksiin
kuuluvat muun muassa Suomen Kulttuurirahaston
kunniapalkinto 1998, Professoriliiton
valinta vuoden professoriksi 2002,
ruotsalainen Kuninkaallisen kaunokirjallisuusakatemian
Gad Rausing -palkinto
2008 ja Opetusministeriön myöntämä
suuri 85 000 euron tiedepalkinto 2011.
Simo Knuuttila teki aktiivisesti tutkimusta
ja osallistui seminaareihin viimeisiin
elinpäiviinsä saakka. Hän oli ahkera mietiskelijä
mutta viihtyi myös keskusteluissa.
Meille kollegoille ja monille oppilailleen
Simo oli älyllisesti valpas ja luotettava seuralainen,
hyväntahtoinen ja lämminhenkinen
ystävä.
Ilkka Niiniluoto
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 151
Heikki Leskinen
* 10.10.1930 † 7.12.2021
Jyväskylän yliopiston suomen kielen emeritusprofessori
Heikki Leskinen kuoli pitkällisen
sairauden uuvuttamana itsenäisyyspäivän
jälkeisenä iltana 7.12.2021. Hän
oli syntynyt Aleksis Kiven päivänä
10.10.1930, joten voidaan sanoa, että Aleksis
Kiven tavoin hänkin eli Eino Leinon
sanoin syksystä jouluun. Syksyn ja joulun
väliin onneksi mahtui 91 onnellista ja työntäyteistä
vuotta.
Heikki Leskinen oli syntyisin Laatokan
luoteisrannikolta, missä hän viettikin elämänsä
ensimmäisen vuosikymmenen.
Hänen isänsä toimi Kurkijoella metsätalousneuvojana,
ja Heikin lisäksi perheeseen
kuului neljä vanhempaa ja yksi nuorempi
veli. Koulutiensä Leskinen aloitti Elisenvaarassa
Suohovin kansakoulussa, jonka
vanha rakennus lienee edelleen pystyssä -
oli ainakin silloin, kun hän monen vuosikymmenen
jälkeen pääsi itse käymään paikan
päällä vuosituhannen vaihteessa. Talvisodan
alettua tuo koulutie katkesi. Perhe
asettui asumaan uuden rajan toiselle puolen
Parikkalaan eikä sieltä väliaikaisestikaan
enää siirtynyt takaisin idemmäs.
Heikki Leskisen kiinnostus kieleen ja
erityisesti kotiseudun kielimuotoon oli
syntynyt hyvin varhain. Vaikka urasuunnitelmat
lienevät hahmottuneet nekin jo
aikaisessa vaiheessa, ei niiden toteutuminen
ollut lainkaan varmaa. Isä epäröi kuulemma
aluksi pitkään, kannattaako kaikkia
poikia ylipäänsä kouluttaa, ja vaikka
Heikki-poika olikin osoittanut erityisesti
kielellistä lahjakkuutta, oli isällä lopulta
mielessään aivan muita vaihtoehtoja, ja
kuulemma hän oli ajatellut nuorimmalle
pojalleen erityisesti farmaseutin uraa. Kiintoisa
sattuma on muuten se, että Leskisen
julkaisuluettelon ensimmäinen kirjoitus
näyttää käsitelleen keltataudin hoitoa.
Lopulta hän osoitti määrätietoisuutta, joka
oli hänessä leimallinen ominaisuus muutenkin,
ja hakeutui Helsingin yliopistoon
opiskelemaan suomen kieltä. Heikki Leskinen
on itse kertonut, että ainevalinnan
taustalla vaikutti paitsi kielellinen lahjakkuus
myös se, että hän piti hyvin tärkeänä
korostaa juuriaan ja suomalaisuuttaan.
Samat perusteet tuntuvat olleen painavia
hänen myöhemmissäkin valinnoissaan.
Kun esimerkiksi professuurin hakeminen
aikanaan ajankohtaistui, oli tarjolla kaksi
samanaikaista vaihtoehtoa, Jyväskylä ja
Turku. Jyväskyläänhän Leskinen sitten
päätyi eikä ilmeisesti tullut katumapäälle
missään vaiheessa, sillä toisinaan hän yksityisesti
puheli siihen tapaan, että ”se Turku
olisi ollut niin kaukana kotoa”. Kodilla hän
152 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
siis tarkoitti itäisiä synnyinseutujaan, jotka
säilyivät hänelle aina rakkaina ja tärkeinä.
Kandidaatinopinnoissaan Heikki Leskinen
opiskeli suomen kieltä ja kotimaista
kirjallisuutta, sivuaineena Suomen historia
ja kansanrunoudentutkimus. Pro gradu
valmistui vuonna 1954 Parikkalan murteesta
professori Martti Rapolan ohjauksessa.
Opiskeluaikoinaan Leskinen teki
paljon murteiden ja nimistön tutkimukseen
liittyvää kenttätyötä alan pioneerin
Veikko Ruoppilan opastuksella. Kandidaattiopintojensa
loppuvaiheessa hän pääsi
työhön karjalan kielen sanakirjan toimitukseen
ja antautui tutkijan uralle, vaikka
hankki varmuuden vuoksi myös äidinkielen
opettajan pätevyyden.
Heikki Leskinen väitteli vuonna 1963
diakronis-synkronisella tutkimuksella
Luoteis-Laatokan murteiden äännehistoria,
jonka aineiston oli pääosin kerännyt
itse. Huolellisen analyysin avulla hän
osoitti, että Luoteis-Laatokan murteen
pohja on muinaiskarjalassa, vaikka sen
peittääkin uudempi vaikutus Viipurin Karjalasta
ja Savosta. Helsingin yliopiston
dosentiksi hänet nimitettiin vuonna 1966.
ja Jyväskylän yliopiston suomen kielen
professoriksi 1.9.1967. Hän toimi tässä
virassa eläkeikään saakka, yhteensä 26
vuotta. Virkaanastujaisesitelmä käsitteli
kielihistoriallisen tutkimuksen asemaa.
Heikki Leskisen nimissä on, yhteisjulkaisut
mukaan lukien, lähes 80 julkaisua 50
vuoden ajalta. Keskeiset tutkimukset liittyivät
suomen murteiden, etenkin kaakkoismurteiden
mutta myös laajemmin itämerensuomalaisten
kielten äännehistoriaan.
Tämä suunta oli nähtävissä jo hänen väitöskirjassaan.
Hän käsitteli muun muassa siirtokarjalaisten
murteen sulautumista, kaakkois-
ja inkeroismurteiden äänteiden kestosuhteita
ja kaakkoismurteiden
sananloppuisen n-äänteen edustusta. Morfologian
ja syntaksin puolella Leskinen tutki
itämerensuomalaisten kielten ja saamen
imperatiivin muodostusta, kuten analyyttista
anna ~ laske -tyyppiä. Myöhemmin
urallaan hän kiinnostui englantilaisperäisistä
lainasanoista ja onomatopoeettis-deskriptiivisestä
sanastosta.
Kielitieteen forumien ulkopuolella
Leskinen julkaisi lukuisia yleistajuisia kirjoituksia
etenkin suomen itämurteista ja
karjalan kielestä. Kuriositeettina voi mainita,
että hän tarkasti yhdessä professori
Heikki Kirkisen kanssa murreasun kaakkoismurteisesta
Asterix-julkaisusta Kallija
tyttölöi. Leskisen 60-vuotisjuhlakirjassa
Laatokan piiri (1960) julkaistiin viisitoista
artikkelia, joiden yhdistävänä
teemana on muinaiskarjalainen kieliyhteys
ja sen eri taholle ulottuva vaikutus.
Tieteellinen toiminta ei luonnollisestikaan
rajoitu pelkkiin julkaisuihin. Heikki
Leskinen toimi vuonna 1976 perustetun
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen
johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana
kaksitoista vuotta. Leskisen johdolla Jyväskylässä
aloitettiin myös sosiolingvistinen
suomen puhekielen murroksen tutkimus,
jota hänen oppilaansa Aila Mielikäinen jatkoi.
Toinen merkittävä tutkimushanke oli
karjalan kielikartasto, joka käsittelee kaikille
suomen itämurteille ja karjalan kielelle
yhteisiä sanoja. Sen ensimmäinen osa
ilmestyi laitoksen omana julkaisuna, ja
myöhemmin hankkeen tuloksia on julkaistu
osana laajaa itämerensuomalaista
kielikartastoa Atlas linguarum fennicarum.
Eräänlaisena tieteellisen uran huipentumana
voi pitää 8:tta kansainvälistä fennougristikongressia
(CIFU 8), joka järjestettiin
Jyväskylässä vuonna 1995. Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi Heikki
Leskinen kutsuttiin vuonna 1973.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 153
Jyväskylän yliopiston suomen kielen
laitoksen henkilökunta ja voimavarat kasvoivat
Leskisen professorikaudella huomattavasti.
Laitos muutti vuonna 1977
Seminaarinmäelle vasta peruskorjattuun,
arvokkaaseen 1800-luvulta peräisin olevaan
tiilirakennukseen, joka ristittiin Fennicumiksi.
Suomen oppiaine toimi Fennicumissa
ensin itsenäisenä laitoksena ja sitten
osana kielten laitosta yli neljäkymmentä
vuotta. Laajimmillaan silloisessa suomen
kielen ja viestinnän laitoksessa opetettiin
suomen kielen lisäksi suomen sukukieliä,
fonetiikkaa, yleistä kielitiedettä ja puheoppia.
Suomen kielen opiskelijoiden sisäänottokiintiöksi
vakiintui 35, mitä luokkaa se
on yhä. Leskisen kaudella laitoksesta valmistui
lähes 300 filosofian kandidaattia, 17
lisensiaatintutkintoa ja 8 väitöskirjaa.
1970- ja 1980-luvun hierarkkisessa
ilmapiirissä laitoksen johtaja ja professori
jäi helposti etenkin alkuvaiheen opiskelijoille
etäiseksi, kun hänet opintojen parissa
tapasi oikeastaan vasta syventävissä opinnoissa
ja seminaareissa. Toki hänen kirjoittamansa,
laitoksen julkaisusarjassa ilmestynyt
suomen murteiden kolmiosainen oppikirja
tuli tenttiin lukiessa tutuksi.
Vanhemmille opiskelijoille ja aloitteleville
tutkijoille Heikki Leskinen näytti vähemmän
muodollisen, leikkisänkin puolensa, ja
muuten kirjakielisessä puheessakin saattoi
vilahtaa kotoinen ”mie”. Eläkeiän lähestyessä
hän teki opiskelijoiden kanssa kollektiiviset
sinunkaupat. Hän jäi eläkkeelle
vuonna 1993.
Monien hallintouudistusten jälkeenkin
voidaan todeta, että Jyväskylän yliopiston
kieli- ja viestintätieteiden laitoksen ja
soveltavan kielitieteen keskuksen juuret
ovat Heikki Leskisen johtamassa laitoksessa.
Erillistä fonetiikan, yleisen kielitieteen
tai suomen sukukielten opetusta
Jyväskylässä ei enää ole, mutta toisaalta
viestintätieteet ja soveltava kielitiede ovat
kasvaneet 1980-luvulta lähtien huomattavasti.
Suomen kielen tutkimuksen, opetuksen
ja äidinkielen opettajien koulutuksen
asema Jyväskylän yliopistossa on vakaa.
Kielentutkimuksen ohella Heikki Leskisellä
oli toki muitakin kiinnostuksen
kohteita, joiden parissa hän rentoutui ja
joista hän mieluusti jutusteli perhepiirissä
ja lähimpien tuttujensa seurassa. Urheilu
oli ollut hänelle tärkeä asia lapsesta asti.
Aktiiviurheilijaksi Leskinen ei missään vaiheessa
ryhtynyt millään tasolla, mutta
penkkiurheilijana hän oli sitäkin innokkaampi
ja kaikkien hänen urheiluinnostustaan
vierestä seuranneiden mukaan varsin
eläytyvä. Pian pääkaupunkiin asetuttuaanhan
hän pääsi seuraamaan Helsingin olympialaisia,
joista hänelle jäi loppuiäksi lukuisia
tärkeitä urheilumuistoja. Erityisesti
suomalaisurheilijoiden perinteiset menestyslajit
yleisurheilu ja hiihto olivat Leskiselle
rakkaita, mutta sen lisäksi hän seurasi
tarkasti muun muassa jalkapalloa. Jyväskylässä
hän esimerkiksi istuskeli kesäisin
säännöllisesti Harjun stadionin katsomossa
seuraamassa paikallisten jalkapalloseurojen
otteita. Omasta kunnostaan hän piti huolta
lenkkeilemällä aktiivisesti erityisesti Laajavuoren
maastoissa.
Heikki Leskinen oli kiinnostunut myös
historiasta ja seurasi hyvin kiinteästi ajankohtaisia
asioita vaikkakaan ei koskaan
ollut poliittisesti aktiivinen. Hän on itse
kertonut, että kiinnostus lähti lapsena liikkeelle,
kun hän kuuli uutisen Itävallan liittämisestä
Saksaan. Tuolloin hän oli vasta
seitsenvuotias eli kävi kansakoulun ensimmäistä
luokkaa. Jotenkin hän kertoi aavistaneensa,
että nyt on tapahtumassa jotain,
mitä on pakko seurata, ja kyllähän ne seuraukset
häneen omakohtaisesti osuivatkin.
154 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Aivan viimeisiin elinviikkoihinsa asti Leskinen
seurasi maailmanpolitiikan tapahtumia
lopulta paljolti kyselemällä niistä
muilta siinä vaiheessa, kun lehtien lukeminen
ja television seuraaminen ei enää helposti
onnistunut. Voi hyvin kuvitella, mistä
hänen kanssaan tällä hetkellä keskusteltaisiin,
jos elinpäiviä olisi riittänyt enemmän.
Vesa Jarva ja Juha Leskinen
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 155
Jaakko Nousiainen
* 20.12.1931 † 24.3.2022
Jaakko Ilmari Nousiainen, Turun yliopiston
pitkäaikainen yleisen valtio-opin professori
(emeritus), syntyi Pälkjärvellä
20.12.1931 ja kuoli Turussa 24.3.2022.
Hän kävi koulunsa Joensuussa suorittaen
ylioppilastutkinnon Joensuun Lyseossavuonna
1950. Yliopisto-opintonsa hän suoritti
Helsingin yliopistossa ripeään tahtiin
valmistuen valtiotieteen kandidaatiksi jo
vuonna 1952 ja väitellen valtiotieteen tohtoriksi
1956. Hänet kutsuttiin Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1974.
Yliopistollisen opettajantoimensa Nousiainen
aloitti Helsingin yliopiston dosenttina
vuosina 1959–1965 ja Jyväskylän kasvatustieteellisen
korkeakoulun yhteiskuntatieteen
apulaisprofessorina 1961–1963.
Turun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan
vastaperustettuun yleisen valtio-opin
professorin virkaan Nousiainen nimitettiin
vuonna 1963, siis varsin nuorella iällä.
Tuon viran haltijana hän oli aina vuoteen
1993 asti. Turun yliopiston kanslerina hän
toimi vuosina 1994–1997.
Professorin viran, nyttemmin tehtävän,
velvoitteet liittyvät tutkimustyöhön,
opetukseen (mukaan lukien tutkimustyön
ohjaaminen) ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen.
Uransa alkuvuosikymmeninä
Nousiainen korosti erityisesti kahta
ensin mainittua velvoiteryhmää, mutta
uran loppupuolella varsinaisen akateemisen
työn ulkopuoliset asiantuntijatehtävät
saivat yhä suuremman sijan hänen työjärjestyksessään.
1960-luvulla nuorella professorilla
oli etupäässä tiedehallinnollisia
haasteita, kuten uuden laitoksen perustaminen
tutkintovaatimuksineen, kiihkeät
hallinnonuudistuskeskustelut, kansallisten
ja kansainvälisten yhteyksien luominen ja
työ yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan
perustamiseksi. Nousiainen osoittautuikin
varsin tehokkaaksi, sovittelevaksi ja kulloisiinkin
tehtäviinsä perinpohjaisesti valmistautuvaksi
yliopistomieheksi. Tämä ei
jäänyt yliopiston johdolta huomaamatta.
Niinpä hänet valittiinkin Turun yliopistoon
vuonna 1967 perustetun yhteiskuntatieteellisen
tiedekunnan ensimmäiseksi
dekaaniksi. Kymmenisen vuotta myöhemmin
hän toimi yliopistonsa vararehtorina,
sittemmin valtuuston puheenjohtajana ja
uransa päätteeksi vielä kanslerina. Erityistä
pyrkyä hänellä ei näihin tehtäviin
liene ollut – hän piti itseään ensisijaisesti
tutkijana, opettajana ja tieteellisenä asiantuntijana.
Viimeksi mainitussa roolissa
hän näytteli tärkeää osaa vuoden 2000
valtiosääntöuudistuksessa ja sen seurannassa.
156 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
1960- luvulla yhden professorin laitoksessa
ei professorilla juuri ollut erikoistumismahdollisuuksia
opetuksen suhteen. Niinpä
pakollinen luento-opetus oli lähes kokonaan
Nousiaisen vastuulla. Valtio-opin johdantokurssi
kuului itsestään selvästi professorille.
Tästä periaatteesta hän piti kiinni
vielä silloinkin, kun laitoksen laajennuttua
muitakin opettajakandidaatteja olisi ollut
käytettävissä. Yli kahdenkymmen vuoden
ajan Nousiaisella oli muihin nähden verraton
etu, hänen kirjoittamansa Suomen
poliittinen järjestelmä - teos, jonka painoksia
hän uutterasti päivitti aina kymmenteen
painokseen saakka. Se oli ja on kattavuudeltaan
ainutlaatuinen esitys Suomen politiikan
instituutioista ja voimista. Se oli vuosikymmenien
ajan keskeisellä sijalla kaikkien
suomalaisten yliopistojen valtio-opin tutkintovaatimuksissa.
Teos on käännetty
ruotsiksi (1966) ja englanniksi (1971).
Nousiaisen professoriuran alkuvaiheissa
elettiin behavioralismina tunnetun oppisuunnan
läpimurron aikaa Suomessakin.
Keskeistä oli ihmisten poliittisen käyttäytymisen
dynamiikan tutkimus, erityisesti
äänestyskäyttäytymisen determinanttien
selvittäminen ja analysointi. Nousiainen ei
behavioralismista juuri innostunut, vaikka
toki sitäkin luennoissaan esitteli ja arvioi.
Häntä kiinnostivat uran alkuvuosina
poliittisen ekologian tutkimusteemat. Väitöskirjan
hän laati kommunismista Kuopion
läänissä. Myös puoluetutkimukseen
hän antoi panoksensa. Tähän häntä lienee
innoittanut opintovierailu Pariisin yliopistoon,
missä hän tutustui Maurice Duvergerin
tutkimuksiin. Näiltä ajoilta on peräisin
myös kiinnostus politiikan vertailevaan
tutkimukseen. Pikkuhiljaa Nousiaisen
huomio alkoi kuitenkin kiinnittyä poliittisiin
instituutioihin, joista sitten muodostuikin
hänen tutkijanuransa keskeisin tutkimusalue.
Jo hänen ensimmäinen luentosarjansa
Turun yliopiston professorina
käsitteli valtioneuvostoa. Nuoren professorin
rauhallinen ja pohdiskeleva luennointi
oli esimerkki siitä, mitä yliopistollinen
opetus parhaimmillaan on: kuulijan johdattamista
tutkitun tiedon ja vielä selvittämättömän
rajalle.
Ensimmäisten maisterikohorttien valmistuttua
1960-luvun lopulla käynnistyivät
Nousiaisen tutkijaseminaarit. Lähes
kaikki valmistuneet osallistuivatkin niihin.
Keskustelut olivat varsin vilkkaita ja jatkuivat
usein pikkutunneille asti. Myös jatkoopetusyhteistyötä
käynnisteltiin erityisesti
Tampereen yliopiston kanssa. Tämän
yhteistyön pohjalta syntyi muun muassa
Seilin seminaarina tunnettu vuosittainen
kollokvio, joka kokoontui Saaristomeren
tutkimuslaitoksella. Nousiainen ponnisteli
myös kansainvälisen tutkijayhteistyön
käynnistämiseksi. 1970-luvun puolella
suomalaiset valtio-opin laitokset alkoivat
liittyä European Consortium for Political
Researchin (ECPR) piiriin. Turun laitos oli
alusta asti mukana. Uransa alkuvuosina
Nousiainen osallistui myös IPSAn (International
Political Science Association)
konferensseihin. Kansainvälisen yhteistyön
käynnistäminen toi mukanaan myös
monia luottamustehtäviä, kuten ao. järjestöjen
hallitusjäsenyyksiä. Näissä tehtävissä
Nousiainen toimi velvollisuudentuntoisesti
suomalaisen valtio-opin etua ajaen. Hän oli
aktiivinen myös kansallisella tasolla, muun
muassa Valtiotieteellisen yhdistyksen
puheenjohtajana, Politiikka-lehden päätoimittajana
ja Suomen Akatemian yhteiskuntatieteellisen
toimikunnan jäsenenä
Opetustyö keskeytyi Nousiaisen tultua
vuonna 1987 nimitetyksi tutkijaprofessoriksi
Suomen Akatemiaan viiden vuoden toimikaudeksi.
Uutena avauksena instituutio-
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 157
tutkimuksen ohella Nousiainen paneutui
poliittisen johtajuuden problematiikkaan.
Inspiraatiota tähän tutkimukseen hän sai
muun muassa ECPR:n kokouksista ja tutkijavierailusta
Euroopan yliopistoinstituutissa
Firenzessä. Tulosta syntyikin kelpo lailla,
erityisesti hieno teos Politiikan huipulla.
Myös artikkelimuotoisia tutkimuksia alkoi
ilmestyä kansainvälisillä foorumeilla. Professorin
virkaan paluuseen ajoittuu vuoden
2000 valtiosääntöuudistuksen valmistelutyö,
jossa Nousiainen oli vahvasti mukana
asiantuntijan roolissa. Tämän työn tuloksia
on esitelty uudistuksen jälkeisissä julkaisuissa,
erityisesti laajassa Suomalainen parlamentarismi
-artikkelissa, joka julkaistiin
Eduskunnan historia 2 -teoksessa. Työ korkeimpien
valtioelinten valtasuhteiden analyysin
parissa täydentyi vielä 2009 julkaistussa
kirjasessa Nine Decades of Finnish
Presidency. Nousiaisen instituutiotutkimuksen
ajallinen kaari oli pitkä alkaen
Eduskunta aloitevallan käyttäjänä -teoksesta
(1961). Parlamentaarisen hallitustavan
vankkana kannattajana Nousiainen pääsi
läheltä seuraamaan, miten poliittiset aatteet
ja ideat yhtäältä ja poliittiset instituutiot valtasuhteineen
toisaalta muuttuvat ja muuttuessaan
muovaavat toisiaan.
Ansioista suomalaisen parlamentarismin
tutkimuksen ja edistämisen alalla Suomen
Kulttuurirahasto myönsi Nousiaiselle tunnustuspalkinnon
vuonna 2016. Turun yliopiston
oikeustieteellinen tiedekunta
myönsi hänelle kunniatohtorin arvon vuoden
2000 promootiossa.
Henkilönä Jaakko Nousiainen oli usein
melko muodollinen, nopeasti asiaan
menevä ja ratkaisuhakuinen. Hänen vastaanotoillaan
ei turhia lörpötelty. Jatkoopiskelijoihinsa
hän kuitenkin suhtautui
leppoisasti ja kannustavasti. Jatko-opintojen
yksityiskohdista keskusteltiin työn
alkaessa. Nousiainen seurasi edistymistä
yleensä etäältä eikä edellyttänyt säännöllisiä
edistymispalavereita. Töiden loppuvaiheissa
toki käytiin asiat perinpohjaisesti
läpi. Ohjattavan kannalta Nousiainen oli
hyvin miellyttävä ohjaaja. Hän oli tarvittaessa
käytettävissä, mutta antoi ohjauksessaan
oleville laajat vapaudet eikä ryhtynyt
mikromanageriksi. Hänen akateemisessa
toiminnassaan ilmenivät Ranskan suuren
vallankumouksen periaatteet: vapaus (erityisesti
tutkimusongelmien ja -otteiden
valinnassa), veljeys (opiskelijoihin ja työtovereihin
kohdistuvana lojaalisuutena) ja
tasa-arvo (suhtautumisessa kaikkiin yliopistoyhteisön
jäseniin). Viimeksi mainittua
periaatetta Nousiainen noudatti muun
muassa kieltäytyessään hänelle ehdotetuista
kunniamerkeistä.
Nousiaisen ympärille Turun yliopistoon
syntyi tiivis tutkijayhteisö, joka keskittyi
poliittisiin instituutioihin ja politiikan vertailevaan
tutkimukseen. Tähän yhteisöön
kuului ja kuuluu edelleenkin myös Åbo
Akademin tutkijoita, joten joskus käytetty
nimitys, Turun koulukunta, on oikeutettu
ja luonteva. Nousiaisen tieteellinen perintö
elääkin yhä tämän yhteisön töissä ja tulevaisuuden
suunnitelmissa.
Vapaamuotoisissa pohdinnoissaan Nousiainen
usein varoitti nuorempiaan olemaan
ottamatta poliittisessa retoriikassa esiintyviä
väitteitä ”at the face value”. Aihetta varoitukseen
ilmeni, kumma kyllä, aika ajoin. Ei
vähiten kiihkeissä yliopistojen hallinnonuudistuskeskusteluissa.
Nousiainen oli politiikan
realisti, mutta ei suinkaan vailla idealistisia
näkemyksiä, joista yksi hänen usein
toistamansa oli se, ettei tulevaisuuden
yhteiskunta voi perustua silkkaan omanvoitonpyyntiin.
Nousiainen piti huolta fyysisestä kunnostaan,
ensin juoksulenkeillä Turun
158 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Koroistenniemen maastoissa ja talvisilla
hiihtoretkillä Lapissa, sittemmin säännöllisillä
iltakävelyillä kotinsa liepeillä.
Pian Turkuun muuttamisensa jälkeen
hän hankki kesäasunnon Turun saariston
Korpoströmistä. Matkat kesäasunnolle
tehtiin usein pikaveneellä. Navigointitaitojen
kehittyessä perheeseen hankittiin
purjevene, jolla liikuttiin laajalti Saaristomerellä
ja kauempanakin Itämeren piirissä.
Pitkän elämän synkkään puoleen kuuluvat
usein läheisten ihmisten poismenot.
Jaakko Nousiainen joutui hyvästelemään
vaimonsa Evan kymmenisen vuotta sitten.
Jaakko Nousiaista jäävät kaipaamaan
perheen kaksi lasta perheineen, entiset
oppilaat, kollegat ja ystävät.
Hannu Nurmi ja Heikki Paloheimo
Kuva: Turun yliopiston arkisto
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 159
Heikki Palva
* 5.5.1935 † 26.11.2022
Helsingin yliopiston arabian kielen professori
emeritus Heikki Palva kuoli pitkällisten
sydänongelmien uuvuttamana 26.
marraskuuta 2022 kotonaan Tuusulassa
87-vuotiaana. Hän oli syntynyt Porvoossa
5. toukokuuta 1935.
Heikki Palva kasvoi Riihimäellä pappilan
kahdeksanlapsisessa perheessä, kävi
koulua sikäläisessä lyseossa ja valmistui ylioppilaaksi
vuonna 1953. Kouluvuosista
saakka partiotoiminta ja ”kynäily” kuuluivat
hänen lempiharrastuksiinsa. Opiskelu
Helsingin yliopistossa alkoi teologisessa ja
humanistisessa tiedekunnassa latinan, kreikan,
arabian ja heprean aloilla.
Filosofian maisteriksi valmistumista
seurasi ensimmäinen kielitieteellinen
matka 1959 rahtilaivalla Haifaan ja mopedilla
Galileaan havainnoimaan paikallisten
arabikylien puhuttuja murteita. Matkalla
Heikki Palva viipyi lähes vuoden suorittaen
kielellistä kenttätyötä erityisesti Turʿanin
arabikylässä. Tästä aineistosta muodostui
hänen lisensiaattityönsä vuonna 1961. Seuraavat
matkat liittyivät osin osallistumiseen
Kefr Kaman tšerkessikylässä sijaitsevan
kirkon kaivauksiin, joita professori
Aapeli Saarisalo johti. Saatuaan nyt nauhureita
käyttöönsä Palva täydensi murreaineistoaan
parinkymmenen arabikylän
osalta. Hänen väitöskirjansa Lower Galilean
Arabic (1966) käsitteli näiden murteiden
tavurakenteita ja apuvokaaleja sekä
tätä kautta arabian kielen kehityspiirteitä.
Kenttätöihin perustuvasta arabian murteiden
tutkimuksesta tuli Palvan tieteellinen
erikoisala. Arabian kirjakieli ei ainakaan
nykykäytössään ole kenenkään arabin äidinkieli,
vaan siinä roolissa ovat monet murteet,
joita ei juurikaan kirjoiteta. Luotettavaa murreaineistoa
on siksi saatavissa vain kenttätöiden
avulla. Palvan tutkimusten kohteet aitojen
puhekielisten näytteiden kokoamiseksi ja
niiden analysoimiseksi laajenivat keskisen
Jordanian kaupunkimurteisiin ja Huweitat-,
Bani Sakhr- ja al-ʿAjarma-beduiiniheimojen
pariin sekä Jordaniasta Syyriaan, Irakiin,
Marokkoon, Tunisiaan ja Saudi-Arabiaan.
Murteiden historiaa valaisi Venäjän Kansalliskirjastossa
Pietarissa säilytettävien juutalaisarabialaisten
käsikirjoitusten tutkiminen;
käsikirjoitusten joukkoon sisältyy heprealaisin
kirjaimin laadittuja arabiankielisiä tekstejä,
joiden poikkeuksellinen kirjoitusmuoto
nostaa näkyville puhekielenomaisia murreilmiöitä
1400–1700-luvuilta.
Arabian murretutkimuksen piirissä
Palva kuului maailmalla eturivin tutkijoihin.
Hänen tietonsa ja taitonsa tulivat ilmi
julkaisujen ohella myös lukuisissa kongres-
160 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
seissa, konferensseissa, kirjallisuusarvosteluissa
ja virantäytöissä. Palvan julkaisuilla on
pysyvä arvo arabian murretutkimuksen
monilla aloilla. Tässä mainittakoon vain
kolme: Studies in the Arabic dialect of the
semi-nomadic al-ʿAjarma tribe (1976),
Artistic Colloquial Arabic (1992) ja A 17th-
18th Century Manuscript in Spoken Egyptian
Arabic. Part One: Text and translation
& Part Two: Linguistic Notes (2007–2008).
Hänen julkaisuluettelossaan osuvat silmään
myös poikkeuksellisen runsaat review’t arabistiikkaa
koskevista monikielisistä julkaisuista
lukuisissa kansainvälisissä sarjoissa.
Ne kertovat Heikki Palvan suuresta ahkeruudesta,
arvostuksesta ja näköpiirin laajuudesta
niin hänen omalla arabistiikan erikoisalallaan
kuin myös laajemmilla arabimaiden
ja Lähi-idän kentillä.
Runsaan tieteellisen tuotannon ohella
Palva julkaisi myös suomenkieliselle yleisölle
suunnattua kirjallisuutta Lähi-itää,
Raamattua ja uskontoja koskevista aiheista.
Erityisesti on syytä mainita suuri Raamatun
tietosanasto (3. p. 2006), runsaasti
myyty Islamilainen kulttuuri (4. p. 2016),
jonka Palva toimitti yhdessä Irmeli Perhon
kanssa, sekä Galilean kujilta Idän majoille
(2014), kokoelma jossa Palva kertoo niin
kenttätöiden arjesta arabian murretutkimuksen
vaihtuvissa kohteissa kuin myös
osallistumisestaan Lähi-idän suurjuhliin.
Vielä eläkevuosinakin syntyi tieteen ohella
oman suvun historiaa ja muistelmia lähipiiristä.
Surullista kyllä, korkealle tasolle saatettu
arabian murretutkimus on Heikki
Palvan virkakauden jälkeen jäänyt yliopistollamme
pahasti varjoon sekä rahoituksen
niukkuuden että uusien uljaiden suuntausten
uhrina.
Heikki Palvan virkaura kulki Helsingissä
1963 alkaneesta arabian, heprean ja
kreikan tuntiopetuksesta ensin teologisen
tiedekunnan Vanhan testamentin ja Uuden
testamentin assistentiksi vuosina 1965–
1969. Upsalan yliopiston seemiläisten kielten
vs. professoriksi hänet valittiin vuonna
1968 ja sen jälkeen Göteborgin yliopiston
arabian kielen, erityisesti nykyarabian, professoriksi.
Ura siellä kesti vuodet 1970–
1982. Tätä vaihetta seurasi paluu Helsinkiin,
yliopistoon monien mutkien jälkeen
perustettuun arabian professorin virkaan
vuonna 1982. Tästä virasta Heikki Palva jäi
täysinpalvelleena eläkkeelle vuonna 1998.
Virka oli ja on alan ainoa professuuri Suomessa,
vaikka arabiaa oli sitä ennen opetettu
yliopistossa itämaisten kielten laajan
otsikon alla jo 300 vuoden ajan.
Innostava, ihmisläheinen ja uusia kohteita
hakeva opettaja osallistui runsaan tutkimustyönsä
ohella monialaisena ja vastuullisena
henkilönä sangen laajasti myös
tieteellisten, kulttuuristen ja kirkollisten
toimielinten ja yhdistysten työhön. Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi Heikki
Palva kutsuttiin 1986, sen hallituksen jäsenenä
hän toimi vuosina 1999–2009.
Vuonna 1993 hänet valittiin päätoimittajaksi
Tiedeakatemian B-sarjalle, joka
vuonna 1996 muutettiin kansainvälisyyteen
pyrkiväksi Humaniora-sarjaksi. Palvan
kaudella sarjassa ilmestyi tasan sata
huolellisesti toimitettua sekä ulkomaisen
että kotimaisen kirjoittajakunnan laatimaa
tutkimusta, useimmat englanniksi, ranskaksi,
saksaksi ja espanjaksi, joku vielä italiaksi
ja portugaliksi. Myös lukijakunta oli
vastaavasti kansainvälistä. Palva toimi
lisäksi vuosina 2002–2009 Tiedeakatemian
julkaisutoimikunnan puheenjohtajana.
Näistä ansiosta hänet palkittiin kunniajäsenen
arvolla vuonna 2012.
Suomen Akatemian humanistisen toimikunnan
jäsenenä Palva vaikutti vuosina
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 161
1992–1994. Myös Suomen Itämaisen Seuran
esimiehenä 1983–1993 Palva toimi
aktiivisesti, ja Seuran kunniajäseneksi
hänet kutsuttiin vuonna 2005. Raamatunkäännöskomitean
jäsenyys 1983–1991 oli
hänelle erityisen mieluinen tehtävä. Myös
muiden kirkollisten toimiensa ansiosta
Palva vihittiin teologian kunniatohtoriksi
vuonna 2005. Pohjoismaisen Lähi-idän
tutkimuksen seuran puheenjohtajana hän
oli neljän vuoden ajan ja Suomen Lähiidän
instituutin säätiön hallituksen
puheenjohtaja yhdeksän vuotta, Kirkon
ulkosuomalaistyön jaoston jäsen kahdeksan
vuotta, Ruotsin suomenkielisen seurakuntatyön
keskuksen varapuheenjohtaja
yhdeksän vuoden ajan, opetusministeriön
Euroopan ulkopuolisten kulttuurien ja
kielten toimikunnan varapuheenjohtaja
viisi vuotta ja saman ministeriön uskonnonvapauskomitean
jäsen neljä vuotta,
Alfred Kordelinin säätiön hallituksen jäsen
seitsemän vuotta, Suomen Pakolaisavun
hallituksen jäsen – ja mukana myös
monessa, monessa muussa.
Heikki Palvan osallistumisesta suvun
tapahtumiin, kesäelämästä muun muassa
Asikkalan mökin maisemissa ja käsillä
tekemisen taidoista on luettavissa lisää
hänen muistelmakirjoistaan. Alussa mainittu
partiotoiminta säilyi harrasteista keskeisenä
koko iän pituudelta leireilyä, taitokilpailuja
ja eläkeläiskokoontumisia sisältävänä.
Mutta kuinka 87 vuoden pitkäkään
miehenikä on ollut pilkottavissa kaikkien
näiden osa-alueiden kesken, kun vielä tunnemme
Palvan reiluutta, huolellisuutta ja
tasapuolisuutta arvostavan luonteen ja
hänen taipumuksensa vastata myöntyvästi
hänelle esitettyihin pyyntöihin?
Vuonna 1965 solmittu avioliitto Leena
o.s. Holman kanssa ja kolme lasta – rakkaan
taidekokoelman ohella – muodostivat
kaiken toimen keskelle virvoittavan ja
innostavan kotikentän. Heikin itsensä
mukaan hänen aktiivinen elämänsä ”ei olisi
ollut mahdollista ilman Leenaa, uskollista
elämänkumppania, kodin sydäntä”. Ja
aikuisiksi kasvaneet yhdeksän lastenlasta
tarjosivat Isolle monia ilon hetkiä.
Tapani Harviainen ja Kaj Öhrnberg
162 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Markus Pessa
* 21.11.1941 † 31.12.2022
Professori Markus Pessa, suomalaisen
puolijohdeteknologian pioneeri ja Tampereen
teknillisen yliopiston pitkäaikainen
fysiikan professori, kuoli 31.12.2022.
Hänen tutkijanuransa kesti lähes neljäkymmentä
vuotta ja jätti vahvan jäljen
puolijohdealan juurtumiseen ja kehittymiseen
Suomessa. Hänen perustamansa ja
pitkään johtamansa Optoelektroniikan
tutkimuskeskus (ORC) synnytti Tampereelle
elinvoimaisen puolijohteiden ja kuitulaserien
teollisen klusterin. Hän toimi
ORC:n johtajana vuoteen 2009 asti, jolloin
hän jäi eläkkeelle.
Markus Pessa syntyi Petsamossa
vuonna 1941 ja opiskeli fysiikkaa Oulun
yliopistossa, jossa hän suoritti maisterin
(1966) ja lisensiaatin (1970) tutkinnot.
Hän valmistui filosofian tohtoriksi Turun
yliopistossa vuonna 1971. Vuosina 1970–
1976 Pessa vietti useita tutkimusjaksoja
Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Saksassa.
Hänet nimitettiin Tampereen teknillisen
korkeakoulun (nykyisin Tampereen yliopisto)
fysiikan professoriksi vuonna 1976.
Markus Pessasta tuli keskeinen hahmo
Tampereen vahvasti kehittyvässä koulutuksen
ja tutkimuksen ekosysteemissä.
Professori Markus Pessa oli maailmalla
hyvin arvostettu ja näkyvä optoelektroniikan
tutkija, tunnettu erityisesti ansioistaan
puolijohderakenteiden monipuolisen ja
tarkan kasvatuksen mahdollistavan molekyylisuihkuepitaksian
(Molecular Beam
Epitaxy, MBE) monipuolisena kehittäjänä
ja soveltajana. Hän rakensi laboratorioonsa
ensimmäiset kasvatuslaitteet vuonna 1984
ja jatkoi niiden niiden kehittämistä useana
laitesukupolvena koko uransa ajan. Niiden
ympärille rakentui Tampereelle monipuolinen
optoelektroniikan puhdastilakompleksi
ja instrumentointi.
Markus Pessa sai ansioistaan useita
tunnustuksia sekä kotimaassa että ulkomailla.
Markus Pessa kutsuttiin vuonna
2006 United States National Academy of
Engineering ulkomaiseksi jäseneksi, toistaiseksi
ainoana suomalaisena. Hänet
valittiin Vuoden Professoriksi vuonna
1998 ja hän sai vuonna 2005 Tekniikan
Akatemia -säätiön innovaatiopalkinnon
ansioistaan laserteknologiassa. Vuonna
2006 Markus Pessa vastaanotti Tampereen
kaupungin kultaisen mitalin. Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi Markus
Pessa kutsuttiin vuonna 1994 ja Teknillisten
Tieteiden Akatemian jäseneksi
vuonna 1996. Hän sai Suomalaisen Tiedeakatemian
kunniapalkinnon elämäntyöstään
vuonna 2016.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 163
Pessan tieteellinen ura alkoi elektronispektroskopian
tutkijana ja instrumentalistina
Oulussa ja Turussa, aluksi professori
Matti Karraksen ohjauksessa. Hänen itsenäisesti
rakentamansa elektronispektrometrit
olivat ensimmäiset laatuaan Suomessa
ja avasivat tietä monipuoliselle
spektroskopian ja pintafysiikan tutkimukselle
monissa Suomen yliopistoissa. Elektronispektroskopiaa
sovelletaan nykyisin
laajasti materiaalitutkimuksessa ja materiaalien
analytiikassa.
Tampereelle siirtymisen jälkeen Markus
Pessan mielenkiinto kohdistui erityisesti
puolijohderakenteiden atomintarkkaan
kasvatukseen ja valmistamiseen sekä
niiden erilaisiin sovelluksiin lasereina,
valoa emittoivina diodeina (LED), detektoreina,
aurinkokennoina ja muina puolijohdekomponentteina.
Toiminta laajeni
nopeasti ja keskittyi vuonna 1999 perustetun
ORC:n ympärille, josta kehittyi vahva
tutkimusyksikkö ja josta syntyi vuosien
mittaan useita spin-off-yrityksiä. Markus
Pessa oli inspiroiva johtohahmo puolijohdekomponentteja
ja -lasereita valmistavan
teollisuuden syntymisessä Tampereen seudulle,
mistä ansiosta hän sai julkisuudessa
luonnehdinnan ”Mr. Laser”.
Pessan visionäärisyydellä sekä hänen
ohjaamillaan 30 väitöskirjatyöllä ja lukuisilla
oppilailla on ollut tärkeä rooli puolijohdelasereiden
ympärille rakentuneen kahdeksan
yrityksen muodostaman klusterin
syntymisessä. Tuossa klusterissa työskentelee
nykyisin yli 250 huippuammattilaista ja
sillä on käytössään korkeatasoinen infrastruktuuri;
se on todennäköisesti Euroopan
tihein laserteknologian keskittymä.
Markus Pessa oli intohimoinen ja innostava
tutkija ja fyysikko, jonka työn tulokset
näkyivät monina julkaisuina ja patentteina
ja esiintymisinä kansainvälisillä areenoilla.
Hän korosti vahvasti kunnianhimoisten
tavoitteiden asettamisen tärkeyttä ja tutkijoiden
vastuuta tulosten siirtämisessä hyödyllisten
sovellusten käyttöön. Markus
Pessa oli edelläkävijä yliopistoja ja yrityksiä
yhdistävien siltojen rakentajana.
Puolijohdesirujen kasvava kriittinen
merkitys yhä useammissa sovelluksissa on
johtanut globaalin kilpailun voimakkaaseen
kiristymiseen Yhdysvaltojen, Kiinan
ja Euroopan välillä. Sitä heijastavat esimerkiksi
EU:n Chips Actin kaltaiset laajat
poliittiset aloitteet sekä voimistuva kilpailu
alan osaajista ja investoinneista. Markus
Pessan elämäntyön tärkeys sekä sen vaikutukset
puolijohdeteknologian ja fotoniikan
sirujen valmistamisen kehittämiseksi Suomessa
ja Euroopassa näkyvät edelleen
hyvin vahvoina.
Risto Nieminen ja Mircea Guina
164 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Kalevi Pihlaja
* 13.2.1940 † 2.9.2022
Professori Toivo Kalevi Pihlaja kuoli
82-vuotiaana 2. syyskuuta 2022. Hän oli
syntynyt 13. helmikuuta 1940 Aurassa ja
asui lapsuutensa Mellilässä. Hän valmistui
ylioppilaaksi vuonna 1958 Elisenvaaran
lukiosta Kyrössä, joka tuohon aikaan kuului
Karinaisten kuntaan. Asevelvollisuutensa
Pihlaja suoritti seuraavana vuonna
Turun laivastoasemalla, jonka jälkeen hän
aloitti opintonsa Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä
tiedekunnassa.
Valmistuttuaan kemian maisteriksi
hän suoritti jatko-opintonsa professori
Pentti Salomaan ohjauksessa ja väitteli tohtoriksi
vuonna 1967 aiheenaan Kinetic conformational
analysis of 1,3-dioxane and its
methyl derivatives.
Väittelyn jälkeinen tutkimustyö ohjautui
erityisesti heterosyklisten yhdisteiden
rakennetutkimukseen. Tutkijauransa alussa
hän hyödynsi perinteisiä fysikaalisen
kemian menetelmiä reaktiokinetiikaa ja
kalorimetriaa orgaanisten reaktioiden kvantitatiiviseen
kuvaamiseen. Jo 1970-luvulla,
samanaikaisesti silloisen kollegansa Jaakko
Paasivirran kanssa, alkoi modernin NMRspektroskopian
ja massaspektrometrian
hyödyntäminen heterosyklisten ja ympäristölle
haitallisten yhdisteiden sekä luonnon
aineiden rakennetutkimuksissa. Pihlaja
meritoitui poikkeuksellisen nopeasti
rakennekemian ja orgaanisten molekyylien
konformaatioanalyysin taitajana ja
saavutti alalla kansainvälisesti arvostetun
aseman. Hänet nimitettiin fysikaalisen
orgaanisen kemian dosentiksi Turun yliopistoon
vuonna 1969 ja orgaanisen
kemian apulaisprofessoriksi vuonna 1971.
Vuosina 1973–1974 Pihlaja työskenteli
vierailevana professorina Stirlingin yliopistossa,
Skotlannissa, jossa pääsi tutustumaan
heterosyklisten yhdisteiden NMR
spektroskopiaan ja vuosina 1977–1978
New York State College:ssa Potsdamissa,
USA:ssa, jossa hän perehtyi massaspektroskopian
hyödyntämiseen orgaanisten
yhdisteiden rakennetutkimuksessa. Jo
Potsdamin aikana hänet nimitettiin
vuonna 1978 Turun yliopiston fysikaalisen
kemian professoriksi.
Kalevi Pihlajan tutkimustoiminta laajeni
1980-luvulla ympäristökemiaan ja
yleisemminkin ympäristön tilan tutkimukseen
ja edelleen 1990-luvulla luonnonaineiden
kemiaan. Aihepiirit näkyvät
vahvana hänen julkaisutoiminnassaan.
Tutkimustyönsä ohella hän toimi Suomen
Suoseuran puheenjohtajana, oli Maj ja Tor
Nesslingin säätiön pitkäaikaisena asiantuntijajäsenenä
ja piti aktiivisesti yhteyttä
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 165
turvetta hyödyntävään teollisuuteen erityisesti
ympäristökysymyksissä.
Professori Pihlajan kansainvälinen
yhteistyö ulottui Iso-Britannian ja USA:n
ohella moniin itäisen Euroopan tutkimusryhmiin
ja säilyi vuosikymmenten ajan
aktiivisena. Erityisesti mainittakoon
yhteistyö synteettisen orgaanisen kemian
alalla Albert Szent-Györgyi lääketieteellisen
yliopiston, Joszef Attila yliopiston
(yhdistyivät vuonna 2000 Szegedin yliopistoksi),
Bratislavan Comenius yliopiston,
Kosice yliopiston, Slovakian Tiedeakatemian,
Potsdamin yliopiston, Kocaelin yliopiston
(Turkki), Lublinin lääketieteellisen
yliopiston, Gdanskin yliopiston ja Tarton
yliopiston kanssa. Hänet kutsuttiin Albert
Szent-Györgyi Medical yliopiston farmakologian
kunniatohtoriksi vuonna 1989,
Pietarin yliopiston fysiikan kunniatohtoriksi
vuonna 2000 ja Åbo Akademin filosofian
kunniatohtoriksi vuonna 2005. Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi hänet
kutsuttiin vuonna 1982 vain 42-vuotiaana.
Professori Pihlaja oli menestynyt opettaja
ja tieteen edistäjä. Merkittävimpänä
saavutuksena opetuksen saralla voitaneen
pitää ympäristön ja luonnonaineiden
kemian opintolinjan perustamista Turun
yliopistoon ja myöhemmin EU:n yhteistyöhankkeena
Tarton yliopistoon. Hänen
ohjauksessaan 36 jatko-opiskelijaa on väitellyt
tohtoriksi. Hänen opetusportfolioonsa
kuuluivat muun muassa rakennekemian,
konformaatioanalyysin, massaspektroskopian,
ympäristökemian ja luonnonainekemian
kurssit. Pihlaja vaikutti merkittävästi
siihen, että Turkuun saatiin ensimmäinen
nykyaikainen NMR-spektrometri, JEOL
GX400, vuonna 1984 ja että Turun yliopisto
ja Åbo Akademi perustivat yhteisen
Kemian laitekeskuksen. Laitekeskukseen
hankittiin yhteisellä rahoituksella kalliita
analyysilaitteita, käytännössä NMR- ja
massaspektrometreja. Laitekeskus tunnetaan
nykyään nimellä Turku Centre for
Chemical and Molecular Analytics
(CCMA) ja se sijaitsee yliopistojen yhteisessä
Aurum-rakennuksessa.
Professori Pihlaja oli useiden kotimaisten
ja kansainvälisten kokousten järjestäjä
rakenneanalyysin, synteettisen orgaanisen
kemian ja ympäristökemian aloilla. Erityisesti
mainittakoon hänen roolinsa perustettaessa
Suomalaisten Kemistien Seuran
alaista NMR-jaostoa 1970-luvulla, jonka
pääasialliseksi toimintamuodoksi muodostui
vuosittaisten valtakunnallisten NMR
päivien järjestäminen. Toiminta jatkuu
edelleen. Uransa aikana hän luennoi yli 20
maassa ulottaen matkansa aina Japaniin ja
Uuteen Seelantiin saakka.
Mittavan tieteellisen uransa ohessa
professori Pihlaja hoiti lukuisia luottamustehtäviä.
Hän toimi matemaattisluonnontieteellisen
tiedekunnan dekaanina
Turun yliopistossa (1981–1986) ja
jäsenenä Suomen Akatemian luonnontieteellisessä
toimikunnassa (1980–1985).
Hän oli toimija, joka laajalti tunnettiin
tutkijayhteisössä. Tasavallan presidentti
Martti Ahtisaari myönsi professori Pihlajalle
hänen ansioistaan Suomen Valkoisen
Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkin
vuonna 1995.
Professori Pihlaja osallistui vielä eläkepäivilläänkin
aktiivisesti tutkimuksen
tekoon ja oli mukana lähes 20 tieteellisen
julkaisun kirjoittamisessa, joskin suuntautui
harrastuksiinsa enenevässä määrin.
Näistä mainittakoon ansiot keittotaidon
osalta hänen saatuaan mestarikokkinimityksen
Chevalier du Bailliage de Finlande
(Confrérie de la Chaíne des Rotisseurs)
2019. Emeritusprofessorina hän antoi mielellään
haastatteluja ja kertoi esimerkiksi
166 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
metsän parantavasta voimasta ja siihen liittyvästä
tutkimuksesta. Hänen uusperheeseensä
kuuluivat vuodesta 1996 lähtien
vaimo Anne ja hänen lapsensa, minkä
myötä ajan kuluessa hänestä tuli yhdeksän
lapsenlapsen rakastettu isoisä. Viihtymisestä
lasten kanssa oli osoituksena vapaaehtoistoiminta
Lausteen peruskoulun
ensimmäisen ja toisen asteen ”kouluvaarina”.
Eläkepäivillään Pihlaja ehti myös
kalastaa siikaa ja silakkaa ja nauttia yhteisestä
ajasta perheen ja lastenlasten kanssa.
Harri Lönnberg, Maarit Karonen, Juha-
Pekka Salminen ja Jouko Korppi-Tommola
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 167
Tuomo Polvinen
* 2.12.1931 † 22.1.2022
Professori Tuomo Ilmari Polvinen kuoli
Helsingissä 22.1.2022 täytettyään 90
vuotta vain noin kuukautta aiemmin. Hän
oli syntynyt Helsingissä 2.12.1931. Polvinen
tunnettiin näkyvänä tutkimuksen ja
tyylin mestarina, historiantutkijana, joka
teki merkittävän uran myös arkistolaitoksessa.
Laajan tuotannon takana oli mainio
seuramies, historiallisten anekdoottien
muistaja ja kertoja. Tuomo Polvinen oli
pidättyvä herrasmies, joka harkitsi tarkoin
kannanottonsa. Hänen syvälliseen asiantuntemukseensa
perustuneet mielipiteet
saivat arvovaltaa.
Polvisen isoisällä kultaseppä Tuomas
Polvisella oli Pietarissa Gorohovaja-kadun
varrella maineikas liike, jonka taidokkaat
tuotteet tyydyttivät keisarillisen pääkaupungin
ylimystön vaativaa, mutta usein
oikuttelevaa makua. Vain hieman ennen
ensimmäisen maailmansodan syttymistä
isoisä siirsi liikkeensä Mikkeliin. Yhteys
vallankumouksen jälkeiseen Neuvostoliittoon
säilyi, kun Tuomon täti työskenteli
Suomen Moskovan-lähetystössä. Vuorineuvos
Johan Nykopp kertoo muistelmissaan,
miten ”neiti Polvinen” oli J. K. Paasikiven
mukana talvisodan rauhanneuvotteluissa
Moskovassa maaliskuussa 1940.
Lähetystössä palvellessaan neiti Polvinen
sai usein kuulla temperamentikkaan valtioneuvoksen
kannanottoja, purevuudessaan
verrattomia ajan kuvia.
Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Tuomo
Polvinen lähti opiskelemaan historiaa.
Suvun värikäs historiallinen tausta lienee
vaikuttanut tähän sekä myös kiinnostukseen
suuren naapurin kieleen ja kulttuuriin.
Helsingin yliopiston venäjän kielen
lehtorin ja myöhemmin professorin Igor
Vahroksen luennoille ilmestyi 1950-luvun
alkupuolella nuori historian ylioppilas
Tuomo Polvinen. Venäjän kielen käytännön
harrastusta Polvinen jatkoi tätinsä
kanssa.
Ennen valmistumistaan filosofian kandidaatiksi
Polvinen oli tullut mukaan professori
Arvi Korhosen lisensiaattiseminaariin.
Korhonen ohjasi oppilaitaan tutkimaan
joko vieraiden maiden keskeisiä
historiallisia ongelmia tai Suomea kansainvälisen
tapahtumasarjan osana. Kun Korhonen
tunsi hyvin nuoren opiskelijan
Venäjän harrastuksen, hän ohjasi Polvisen
pohtimaan kysymystä, mikä merkitys Suomen
rautateillä oli Venäjän politiikassa.
Polvinen väitteli kolmekymmenvuotiaana
vuonna 1962 tutkimuksella Die finnischen
Eisenbahnen in den militärischen und politischen
Plänen Russlands vor dem Ersten
168 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Weltkrieg. Vaikka aihe rajoittui Suomeen,
osoitti se samalla, kuinka vaikeaa oli sovittaa
yhteen sotaan valmistautuvan Venäjän
keisarikunnan ja autonomiansa puolesta
taistelevan Suomen suuriruhtinaskunnan
erilaisia etuja, näkökantoja ja motiiveja.
Polvinen valmisteli väitöskirjansa työn
ohella. Siihen hänelle tarjoitui hyvä mahdollisuus,
kun hänet heti maisteriksi valmistuttuaan
oli otettu valtionarkiston
arkistoavustajan tehtävään. Syvällisen
arkistoaineiston tuntemukseen perustuvasta
historiantutkimuksesta tuli tärkeä
osa Tuomo Polvisen tutkijaprofiilia.
Arkistouran alku sattui vaiheeseen,
jossa kansainvälinen arkistoyhteistyö eli
voimakasta nousukautta ja valtionarkistossa
panostettiin uuden teknologian käyttöönottoon.
Valtionarkistonhoitajana toiminut
Yrjö Nurmio oli erinomainen esikuva
nuorelle Polviselle. Nurmio korosti
arkistojen asemaa humanististen tieteiden
tärkeimpänä infrastruktuurina. Hän oli
aktiivinen tutkija Helsingin yliopiston
poliittisen historian dosenttina, tieteellisten
seurojen esimiehenä ja Suomalaisen
Tiedeakatemian jäsenenä. Nurmio otti
uuden arkistoharjottelijan nopeasti
mukaansa samaan aikaan käynnistymässä
oleviin hankkeisiinsa. Erityisen hyvä avu
oli Polvisen hyvä venäjänkielen taito ja
Venäjän historian ja venäläisten aineistojen
tuntemus.
Valtionarkisto oli vuonna 1955 esittänyt
juuri perustetulle Suomen ja Neuvostoliiton
tieteellis-tekniselle yhteistyökomitealle
Suomea koskevien keskeisten asiakirjojen
mikrofilmausta. Neuvostoliitto hyväksyi
yhteistyötarjouksen ja molemmat osapuolet
lähettivät delegaation tutustumaan
sopiviin vaihtokohteisiin. Tuomo Polvinen
oli alusta asti mukana tässä tieteellisessä
yhteistoiminnassa. Hän opasti Suomeen
saapuneita neuvostoliittolaisia arkistoasiantuntijoita
Suomen arkistojen käyttöön, joka
avoimuudellaan erosi selvästi Neuvostoliiton
arkistoista, jotka olivat paljon suljetumpia.
Suomeen onnistuttiin saamaan vaihtoohjelman
ansiosta 1950-luvulla kaikkiaan
170 000 mikrofilmikuvaa Neuvostoliiton
arkistoissa olevasta Suomea koskevasta
arkistoaineistosta. Yhteistyön ansiosta ovet
avautuivat myös arkistoihin Viroon, jossa
tasavallan presidentti Urho Kekkosen vierailu
Tarttoon vuonna 1964 avasi laajemmin
yhteistyötä, joka jatkui seuraavina vuosina
ja vuosikymmenellä opetusministeriön
myöntämällä erityisrahoituksella.
Yhteisissä arkistohankkeissa solmitut
suhteet edistivät Polvisen tutkimustoimintaa.
Hänen aloitteestaan syntynyt projekti ja
sen saavutukset kuvattiin tarkasti vuonna
1983 ilmestyneessä julkaisussa Suomen ja
Neuvostoliiton väliset suhteet 1948–1983.
Asiakirjoja ja aineistoja (1983). Teoksen toimituskunnassa
olivat tutkijoiden lisäksi ankkureina
opetusministeriöstä korkeakoulu- ja
tiedeosaston tehtävissä 1960-luvulta lähtien
toiminut kansliapäällikkö Jaakko Numminen
ja hänen seuraajansa Markku Linna.
Polvinen oli kansainvälisesti suuntautunut.
Hän syvensi tieteen ja arkistokentän
tuntemustaan ja kielitaitoaan työskentelemällä
eri tehtävissä ulkomaiden yliopistoissa.
Hän oli Moskovassa Lomonosovin
yliopistossa historiatieteen aspiranttina
sekä työskenteli Marburgin yliopiston Itä-
Euroopan historianlaitoksen assistenttina.
Marburgin kausi oli merkittävä, sillä hän
pääsi siellä maineikkaan Peter Scheibertin
tutkijaryhmään.
Lukevan suomalaisyleisön tietoisuuteen
Polvinen nousi läpimurtotutkimuksellaan
Suomi suurvaltojen politiikassa (1964, ruotsiksi
1969). Kirja herätti sotavuodet kokeneessa
sukupolvessa niin ihastusta kuin
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 169
hämmennystäkin. Kiitosta sai kirjan tiukan
looginen, viileän selkeä ja tyylillisesti nautittava
ote. Tutkimuksessa Suomi asetettiin
objektiksi suuressa toisen maailmansodan
sotilaallisessa ja poliittisessa pelissä, jossa
”vallinneessa kansainvälisessä anarkiassa
oman valtion etu merkitsi kaiken muun
yläpuolelle asetettavaa periaatetta”.
Polvisen seuraava suurtyö oli Venäjän
vallankumous ja Suomi (1967, 1971). Harvoin
uusimman ajan historiantutkija valitsee
näin arkaluontoista ja suuria poliittisia
intohimoja herättävää tutkimuskohdetta.
Työ osoitti Polvisen perusteellisen Venäjän
historian asiantuntemuksen sekä taidon
pysyä laajan arkistoaineiston realiteettien
pohjalla. Hän korosti tutkimuskohteen
suurta ongelmallisuutta, kun vastakkain
olivat Suomen kansan suvereniteetti ja bolsevikkinen
maailmanvallankumous. Suomen
itsenäisyyden tunnustaminen ei Polvisen
mukaan ollut Leninille itsetarkoitus,
vaan ennen kaikkea välikappale sosialistisen
vallankumouksen toteuttamiseksi Suomessa.
Omana aikanaan tutkimustulos oli
rohkea, sillä se näytti himmentävän Leninin
sankarikehää Suomen itsenäisyyden
tunnustamisessa ja osoitti pikemminkin
hänen vaikuttaneen vuoden 1918 tapahtumiin
Suomessa. Polvisen viileä objektiivisuus
sai tunnustusta ja luottamusta myös
Neuvostoliiton historiantutkijoiden ja tiedehallinnon
piirissä: hän toimi Suomen ja
Neuvostoliiton tieteellis-teknisen yhteistoimintakomitean
historiatyöryhmän
puheenjohtajana ja yhteistoimintakomitean
jäsenenä.
Arkistouran jälkeen Polvinen jatkoi tutkimuksen
parissa. Englannissa, Ruotsissa,
Suomessa ja Yhdysvalloissa oli toista maailmansotaa
ja osin sen jälkeistäkin aikaa
koskevat aineistot avautuneet tutkijoiden
käyttöön. Myös Neuvostoliitosta alkoi tihkua
materiaalia. Tätä kaikkea Polvinen
hyödynsi, kun syntyi trilogia Barbarossasta
Teheraniin, Teheranista Jaltaan ja Jaltasta
Pariisin rauhaan (1979–1981). Tässä Polvinen
kirjoitti perusteellisemmin samasta
aihepiiristä kuin oli tehnyt aiemmin
1960-luvulla. Teossarja sai kauttaaltaan
ylistävät arviot. Kyseessä onkin Suomen
historian keskeinen perusteos, joka käsittelee
maamme historian kohtalokkaimpia ja
samalla merkittävimpiä vuosia. University
of Minnesota Press julkaisi 1987 englanninkielisenä
teossarjan yhteenvedon Between
East and West. Finland in International
Politics, 1944-1947. Tämä teos on yksi
tärkeimmistä kansainvälisillä kielillä julkaistuista
Suomen toisen maailmansodan
jälkeistä asemaa analysoivista teoksista.
Trilogian jälkeen Polvinen siirtyi toiselle
alueelle – hänestä tuli henkilöhistorioitsija,
joka asetti kohdehenkilönsä laajempiin
historiallisiin ja yhteiskunnallisiin
yhteyksiinsä. Tutkimuksessaan Valtakunta
ja rajamaa. N. I. Bobrikov Suomen
kenraalikuvernöörinä 1898–1904 (1984)
hän osoitti, että Venäjä tarkasteli Suomea
sotilaspoliittiselta kannalta ja sen vuoksi
lähetti sotilaan Suomea rauhoittamaan.
Polvisen mukaan Nikolai II oli joutunut
1890-luvun lopulla pohtimaan, kuinka
Jumala auttaisi häntä ”löytämään tarpeellisen,
kunniallisen ja hyödyllisen ihmisen”
rajamaan kenraalikuvernööriksi. Tehtävään
löytyi – Jumalan avulla tai ilman –
Nikolai Bobrikov. Kun Bobrikov sai surmansa,
Nikolai II piti sitä päiväkirjansa
mukaan kyllä suunnattomana ja korvaamattomana
menetyksenä, mutta siirtyi
sitten pohtimaan päivän sääoloja: valtakunnan
kannalta oli sittenkin kyse rajamaasta,
kun taas Suomen näkökulmasta
kyse oli suorastaan olemassaolosta. Polvisen
teos sai kansainvälisestikin ylistävät
170 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
arvioinnit jäntevän kokonaishallinnan ja
esitystapansa johdosta.
J. K. Paasikiven kuoleman jälkeen sekä
Alli Paasikivi että Urho Kekkonen olivat
esittäneet Arvi Korhoselle, että tämän
tulisi – Paasikiven hyvänä ystävänä – ryhtyä
valtiomiehen elämäkerran kirjoittajaksi.
Korhonen kieltäytyi perustellusti, sillä Paasikiven
yksityisarkisto jäi Paasikiven oman
tahdon mukaisesti tutkijoiden ulottamattomiin
25 vuoden ajaksi. Kun tämä tehtävä
sitten avautui, Tuomo Polvinen nousi lähes
itsestäänselvyytenä työn tekijäksi. Hän
kuitenkin oikeutetusti edellytti, ettei
kyseessä olisi legenda jo eläessään -tyyppinen
historiikki, vaan korkeat laatukritiikit
täyttävä tutkimus. Tuloksena on massiivinen,
koko Suomen historiaa ja sen kansainvälisiä
yhteyksiä käsittelevä viisiosainen
teossarja, joka käsittelee maamme historiaa
1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Polvinen
on kiteyttänyt tähän tutkimukseen sen laajan
tuntemuksen, jonka hän oli sisäistänyt
Venäjä-tuntemuksessaan ja perehtyessään
eri maiden arkistoihin. Samalla J. K. Paasikivi
-elämäkerta tekee kronologisen
yhteenvedon siitä, mikä on Tuomo Polvisen
tieteellisen tutkimustyön sisältö.
Polvisen laajan ja tasokkaan tutkimustyön
taustalla oli – kiistämättömän lahjakkuuden
lisäksi – rahoituksen löytyminen.
Hän työskenteli 1960-luvulla assistenttina
niin Helsingin yliopistossa kuin
myös Marburgissa. Valtion humanistisen
toimikunnan vanhempi tutkija Polvinen
oli 1965–1968. Ennen tultuaan nimitetyksi
valtionarkistonhoitajaksi Polvinen
ehti palvella muutaman vuoden Tampereen
yliopiston yleisen historian professorina.
Arkistolaitoksen johdon jälkeen Polvinen
tuli nimitetyksi Helsingin yliopiston
yleisen historian, erityisesti uusimman
ajan historian professoriksi, jossa virassa
hän toimi aina eläkkeelle siirtymiseen
asti. Tutkimustyön kannalta olennaisia
olivat erilaiset virkavapaudet ja mahdollisuudet
kuten Suomen Akatemian tutkijaprofessuurit
vuosina 1979–1989 ja 1992–
1995 sekä muu rahoitus.
Tuomo Polvisen laadukkaat tutkimukset
osuivat ajan hermolle ja niistä keskusteltiin
laajalti – kuten tehdään edelleenkin.
Kustantajansa WSOY:n oli helppo ottaa
hänen työnsä julkaisulistalleen. Polvisen
työ ei jäänyt omana aikanaan huomiotta ja
hän sai merkittäviä kunnianosoituksia.
Näitä olivat muun muassa Suomen Kulttuurirahaston
sekä Alfred Kordelinin yleisen
edistys- ja sivistysrahaston tunnustuspalkinnot.
Polvinen kutsuttiin Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi vuonna
1971. Hän oli myös Venäjän humanististen
tieteiden akatemian jäsen. Hän sai kahdesti
valtion tiedonjulkistamispalkinnon.
Hannu Heikkilä ja Jussi Nuorteva
Kuva: Kari Santala / Otavamedia /
Journalistinen kuva-arkisto JOKA /
Museovirasto
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 171
Olavi Riihinen
* 9.4.1930 † 16.5.2022
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori
Olavi Riihinen kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen
16. toukokuuta 2022
Helsingissä̈. Hän oli 92-vuotias, syntynyt
Pielavedellä 9. huhtikuuta 1930.
Riihinen varttui maatalon poikana Karstulassa
ja kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän
yhteislyseosta. Koulukaupungissaan hän
harrasti myös urheilua ja saavutti 17-vuotiaiden
Suomen mestaruuden keihäänheitossa
vuonna 1947.
Opintonsa Helsingin yliopistossa Riihinen
aloitti kansatieteessä opettajanaan
professori Kustaa Vilkuna, mutta sosiaalipolitiikan
professori Heikki Waris sai houkuteltua
hänet siirtymään valtiotieteelliseen
tiedekuntaan, sosiologian ja sosiaalipolitiikan
pariin sekä assistentikseen.
Riihinen väitteli valtiotieteen tohtoriksi
vuonna 1965 alueellisen muutoksen tutkimuksen
alalta, josta hän oli tehnyt pro
gradu -tutkielmansakin (1956). Väitöskirjan
aihe oli Teollistuvan yhteiskunnan alueellinen
erilaistuneisuus, jossa sovellettiin tuolloin
suosittua faktorianalyysin menetelmää.
Väitöskirja oli erittäin perusteellinen ja
osoitti Suomen aluekehityksen perusulottuvuudet,
muun muassa palveluyhteiskunnan
orastavan kehityksen. Väittelyn jälkeen
hän oli ASLA-stipendiaattina Yhdysvalloissa,
Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.
Hänet nimitettiin aluetieteen professoriksi
Tampereen yliopistossa 1968, mutta hän ei
ehtinyt hoitaa virkaa kovin pitkään ennen
siirtymistään Helsingin yliopistoon.
Vuonna 1969 Olavi Riihinen valittiin
Heikki Wariksen seuraajaksi sosiaalipolitiikan
professoriksi, missä tehtävässä hän
toimi 25 vuoden ajan. Uutena professorina
ja laitoksensa esimiehenä hän joutui heti
koville radikaalin opiskelijaliikkeen hullunmyllyyn,
eikä kasvava opiskelijatulva
niukoilla opetusresursseilla liioin helpottanut
tilannetta. Opetus- ja hallintotehtävien
ohessa ei tuolloin juurikaan jäänyt aikaa
tutkimukselle.
Tästä huolimatta Riihinen osallistui
moniin tutkimushankkeisiin ja kirjoitti
artikkeleita sosiaalipolitiikan ajankohtaisista
kysymyksistä. Hänen aikanaan myös
laitoksen resurssit lisääntyivät moninkertaisiksi.
Kun hän lähti eläkkeelle, laitoksella
oli jo kolme professoria ja lukuisia
muita opettajia.
Yksi aikakauden merkittävimpiä tutkimuksia,
jossa Riihinen oli mukana, oli
Rautatieläisten Liiton historia I-II (1975).
Hän jatkoi myös sosiaalisen aluepolitiikan
tutkimusta, uusina aiheina perhepolitiikka
sekä hyvinvoinnin ongelmat. Jo
172 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
tuolloin Riihinen oli huolissaan huono- ja
hyväosaisten välisen kuilun syvenemisestä.
Hän kiinnitti varhain huomiota myös
ekologisisiin kysymyksiin. Mainittakoon,
että hänen väitöskirjatutkimuksensa toistettiin
jo vuonna 1984 (Juha Kärkkäinen),
jona aikana suomalaisen yhteiskunnan
alueellinen rakenne oli muuttunut melko
dramaattisesti.
1990-luvulla Riihinen toimitti kaksi
suurteosta Suomi 2017 (1990) ja Sosiaalipolitiikka
2017 (1992), jotka eivät saaneet
ilmestyessään ansaitsemaansa huomiota
julkisuudessa. Jälkimmäisessä Riihinen kirjoituksessaan
ennakoi tarkkanäköisesti ja
huolestuneesti suomalaisen yhteiskunnan
ja hyvinvointivaltion kehitystä. Itse hän oli
hyvinvointivaltion puolestapuhuja viimeiseen
asti.
Eläkevuosinaan hän oli tutkimuksellisesti
sangen aktiivinen ja kirjoittajana produktiivinen
ja osallistui muun muassa Sosiaalipoliittisen
yhdistyksen historian (2009)
kirjoittamiseen.
Riihisellä oli monia luottamustehtäviä,
joista yksi merkittävimpiä oli International
Council on Social Welfare (ICSW) -järjestön
Suomen toimikunnan pitkäaikaisena
puheenjohtajana. Suomalaisen Tiedeakatemian
jäseneksi Olavi Riihinen kutsuttiin
vuonna 1981.
Luonteeltaan Riihinen oli vaatimaton
eikä tehnyt numeroa itsestään, mutta
osasi hän olla jämäkkäkin sosiaalipolitikan
laitoksen esimiehenä ja myöhemmin
tiedekunnan dekaanina puolustaessaan
oppiaineensa etua yliopiston sisäisissä
kiistoissa. Hänen akateeminen asenteensa
oli hyväntahtoisen suvaitsevainen, joskin
myös kriittinen, jos tarve niin vaati. Keskustelijana
hän pyrki selkeään sanontaan,
jota hän höysti välillä älyllisellä ironialla.
Yksi selitys Riihisen pitkään ikään ja
hyvään terveyteen lienee nuoruusvuosilta
periytynyt liikunnan harrastus, erityisesti
tennis ja hiihto. Vielä vanhoilla päivillään
hänet saattoi nähdä talvisin sivakoimassa
kotinsa lähistöllä Pirkkolan-Paloheinän
laduilla.
Viimeiset elinvuotensa Olavi Riihinen
asui vaimonsa Eeva-Kaarinan kanssa
helsinkiläisessä palvelutalossa, missä hän
seurasi valppaasti yhteiskunnallista keskustelua.
Riihisen veli Päiviö (1926–2013) oli
myös professorina Helsingin yliopistossa,
metsätaloustieteessä. Veljekset vaikuttivat
monin tavoin toistensa tutkimustyöhön,
erityisesti menetelmällisesti faktorianalyysin
soveltajina.
Riihisen lähipiiriin kuului tyttären
Taina-Marin perhe.
Keijo Rahkonen ja J.P.Roos
Kuva: Helsingin yliopistomuseo /
Kuvasiskot
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 173
Rauno Ruuhijärvi
* 4.9.1930 † 18.6.2022
Rauno Ruuhijärvi oli soiden tutkimisen,
toiminnan ymmärtämisen ja suojelun taituri.
Ruuhijärvi oli arvostetuimpia suomalaisia
luonnontutkijoita, monien biologisukupolvien
opettaja sekä järjestö- ja
julkisuusvaikuttaja niin kotimaassa kuin
ulkomaillakin. Vuosikymmenien monipuolinen
ja taitava elämäntyö Suomen
luonnon hyväksi on aikamme vaikuttavimpia.
Professori Rauno Ruuhijärvi kuoli
91-vuotiaana nopeasti edenneeseen syöpään
kotonaan Vantaalla 18.6.2022. Hän
oli syntynyt 4. syyskuuta 1930 Hankasalmella.
Perhe muutti pian Kauhavalle, jossa
Ruuhijärvi vietti lapsuutensa ja nuoruutensa.
Pohjanmaan avarat maisemat, retkeily
ystävien kanssa ja lukiolaisena opettajansa
kanssa Lapissa kultaa kaivaen vietetty
kesä synnyttivät kiinnostuksen ja rakkauden
luontoa kohtaan.
Ruuhijärvi aloitti luonnontieteiden
opiskelun Helsingin yliopistossa 1951. Kasvitiede
valikoitui pääaineeksi ja väitöskirjan
aiheeksi Pohjois-Suomen soiden kasvillisuus
ja aluejako. Väitöskirjan ideat ja tietoisuus
suoluonnon uhanalaisuudesta
kypsyivät lopullisesti Sompion suurilla
aavoilla, jossa hän johti Lokan allasalueen
luontokartoituksia kesinä 1958–1960.
Ruuhijärven väitöskirja kuului professori
Aarno Kalelan suureen projektiin,
jossa tutkittiin metsä- ja suokasvillisuuden
alueellisuutta Suomessa. Kalelaa vaivasi
isänsä, A. K. Cajanderin, kuvaamien metsäja
suokasvillisuuden aluejakojen periaatteellinen
erilaisuus. Soilta oli erotettu toisaalta
maaston morfologian ja toisaalta
ilmaston aiheuttamia suoyhdistymätyyppejä.
Keidas-, aapa- ja palsasoiden rinnalla
oli karjalainen suoyhdistymätyyppi Sisä-
Suomessa ja rinnesuoyhdistymätyyppi Kainuun–Kuusamon
alueella. Soista projektissa
väittelivät Ruuhijärven lisäksi Seppo
Eurola (Etelä-Suomen soiden kasvillisuus
ja aluejako), Paavo Havas (rinnesoiden ekologia),
Pekka Isoviita (rahkasammalten
taksonomia) ja Yrjö Vasari (Koillismaan
kasvillisuuden historia). Kaikista heistä tuli
esimerkillisiä professoreja.
Rauno Ruuhijärvi opetti kasviekologiaa
Helsingin yliopiston apulaisprofessorina
vuodesta 1963. Kenttäkurssit pidettiin
Lammin biologisella asemalla, jonka esimies
hän oli yli 30 vuotta. Mieleenpainuvia
olivat myös Lapin ja Pohjois-Norjan retkeilyt,
joita hän veti. Ruuhijärvi johti vesi-,
suo- ja metsäekologian tutkimusprojekteja
sekä ohjasi kymmeniä väitöskirjoja ja opinnäytetöitä.
Suomen luonnon tuntemuksen
174 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
ja suojelun kannalta oli tärkeää, että hän
aloitti luonnon- ja ympäristönsuojelun yliopisto-opetuksen
1960-luvulla jatkaen sitä
eläkkeelle siirtymiseensä saakka.
Hallinnossa työtehtävät laajenivat luontevasti
opetusministeriön luottamustehtäviksi
Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen
suunnittelussa ja akateemisten tutkintojen
uudistamisessa 1960- ja 1970-luvulla. Hän
toimi niin ikään Suomen Akatemian
ympäristötieteellisen keskustoimikunnan
ensimmäisenä puheenjohtajana ja tieteen
keskustoimikunnan jäsenenä vuosina
1986–1989 sekä Helsingin yliopiston
matemaattis-luonnontieteellisen osaston
varadekaanina ja dekaanina 1990-luvulle
saakka ennen eläköitymistään.
Ruuhijärven vapaaehtoinen luonnonsuojelutyö
alkoi Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen
Kemijoen patoamisaltaiden
tutkimustoimikunnan sihteerinä ja luonnontieteellisen
kenttätutkimusten johtajana
1958–1960 Pelkosenniemen Kemihaaran
soilla. Vuotoksen allashankkeen KHO
kumosi syksyllä 2002. Lisäksi Ounasjoen ja
Kyrönjoen suojelutoiminnassa sekä koskiensuojeluohjelman
valmistelussa Rauno
oli yhtenä keskeisenä asiantuntijana
mukana, koska hän oli pioneeri etenkin
pohjoisia patoamisaltaita koskevassa luonnontieteellisessä
tutkimuksessa. Tämän
takia tekoallassuunnitelmat supistuivat
taikka sammuivat tykkänään.
Systemaattinen soidensuojelu sai Suomessa
alkunsa, kun Ruuhijärvi aloitti Suomen
Luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suoseuran
soidensuojelutoimikunnan puheenjohtajana
vuosina 1965–1972. Ensimmäiset
suuret soidensäilytyssuunnitelmat valmisteltiin
valtion soille, jotka suojeltiin suurelta
osin Metsähallituksen päätöksin. Soiden
suojelutyö laajeni tämän jälkeen systemaattisiksi
soiden luonnontilaisuuden ja
luontokirjon selvityksiksi. Maa- ja metsätalousministeriön
soidensuojelutyöryhmä
laati valtakunnallisen soidensuojelun
perusohjelman vuosina 1976–1982 ja Valtioneuvosto
teki ohjelman toteuttamisesta
periaatepäätöksen.
Soidensuojelutoimikunnan kehittämä
suojeltavien soiden arvottamismenetelmä
oli aikaansa edellä. Koska se on julkaistu
vain suomeksi, sitä ei maailmalla juuri tunneta.
Periaatteena oli laittaa suot paremmuusjärjestykseen
suojelua varten. Tässä
käytettiin apuna suoyhdistymien peruskriteerejä
ja lisäkriteerejä. Peruskriteereinä
olivat suoyhdistymän edustavuus, koko ja
luonnontilaisuus sekä suotyyppien ja pesivän
suolinnuston lukumäärät. Lisäkriteerejä
olivat uhanalaisten kasvien ja eläinten
esiintymät, marjastusmahdollisuudet, suon
käyttö opetukseen ja tutkimukseen sekä
suomaisema. Jokaiselle kohdalle annettiin
pisteytys, pisteet laskettiin yhteen ja saatiin
suojelujärjestys. Tämän ensimmäisen soidensuojelusuunnitelman
tuloksena suojeltiin
n. 600 suota, joiden yhteispinta-ala oli
n. 500 000 hehtaaria.
Kun luonnonsuojelutehtävät siirrettiin
maa- ja metsätalousministeriön toimialaksi
vuonna 1972, Ruuhijärvestä tuli vähitellen
luotettava asiantuntija yli 30:ssä maa- ja
metsätalous-, ympäristö- ja kauppa- ja teollisuusministeriön
sekä valtioneuvoston
kanslian työryhmissä, toimikunnissa ja
komiteoissa, joissa vuosikymmenien kuluessa
käsiteltiin luonnonsuojelualueiden
perustamista, tutkimusta ja ympäristönsuojelun
kysymyksiä.
Ympäristöhallinnon heikkouden takia
Suomen Luonnonsuojeluliitolla (SLL) oli
pitkään paljon viranomaistyyppisiä töitä
ympäristövalistuksen, tiedotuksen ja ympäristökoulutuksen
saralla. Ruuhijärvi oli
SLL:n pitkäaikaisin puheenjohtaja (1978–
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 175
1990), ja sittemmin liiton kunniapuheenjohtaja.
Ruuhijärven aikana SLL:n arvostus
ja vaikutusvalta kohosivat huippuunsa.
Näinä vuosina suurina kansallisina ympäristökysymyksinä
ja Ruuhijärven tärkeinä vaikuttamiskohteina
nousivat esiin ympäristöministeriön
perustamiskamppailu, eduskuntaan
ja lainsäädäntöön vaikuttaminen,
soidensuojelualueiden ja kansallispuistojen
perustaminen, Vesihallituksen uudelleen
organisointi ja yhteistyö Suomen WWF:n
kanssa.
SLL sai ensimmäisenä kansalaisjärjestönä
Suomen eduskunnan mitalin. Luonnonsuojelualueiden
kulttuurinen ja sosiaalinen
merkityskin katsottiin korvaamattomaksi.
Ruuhijärven luonnonsuojelutyö jatkui
myös eläkepäivinä Suomen ympäristökeskuksen
metsien ja soiden suojelun ryhmissä
ja suomalais-venäläisessä luonnonsuojelutyöryhmässä.
Hänen viimeiset julkaisunsa
tänä vuonna käsittelivät
Tunturi-Lapin palsasoiden ekologista tilaa
sekä aapasuoalueen koivulettoja. Palsasuokirjoitus
Suo-lehdessä on erinomainen katsaus
eri palsasuotyyppien (kumpu- ja laakiopalsat)
esiintymiseen ja niiden sulamiseen
(suuri vaikutus) ja muodostumiseen
(pieni vaikutus).
Ruuhijärvi osallistui vuosina 1978–
1985 Suomen ja Neuvostoliiton ympäristönsuojelun
yhteistyökomission ja luonnonsuojelutyöryhmän
jäsenenä työhön,
joka jatkui ympäristöministeriön alaisen
luonnonsuojelutyöryhmän Suomen osapuolen
puheenjohtajana vuosina 1986–
2002. Ruuhijärvi oli Venäjän luonnonsuojeluviranomaisten
ja -tutkijoiden piirissä
tunnetuin ja arvostetuin suomalainen toimija
1990–2000-luvuilla.
Rauno Ruuhijärvi harrasti valokuvausta,
rakasti kirjallisuutta ja tunsi runouden
ja kuvataiteen klassikot. Hän säilytti
loistavan muistinsa sekä kykynsä keskustella
ja argumentoida loppuun asti.
Avioliitto kurssitoveri Liisa Tenhusen
kanssa solmittiin vuonna 1956 ja perheeseen
syntyi kolme poikaa vuosina 1958–
1965. Kotitalo rakennettiin Korsoon
vuonna 1964. Rauno asui siellä vaimonsa
kuoleman jälkeen yksin. Lapsenlapset ja
lapsenlapsenlapset olivat Raunolle rakkaita.
He saivat nauttia Papan lämpimästä
sylistä, tarinoista ja karkkikaapin antimista
niin Padasjoen mökillä kuin Korsossakin.
Myös sukulaiset saivat nauttia Raunon ja
Liisan vieraanvaraisuudesta. He kävivät
yhdessä liki 80 maassa muun muassa biologian
ja maantieteen opettajien kesäretkeilyillä.
Joulun aikoihin sukulaiset saivat
nähdä ja kuulla Raunon ja Liisan valmistaman
diaesityksen kesäretkeltä jonnekin
eksoottiseen maailman kolkkaan.
Palataan vielä siihen Lapin kultamailla
vietettyyn kesään, jolla oli Raunon tulevaisuudelle
suuri merkitys. Löytyikö kultaa?
Jonkin verran; siitä teetettiin Liisa-vaimolle
koru, jonka murtovaras vei Korson kodista.
Raunon Lemmenjoen kultamailta kaivettu
kulta jatkaa siis ikuista kiertoaan!
Toinen Ruuhijärven ajatteluun vaikuttanut
asia oli, kun hän kultamailla
yht’äkkiä huomasi kävelleensä keskelle
saksalaisten rakentamaa maamiinakenttää.
Palatako takaisin vai jatkaa kentän toiseen
laitaan? Rauno katsoi aina eteenpäin ja
nytkin hän varovasti kävellen pääsi pois
ehjin jaloin. Kokemus teki hänestä maamiinavastaisen,
joka kannatti Ottawan
maamiinat kieltävää sopimusta.
Rauno Ruuhijärvelle myönnettiin
lukuisia erilaisia tunnustuspalkintoja ja
huomionosoituksia työstään: UNEPin
Global 500 Award -palkinto, Alfred Kordelinin
säätiön tunnustuspalkinto, Maj ja
176 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Tor Nesslingin Säätiön ympäristöpalkinto,
Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto,
Suomen WWF:n tunnustuspalkinto,
Joensuun yliopiston kunniatohtorin
arvo, Metsähallituksen ja Luonnonsuojeluliiton
kultainen ansiomerkki sekä Suoseuran
kunniajäsenyys ja Suomen Luonnonsuojeluliiton
kunniapuheenjohtajuus. Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi hän
tuli vuonna 1993.
Vantaan kaupunki perusti Rauno Ruuhijärven
90-vuotispäivien 4.9.2020 kunniaksi
53 hehtaarin luonnonsuojelualueen
Korsoon ja nimesi sen Rauno ja Liisa Ruuhijärven
metsäksi.
Rauno kuoli lauantaina aamupäivällä
omaan sänkyynsä. Olin samaan aikaan
opiskelijoideni kanssa tutustumassa Islannin
biogeografiaan, soihin, rahkasammaliin
ja metsityksiin. Kun Rauno kuoli,
olimme kiikaroimassa merilintuja keskisen
Islannin kalliojyrkänteillä. Mieleeni jäi erityisesti
pieni parinkymmenen linnun muodostama
lunnipopulaatio. Aivan kuin
Rauno olisi hyvästellyt minut lunnina. Vertaus
Raunosta ja lunnista tuntuu varmasti
ensin oudolta. Mutta lunnin tavoin Rauno
oli kuin kotonaan erilaisissa ympäristöissä:
lunni vedessä tai jyrkänteellä tai kolossaan
– Rauno maastossa retkiasussa tai valtioneuvoston
kuultavana tai kansainvälisissä
tapaamisissa. Kuten lunnilla on suussaan
useita kaloja, joita se syöttää poikasilleen
yksi kerrallaan, myös Raunolla oli mielessä
useita projekteja, joita hän edisti aina kun
mahdollista. Kaloja ei syöty välttämättä
ajallisessa järjestyksessä, vaan silloin, kun
tilaisuus tarjoutui. Hän myös jakoi ideoitaan
opiskelijoilleen kuin lunni kaloja poikasilleen.
Raunolla oli luonnonsuojelussa
ja tutkimuksessa nopeat reaktiot ja selkeät
suunnat, joka antoi hänelle erinomaisen
startin. Niinpä hän oli jo heti alussa muita
edellä, eikä häntä helposti ohitettu.
Harri Vasander
Kuva: Rauno Ruuhijärven kotiarkisto
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 177
Hannu Saloniemi
* 11.10.1944 † 25.9.2022
Professori, eläinlääkäri Hannu Saloniemi
menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen
78-vuotiaana 25.9. 2022 Helsingissä. Hän
oli syntynyt 11.10.1944 Nummella Antsepän
maatilalla. Tuomo-veljen jatkaessa vanhan
jo 1550-luvulta saman suvun halussa
olleen tilan hoitoa, Hannu suuntautui akateemiselle
uralle eläinlääketieteen pariin.
Tausta lypsykarjatilalla lehmien ja hevosten
parissa kasvamisesta näkyi myös Saloniemen
tieteellisessä suuntautumisessa ja
ymmärryksessä tuotantoeläintenkasvatuksen
kehittyvistä käytännöistä.
Saloniemi kirjoitti ylioppilaaksi vuonna
1963 Helsingin kaksoislyseosta. Hän valmistui
eläinlääketieteen lisensiaatiksi
eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta
1970 ja väitteli eläinlääketieteen tohtoriksi
1980 lypsylehmien utareterveydestä, väitöskirjan
nimi on Udder diseases in dairy
cow. Dosentiksi hänet nimitettiin vuonna
1981 sekä eläinlääketieteelliseen korkeakouluun
että Helsingin yliopiston maa- ja
metsätieteelliseen tiedekuntaan. Suomalaisen
Tiedeakatemian jäseneksi Hannu Saloniemi
valittiin vuonna 2004. Kunniatohtoriksi
hänet on promovoitu sekä Viron että
Latvian maatalousyliopistoissa.
Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
perustetiin heti sotien jälkeen vuonna 1945,
mutta aluksi Suomessa opiskeltiin vain
eläinlääketieteen kandidaatiksi asti ja kliinisen
vaiheen opintoja jatkettiin eläinlääketieteen
lisensiaatiksi Tukholman tai Oslon
eläinlääketieteellisillä klinikoilla. Saloniemen
vuosikurssi oli toinen, joka opiskeli
koko tutkinnon Suomessa. Tuon aikaista
opiskelijaelämää leimasi oman korkeakoulun
vasta perustettujen klinikoiden pioneerihenki
ja sama alma materiin sitoutuminen
oli leimaa antavaa Saloniemen kaikelle
myöhemmällekin toiminnalle.
Valmistumisestaan vuonna 1970 alkaen
Saloniemi toimi eri tehtävissä Eläinlääketieteellisessä
korkeakoulussa (EKK) ja Helsingin
yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa
(ELTDK). Väliin mahtui muutaman
vuoden kausi, jolloin hän työskenteli
erikoistutkijana Valtion Eläinlääketieteellisessä
laitoksessa lypsylehmien utaretulehdustutkimuksessa.
Hänet nimitettiin
vuonna 1987 EKK:n kotieläinhygienian
professorin tehtävään, jota hän hoiti yli kahdenkymmenen
vuoden ajan. Eläkkeelle Helsingin
yliopistosta hän jäi vuonna 2009.
Saloniemi hoiti uransa aikana lukuisia
hallintotehtäviä opetustehtäviensä ohella.
Hän toimi muun muassa EKK:n peruseläinlääketieteen
osaston johtajana, ELTDK:n
varadekaanina ja yhdeksän vuotta dekaa-
178 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
nina. Saloniemen dekaaniaikana tiedekunnan
Hämeentiellä toimineet yksiköt ja
eläinsairaala siirtyivät Viikin kampukselle
rakennettuihin uusiin toimitiloihin. Helsingin
yliopistossa hän oli muun muassa
konsistorissa ja kollegion puheenjohtajana
sekä lukuisissa valmistelevissa toimikunnissa,
myös ministeriöissä (muun muassa
kuusi ensimmäistä vuotta maa- ja metsätalousministeriön
perustaman tuotantoeläinten
hyvinvoinnin neuvottelukunnan
puheenjohtajana).
Saloniemen työvuosiin mahtuivat lukuisat
raskaat poliittiset väännöt eläinlääketieteen
koulutuksen siirtämisestä Helsingistä
Kuopion yliopistoon. Eläinlääketieteellisessä
korkeakoulussa ja sen johdossa
ymmärrettiin poliittiset realiteetit ja Helsingin
yliopistossa eläinlääketieteen merkitys,
ja EKK liitettiin vuonna 1995 tiedekuntana
Helsingin yliopistoon. Vielä tämän jälkeen
käytiin hajasijoituskamppailu, kun Viikkiin
ryhdyttiin rakentamaan uusia tiloja
Hämeentieltä siirtyvälle uudelle eläinlääketieteelliselle
tiedekunnalle. Näissä neuvotteluissa
Saloniemen rauhallinen ja sovitteleva
tyyli sekä varma näkemys koulutuksen
menestymisen edellytyksistä loivat henkilökunnalle
uskoa tulevaisuuteen ja eläinlääketieteen
menestykseen.
Saloniemi kiinnostui jo opiskeluaikanaan
eläinten pito-olosuhteista ja terveydenhuollosta,
joista muodostui hänen tieteellisen
uransa ydin. Hän uskalsi katsoa pitkälle
tulevaisuuteen, ja toi kotieläinten
hyvinvointi- ja käyttäytymistutkimuksen
Suomeen. Saloniemellä oli myös rohkeutta
ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen
keskusteluun kotieläinten hyvinvoinnista.
Hänen akateeminen uransa ei rajoittunut
edistämään vain tutkimustoimintaa, vaan
hänen työnsä jälki näkyy käytännössä tuotantoeläinten
terveyden edistämisessä: Saloniemi
oli keskeisessä roolissa, kun Suomeen
luotiin kansainvälisesti ainutlaatuinen tuotantoeläinten
terveydenhuoltojärjestelmä.
Saloniemen ohjauksessa syntyi lukuisia
väitöskirjoja. Ohjattavat muistavat Saloniemen
lempeän, kannustavan otteen ohjaustyössä.
Hänellä oli poikkeuksellinen kyky
läsnäoloon ja kuuntelemiseen muista kiireistään
huolimatta. Hän sai aloittelevankin
tutkijan uskomaan itseensä ja kykyihinsä.
Saloniemen työtä jatkavat Eläinten hyvinvoinnin
tutkimuskeskus Helsingin yliopistossa
sekä Eläinten hyvinvointikeskus Luonnonvarakeskuksessa.
Saloniemi oli jo opiskelijana aktiivinen
yhteisten asioiden hoitaja eläinlääketieteen
opiskelijoiden ainejärjestössä. Vastuu
yhteisten asioiden hoidosta näkyi myös
hänen järjestötehtävissään sekä kotimaassa
että ulkomailla oman tieteenalansa edustajana.
Suomessa hän toimi useissa tehtävissä
sekä Suomen eläinlääkäriliitossa että Professoriliitossa.
Suomen Eläinlääkäriliitto
kutsui hänet ansioistaan kunniajäsenekseen.
Ammatillisten järjestöjen ohella Saloniemi
toimi myös keskeisissä eläinlääketiedettä
tukevissa säätiöissä ja oman tieteen
alansa yhteisöissä. Hänellä oli laaja kansainvälinen
verkosto, ja hän toimi hyvin
aktiivisesti kansainvälisessä kotieläinhygienian
tieteellisessä järjestössä (ISAH) muun
muassa sen presidenttinä muodostaen elinikäisiä
ystävyyssuhteita moniin ulkomaisiin
tutkijoihin. Saloniemi myös varmisti,
että kansainvälistä osaamista tuotiin Suomeen,
ja loi ohjattavilleen siten vahvan
pohjan kansainväliselle verkostoitumiselle.
Saloniemen laaja eläinlääketieteen ja
yhteiskunnan tuntemus palveli myös yritystoimintaa,
hän toimi eläinlääkeyritys
Vetcare Oy:n hallituksessa jäsenenä yli
kymmenen vuoden ajan, josta osan
puheenjohtajana.
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 179
Saloniemi vaali isänmaallisuutta toimimalla
pääkaupungin sotilaspoikien ja pikkulottien
järjestöissä. Monen huoneessa
kävijän mieleen on jäänyt EKK:lla Saloniemen
työhuoneen seinällä ollut marsalkka
Mannerheimin kuva. Saloniemi oli isänmallinen,
hän arvosti vanhoja perinteitä ja loi
uusia. Hän piti Helsingin yliopiston kanslerin
luvalla Eläinlääketieteellisen korkeakoulun
rehtorin käätyjä yliopiston päärakennuksessa
juhlallisissa publiikeissa, kun
eläinlääketieteen lisensiaatit saivat tutkintotodistuksensa.
Dekaaniaikananaan hän vaali
hyviä ja tiiviitä suhteita opiskelijoihin tapaamalla
säännöllisesti ainejärjestön hallitusta,
mitä tapaa myös myöhemmät dekaanit ovat
jatkaneet.
Tieteen teon ja yliopistomaailman kiireiden
keskellä perhe oli Hannulle tärkein.
Työpäivät alkoivat aikaisin, mutta myös
päättyivät ajallaan, jotta aikaa oli perheelle.
Hannu löysi elämänkumppanikseen hammaslääkäri
Elina Inkisen, ja perheeseen
syntyi kolme lasta: Timo, Tiina ja Mikko.
Lapset ja lastenlapset antoivat Hannulle
myös eläkepäivinä elämänsisältöä. Kotimaisemiinsa
Nummella rakennetulla kesämökillä
Hannu sai toteuttaa mieluisaa
rakennusharrastustaan, ja mökki toimii
koko suvun yhteisenä kaikille rakkaana
kokoontumispaikkana.
Me, joilla oli ilo jakaa aikaa Hannun
kanssa, muistamme hänen hymynsä ja
tukensa. Hannulla oli kyky luoda ympärilleen
lämpöä ja luottamusta sekä hyvinä
että vaikeina aikoina. Hannun äkillinen
poismeno jätti ison tyhjän tilan kollega-,
ystävä- ja perhepiiriin.
Antti Sukura, Olli Peltoniemi,
Anna Valros ja Laura Hänninen
180 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Olli Tammi
* 24.12.1924 † 22.11.2022
Olli Tammi syntyi 24. joulukuuta vuonna
1924 Helsingissä ja menehtyi 22. marraskuuta
2022 Kauniaisissa, lähes 98 vuoden
iässä. Hän toimi Helsingin yliopiston
matematiikan professorina vuodet 1970–
1992. Tammi oli Suomalaisen Tiedeakatemian
jäsen vuodesta 1973.
Tammen matemaattinen tutkimus liittyi
klassiseen suomalaiseen koulukuntaan,
kompleksianalyysiin. Hän väitteli vuonna
1952 aiheenaan On the Minimalization of
the Coefficients of Schlicht Functions. Väitöskirjan
ohjaajana toimi Rolf Nevanlinna.
Geometrisen funktioteorian piiriin kuuluva
alue, erityisesti ns. sileiden funktioiden sarjakehitelmien
kertoimien ääriarvotehtävät,
pysyi Tammen tutkimuksen pääkohteena
koko hänen uransa ajan. Alan tunnetuimman
hypoteesin, Bieberbachin konjektuurin,
selvitti amerikkalainen de Branges
vuonna 1984. Tammen (ja hänen silloisten
oppilaidensa) tutkimuksen kohde oli yleisempi
ongelma, useamman kertoimen kerroinalueiden
määrittäminen yksittäisten
kertoimien ääriarvojen sijaan. Tästä aiheesta
Tammi julkaisi viimeisimmät työnsä vielä
reilusti eläkeiän ylitettyään. Keskeisiä tutkimusmenetelmiä
alalla ovat olleet Menahem
Schifferin kehittämät variaatiometodit sekä
Charles Loewnerin yhtälön teoria. Molemmat
heistä vaikuttivat Stanfordin yliopistolla,
jonne Tammi perheineen teki useamman
tutkimusvierailun. Molempien allekirjoittaneiden
väitöskirjojen keskeinen
työkalu oli juuri Loewnerin yhtälö. Teoreettisten
todistusten ohella Olli Tammella oli
tapana verifioida ja havainnollistaa tuloksia
numeerisesti ja graafisesti – hänellä oli jo
1970-luvulla käytössään ohjelmoitava HPlaskin.
Loewnerin yhtälöiden ratkaisujen
graafiset tarkastelut olivatkin osaltaan
ohjaamassa meitä oppilaitaan siirtymään
myöhemmin soveltavan matematiikan ja
numeeristen menetelmien tutkimukseen.
Oman alansa ohella Tammea opetuksessa
kiinnosti erityisesti deskriptiivinen
geometria. Tähän liittyen hän oli kiinnostunut
stereovalokuvaamisesta. Hän hankkikin
stereokuvaamiseen tarkoitetun kameran,
jolla hän otti matkakuvia mustavalkoisina
runsain määrin. Hän myös kuvasi ensimmäisenä
Sputnik 1 -satelliitin lentoa Suomesta
käsin – kuva julkaistiin sanomalehti
Maakansassa 17. lokakuuta 1957.
Muistamme Ollin leppoisana ja rauhallisena
ohjaajana. Tutkijana hän oli selkeä
perusteluissaan ja aina valmis kuuntelemaan
muiden ideoita.
Olli Jokinen ja Heikki Haario
Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Kuvalaitos
Aimo Tietäväinen
* 6.7.1937 † 27.9.2022
Turun yliopiston matematiikan professori
Aimo Tietäväinen kuoli 27. syyskuuta
2022 Savonlinnassa jonkin aikaa sairasteltuaan.
Hän oli syntynyt 6. heinäkuuta
1937 Suistamossa kauppiasperheeseen.
Kun Suistamo jäi sotien jälkeen rajan
taakse, perhe muutti Savonlinnaan, josta
tuli hänen elinikäinen toinen kotikaupunkinsa.
Kirjoitettuaan Savonlinnan lyseosta ylioppilaaksi
Tietäväinen aloitti vuonna 1957
opiskelun Turun yliopistossa. Taloudellisista
syistä hän keskeytti välillä opintonsa
vuodeksi ja meni opettajaksi Iin yhteiskouluun.
Jo 1960-luvun alussa hän hoiti matematiikan
laitoksella assistentin ja opettajan
tehtäviä.
Tietäväinen väitteli matematiikassa
filosofian tohtoriksi vuonna 1965 ja toimi
sitten apulaisprofessorin ja professorin
viroissa vuodesta 1967 lähtien sekä kotiyliopistossaan
että lyhyitä jaksoja Tampereen
teknillisessä korkeakoulussa. Hän siirtyi
täysinpalvelleena eläkkeelle vuonna 2000.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi
hänet kutsuttiin vuonna 1978.
Väitöskirjallaan Tietäväinen liittyi
Turun yliopiston lukuteoreetikkojen koulukuntaan,
jonka hänen opettajansa Kustaa
Inkeri oli perustanut. Inkerin tohtorioppilaista
Tietäväinen väitteli neljäntenä.
Hänen väitöskirjansa käsitteli yhtälöryhmiä
äärellisissä kunnissa, aihetta joka silloin
oli vilkkaan tutkimuksen kohteena.
Tietäväinen jatkoi tutkimustyötä lukuteoriassa
ja siihen liittyvässä algebrassa ja
sai huomiota herättäneitä tuloksia. Useat
niistä koskevat tietyntyyppisten yhtälöiden
ratkaisujen lukumäärää. Kuuluisimpia
näistä tuloksista oli kauan avoimena pysyneen
S. Chowlan otaksuman todistus.
Kyseessä oli yleisesti tunnetun Waringin
probleeman kanssa samantyyppinen otaksuma,
joka oli esitetty tässä muodossa
alkujaan vuonna 1943 ja josta oli saatu
vuosien varrella osittaisia tuloksia.
1970-luvun alussa Tietäväinen siirtyi
tutkimaan koodausteoriaa. Tämä oli tietokoneiden
esiinmarssiin liittyvä uusi ala,
jonka probleemat olivat pitkälti käytännön
sanelemia. Niitä voitiin ratkaista klassisella
lukuteorialla. Matemaattinen koodausteoria
käsittelee virheitä korjaavia
koodeja, joiden avulla voidaan parantaa
lähettäjän ja vastaanottajan välisen digitaalisen
viestinnän virheettömyyttä. Virheitä
korjaavat koodit ovat myös tärkeä
apuväline tiedon tallentamisessa. Esimerkkinä
mainitaan usein cd-levyyn liitetty
koodi, jonka tarkoitus on poistaa
182 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
musiikista levyn pölyisyydestä ja naarmuista
aiheutuvia häiriöitä.
Matemaattiselta rakenteeltaan erityisen
elegantteja ovat ns. täydelliset koodit. Tietäväinen
”räjäytti pankin” esittämällä tyhjentävän
ratkaisun binääristen täydellisten
koodien olemassaolosta sekä tälle merkittävän
yleistyksen ei-binääriseen tapaukseen.
Näitä tuloksia siteerattiin laajalti.
Tietäväistä voidaankin pitää suomalaisten
koodausteoreetikkojen oppi-isänä.
Tietäväisen mielenkiinnon kohteena
olivat myös sykliset koodit ja koodien
parametreja koskevat erilaiset rajat eli sen
tutkiminen, miten hyviä virheitä korjaavat
koodit voivat olla. Myöhemmissä artikkeleissaan
hän käsitteli erityisesti koodien
peittosädeparametriin ja sen rajoihin liittyviä
kysymyksiä sekä jonojen korrelaatioita.
Koodausteoriasta on tullut merkittävä
matematiikan ja tietoliikennetekniikan
osa-alue, ja pelkästään sen johdannoksikin
on kirjoitettu paksuja kirjoja. Tietäväisen
tutkimukset veivät alaa monella rintamalla
eteenpäin. Tyypillistä hänen töilleen on
syvällisen algebrallisen koneiston käyttö,
jossa erityisesti äärelliset kunnat ja karakterisummat
näyttelevät tärkeää osaa.
Tietäväinen osallistui Suomen Akatemian
projektitutkimukseen, jossa koodausteoreetikot
olivat Akatemian huippuryhmässä
yhdessä tietotekniikan ja diskreetin
matematiikan edustajien kanssa. Hänen
näköalapaikkansa koodausteoriassa tuli
usein esille sekä itse tutkimuksessa että sen
seurantaryhmän työssä.
Aktiivista tutkimustyötä Tietäväinen
jatkoi ja säilytti kiinnostuksensa alaan eläkevuosinakin.
Uransa aikana hän myös
koulutti lukuisia tohtoreita, joista jotkut
ovat nykyään professoreita. Hänen täyttäessään
50 vuotta kollegat ja entiset oppilaat
julkaisivat juhlakirjan The Very Knowledge
of Coding, joka sisältää tutkimuksia paitsi
koodausteoriasta myös muilta matematiikan
aloilta. Kirjan nimi viittaa päivänsankarin
nimeen!
Kansainvälisessä matemaatikkoyhteisössä
Tietäväinen toimi muun muassa
alansa julkaisusarjojen ja aikakauslehtien
toimituskunnissa. Kongresseissa hän sai
moniin maihin ulottuvan tuttavapiirin.
Hän teki tieteellistä yhteistyötä useiden
ulkomaisten kollegojen kanssa. Tätä työtä
ovat monet hänen oppilaansa jatkaneet.
Voidaankin puhua ”Tietäväisen koulukunnasta”.
Kansainvälinen tieteellinen julkaisusarja
Applicable Algebra in Engineering,
Communication and Computing julkaisi
vuonna 1997 numeron, jonka kaikki
artikkelit oli omistettu Tietäväiselle
hänen 60-vuotispäivänsä johdosta. Hän
myös kuului vuonna 1998 julkaistun käsikirjan
Handbook of Coding Theory kirjoittajiin.
Kotimaan tiede-elämässä Tietäväisellä
oli tärkeitä luottamustehtäviä, kuten jäsenyys
valtion luonnontieteellisessä toimikunnassa.
Turun yliopistossa hän hoiti
sekä tiedekunnan dekaanin että matematiikan
laitoksen johtajan tehtäviä. Hänelle
myönnettiin ansioistaan Suomen Valkoisen
Ruusun I luokan ritarimerkki.
Tietäväinen oli pidetty opettaja, joka
suhtautui työhönsä tunnollisesti ja piti
huolta oppilaistaan. Hän oli samalla lailla
kotonaan luennoidessaan yli sadan hengen
yleisölle peruskurssia tai viidelle kuulijalle
alansa erikoiskurssia. Ylemmillä kursseilla
oppilaista tuli usein hänen henkilökohtaisia
ystäviään.
Aimo oli ihmisenä vaatimaton, mutta
toisaalta määrätietoinen. Hän huolehti terveydestään
säännöllisesti harjoittamalla
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 183
reipasta liikuntaa joko kävellen tai sopivilla
talvikeleillä myös hiihtäen. Kollegoiden
kanssa hän harrasti vilkasta kanssakäymistä.
Kesäisin me kollegat perheinemme
kävimme monesti Savonlinnassa, varsinkin
oopperajuhlien aikaan, ja saimme nauttia
Aimon isännöimästä kaupunkivierailusta.
Laajan ystäväjoukon lisäksi Aimo Tietäväistä
jäi kaipaamaan Savonlinnassa
läheisten sukulaisten piiri.
Tauno Metsänkylä
184 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Peter Tigerstedt
* 8.12.1936 † 10.10.2022
Akateeminen monitaituri, professori emeritus
Peter Tigerstedt kuoli Espoossa 10.
lokakuuta 2022. Hän oli 85-vuotias, syntynyt
Helsingissä 8. joulukuuta 1936.
Peter Tigerstedt valmistui Helsingin yliopistossa
metsänhoitajaksi vuonna 1959.
Hän jatkoi opintojaan samassa yliopistossa
pääaineenaan perinnöllisyystiede, jossa hän
suoritti filosofian tohtorin tutkinnon 1969.
Hän opiskeli myös useissa ulkomaisissa yliopistoissa.
Peter Tigerstedt oli maatalousmetsätieteellisen
tiedekunnan kasvin- ja
metsäjalostustieteen professori 1970–1999,
ja hän teki Viikin kampuksella merkittävän
työn uuden oppiaineen perustajana ja kehittäjänä.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi
Tigerstedt kutsuttiin vuonna 1989.
Tigerstedtin yliopistollinen tutkijan- ja
opettajantyö keskittyi metsäpuiden populaatiogenetiikkaan
ja metsänjalostuksen
kvantitatiiviseen ja ekologiseen taustaan.
Tämä oli Suomessa erityisen tärkeä kehittämisen
ala kun 1960- ja 1970-luvulla aloitettiin
metsäpuiden siemenviljelmien suurimittainen
toteuttaminen. Nyt Suomessa
korjataan tuon työn tuloksia, kun valinnan
kautta jalostetun siemenaineksen käytöllä
ennustetaan saatavan jopa 30 prosentin
suuruinen puiden kasvun lisäys. Tigerstedtin
julkaisutoiminta on ollut laajaa. Yli
kahdensadan julkaisun joukossa on 50 tieteellistä
alkuperäisjulkaisua, lisäksi Tigerstedt
toimitti lukuisia kasvinjalostuksen
alan kirjoja. Hänen julkaisuihinsa viitataan
edelleen usein.
Tigerstedtin isoisä Axel oli vuonna 1902
perustanut kotitilalleen Elimäelle Arboretum
Mustilan, josta on kehittynyt ainutlaatuinen,
kokonaisista eri puulajien metsiköistä koostuva
puulajipuisto. Alue on myös metsäpuutarha-käsitteen
malli, jossa eri metsiköissä
myös pensaat, liaanit ja ruohomaiset kasvit
ovat ekologisesti toimivan ja esteettisesti
kiehtovan kokonaisuuden osia. Tigerstedtin
yhtenä elämäntyönä oli arboretumin ja sen
hoidon kehittäminen ja erityisesti uusien alppiruusulajikkeiden
aikaansaaminen risteytysjalostuksella
arboretumin tarjoaman laajan
Rhododendron-suvun lajivalikoiman pohjalta.
Kymmenet tuhannet Suomeen istutetut
ja ilmastollisesti kestävät ja upeasti kukkivat
alppiruusut ja niiden kaupallinen lisäystoiminta
ovat loistava näyttö Peter Tigerstedtin
alkuun panemasta jalostustyöstä. Myös puistoatsaleoista
ja puistoruusuista on nimetty
kotimaisia, kestäviä kaupallisia lajikkeita,
joita on ollut yleisön saatavilla jo pidemmän
aikaa.
Tigerstedt selvitteli maissin viljelyn
mahdollisuuksia Suomessa paljon ennen
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 185
kuin se ilmastonmuutoksen myötä on nyt
realisoitumassa. Hänen laitoksellaan oli viljelyssä
maailman pohjoisin rehumaissin
jalostusaineisto: lämpiminä kasvukausina
maissin varret venyivät puolitoistametrisiksi
ja tuottivat hyvin itävää siementä, kylminä
vuosina mitta jäi alle puolen metrin ja harvoista
jyvistä saattoi muutama ehtiä kypsyä.
Ruisvehnän jalostusohjelma aloitettiin
1970-luvun lopulla risteyttämällä runsaasti
uusia Triticale-linjoja, niiden alkumenestystä
seurattiin bulk-viljelypopulaatioissa
vuosien ajan ja niistä valittiin lupaavimmat
linjat jatkoon. Tähän liittyi myös haploidiviljelytekniikan
kehittäminen jalostusprosessin
nopeuttamiseksi.
Vehnän viljelyvarmuuden lisäämiseksi
laitoksella kokeiltiin myös 1980-luvulla
vehnälajikkeiden seosviljelyä: olisiko ekologisesti
edullista viljellä 2–3 kasvuajaltaan
samankaltaista lajiketta tai jalostuslinjaa
samassa pellossa, jolla voitaisiin tehostaa
kasvuolosuhteiden tehokkaampaa hyväksikäyttöä
ja lisätä siten viljelyvarmuutta.
Tyrnin kotimaisia kantoja risteytettiin
venäläisten ja kiinalaisten kestävien kantojen
kanssa ja saatiin aikaan aromikkaita ja vitamiinipitoisia
marjoja tuottavia pensaskantoja.
Ruusukvittenin jalostus puutarhojen
monikäyttökasviksi oli myös laitoksen ohjelmassa.
Useimmat tuotetut risteytyskannat
kukkivat alkukesällä näyttävästi pienehköinä
pensaina ja tuottivat syksyisin runsaasti
komeanvärisiä ja runsaan pektiinipitoisia
hedelmiä, joita saattoi käyttää sellaisenaan tai
muiden hedelmien säilönnässä lisukkeina.
Kansainvälinen tieteellinen toiminta oli
osa Peter Tigerstedtin monivivahteista elämäntyötä.
Hän toimi neuvonantajana Maataloustutkimuslaitosten
kansainvälisessä
verkostossa CGIAR:issa ja erityisesti tähän
verkostoon kuuluvassa, Intian Hyderabadissa
sijaitsevassa Puolikuivien trooppisten
alueiden maatalouden tutkimuskeskuksessa
ICRISAT:issa, jossa hän oli hallintoneuvoston
jäsen. Hän toimi myös Euroopan kasvinjalostajien
järjestön presidenttinä ja oli
Viron maatalousyliopiston kunniatohtori.
Vuonna 1969 Tigerstedt oli aloitteentekijä
Dendrologian Seuran perustamisessa, ja
hän toimi myös sen ensimmäisenä puheenjohtajana.
Samana vuonna hänen ehdotuksestaan
perustettiin Viikin arboretum, jossa
on viety astetta pitemmälle Mustilan metsikköarboretum-periaate:
erillisiin metsäkuvioihin
on koottu aina tietyn maantieteellisen
alueen luontaisia puita ja muita kasveja
todellisuutta vastaaviksi ekosysteemeiksi.
Peter Tigerstedtista tuli jo 15-vuotiaana
radioamatööri, ja hän kohosi alan harrastajien
seuran pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi
ja kunniajäseneksi.
Tigerstedtin elämää ei voi kuvata mainitsematta
hänen musiikkiharrastustaan, joka
tuli ilmi kamarimusiikin kuuntelijana ja
omakohtaisena soiton ja laulun harrastajana.
Hän toimi promoottorina vuoden 1996
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan
promootiossa, jossa perinteet edellyttivät,
että promoottori poistuu tanssiaisista aamuyön
tunteina. Kuinka ollakaan, Tigerstedt
ilmestyi läpi yöllisen Helsingin vaeltavalle
promootioväelle pukeutuneena Carl Michael
Bellmaniksi, jonka laulelmia juhlaväki sai
kuulla hänen esittämänään. Hän toimi Östra
Finlands Nation -osakunnassa sekä kuraattorina
että inspehtorina ja elävöitti myös musiikin
esittäjänä osakunnan toimintaa.
Peter Tigerstedtin muita harrastuksia
olivat maastohiihto ja sisävesisoutu. Hänen
puolisonsa, kaksi lastaan ja kolme lastenlastaan
olivat usein mukana näissä tapahtumissa.
Olavi Luukkanen, Veikko Koski,
Teemu Teeri ja Terttu Parkkari
186 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022
Päiviö Tommila
* 4.8.1931 † 18.11.2022
Juhani Päiviö Tommila syntyi Jyväskylässä
4.8.1931. Hänen isänsä oli seminaarinlehtori,
vuodesta 1944 Helsingin yliopiston
fysikaalisen kemian professori Eero Tommila
ja äitinsä matematiikan opettaja Salli
Tommila. Päiviö Tommila kävi koulunsa
ensin Jyväskylän lyseossa, sitten Helsingin
reaalilyseossa. Lapsuudenkodistaan hän
peri kiinnostuksen tilastotieteeseen sekä
valokuvaukseen ja postimerkkiharrastukseen.
Opiskeluaineekseen Tommila valitsi
kuitenkin Suomen ja yleisen historian.
Sivuaineita hänellä oli monien muiden historianopiskelijoiden
tapaan suomalaisugrilainen
kansatiede ja valtio-oppi. Varusmiespalveluksensa
nuori Tommila suoritti
Niinisalossa Kankaanpäässä.
Tommila eteni perinteisen urapolun
mukaisesti tilaushistorian tekijästä akateemisiin
virkoihin. Hän toimi aluksi Nurmijärven
pitäjän historian kirjoittajana, sitten
Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian
historian assistenttina kuusi
vuotta (1959–1965). Assistenttiaikanaan
Tommila väitteli filosofian tohtoriksi
vuonna 1962 väitöskirjallaan La Finlande
dans la politique européenne en 1809–1815.
Vastaväittäjänä toimi professori Jaakko
Suolahti ja kustoksena professori Eino
Jutikkala. Saman laitoksen professorit
tapasivat olla vielä tuolloin usein vastaväittäjinä.
Tommila sai väitösvuonnaan dosentuurin
Suomen ja Skandinavian oppituolissa.
Turun yliopiston Suomen historian
professorina Tommila viihtyi yksitoista
vuotta (1965–1976) ja Helsingin yliopistossa
seuraavat 18 vuotta (1976–1994).
Päiviö Tommilasta kasvoi 1990-luvulle
tultaessa vaikutusvaltainen Suomen historian
professori, mitä ilmentää muun
muassa hänelle vuonna 2004 myönnetty
akateemikon arvo. Professori Tommilan
hallinnollista uraa siivitti laaja työkokemus
Turun ja Helsingin yliopistoissa vuosina
1967–1992. Sen kruunasi toimiminen Helsingin
yliopiston rehtorina 1988–1992.
Hänen tiheä verkostoitumisensa tiedejärjestöissä
vahvisti hänen asemaansa akateemisessa
yhteisössä. Hän oli aktiivinen toimija
Suomalaisessa Tiedeakatemiassa,
jonka jäseneksi hänet kutsuttiin vuonna
1970. Tommila oli näkyvästi esillä myös
muun muassa Suomen Tiedeseurassa, Suomen
Kulttuurirahastossa, Professoriliitossa,
Viro-instituutissa ja Tieteellisten
Seurain Valtuuskunnassa.
Professori Päiviö Tommilan tutkimusura
rakentui kolmelle pilarille: perusteellisille
lehdistötutkimuksille ja paikallishistorioille
sekä historiankirjoituksen historian
ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022 187
esityksille. Hänen ensimmäinen lehdistötutkimuksensa
on vuodelta 1963 (Suomen
lehdistön levikki ennen vuotta 1860). Sitä
ennen häneltä julkaistiin paikallishistoriasta
Nurmijärven pitäjän historia (1958–
1959) sekä sittemmin Jyväskylän kaupungin
historia (1970–1972) ja tutkimushankkeen
tuloksena kokoelma Muuttuva kylä
(1980). Töillään Tommila modernisoi
1930-luvun paikallishistoriallista tutkimusperinnettä.
Kolmannen pylvään Tommilan
julkaisutoiminnassa muodostaa
kiinnostus tieteen historiaan, josta mainittakoon
oppikirjana levinnyt teos Suomen
historiankirjoitus (1989).
Näistä intressialueistaan Tommilan johtamat
tutkijaryhmät julkaisivat suurteosprojektiensa
tulokset vuosina 1979–2002:
Suomen kaupunkilaitoksen historia 1–3,
Suomen kulttuurihistoria 1–3, Suomen lehdistön
historia 1–10 ja Suomen tieteen historia
1–4. Näitä akateemiseen tutkimukseen
perustuvia käsikirjoja ovat hyödyntäneet
lukuisat opiskelija- ja tutkijapolvet aina
näihin päiviin. Professori Tommilan tutkimuksissa
näkyy vahva pyrkimys siirtää historiantutkimuksen
perinnettä uusille tutkijasukupolville:
Se ilmenee erityisen selvästi
hänen paikallishistorian, Suomen
autonomisen ajan (1809–1917) ja historiankirjoituksen
historian esityksissään.
Aktiivisena yhteiskunnallisten liikkeiden
havainnoijana Tommila kirjoitti tutkimustensa
lisäksi noin 400 artikkelia muun
muassa Kotiseutu-lehteen, Suomalaiseen
Suomeen, Valvojaan, Uuteen Suomeen ja
Kanavaan. Tommilan viimeisin teos (2011)
käsittelee hänen isänsä sukualuetta satakuntalaista
Merikarviaa. Satakuntalaiset
juuret olivat Tommilalle tärkeät siinä missä
kesähuvila Kustavissakin. Tommila oli aviossa
matematiikan opettaja Seija Kilven
(1931–2017) kanssa ja perheeseen syntyi
viisi lasta. Viimeisenä elinvuotenaan hoitokodissa
asuva mutta hyväkuntoinen Tommila
sai nauttia 15 lapsenlapsen ja 10 lapsenlapsenlapsen
seurasta. Professori Päiviö
Tommila menehtyi Kauniaisissa 91-vuotiaana
18. marraskuuta 2022. Tommilan
opetusta ja ohjausta saaneiden historianopiskelijasukupolvien
joukko on laaja.
Kiitollisena muistamme hänen historiantutkimukselle
ja Suomen tieteelle tekemiään
palveluksia.
Maria Lähteenmäki
Kuva: Suomen Akatemia
188 ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA 2022