KesaAction-ohjaajakansio

Euroopan unioni 

Euroopan sosiaalirahasto 

kesäaction 

KESÄ-ACTION 

Nuorille maksutonta toimintaa liikunnan parissa 

- biitseillä - ulkona auringossa.

Sisällys 

OHJEET ERILAISIA ONNETTOMUUS- JA VAHINKOTILANTEITA VARTEN.. . . . . . . . . 3 

TOIMINTA ISOMMAN ONNETTOMUUDEN SATTUESSA.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 

ENSIAPUTIETOA YLEISIMPIIN VAMMOIHIN. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Ensiapulaukku.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Haavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Nenäverenvuoto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Nyrjähdykset, venähdykset ja kolhut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Pyörtyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Pään vammat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 

Raajamurtumat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 

Selän ja niskan vammat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 

Silmävammat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 

KESÄ-ACTION TOIMINTA. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 

Facebook sivujen päivitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 

Käytös ja pukeutuminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 

Lajit ja välineet .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 

Musiikki .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 

Ohjaajien tehtävät - LPT-opiskelijat eli liikuntaneuvojat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 

Ohjaajien tehtävä - Liikuntatutorit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 

Päihteet .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 

Sairastuminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 

Toiminta sadeilmalla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 

Toimintapaikat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 

Toimintapäivän runko .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 

LAJIT.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 

Amerikkalainen jalkapallo.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 

Beach Volley.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 

Footbag.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 

Frisbeen heittely / Ultimate joukkueena .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 

Jalkapallo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 

Koripallo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 

Kroketti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

Mölkky .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

Pesäpallo.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 

Petankki.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 

Sulkapallo.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 

RAPORTIT.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 

Päiväraportti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 

Kesä-actionin kokonaisraportti .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 

Tapaturmailmoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 

Yhteystiedot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 

KESÄ-AC TION | OHJAA JAKANSIO |

Ohjeet erilaisia onnettomuusja 

vahinkotilanteita varten 

Yleinen hätänumero 112 

Poliisi 112 

Terveysneuvonta (08) 315 2655 

Toiminta isomman 

onnettomuuden sattuessa 

1. Selvitä, mitä on tapahtunut. 

2. Pelasta hengenvaarassa olevat, estä lisäonnettomuudet. 

3. Hälytä apua yleisestä hätänumerosta 112. 

Jos voit, soita hätänumeroon aina itse, jotta varmistut tiedon perillemenosta. 

Ilmoita nimesi, tarkka osoite ja kunta. 

Kerro mitä on tapahtunut 

Vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin. 

Toimi sinulle annettujen ohjeiden mukaan. 

Lopeta puhelu, vasta kun saat luvan. 

Huolehdi, että joku järjestää sairaankuljetukselle esteettömän pääsyn kohteeseen. 

4. Anna hätäensiapu eli turvaa hengitys ja verenkierto. 

112 

TURVAA HENGITYS: avaa hengitystiet taivuttamalla päätä taaksepäin 

(tajuton kylkiasentoon). 

EHKÄISE SOKKI: tyrehdytä runsaat,näkyvät vuodot painamalla kädellä; 

laita potilas makuuasentoon, jalat kohollaan ja suojaa kylmältä. 

ELVYTYSTILANNE: 

Aikuinen: paina keskeltä rintakehää 30 kertaa suoraan alas, avaa hengitystiet 

ja puhalla kahdesti ilmaa potilaan suun kautta. Jatka rytmillä 30/2. 

Alle murrosikäinen nuori: puhalla ilmaa viisi kertaa potilaan suun 

kautta, paina yhdellä kädellä keskeltä rintalastaa 30 kertaa suoraan 

alas. Jatka rytmillä 30/2. 

5. Tarkkaile uhria, tilanteen muuttuessa soita 112. 

Jos osaat ensiaputaitoja niin 

älä missään tapauksessa panttaa niitä! 


ENSIAPUTIETOA YLEISIMPIIN VAMMOIHIN 

- LPT-ohjaajilla EA1-koulutus 

Ensiapulaukku 

Ohjaajilla on aina mukana toimintapaikalla ensiapulaukku ja siinä asianmukainen 

sisältö. Jos sisältö loppuu, toimintapaikan LPT-opiskelijat täydentävät sovitusta paikasta. 

Sisältönä tulee olla: 

• laastaria 

• vettä tai muuta puhdistusainetta 

• 3 kertakäyttökylmäpakkausta 

• haavataitoksia esim. 3x3 cm pari pussia 

(yhdessä 3 taitosta) tai ns. pikaside 1 kpl 

• joustoside 

• idealside 

• kolmioliina 

• kertakäyttöhanskoja 

• sakset 

Haavat 

Haavan ulkonäöstä ei aina voi nähdä syvemmälle kudokseen syntyneitä vammoja, 

joihin voi liittyä vakavia jänne-, hermo-, tai nivelvaurioita. Vähänkin suuremman viiltohaavat 

tarvitsevat jatkohoitoa. Tällöin haava paranee nopeasti ja arpikudosta syntyy 

mahdollisimman vähän. 

Ensiapu: 

• Tyrehdytä verenvuoto painamalla. 

• Pidä vuotokohtaa koholla. 

• Puhdista pienet pinnalliset haavat. 

• Sulje pienet viiltohaavat haavateipillä, peitä sidoksella ja pidä kuivana. 

• Tarkista jäykkäkouristusrokotuksen (tetanus) voimassaolo. 

Nenäverenvuoto 

Ensiapu: 

• Niistä vuotava sierain tyhjäksi verihyytymistä. 

• Paina sierainta tasaisesti nenäluuta vasten. 

• Jos lähettyvillä on kylmää laita sitä nenälle, kylmä supistaa verisuonia. 

• Jos vuoto ei lakkaa 15 minuutissa tai on runsasta, toimita potilas hoitoon. 

Nyrjähdykset, venähdykset ja kolhut 

Kun vamma aiheuttaa verenvuodon ihonalaiseen kudokseen, vuoto näkyy usein vain 

vamma-alueen turvotuksena ja punoituksena. Vamma-alue muuttuu myöhemmin 

mustelmaksi. 

Ensiapu: 

• Kohota raajaa verenvuodon vähentämiseksi. 

• Paina vammakohtaa turvotuksen estämiseksi. 

• Jäähdytä kylmällä 20–30 minuuttia. 

• Sido vammakohdan ympärille tukeva side. 

Pyörtyminen 

Pyörtymisen syynä voi olla väsymys, matala verensokeri, liian vähäinen juominen, järkytys 

tai pitkään seisominen. Pyörtyminen aiheutuu aivojen verenkierron tilapäisestä 

heikkenemisestä eikä se ole vaarallista. 

Ensiapu: 

• Aseta pyörtyvä pitkälleen. 

• Nosta jalat koholle. 

• Mikäli pyörtynyt ei virkoa nopeasti, aseta hänet kylkiasentoon 

ja hälytä apua hätänumerosta 112. 


Pään vammat 

Jos potilaan saa pään kolhusta oireita tai hän on menettänyt tajuntansa, vaikka vain 

lyhyeksi ajaksi, on hänet aina toimitettava hoitoon. Tajuton potilas on kylkiasennossa 

kuljetusta odotettaessa. Tarkkaile hengitystä 

Raajamurtumat 

Murtuman oireita ovat voimakas kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus tai virheasento. 

Murtumien ensiavussa on tärkeintä saada murtuma-alue tuettua verenvuodon, 

kivun ja lisävammojen ehkäisemiseksi. 

Ensiapu: 

• Tue käsi liikkumattomaksi vartaloon kolmioliinalla. 

• Alaraajan tukemiseen voi käyttää toista jalkaa. 

• Toimita potilas hoitoon. 

HOX! Vamman sattuessa ota yhteyttä alaikäisen vanhempaan. 

Tapaturman sattuessa täytä (LPT-opiskelija täyttää) 

lopussa liitteenä olevasta tapaturmalapusta paperinen versio sekä 

sähköinen versio osoitteessa . 

ja palauta paperinen versio viimeistään toiminnan päättyessä liikuntapalveluun. 

Asiakas saa tekstiviestillä tiedon sähköisesti tehdystä tapaturmailmoituksesta 

sekä käsittelytunnuksen, jolla voi hoitaa korvaukset sähköisestä korvauspalvelusta. 

Soita tapaturmalapun tekemisestä myös päivystävälle. 

Vakuutusnumero on . 

Vakuutuksen ottaja on . 

Selän ja niskan vammat 

Jos selkänsä loukanneen raajat eivät liiku, niissä tuntuu pistelyä tai puutumista tai 

jos potilaalla on kipua niskan alueella, ei potilasta saa liikuttaa, paitsi jos hänet on 

pelastettava vaaratilanteesta. Tajuton selkävammapotilas käännetään kylkiasentoon 

kuljetusta odotettaessa. 

Silmävammat 

Silmän seutuun osunut isku voi vahingoittaa sekä silmää että sitä suojaavia luita. 

Ensiapu: 

• Vakavissa silmävammoissa peitä potilaan molemmat silmät kevyesti. 

• Pidä potilas makuuasennossa. 

• Soita apua . 


Kesä-action-toiminta 

Facebook sivujen päivitys 

Liikuntaneuvojat päivittävät Oulun Action-liikunta facebook sivustoa. Jokaiselle viikolle 

on sovittu päivittäjä (erillinen lappu), joka päivittää koko toiminnasta koko kesäactionia 

koskien. Päivittäjä on yhteydessä tarpeen mukaan toiminta-alueiden vastaaviin. 

HOX! Vaikka Facebook on tärkeä osa ja työväline tässä toiminnassa, ei toimintaaikana 

silti ole tarkoitus olla koko ajan eikä oikeastaan ollenkaan Facebookissa. 

Käytös ja pukeutuminen 

Muista, että olet toiminnassa asiakaspalvelija ja käytös on asiallista. Pukeudu liikunnalliseen 

varustukseen (ei farkut jalassa) ja käytä kesä-action ohjaajaliiviä. Jos on oikein 

kuuma päivä, vuorotelkaa ohjaajaliivin pidossa, kunhan jollakin on liivi päällä. 

Ruokailun ja taukojen ajaksi liivin voi ottaa pois. 

Lajit ja välineet 

Kaikissa toimintapisteissä lajeina ovat amerikkalainen jalkapallo, footbag, frisbee, jalkapallo, 

kroketti, mölkky ja petankki. Muita mahdollisia lajeja toimintapaikan toimintamahdollisuuden 

mukaan ovat beach volley, koripallo, pesäpallo ja sulkapallo. 

Nimetty liikuntaneuvoja vastaa välineistä ja niiden toimittamisesta action-paikalle. 

Nimetyn liikuntaneuvojan sairastuessa hän sopii välineiden toimittamisesta jollekin 

alueen kesä-action-työntekijälle. Jos välineitä rikkoontuu, vastaava raportoi siitä päiväraportissa. 

Musiikki 

Musiikin soittaminen on mahdollista, jotta toiminta saadaan nuoria kiinnostavammaksi. 

Mahdollinen soitettava musiikki pitää olla asiallista (ei kirosanoja, ei ketään 

”loukkaavaa”). Musiikin soittovoimakkuus ei saa olla liian kova. Jos joku huomauttaa 

musiikin häiritsevyydestä, on musiikin soittaminen syytä lopettaa. 

Ohjaajien tehtävät - LPT-opiskelijat eli liikuntaneuvojat 

Liikuntaneuvojat ovat päävastuussa toiminnasta. Liikuntaneuvojien tehtävänä on 

suunnitella, organisoida, koordinoida, raportoida, mahdollisesti valokuvata toimintaa, 

päivittää Facebook / Oulun action-liikunta sivuja ja tiedottaa esim. mahdollisella 

sadeilmalla toiminnan peruuntumisesta. Liikuntaneuvojien työaika alkaa klo 11.00 ja 

loppuu klo 19.00 tai heti, kun paikat ovat kunnossa ja tavarat tallessa. Huom! Viikkotyöaika 

38 h 15 min työajasta / vko ja työajanlyhennykset huomioiden. Ruokatauko 

20 min / päivä ja kahvitauko 2 x 10 min. Ruokailu järjestetään porrastetusti, jotta toiminta 

jatkuu koko ajan. Liikuntaneuvojat valvovat liikuntatutorien työaikaa työaikaseurannan 

mukaan. 

Ohjaajien tehtävä - Liikuntatutorit 

Liikuntatutorien tehtävänä on olla liikuntaneuvojien mukana suunnittelussa, apuna 

ohjaamassa ja innostamassa paikalla olevia nuoria mukaan toimintaan. Liikuntatutorit 

aktivoivat yhdessä LPT-opiskelijoiden kanssa facebookin käyttöä esimerkiksi 

kutsumalla omia kavereita mukaan toimintaan. Toiminnan raportointi tehdään 

päiväkohtaisesti yhdessä LPT-opiskelijan kanssa. Liikuntatutoreiden työaika on klo 

12.00–18.00. Ruokatauko 20 min / päivä ja kahvitauko 2 x 10 min. Ruokailu porrastetusti, 

jotta toiminta jatkuu koko ajan. 

Paikalla on aina 1-4 liikuntaneuvojaa ja 2-3 liikuntatutoria. Ohjaajat aktivoivat nuoria 

liikkumaan ennalta sovituissa paikoissa. 

Esimerkki aktivointikeinoja: 

• Ohjaajat kyselevät paikalla olevilta innokkuutta kokeilemaan erilaisia lajeja. 

• Ohjaajat ”höntsäilevät” itse ja voivat pyytää lisäpelaajia mukaan. 

• Ohjaajat levittävät tietoa toiminnasta omille kavereilleen ja 

pyytävät heitä mukaan ”höntsäämään” toimintapaikoille. 

Jos neuvot eivät riitä itse selvittämään asiaa tai asioita, liikuntaneuvojien ja liikuntatutoreiden 

apuna ovat päivystäjät, joiden yhteystiedot löytyvät erilliseltä yhteystieto 

lapulta. 


Päihteet 

Toiminta on ehdottomasti päihteetöntä! Päihteiden vaikutuksen alaisena olevaa henkilöä 

ei oteta mukaan toimintaan. Asiasta ilmoitetaan henkilölle asiallisen hienovaraisesti. 

Jos ohjaaja huomaa alaikäisen päihteiden vaikutuksen alaisena on hänen 

tehtävä siitä lastensuojeluilmoitus ja soitettava hätänumeroon 112. Lastensuojeluilmoitusta 

tehtäessä täytyy tietää henkilön nimi. llmoitus tehdään sosiaalipäivystyksen 

numeroon. 

Puh. Klo - välisenä aikana. 

Jos joku päihteiden vaikutuksen alaisena oleva 

tai joku muu henkilö käyttäytyy uhkaavasti, 

älä epäröi soittaa hätänumeroon 112. 

Sairastuminen 

Ilmoitusvelvollisuus on puhumalla (ei tekstiviestiä) päivystäjälle sekä oman toimintaporukan 

LPT-opiskelijalle. Jokaisesta sairaspäivästä täytyy olla lääkärin tai sairaanhoitajan 

sairaslomalappu. Sairaslomalappu toimitetaan päivystäjälle erikseen sovittavaan 

paikkaan viikon kuluessa sairastumisesta. 

Toimintapäivän runko 

11.00–12.00 Liikuntaneuvojat aloittavat työt ja laittavat toimintapaikan kuntoon 

(välineet jne.) Sateen sattuessa siirtyminen alueen päiväkotiin ja 

päivitys facebookin päivän toiminnasta (= toiminta peruttu sateen 

takia). Yhteys päiväkotiin ja liikuntatutoreihin, missä toiminta 

kyseisenä päivänä. 

12.00 Liikuntatutorit saapuvat toimintapaikalle. 

12.00–17.45 Aktiivinen toiminta. 

17.45–18.00 Yhteenveto, raportointi, Facebook päivitys seuraavalle päivälle. 

18.00 Liikuntatutorien työaika loppuu. 

18.00–19.00 Liikuntaneuvojat siistivät toimintapaikat, huolehtivat 

välineet ja työ-aika loppuu. 

Toiminta sadeilmalla 

Sateella toiminta siirtyy toiminta-alueen lähimpään auki olevaan päiväkotiin ja tehtävänä 

on lasten liikuttaminen. Ohjeet löydät erilliseltä lapulta. LPT-opiskelijavastaava 

vastaa toiminnan organisoinnista ja ilmoittaa liikuntatutoreille puhelimitse (soittorinkilista 

erillisellä lapulla) ja tiedon menemisestä facebook sivujen päivittäjälle. Ennakoi 

seuraamalla säätietoja. VINKKI! Jos olette päiväkodilla, hyödyntäkää lasten lepoaika 

ja suunnitelkaa tulevien päivien ja viikkojen toimintaa. 

Toimintapaikat 

Toimintapaikkoina ovat rannat, puistot ja koulujen alueet. Toimintaympäristö ja sen 

välitön läheisyys pitää siivota roskista toiminnan aikana ja jälkeen. 


Peliaika 

Peli on jaettu neljään neljännekseen, joista jokainen kestää 12 minuuttia. Kaksi ensimmäistä 

neljännestä muodostavat ensimmäisen puoliajan ja kaksi viimeistä vastaavasti 

toisen puoliajan. Puoliajalla, siis toisen ja kolmannen neljänneksen välissä, 

pidetään hieman pitempi tauko, yleensä 15 minuuttia. Ensimmäisen ja kolmannen 

neljänneksen jälkeen on vain lyhyet tauot joiden aikana joukkueet vaihtavat kenttäpäätyjä. 

Puolenvaihdon jälkeen peliä jatketaan samasta tilanteesta mihin 

se jäi neljänneksen loppuessa, puoliajan jälkeen peli aloitetaan uudestaan 

aloituspotkulla. Amerikkalaisessa jalkapallossa peliaika menee poikki epäonnistuneen 

heiton tai sivurajan ylityksen seurauksena ja lähtee uudestaan 

käyntiin tuomarin vihellyksestä. 

Amerikkalainen jalkapallo 

Molemmilla joukkueilla on kentällä 11 pelaajaa. Toinen joukkue, se jolla on pallo hallussaan, 

on nimeltään hyökkäys ja toinen joukkue vastaavasti puolustus. Hyökkäyksen 

tehtävänä on kuljettaa pallo heittäen tai juosten vastustajan maalialueelle, ja 

puolustuksen tehtävänä on tietysti estää hyökkäystä. Joukkueet vaihtavat näitä rooleja 

useaan kertaan pelin aikana, ja se joka pelin lopussa on kerännyt eniten pisteitä, 

voittaa ottelun. 

Kenttä 

Amerikkalaisessa jalkapallossa kenttä on 91 m x 48 m. Kentän pinnassa on erilaisia 

merkintöjä, joiden tarkoituksena on helpottaa pelin seuraamista ja tuomareiden työskentelyä. 

Pienet viivat ovat noin metrin välein ja koko kentän poikki menevät yleensä 

4,5 m tai 9 m välein. Kentän molemmissa päissä on lisäksi n. 9 m pitkät maalialueet. 

Kun hyökkäävä joukkue kuljettaa pallon vastustajan maalialueelle on kyseessä 

touchdown, eli maali. 

Aloituspotku 

Molemmat puoliajat aloitetaan aloituspotkulla, jossa puolustava joukkue potkaisee 

pallon mahdollisimman pitkälle vastustajan päätyyn. Hyökkäävä joukkue 

ottaa potkaistun pallon kiinni ja palauttaa palloa juosten kohti maalia. Hyökkäävä 

joukkue aloittaa hyökkäysvuoronsa paikasta, jossa palloa palauttava pelaaja taklataan. 

Jos pallo menee yli päätyrajasta hyökkäysvuoro alkaa automaattisesti 18 m 

linjalta. 

Hyökkäysvuoro 

Amerikkalaisessa jalkapallossa hyökkäävän joukkueen on tarkoitus kuljettaa pallo 

vastustajan maalialueelle. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä kerralla, sillä hyökkäävällä 

joukkueella on aina 4 yritystä edetä 9 m matka. Jos hyökkäävä joukkue onnistuu 

etenemään 9 m tai enemmän, saa se uudet 4 yritystä edetä 9 m. Yritys alkaa aloitussyötöllä, 

eli hyökkääjään syöttäessä pallon jalkojensa välistä toiselle hyökkääjälle, 

ja päättyy joko taklaukseen, epäonnistuneeseen heittoon tai pistesuoritukseen. Jos 

vaadittua 9 m ei saada täyteen neljällä yrityksellä, vaihtuu puolustava joukkue hyökkääväksi 

ja toisinpäin. Usein hyökkäys käyttää neljännen yrityksensä lentopotkuun, 

eli potkaistakseen pallon mahdollisimman kauas omasta maalialueestaan. Puolustus 

saa palauttaa lentopotkua kuten aloituspotkuakin. 

Juoksu ja heitto 

Hyökkäys voi edetä pallon kanssa kahdella tavalla, juosten ja heittäen. Juoksupelissä 

pallo annetaan aloitussyötön jälkeen jollekin hyökkääjälle, joka sitten yrittää juosta 

kohti vastustajan maalialuetta muiden hyökkääjien suojaamana. Heittopelissä aloitussyötön 

vastaanottanut pelaaja koettaa heittää pallon jollekin toiselle hyökkääjälle. 

Jos kukaan ei saa heittoa kiinni, on kyseessä epäonnistunut heitto ja seuraava yritys 

lähtee samasta paikasta kuin edellinen. 


Pisteet 

Amerikkalaisessa jalkapallossa on 4 tapaa hankkia pisteitä. 

• Touchdown, 6 pistettä. Syntyy kun hyökkääjä tai puolustaja vie pallon vastustajan 

maalialueelle. 

• Potkumaali, 3 pistettä. Syntyy kun pallo potkaistaan läpi maalihaarukasta. 

Potkumaalia saa yrittää milloin vain. Potkumaaliyrityksen jälkeen hyökkäysvuoro 

vaihtuu joka tapauksessa, vaikka potkaisevalla joukkueella olisikin vielä yrityksiä 

jäljellä. 

• Safety, eli oma maali, 2 pistettä. Syntyy kun pallonkantaja taklataan 

omalla maalialueella. 

• Lisäpiste, 1 tai 2 pistettä. Touchdownin jälkeen joukkue saa yhden lisäpiste 

yrityksen, joka lähtee 2,7 m päästä vastustajan maalialueesta. Jos yritys 

potkaistaan se tuottaa 1 pisteen, jos se heitetään tai juostaan siitä saa 2 pistettä. 

Pistesuorituksen jälkeen peli jatkuu aina aloituspotkulla, jonka suorittaa ennen 

pistesuoritusta hyökännyt joukkue. 

Puolustus 

Puolustuksen tehtävä on ensisijaisesti estää hyökkäystä saamasta pisteitä, mutta myös 

koettaa estää hyökkäystä etenemästä ja hankkimasta uusia yrityksiä. Puolustajien tehtävänä 

on siis taklata palloa kantava hyökkääjä mahdollisimman lähellä yrityksen 

aloituskohtaa, jotta hyökkäys pääsisi etenemään mahdollisimman vähän. HOX! Tämä 

on vain ohjeellinen tieto, miten oikeassa amerikkalaisessa jalkapallossa taklataan ja 

kesä-action-toiminnassa ketään ei saa taklata vaan käytetään sovelletun pelin sääntöä 

kahden käden samanaikaisella kosketuksella ”taklaamisesta”, ei tönäisyä! Puolustus 

yrittää myös saada hyökkäysvuoron omalle joukkueelle hankkimalla pallon itselleen. 

Pallon puolustajat voivat saada haltuunsa jos se pelitilanteessa tippuu vastustajalta, 

eli vastustaja rähmää pallon. Rähmätyn pallon saa poimia kuka tahansa kentällä olevista 

pelaajista. Toinen tapa hankkia pallo omalle joukkueelle on tehdä syötönkatko, 

eli ottaa heittopelissä vastustajan heittämä pallo kiinni ilmasta. 

Soikkis eli amerikkalaista jalkapalloa sovelletusti 

Suurimpana erona amerikkalaiseen jalkapalloon voidaan pitää sitä, että syöttöjen 

suuntaa tai määrää ei tässä pelimuodossa ole rajoitettu. Soikkiksessa ei myöskään 

suunnitella kuvioita etukäteen eikä käytetä varusteita. 

Pelin kulku 

Hyökkäysvuoroa kohden on kolme yritystä päästä maaliin. Pelin alussa hyökkäävä 

joukkue aloittaa omalta turvarajalta, joka on n. 5 m omasta maaliviivasta. Jokainen 

yritys lähtee liikkeelle maasta lähtevällä taaksepäin syötöllä. Ensimmäisen aloitussyötön 

epäonnistuttua saa hyökkäys yrittää vielä uudelleen. Tämän jälkeen se on epäonnistunut 

heitto ja siitä seuraa pallon menetys. Kun pallollinen pelaaja taklataan, peli 

pysähtyy ja molemmat joukkueet ryhmittyvät omille puolille palloa. 

Toinen yritys käynnistetään taklaus tasolta tai turvarajalta, mikäli taklaus on tapahtunut 

lähempänä omaa maalia. Jos heitto epäonnistuu (palloa ei saada kiinni tai se 

lyödään maahan) hyökkäysvuoro siirtyy toiselle joukkueelle. Mikäli kukaan ei osunut 

palloon, yritys alkaa heittopaikasta, muutoin maahanlyöntikohdasta. Pallon rähmääminen 

luetaan epäonnistuneeksi heitoksi. Jos pallonkantaja juoksee yli sivurajasta, 

hyökkäysvuoro siirtyy toiselle joukkueelle. Mikäli maali tehdään ensimmäisellä yrityksellä, 

saa maalin tehnyt joukkue jatkaa uudella hyökkäysvuorolla. Maalista saa aina 

yhden pisteen. Mikäli hyökkäys ei saavuta maalia viimeisellä yrityksellä, aloittaa toinen 

joukkue oman hyökkäysvuoronsa viimeisestä taklauspisteestä tai turvarajalta. 

Taklaus 

Taklaus tapahtuu kahden käden samanaikaisella kosketuksella, ei tönäisyllä. Kovia 

kontakteja tulee välttää. Pelaaja joka suorittaa taklauksen ilmoittaa siitä heti kaikille 

(huutamalla “kaksi”), jotta peli saadaan poikki. 

Paitsio, hyökkäys 

Mikäli hyökkäävä joukkue aloittaa yrityksen ennen kuin sen kaikki pelaajat ovat pallon 

omalla puolella, on tilanne paitsio ja rangaistuksena yrityksen menetys. 

Paitsio, puolustus 

Mikäli puolustavan joukkueen kaikki pelaajat eivät ole pallon omalla puolella pelin 

lähtiessä liikkeelle, on tilanne paitsio. Peli jatkuu ja rangaistuksena hyökkäävä joukkue 

saa vapaan yrityksen. Kun puolustava joukkue on ollut paitsiossa ja on kutsuttu vapaa 

yritys, voi hyökkäävä joukkue epäonnistua heitossa menettämättä palloa. 

Paitsio 

Mikäli molemmilta puolilta on joku paitsiossa, kumoavat paitsiot toisensa ja peli jatkuu. 

Jos pelaaja poistuu pelialueelta välttääkseen paitsion, saa hän palata kentälle 

vasta seuraavaan yritykseen. Mikäli puolustus on ollut paitsiossa ja nappaa intterin 


(syötön katko) on se vietävä maalin asti. Muutoin pallo palaa takaisin hyökänneelle 

joukkueelle. Jos pelin poikki ollessa puolustavan joukkueen pelaaja ojentaa pallon 

hyökkäävälle joukkueelle (on herrasmies), ei hyökkäävä joukkue saa aloittaa peliä ennen 

kuin kaikki puolustavan joukkueen pelaajat ovat päässeet omalle puolelleen. 

Maali 

Maali syntyy, kun pelaaja kuljettaa pallon maaliviivan yli. Liki kulmaa tilanteissa riittää 

kun pelaaja saa jalkansa yli maaliviivan vaikka pallo itse olisi ulkona kentältä. Pelaaja 

ei saa juosta maalialueella. Mikäli näin käy, hänen tulee palata kentälle sivurajalta. Jos 

pelaaja ottaa heiton kiinni maalissa, ei maalia hyväksytä. Mikäli pelaajan jalat ovat 

kentän puolella hänen ottaessaan heiton kiinni, vaikka pallo olisi jo ylittänyt maalilinjan, 

on tilanne maali. 

Blokkaaminen 

Blokkaamisen (puolustajan estämisen pääsemästä pallonkantajan kimppuun) tulee 

tapahtua estämällä ilman rajua kontaktia. Blokkaaja ei saa juosta puolustajan yli. Puolustaja 

ei saa juosta Blokkaajan yli. Estää saa töniä ei! 

Pallottoman pelaajan estäminen 

Pallotonta pelaajaa ei saa estää hänen ollessa vauhdissa (kuviota juoksevaa hyökkääjää 

ei saa töniä.) 

Pallon tavoittelu 

Pallontavoittelutilanteessa etu on hyökkääjällä. Mikäli molemmat saavat pallon yhtaikaa 

kiinni, hyökkääjän etu. Puolustajan on annettava hyökkääjän ottaa pallo vapaasti 

kiinni, mikäli on syntymässä rajun kontaktin vaara. 

Rangaistukset 

Puolustajan rikkeestä seuraa hyökkäykselle vapaa yritys. Mikäli kyseessä on vakavampi 

rike, voidaan antaa myös kaksi vapaata. Hyökkääjän rikkeestä seuraa yrityksen 

menetys. Vakavammassa tapauksessa voidaan tuomita jopa pallon menetys. Sikamaisesta 

pelaamisesta saa aina pahansuopia katseita ja yleistä paheksuntaa. 

Lähde: 

www.sajl.fi/laji-info/amerikkalainen_jalkapallo 

www.peda.net/veraja/ry/jlto/materiaalit?vp=singlemodule&m_id=1860581&sp=viewa 

nnounce&a_id=212651 

Beach Volley 

Biitsin sääntöjä yksinkertaistettuna 

• Pelataan paljain jaloin. 

• Kaksi pelaajaa kenttäpuolella. 

• Varusteiksi riittävät shortsit, paita ja pallo. 

• Perusajatuksena on ”tappaa” pallo vastustajan kenttään. 

• Joukkueella on käytössään kolme kosketusta (torjunta lasketaan myös kosketukseksi), 

kolmannen kosketuksen tulee olla ”kova”, siis lyönti tai tökkäisy. 

• Erät pelataan 21 pisteeseen asti (kahden erolla), mahdollinen kolmas erä 

15 pisteeseen asti (kahden erolla), voittoon vaaditaan kaksi erävoittoa. 

• Pelipaikka on vapaavalintainen. 

• Verkon korkeus on naisilla 224 cm ja miehillä 243 cm (samat kuin lentopallossa). 

• Laji sopii monentasoisille harrastajille, sääntöjä ja pelaajamäärää voidaan 

vaihdella pelaajien mukaan. 

Lähde: 

www.lentopalloliitto.fi/beach_volley/saannot 

KESÄ-AC TION | OHJAA JAKANSIO | 10

Sisäsyrjäpotku 

Sisäsyrjäpotku on yleisimmin käytettävä ja tärkein potku pelattaessa footbagiä. Potku 

tapahtuu koukistamalla hiukan tukijalkaa tasapainon säilyttämiseksi ja potkaisemalla 

footbagiä toisen jalan sisäsyrjällä kääntäen nilkkaa siten, että kenkä osuu footbagiin 

mahdollisimman vaakatasossa ja pallo lentää mahdollisimman suoraan ylöspäin. Kosketus 

footbagiin tapahtuu noin polven korkeudella. 

Footbag 

Footbag on yksi helpoimpia urheilulajeja aloittaa, mutta samalla yksi vaikeimpia hallita 

perusteellisesti. Harrastuksen aloittamiseen tarvitset oikeastaan vain pallon, kengät 

ja tasaisen alustan. Laji jakautuu kahteen kilpailumuotoon: freestylessä pelaajat 

tekevät vuorotellen toinen toistaan upeampia temppusarjoja, kun taas verkkofootbag 

muistuttaa jaloin pelattavaa rantalentopalloa. 

Footbagin opettelu alkaa peruspotkuista, vasta kun ne ovat kunnossa voi alkaa harjoittelemaan 

muuta. Pelaat sitten mitä tahansa footbagin lajia, on peruspotkujen hallinta 

välttämätöntä. Molempien jalkojen hallitsemisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. 

Kun alussa heikompaa jalkaa jaksaa treenata enemmän, on siitä valtavasti etua myöhemmin. 

Aloita peruspotkujen opettelu heittämällä rennosti footbag kädestäsi ja yritä potkaista 

se takaisin käteesi valitsemallasi peruspotkulla. 

Sisäsyrjä- ja varvaspotku ovat helpoimpia footbagin sujuvaan hallussapitoon. Käy 

kuitenkin läpi kaikki peruspotkut ja kun footbag alkaa vihdoin palata käteesi, voit 

unohtaa kädellä koppaamisen ja alkaa tekemään omaa ennätystäsi pitämällä footbagiä 

ilmassa käyttämällä ainoastaan jalkojasi. 

Ulkosyrjäpotku 

Ulkosyrjäpotkua käytetään footbagin lentäessä hartioiden ulkopuolella. Varsinkin 

verkko-footbag-pelaajat käyttävät tätä potkua paljon pelissään. Ulkosyrjäpotku tapahtuu 

potkaisemalla kengän ulkosyrjällä footbag mahdollisimman tasaisesti ilmaan. 

Myös ulkosyrjäpotku tapahtuu noin polven korkeudella. 

Polvipotku 

Polvipotkua käytetään kun footbag lentää kohti pelaajan vyötäröä niin lähellä, ettei 

ole mahdollista käyttää sisäsyrjäpotkua. Potku tapahtuu koukistamalla hiukan tukijalkaa 

ja potkaisemalla footbagiä jalan reiden etuosalla polven ollessa noin 90 asteen 

kulmassa. Polvipotkua ei saa käyttää pelatessa verkkofootbagiä. 

Varvaspotku 

Potku tapahtuu suoristamalla jalka juuri kosketushetkellä ja rennolla nilkalla, jolloin 

palloon ei osu kovaa ja se on helppo pitää kontrollissa. Kosketus tapahtuu varpailla 

(jalkapöydällä) ja potku tehdään noin 20–30 cm:n korkeudella maanpinnasta. 

Yleisiä ohjeita peruspotkuihin 

Vaihda jalkaa jokaisella potkulla, näin säilytät tasapainon helpommin. Aloittelijan 

yleinen virhe on käyttää vain vahvaa jalkaa ja pitää sitä ilmassa potkujen välissäkin, 

näin tasapainon menettää helposti ja pallo karkaa hallinnasta. Opettele potkiminen 

rennoksi, muista hengittää ja joustaa joka potkulla tukijalalla, pidä muu ruumis hallinnassa. 

Harjoittele kaikki peruspotkut molemmilla jaloilla varmoiksi, mutta jos olet 

siirtymässä freestyleen niin keskity enemmän sisäsyrjä- ja varaspotkuun, jos taas nettiin 

niin sisäsyrjä- ja ulkosyrjäpotkuun. 


Verkkofootbagin säännöt 

Pelikenttä 

Kenttä on kokonaisuudessaan kuusi metriä leveä ja kolmetoista metriä pitkä. Eli suurin 

piirtein samankokoinen kun sulkapallokentän nelinpelirajat. Kenttä on jaettu leveyssuunnassa 

kahteen yhtä suureen osaan verkolla, ja nämä kenttäpuoliskot on jaettu 

pituussuunnassa keskeltä kahtia. Verkon korkeus on 155 cm, ja se mitataan verkon 

keskikohdasta. 

Verkkoruutujen tiheyden tulee olla tarpeeksi pieni, jottei footbag mahdu verkosta 

läpi. Rajat lasketaan osaksi kenttää, joten footbagin osuessa rajalle, on se sisällä. 

Aloitus ja puolenvaihto 

Aloittava joukkue tai pelaaja ratkaistaan arpomalla. Arvonnan (esim. kolikonheiton) 

voittanut joukkue saa valita joko aloituksen tai kenttäpuolen. Toisen erän aloittaa 

joukkue tai pelaaja, joka hävisi ensimmäisen erän. Ottelun mennessä kolmanteen 

erään suoritetaan arvonta uudestaan. 

Pelaajat vaihtavat puolia ennen toista erää. Jos ottelu menee kolmanteen erään, pelaajat 

vaihtavat puolia kahdeksassa pisteessä kun erä pelataan 15:ta pisteeseen, tai 

kuudessa pisteessä pelattaessa erä 11:ta pisteeseen. 

Syöttö 

Syöttäjällä on yksi yritys saada syöttö osumaan vastaanottajan kenttäneljännekselle. 

Ennen aloitusta täytyy jokaisen pelaajan olla valmiina omalla kenttäpuoliskollaan. 

Syöttäjä ei saa syöttää ennen kuin vastaanottaja ilmoittaa olevansa valmiina. Syöttö 

tapahtuu aina kentän pituussuuntaan puolittavan rajan yli jommallekummalle vastustajan 

kenttäpuoliskoista. 

Se, kumpaan kenttäpuoliskoon syöttö milloinkin syötetään, määräytyy syöttäjän pisteiden 

mukaan. Jos syöttäjän pistemäärä on parillinen, tapahtuu syöttö oikealta vastustajan 

vasemmalle kenttäpuoliskolle ja pistemäärän ollessa pariton syötetään vasemmalta 

oikealle. 

Jos syöttävä joukkue häviää pallon, siirtyy syöttö vastaanottavalle joukkueelle. Nelinpelissä 

saa kumpikin joukkue valita joka erän alussa kumpi pelaajista aloittaa syöttämisen. 

Tämän jälkeen syöttäminen tapahtuu vuorotellen. Pelaajan syöttäessä on 

hänen tukijalkansa oltava kokonaan takarajan takana. Takarajan yli tai sen päälle astuminen 

syötön aikana lasketaan epäonnistuneeksi syötöksi. 

Kosketukset 

Kaksinpelissä pelaajalla on kaksi kosketusta palauttaa footbag verkon yli vastustajan 

kenttäpuolelle. Nelinpelissä joukkueella on yhteensä kolme kosketusta, kuitenkin 

niin, ettei kumpikaan pelaaja kosketa footbagiä kahta kertaa peräkkäin. Kosketus hyväksytään 

vain polvesta alaspäin. Jos footbag koskettaa pelaajaa polveen tai siitä ylöspäin 

mukaan lukien pelaajan käyttämä vaatetus, lasketaan se pallon häviämiseksi. 

Pisteet 

Jos syöttöä vastaanottava joukkue häviää pallon, saa syöttävä joukkue yhden pisteen. 

Syöttävän pelaajan on huudettava pistetilanne ennen syöttöä. Jos syöttöä vastaanottava 

joukkue voittaa pallon tulee siitä syöttävä joukkue, mutta se ei saa pistettä. 

Se joukkue, jolla on ensimmäisenä 11 pistettä, voittaa erän. Erä voidaan vaihtoehtoisesti 

pelata myös viiteentoista pisteeseen esim. yhden erän otteluissa ja finaaleissa. 

Erä on voitettava kahden pisteen erolla. Ottelun voittaja on se joukkue kumpi ensimmäisenä 

voittaa kaksi erää. Vaihtoehtoisesti yhden erän otteluissa erän voittanut 

joukkue voittaa luonnollisesti myös koko ottelun. 

Lähde: 

http://footbag.fi/footbag/kuinka-alkuun 

http://footbag.fi/footbag/peruspotkut 

http://footbag.fi/verkkofootbag/saannot 


Frisbeen heittely / Ultimate joukkueena 

Heittäminen 

Frisbeetä heitetään pääsääntöisesti kolmella tavalla, rystyheitolla, kämmenheitolla 

ja upsilla. 

Yleisimmät otteet frisbeestä 

* 

Oikean kentän koko ja muoto 

* * 

*Kuva: Frisbeegolfradat.fi 2013. 

**Kuva: World Flying Disc Federation. 


Ultimate 

Ultimate on liitokiekolla eli frisbeellä pelattava joukkuepeli, jossa tavoitteena on tehdä 

maaleja vastustajan puolustamalle maalialueelle syöttämällä kiekko joukkuetoverille. 

Ultimate on myös peli, joka vaatii pelaajaltaan kypsyyttä ja pelin hengen eli 

Spiritin kunnioittamista, sillä ultimatessa ei käytetä tuomareita. Alla peliin 10 virallista 

sääntöä: 

Rystyheitto 

Vaihe 1: Rystyheitto alkaa, kun viet heittokäden ja frisbeen mahdollisimman 

taakse, kiertäen samalla koko ylävartaloa. Aseta tukijalka eteen maahan. 

Vaiheet 2-3: Kierrä vartaloa nopeasti ja tuo frisbee eteen lähellä rintaasi. 

Painopisteesi siirtyy samalla tukijalallesi. 

Vaiheet 4-5: Saata heitto läpi ja kierrä koko ylävartalosi siten, 

että vapaan käden olkapää osoittaa heittosuuntaan. 

* 

1. Kenttä: Suorakaiteen muotoinen alue, jonka molemmissa päissä on maalialueet. 

Virallinen kenttä ulkona muodostuu 64 metriä pitkästä ja 37 metriä leveästä varsinaisesta 

pelialueesta ja kahdesta maalialueesta, joiden syvyys on 18 metriä. Sisällä 

pelataan käytettävän tilan mukaisella kentällä. Maalialueiden nurkat merkitään kirkkaanvärisillä 

kartioilla. 

2. Pelin aloitus: Molemmat joukkueet asettuvat riviin puolustamansa maalialueen 

eturajalle. Puolustava joukkue heittää kiekon hyökkäävälle joukkueelle. Virallisissa 

peleissä kummallakin puolella on 7 (ja sisällä ja rannalla 5) pelaajaa. 

3. Kiekon liikuttaminen: Hyökkäävä joukkue yrittää edetä vastapuolen puolustamalle 

maalialueelle syöttelemällä kiekkoa toisilleen. Kiekollinen pelaaja ei saa ottaa askelia, 

mutta saa kuitenkin liikkua paikallaan tukijalan varassa. Kiekollisella pelaajalla 

(heittäjä) on kymmenen sekuntia (sisällä 8 s) aikaa heittää kiekko eteenpäin. Puolustava 

pelaaja (markkeri), joka vartioi heittäjää, laskee sekunnit ääneen. (“Lasken, yksi, 

kaksi…” jne.) 

Kämmenheitto 

Vaihe 1: Aloita heittoliike kiertämällä ylävartaloa ja lonkkaa taakse. 

Samalla paino siirtyy takajalalle. Käsi on lähes suorana takana. 

Vaihe 2: Aseta tukijalkasi eteenpäin (kääntyy kohti heittosuuntaa). 

Käännä vartaloa lonkka edellä. Heittokäden olkapää seuraa 

liikettä käsi koukistettuna. Paino siirtyy samalla tukijalalle. 

Vaihe 3: Vie vartalonkierto loppuun saakka lonkka edellä. Suorista käsi ja 

vie heittoliike loppuun ranteella ja sormilla. Huomioi, että kiekon irrotessa 

takajalkasi kantapää nousee, mahdollistaen täyden kiertoliikkeen. 

Vaihe 4: Olkapää jatkaa kiertoa ja paino on siirtynyt kokonaan tukijalalle. 

Takajalka on saattanut nousta kokonaan ilmaan. 

* 

4. Maalin teko: Maali syntyy, kun pelaaja saa kiekon kiinni hyökkäyspään maalialueella. 

Maalin jälkeen peli aloitetaan kohdan kaksi mukaisesti. Maalin tehnyt joukkue 

valmistautuu heittämään aloitusheiton siitä päädystä, jonne maali tehtiin. 

5. Kiekon menetys: Jos hyökkäävä joukkue epäonnistuu syötössä (kiekko koskee 

aluetta kentän ulkopuolella, pelaaja pudottaa kiekon, syöttö katkaistaan) tai puolustaja 

pääsee laskussaan kymmeneen (sisällä kahdeksaan), puolustava joukkue saa 

välittömästi kiekon hallintaansa ja muuttuu hyökkääväksi joukkueeksi. 

6. Pelaajavaihdot: Joukkueet voivat vaihtaa pelaajia vain maalin jälkeen tai loukkaantumisen 

takia. 


7. Ei kontaktia: Kaikki fyysiset kosketukset pelaajiin ovat kiellettyjä. Myös puolustavan 

pelaajan estäminen juoksemalla tämän edestä on kielletty. Kosketuksesta aiheutuu 

virhe. 

8. Virhe: Fyysinen kosketus (myös tahaton), joka häiritsee pelaajan heittoa tai kiinniottoa 

on virhe. Kiekkoa ei saa myöskään lyödä heittäjän kädestä. Virhe on huudettava 

heti tilanteen syntyessä, jolloin peli pysäytetään. Virheen voi huutaa vain rikottu 

pelaaja. Jos virheen sattuessa pelaaja menettää kiekon hallinnan, kiekko palautetaan 

hänelle ja peli jatkuu kuin kiekon menetystä ei olisi sattunutkaan. Jos puolustava pelaaja 

kuitenkin kiistää virheen, on tilanne pelattava uudestaan. 

9. Pelaajat tuomareina: Ultimatessa ei ole ulkopuolisia tuomareita, vaan pelaajat 

tuomitsevat itse omat virheensä ja ratkaisevat erimielisyydet. Tätä käytäntöä noudatetaan 

kaikilla tasoilla aina MM-kilpailuihin saakka. 

10. Pelimoraali – Spirit of the Game: Ultimaten säännöt perustuvat urheiluhenkeen 

ja jättävät vastuun reilusta pelistä pelaajille. Kilpailuhenkinen peli on suositeltavaa, 

mutta ei koskaan pelaajien keskinäisen kunnioituksen, peli-ilon tai terveyden kustannuksella. 

Ultimatesta sovellettuja pienpelejä: 

Hallussapito (sopiva pelaajien määrä: 6–10) 

Tarkoituksena on vain pitää kiekkoa hallussa rajatulla alueella, esimerkiksi maalialueella. 

Kiekonmenetyksen jälkeen ”hyökkäysvuoro” vaihtuu puolustaneelle joukkueelle. 

Taukoja voi pitää esimerkiksi aikaan perustuen, tai aina kun toinen joukkue tekee 

sovitun määrän (esimerkiksi kymmenen) syöttöä putkeen. Hyökkäyksen tehtävää voi 

vaikeuttaa kieltämällä tietyn tyyppiset heitot, esimerkiksi upsit, tai sallimalla vain tietyn 

tyyppiset heitot, jälleen esimerkkinä upsit. 

Hotbox (sopiva pelaajien määrä: 4–8) 

Kenttänä on pieni neliönmuotoinen maalialue ja lisäksi aloitusraja (”clear line”), jonka 

takana hyökkäävän joukkueen pitää käydä kierrättämässä kiekkoa jokaisen maalin ja 

kiekonmenetyksen jälkeen. Maalialue voi olla hyvinkin pieni (1 x 1 m), mutta sopivin 

lienee neliö, joka on 2–3 m kanttiinsa. Aloitusrajana voi olla suurempi suorakulmio 

maalin ympärillä (esimerkiksi normaalin pelikentän maalialue) tai vain parilla tötsällä 

merkitty linja noin 15 m etäisyydellä maalineliöstä. 

Tupla-hotbox (sopiva pelaajien määrä: 4–10) 

Hotboxin monimutkaisempi, enemmän ajattelua ja juoksemista vaativa variaatio, jossa 

maalineliöitä on kaksi kappaletta parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan 

ja niiden puoliväliin merkitään parilla tötsällä keskiviiva (”clear line”). Maalin jälkeen 

hyökkäävä joukkue voi heti tehdä maalin toiselle maalialueelle, mutta kun kiekko 

on käynyt keskiviivan toisella puolella, voi maalin tehdä kumpaan tahansa päähän. 

Samalla tavoin kiekonmenetyksen jälkeen hyökkäämään siirtynyt joukkue voi tehdä 

maalin heti toiseen päähän ja keskiviivan ylityksen jälkeen molemmat maalit ovat 

vapaata riistaa. Kahteen maaliin pelaaminen estää sen, että peli ei puuroudu yhden 

maalin ympärille, kuten hotboxissa joskus käy. 

Tupla-hotboxin ”kosketa tolppaa” -versio (sopiva pelaajien määrä: 4–10) 

Tupla-hotboxia voi pelata myös siten, että yhtä kauas keskiviivan molemmin puolin 

asetetaan keskiviivan suuntaisesti (neliön muotoisten maalialueiden sijasta) n. 4-5 

tötsää riviin parin metrin välein. Säännöt ovat samat kuin tuplahotboxissa, ainoastaan 

maalin tekotapa eri. Maali tehdään nyt syöttämällä pelaajalle, joka on riittävän 

lähellä jotakin maalitolpista, jotta hän ylettyy koskettamaan kiekolla tolppaa. Peliä 

voidaan pelata myös siten, että tavoitteena on koskettamisen sijaan osua maalitolppaan 

heittämällä kiekkoa. 

Normaalia pienemmällä kentällä pelaaminen (sopiva pelaajien määrä: 6–12) 

Pikkukentällä ja normaalia pienemmällä miehityksellä pelattaessa pisteitä yleensä 

syntyy nopeampaan tahtiin kuin normaalissa ulkopelissä, joka johtaa siihen, että pisteiden 

väliseen aikaan kuluu turhan suuri osa ajasta. Peliä voi nopeuttaa poistamalla 

aloitusheitot. Tässä variaatiossa maalin tehnyt joukkue lähtee heti hyökkäämään 

vastakkaiseen maaliin. Tauko voidaan pitää esimerkiksi silloin, kun toinen joukkue 

saa tehtyä 3–4 maalia. 

Lähde: 

www.frisbeegolfradat.fi/heittotekniikat 

www.ultimate.fi/ultimate/lajiesittely 

www.ultimate.fi/ultimate/saannot 

www.ultimate.fi/pelaaminen/tekniikka-taktiikka/pikkupelit-ultimaten-lammittelyna 


Jalkapallo 

Jalkapallo on meille kaikille tuttu peli, joten tästä et löydä ”oikean” jalkapallopelin ohjeita 

vaan muutamia teknisiä asioita erilaisista potkuista ja sovellettuja pelejä. 

Sisäteräsyöttö 

Suoritustapa: 

• Tukijalka on pallon vieressä. 

• Syöttävä jalka ja jalkaterät ovat koukussa. 

• Nilkkanivel on jännitettynä. 

• Osumakohta on päkiän ja kantapään välissä (sisäsyrjällä). 

Käyttö: 

• Tarkka yhteispeli lähietäisyydellä. 

• Tarkka laukaisu kuljetuksen tai syötön jälkeen. 

Mahdollisia ongelmia: 

• Tukijalka on liian kaukana pallosta. 

• Syöttävä jalka ojentuu potkun jälkeen. 

• Potku ei osu keskelle palloa. 

Sisäteräpotku 

Suoritustapa: 

• Vauhdinotto viistosti tai kaarenmuotoisesti. 

• Tukijalka on pallon vieressä tai sivussa pallon takana. 

• Ylävartalo on kevyesti kallistuneena pallon yli. 

• Potkaistavan jalan jalkaterä on (myös potkun jälkeen) ojennettuna, 

varpaat osoittavat maahan. 

• Osumakohtana jalkaterän sisäsivu. 

Käyttö: 

• Laukaus ja keskitys. 

• Syöttö pitkälle yhteispelissä. 


• Vauhdinotto suoraan potkusuuntaan. 

• Jalkaterä koukussa, nilkka ei ole jännitettynä. 

• Liian voimakas ylävartalon taaksetaivutus. 


Nilkkapotku 

Suoritustapa: 

• Vauhdinotto on suoraan tai viistosti potkusuuntaan. 

• Jalkaterä on ojennettuna ja nilkka jännitettynä, polvi pallon päällä 

(matalassa potkussa). 

• Suorassa vauhdinotossa varpaat osoittavat kohtisuoraan maahan; 

viistossa vauhdinotossa ne suunnataan maahan niin paljon kuin on mahdollista. 

• Osumakohta on jalkapöytä. 

Käyttö: 

• Laukaus ja keskitys. 

• Pitkä syöttö. 

• Vastapotku. 

Ulkoteräsyöttö 

Suoritustapa: 

• Tukijalka on pallon vieressä. 

• Syöttävä jalka on ojennettu ja nilkasta jännitetty. 

• Jalka on käännettynä sisäänpäin. 

• Nilkkanivel on jännitettynä. 

• Osumakohta on päkiän ja kantapään välissä (ulkosyrjällä). 

Käyttö: 

• Harhauttava syöttö. 

• Kuljetus. 

Ulkoteräpotku 

Suoritustapa: 

• Vauhdinotto on viistosti potkusuuntaan. 

• Jalka on ojennettu, nilkasta jännitetty ja 

käännettynä sisäänpäin, polvi on pallon päällä. 

• Ylävartalo on kallistuneena tukijalan päälle. 

• Osumakohtana on jalkaterän ulkosivu. 


• Nilkka ei ole jännitettynä. 

• Potkaisevan jalan kantapää osoittaa alaspäin. 

• Nilkalla ei osuta keskelle palloa. 


• Tukijalka on liian kaukana pallosta. 

• Syöttävä jalka ojentuu potkun jälkeen. 

• Potku ei osu keskelle palloa. 

Käyttö: 

• Harhauttava syöttö. 

• Laukaus. 

Pienpelit 

Pienpeli 1 

• Pelaajien lukumäärä: 3 vs. 3, 4 vs. 4, 5 vs. 5, 6 vs. 6, 7 vs. 7. 

• Alue: 10 x 10 m – 20 x 20 m. 

• Välineet: 8 merkkikartiota, peliliivit, pallo, 

maalin koko 5 m. 

Pelin kulku 

• Pelataan neljä vastaan neljä peliä rajatulla alueella. 

• Maali tehdään kuljettamalla mihin tahansa maaliin 

(samaan maaliin ei saa tehdä kahta maalia peräkkäin). 

• Ei maalivahteja. 

Pelin kehittelyä 

• Maali tehdään syötöllä kartioiden läpi kanssapelaajalle. 

Pienpeli 2 

• 4 vs. 4. 


• Pallo pistetään takaisin peliin sivusta. 

• Vapaat vaihdot. 

Pienpeli 3 

• 4 vs. 4 + “ulkopelaajat”. 


• Pallo pistetään takaisin peliin sivusta. 

• Vaihdot: 4 sisään, 4 ulos - kättelyt. 


• Potkun jälkeen painonsiirto siirtyy pelaavan jalan päälle. 

• Tukijalan ja pallon välinen etäisyys on liian pitkä. 

• Palloon ei osuta kunnolla. 

Lähde: 

www.valttifutis.fi/uploads/files/Pienpelit_Fortun_Tutor.pdf 

www.pato.fi/@Bin/.../Harjoituspankki+ja+pohdinta+valmentajille.doc 


Koripallo 

Koripalloa pelaa kaksi (2) joukkuetta, joilla kummallakin 

on viisi (5) pelaajaa. Kumpikin joukkue 

yrittää heittää pallon vastustajansa koriin ja estää 

toista joukkuetta tekemästä koria. Ottelun 

voittaa joukkue, joka on tehnyt enemmän pisteitä 

peliajan päättyessä. Ottelu käsittää neljä (4) 

kymmenen (10) minuutin erää (neljännestä). 

Pelikentän on oltava suorakulmainen ja rajaviivojen sisäreunoilta mitattuna 28 m pitkä 

ja 15 m leveä. Vapaaheittoviiva on 3,60 metrin pituinen, päätyrajan suuntainen 

ja 5,80 metrin etäisyydellä siitä (päätyrajan sisäreunasta viivan kauempaan reunaan 

mitattuna), yhtä kaukana molemmista sivurajoista. 

Katukoris – yleiset pelisäännöt 

1. Peli: Peliä pelaa yhteen koriin kaksi joukkuetta, joilla kummallakin on kolme pelaajaa 

kerrallaan kentällä. Pelissä noudatetaan virallisia koripallosääntöjä näissä säännöissä 

mainituin poikkeuksin. 

2. Pelikenttä: Pelikentän koko on noin puolet normaalista koripallokentästä. Pääty- ja 

sivurajat merkitään olosuhteisiin parhaiten soveltuvalla tavalla. Kenttään tulee merkitä 

myös aloituspiste/-viiva ja vapaaheittoviiva sekä kolmen pisteen heittoviiva. 

3. Toimitsijat: Pelissä ei ole erotuomaria, vaan ns. valvoja 

laskee pisteet. Pelaajat tuomitsevat itse ottelunsa, 

jolloin hyökkääjä tuomitsee puolustajan 

virheet ja rikkomukset ja puolustaja vastaavasti 

hyökkääjän. Pelaajien omista tuomioista ei seuraa 

vapaaheittoja vaan peliä jatketaan aloituspisteestä 

kohdan 7. Rikkomukset ja virheet mukaisesti. 

5. Pelin pituus: Ottelulla ei ole määräaikaa, mikäli järjestäjä ei ole sitä erikseen maininnut. 

Ottelun voittaa ja päättää ensimmäisenä 15 pistettä tehnyt joukkue. Mikäli 

eroa on vain yksi piste, jatketaan kunnes syntyy kahden pisteen ero, tai kunnes toinen 

joukkue saavuttaa 20 pistettä. Joukkueilla on oikeus 30 sekunnin aikalisään. 

Turnauksen suunnittelun helpottamiseksi, otteluille voidaan määrätä myös otteluaika 

(esim. 5-10 min.), jonka päättymisen jälkeen enemmän pisteitä tehnyt joukkue 

voittaa. 

6. Pelimääräykset: Aloittava joukkue arvotaan. Peli alkaa 

aloittavan joukkueen syötöllä aloituspisteestä 

(vapaaheittoympyrän kaaren takaa, n. 6,5 m korirenkaasta). 

Hyökkäysaika on rajoittamaton. 

Hyökkäysvuoro vaihtuu jokaisen hyväksytyn 

pelikorin jälkeen. Peli jatkuu, kun puolustukseen 

ryhmittynyt joukkue antaa pallon aloituspisteessä 

olevalle hyökkäävän joukkueen 

pelaajalle. Kiistapallotilanteissa aloitus annetaan 

aina puolustavalle joukkueelle. Korista saa 

yhden pisteen, kolmen pisteen viivan takaa tehdystä 

korista saa kaksi pistettä. Pelaajavaihtoja voidaan 

suorittaa vapaasti kaikkien pelikatkojen aikana. 

7. Rikkomukset ja virheet: Kolmen sekunnin sääntö ei ole voimassa. Virheistä (pelaajien 

henkilökohtaiset virheet), rikkomuksista (esim. askelrike, kaksoiskuljetus) ja 

pallon joutuessa ulos kentältä rikkeen aiheuttaneen joukkueen vastustaja saa aloituksen 

aloituspisteestä. Ottelun valvoja voi omasta aloitteestaan puuttua tarvittaessa 

peliin. Hän voi tuomita epäurheilijamaisen tai teknillisen virheen, josta seuraa 

rikotulle joukkueelle yksi vapaaheitto ja sen jälkeen myös aloitus samalle joukkueelle 

aloituspisteestä. 

4. Pelaajat: Joukkueessa saa olla 4–5 pelaajaa, 

joista kentällä yhtä aikaa kolme. 


Manhattan - korissovellus 

Manhattan eli 21 on koripallon pelimuoto, joka on varsin yleinen tapa pelata katukorista 

tai harjoitteena esimerkiksi pienemmällä porukalla pelattaessa. Pelaajia manhattanissa 

on yleensä kolmesta viiteen, kun kolmella kolmea vastaan pelaajia ei ole tarpeeksi. Manhattania 

pystyy kuitenkin pelaamaan kahdella pelaajalla tai yli viidellä pelaajalla. 

Säännöt 

Manhattan alkaa tyypillisesti vapaaheitolla. Pelaaja heittää vapaaheittoja, kunnes 

epäonnistuu tässä tai saa kolme koria peräkkäin. Tämän epäonnistumisen tai kolmannen 

korin jälkeen pallo siirtyy pelattavaksi, ja kaikki pelaajat pyrkivät ottamaan 

levypallon itselleen. Tämän jälkeen pallon saanut pelaaja yrittää tehdä korin käyttäen 

normaaleja koripallon pelisääntöjä, lukuun ottamatta pelialueen rajarikkeitä ja henkilökohtaisia 

virheitä. 

Jos pelaaja onnistuu tekemään korin, hän saa heittää vapaaheittoja. Vapaaheittoja on 

kolme kappaletta täydellisesti onnistuessa, mutta jo ensimmäinenkin epäonnistuminen 

aiheuttaa vapaaheittovuoron menettämisen ja pallon siirtyvän pelattavaksi. 

Jos pelaaja saa kaikki kolme vapaaheittoaan sisälle, hän saa jatkaa pelaamista hyökkäysalueen 

reunalta normaalisti. Pelaaja joka saa ensimmäisenä 21 pistettä voittaa 

pelin. Jos pistemäärä menee tästä yli, hänet tiputetaan takaisin 11 pisteeseen. 

Variaatiot 

Manhattanin pistelaskusysteemi edellä esitettynä on varsin yksinkertainen, mutta peliin 

on kehitetty useita erilaisia sääntöjä pelimuodon monipuolistamiseksi. Seuraavat 

sääntömuutokset ovat eräitä yleisimpiä. 

• Vapaaheittojen sijasta pelaaja voi yrittää heittää kolmen pisteen viivalta 

2 pisteen arvoisia heittoja. 

• Jos pelaajalla on 13 pistettä ja hän epäonnistuu seuraavassa 

korintekoyrityksessään, hänen pisteensä tippuvat nollille. 

• Pelaajat joilla on pelin päättyessä alle 13 pistettä, saavat pisteensä 

mukaan seuraavalle kierrokselle pelin tasoittamiseksi. 

• Heiton mennessä kokonaan ohi korista ja taustalevystä, 

ns. helaksi, pisteet tipahtavat nollille. 

• Tasakympeille mennessä pisteet tippuvat alempaan kymmeneen. 

Lähde: 

www.basket-fi-bin.directo.fi/@Bin/681f6153f5b2cd01399d5bcf13461029/1369770826/ 

application/pdf/25728/Koripallon%20pelis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t%202010.pdf 

www.koripallo.net/katukoris/manhattan-21 

www.basket.fi/@Bin/26554/Katukoriss%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t.pdf 

Pistelasku 

Manhattinin pistelaskuun on olemassa monia erilaisia tapoja. Ainakin normaalille 

korille ja vapaaheitolle on määriteltävä niistä saatavat pisteet, mutta muistakin 

voi pisteitä saada. Tässä yleisiä esimerkkejä pistelaskujärjestelmistä. 

• normaalista korista 

• vapaaheitoista 

• ensimmäisestä pompusta tehdystä korista 

• korista kolmosrajan takaa 

• suoraan ilmasta -korista 

• puolesta kentästä 

• donkista 

1/2 pistettä 

1/2 pistettä 

2/3 pistettä 

2/3 pistettä 

2/3 pistettä 

3 pistettä 

5 pistettä 


Kroketti 

Kroketti on peli, jossa nuijan muotoisilla 

mailoilla lyödään palloa porttien 

läpi. Krokettia pelataan ulkona 

yleensä nurmikolla. Alun perin krokettivälineet 

olivat kokonaan puusta. 

Nykyään valmistuksessa käytetään 

materiaalin lujuuden vuoksi joskus 

myös muovia. Kroketti on useamman 

pelaajan peli. Pelaajat kilpailevat 

keskenään siitä, kuka suorittaa 

radan alusta loppuun ensimmäisenä. 

Pelaajat lyövät palloa vuorotellen, 

ellei joku pelaaja ole oikeutettu 

ylimääräisiin lyönteihin. 

Suomalainen kroketti 

• Pelikenttä ja rata ovat vapaamuotoiset. Pelien osallistujamäärää ei ole säännöissä 

rajattu, mutta virallisissa turnauksissa pelaajamäärä on 4–6 pelaajaa/peli. 

• Pelin tavoitteena on lyödä pallo kentällä olevien porttien läpi oikeassa järjestyksessä 

ja tämän jälkeen osua pallolla maalitolppaan. Voittaja on pelaaja, jonka pallo läpäisee 

kaikki portit hyväksytysti ja oikeassa järjestyksessä ja tämän jälkeen osuu 

maalitolppaan ensimmäisenä. 

• Pelijärjestys määräytyy taitolyönnillä. Pelaajat lyövät sovitulta etäisyydeltä kohti 

lähtötolppaa. Lähimmäksi päässyt pelaaja saa valita lähtöpaikkansa ensin. 

Aloituslyönti suoritetaan lähtötolpalta. 

• Portti on läpäistävä oikeasta suunnasta. Kun lyöjän pallo menee portista 

saa pelaaja lisälyönnin. 

• Jos lyöjän pallo osuu toiseen palloon, voi pelaaja krokata palloa tai pelata yhden 

lisälyönnin. Tämä krokkaussääntö astuu voimaan vasta kun pelaaja on läpäissyt 

ensimmäisen portin. 

Mölkky 

Mölkkyä voidaan pelata joko yksin tai joukkueina. Voittaja on se, joka pääsee ensimmäisenä 

tasan 50 pisteeseen. Mikäli tämä pistemäärä ylittyy, tippuu pelaaja / joukkue 

25 pisteeseen. Pelaaja / joukkue jatkaa tästä eteenpäin. Mikäli pelaaja / joukkue ei saa 

kolmella peräkkäisellä kierroksella yhtään pistettä, tippuu pelistä pois. 

Pisteitä saadaan heittämällä mölkyllä (heittokapula) keiloja, jotka on numeroitu 1–12. 

Ne asetetaan 3–4 metrin päähän heittorajasta seuraavanlaisesti: 

Heittotyyli on vapaa. Pisteitä tulee kaatuneista keiloista, jotka nostetaan heiton jälkeen 

pystyyn kaatumapaikalleen. Keilaa ei lueta kaatuneeksi, mikäli se nojaa vähänkin 

toiseen keilaan tai mölkkyyn. Keilan jäädessä kiinni kiinteään esineeseen, siirretään 

keilaa heittokapulan verran irti esineestä. 

Heiton pistemäärät: 

• Jos yksi keila kaatuu, niin pistemäärä on keilan numero. 

• Jos useampi keila kaatuu, niin pistemäärä on kaatuneiden keilojen lukumäärä. 

Lähde: 

Virpiniemen liikuntaopiston ohjaajakansio 

Lähde: 

www.krokettiliitto.fi/kroketti 


Pesäpallo 

Pesäpallo-ottelussa kilpailee kaksi joukkuetta. Joukkueet ovat vuorotellen sisällä ja 

ulkona. Sisällä olevan joukkueen tavoitteena on tehdä mahdollisimman monta juoksua. 

Juoksujen määrä ratkaisee jakson voiton ja voitettujen jaksojen määrä ottelun 

voiton. 

Sisällä olevan joukkueen pelaaja on aktiivisessa pelitoiminnassa ollessaan lyöjänä tai 

juoksijana. Lyöjä lyö kotipesästä ulkojoukkueen lukkarin hänelle syöttämää palloa. 

Lyöjällä on kolme yritystä osua palloon ja edetä kotipesästä. Lähtiessään kotipesästä 

etenemään lyöjä muuttuu juoksijaksi. Juoksijan tavoitteena on kiertää kaikki kolme 

kenttäpesää haavoittumatta tai palamatta. Sisäjoukkueen muut pelaajat pyrkivät lyöjinä 

auttamaan juoksijaa etenemisessä. Kierrettyään säännönmukaisesti kaikki kenttäpesät 

pelaaja tekee juoksun palatessaan säännönmukaisesti takaisin kotipesään. 

Ulkojoukkue pyrkii estämään sisäjoukkueen juoksujen teon. Tämä tapahtuu siten, että 

ulkopelaajat pyrkivät haavoittamaan tai polttamaan juoksijan. Juoksija haavoittuu 

edetessään pääosan taipaleesta koppilyönnillä ja saapuessaan säännönmukaisesti 

pesälle. Mikäli sisäpelaaja eli juoksija on irti pesästä kopinottohetkellä eikä etene, 

hänet voidaan turvattomana polttaa. 

Kun kolme sisäpelaajaa on palanut tai sisäjoukkue ei ole saanut vaadittavaa määrää 

juoksuja sisävuoronsa aikana, seuraa vuoronvaihto. Ulkona pelannut joukkue tulee 

vuorostaan sisälle yrittämään juoksujen tekoa. Kun molemmat joukkueet ovat olleet 

kerran sisällä, on pelattu vuoropari. Ottelu koostuu kahdesta 2–4 vuoroparin jaksosta 

ja tasatilanteessa pelattavista supervuoroparista ja kotiutuskilpailusta. 

Yhden pesän pesis 

Peliä pelataan pienpelinä, jolloin joukkueessa on 5–7 pelaajaa. Säännöt ovat kuten 

pesäpallossa, mutta ainoastaan yksi pesä on käytössä. Ulkokenttäpelaajista yksi asettuu 

pesävahdiksi, yksi lukkariksi ja muut tarkoituksenmukaisesti kentälle. Sisäkenttäpelaajista 

kukin lyö vuorollaan palloa. Kullakin pelaajalla on käytössään kolme tai useampi 

lyöntiyritys. Osuttuaan palloon, pelaaja juoksee pesälle. Seuraava lyöjä yrittää 

kotiuttaa hänet ja juosta itse pesälle. ”Kunnari” syntyy, kun sisäkenttäpelaaja pääsee 

omalla lyönnillään ensin pesälle ja sitten takaisin kotiin. Kunnarista joukkue saa kaksi 

pistettä. Vuoronvaihto tapahtuu, kun kaikki sisäkenttäpelaajat ovat lyöneet. 

Lähde: 

www.pesis.fi/superpesis/saannot 

www.pesis.fi/kilpailu/pelisaannot 

Kuva: Pesäpalloliitto / Kimmo Rauatmaa 


Petankki 

Pelivälineet: 

Metalliset kuulat, joiden läpimitta on 70,5–80 mm ja paino 650–800 g. Puinen maalipallo 

(snadi), jonka halkaisija on 29–31 mm. Pelialusta voi olla millainen tahansa, 

suositeltavin on melko tasainen hiekkakenttä, kooltaan vähintään 3 x 12 m. 

Peliä pelataan kahdella 1–3 -henkisellä joukkueella: 

• Singeli: joukkueissa on yksi pelaaja, 3 kuulaa / pelaaja. 

• Duppeli: joukkueissa on kaksi pelaajaa, 3 kuulaa / pelaaja. 

• Trippeli: joukkueissa on kolme pelaajaa, 2 kuulaa / pelaaja. 

Aloittava joukkue valitaan arvalla, minkä jälkeen aloittaja piirtää aloituskohtaan hiekkaan 

ympyrän, halkaisijaltaan 35–50 cm ja heittää snadin 6–10 metrin päähän ympyrästä. 

Snadin on jäätävä vähintään 1 metrin päähän kaikenlaisista esteistä. Seuraavaksi 

aloittajajoukkue heittää ensimmäisen kuulansa yrittäen saada sen mahdollisimman 

lähelle snadia. Kuula saa myös osua snadiin ja jopa siirtää sen eri paikkaan. Heittäjän 

on seistävä ympyrän sisällä molemmat jalat maassa, kunnes kuula on koskettanut 

maata. 

Kun toisen joukkueen kaikki kuulat on käytetty, heittää vastustaja jäljellä olevat kuulansa. 

Pelialueen reunaan osuneet ja ulkopuolelle menneet kuulat ovat “kuolleita” eli 

pois pelistä. Jos snadi kuolee ja vain toisella joukkueella on kuulia heittämättä, saa 

joukkue yhtä monta pistettä kuin kuulia on jäljellä, muutoin kierros hylätään. 

Kun kaikki kuulat on heitetty, lasketaan pisteet. Pisteet saa joukkue, kumman kuula 

on lähimpänä snadia. Joukkue saa niin monta pistettä, kuin heidän kuuliaan on lähimpänä 

snadia. 

Pisteet saanut joukkue aloittaa seuraavan heittokierroksen siltä paikalta, mihin edellinen 

kierros päättyi. Peli jatkuu niin kauan, kunnes toinen joukkue saa 13 pistettä ja 

voittaa pelin. 

Lähde: 

www.petanque.fi/?saannot1 

Seuraavaksi heittää vastapuolen joukkueen joku pelaaja yrittäen saada oman kuulansa 

lähemmäksi snadia, kuin vastustajan kuula. Kuulat saavat osua toisiinsa, joten heittäjä 

voi myös “kilkata” tai “ampua” vastapuolen kuulan kauemmaksi snadista. Joukkue 

heittää niin kauan, kunnes saa oman kuulansa lähemmäksi snadia, kuin vastustajan 

lähin kuula. Heittovuoro on siis aina sillä joukkueella, kumman kuula ei ole lähimpänä 

snadia. 

Puinen ”snadi” 


Sulkapallo 

Sulkapallo on mailapeli, jota pelaa vastakkain kaksi pelaajaa (kaksinpeli) tai kaksi paria 

(nelinpeli). Sulkapallossa tarkoitus on pelata palloa verkon yli vastapuolen rajojen 

sisälle, siten että vastustaja ei saa palautetuksi palloa takaisin. 

Pistelasku 

• Pallon voittanut saa aina pisteen siitä riippumatta, 

oliko hän syöttäjä vai syötön vastaanottaja. 

• Erä pelataan 21 pisteeseen kaikissa luokissa ja 

voittoon tarvitaan kaksi voitettua erää. 

• Mikäli tilanteeksi tulee 20–20, voittaa erän se, 

joka voittaa jatkossa kaksi peräkkäistä palloa (kahden pisteen ero vaaditaan). 

• Mikäli tilanteeksi tulee 29–29, voittaa erän se, 

joka voittaa seuraavan pallon eli saa 30. pisteen. 

• Erän voittanut aloittaa seuraavan erän syötöt. 

• Pelaaja syöttää oikeasta ruudusta, kun hänellä on parillinen 

pistemäärä ja vasemmasta ruudusta, kun pistemäärä on pariton. 

• Pelaaja syöttää omasta parillisesta syöttöruudusta vastustajan parilliseen 

syöttöruutuun ja parittomasta vastustajan parittomaan syöttöruutuun. 

Muita sääntöjä ja ohjeita 

Pelaajat arpovat aloittajan esimerkiksi lyömällä pallon ylöspäin. Pallon pudottua lattialle 

pallon nupin osoittaman kenttäpuolen pelaaja saa valita ensimmäisen syöttäjän 

tai valitseeko kenttäpuolen. Jos hän valitsee kenttäpuolen, päättää vastapuoli, kumpi 

aloittaa syöttämisen. 

• Pallo saa osua verkkoon (myös syötössä), mutta maila ei. 

• Pallo on sisällä, jos se osuu rajojen sisäpuolelle tai rajalle. 

• Pallon tuomitsee oikeudenmukaisesti se, kenen puolelle pallo jää. 

Kiistanalaisissa tilanteissa aina pelataan LET-pallo. 

• “LET” (=pallo pelataan uudestaan) huudetaan silloin, kun jokin peliä häiritsevä 

tekijä estää normaalin pelaamisen – tyypillisesti silloin, kun naapurikentältä lentää 

pallo omalle kentälle ja jos syntyy esim. epäselvyyttä oliko pallo rajalla vai ulkona. 

Nelinpeli 

• Vain yksi syöttövuoro/pelipari. 

• Syöttöruututoiminnan muutokset aiempiin sääntöihin verrattuina: 

- Syöttöruudun määrää kaksinpelin tapaan aina se, onko parilla parillinen 

vai pariton määrä pisteitä. 

- Pelaajat vaihtavat syöttöruutua vain, jos saavat omasta syötöstä pisteen. 

Muulloin pelaajat syöttävät tai ottavat syöttöä vastaan niissä syöttöruuduissa, 

joissa he olivat edellistä syöttöä antaessaan tai vastaanottaessaan. 

takaraja 

nelinpelin 

takasyöttöraja 

etusyöttöraja 

Syöttö 

• Palloon on osuttava vyötärön alapuolella, osumishetkellä 

syöttäjän mailan varsi osoittaa selkeästi alaspäin. 

• Sekä syöttäjän että vastaanottajan jalkojen on pysyttävä paikoillaan 

kentän pinnassa syöttöhetkellä. 

• Mailan liikkeen täytyy olla yhtäjaksoisesti etenevä. 

• Kumpikaan osapuoli ei saa hämätä toista syötön aikana. 

Lähde: 

www.sulkapallo.fi/SSUL/ssulwww.nsf/sp?open&cid=content455EDB&contentnavinf=20 

10\Navi\Content50584\content3C48FA\content455EDB&contentnavinfa=o 

nelinpelin sivuraja 

kaksinpelin sivuraja 

verkko 


Päiväraportti 

Paikka: 

Aika: 

Mikä oli päivän suosituin laji? 

Ohjaajat: 

Miten yleisesti ottaen päivä meni? 

Paljonko paikalla oli yleensäkin nuoria? 

Montako osallistui ohjattuun toimintaan (mahdollisimman tarkka luku)? 

Mikä oli osallistujien ikähaitari? 

Mihin aikaan päivästä nuoria oli eniten? 

Miten saitte nuoret toimintaan mukaan? 

Oliko jokin ajankohta, jolloin osallistujia ei ollut ollenkaan? 

Muuta asiaa: 

Mihin lajiin tai lajeihin saitte nuoria aktivoitua? 


Kesä-actionin kokonaisraportti 1/2 

Täytä (jokainen toimintaan osallistunut täyttää) tämä lomake kesä-actionin loputtua. 

vastaa muutamaan kysymykseen ja anna kaikki mahdolliset positiiviset ja negatiiviset 

palautteet miten toimintaa voisi mahdollisesti kehittää. jotta toimintaa 

saadaan kehitettyä ovat kaikki teidän ajatukset ja ideat tärkeitä! 

Miten näissä huonoissa asioissa olisi voinut tehdä toisin? 

Olen LPT-opiskelija 

Olen liikuntatutor 

Työskentelin ajalla: 

Mikä järjestetyssä kesäliikunnassa oli hyvää eli toimi? 

Miten sait parhaiten aktivoitua nuoria kokeilemaan lajeja? 

Mikä järjestetyssä kesäliikunnassa oli huonoa eli ei toiminut? 

Toivottiinko joitain muita lajeja kokeiluun? 


Kesä-actionin kokonaisraportti 2/2 

Toivottiinko joitain muita paikkoja toimintapaikoiksi? 

Oliko toiminnan ajankohta hyvä / huono? 

Omia ideoita ja ajatuksia: 

Oliko ohjaajia riittävästi tai liikaa? 

Oliko toiminta-aika liian pitkä / lyhyt / sopiva? 


Tapaturmailmoitus 

Tapahtuma: 

Ilmoituksen 

lähetysohje s. 5 

Kuvaus tapahtuneesta 

Mitä tapahtui: 

Henkilön yhteystiedot 

Nimi: 

Syntymäaika: 

Osoite: 

Missä tapahtui: 

Puhelinnumero: 

Milloin tapahtui: 

Ilmoittajan / paikalla olleen tiedot: 

Nimi: 

Jatkotoimenpiteet: 

Osoite: 

Aika 

Paikka 

Puhelinnumero: 

Allekirjoitus: 


MOPOTuning on ESR-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä 

kehittämällä uusia keinoja nuorten aktivointiin ja kouluttamalla nuorten 

parissa toimivia. Hankkeen toteuttajia ovat Oulun Diakonissalaitos, Oulun kaupunki, 

Oulun yliopisto ja Virpiniemen liikuntaopisto. 

MOPOTuning -hanke on toiminut Kesä-Action -toimintamallin kehitystyön koordinoijana 

ja asiantuntijaryhmän kokoajana. Asiantuntijaryhmä: Tuija Nyman, Saila Lähteenmäki, 

Nina Granat, Marko Savolainen, Tommi Laine, Meri Ilvesviita ja Jaana Ukonaho. 

Kesä-Action-toiminta toteutettiin ensimmäisen kerran kesällä 2013 Oulun kaupungin 

sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja Virpiniemen liikuntaopiston järjestämänä, maksuttomana, 

monipuolisena ja eri puolilla kaupunkia tapahtuvana liikuntana 13–19- 

vuotiaille.

KesaAction-ohjaajakansio

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?