Totuuden Hetket

Totuuden Hetket
odotuksensa eivät täyttyneet ainoassakaan suhteessa, ja heidän toivonsa sammui Jeesuksen
kuolemaan. Vasta Herransa voitollisen kuolleista nousemisen jälkeen he voivat havaita, että
profeetat olivat kaiken tämän ennustaneet ja »että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman
kuolleista» (Ap.t. 17: 3). {AO7 348.3}
Viisisataa vuotta aikaisemmin Herra oli sanonut profeetta Sakarjan kautta: »Iloitse
suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle!
Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla» (Sak. 9:
9). Jos opetuslapset olisivat tienneet, että Kristus oli menossa tuomittavaksi ja tapettavaksi,
he eivät olisi voineet täyttää tätä ennustusta. {AO7 349.1}
Samalla tavalla Miller ja hänen työtoverinsa täyttivät ennustuksen julistaessaan sanomaa,
jonka innoitettu sana oli edeltäpäin ilmoittanut tulevan julistettavaksi maailmalle. Mutta he
eivät olisi voineet julistaa sitä, jos he olisivat täysin ymmärtäneet ne ennustukset, jotka
viittasivat heidän pettymykseensä ja esittivät, että toinenkin sanoma oli julistettava kaikille
kansoille ennen Herran tuloa. Ensimmäisen ja toisen enkelin sanoma esitettiin oikeaan
aikaan, ja ne suorittivat sen työn, jonka Jumala oli määrännyt niiden kautta
suoritettavaksi. {AO7 349.2}
Lujina pysyneet
Maailma oli tarkannut asiain kulkua ja odottanut, että oppi Kristuksen toisesta
tulemisesta hylättäisiin kokonaan, jos Kristus ei saapuisi ilmoitettuna aikana. Mutta vaikka
useat vaikean koetuksen aikana luopuivat uskostaan, oli muutamia, jotka pysyivät lujina.
Adventtiliikkeen hedelmät, nöyryyden ja itsetutkistelun henki, maailman kieltäminen ja
elämän uudistuminen, osoittivat sen olleen Jumalasta. Ei uskallettu kieltää, että Pyhän
Hengen voima oli ollut läsnä Jeesuksen toisen tulemisen julistuksessa, eikä profeetallisten
ajanjaksojen laskemisessa voitu löytää mitään virhettä. Adventistien taitavimmat vastustajat
eivät olleet onnistuneet osoittamaan vääräksi heidän tapaansa tulkita ennustuksia. Nämä
uskolliset eivät ilman Raamatun todistusta voineet suostua hylkäämään niitä käsityksiä,
joihin oli tultu vakavasti ja rukoillen tutkimalla Raamattua, kun Jumalan Henki valaisi
tutkijain mieltä ja elähdytti heidän sydäntään. Nämä käsitykset olivat kestäneet uskonnon
opettajien ja tämän maailman viisaiden tarkimman arvostelun ja katkerimman vastustuksen
ja pysyneet lujina, vaikka oppineisuuden ja kaunopuheisuuden sekä ylhäisten ja alhaisten
pilkan ja ivan yhdistyneet voimat olivat hyökänneet niitä vastaan. {AO7 349.3}
Oli kyllä totta, että he olivat erehtyneet odotettuun tapahtumaan nähden, mutta tämäkään
ei voinut horjuttaa heidän uskoaan Jumalan sanaan. Kun Joona julisti Niniven kaduilla, että
kaupunki hävitettäisiin neljänkymmenen päivän kuluttua, Herra hyväksyi niniveläisten
nöyrtymisen ja pidensi heidän koetusaikaansa. Kuitenkin Joonan sanoma oli Jumalan
lähettämä, ja Niniveä koeteltiin hänen tahtonsa mukaan. Adventistit uskoivat, että Jumala oli
samalla tavalla lähettänyt heidät varoittamaan tuomiosta. »Se on», he selittivät, »koetellut
kaikkien kuulijain sydäntä ja herättänyt rakkautta Herran ilmestymiseen. Se on myös voinut
277