Totuuden Hetket
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Totuuden</strong> <strong>Hetket</strong><br />
kutsuttiin, ja kuitenkin hän huomasi mahdottomaksi täyttää puoliakaan saamistaan<br />
pyynnöistä. {AO7 288.4}<br />
Monet, jotka eivät hyväksyneet hänen käsitystään Kristuksen toisen tulemisen tarkasta<br />
ajasta, tulivat vakuuttuneiksi Kristuksen tulemuksen varmuudesta ja läheisyydestä sekä<br />
välttämättömyydestä valmistua sitä varten. Muutamissa suurissa kaupungeissa hänen<br />
toimintansa teki huomattavan vaikutuksen. Väkijuomakauppiaat lopettivat liikkeensä<br />
ja muuttivat myymälänsä kokoushuoneiksi. Pelipaikat suljettiin. Uskomattomat, deistit,<br />
universalistit ja vieläpä toivottomilta näyttävät paheiden orjat tekivät parannuksen. Jotkut<br />
näistä eivät olleet vuosikausiin käyneet jumalanpalveluspaikassa. Monet uskonsuunnat<br />
järjestivät rukouskokouksia eri paikkoihin melkein joka tunniksi. Liikemiehet kokoontuivat<br />
keskipäivällä rukoilemaan ja kiittämään Jumalaa. Ei ollut liioittelevaa kiihtymystä, mutta<br />
melkein kaikkialla kansan keskuudessa vallitsi juhlallinen vakavuus. Millerin toiminta oli,<br />
samoin kuin aikaisempienkin uskonpuhdistajani, enemmän ymmärrykseen ja omaantuntoon<br />
vetoamista kuin pyrkimystä pelkän tunneliikutuksen aikaansaamiseen. {AO7 288.5}<br />
Vuonna 1833 Miller sai saarnaluvan baptistiseurakunnaita, jonka jäsen hän oli. Useat<br />
tämän uskontokunnan saarnaajatkin hyväksyivät hänen toimintansa, ja heidän muodollisella<br />
suostumuksellaan hän jatkoi työtään. Hän matkusti ja saarnasi alinomaan, vaikka hänen<br />
henkilökohtainen työnsä rajoittuikin pääasiallisesti Uuteen Englantiin ja keskivaltioihin.<br />
Useina vuosina hän maksoi kaikki matkakustannukset omilla varoillaan, eikä hän<br />
myöhemminkään koskaan ottanut vastaan täyttä korvausta matkustaessaan niihin<br />
paikkoihin, joihin häntä kutsuttiin. Näin hänen julkinen toimintansa, sen sijaan että se olisi<br />
tuottanut hänelle taloudellista hyötyä, rasitti tuntuvasti hänen varallisuuttaan, joka vähitelien<br />
pieneni tänä hänen elämänsä kautena. Hän oli suuren perheen isä, mutta kun perheen jäsenet<br />
olivat säästäväisiä ja ahkeria, niin hänen maatilansa tulot riittivät sekä hänen että hänen<br />
perheensä ylläpitoon. {AO7 289.1}<br />
Suuri tähtisade<br />
Vuonna 1833, kaksi vuotta sen jälkeen, kun Miller oli alkanut julkisesti esittää<br />
todistuksia Kristuksen pikaisesta tulemisesta, ilmaantui viimeinen niistä merkeistä, jotka<br />
Vapahtaja oli maininnut tulemisensa edeltäjinä. Jeesus sanoi, että »tähdet putoavat<br />
taivaalta» (Matt. 24: 29). Ja Johannes, joka sai näyssä katsella Herran päivän läheisyyttä<br />
juhlistavia tapahtumia, kertoo Ilmestyskirjassa, että »taivaan tähdet putosivat maahan,<br />
niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa» (Ilm. 6: 13). Tämä<br />
ennustus toteutui huomiota herättävällä ja vaikuttavalla tavalla, kun tapahtui suuri tähtisade<br />
marraskuun 13. päivänä 1833. Se oli laajimmalle ulottuva ja ihmeellisin tähtisade, mitä<br />
milloinkaan on merkitty muistiin: »Koko taivaankansi Yhdysvaltojen yläpuolella oli silloin<br />
neljä tuntia liikkuvan tulen vallassa. Tässä maassa ei ole sen ensimmäisen asutuksen jälkeen<br />
esiintynyt toista taivaallista ilmiötä, jota tietty ihmisryhmä olisi katsellut niin jännittyneenä<br />
ja ihaillen ja toiset pelokkaina ja levottomina, kuin tapahtui tässä tähtisateessa.» »Sen<br />
225
Change language