Suuren Lääkärin Seuraajana

Parannusministeriö
Kristus tuli tähän maailmaan osoittaakseen, että vastaanottamalla voimaa ylhäältä
ihminen voi elää tahratonta elämää. Uupumattoman kärsivällisesti ja myötätuntoista apuaan
antaen hän vastasi ihmisten tarpeisiin. Armon lempeällä kosketuksella hän karkotti sielusta
rauhattomuuden ja epäilyn muuttaen vihamielisyyden rakkaudeksi ja epäuskon
luottamukseksi. {SLS 15.3}
Hän saattoi sanoa kenelle halusi: ”Seuraa minua”, ja puhuteltu nousi ja seurasi häntä.
Maailman lumouksen voima murtui. Hänen äänensä kuuluessa ahneuden ja kunnianhimon
henki pakeni sydämestä ja ihmiset nousivat vapautettuina seuraamaan Vapahtajaa. {SLS
15.4}
Veljellinen rakkaus
Kristus ei tunnustanut mitään kansallisuuteen, arvoasemaan tai uskontunnustukseen
perustuvaa eroa. Kirjanoppineet ja fariseukset halusivat tehdä taivaan lahjoista paikallisen ja
kansallisen yksinoikeuden ja sulkea ulkopuolelle Jumalan perheen muut jäsenet maailmassa.
Mutta Kristus tuli purkamaan jokaisen erottavan väliseinän. Hän tuli osoittamaan, että hänen
armonsa ja rakkautensa lahja on kaikkien ulottuvilla kuten ilma, päivänvalo tai sadekuurot,
jotka virkistävät maan. {SLS 15.5}
Elämällään Kristus perusti uskonnon, jossa ei ole kastijakoa ja jossa juutalaiset ja
pakanat, vapaat ja orjat liittyvät yhteiseen veljeskuntaan tasa-arvoisina Jumalan edessä.
Poliittiset kysymykset eivät vaikuttaneet hänen toimiinsa. Hän ei tehnyt eroa tuttujen ja
tuntemattomien, ystävien ja vihollisten välillä. Elämän vettä janoava sielu herätti hänen
sydämessään aina myötätuntoa. {SLS 16.1}
Hän ei sivuuttanut ainoatakaan ihmistä arvottomana, vaan pyrki vaikuttamaan
parantavasti jokaiseen sieluun. Missä tahansa seurassa hän oli, hän esitti ajankohtaan ja
tilanteeseen sopivan opetuksen. Jokainen laiminlyönti tai loukkaus, jonka ihmiset
kohdistivat lähimmäisiinsä, teki hänet vain entistä tietoisemmaksi siitä, miten paljon he
tarvitsivat hänen jumalallis-inhimillistä myötätuntoaan. Hän pyrki elähdyttämään toivolla
kaikkein karkeimpia ja alhaisimpia vakuuttaen heille, että he voisivat tulla moitteettomiksi
ja nuhteettomiksi sekä saavuttaa luonteen, joka osoittaisi heidän olevan Jumalan lapsia.
{SLS 16.2}
Hän tapasi usein niitä, jotka olivat ajautuneet saatanan vallan alle ja joilla ei ollut voimaa
vapautua tämän pauloista. Tällaiselle masentuneelle, sairaalle, kiusatulle ja langenneelle
olennolle Jeesus lausui mitä lempeimpiä ja säälivimpiä sanoja, joita kaivattiin ja
ymmärrettiin. Hän tapasi sellaisia, jotka kävivät lähitaistelua sielunvihollisen kanssa. Heitä
hän rohkaisi pysymään lujina vakuuttaen, että he voittaisivat, sillä Jumalan enkelit olivat
heidän puolellaan ja antaisivat heille voiton. {SLS 16.3}
10