Turvaverkko-esiselvityshankkeen loppuraportti
Loppuraportissa kuvataan selvitystyön perusteella yhteenveto tilapäistä suojelua saavan asiakkaan välttämättömistä tarpeista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Lisäksi kuvataan keskeiset toimijat ja toiminnot, sekä vaatimusmäärittely ja johtopäätökset tärkeimmistä asioista, joiden tulisi toteutua riittävän hyvin toimivassa keskinäisessä yhteistyössä – ”turvaverkossa”. Selvitystyössä on keskitytty todelliseen ja vallitsevaan tilanteeseen alueellisesti keskittyen pääosin Oulun kaupungin alueella oleviin toimijoihin ja toimintatapoihin, mutta myös muutamaan väestömäärältään pienempään paikkakuntaan pyrkien löytämään vaikuttavia ja jatkossa edelleen hyödynnettäviä toimintamalleja.
Loppuraportissa kuvataan selvitystyön perusteella yhteenveto tilapäistä suojelua saavan asiakkaan välttämättömistä tarpeista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Lisäksi kuvataan keskeiset toimijat ja toiminnot, sekä vaatimusmäärittely ja johtopäätökset tärkeimmistä asioista, joiden tulisi toteutua riittävän hyvin toimivassa keskinäisessä yhteistyössä – ”turvaverkossa”. Selvitystyössä on keskitytty todelliseen ja vallitsevaan tilanteeseen alueellisesti keskittyen pääosin Oulun kaupungin alueella oleviin toimijoihin ja toimintatapoihin, mutta myös muutamaan väestömäärältään pienempään paikkakuntaan pyrkien löytämään vaikuttavia ja jatkossa edelleen hyödynnettäviä toimintamalleja.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
19<br />
vastaanottokeskukseen, psykologisen / psykososiaalisen tuen saamista oli jouduttu rajoittamaan<br />
rajallisten resurssien vuoksi.<br />
Vastaanottokeskuksissa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa koulutettu sote-henkilöstö. Oulun<br />
vastaanottokeskus on traumainformoitu työyhteisö, jossa lähes koko henkilöstöllä on sotepohjakoulutus.<br />
Suurella osalla henkilöstöstä on kriisi- ja traumatyön peruskoulutus, osalla<br />
psykologisen ensiavun koulutus ja osalla lasten traumatyöhön suuntaava koulutus.<br />
Vastaanottokeskuksen keskeinen tavoite mielenterveystyössä on tukea asiakkaiden toimintakykyä<br />
arjessa, vakauttaa traumaoireilevia asiakkaita ja tarjota psykoedukaation avulla myös tehokkaita<br />
itseapukeinoja.<br />
Esiselvityksessä ilmeni, että monipuolisista mielenterveyspalveluista huolimatta osa<br />
vastaanottokeskuksen asiakkaista oli kokenut saaneensa vain niukasti tukea. Osa haastatelluista<br />
kuvasi, että kriisitilanteessa saatu tuki oli ollut rajattua, supportiivista ja toteutunut 3-5<br />
tapaamiskertana venäjänkielellä. Ukrainalaiset järjestivät itse vertaistukiryhmiä omalla kielellä. Myös<br />
vastaanottokeskuksen henkilökunnan tapaamisella ilmeni, että mahdollisuudet ovat rajalliset ja<br />
resurssit keskittyvät selkeästi ulospäin oireileviin asiakkaisiin.<br />
Ouluun saapuneiden tilapäistä suojelua saavien henkilöiden mahdollisuuksia psykologisen /<br />
psykososiaalisen tuen saamiseen selvitettiin <strong>esiselvityshankkeen</strong> aikana. Tukea oli tarjolla mm.<br />
1. Vastaanottokeskuksen mielenterveystyön kolme toimintatasoa: yleinen tukea<br />
antava toiminta, peruspalvelutoimintataso ja erityisen avun taso.<br />
2. Vastaanottokeskuksen TRT (Teaching Recovery Techniques) -ryhmät lapsille ja<br />
heidän vanhemmille vuoden 2022 aikana<br />
3. Vastaanottokeskuksen yksilö- ja ryhmätyöskentely kriisi- ja perhetyöntekijän<br />
vetämänä<br />
4. Vapaaehtoistyöntekijöiden antama supportiivinen keskusteluapu<br />
5. Mieli ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin / tukilinja ukrainan kielellä<br />
2.8. Sosiaalisen liittymisen tarve<br />
Ihmisellä on sisäsyntyisesti perustavanlaatuinen tarve tukea ja edistää oman kansansa tilannetta ja<br />
pyrkiä auttamaan vaikeassa tilanteessa niillä mahdollisuuksilla, joita heille mahdollistetaan. Se liittää<br />
ihmiset yhteiselle kokemukselle ja auttaa käsittelemään psykologista kärsimystä, jonka sotatilanne<br />
on aiheuttanut heille yksilöinä ja kollektiivisesti. Esimerkiksi ukrainalaisten tilapäistä suojelua saavien<br />
henkilöiden osalta on todettu tärkeänä, että heille mahdollistetaan oman kansansa auttaminen<br />
kotimaahan niillä keinoilla, jotka ovat laillisia ja asianmukaisia.<br />
Haastattelujen perusteella pakkomuuton aiheuttaman trauman ja stressin vuoksi kaikki eivät ole<br />
valmiita osallistumaan vastaanottavan yhteiskunnan elämään. Monet jäävät vastaanottokeskuksiin,<br />
ja heidän halunsa ja motivaationsa lähteä tutkimaan uusia mahdollisuuksia on heikko. Jotkut<br />
viettävät kuukausia vastaanottokeskuksissa tai yksityisasunnoissa ennen kuin tulevat hakemaan<br />
toimintaa osallistuakseen. Monet uskovat odottavansa sodan päättymistä ja palaavansa kotiin, joten<br />
ei ole tarvetta osallistua mihinkään toimintaan. Monet eivät yksinkertaisesti löydä henkistä voimaa<br />
ja kykyä olla muiden ihmisten lähellä. Monet säästävät rahaa päästäkseen muihin kaupunginosiin.<br />
Haastattelujen perusteella ukrainalaisten tilapäistä suojelua saavien henkilöiden osallistuminen<br />
suomalaisen yhteiskunnan elämään on hälyttävän alhainen. Valtaosa myöntää, ettei heillä ole<br />
yhteyksiä suomalaisiin tai muihin Suomen asukkaisiin vastaanottokeskuksen henkilökunnan ja
Change language