Suuren Lääkärin Seuraajana

Parannusministeriö
mikä hänen aivoituksensa on.”
”Hän, joka rakentaa yliskammionsa taivaisiin
ja perustaa holvinsa maan päälle,
joka kutsuu meren vedet ja vuodattaa ne maan pinnalle —
Herra on hänen nimensä.”
Aam. 5: 6-8; 4: 13; 9: 6 {SLS 337.2}
Maailman luominen
Tiede ei voi selittää luomistyötä. Mikä tiede voi ratkaista elämän arvoituksen? {SLS
337.3}
”Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että
se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.” Hebr. 11: 3. {SLS 337.4}
”Minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden — —
minä, Herra, teen kaiken tämän. — —
Minä olen tehnyt maan
ja luonut ihmisen maan päälle;
minun käteni ovat levittäneet taivaan,
minä olen kutsunut koolle kaikki sen joukot.”
”Minä kutsun ne, ja siinä ne ovat.”
Jes. 45: 7, 12; 48: 13 {SLS 337.5}
Maan luomisessa Jumala ei ollut riippuvainen jo olemassa olevasta aineesta. ”Sillä hän
sanoi, ja tapahtui niin, hän käski, ja se oli tehty.” Ps. 33: 9. Kaikki olevainen, niin
aineellinen kuin hengellinenkin, ilmestyi Herran Jehovan eteen hänen käskystään ja luotiin
hänen tarkoitukseensa. Taivas kaikkine joukkoineen, maa sekä kaikki, mitä siinä on, tulivat
olemaan hänen suunsa henkäyksestä. {SLS 338.1}
Ihmisen luomisessa näkyi persoonallisen Jumalan vaikutus. Kun Jumala oli luonut
ihmisen omaksi kuvakseen, ihmisruumis oli joka suhteessa täydellinen, mutta ilman elämää.
Sitten persoonallinen, itsestään olemassa oleva Jumala puhalsi tuohon ruumiiseen elämän
hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä, älykäs olento. Kaikki ihmisen elimistön osat alkoivat
toimia. Sydän, valtimot, laskimot, kieli, kädet, jalat, aistit, sielunkyvyt, kaikki aloittivat
työnsä määrättyjen lakien alaisina. Ihmisestä tuli elävä sielu. Kristuksen, Sanan, kautta
persoonallinen Jumala loi ihmisen ja antoi hänelle ymmärryksen ja vallan. {SLS 338.2}
238