Turvaverkko-esiselvityshankkeen loppuraportti
Loppuraportissa kuvataan selvitystyön perusteella yhteenveto tilapäistä suojelua saavan asiakkaan välttämättömistä tarpeista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Lisäksi kuvataan keskeiset toimijat ja toiminnot, sekä vaatimusmäärittely ja johtopäätökset tärkeimmistä asioista, joiden tulisi toteutua riittävän hyvin toimivassa keskinäisessä yhteistyössä – ”turvaverkossa”. Selvitystyössä on keskitytty todelliseen ja vallitsevaan tilanteeseen alueellisesti keskittyen pääosin Oulun kaupungin alueella oleviin toimijoihin ja toimintatapoihin, mutta myös muutamaan väestömäärältään pienempään paikkakuntaan pyrkien löytämään vaikuttavia ja jatkossa edelleen hyödynnettäviä toimintamalleja.
Loppuraportissa kuvataan selvitystyön perusteella yhteenveto tilapäistä suojelua saavan asiakkaan välttämättömistä tarpeista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Lisäksi kuvataan keskeiset toimijat ja toiminnot, sekä vaatimusmäärittely ja johtopäätökset tärkeimmistä asioista, joiden tulisi toteutua riittävän hyvin toimivassa keskinäisessä yhteistyössä – ”turvaverkossa”. Selvitystyössä on keskitytty todelliseen ja vallitsevaan tilanteeseen alueellisesti keskittyen pääosin Oulun kaupungin alueella oleviin toimijoihin ja toimintatapoihin, mutta myös muutamaan väestömäärältään pienempään paikkakuntaan pyrkien löytämään vaikuttavia ja jatkossa edelleen hyödynnettäviä toimintamalleja.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
16<br />
2.6. Työllistyminen<br />
Työllistymisen ja työssä jatkamisen kannalta on olennaista, että kansainvälistä suojelua<br />
hakevalla ei ole voimakasta henkistä kuormitusta ja heidän elämänsä vieraassa maassa on<br />
ehtinyt jo jonkin verran tasaantua. Tullessaan Suomeen monilla on valtava kiire työllistyä,<br />
koska heillä ei ole ollut kotimaassaan vastaavaa toimeentulomallia vaan he ovat tottuneet<br />
tekemään työtä elääkseen. He ajattelevat myös tulevansa työn kautta paremmin<br />
yhdenvertaisiksi kantaväestön kanssa ja tukevansa samalla tätä yhteiskuntaa.<br />
Nopean työllistymisen esteitä ja ongelmia<br />
Jos mietitään ukrainalaista tilapäisen suojelun statuksella olevaa niin työn aloittaminen on tehty<br />
muita kansainvälistä suojelua hakevien statuksia helpommaksi. Tästäkin huolimatta työn aloitus voi<br />
viivästyä hitaan käsittelyn vuoksi.<br />
Tästä esimerkkinä helmikuussa Suomeen ja Ouluun tyttärensä kanssa saapunut yksinhuoltajanainen.<br />
Naisen työllistyminen nopeasti näytti aluksi hyvin lupaavalta. Hänellä oli paljon työkokemusta aloilta,<br />
joissa Suomessa on työvoimapula, Hänellä on kohtalainen englanninkielitaito sekä hän oli<br />
mentaalisesti sekä fyysisesti hyväkuntoinen aloittamaan työn nopeasti. Noin kaksi viikkoa<br />
saapumisen jälkeen hänelle tarjottiin vakituista kokoaikaista työtä. Työnantaja halusi työnteon<br />
alkavan mahdollisimman nopeasti ja palkkatuettuna työnä kielitaidon puutteesta johtuen.<br />
Nainen ilmoittautui Te-toimistoon, jossa pyydettiin täyttämään esitietolomake. Lomakkeen<br />
käsittelyssä sanottiin menevän 2-3 viikkoa, minkä jälkeen Te-toimiston virkailija soittaisi hänelle ja<br />
sopisi keskusteluajan omasuunnitelman laatimiseksi. Tämän jälkeen alkava työsopimus menisi<br />
palkkatukiyksikköön missä käsittelyaika on noin 2-3 viikkoa. Ennen tätä prosessia naisella ei ollut<br />
lupa aloittaa työtä. Prosessia ei ollut mahdollista nopeuttaa ja siitä saattaisi tulla vieläkin pidempi,<br />
jos työnantaja haluaisi aluksi työkokeilujakson.<br />
Vaikka työnantaja oli luvannut palkata naisen heti luvan saatuaan, häntä huolestutti, miten<br />
vastaanottokeskus suhtautuisi työn alkamisen viivästymiseen, koska hän oli muuttanut työtä varten<br />
kyseiselle paikkakunnalle toisen paikkakunnan vastaanottokeskuksesta. Ehtona toiselle<br />
paikkakunnalle muuttoon oli nimenomaan työn aloitus. Hän suunnitteli tekevänsä mitä tahansa<br />
työtä heti, jotta saisi pysyä paikkakunnalla odottamassa uuden työn aloitusta. Vaarana järjestelmän<br />
hitaudessa on työnantajan kyllästyminen odotteluun sekä harmaan talouden riski.<br />
Toisena esimerkkinä 6 kk Suomessa asuneen ukrainalaisen naisen kertomus. Hän tuli Suomeen ja<br />
työllistyi nopeasti määräaikaiseksi sijaiseksi hoivakotiin. Hän tienasi osa-aikaisena työntekijänä niin<br />
paljon, että menetti vastaanottokeskuksesta saamansa vastaanottorahan. Työn loputtua hän<br />
ymmärsi, ettei hänen kannattaisi tehdä mitään sellaista työtä missä tienaa vain vähän vaan<br />
ainoastaan etsiä kohtuuhyväpalkkaista ja kokoaikaista työtä. Työn pitäisi olla niin hyvä, että hän<br />
pystyisi vuokraamaan yksityisiltä markkinoilta oman asunnon, maksamaan elämisestä aiheutuvat<br />
kulut itse sekä maksamaan palkastaan niin sanotun ylläpitorahan vastaanottokeskukselle.<br />
Tälle naiselle tarjottiin useita osa-aikaisia työvaihtoehtoja, mutta esteeksi nousi osa-aikaisen työn<br />
palkka mikä tulisi pienentämään hänen vastaanottorahaansa. Hän pyrki osallistumaan myyjäisiin,<br />
tekemään myytäviä käsitöitä ja ottamaan vastaan satunnaisesti lastenhoitotyötä.<br />
Esimerkkien perusteella on nähtävillä, että vallitseva systeemi ei kaikissa tilanteissa kannusta<br />
siirtymään työmarkkinoille työkokemusta hankkimaan tai oma-aloitteiseen työllistymiseen.<br />
Nykyinen systeemi voi myös houkutella tilapäistä suojelua saavaa henkilöä väärinkäyttämään<br />
saatavia tukimuotoja.
Change language