Totuuden Hetket

Totuuden Hetket
voinut karkottaa noita kuoleman varjoja. Keskiyön jälkeen pimeys hälveni, ja kun kuu tuli
näkyviin, se oli veren värinen. {AO7 268.7}
Toukokuun 19. päivää 1780 kutsutaan historiassa »pimeäksi päiväksi». Mooseksen ajan
jälkeen ei ole merkitty muistiin mitään yhtä synkkää, yhtä laajalle ulottunutta ja yhtä kauan
kestänyttä pimeää aikaa. Silminnäkijäin kuvaukset tästä tapahtumasta ovat vain seuraavien
Jumalan sanojen kaikua, jotka profeetta Jooel on kirjoittanut kaksituhatta viisisataa vuotta
ennen niiden täyttymystä: »Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran
päivä tulee, se suuri ja peljättävä» (Jooel 2: 31). {AO7 269.1}
Kristikunnan piittaamattomuus ajan merkeistä
Kristus oli kehottanut kansaansa ottamaan vaarin hänen tulemisensa merkeistä ja
iloitsemaan nähdessään todisteita Kuninkaansa tulosta. »Kun nämä alkavat tapahtua», hän
sanoi, »niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.»
Hän kehotti seuraajiaan katsomaan keväällä lehteen puhkeavia puita ja sanoi: »Kun ne jo
puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä.
Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä»
(Luuk. 21: 28, 30,31). {AO7 269.2}
Mutta kun seurakunnassa ylpeys ja muodollisuus syrjäyttivät nöyryyden ja jumalisuuden,
kylmeni rakkaus Kristukseen ja usko hänen tulemiseensa. Maailmallisuuden ja nautintojen
kiehtomina Jumalan omiksi tunnustautuneet ihmiset eivät kiinnittäneet huomiota Vapahtajan
opetuksiin hänen tulemisensa merkeistä. Oppia Kristuksen toisesta tulemisesta väheksyttiin
ja sitä koskevat raamatunkohdat tehtiin hämäriksi väärillä selityksillä, kunnes se suureksi
osaksi syrjäytettiin ja unohdettiin. Näin tapahtui erityisesti Amerikan seurakunnissa.
Kaikkien yhteiskuntaluokkien nauttima vapaus ja hyvinvointi, kiihkeän rikastumisen ja
komeilunhalun aiheuttama omistautuminen rahan hankintaan, innokas suosion ja vallan
tavoittelu, jotka näyttivät olevan kaikkien ulottuvilla, johtivat ihmiset keskittämään
mielenkiintonsa ja toiveensa tämän elämän asioihin ja siirtämään kaukaiseen tulevaisuuteen
sen vakavan päivän, jolloin asiain nykyinen järjestys lakkaa. {AO7 269.3}
Esittäessään seuraajilleen takaisintulonsa merkit Vapahtaja kertoi myös siitä
luopumuksesta, joka vallitsisi juuri hänen toisen tulemisensa edellä. Olisi niin kuin Nooan
päivinä maallisista puuhista ja nautinnon tavoittelusta johtuvaa toimintaa ja liikettä
ostamista, myymistä, istuttamista, rakentamista, naimista ja naittamista mutta Jumala ja
tuleva elämä unohdettaisiin. Tänä aikana eläville kuuluu Kristuksen kehotus: »Pitäkää vaari
itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet,
niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta.» »Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että
saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan
edessä» (Luuk. 21: 34, 36). {AO7 269.4}
207