Turvaverkko-esiselvityshankkeen loppuraportti
Loppuraportissa kuvataan selvitystyön perusteella yhteenveto tilapäistä suojelua saavan asiakkaan välttämättömistä tarpeista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Lisäksi kuvataan keskeiset toimijat ja toiminnot, sekä vaatimusmäärittely ja johtopäätökset tärkeimmistä asioista, joiden tulisi toteutua riittävän hyvin toimivassa keskinäisessä yhteistyössä – ”turvaverkossa”. Selvitystyössä on keskitytty todelliseen ja vallitsevaan tilanteeseen alueellisesti keskittyen pääosin Oulun kaupungin alueella oleviin toimijoihin ja toimintatapoihin, mutta myös muutamaan väestömäärältään pienempään paikkakuntaan pyrkien löytämään vaikuttavia ja jatkossa edelleen hyödynnettäviä toimintamalleja.
Loppuraportissa kuvataan selvitystyön perusteella yhteenveto tilapäistä suojelua saavan asiakkaan välttämättömistä tarpeista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Lisäksi kuvataan keskeiset toimijat ja toiminnot, sekä vaatimusmäärittely ja johtopäätökset tärkeimmistä asioista, joiden tulisi toteutua riittävän hyvin toimivassa keskinäisessä yhteistyössä – ”turvaverkossa”. Selvitystyössä on keskitytty todelliseen ja vallitsevaan tilanteeseen alueellisesti keskittyen pääosin Oulun kaupungin alueella oleviin toimijoihin ja toimintatapoihin, mutta myös muutamaan väestömäärältään pienempään paikkakuntaan pyrkien löytämään vaikuttavia ja jatkossa edelleen hyödynnettäviä toimintamalleja.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
17<br />
<strong>Turvaverkko</strong> <strong>esiselvityshankkeen</strong> aikana toteutettiin kyselytutkimus kahdeksallekymmenellekuudelle<br />
ukrainalaiselle tilapäisen suojelua saavalle henkilölle ja kahdelletoista yrittäjälle. Kyselyn perusteella<br />
tilapäistä suojelua saavien henkilöiden suurimmat työllistymisen esteet heidän omasta mielestään<br />
olivat kielitaidon puute, ammattitaidon puuttuminen tai suomalaisen ammattitutkinnon puute, työn<br />
konkreettinen löytäminen, epävarmuus tulevaisuudesta ja kotimaahan palaamisesta, byrokratia ja<br />
tiedonpuute sekä osa-aikatyön kannattamattomuus. Useimmat kyselytutkimukseen osallistuneista<br />
henkilöistä olivat korkeakoulutettuja. Merkittävää oli, että koulutustaustastaan huolimatta suurin<br />
osa heistä halusi joko uudelleen kouluttautua alempiin koulutusasteen tehtäviin tai työllistyä<br />
suoraan alemman koulutustason tehtäviin. Tällaisia suorittavia ammattikuntia olivat mm. siivoojat,<br />
kynsiteknikot, kampaajat, lastenhoitajat, hoiva-avustajat sekä erinäisiä lajittelutöitä tekevät.<br />
Yrittäjien mielestä suurimmat tilapäisen suojelua saavan henkilön työllistämisen esteet olivat<br />
kielitaidon puuttuminen, mentoroinnin ja työnohjauksen järjestäminen työpaikalla, ammattitaidon<br />
tai suomalaisen ammattitutkinnon puuttuminen sekä palkkaamisen byrokratia ja siihen liittyvä<br />
tiedonpuute.<br />
Useissa ukrainalaisia tilapäisen suojelun asiakkaita työllistävien tahojen haastatteluissa kävi ilmi, että<br />
eräät ammattiryhmät työllistyvät Suomessa todella nopeasti ja työnantajat suhtautuvat<br />
ennakkoluulottomasti heidän työllistämiseensä johtuen jo kertyneestä kokemuksesta. Tällaisia<br />
ammattiryhmiä ovat mm. hitsarit, teollisuuden työntekijät, kalatehdastyöntekijät sekä<br />
kasvihuonetyöntekijät. Haasteiksi hekin nimesivät kunnollisen perehdyttämisen työpaikalla,<br />
kielitaidon puuttumisen sekä mahdollisen työntekijän psykososiaalisen tilan työtä aloittaessaan.<br />
Asettautuminen pieneen kuntaan työllistymisen näkökulmasta<br />
Havaintojemme ja haastattelujemme perusteella (Sastamala, Nivala, Pyhäjärvi, Puolanka) pienempi<br />
kunta toimii usein hyvänä sijoitusvaihtoehtona asettautumisen ja työllistymisen näkökulmasta.<br />
Kaikissa haastattelemissamme kunnissa oli ukrainalaisia työskentelemässä jo ennen sodan<br />
syttymistä. Sodan myötä kyseiset kunnat vastaanottivat tilapäistä suojelua saavia henkilöitä<br />
Ukrainasta. Useimmat heistä tulivat alkuvaiheessa työperäisesti ystävän, sukulaisen tai ukrainalaisen<br />
koordinaattorin avustamina.<br />
Haastattelu hetkellä, noin vuosi sodan syttymisestä, kunnat olivat vastaanottaneet hallitusti ja<br />
tasaiseen tahtiin kansainvälistä suojelua hakeavia ukrainalaisia. He olivat pystyneet työllistämään<br />
useimmat heistä tekemällä moniulotteista yhteistyötä sekä kunnan omien palveluiden, että<br />
kolmannen sektorin kanssa, esimerkkinä tästä työllistävät hankkeet. Myös vapaaehtoisten toiminta<br />
oli tehokasta, koska yhteydenpito oli tiivistä kaikkien toimijoiden välillä. Esimerkiksi Sastamalassa<br />
kaikki toimijat kokoontuivat säännöllisesti yhteisiin Teams -kokouksiin ja ylläpitivät ukrainalaisia<br />
tilapäistä suojelua saavia asiakkaita koskettavista osa-alueista omia Teams -kansioita.<br />
Turvaverkon työllistymiseen valmentava pilotti<br />
Toteutimme kansainvälistä suojelua hakevien ukrainalaisten kanssa kokeilujakson välillä 13.11.2022-<br />
26.3.2023. Mukana pilotissa oli alusta alkaen 30 ukrainalaista ja kuusi suomalaista vapaaehtoista.<br />
Perustimme naisten palloilukerhon ympärille hyvin säännöllisesti yhteyttä pitävän naisverkoston<br />
nimeltään Beauties in Business. Verkostossa oli mukana suomalaisia naisyrittäjiä ja työntekijöitä<br />
monilta eri aloilta.<br />
Toteutimme paljon suunnittelua vaatineen ukrainalaisten joulutapahtuman sekä vapaaehtoisvoimin<br />
toteutetun 400 banaanilaatikon avustuskuljetuksen valmistelun. Pakkausprojektin aikana saimme<br />
kerättyä tietoa ns. työpaikalla tapahtuvasta keskinäisestä kommunikoinnista ja sen
Change language