Totuuden Hetket
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Totuuden</strong> <strong>Hetket</strong><br />
Kun Jumalan palvelijat tullaan erikoisesti tuntemaan kuuliaisuudesta neljättä käskyä<br />
kohtaan - sillä tämä on hänen luovan voimansa merkki ja todistus hänen oikeudestaan vaatia<br />
ihmisiltä kunnioitusta ja uskollisuutta - tullaan pedon palvelijat tuntemaan heidän<br />
pyrkimyksestään halventaa Luojan muistomerkkiä ja korottaa Rooman säädostä. Sunnuntain<br />
korottamiseksi paavikunta ensin esitti röyhkeät vaatimuksensa374, ja sen ensimmäinen<br />
turvautuminen valtion apuun tapahtui kansan pakottamiseksi viettämään sunnuntaita<br />
»Herran päivänä». Mutta Raamattu tarkoittaa Herran päivällä seitsemättä päivää eikä<br />
ensimmäistä. Kristus sanoi: »Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra.» Neljännessä käskyssä<br />
sanotaan: »Seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti.» Jesajan kirjassa Herra<br />
käyttää siitä nimitystä »minun pyhäpäiväni» (Mark. 2: 28; Jes. 58:13). {AO7 381.1}<br />
Sen usein esitetyn väitteen, että Kristus muutti sapatin, kumoavat hänen omat sanansa.<br />
Vuorisaarnassaan hän sanoo: »Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja<br />
kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon<br />
teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto,<br />
ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä<br />
käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa<br />
kutsuttaman; mutta joka sitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi<br />
taivasten valtakunnassa» (Matt. 5:17-19). {AO7 381.2}<br />
Protestantit myöntävät yleisesti, ettei Raamattu anna valtuuksia sapatin muuttamiseen.<br />
Tämä on esitetty selvästi amerikkalaisen traktaattiseuran ja amerikkalaisen<br />
sunnuntaikouluyhdistyksen julkaisuissa. Eräässä niistä myönnetään, ettei Uudessa<br />
testamentissa ole mitään nimenomaista käskyä sunnuntaista, viikon ensimmäisestä päivästä,<br />
eikä erityisiä ohjeita sen viettoon.375 {AO7 381.3}<br />
Toisessa julkaisussa sanotaan: »Ennen Kristuksen kuolemaa ei päivää ollut muutettu»; ja<br />
»niin pitkälle kuin on muistiinpanoja, he [apostolit] eivät antaneet mitään selvää käskyä<br />
seitsemännen päivän sapatin hylkäämisestä ja viikon ensimmäisen päivän viettämisestä<br />
lepopäivänä.»376 {AO7 381.4}<br />
Roomalaiskatolilaiset myöntävät heidän kirkkonsa muuttaneen sapatin ja selittävät, että<br />
protestantit sunnuntain pyhittämisellään tunnustavat sen vallan. Kirjassa Catholic Catechism<br />
of Christian Religion tehdään kysymys: Mitä päivää on vietettävä lepopäivänä neljännen<br />
käskyn mukaan? ja siihen vastataan: »Vanhan lain aikana pyhitettiin lauantaita, mutta<br />
kirkko, Jeesuksen Kristuksen opettamana ja Jumalan Hengen johtamana, on asettanut<br />
sunnuntain lauantain paikalle. Sen tähden me pidämme nyt pyhänä ensimmäistä päivää,<br />
emmekä seitsemättä. Sunnuntai on nyt Herran päivä.» {AO7 382.1}<br />
Paavilliset kirjailijat esittävät katolisen kirkon vallan merkkinä »sunnuntain tekemisen<br />
lepopäiväksi lauantain asemesta, minkä protestantitkin hyväksyvät - - sillä kun he pitävät<br />
lepopäivänä sunnuntaita, he tunnustavat kirkon vallan määrätä juhlapäiviä ja vaatia niiden<br />
305
Change language