Totuuden Hetket
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Totuuden</strong> <strong>Hetket</strong><br />
Wolff uskoi Herran tulemuksen olevan lähellä. Hänen profeetallisia ajanjaksoja koskevan<br />
selityksensä mukaan maailman loppu oli tuleva muutamia vuosia Millerin ilmoittaman ajan<br />
jälkeen. Niille, jotka vedoten Raamatun sanoihin: »Siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä<br />
kukaan» väittivät, että ihmisten ei ole määrä tietää mitään Kristuksen tulemisen<br />
läheisyydestä, Wolff vastasi: »Sanoiko Herramme, ettei sitä päivää ja hetkeä koskaan<br />
tiedettäisi? Eikö hän antanut meille aikain merkkejä voidaksemme tietää ainakin hänen<br />
tulemisensa läheisyyden, kuten tiedämme kesän olevan lähellä lehtien puhjetessa<br />
viikunapuuhun (Matt. 24: 32) ? Emmekö koskaan ole tietävä tuota aikaa, vaikka hän itse<br />
kehottaa meitä, ei vain lukemaan Danielin kirjaa, vaan myös ymmärtämään sitä, ja juuri<br />
Danielin kirjassa sanotaan, että kirja sinetöitiin lopun aikaan asti (Danielin ajasta lähtien) ja<br />
että »monet sitä tutkivat, ja ymmärrys (ajan suhteen) lisääntyy» (Dan. 12: 4). Sitä paitsi<br />
meidän Herramme ei tarkoita sitä, ettei tiedettäisi, milloin aika on lähellä, vaan sitä, ettei<br />
kukaan tiedä tarkkaa päivää ja hetkeä. Hän sanoo tiedettävän ajan merkeistä niin paljon, että<br />
voidaan ruveta valmistautumaan hänen tulolleen, niin kuin Nooa valmisti arkin.»337 {AO7<br />
312.3}<br />
Kirjoitusten kansanomaisesta tai väärintulkinnasta Wolff kirjoitti: »Useimmat kristilliset<br />
kirkkokunnat ovat poikenneet Raamatun yksinkertaisesta tulkinnasta ja omaksuneet<br />
budhalaisten aavemaisen järjestelmän uskoen, että ihmiskunnan tulevan onnen muodostaa<br />
ilmassa liikkuminen. He otaksuvat, että lukiessaan sanan juutalaiset, heidän on tällä sanalla<br />
ymmärrettävä pakanoita; Jerusalemilla heidän on ymmärrettävä kirkkoa; maa merkitsee<br />
heille taivasta, Herran tuleminen lähetysseurojen edistymistä ja Herran huoneen vuorelle<br />
nouseminen metodistien suurta luokkakokousta,»338 {AO7 313.1}<br />
Kahdenkymmenenneljän vuoden aikana 1821-1845 Wolff matkusteli laajalti. Afrikassa<br />
hän kävi Egyptissä ja Abessiniassa. Aasiassa hän matkusti halki Palestiinan, Syyrian,<br />
Persian, Buharan ja Intian. Hän kävi myös Yhdysvalloissa ja matkan varrella hän saarnasi<br />
St. Helenan saarella. Hän saapui New Yorkiin elokuussa 1837. Puhuttuaan tuossa<br />
kaupungissa hän saarnasi Philadelphiassa ja Baltimoressa sekä matkusti lopulta<br />
Washingtoniin. Täällä olostaan hän kertoo seuraavaa: »Entisen presidentti John Quincy<br />
Adamsin esityksestä, jonka hän teki kongressin eräässä edustajainhuoneessa, tämä<br />
edustajainhuone luovutti yksimielisesti kokoussalinsa minulle luentoa varten, jonka pidin<br />
lauantaipäivänä kaikkien kongressin jäsenten, Virginian piispan sekä Washingtonin pappien<br />
ja porvarien kunnioittaessa kokousta läsnäolollaan. Samanlaista kunnioitusta osoittivat<br />
minulle New Jerseyn ja Pennsylvanian hallitusten jäsenet, joiden läsnä ollessa pidin<br />
esitelmiä tutkimuksistani Aasiassa ja myös Jeesuksen Kristuksen persoonallisesta<br />
hallituksesta.»339 {AO7 313.2}<br />
Tohtori Wolff matkusti mitä raaimpien kansojen keskuudessa ilman minkään<br />
eurooppalaisen vallan suojelusta, suurissa vaikeuksissa ja lukemattomien vaarojen keskellä.<br />
Häntä piestiin ja pidettiin nälässä, hänet myytiin orjaksi ja kolmesti tuomittiin kuolemaan.<br />
Kerran häneltä ryöstettiin kaikki, mitä hänellä oli, ja hänet jätettiin kulkemaan jalan satoja<br />
244
Change language