Suuren Lääkärin Seuraajana

Parannusministeriö
Aikaa ei ole hukattavissa
Meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Me emme tiedä, miten pian armonaikamme päättyy.
Pisimmilläänkin meidän elinaikamme on lyhyt emmekä tiedä, miten pian kuoleman nuoli
osuu sydämeemme. Me emme tiedä, miten pian meidät kutsutaan luopumaan maailmasta ja
kaikista sen riennoista. Ikuisuus on edessämme. Esirippu on nousemaisillaan. Muutaman
lyhyen vuoden kuluttua julistetaan kaikille nyt elossa oleville käsky: {SLS 377.1}
”Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä — ja joka on vanhurskas, tehköön
edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.” Ilm. 22: 11. {SLS 377.2}
Olemmeko valmiit? Tunnemmeko Jumalan, taivaan Hallitsijan ja Lainantajan sekä
Jeesuksen Kristuksen, jonka hän lähetti maailmaan edustajakseen? Kun elämäntyömme on
päättynyt, voimmeko Jeesuksen, esimerkkimme, tavoin sanoa: {SLS 377.3}
”Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka sinä annoit
minun tehtäväkseni. — — Minä olen ilmoittanut sinun nimesi.” Joh. 17: 4-6. {SLS 377.4}
Jumalan enkelit yrittävät suunnata huomiomme pois itsestämme ja maallisista asioista.
Älkäämme antako heidän ponnistella turhaan. {SLS 377.5}
Kevytmielisiin ajatuksiin suuntautuneiden mielten on muututtava. ”Vyöttäkää sentähden
mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan
Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä. Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko
niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän
Hengen mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi.
Sillä kirjoitettu on: ’Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä’.” 1 Piet. 1: 13-16. {SLS 377.6}
Ajatukset on keskitettävä Jumalaan. Meidän on vilpittömästi pyrittävä voittamaan
luonnollisen sydämen pahat taipumukset. Meidän ponnistustemme, itsekieltämyksemme ja
kestävyytemme tulee olla oikeassa suhteessa siihen mittaamattoman arvokkaaseen
tavoitteeseen, johon pyrimme. Vain voittamalla kuten Kristus voitti me voimme saada
elämän kruunun. {SLS 378.1}
Itsekieltämyksen tarve
Ihmisen suurin vaara on itsepetoksessa ja omahyväisyydessä, joka johtaa eroon
Jumalasta, ainoasta voimanlähteestä. Luonnollisiin taipumuksiimme sisältyy moraalisen
kuoleman siemen, jos Jumalan Pyhä Henki ei niitä korjaa. Jos me emme pääse elävään
yhteyteen Jumalan kanssa, emme pysty vastustamaan nautinnonhalun, itserakkauden ja
syntiin viettelevien kiusausten epäpyhiä vaikutuksia. {SLS 378.2}
Saadaksemme apua Kristukselta meidän on tajuttava oma tarpeemme. Meidän on
tunnettava tarkoin itsemme. Kristus voi pelastaa vain sen, joka tietää olevansa syntinen.
271