Turvaverkko-esiselvityshankkeen loppuraportti
Loppuraportissa kuvataan selvitystyön perusteella yhteenveto tilapäistä suojelua saavan asiakkaan välttämättömistä tarpeista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Lisäksi kuvataan keskeiset toimijat ja toiminnot, sekä vaatimusmäärittely ja johtopäätökset tärkeimmistä asioista, joiden tulisi toteutua riittävän hyvin toimivassa keskinäisessä yhteistyössä – ”turvaverkossa”. Selvitystyössä on keskitytty todelliseen ja vallitsevaan tilanteeseen alueellisesti keskittyen pääosin Oulun kaupungin alueella oleviin toimijoihin ja toimintatapoihin, mutta myös muutamaan väestömäärältään pienempään paikkakuntaan pyrkien löytämään vaikuttavia ja jatkossa edelleen hyödynnettäviä toimintamalleja.
Loppuraportissa kuvataan selvitystyön perusteella yhteenveto tilapäistä suojelua saavan asiakkaan välttämättömistä tarpeista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Lisäksi kuvataan keskeiset toimijat ja toiminnot, sekä vaatimusmäärittely ja johtopäätökset tärkeimmistä asioista, joiden tulisi toteutua riittävän hyvin toimivassa keskinäisessä yhteistyössä – ”turvaverkossa”. Selvitystyössä on keskitytty todelliseen ja vallitsevaan tilanteeseen alueellisesti keskittyen pääosin Oulun kaupungin alueella oleviin toimijoihin ja toimintatapoihin, mutta myös muutamaan väestömäärältään pienempään paikkakuntaan pyrkien löytämään vaikuttavia ja jatkossa edelleen hyödynnettäviä toimintamalleja.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
27<br />
6. Sosiaalisten suhteiden muodostaminen ja mahdollisuus yhteiseen toimintaan<br />
kantaväestön kanssa (merkityksellisyys, sosiaalisuus, integroitumisen tarve)<br />
7. Sosiaalinen ja toimiva valmennus uuden elämän organisoinnissa uudessa<br />
elinympäristössä (kyky ymmärtää ja toimia, integroitumisen tarve).<br />
Kotoutuminen onnistuneesti uuteen maahan ja uuteen kulttuuriin edellyttää toimintaa muiden<br />
ihmisten kanssa. Oli se sitten kaupungissa suuntautumista, palveluihin tutustumista, työnhakua –<br />
kaikki vaatii sosiaalisia yhteyksiä ja verkostoa. Yksi suurimmista tilapäistä suojelua saavien<br />
henkilöiden onnistuneen kotoutumisen esteistä on se, että he tulevat uuteen maahan ilman<br />
sosiaalisia yhteyksiä. Elleivät he tule tänne suoraan perheensä luo, opiskelemaan tai töihin, kaikkien<br />
maahanmuuttajien on aloitettava sosiaalisen verkostonsa rakentaminen tyhjästä, ja siihen on joskus<br />
haastavaa löytää mahdollisuuksia.<br />
Sosiaalisten verkostojen rakentamiseen ja psykososiaalisen tuen ja hyvinvoinnin tarjoamiseen<br />
tarvitaan:<br />
- Kohtaamispaikkatoimintaa<br />
- Vertaistukiryhmätoimintaa<br />
- Kerhotoimintaa<br />
- Tapahtumia maahan tulleiden, suomalaisten ja eri maiden kansalaisten<br />
välillä<br />
- Kattavan ja ajankohtaisen tiedon saamista palveluista<br />
- Tietoa ja neuvontaa kulttuurienvälisestä viestinnästä ja kulttuurieroista.<br />
Sosiaaliseen toimintaan ei voida ketään pakottaa, mutta niin pian, kuin henkilöllä itsellään on<br />
siihen kykyä, valmiutta ja tahtoa, tulisi siihen tarjota aktiivisesti ja aloitteellisesti mahdollisuuksia.<br />
Ne ihmiset, jotka asuvat pitkään vastaanottokeskuksen tiloissa, jäävät helposti paitsi sosiaalisista<br />
kontakteista keskuksen ulkopuolella, ja näin verkostoituminen paikallisväestön kanssa jää<br />
toteutumatta. Niillä henkilöillä, jotka ovat yksityismajoituksessa, on yhtäältä hyvät mahdollisuudet<br />
integroitua ympäröivään yhteisöön, mutta toisaalta on myös vaarana, että he eristäytyvät omaan<br />
lokeroonsa entistäkin enemmän. Työssä käynti ja koulunkäynti ovat luontaisia verkostoja tarjoavia<br />
toimintoja. Eri toimijat voisivat myös aktiivisesti “etsiä” henkilöitä niin vastaanottokeskuksista<br />
kuin yksityismajoituksistakin ja pyrkiä tarjoamaan kaveritukea sekä rohkaista yksinäisyyttä<br />
kokevia henkilöitä sosiaaliseen toimintaan.
Change language