Totuuden Hetket
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
Historian mysteeri ei ole täysin pimeä, sillä se on verho, joka peittää vain osittain luovan toiminnan, hengelliset voimat ja hengellisten lakien toiminnan. On arkipäiväistä sanoa, että marttyyrien veri on kirkon siemen, mutta me kuitenkin väitämme yksinkertaisesti, että yksittäiset hengellisen päätöksen teot kantavat yhteiskunnallista hedelmää ... Sillä suuret kulttuuriset muutokset ja historialliset vallankumoukset, jotka ratkaisevat kansakuntien kohtalon tai aikakauden luonteen, ovat useiden hengellisten päätösten kumulatiivinen tulos ... yksilöiden usko ja oivallus tai kieltäytyminen ja sokeus. Kukaan ei voi asettaa sormeaan siihen perimmäiseen hengelliseen tekoon, joka kallistaa tasapainoa ja saa yhteiskunnan ulkoisen järjestyksen saamaan uuden muodon...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Totuuden</strong> <strong>Hetket</strong><br />
Rooman puoluelaiset olivat joutuneet tappiolle; heidän asiansa näkyi mitä<br />
epäsuotuisimmassa valossa. He koettivat puolustaa valtaansa, ei vetoamalla Raamattuun<br />
vaan turvautumalla uhkauksiin näihin Rooman varmoihin taistelukeinoihin. Valtiopäivien<br />
puhemies sanoi: »Jos sinä et peruuta sanojasi, niin keisari ja valtiosäädyt päättävät, mitä on<br />
tehtävä parantumattomalle kerettiläiselle.» {AO7 135.3}<br />
Lutherin ystävät, jotka suuresti iloiten olivat seuranneet hänen uljasta puolustustaan,<br />
vapisivat kuullessaan nämä sanat, mutta tohtori itse sanoi rauhallisesti: »Jumala auttakoon<br />
minua, sillä minä en voi peruuttaa mitään.»118 {AO7 135.4}<br />
Hänen käskettiin poistua ruhtinaiden neuvottelun ajaksi. Tunnettiin, että oli jouduttu<br />
vaikean pulman eteen. Lutherin jatkuva kieltäytyminen alistumasta saattoi vaikuttaa kirkon<br />
historiaan pitkiksi ajoiksi. Päätettiin antaa hänelle vielä peruuttamisen tilaisuus. Hänet<br />
haettiin kokoukseen viimeisen kerran. Tehtiin jälleen kysymys, halusiko hän peruuttaa<br />
oppinsa. »Minä en voi antaa mitään muuta vastausta», hän sanoi, »kuin sen, minkä jo olen<br />
antanut.» Oli ilmeistä, ettei häntä saatu lupauksilla eikä uhkauksilla noudattamaan Rooman<br />
määräyksiä. {AO7 135.5}<br />
Paavilliset johtajat harmistuivat siitä, että vähäpätöinen munkki sillä tavalla halveksi<br />
heidän valtaansa, joka oli saanut kuninkaat ja ruhtinaat vapisemaan. He halusivat antaa<br />
hänen tuntea heidän vihaansa ja kiduttamalla riistää häneltä elämän. Mutta Luther, joka<br />
tajusi vaaransa, oli puhunut kaikille kristillisen arvokkaasti ja maltillisesti. Hänen sanansa<br />
olivat olleet vapaat ylpeydestä, vihasta ja vääristä todistuksista. Hän oli unohtanut itsensä ja<br />
ne suuret miehet, jotka olivat hänen ympärillään, ja tuntenut vain sen Olennon läsnäolon,<br />
joka oli äärettömästi korkeampi kuin paavit, prelaatit, kuninkaat ja keisarit. Kristus oli<br />
puhunut Lutherin todistuksien kautta niin voimakkaasti ja kunnioitusta herättävästi, että<br />
pelko ja ihmettely valtasivat sekä ystävät että viholliset. Jumalan Henki oli ollut läsnä<br />
kokouksessa ja tehnyt syvän vaikutuksen valtakunnan johtajien mieleen. Useat ruhtinaat<br />
tunnustivat rohkeasti, että Lutherin asia oli oikea. Monet olivat vakuuttuneita totuudesta,<br />
mutta muutamissa vaikutus ei ollut kestävä. Oli myös niitä, jotka silloin eivät<br />
ilmaisseet vakaumustaan, mutta myöhemmin tutkittuaan yksinään Raamattua asettuivat<br />
rohkeasti uskonpuhdistuksen puolelle. {AO7 135.6}<br />
Vaaliruhtinas Fredrik oli huolestuneena odottanut Lutherin astumista valtiopäivien eteen<br />
ja kuunteli syvästi liikuttuneena hänen puhettaan. Hän iloitsi tohtorin rohkeudesta,<br />
lujuudesta ja maltillisuudesta sekä päätti puolustaa häntä entistä tehokkaammin. Hän vertaili<br />
taistelevia puolueita ja näki, kuinka totuuden voima teki tyhjäksi paavien, kuninkaiden ja<br />
prelaattien viisauden. Paavikunta oli kärsinyt tappion, jonka vaikutus oli tuntuva kaikissa<br />
kansoissa ja kaikkina aikoina. {AO7 137.1}<br />
105
Change language