Turvaverkko-esiselvityshankkeen loppuraportti
Loppuraportissa kuvataan selvitystyön perusteella yhteenveto tilapäistä suojelua saavan asiakkaan välttämättömistä tarpeista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Lisäksi kuvataan keskeiset toimijat ja toiminnot, sekä vaatimusmäärittely ja johtopäätökset tärkeimmistä asioista, joiden tulisi toteutua riittävän hyvin toimivassa keskinäisessä yhteistyössä – ”turvaverkossa”. Selvitystyössä on keskitytty todelliseen ja vallitsevaan tilanteeseen alueellisesti keskittyen pääosin Oulun kaupungin alueella oleviin toimijoihin ja toimintatapoihin, mutta myös muutamaan väestömäärältään pienempään paikkakuntaan pyrkien löytämään vaikuttavia ja jatkossa edelleen hyödynnettäviä toimintamalleja.
Loppuraportissa kuvataan selvitystyön perusteella yhteenveto tilapäistä suojelua saavan asiakkaan välttämättömistä tarpeista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Lisäksi kuvataan keskeiset toimijat ja toiminnot, sekä vaatimusmäärittely ja johtopäätökset tärkeimmistä asioista, joiden tulisi toteutua riittävän hyvin toimivassa keskinäisessä yhteistyössä – ”turvaverkossa”. Selvitystyössä on keskitytty todelliseen ja vallitsevaan tilanteeseen alueellisesti keskittyen pääosin Oulun kaupungin alueella oleviin toimijoihin ja toimintatapoihin, mutta myös muutamaan väestömäärältään pienempään paikkakuntaan pyrkien löytämään vaikuttavia ja jatkossa edelleen hyödynnettäviä toimintamalleja.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
5<br />
2. Tilapäistä suojelua saavan asiakkaan merkittävimmät tarpeet<br />
Kuva 1. Tilapäistä suojelua saavan henkilön merkittävimmät tarpeet asettautuakseen uuteen<br />
toimintaympäristöön<br />
2.1. Asuminen<br />
Maahanmuuttovirastolla on 3 omaa keskusta, Oulun ja Joutsenon sekä Helsingin vastaanottokeskus.<br />
Lisäksi vastaanottojärjestelmässä toimii 106 keskusta, joiden ylläpitäjinä on useita eri<br />
palveluntuottajia. Tavanomaisesti kansainvälistä suojelua hakeva asiakas majoittuu<br />
maahanmuuttoviraston toimenpitein johonkin joko sen itsensä tai muun palveluntarjoajan (esim.<br />
SPR) ylläpitämään vastaanottokeskukseen. Ukrainasta paenneet muodostivat keväällä 2022 tässä<br />
suhteessa jonkin asteisen poikkeuksen, koska heistä huomattava osa siirtyi suoraan<br />
yksityismajoitukseen esimerkiksi maassa jo asuvien sukulaistensa luokse. Sittemmin tilanne on<br />
muuttunut siten, että suurin osa tilapäistä suojelua hakevista/saavista asiakkaista majoittuu<br />
vastaanottokeskuksiin.<br />
Asumisjärjestelyllä on merkitystä kotoutumisen ja yhteiskuntaan integroitumisen kannalta<br />
koulutuksen, työnteon ja sosiaalisen elämän ohella. Vastaanottokeskuksessa pitkään asuvalle käy<br />
helposti niin, että hänen kontaktinsa ympäröivään yhteiskuntaan jäävät vähäisiksi, ja<br />
integroituminen ei toteudu toivotulla tavalla. Tällä hetkellä osa vastaanottokeskuksista on sellaisia,<br />
joissa asumisjärjestely on yksityismajoitustyyppinen, ts. haetaan mahdollisimman normaaleja<br />
asumisolosuhteita. Kansainvälistä suojelua saavan asiakkaan valmiuteen integroitua vaikuttaa<br />
luonnollisesti myös hänen tulevaisuuden suunnitelmansa; aikooko hän jäädä pysyvästi Suomeen vai<br />
onko hänen tavoitteenaan palata kotimaahansa mahdollisimman nopeasti, tilanteen salliessa.<br />
Ukrainalaisista tilapäistä suojelua saavista asiakkaista noin kolmannes aikoo jäädä pysyvästi<br />
Suomeen, kolmannes haluaa palata Ukrainaan ja kolmannes ei vielä tiedä, mitä haluaa tehdä<br />
tulevaisuudessa (Sisäministeriön selvitys 7.9.2022).<br />
Mikäli henkilö on hakenut turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua, hänellä on oikeus majoittua<br />
vastaanottokeskuksessa ja saada tarvittavat palvelut sieltä. Hän voi myös järjestää majoituksensa
Change language