Terveystiedon_raatalointityokalu
Tämä opas perehdyttää räätälöinnin käyttöön nuoria puhuttelevan terveystiedon suunnittelussa ja toteutuksessa. Opas perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja Mopo-hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
Tämä opas perehdyttää räätälöinnin käyttöön nuoria puhuttelevan terveystiedon suunnittelussa ja toteutuksessa. Opas perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja Mopo-hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Heidi Enwald & Noora Hirvonen
1<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
Kohdentaminen ja räätälöinti 3<br />
Räätälöinti 4<br />
Viestityyppejä 5<br />
Nuoruusiässä tyypillistä 7<br />
Sukupuoli 8<br />
Muutosvaihe 9<br />
Tue nuorta muutoksessa 11<br />
<strong>Terveystiedon</strong> lukutaito 12
2<br />
TÄMÄ OPAS PEREHDYTTÄÄ RÄÄTÄLÖINNIN KÄYTTÖÖN NUORIA<br />
PUHUTTELEVAN TERVEYSTIEDON SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA.<br />
OPAS PERUSTUU TIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN JA MOPO-HANKKEESSA<br />
SAATUIHIN KOKEMUKSIIN.<br />
Tiedon vaikutus voi näkyä eri tasoilla, kuten<br />
• Tiedoissa<br />
• Tunteissa<br />
• Käyttäytymisessä<br />
Terveysviestinnän avulla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia,<br />
koska sillä<br />
• välitetään tietoa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista<br />
• pidetään yllä julkista keskustelua terveyskysymyksistä<br />
Tietoisuuden lisääminen on mielipiteiden ja käyttäytymisen<br />
muutoksen edellytys, mutta ei suoraan johda siihen<br />
• Jos nuori ei ole tietoinen toimintansa vaikutuksesta terveyteen,<br />
hänellä on vähän motivaatiota muuttaa käyttäytymistään.<br />
• Käyttäytymisen muutoksen esteenä voi olla monenlaisia<br />
konkreettisia ja psykologisia tekijöitä.<br />
• Nuori ei välttämättä koe käyttäytymisen muutosta<br />
henkilökohtaisesti tärkeäksi tai voi kohdata esteitä esimerkiksi<br />
terveydenhuoltoon pääsyssä.<br />
• Tietoisuuden lisäämisen yhteydessä on vaikutettava myös<br />
asenteisiin ja ennakkoluuloihin.<br />
Viestin<br />
sisältö<br />
argumentit<br />
esitystapa
3<br />
ovat terveysviestinnän keinoja, joilla pyritään huomioimaan<br />
ihmisten henkilökohtaiset ominaisuudet viestinnän sisältöjen<br />
suunnittelussa<br />
• Tavoitteena on saada viesti tuntumaan nuoresta<br />
henkilökohtaiselta ja merkitykselliseltä<br />
Miksi kohdentamista ja<br />
räätälöintiä kannattaa käyttää?<br />
Perinteiset terveysviestinnän<br />
kanavat, kuten sanomalehdet,<br />
radio, televisio ja paperiset<br />
esitteet tavoittavat laajan<br />
yleisön, mutta ne eivät ole<br />
tehokkaita käyttäytymisen<br />
muuttamisessa.<br />
Henkilökohtaiset kanavat ovat<br />
tehokkaampia mielipiteisiin<br />
vaikuttamisessa ja<br />
käyttäytymisen muuttamisessa,<br />
mutta ne eivät kykene<br />
tavoittamaan laajaa yleisöä<br />
samalla tapaa kuin<br />
joukkotiedotusvälineet.<br />
Esityskanavan ja -tavan<br />
valintaan vaikuttaa myös<br />
kustannustehokkuus.
4<br />
<strong>Terveystiedon</strong> räätälöinnistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä<br />
tietoteknisesti toteutettua räätälöintiä.<br />
Räätälöintiä voidaan<br />
hyödyntää esim. nuorille<br />
suunnatulla tupakoinnin<br />
lopettamiseen<br />
motivoivalla sivustolla.<br />
Sivuston suunnittelun<br />
yhteydessä<br />
terveydenalan<br />
ammattilaiset päättävät,<br />
millaista terveystietoa<br />
he tahtovat sivustolla<br />
antaa. Lisäksi he<br />
miettivät, mitkä ovat<br />
keskeisimmät yksilöiden<br />
väliset erot<br />
kohdekäyttäytymisen ja<br />
tiedonvälityksen<br />
näkökulmasta.<br />
Asiantuntijat<br />
suunnittelevat, miten<br />
yksilöstä hankitaan näihin asioihin liittyvää tietoa ja esimerkiksi<br />
toteuttavat kyselyn sivustolle tiedon keräämiseksi.<br />
Sivustolla annettava terveystieto puretaan palasiin ja päätetään<br />
millaisia osia tullaan<br />
antamaan sivustolla<br />
vieraileville erilaisille<br />
nuorille. Palasista<br />
koostetaan<br />
”tietopankki”,<br />
eräänlainen kirjasto,<br />
josta sivuston<br />
yhteyteen koodatut<br />
algoritmit lopulta<br />
noutavat kyselyn<br />
vastausten perusteella<br />
tiedonpalasia.<br />
Tiedonpalasista<br />
muodostuu kullekin<br />
sivustolla vierailevalle<br />
nuorelle erilainen<br />
tietopaketti eli sisältö<br />
nähtäväksi.
5<br />
Lyhyet, yksilöstä saatuihin tietoihin perustuvat terveysviestit<br />
voivat keskittyä erilaisiin asioihin ja niissä voidaan käyttää<br />
erilaisia elementtejä.<br />
Nuoren tilannetta kuvaava viesti:<br />
Oskari, vastaustesi perusteella poltat<br />
päivittäin 5-10 tupakkaa.<br />
Teoriatietoon perustuva:<br />
Nuorta motivoiva:<br />
Oskari, vastaustesi perusteella poltat<br />
päivittäin 5-10 tupakkaa. Määrän<br />
alentaminen olisi hyödyksi terveydellesi.<br />
Tupakansavu sisältää terva-aineita, häkää, arseenia,<br />
metanolia, lyijyä ja elohopeaa.<br />
Nuoren käyttäytymistä<br />
aiempaan vertaava:<br />
Olet vähentänyt<br />
tupakointia viimeisen 3<br />
kuukauden aikana!<br />
Etuja korostava:<br />
Tupakoinin<br />
lopettamisen jälkeen<br />
unen laatu paranee.<br />
Nuoren käyttäytymistä muihin<br />
vertaava:<br />
Oskari, tiestitkö että tupakoit<br />
enemmän kuin ikäisesi pojat<br />
keskimäärin?<br />
Pelkoa herättävä:<br />
Tupakointi laskee<br />
keskimääräistä<br />
odotettavissa olevaa<br />
elinikää jopa 10<br />
vuodella.
6<br />
Viestintästrategian valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat<br />
• viestinnän tavoite<br />
• resurssit<br />
• kohderyhmän koko<br />
• tavoiteltu viestinnän teho<br />
Muu tekijät: kiinnostuksen kohteet, omat tavoitteet, lukutaito,<br />
lukihäiriö, terveystiedon lukutaito, tietotekniset taidot,<br />
informaatiokäyttäytyminen, jne.<br />
Jos kohderyhmän yksilöt ovat hyvin samanlaisia, voi kohdennettu<br />
viestintä riittää ja olla tehokasta. Jos pyritään tavoittamaan<br />
oululaiset 16-vuotiaat tupakoivat pojat ja antamaan heille tietoa<br />
tupakoinnin vaaroista, ei yksilöiden välisiä eroja välttämättä<br />
tarvitse ottaa huomioon. Räätälöity viestintä voi kuitenkin tuntua<br />
henkilökohtaisemmalta ja olla tehokkaampaa.<br />
Nuorten ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää terveystiedon<br />
kohdentamisen tai räätälöinnin pohjana:<br />
Sosiodemografiset tekijät: ikä, sukupuoli, koulutus, asuinalue,<br />
omat tai vanhempien tulot, etninen tausta, jne.<br />
Terveydentila: sairaudet, ylipaino, kunto, kokemus omasta<br />
terveydentilasta, jne.<br />
Terveyskäyttäytyminen: tupakointi, alkoholin käyttö, liikuntaaktiivisuus,<br />
ravitsemuskäyttäytyminen, käyttäytymisen<br />
muutosvaihe, jne.
7<br />
• terveyteen liittyvien riskien ottaminen<br />
• autonomian lisääntyminen<br />
• oman maailmankuvan luominen<br />
• lapsuuden auktoriteettien vastustaminen<br />
• aikuisten tarjoamien arvojen ja informaation vastustaminen<br />
• pitkän aikavälin seurauksien huomiotta jättäminen<br />
Nuorille terveysviestejä suunniteltaessa tulee<br />
Jos nuorelle kerrotaan tietyn käyttäytymisen olevan ei-toivottavaa<br />
tai epäterveellistä, ei voi olettaa että hän jatkossa välttäisi tätä<br />
käyttäytymistä.<br />
• Joidenkin toimintojen houkutus perustuu juuri siihen, että ne<br />
ovat kiellettyjä.<br />
• Tietoperustaiset kampanjat voivat jopa ”antaa vinkkejä” eitoivotun<br />
toiminnan toteuttamiseen sen sijaan, että ne<br />
onnistuisivat vaikuttamaan halutulla tavalla nuorten asenteisiin<br />
tai toimintaan.<br />
• kunnioittaa nuoren näkökulmaa<br />
• korostaa nuorten omaa mahdollisuutta vaikuttaa<br />
tulevaisuuteensa<br />
• kuvata käyttäytymisen konkreettisia vaikutuksia<br />
• osoittaa sekä käyttäytymisen fyysisiä että sosiaalisia seurauksia<br />
• korostaa lyhyen aikavälin seurauksia<br />
♣ Toiminnan kuvaaminen vain aikuisille sopivaksi voi lisätä houkuttelevuutta!<br />
♦ Lapset ja nuoret kunnioittavat sääntöjä, joiden luomiseen he ovat itse osallistuneet.<br />
Osallista nuoria viestinnän suunnitteluun.<br />
♥ Moralisointi tai pelon herättäminen voi johtaa negatiiviseen tulokseen.<br />
♠ Terveyskampanjan tulisi pyrkiä vaikuttamaan sekä henkilökohtaisiin että ympäristöön liittyviin nuorten<br />
käyttäytymistä ohjaaviin seikkoihin. Älä sysää kaikkea vastuuta nuorelle!
8<br />
on yksi keskeisimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä<br />
• Naisten ja miesten terveyskäyttäytymisessä on eroja: miehet<br />
liikkuvat naisia vähemmän, syövät epäterveellisemmin, juovat<br />
itsensä useammin humalaan, ovat alttiimpia tapaturmille,<br />
tekevät enemmän rikoksia, keskeyttävät koulutuksen ja ovat<br />
työttömiä naisia useammin.<br />
• Miehet hakeutuvat hoitoon harvemmin ja etsivät<br />
terveyteen liittyvää tietoa vähemmän kuin naiset.<br />
• Terveydestä huolehtiminen koetaan usein naisellisena ja<br />
riskien ottaminen miehisenä toimintana.<br />
• Pojat voivat kokea terveyssuositukset tyttöjä useammin<br />
rajoittaviksi. He voivat myös kokea ne maskuliinisuutta<br />
uhkaaviksi.<br />
• Miehiä on siis vaikeampi saavuttaa terveysviestinnällä.<br />
• Ratkaisuna on esim. terveyspalvelujen/-viestinnän vieminen<br />
”maskuliinisiin” ympäristöihin kuten urheilukentille tai<br />
työpaikoille, sillä miehet voivat kokea perinteiset<br />
terveysviestinnän kontekstit feminiinisiksi.<br />
• Rakenna viestintä niin, että sitä ei koeta ”ylhäältä alaspäin<br />
tulevaksi”.
9<br />
• Transteoreettisen muutosvaihemallin avulla voidaan kuvata<br />
nuoren käyttäytymisen muutosta. Se tarjoaa myös konkreettisia<br />
neuvoja siihen, miten muutosta voidaan tukea eri vaiheissa.<br />
• Nuori voi olla eri muutosvaiheissa esimerkiksi<br />
alkoholinkäyttönsä, tupakointinsa ja liikunta-aktiivisuutensa<br />
suhteen.<br />
SE ON<br />
MAHDOLLISTA<br />
Ylläpito<br />
EI, MINÄ EN<br />
KAIPAA<br />
MUUTOSTA<br />
Esiharkinta<br />
Muutosvaiheita on mallin mukaan viisi:<br />
o Esiharkintavaiheessa nuori ei vielä ole tietoinen<br />
muutoksen tarpeesta, eikä joko halua tai usko<br />
pystyvänsä muutokseen.<br />
o Harkintavaiheessa nuori tiedostaa muutoksen tarpeen<br />
ja pohtii sitä jo vakavasti, mutta ei kuitenkaan ole vielä<br />
valmis muutokseen.<br />
o Valmisteluvaiheessa yksilö on motivoitunut ja valmis<br />
muuttamaan käyttäytymistään, ja tekee jo pieniä muutoksia.<br />
Hän ei kuitenkaan vielä ole saavuttanut tavoitetasoaan.<br />
o Toimintavaiheessa nuori on muuttanut käyttäytymistään ja<br />
sitoutuu muutokseen. Hän esimerkiksi lisää konkreettisesti<br />
liikunnan harrastamista.<br />
o Ylläpitovaiheessa nuori on ylläpitänyt käyttäytymistä vähintään<br />
puoli vuotta ja siitä on tullut elämäntapa.<br />
NYT TEEN SEN<br />
Toiminta<br />
Voit tukea nuorta eri<br />
tavoin eri<br />
muutosvaiheissa<br />
OKEI, MITÄ<br />
MINUN PITÄISI<br />
TEHDÄ?<br />
Valmistelu<br />
NO,<br />
EHKÄ…<br />
Harkinta
10<br />
• Muutoksen alkuvaiheissa on tyypillistä, että nuori kokee, että<br />
hän ei kykene muuttamaan käyttäytymistään. Tällöin sanotaan,<br />
että yksilön pystyvyysodotukset ovat heikot. Pystyvyysodotukset<br />
lisääntyvät, kun muutosvaiheissa siirrytään eteenpäin.<br />
• Muutoksen alkuvaiheissa yksilö kokee usein, että<br />
käyttäytymisen muuttaminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin<br />
hyötyä. Esimerkiksi liikunnan aloittaminen vie aikaa ja energiaa.<br />
Kun muutosvaiheissa siirrytään eteenpäin, liikunnan koetut<br />
hyödyt tavallisesti ylittävät koetut haitat.<br />
Muutosprosessit ovat keinoja, joita yksilö<br />
käyttää muuttaakseen omia ajatuksiaan,<br />
tunteitaan ja toimintaansa.<br />
Kussakin muutosvaiheessa tuetaan niitä<br />
prosesseja, joiden oletetaan edistävän<br />
seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.<br />
Voidaan erotella viisi kokemusperäistä eli<br />
ajatteluun, tuntemuksiin ja kokemuksiin<br />
liittyvää prosessia sekä viisi toiminnallista eli<br />
tekemiseen liittyvää prosessia.<br />
Muutoksen alkuvaiheissa keskeisiä ovat<br />
kokemusperäiset ja myöhemmässä vaiheessa<br />
toiminnalliset prosessit.
11<br />
ESIHARKINTAVAIHEESSA tavoitteena on tukea<br />
kognitiivista toimintaa, ei vielä käyttäytymistä<br />
• saamalla nuori ajattelemaan muutoksen<br />
mahdollisuutta<br />
• arvioimalla hänen nykyistä tilannettaan<br />
• tarjoamalla neutraalia informaatiota<br />
• tukemalla pystyvyyden kokemusta<br />
HUOM! Nuori suhtautuu tietoon tässä vaiheessa<br />
usein torjuvasti, joten viestien sisältö on mietittävä<br />
tarkkaan; ei saarnaamista ja tuputtamista!<br />
YLLÄPITOVAIHEESSA tavoitteena on tukea<br />
nykyistä elämäntapaa<br />
• kannustamalla, palkitsemalla ja antamalla<br />
positiivista palautetta<br />
• mallintamalla repsahduksen estämiseen<br />
tarvittavia taitoja<br />
• tarjoamalla sosiaalista tukea<br />
• muokkaamalla ympäristöä niin, että<br />
negatiiviset vihjeet vähenevät<br />
HARKINTAVAIHEESSA tavoitteena on saada nuori<br />
siirtymään seuraavaan vaiheeseen<br />
• kannustamalla kokeilemaan<br />
• kartoittamalla muutoksen esteitä ja pohtimalla keinoja<br />
niiden ylittämiseksi<br />
• auttamalla punnitsemaan muutoksen haittoja ja hyötyjä<br />
• korostamalla muutoksen positiivisia puolia<br />
• tukemalla pystyvyyttä<br />
VALMISTELUVAIHEESSA tavoitteena on saada nuori sitoutumaan<br />
toiminnan säännöllisyyteen<br />
• kartoittamalla mahdollisuuksia ja sosiaalista tukea<br />
• asettamalla konkreettisia tavoitteita ja laatimalla suunnitelmia<br />
• antamalla ohjeita ja muistutuksia konkreettiseen toimintaan<br />
• korostamalla muutoksen positiivisia vaikutuksia<br />
• etsimällä keinoja esteiden ylittämiseksi<br />
• mallintamalla muutokseen tarvittavia taitoja<br />
TOIMINTAVAIHEESSA tavoitteena on saada henkilö jatkamaan<br />
säännöllistä toimintaa<br />
• vahvistamalla toiminnan positiivisia vaikutuksia<br />
• mallintamalla muutoksen ylläpitämiseen tarvittavia taitoja<br />
• palkitsemalla tai kannustamalla nuorta palkitsemaan itseään<br />
• tarjoamalla sosiaalista tukea<br />
• etsimällä vaihtoehtoisia toimintoja<br />
• muokkaamalla ympäristöä niin, että negatiiviset vihjeet vähenevät
12<br />
on taitoa löytää, ymmärtää, sisäistää ja hyödyntää terveystietoa<br />
terveyteen liittyvissä päätöksissä.<br />
• Ihmisten kyvyssä lukea, ymmärtää, kommunikoida ja hyödyntää<br />
terveyteen liittyvää tietoa on eroja.<br />
• Terveyskäyttäytymisen muutoksen kannalta kyky hankkia, ottaa<br />
vastaan ja käyttää terveyteen liittyvää tietoa terveydestä on<br />
oleellista, sillä käyttäytymisen muutos edellyttää tietoisuuden<br />
lisääntymistä.<br />
• <strong>Terveystiedon</strong> lukutaito liittyy erityisesti<br />
o motivaatioon löytää terveystietoa<br />
o itseluottamukseen löytää, ymmärtää ja osata käyttää<br />
terveystietoa, sekä<br />
o kykyyn arvioida terveystietoa kriittisesti<br />
• On tärkeää opettaa nuorille terveystiedon lukutaitoa jo nuoresta<br />
lähtien.<br />
• Myös välitettävää tietoa voidaan muokata siten, että otetaan<br />
huomioon nuoren terveystiedon lukutaidon taso.<br />
VINKKEJÄ<br />
• Kaikki eivät ymmärrä tieteellisiä käsitteitä – käytä niitä siis<br />
harkiten.<br />
• Mahdollisuuksien mukaan yritä välittää viestisi käyttäen nuoren<br />
kieltä.<br />
• Tiedon ymmärtäminen edellyttää, että nuori pystyy liittämään<br />
uudet asiat aiemmin opittuun.<br />
• Viestinnällä ei ole vaikutusta jos asiat ovat nuorelle<br />
itsestäänselvyyksiä ja ennestään liian tuttuja tai toisaalta jos<br />
tieto on vaikeasti ymmärrettävissä.<br />
• Joskus muussa kuin tekstimuodossa esitetty viesti voi olla<br />
tehokkaampi!<br />
• Kokeile viihteellisiä keinoja, joilla saisit parannettua nuoren<br />
motivaatiota lukea ja tutustua saamaansa tietoon.
13<br />
Ohjeen laatimiseen ja sen kommentointiin ovat osallistuneet:<br />
FT Heidi Enwald & FM Noora Hirvonen<br />
Tämä opas laadittiin MOPO-hankkeessa, jossa tutkittiin ja testattiin<br />
terveysinformaation räätälöintiä nuorilla kutsunnanalaisilla<br />
miehillä.<br />
MOPO on laaja tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuus, jonka<br />
tavoitteena on yhdessä nuorten kanssa kehittää heille kiinnostavia<br />
toimintatapoja hyvinvoinnin edistämiseen. MOPO lisää tietoa<br />
kutsuntaikäisten elämäntyylistä, hyvinvoinnista, liikkumisesta,<br />
informaatiokäyttäytymisestä ja kunnosta. MOPO toteutetaan<br />
monialaisessa yhteistyöverkostossa Oulun kaupungissa vuosina<br />
2009-2015. Hankkeen toteuttajina ovat Oulun Diakonissalaitoksen<br />
Säätiö, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Virpiniemen liikuntaopisto<br />
Puolustusvoimat ja hyvinvointiteknologiayritykset.<br />
Informaatiotutkimus, Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto<br />
Ota yhteyttä: heidi.enwald@oulu.fi / noora.hirvonen@oulu.fi<br />
PhD Maija-Leena Huotari, LitM, Insinööri (AMK) Riitta Pyky, FT Raija<br />
Korpelainen, FT Riikka Ahola, Th-AMK Mirja Levo & FT Maarit<br />
Kangas
14<br />
LÄHTEET<br />
Aukee R (2003) Terveyskäyttäytyminen ja sukupuoli. In: Luoto R, Viisainen K & Kulmala I. Sukupuoli ja<br />
terveys. Tampere: Vastapaino, 205-209.<br />
Austin E (1995) Reaching young audiences: Developmental considerations in designing health messages. In:<br />
Edward Maibach & Roxanne Louiselle Parrott (Eds.): Designing health messages: Approaches from<br />
Communication theory and public health practice. Thousand Oaks, CA: Sage.<br />
Bandura A (2004) Health promotion by social cognitive means. Health Education & Behavior, 31(2), 143-164.<br />
Bar-Ilan J, Shalom N, Shoham S, Baruchson-Arbib S & Getz I (2006) The role of information in a lifetime<br />
process: a model of weight maintenance by women over long time periods. Information Research, 11(4),<br />
paper 263.<br />
Berkman N, Davis T & McCormack L (2010) Health literacy: What is it? Journal of Health Communication,<br />
15(2), 9–19.<br />
Drummond M & Drummond C (2010) Interviews with boys on physical activity, nutrition and health:<br />
implications for health literacy. Health Sociology Review, 19(4), 491-504.<br />
Ek S (painossa) Gender differences in health information behaviour: a Finnish population-based survey.<br />
Health Promotion International.<br />
Enwald H (2013) Tailoring health communication. The perspective of information users´ health information<br />
behaviour in relation to their physical health status. Väitöskirja, Informaatiotutkimus, Humanistinen<br />
tiedekunta, Oulun yliopisto, Oulu. Julkaistu Acta Universitatis Ouluensis -sarjassa, B118. Saatavissa:<br />
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0279-2<br />
Eysenbach G (2008) Credibility of Health Information and Digital Media: New Perspectives and Implications<br />
for Youth. Digital Media, Youth, and Credibility. Miriam J. Metzger and Andrew J. Flanagin (Ed.). The John D.<br />
and Catherine T. MacArthur Foundation Series on Digital Media and Learning. Cambridge, MA: The MIT<br />
Press, 123–154.<br />
Gissler M, Puhakka T, Vuori M & Karvonen S (2006) Poikien ja tyttöjen hyvinvointi ja terveys tilastoina.<br />
Teoksessa: Sakari Karvonen (toim.) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten<br />
elinolot vuosikirja. Vammala: Vammalan kirjapaino, 18-37.<br />
Hirvonen N a , Enwald H a , Bath PA, Pyky R, Korpelainen R & Huotari ML (painossa) Individual factors affecting<br />
preferences for feedback message tactics in the contexts of physical activity. The Journal of Health<br />
Communication. a jaettu kontribuutio.<br />
Hirvonen N, Huotari M-L, Niemelä R & Korpelainen R (2012) Information behavior in stages of exercise<br />
behavior change. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 63, 1804-1819.<br />
Hirvonen N (2012) Young men's practices of obtaining, avoiding and sharing information on exercise,<br />
nutrition and mental health. Informaatiotutkimuksen päivät 2012, 1. - 2. marraskuuta, Åbo Akademi, Turku<br />
(konferenssiabstrakti).<br />
Kreuter M, Oswald D, Bull F & Clark E (2000) Tailoring health messages: customizing communication with<br />
computer technology. Mahwah, NJ: Erlbaum.<br />
Niemelä R, Ek S, Eriksson-Backa K & Huotari ML (2012) A screening tool for assessing everyday health<br />
information literacy. Libri, 62, 125-134.<br />
Sheridan S, Halpern DJ, Viera AJ, Berkman ND, Donahue KE & Crotty K (2011) Interventions for Individuals<br />
with Low Health Literacy: A systematic review. Journal of Health Communication: International<br />
Perspectives, 16:sup3, 30-54<br />
Sligo F & Jameson A (2000) The knowledge – behavior gap in use of health information. Journal of the<br />
American Society for Information Science, 51(9), 858-869.<br />
Medical Library Association (MLA) (2003) The Medical Library Association Task Force on Health<br />
Information Literacy. July 23, 2003.<br />
McGuire W (1981) Theoretical foundations of campaigns. In R. E. Rice and W. J. Paisley (Eds.) Public<br />
communication campaigns. Beverly Hills, California, Sage, 41-70.<br />
Prochaska J & DiClemente C (1983) Stages and processes of self-change of smoking: toward an integrative<br />
model of change. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 51(3), 390-395.<br />
Whittingham JRD, Ruiter RAC, Castermans D, Huiberts A & Kok G (2008) Desinging effective health<br />
education materials: experimental pre-testing of a theory-based brochure to increase knowledge. Health<br />
Education Research, 23, 414-426.<br />
Robertson LM, Douglas F, Ludbrook A, Reid G & van Teilingen E (2008) What works with men? A<br />
systematic review of health promoting interventions targeting men. Health Services Research, 8, 141.
Change language