Suuren Lääkärin Seuraajana

Parannusministeriö
Luku 19—Ulkona Luonnossa
Luoja valitsi ensimmäisille esivanhemmillemme ympäristön, joka parhaiten edisti heidän
terveyttään ja onneaan. Hän ei pannut heitä asumaan palatsiin eikä ympäröinyt heitä niillä
keinotekoisilla koristeilla ja ylellisyyksillä, joita niin monet nykyään kiihkeästi tavoittelevat.
Hän asetti heidät läheiseen kosketukseen luonnon kanssa ja taivaan pyhien olentojen
yhteyteen. {SLS 211.1}
Puutarhassa, jonka Jumala valmisti kodiksi lapsilleen, viehättävät pensaat ja kauniit
kukat ilahduttivat silmää kaikkialla. Siellä oli kaikenlaisia puita, monet niistä täynnä
tuoksuvia ja herkullisia hedelmiä. Puiden oksilla linnut visersivät ylistyslaulujaan, ja niiden
varjossa eläimet leikkivät yhdessä mitään pelkäämättä. {SLS 211.2}
Tahrattomassa puhtaudessaan Aadam ja Eeva iloitsivat Eedenin näkymistä ja äänistä.
Jumala pani heidät puutarhaan ”viljelemään ja varjelemaan sitä”. 1 Moos. 2: 15. Jokaisen
päivän työ antoi heille terveyttä ja iloa, ja onnellinen pariskunta odotti innokkaasti Luojansa
vierailuja, kun hän illan viileydessä keskusteli heidän kanssaan. Joka päivä Jumala opetti
heitä. {SLS 211.3}
Niistä elämänohjeista, jotka Jumala antoi ensimmäisille esivanhemmillemme, voimme
mekin oppia. Vaikka synti on luonut varjonsa maailman ylle, Jumala toivoo lastensa
löytävän iloa hänen kättensä töistä. Mitä tarkemmin hänen elämänohjeitaan seurataan, sitä
ihmeellisemmin hän tulee vaikuttamaan kärsivän ihmiskunnan parantamiseksi. Sairaat on
saatettava läheiseen yhteyteen luonnon kanssa. Ulkonaolo luonnon keskellä tekisi ihmeitä
monelle avuttomalle ja lähes toivottoman sairaalle ihmiselle. {SLS 211.4}
Kaupunkien melu, kiihkeys ja sekasorto, niiden väkinäinen, keinotekoinen elämä
vaikuttavat sairaaseen erittäin väsyttävästi ja kuluttavasti. Savun, pölyn, myrkyllisten
kaasujen ja taudinaiheuttajien kyllästämä ilma on vaaraksi elämälle. Enimmäkseen neljän
seinän sisällä oleskelevat sairaat tuntevat melkein olevansa vankina omassa huoneessaan.
He katselevat taloja ja jalkakäytäviä ja kiiruhtavia ihmisjoukkoja eivätkä kenties näe
vilaukseltakaan sinistä taivasta, auringonpaistetta, ruohoa, kukkia tai puita. Sisälle
suljettuina he hautovat kärsimyksiään ja surkeuttaan ja joutuvat omien murheellisten
ajatustensa uhreiksi. {SLS 212.1}
Moraaliselta voimaltaan heikoille kaupungit ovat täynnä vaaroja. Niissä potilaat, joilla
on luonnottomia haluja voitettavanaan, joutuvat jatkuvasti kohtaamaan kiusauksia. Heidät
on siirrettävä uuteen ympäristöön, jossa heidän ajatustensa suunta muuttuu, heidät on
ympäröitävä vaikutteilla, jotka poikkeavat täysin niistä, jotka ovat tuhonneet heidän
elämänsä. Heidät on joksikin aikaa eristettävä vaikutuksista, jotka johtavat poispäin
Jumalasta, ja vietävä puhtaampaan ilmapiiriin. {SLS 212.2}
149