Suuren Lääkärin Seuraajana

Parannusministeriö
Publikaanien pöydässä hän istui kunniavieraana ja myötätuntoa ja seurallista
ystävällisyyttä osoittamalla ilmaisi tunnustavansa ihmiskunnan arvon, ja ihmiset ikävöivät
tulla hänen luottamuksensa arvoisiksi. Hänen siunaavat, uutta elämää synnyttävät sanansa
lankesivat heidän janoiseen sydämeensä. Heissä heräsi uusia virikkeitä, ja näille
yhteiskunnan hylkiöille avautui mahdollisuus uuteen elämään. {SLS 16.4}
Vaikka Jeesus oli juutalainen, hän liikkui avoimesti samarialaisten parissa uhmaten
kansansa farisealaisia tapoja. Heidän ennakkoluuloistaan välittämättä hän nautti tämän
halveksitun kansan vieraanvaraisuudesta. Hän nukkui heidän kanssaan heidän kattonsa alla,
söi heidän kanssaan heidän pöydässään, nautti ruokaa, jonka heidän kätensä olivat
valmistaneet ja tarjoilleet, opetti heidän kaduillaan ja kohteli heitä äärimmäisen
ystävällisesti ja kohteliaasti. Ja samalla kun hän veti heidän sydämensä puoleensa
inhimillisen myötätunnon sitein, hänen jumalallinen armonsa toi heille pelastuksen, jonka
juutalaiset torjuivat. {SLS 17.1}
Henkilökohtainen työ
Kristus ei lyönyt laimin ainoatakaan tilaisuutta julistaa pelastuksen evankeliumia.
Kuuntele hänen ihmeellisiä sanojaan tuolle yhdelle samarialaiselle naiselle. Hän oli
istumassa Jaakobin kaivolla, kun nainen tuli nostamaan vettä. Naisen hämmästykseksi hän
pyysi tältä palvelusta. ”Anna minulle juoda”, hän sanoi. Hän halusi viileää juotavaa, ja
lisäksi hän halusi löytää keinon, jonka avulla voisi antaa naiselle elämän vettä. ”Kuinka
sinä”, nainen sanoi, ”joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta
naiselta?” Jeesus vastasi: ”Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo:
’Anna minulle juoda’, niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä. —
Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle
annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden
lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.” Joh. 4: 7-14. {SLS 17.2}
Miten suurta kiinnostusta Kristus osoittikaan tätä yhtä naista kohtaan! Miten vakavia ja
kaunopuheisia hänen sanansa olivatkaan! Kun nainen kuuli ne, hän jätti vesiruukkunsa ja
meni kaupunkiin sanomaan ystävilleen: ”Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle
kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?” Me luemme, että ”monet
samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen”. Jakeet 29, 39. Ja kuka pystyy arvioimaan,
miten paljon nämä sanat ovat vaikuttaneet sielujen pelastumiseen vuosina, jotka ovat
kuluneet sen jälkeen? {SLS 17.3}
Missä tahansa sydämet ovat avoimet ottamaan vastaan totuuden, siellä Kristus on valmis
opettamaan ihmisiä. Hän ilmaisee heille Isän ja palveluksen, joka on mieluista hänelle, joka
tuntee sydämet. Tällaisille hän ei puhu vertauksin. Heille hän sanoo kuten naiselle kaivolla:
”Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi.” {SLS 18.1}
11