Totuuden Hetket
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Totuuden</strong> <strong>Hetket</strong><br />
ihmettä ja sen hetken ihanuutta, jolloin iankaikkinen Isä katsoessaan lunas-tettuja näkee<br />
heissä oman kuvansa, synnin tuottaman häiriön poistettuna, sen aiheuttaman vamman<br />
parannettuna ja ihmisyyden saatettuna jälleen sopusointuun jumaluuden kanssa! {AO8<br />
150.2}<br />
Sanomattomalla rakkaudella Jeesus toivottaa uskolliset palvelijansa tervetulleiksi heidän<br />
»Herransa iloon ». Vapahtajan ilo on siinä, että hän näkee kirkkauden valtakunnassa ne<br />
sielut, jotka ovat pelastuneet hänen kärsimi-sensä ja alentumisensa kautta. Ja pelastetut<br />
jakavat hänen ilonsa, kun he näkevät autuaiden joukossa sellaisia, jotka on voitettu<br />
Kristukselle heidän rukoustensa, työskentelynsä ja rakkaudenuhriensa avulla. Kun he<br />
kokoontuvat suuren valkoisen valtaistuimen y »mpärille ja näkevät ne, jotka he ovat<br />
voittaneet Kristukselle, sekä huomaavat näiden voittaneen muita ja heidän taas toisia, täyttää<br />
sanomaton ilo heidän sydämensä. Kaikki he ovat päässeet rauhan satamaan, missä he<br />
asettavat kruununsa Jeesuksen jalkain juureen ja ylistävät häntä halki iankaikkisuuden<br />
loppumattomien ai-kakausien. {AO8 150.3}<br />
Kaksi Aadamia<br />
Kun pelastetut on lausuttu tervetulleiksi Jumalan kaupunkiin, kaikuu ilmassa riemuitseva<br />
kunnioittavan palvonnan huuto. Ensimmäinen ja toinen Aadam kohtaavat toisensa. Jumalan<br />
Poika on avosylin vastaanottamassa sukumme kantaisää, jonka hän loi, joka teki syntiä<br />
Luojaansa vastaan ja jonka synnin tähden Vapahtajan ruumiissa ovat ristiin-naulitsemisen<br />
merkit. Kun Aadam näkee julmien naulojen jäljet, hän ei heittäydy Herransa syliin vaan<br />
heittäytyy nöyrästi hänen jalkojensa juureen huudahtaen: »Arvollinen, arvollinen on Karitsa,<br />
joka oli teurastettu!» Vapahtaja nostaa hänet hellästi ylös ja pyytää häntä jälleen<br />
katselemaan Eeden-kotia, josta hän on niin kauan ollut karkotettuna. {AO8 150.4}<br />
Eedenistä karkottamisen jäl keen Aadamin maallinen elämä oli täynnä surua. Jokainen<br />
kuihtuva lehti, jokainen teurasuhri, Jo kainen kaunista luontoa kohdannut onnettomuus ja<br />
jokainen ihmisen viattomuutta rumentava tahra oli uusi muistutus hänen synnistään. Hän<br />
kärsi hirveitä tunnontuskia, kun hän näki pa-huutta kaikkialla, ja vastaukseksi varoituksiisa<br />
sai sen syytöksen, että hän itse oli syypää syntiin. Kärsivällisesti ja nöyrästi hän kantoi<br />
synnin rangaistusta lähes tuhat vuotta. Hän katui vilpittö-mästi syntiään, luotti luvatun<br />
Vapahtajan ansioihin ja kuoli ylösnousemuksen toivossa. Jumalan Poika sovitti ihmisen<br />
epäonnistumisen ja lankeemuksen. Sovitustyön perusteella Aadam asetetaan nyt jälleen<br />
entiseen herruuteensa. {AO8 150.5}<br />
Hurmaantuneena hän katselee niitä puita, jotka kerran olivat hänen ilonaan, puita, joista<br />
hän viattomuutensa onnellisina päivinä oli poiminut hedelmiä. Hän näkee viiniköynnöksiä,<br />
joita hänen omat kätensä ovat hoitaneet, ja kukkia, joita hän kerran iloiten vaali. Hän tajuaa<br />
näyn todellisuuden; hän käsittää, että tämä tosiaankin on ennalleen saatettu Eeden, nyt<br />
vieläkin viehättävämpänä kuin silloin, kun hänet sieltä karkotettiin. Vapahtaja johtaa hänet<br />
elämän puun luo, ottaa siitä ihanan hedelmän ja kehottaa häntä syömään. Hän katsoo<br />
446
Change language