Kotiseutulainen 15/2021
Syksy tarjoaa paljon kauneutta Syksy tarjoaa paljon kauneutta
Metalliromut jalyijyakut rahaksi!Parillisten viikkojen torstaisin ostamme metalliromujaja akkuja vaa’an kanssa Juupajoella Puhdistamontie2:ssa kunnan varikolla klo 14–15.30 jaMetalliromut jalyijyakut rahaksi!Parillisten viikkojen torstaisin ostamme metalliromujaja akkuja vaa’an kanssa Juupajoella Puhdistamontie2:ssa kunnan varikolla klo 14–15.30 jaklo 16–18 Neuletie 5:ssa Oriveden kaupungin varikolla.Katso lisää pysähdyspaikkojamme ja ostohinnastoKatso lisää pysähdyspaikkojamme ja ostohinnastoMegauutisia!tai soittamalla 050 505 2030. Isommille erille kouranouto!tai klo soittamalla 16–18 Neuletie Yhteistyössä 050 505 5:ssa 2030. Romuliike Oriveden Isommille kaupungin Mäki erille Kykouranouto!varikolla.Katso lisää Yhteistyössä pysähdyspaikkojamme Romuliike Mäki ja Ky ostohinnastoKatso lisää pysähdyspaikkojamme ja ostohinnastotai soittamalla 050 505 2030. Isommille erille kouranouto!tai soittamalla Yhteistyössä 050 505 2030. Romuliike Isommille Mäki erille Kykouranouto!Yhteistyössä Romuliike Mäki KyTYÖTÄ TAI TEKIJÄÄ VAILLA?Tutustu avoimiin työpaikkoihimmeSaksankatu 2730100 Forssawww.jobpari.fiRiikka ja SuviTYÖN JA TEKIJÄN KOHTAAMISPAIKKAJobPari on osa Faktia Oy:tä ja Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymää.JobPari vuokraa ja rekrytoi työntekijöitäkaikille toimialoille. Faktia Oy tarjoaa kokonaisvaltaisiahenkilöstö- ja koulutuspalveluita.www.faktia.fijaMetalliromut jalyijyakutMetalliromut rahaksi!jalyijyakut rahaksi!Parillisten viikkojen torstaisin ostamme metalliromujaja akkuja vaa’an kanssa Juupajoella Puhdistamontie2:ssa kunnan varikolla klo 14–15.30 jaPalkkaamme uusia myyjiäForssaan, Karkkilaan ja Urjalaan.Mahdollisuus kokopäivä- tai osa-aikatyöhön. Lue lisää sm-mega.fiPuh. 045 7731 3801Vapaudenkatu 5 D, 2. krs., ForssaLaadukasta telemarkkinointiajo vuodesta 1986.Puh. 045 7731 3849Tammelantie 8, KarkkilaPuh. 044 434 7318Urjalantie 26, Urjalaklo 16–18 Neuletie 5:ssa Oriveden kaupungin varikolla.Palvelemme Katso talven lisää Lempäälässä pysähdyspaikkojamme Teollisuuskyläntie 4:ssä pressuhallissa ja ja Romuliike ostohinnastoMäki Ky Tampereella.Katso lisää pysähdyspaikkojamme ja ostohinnastoKatso lisää pysähdyspaikkojamme ja ostohinnastoKatso lisää pysähdyspaikkojamme ja ostohinnastoPalvelemme talven Lempäälässä Teollisuuskyläntie 4:ssä pressuhallissa ja Romuliike Mäki Ky Tampereella.tai soittamalla 050 505 2030. Isommille erille kouranouto!tai soittamalla 050 505 2030. Isommille erille kouranouto!tai soittamalla 050 505 2030. Isommille erille kouranouto!tai taiMETALLIROMUT soittamalla Yhteistyössä 050 050 505 2030.JA RomuliikeLYIJYAKUTIsommille Mäki erille erille KyRAHAKSI!kouranouto!kouranouto!PALVELEMMEYhteistyössä Romuliike Mäki KyJoensuuntie 47, Somerolla torstaisin klo 14-17Hannunkatu 9, Loimaalla torstaisin klo 10-12Jokilevonkatu 4, Huittisissa keskiviikkoisin klo 14-17Muina aikoina etukäteen sovittaessa palvelee itsepalvelupisteemme.lupiste. Katso ostohinnat” tuon logomme päälle?Punnitsemmeja maksammeheti!Metalliromut jaOstohinnat löytyvätwww.romukioski.fi/ostohinnasto tai soittamalla 050 505 2030lyijyakut rahaksi!Uusi kauppa avattu!sielunenkeli.fiValikoimissa:kivet ja kristallitSaaren Taika - tuotteetsuolavalaisimetja - lyhdytenkelifiguurejakorujasuitsukkeita yms.Vesikoskenkatu 3, Loimaa p. 050 553 4488PÖLKINVUOREN KUKKASIPULITSAAPUVAT MYYMÄLÄÄN vko 38JOS HALUAT ONNNISTUA, OSTAKUKKASIPULIT PÖLKINVUORESTASIPULIN TUOREUS JA KOKO OVAT KAIKKEIN TÄRKEINSEIKKA KUKINNAN ONNISTUMISEEN, SIKSI PANOSTAMMELAATUUN JA KESTÄVIIN LAJIKKEISIIN.www.polkinvuori.comIkaalantie 105 31700 Urjala as0400505073 avoinna ma-su 10-18Onko sulla juttuvinkki? Lähetä viesti: toimitus@kotiseutulainen.fi
KESKIVIIKKONA 15.9.2021 NRO 15 / 202119Aimo Jaakkola on kiitollinen kuvataiteilijaUnto Grönbergille, joka toteutti hänen toiveensamaalaamalla Talpianjärven korteniittoaerinomaisesti ilmentävän taulun.”Saappaidenkinpiti olla rikkinäiset,että vesi pääsivalumaan niistäreikien kautta ulos,kun sitä meni niihinvarsistakin sisään.”Kortesadon myötä Jaakkola toteaa kotiinsasaadun omalle lehmälle heinät.Järvikortetta TalpianjärveltäJärven umpeenkasvu tuotti pulavuosina helpotusta rehun tarpeeseen Sukulan ja Talpian kylillä.KotiseutuJärvikortteen niitto oli tekijälleenmieleen painunutta hommaa. AimoJaakkola todistelee asian paikkansapitävyyttä lähes kahden vuosikymmenenvarrella hankkimallaan eturivin kokemuksella.− Ensimmäistä kertaa niitin järvelläkortetta ollessani 11-vuotias jatkosodanaikaan kesällä 1942 rintamalta lomallaolleen velimieheni kanssa. Sitä hommaantuli sitten palattua joka kesä 1950-luvunlopulle asti, hän summaa.Aimo Jaakkola toteaa korteniiton loppuneen,kun väki kylillä vanheni ja väheninuorten muuttaessa muualle. Hän tiedostaajärvikorteen niittämisen tiensä päähäntuloon liittyneen muitakin vaikuttimia.Kotieläinten pitämiseen ei ollut enääyhtä pakon sanelemia syitä kylien jokaisessamökissä kuin sodan ja sitä seuranneinatiukimman puutteen vuosina.Samalla myös oikean heinänviljelyn li-sääntyminen vähensi järvikortteen korjuun heelle, jonka jälkeen se kerättiin kasoihintarpeellisuutta.eli töyrytettiin.Järvikortetta siis hyödynnettiin sodasta − Töyryttäessä piti olla puulistoistakärsivässä ja siitä toipuvassa maassa, kun tehty nelipiikkinen talikko, joka oli sekäsitä hyödynnettäväksi oli tarjolla. Aimo leveämpi että piikeiltään pitempi kuinJaakkolalle aiheesta tuli osa arkielämän tavallinen rautatalikko.vuodenkiertoa kotikylällään TammelanTöyryt saivat kuivua neljä – viisi päivääSukulassa järvellä, joka tunnettiin aikaisemminSukulanjärvenä ja nyt jo pitkään sanotuilla työvälineillä tulevan suovanennen kuin kortteet vedettiin sapilalaiksiTalpianjärvenä.pohjan viereen.Kortesatoa tuottava kehitysvaihe sai− Suovatessa oli yleensä kahdestajärvellä alkusysäyksensä rantakylienneljään kortteen vetäjää ja suojamestariisäntien omikseen tuntemista motiiveista. pohjalla harava työkalunaan. KortteidenPeltoa piti saada lisää. Syntyi sekä pantiinkäytännössä toimeen päätös järvestä lyhyempivartinen ja suovan kasvaessanostamiseen tarvittiin kaksi hankoa, aluksilaskevan Nuorasojan perkaamisesta ja suurentamisesta.Aimo Jaakkola sanoo yhteistulosta syn-korkeutta pitempivartinen.-Sen seurauksena järven veden pinta tyneen kyläläisille korteniitosta niin, ettälaski aluksi kesäisin, jolloin se alkoi kasvaa kolme kilometriä pitkälle ja kaksi kilometriäleveälle järvelle nousi parhaina vuosinakortetta ja rannoillaan rantaheinää.1300 kappaletta korkeudeltaan noin kolmemetristäja pohjan sivukanteiltaan noinJOPA 1300 KORTESUOVAAAimo Jaakkola kertoo kortesatoa päästyn 2-2,5-metristä suovaa.korjaamaan kesä- heinäkuun vaihteen− Syyssateiden myötä vesi alkoi järvessätienoilla vedenpinnan laskettua riittävästi. nousta ja talvella jään ollessa vahvaa heinätNiiton jälkeen korte jätettiin päiväksi kar- ajettiin hevosilla karjan syötäväksi.URAKKAMIEHILLÄ RISKINSÄNeljänä kesänä 1950-luvun puolivälinmolemmin puolin hän muistaa tarttuneensahommaan lisätienestinä oikeinurakkasopimuksella vuorotellen kimpassaMäkelän veljesten Jorman, Valton ja Simonkanssa.Kesä 1954 jäi urakoitsijoille mieleenikävän yllätyksen tuottajana. Ensin näyttitosin silloinkin lupaavalta. Jaakkolalla oliJorma Mäkelän kanssa jo seitsemän suovanalankortteet töyryillä. Sitten iski ympärivuorokauden jatkunut sade, joka nostitöyryt kellumaan. Tuloksena oli, että niistäsai kortteet yhteen keräämällä kokoon vainyhden suovan.− Siinä meni urakkamiehiltä aika isomäärä työtä hukkaan, Jaakkola summaa.Yleisesti ottaen hän määrittelee järvikorteurakoinninrahallisesti ottaen varsinsatoisaksi puuhaksi.− Se siinä houkuttelikin, kun tienestitsaattoivat nousta nelinkertaiseksi verrattunaesimerkiksi rakennuksilla sekamiehillemaksettuihin palkoihin.Kaiken kaikkiaan Jaakkola muisteleejärvikortteen keruuta omassa erikoisuudessaanoman erikoisasemansa ansaitsevanaelämänsisältönä.− Saappaidenkin piti olla rikkinäiset,että vesi pääsi valumaan niistä reikienkautta ulos, kun sitä meni niihin varsistakinsisään.Korteniiton hiipumisen yhtenä puolenaAimo Jaakkola tuo esille järven umpeenkasvunnopeutumista entisestään. Samassakehityskulussa Talpianjärvestä tuli vähitellenentinen lajirunsautta pursuneenalintuparatiisina.Teksti ja kuva: Erkki Kuronen.Ruutanasaaliit tarpeeseenAimo Jaakkola muistaa lapsuus- januoruusvuosiltaan Talpianjärvenmyös kalajärvenä. Tosin eiLiikkumisvälineenä kalastuksessapalveli tasapohjainen ruuhi. Haukia jaahvenia kuten myös särkiä ja kiiskejäkinTASAPAINOISTA VAIHTOKAUPPAAAnkeimpina sotavuosina ruutanoista tuliTalpianjärven rannoilla myös vaihtokau-Tänä vuonna huhtikuussa 90 vuottatäyttänyt Aimo Jaakkola on asunutForssassa vuodesta 1960. Muun ohessasen veroisena kuin hänen vanhemmiltatuli, mutta ennen muuta saaliit koostui-pan väline. Jopa vientituote, joka kelpasihän on kotiseutuhistorian harrastajanakyläläisiltä kuulemissaan kertomuksissavat ruutanoista.forssalaisillekin.esimerkiksi kirjoittanut vuonna 20061920-luvulta ja sitä edeltäneiltä ajoilta,− Ruutanoita olivat rysät ja katiskat− Me tarvitsimme Forssassa Finlay-ilmestyneen kirjan Sukulan kylä Tal-jolloin kalat nousivat sieltä kutemaanvälillä täynnä. Kaikki eivät niistä ruokanasonilla töissä olevien tehtaalta saamiapianjärven rannalla.aina Pyhäjärvelle asti.tykänneet omanlaisensa vahvan maunkankaita he meidän ruutanoitamme.− Itse muistan, että keväisin ja alku-vuoksi, mutta kyllä minä niitä söin ihanSe oli kai sitä mustan pörssin kauppaa,Teksti: Erkki Kuronen.kesästä sekä syksyisin pääsi kalastamaanmielelläni.mutta toi molemmille osapuolille tärkeäärysällä ja katiskalla.helpotusta ostokorttiaikaan.
- Page 1 and 2: NRO 15 / 2021 KESKIVIIKKONA 15.9.20
- Page 3 and 4: 3PKT94.-34-36% 3RS25099KG24-PACK109
- Page 5 and 6: KESKIVIIKKONA 15.9.2021 NRO 15 / 20
- Page 7 and 8: KESKIVIIKKONA 15.9.2021 NRO 15 / 20
- Page 9 and 10: NYTJUHLITAAN!LIIVIKESKUS 60 VUOTTAJ
- Page 11 and 12: KESKIVIIKKONA 15.9.2021 NRO 15 / 20
- Page 13 and 14: INTERSPORT FORSSA - 100% FORSSALAIN
- Page 15 and 16: INTERSPORT FORSSA - 100% FORSSALAIN
- Page 17: KESKIVIIKKONA 15.9.2021 NRO 15 / 20
- Page 21 and 22: KESKIVIIKKONA 15.9.2021 NRO 15 / 20
- Page 23: MAKSA SINULLESOPIVISSAERISSÄRFF150
KESKIVIIKKONA 15.9.2021 NRO 15 / 2021
19
Aimo Jaakkola on kiitollinen kuvataiteilija
Unto Grönbergille, joka toteutti hänen toiveensa
maalaamalla Talpianjärven korteniittoa
erinomaisesti ilmentävän taulun.
”Saappaidenkin
piti olla rikkinäiset,
että vesi pääsi
valumaan niistä
reikien kautta ulos,
kun sitä meni niihin
varsistakin sisään.”
Kortesadon myötä Jaakkola toteaa kotiinsa
saadun omalle lehmälle heinät.
Järvikortetta Talpianjärveltä
Järven umpeenkasvu tuotti pulavuosina helpotusta rehun tarpeeseen Sukulan ja Talpian kylillä.
Kotiseutu
Järvikortteen niitto oli tekijälleen
mieleen painunutta hommaa. Aimo
Jaakkola todistelee asian paikkansa
pitävyyttä lähes kahden vuosikymmenen
varrella hankkimallaan eturivin kokemuksella.
− Ensimmäistä kertaa niitin järvellä
kortetta ollessani 11-vuotias jatkosodan
aikaan kesällä 1942 rintamalta lomalla
olleen velimieheni kanssa. Sitä hommaan
tuli sitten palattua joka kesä 1950-luvun
lopulle asti, hän summaa.
Aimo Jaakkola toteaa korteniiton loppuneen,
kun väki kylillä vanheni ja väheni
nuorten muuttaessa muualle. Hän tiedostaa
järvikorteen niittämisen tiensä päähän
tuloon liittyneen muitakin vaikuttimia.
Kotieläinten pitämiseen ei ollut enää
yhtä pakon sanelemia syitä kylien jokaisessa
mökissä kuin sodan ja sitä seuranneina
tiukimman puutteen vuosina.
Samalla myös oikean heinänviljelyn li-
sääntyminen vähensi järvikortteen korjuun heelle, jonka jälkeen se kerättiin kasoihin
tarpeellisuutta.
eli töyrytettiin.
Järvikortetta siis hyödynnettiin sodasta − Töyryttäessä piti olla puulistoista
kärsivässä ja siitä toipuvassa maassa, kun tehty nelipiikkinen talikko, joka oli sekä
sitä hyödynnettäväksi oli tarjolla. Aimo leveämpi että piikeiltään pitempi kuin
Jaakkolalle aiheesta tuli osa arkielämän tavallinen rautatalikko.
vuodenkiertoa kotikylällään Tammelan
Töyryt saivat kuivua neljä – viisi päivää
Sukulassa järvellä, joka tunnettiin aikaisemmin
Sukulanjärvenä ja nyt jo pitkään sanotuilla työvälineillä tulevan suovan
ennen kuin kortteet vedettiin sapilalaiksi
Talpianjärvenä.
pohjan viereen.
Kortesatoa tuottava kehitysvaihe sai
− Suovatessa oli yleensä kahdesta
järvellä alkusysäyksensä rantakylien
neljään kortteen vetäjää ja suojamestari
isäntien omikseen tuntemista motiiveista. pohjalla harava työkalunaan. Kortteiden
Peltoa piti saada lisää. Syntyi sekä pantiin
käytännössä toimeen päätös järvestä lyhyempivartinen ja suovan kasvaessa
nostamiseen tarvittiin kaksi hankoa, aluksi
laskevan Nuorasojan perkaamisesta ja suurentamisesta.
Aimo Jaakkola sanoo yhteistulosta syn-
korkeutta pitempivartinen.
-Sen seurauksena järven veden pinta tyneen kyläläisille korteniitosta niin, että
laski aluksi kesäisin, jolloin se alkoi kasvaa kolme kilometriä pitkälle ja kaksi kilometriä
leveälle järvelle nousi parhaina vuosina
kortetta ja rannoillaan rantaheinää.
1300 kappaletta korkeudeltaan noin kolmemetristä
ja pohjan sivukanteiltaan noin
JOPA 1300 KORTESUOVAA
Aimo Jaakkola kertoo kortesatoa päästyn 2-2,5-metristä suovaa.
korjaamaan kesä- heinäkuun vaihteen
− Syyssateiden myötä vesi alkoi järvessä
tienoilla vedenpinnan laskettua riittävästi. nousta ja talvella jään ollessa vahvaa heinät
Niiton jälkeen korte jätettiin päiväksi kar- ajettiin hevosilla karjan syötäväksi.
URAKKAMIEHILLÄ RISKINSÄ
Neljänä kesänä 1950-luvun puolivälin
molemmin puolin hän muistaa tarttuneensa
hommaan lisätienestinä oikein
urakkasopimuksella vuorotellen kimpassa
Mäkelän veljesten Jorman, Valton ja Simon
kanssa.
Kesä 1954 jäi urakoitsijoille mieleen
ikävän yllätyksen tuottajana. Ensin näytti
tosin silloinkin lupaavalta. Jaakkolalla oli
Jorma Mäkelän kanssa jo seitsemän suovanalan
kortteet töyryillä. Sitten iski ympäri
vuorokauden jatkunut sade, joka nosti
töyryt kellumaan. Tuloksena oli, että niistä
sai kortteet yhteen keräämällä kokoon vain
yhden suovan.
− Siinä meni urakkamiehiltä aika iso
määrä työtä hukkaan, Jaakkola summaa.
Yleisesti ottaen hän määrittelee järvikorteurakoinnin
rahallisesti ottaen varsin
satoisaksi puuhaksi.
− Se siinä houkuttelikin, kun tienestit
saattoivat nousta nelinkertaiseksi verrattuna
esimerkiksi rakennuksilla sekamiehille
maksettuihin palkoihin.
Kaiken kaikkiaan Jaakkola muistelee
järvikortteen keruuta omassa erikoisuudessaan
oman erikoisasemansa ansaitsevana
elämänsisältönä.
− Saappaidenkin piti olla rikkinäiset,
että vesi pääsi valumaan niistä reikien
kautta ulos, kun sitä meni niihin varsistakin
sisään.
Korteniiton hiipumisen yhtenä puolena
Aimo Jaakkola tuo esille järven umpeenkasvun
nopeutumista entisestään. Samassa
kehityskulussa Talpianjärvestä tuli vähitellen
entinen lajirunsautta pursuneena
lintuparatiisina.
Teksti ja kuva: Erkki Kuronen.
Ruutanasaaliit tarpeeseen
Aimo Jaakkola muistaa lapsuus- ja
nuoruusvuosiltaan Talpianjärven
myös kalajärvenä. Tosin ei
Liikkumisvälineenä kalastuksessa
palveli tasapohjainen ruuhi. Haukia ja
ahvenia kuten myös särkiä ja kiiskejäkin
TASAPAINOISTA VAIHTOKAUPPAA
Ankeimpina sotavuosina ruutanoista tuli
Talpianjärven rannoilla myös vaihtokau-
Tänä vuonna huhtikuussa 90 vuotta
täyttänyt Aimo Jaakkola on asunut
Forssassa vuodesta 1960. Muun ohessa
sen veroisena kuin hänen vanhemmilta
tuli, mutta ennen muuta saaliit koostui-
pan väline. Jopa vientituote, joka kelpasi
hän on kotiseutuhistorian harrastajana
kyläläisiltä kuulemissaan kertomuksissa
vat ruutanoista.
forssalaisillekin.
esimerkiksi kirjoittanut vuonna 2006
1920-luvulta ja sitä edeltäneiltä ajoilta,
− Ruutanoita olivat rysät ja katiskat
− Me tarvitsimme Forssassa Finlay-
ilmestyneen kirjan Sukulan kylä Tal-
jolloin kalat nousivat sieltä kutemaan
välillä täynnä. Kaikki eivät niistä ruokana
sonilla töissä olevien tehtaalta saamia
pianjärven rannalla.
aina Pyhäjärvelle asti.
tykänneet omanlaisensa vahvan maun
kankaita he meidän ruutanoitamme.
− Itse muistan, että keväisin ja alku-
vuoksi, mutta kyllä minä niitä söin ihan
Se oli kai sitä mustan pörssin kauppaa,
Teksti: Erkki Kuronen.
kesästä sekä syksyisin pääsi kalastamaan
mielelläni.
mutta toi molemmille osapuolille tärkeää
rysällä ja katiskalla.
helpotusta ostokorttiaikaan.
Change language