Suuren Lääkärin Seuraajana

Parannusministeriö
Luku 6—Pelastettu Palvelemaan
On aamu Galileanmeren rannalla. Jeesus ja hänen opetuslapsensa ovat tulleet rannalle
vietettyään myrskyisän yön vesillä, ja nousevan auringon valo koskettaa merta ja maata kuin
rauhan siunaus. Mutta kun he nousevat rannalle, heidän eteensä avautuu myrskyn
myllertämää mertakin kammottavampi näky. Hautojen keskellä olevasta piilopaikasta kaksi
mielenvikaista ryntää heitä kohti aivan kuin aikoen repiä heidät kappaleiksi. Miesten käsistä
riippuvat kahleet, jotka he ovat katkaisseet paetessaan vankeudesta. Heidän ihonsa on rikki
ja verillä, silmät tuijottavat pitkän ja takkuisen tukan takaa, kaikki ihmisyys näyttää
hävinneen heistä. He muistuttavat enemmän villipetoja kuin ihmisiä. {SLS 65.1}
Opetuslapset seuralaisineen pakenevat kauhuissaan. Pian he kuitenkin huomaavat, ettei
Jeesus ole heidän mukanaan, ja niin he kääntyvät takaisin etsimään häntä. Hän seisoo siellä,
minne he hänet jättivät. Hän, joka tyynnytti myrskyn ja joka on aikaisemminkin kohdannut
saatanan ja voittanut hänet, ei pakene näitä pahoja henkiä. Kun miehet lähestyvät häntä
kiristellen hampaitaan ja suu vaahdossa, Jeesus kohottaa kätensä, joka on tyynnyttänyt
aallokon, eivätkä he voi tulla lähemmäksi. He seisovat hänen edessään raivoissaan mutta
avuttomina. {SLS 65.2}
Arvovallallaan Jeesus käskee saastaisia henkiä poistumaan heistä. Onnettomat miesparat
ymmärtävät olevansa lähellä olentoa, joka voi vapauttaa heidät piinaavista demoneista. He
heittäytyvät Vapahtajan jalkojen juureen rukoillakseen häneltä armoa, mutta kun heidän
huulensa avautuvat, demonit puhuvat heidän kauttaan huutaen: ”Mitä sinulla on meidän
kanssamme tekemistä, sinä Jumalan Poika? Oletko tullut tänne vaivaamaan meitä ennen
aikaa?” Matt. 8:29. {SLS 65.3}
Pahojen henkien on pakko vapauttaa uhrinsa, ja riivatuissa tapahtuu ihmeellinen muutos.
Valo tunkeutuu heidän mieleensä. Älykkyys loistaa heidän silmistään. Vääristyneet kasvot,
jotka niin kauan olivat heijastaneet saatanan kuvaa, muuttuvat äkkiä lempeiksi,
verentahrimat kädet rauhoittuvat ja miehet korottavat äänensä ylistämään Jumalaa. {SLS
66.1}
Sillä välin miehistä karkotetut demonit ovat menneet sikoihin ja ajaneet ne tuhoon.
Sikopaimenet kiiruhtavat levittämään uutista, ja koko seudun väestö kerääntyy Jeesuksen
luo. Nuo kaksi riivattua ovat olleet koko paikkakunnan kauhuna. Nyt nämä miehet istuvat
puettuina ja selväjärkisinä Jeesuksen jalkojen juuressa kuunnellen hänen sanojaan ja ylistäen
häntä, joka on tehnyt heidät terveiksi. Mutta tätä ihmeellistä näkyä todistavat ihmiset eivät
iloitse. Sikojen menetys on vaikuttanut heihin enemmän kuin näiden saatanan vankien
vapauttaminen. Kauhuissaan he tungeksivat Jeesuksen ympärillä ja pyytävät häntä
poistumaan luotaan, mihin hän suostuukin ja lähtee heti veneellä vastakkaiselle rannalle.
{SLS 66.2}
46