Totuuden Hetket
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Totuuden</strong> <strong>Hetket</strong><br />
ja hovimiehiäkin katosi. Useat sadat pakenivat Pariisista ja lähtivät vapaaehtoiseen<br />
maanpakoon. Monessa tapauksessa tämä oli ensimmäinen ilmaus puhdistetun opin<br />
suosimisesta. Katolilaiset hämmästyivät nähdessään, että he olivat tietämättään sietäneet<br />
keskuudessaan kerettiläisiä. Heidän vihansa purkautui siihen suureen alhaisempaa alkuperää<br />
olevien uhrien joukkoon, joka oli heidän ulottuvillaan. Vankilat täyttyivät, ja ilmakin näytti<br />
pimentyvän evankeliumin tunnustajia varten sytytettyjen polttorovioiden savusta. {AO7<br />
195.1}<br />
Frans I oli kerskaillut olevansa johtajana siinä suuressa tutkimustyötä elvyttävässä<br />
liikkeessä, joka painoi leimansa kuudennentoista vuosisadan alkuun. Hänen mielihalunaan<br />
oli ollut koota hoviinsa oppineita miehiä kaikista maista. Tästä rakkaudesta tieteeseen ja<br />
munkkien tietämättömyyden ja taikauskon halveksimisesta johtui ainakin osaksi se<br />
suvaitsevaisuus, jota hän osoitti uskonpuhdistusta kohtaan. Mutta kerettiläisyyden<br />
hävittämisinnossaan tämä tieteiden suojelija kielsi kirjapainotyön kaikkialla Ranskassa.<br />
Frans I on yksi niistä monista aikakirjoihin merkityistä esimerkeistä, jotka osoittavat, ettei<br />
älyllinen sivistys ole mikään suojakeino suvaitsemattomuutta ja uskonvainoa vastaan. {AO7<br />
195.2}<br />
Kolkko juhla<br />
Ranska oli juhlallisin ja julkisin menoin sitoutuva tuhoamaan protestanttisuuden<br />
täydellisesti. Papit vaativat, että Jumalaa häpäissyt messun tuomitseminen oli sovitettava<br />
verellä ja että kuninkaan oli kansansa menestyksen tähden julkisesti hyväksyttävä tuo<br />
kauhea teko. {AO7 195.3}<br />
Tämän pelottavan juhlan ajankohdaksi oli määrätty tammikuun 21. päivä 1535. Kansassa<br />
oli kaikkialla herätetty taikauskoista pelkoa ja kiihkeää vihaa. Pariisiin tulvi kaikilta<br />
suunnilta joukoittain kansaa, joka täytti sen kadut. Päivä oli määrä aloittaa suurella ja<br />
vaikuttavalla juhlakulkueella. »Kulkutien varrella olevat talot olivat surupuvussa, ja<br />
määrätyllä etäisyydellä toisistaan oli alttareita.» Jokaisen oven edessä paloi tulisoihtu<br />
»pyhän sakramentin» kunniaksi. Ennen päivän nousua kulkue järjestäytyi kuninkaan<br />
palatsin luona. »Etunenässä kannettiin useitten seurakuntien ristejä ja lippuja; sitten tulivat<br />
kaupungin porvarit parijonossa tulisoihtuja kantaen.» Näitä seurasi neljä munkkijärjestöä,<br />
jokainen munkki järjestölleen ominaisessa puvussa. Sitten tuli suuri kokoelma kuuluisia<br />
pyhäinjäännöksiä. Näitä lähinnä ratsastivat upeana ja häikäisevänä rivistönä kirkon korkeat<br />
virkamiehet purppuraan ja helakanpunaan puettuina ja jalokivillä koristettuina. {AO7<br />
195.4}<br />
»Ehtoollisleipää kantoi Pariisin piispa komean kunniakatoksen alla, kun taas neljä<br />
hallitsijasuvun jäsentä kantoi katosta. Ehtoollisleivän perässä kulki kuningas. Frans I oli sinä<br />
päivänä ilman kruunua ja kuninkaallista pukua. Paljain päin, silmät maahan luotuina ja<br />
palava vahakynttilä kädessään» Ranskan kuningas »esiintyi katujana».216 Hän kumartui<br />
nöyrästi jokaisen alttarin ääreen, ei niiden paheiden tähden, jotka saastuttivat hänen sielunsa,<br />
151
Change language