Suuren Lääkärin Seuraajana

Parannusministeriö
Nuorten tulee ravita mieltään ja sieluaan Jumalan sanalla. Kristuksen ristin tulee olla
kaiken kasvatuksen ydinkohta, kaiken opetuksen ja opiskelun keskipiste. Sitä tulee soveltaa
elämään. Näin Vapahtajasta tulee nuorten läheinen ystävä. Jokainen ajatus vangitaan
kuuliaiseksi Kristukselle. Apostoli Paavalin kanssa he voivat sanoa: {SLS 382.4}
”Pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen
Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle.”
Gal. 6: 14. {SLS 382.5}
Näin he uskon kautta saavat kokemusperäistä tietoa Jumalasta. He ovat vakuuttuneet
hänen sanansa totuudellisuudesta, hänen lupaustensa luotettavuudesta. He ovat maistaneet ja
tietävät, että Herra on hyvä. {SLS 382.6}
Rakastetun Johanneksen tieto perustui omaan kokemukseen. Hän saattoi todistaa: {SLS
382.7}
”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä
katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi,
ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän,
joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille — minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös
teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme , ja meillä on yhteys Isän ja
hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen kanssa.” 1 Joh. 1: 1-3. {SLS 383.1}
Samalla tavalla voi jokainen oman kokemuksensa perusteella ”sinetillä vahvistaa, että
Jumala on totinen”. Joh. 3:33. Jokainen voi kertoa, miten hän itse on nähnyt, kuullut ja
tuntenut Kristuksen voiman. Hän voi todistaa: {SLS 383.2}
”Tarvitsin apua ja sain sen Jeesuksessa. Kaikki tarpeeni täytettiin, sieluni nälkä
tyydytettiin. Raamattu on minulle Kristuksen ilmoitus. Uskon Jeesukseen, koska hän on
minun jumalallinen Vapahtajani. Uskon Raamattuun, koska olen todennut sen Jumalan
ääneksi sielulleni.” {SLS 383.3}
Apua luonnon tutkimiseen
Se, joka on oman kokemuksensa kautta oppinut tuntemaan Jumalan ja hänen sanansa, on
valmis syventymään luonnontieteelliseen tutkimukseen. Kristuksesta on kirjoitettu:
”Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.” Joh. 1:4. Ennen synnin ilmaantumista
Aadamia ja Eevaa ympäröi kirkas ja kaunis valo, Jumalan valo. Tämä valo kirkasti kaiken,
mitä he lähestyivät. Mikään ei himmentänyt heidän käsitystään Jumalan luonteesta tai
teoista. Mutta kun he antoivat periksi kiusaajalle, valo jätti heidät. Menettäessään pyhyyden
puvun he menettivät valon, joka oli valaissut luontoa. Enää he eivät pystyneet ymmärtämään
sitä oikein. He eivät nähneet Jumalan luonnetta hänen teoissaan. Samoin ei nykyajan
ihminenkään pysty itsestään ymmärtämään luonnon opetusta oikein. Ilman jumalallisen
275