Totuuden Hetket
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Totuuden</strong> <strong>Hetket</strong><br />
edeltävän ajanjakson alkua. Annettuaan varoituksen tuomion läheisyydestä he tunsivat<br />
työnsä maailman hyväksi päättyneen, eikä heillä enää ollut taakkaa syntisten pelastumisesta,<br />
samalla kun jumalattomien röyhkeä ja herjaava ivailu näytti lisäksi todistavan, että Jumalan<br />
Henki oli vetäytynyt pois hänen armonsa halveksijoista. Kaikki tämä vahvisti heissä sitä<br />
käsitystä, että koetusaika oli päättynyt, tai niin kuin he silloin asian ilmaisivat: »armon ovi<br />
oli suljettu». {AO7 367.3}<br />
Mutta pyhäkkökysymyksen tutkiminen toi kirkkaampaa valoa. He huomasivat olleensa<br />
oikeassa uskoessaan 2300 päivän päättymisen vuonna 1844 merkitsevän tärkeää<br />
käännekohtaa. Mutta vaikka oli totta, että se armon ja toivon ovi, jonka kautta ihmisillä oli<br />
kahdeksantoista vuosisadan aikana ollut pääsy Jumalan luo, oli suljettu, voitiin todeta, että<br />
oli avattu toinen ovi ja ihmisille oli tarjona syntien anteeksi saaminen Kristuksen<br />
välittäjätoimen kautta kaikkein pyhimmässä. Hänen palveluksensa edellinen osa oli<br />
päättynyt antaakseen tilaa jälkimmäiselle. Oli vielä »avoin ovi» taivaalliseen pyhäkköön,<br />
missä Kristus suoritti pappispalvelusta syntisen hyväksi. {AO7 368.1}<br />
Nyt ymmärrettiin seuraavien Ilmestyskirjassa olevien Kristuksen sanojen merkitys, jotka<br />
hän oli käskenyt kirjoittaa juuri tuon ajan seurakunnalle: »Näin sanoo Pyhä. Totinen, jolla<br />
on Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa. Minä<br />
tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä<br />
sulkea» (Ilm. 3: 7, 8). {AO7 368.2}<br />
Ne, jotka uskossa seuraavat Jeesusta hänen suuressa sovitustyössään, saavat osakseen<br />
hänen välitystyönsä tuottaman hyödyn, mutta ne, jotka hylkäävät tätä työtä koskevan valon,<br />
jäävät sen tuottamasta hyödystä osattomiksi. Juutalaiset, jotka hylkäsivät Kristuksen<br />
ensimmäisessä tulemisessa annetun valon ja kieltäytyivät uskomasta häneen maailman<br />
Vapahtajana, eivät voineet saada anteeksiantamusta hänen kauttaan. Kun Jeesus taivaaseen<br />
astuessaan meni oman verensä kautta taivaalliseen pyhäkköön ja vuodatti opetuslapsilleen<br />
välitystyönsä tuottamia siunauksia, juutalaiset jäivät täydelliseen pimeyteen jatkamaan<br />
hyödytöntä uhraamistaan. Varjojen ja vertauskuvien muodostama palvelus oli lakannut. Se<br />
ovi, jonka kautta ihmisillä aikaisemmin oli ollut pääsy Jumalan luo, ei ollut enää auki.<br />
Juutalaiset olivat kieltäytyneet etsimästä Jumalaa sillä ainoalla tavalla, jolla hänet silloin<br />
voitiin löytää, taivaan pyhäkössä tapahtuvan palveluksen kautta. Sen tähden he eivät<br />
päässeet Jumalan yhteyteen. Heiltä ovi oli suljettu. He eivät tunteneet Kristusta oikeana<br />
uhrina ja ainoana välittäjänä Jumalan edessä. Sen tähden he jäivät osattomiksi hänen<br />
välitystyönsä tuottamasta hyödystä. {AO7 368.3}<br />
Uskottomien juutalaisten asema valaisee niiden välinpitämättömien ja epäuskoisten<br />
kristinuskon tunnustajien tilaa, jotka tahallisesti ovat tietämättömiä laupiaan ylimmäisen<br />
pappimme työstä. Kun ylimmäinen pappi vertauskuvallisessa palveluksessa meni kaikkein<br />
pyhimpään, oli kaikkien Israelin lasten velvollisuus kokoontua pyhäkön ympärille ja<br />
nöyryyttää sielunsa mitä vakavimmalla tavalla Jumalan edessä, jotta he voisivat saada<br />
294
Change language