Totuuden Hetket
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Totuuden</strong> <strong>Hetket</strong><br />
veljensä albigenssit antoivat Ranskassa samanlaisen todistuksen totuuden puolesta.<br />
Uskonpuhdistuksen päivinä oli puhdistetun opin kannattajat hirveästi kiduttaen surmattu.<br />
Kuningas ja aatelismiehet, ylhäiset naiset ja hienot neidit, ritarit ja kansan valiot olivat<br />
nauttineet Jeesuksen marttyyrien tuskista. Urheat hugenotit olivat vuodattaneet verensä<br />
useilla tais telukentillä taistellessaan ihmisten pyhimpien oikeuksien puolesta. Protestantit<br />
oli julistettu lain suojattomiksi, heidän surmaamisestaan oli luvattu palkkio ja heitä oli ajettu<br />
takaa niin kuin petoeläimiä. {AO7 236.2}<br />
»Erämaan seurakunta», muinaisten kristittyjen harvat jälkeläiset, jotka vielä<br />
kahdeksannellatoista vuosisadalla oleskelivat Ranskassa kätkeytyneinä maan eteläisen osan<br />
vuoristoon, piti edelleen kiinni isiensä uskosta. Kun he öiseen aikaan uskalsivat kokoontua<br />
vuorenrinteelle tai syrjäiselle kankaalle, heitä ajoivat takaa rakuunat, jotka raahasivat heitä<br />
elinkautiseen kaleeriorjuuteen. Ranskan jaloimpia, sivistyneimpiä ja älykkäimpiä<br />
kansalaisia pantiin kahleisiin ja kidutettiin julmasti ryövärien ja salamurhaajien keskellä.256<br />
Toiset, joita kohdeltiin armeliaammin, ammuttiin kylmäverisesti, kun he aseettomina ja<br />
avuttomina lankesivat polvilleen ja rukoilivat. Vanhoja miehiä, turvattomia naisia ja<br />
viattomia lapsia jätettiin sadoittain kuolleina maahan heidän kokouspaikkoihinsa. Kun kulki<br />
vuorenrinteellä tai metsässä, missä heidän oli ollut tapana kokoontua, ei ollut harvinaista,<br />
että löysi »kuolleita hajallaan nurmikolla noin neljän askeleen etäisyydellä toisistaan ja<br />
puihin ripustettuja ruumiita». Heidän kotiseutunsa, jossa miekka, kirves ja polttorovio olivat<br />
tehneet hävitystyötään, oli »muuttunut suureksi, synkäksi erämaaksi». »Näitä<br />
kauhistuksia tehtiin — ei pimeänä ajanjaksona, vaan Ludvig XIV:n loistavana aikakautena.<br />
Silloin harjoitettiin tieteitä, kaunokirjallisuus kukoisti ja hovin samoin kuin pääkaupungin<br />
papit olivat oppineita ja kaunopuheisia miehiä, jotka sanoivat antavansa suuren arvon<br />
nöyryyden ja rakkauden hyveille.»257 {AO7 236.3}<br />
Ranskan mustan rikosluettelon mustin kohta, kaikkien noiden kauheiden vuosisatojen<br />
hirvittävin teko, oli kuitenkin Pärttylin yön verilöyly. Maailma muistelee vieläkin<br />
kauhistuneena tuon mitä raukkamaisimman ja julmimman hyökkäyksen vaiheita. Ranskan<br />
kuningas antoi Rooman pappien ja prelaattien yllytyksestä suostumuksensa tähän kauheaan<br />
tekoon. Yösydännä kuului kellon soitto teurastuksen alkamisen merkiksi. Tuhansittain<br />
protestantteja, jotka nukkuivat rauhallisesti kodeissaan kuninkaansa kunniasanaan luottaen,<br />
raahattiin ulos ilman varoitusta ja murhattiin kylmäverisesti. {AO7 237.1}<br />
Niin kuin Kristus oli kansansa näkymättömänä johtajana, kun se johdatettiin pois Egyptin<br />
orjuudesta, niin saatanakin oli alamaistensa näkymätön johtaja tässä kauheassa marttyyrien<br />
luvun lisäämistyössä. Pariisin verilöyly kesti seitsemän päivää, kolme ensimmäistä päivää<br />
selittämättömän raivokkaana. Eikä se rajoittunut tähän kaupunkiin, vaan levisi kuninkaan<br />
erityisestä käskystä kaikkiin maakuntiin ja kaupunkeihin, joista löydettiin protestantteja. Ei<br />
otettu huomioon ikää eikä sukupuolta. Ei säästetty viatonta pienokaista eikä harmaapäistä<br />
vanhusta. Aatelistoon kuuluvat ja talonpojat, vanhat ja nuoret, äidit ja lapset, kaikki tapettiin<br />
182
Change language