21.04.2023 Views

Totuuden Hetket

Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...

Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Totuuden</strong> <strong>Hetket</strong><br />

oli kirkon käsissä, ja ennen pitkää nämä toimenpiteet johtivat väistämättömään tulokseen -<br />

vainoon. {AO7 256.2}<br />

Täyden uskonnonvapauden toteuttaminen<br />

Yksitoista vuotta ensimmäisen siirtokunnan perustamisen jälkeen Roger Williams tuli<br />

uuteen maailmaan. Aikaisempien pyhiinvaeltajaisien tavoin hänkin tuli saadakseen elää<br />

vakaumuksensa mukaan; mutta heistä poiketen hän näki sen mitä aniharvat hänen<br />

aikalaisensa siihen mennessä olivat nähneet että tämä vapaus oli kaikkien ihmisten<br />

kieltämätön oikeus, olipa heidän uskontunnustuksensa mikä hyvänsä. Hän oli innokas<br />

totuuden etsijä ja piti Robinsonin tavoin mahdottomana, että kaikki Jumalan sanassa oleva<br />

valo olisi jo saatu. Williams oli uuden ajan kristikunnassa »ensimmäinen henkilö, joka<br />

järjesti yhteiskunnan hallinnon omantunnon vapauden opille, mielipiteiden<br />

tasavertaisuudelle lain edessä».285 Hän selitti, että esivallan velvollisuutena on estää<br />

rikollisuutta, mutta ei koskaan hallita omaatuntoa. »Kansa ja korkeimmat viranomaiset»,<br />

hän sanoi, »voivat määrätä ihmisten velvollisuudet toisiaan kohtaan, mutta yrittäessään<br />

määrätä ihmisten velvollisuuksia Jumalaa kohtaan he ylittävät valtuutensa, eikä kukaan enää<br />

voi olla turvassa, sillä on selvää, että jos esivalta saa määrätä, se saattaa säätää<br />

noudatettavaksi yhden mielipidekokoelman tänään ja huomenna toisen, kuten Englannin eri<br />

kuninkaat ja kuningattaret sekä katolisen kirkon eri paavit ja kirkolliskokoukset ovat<br />

tehneet. Silloin uskosta tulisi kokoelma sekavia käsityksiä.»286 {AO7 257.1}<br />

Sakon ja vankeuden uhalla vaadittiin olemaan läsnä perustetun kirkon<br />

jumalanpalveluksissa. Williams hylkäsi tämän lain. Englannin lain pahin määräys oli se,<br />

joka pakotti olemaan saapuvilla pitäjän kirkossa. Ihmisten pakottamista liittymään niihin,<br />

joilla oli eri uskontunnustus, hän piti heidän luonnollisten oikeuksiensa loukkauksena.<br />

Jumalattomien ja haluttomien raahaaminen yleisiin jumalanpalveluksiin oli hänen<br />

mielestään samaa kuin teeskentelyyn totuttaminen. »Ei ketään pitäisi velvoittaa palvelemaan<br />

Jumalaa tai», hän lisäsi, »tukemaan varoillaan uskonnollista toimintaa vastoin omaa<br />

tahtoaan.» »Mitä», hänen vastustajansa huudahtivat, hänen periaatteistaan hämmästyneinä,<br />

»eikö työmiehen tule saada palkkansa?» »Kyllä», hän vastasi, »niiltä, jotka hänet<br />

paikkaavat.»287 {AO7 257.2}<br />

Roger Williamsia kunnioitettiin ja rakastettiin uskollisena Jumalan palvelijana,<br />

harvinaisen lahjakkaana, ehdottoman rehellisenä ja todellista hyväntekeväisyyttä<br />

harjoittavana miehenä, mutta sitä ei voitu suvaita, että hän päättävästi kielsi esivallan<br />

oikeuden vallita kirkkoa ja vaati uskonnonvapautta. Väitettiin, että tämä uuden opin<br />

soveltaminen »kumoaisi maan valtiomuodon ja hallinnon».288 Hänet tuomittiin<br />

karkotettavaksi siirtokunnista, ja välttääkseen vangitsemisen hänen täytyi lopulta paeta<br />

talven pakkasessa ja pyryssä viljelemättömälle metsäseudulle. {AO7 258.1}<br />

»Neljätoista viikkoa olin vaikeuksien heiteltävänä kylmänä vuodenaikana saamatta<br />

kokea, mitä leipä ja vuode merkitsevät», hän sanoo, »mutta korpit ruokkivat minua<br />

197

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!