Suomen Sahayrittäjät 02/2021

2 / 2021
1

Kuva: Kaija Laaksonen
PÄÄKIRJOITUS
Kuumaa tunnelmaa metsässä ja sahalla
Metsäkeskustelu on siirtynyt kytemisvaiheesta
leimahtamisvaiheeseen. Tällä tarkoitan sitä
keskustelua, jota EU:n ja Suomen päättävien tahojen
välillä käydään. On merkillistä, että meillä
Suomessa on iät ja ajat osattu käyttää ja suojella metsää;
olemme huolehtineet monimuotoisuudesta, olemme noudattaneet
lakeja ja asetuksia, olemme moninkertaistaneet metsävaramme
viime vuosikymmeninä, olemme saaneet tunnustusta
erinomaisesta osaamisen tasosta metsänhoidossa… ja sitten
tullaan EU:sta meille kertomaan kuinka metsämme pitäisi
saada nyt tiukempien rajoitusten ja suojelutoimenpiteiden
piiriin. Heikkohermoisimmat ovat jo poistaneet varmistimen…
Eiköhän nyt sovittaisi ihan porukalla, että täältä pohjolasta
voidaan kyllä antaa oppia ja ohjeistusta muillekin Euroopan
maille, kuinka hommat hoituvat metsäasioissa kestävällä ja
taloudelliset(kin) seikat huomioivalla tavalla. Metsäasioissa ja
-osaamisessa Suomi on maailman ykkönen, ja jatkaa edelleenkin
hyväksi ja kestäviksi koettuja toimintamallejaan. Metsäpäätökset
hoituvat rajojemme sisällä. Piste!
Sahat soivat ja höylät hurisevat ennen kokemattomalla
vauhdilla. Vienti sekä kotimaan markkinat vetävät kaiken sahatavaran,
jota Suomessa ennätetään tuottaa. Hyvä niin. Vanha
talouden sanonta muistuttaa viisaasti siitä, että kaikki mikä
menee ylös, tulee myös jossain vaiheessa alaspäin. Toivottavasti
se tapahtuu hillitysti ja hallitusti, ja vasta pidemmän ajan
päästä. Joka tapauksessa historian kirjoihin kirjoitetaan tänä
suvena kirjoituksia kotimaisten rakennustarvikekauppiaiden
sahatavarapulasta. Pienimuotoiselle ihmeelle se tuntuu, mutta
totta se tulee olemaan.
Pandemia – tai siis tutummin korona – on antamassa meille
erävoiton kohtuullisen ripeästi edistyvän rokotusvauhdin ja
2
kesän lämmön myötä. Kesän aikana pitäisi olla suurella osalla
piikit otettuna ja elämä siltä osin järjestyksessä. Mahdollisuuksia
ihmisten kohtaamiseen on tarjolla, ja matkustaminenkin on
sallittua, jopa rajojen ulkopuolelle.
Sahayrittäjien matka on suunnitteilla lokakuussa Italiaan.
Matkaesite on nähtävillä tässä lehdessä sisäsivuilla. Nyt kannattaa
toimia ripeästi, sillä ilmoittautumisaikaa on tosi vähän. Matkaohjelma
on kattava upeissa Pohjois-Italian maisemissa. Jos
käy niin, että varaat matkan ja reissu joudutaan perumaan, saat
rahasi takaisin. Siitä on takuut antanut meidän loistava matkatoimistomme
Forssan Matkatoimisto Oy. Toimi siis nopeasti nyt
kesäkuun aikana ja maksa pieni ennakko/varausmaksu.
Alkukesä on tarjonnut vaihtelevaa säätä. Hellettä, sadetta,
hellettä jne. Nautitaan antaumuksella suven suloisuudesta:
auringon paisteesta, sateen ropinasta, kimalaisen surinasta,
metsän ja niityn tuoksusta, aaltojen loiskeesta ja läheisistä ihmisistä.
Niistä on Suomen suvi tehty. Leppoisaa ja rauhoittavaa
kesää kaikille.
Timo
Pidetään yhteyttä:
timo.ripatti@sahayrittajat.fi
040 821 82 38
Rahulanniementie 57
79100 LEPPÄVIRTA

2/2021
LÄHIPUU ®
4 Vierivä kivi ei sammaloidu – Jarmo Laine 80 vuotta
8 Lehtikuusen sahaus ja kuivaus ei ole hätäisen hommaa
12 LujaDigi-hanke käynnistyy
17 Jäseninfo
Sahayrittäjien opintomatka
Italiaan 24.– 28.10.2021
Ilmoittaudu mukaan!
Kannen kuva: Timo Ripatti
Suomen Sahayrittäjät ry
Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa
edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja
ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden.
Vuosijäsenmaksu vuonna 2021 on 150 €, verovähennyskelpoinen.
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.
Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.
Suomen Sahayrittäjät ry
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi
www.sahayrittajat.fi
Ilmoitushinnat vuonna 2021
Etukansi: 955 €
2 sivu ja takakansi: 870 €
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €
Jäsenhinta: 1/8 sivu 120 €
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.
Päätoimittaja: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio
Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi
3

Vierivä kivi ei
Kehittäjäpalkinto 2020 oli
mieluinen yllätys kokeneelle
sahamiehelle.
sammaloidu –
Jarmo Laine 80 vuotta
4
Ikä on vain numeroita. Se
toteamus pitää paikkansa,
kun katselee Jarmo Laineen
askeleita tai itseasiassa
askeleiden ripeyttä. Tosiasia
on, että moni kymmeniä
vuosia nuorempi saattaa jäädä
jalkoihin, kun Jarmolla on
vauhti päällä.
Vauhtia Jarmo Laineella piisaa.
”Pitäisi lähteä tämän haastattelun
jälkeen istuttamaan perunaa.
Normaalisti istutan perunan
aina Kustaan (6. kesäkuuta) nimipäivänä,
mutta tämä vuosi tekee poikkeuksen.
Nyt laitetaan potut maahan
jo kesäkuun ensimmäisenä”, kertoo innostunut
puutarhuri. Moottoripyöräily
on toinen ’harrastus’, jonka parissa Jarmo
kokee olevansa rentoutunut. Lukuisat
reissut koti- ja ulkomailla ovat antaneet
näkemyksiä, kokemuksia ja ystäviä
eri maista. ”Moottoripyörällä liikkuessa
maailman näkee, kokee ja haistaakin
ihan eri tavalla kuin auton ratissa”, sanoo
kokenut matkailija.
Telakalta oppia yrittäjän polulle
Varsinais-Suomessa sijaitsevasta Laitilasta
ei ole kovin pitkälti matkaa Raumalle
tai Turkuun. Telakat tulivat tutuksi
Jarmo Laineelle, olihan nuorella miehellä
innostusta ja osaamista metallialaan.
”Alihankintaa oli tarjolla kohtuullisen

Laitilan Metalli Laine Oy
• perustettu 1973
• Ensimmäinen Laimet -kenttäsirkkeli
1978
• Valmistaa Laimet -tukkipyörösahoja
sekä -sahalaitoksia
• Valmistaa Laimet -spiraaliruuvihakkureita
• Tuotannosta vuosittain vientiin
60-85%
• Hallituksen pj. Jaro Laine
• Omistaja, toimitusjohtaja Jarmo
Laine, 80 v. (12.6.2021)
www.laimet.com
Tehtaalta löytyy sahakalustoa nopeaan toimitukseen.
”Tämä on sitä 1980 -luvun tuotantoa. Tällä sahalla käytiin monilla
messuilla”, muistelee Jarmo Laine.
Historian ensimmäinen Laimet-saha.
mukavasti ja jos ei ollut metallipuolella
kiirettä, saatettiin tehdä kavereitten
kanssa vähän rakennushommiakin. Rakennushommat
itseasiassa toivat minut
saha-alalle, tosin mutkien kautta.
Olimme Jokke Laaksosen kanssa urakoimassa
Kallion Konepajan varastorakennusta
70-luvun alkupuolella. Rakennustyön
valmistuttua silloinen Karan toimitusjohtaja
Ilmari Kallio tuskaili sahan
runkojen valmistumisprosessin kanssa.
Tarjouduin auttamaan ja saimmekin aikamoisen
vauhdin tuotantoon. Teimme
nopeaan tahtiin yhteensä 35 sirkkelin
runkoa, eli koko vuoden tuotannon!
Urakan päätyttyä sahan rakentaminen
jäi pyörimään omiin ajatuksiin – josko
sitä sahan valmistamista minäkin kokeilisin”,
muistelee Jarmo Laine.
Käteiskauppaa peräkammarissa
Ensimmäinen oma Laitilassa valmistettu
saha näki päivänvalon 1978. ”Alkuperäinen
ajatus sahasta oli se, että se
jäisi omaan käyttöön, mutta kun rahasta
oli pientä pulaa ja materiaalitkin piti
maksaa tuli mieleen ajatus myydä saha
eteenpäin pienellä voitolla. Muistan hyvin
sen ensimmäisen sahakaupan, koska
se tehtiin itsenäisyyspäivänä 6.12.1978
Laihialla. Sahan ostanut Veikko Kivioja
latoi markat suoraan pöydälle talon peräkammarissa.
Kammariin ei naisväellä
ollut asiaa – sahakaupat hoidettiin suljetun
oven takana miesväen kesken”, naurahtaa
Jarmo Laine.
Laimet sahat myötätuulessa
Ensimmäisen sahan materiaalit oli maksettu
ja uusi paranneltu versio sahasta
pyöri jo Jarmo Laineen päässä. Sahakauppoja
syntyikin melkoisen mukavasti
uuden vuosikymmenen koittaessa. ”Syy
siihen, että saimme tunnettuutta, johtuu
pitkälti siitä, että kiersimme ahkerasti
näyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Laimet-sahojen laatu ja käytettävyys
vakuutti asiakkaat ja sahaa oli
helppo myydä. Voisi puhua melkein saha-alan
’brändäyksestä’ kun Virossa eräs
mies kysyi, että myyttekö te tarvittaessa
myös Kara-merkkisiä Laimetteja?” Kotimaan
kaupan lisäksi vienti kasvoi reippaasti
1980-luvulla. Pohjoismaat, Viro
ja Venäjä näyttelivät isoa osaa Laimet-
5

melkeinpä jokaiseen Laimet-sahaan, joka
pajalta on kotimaan markkinoille lähtenyt.
Kehittyviin maihin suuntautuneet
sahat ovat monesti vielä tänäkin päivänä
vähemmän varusteltuja.
Laimet on arvostettu merkki
myös hakkurimarkkinoilla
Hakkureita pienempään kokoluokkaan
”Hakkurit tulivat yhtiön tuoterepertuaariin
1995. Samana vuonna, jolloin Suomi
voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden.
Hakkurit tulivat mukaan,
koska sahoilla oli tarve saada tehokkuutta
sahapintojen käsittelyyn. Monet
sahurit kokivat helpotusta, kun kiinteän
sahalaitoksen kuljettimen päähän tuli
hakkuri, joka pilkkoi sahapinnat suoraan
energiahakkeeksi.”
”Hakkurit ovat olleet viime aikoina yhtiön
tuotteista merkityksellisin, koska
sahoja ei mene maailmalle eikä kotimaahankaan
takavuosien tahtiin. Hakkurikauppa
on pääsääntöisesti vientivetoista.
Tärkeimmät vientialueet löytyvät
Kaukoidästä (Malesia, Indonesia, Japani)
sekä Keski-Euroopasta. Toivottavasti
hakkureiden kysyntä maailmalla jatkuu
tulevaisuudessakin yhtä vilkkaana kuin
tällä hetkellä”, toteaa mietteliäänä Jarmo
Laine.
Tulevaisuutta päivä kerrallaan
”Hakkureita valmistetaan eri versioissa ja kokoluokissa tulevaisuudessakin”, valottaa
toimitusjohtaja Jarmo Laine.
sahojen ulkomaan kaupassa. ”Venäjä
on ollut meille todella merkittävä vientimaa.
Parhaana vuotena sinne vietiin peräti
86 kpl eri varustuksella olevaa Laimet-sahaa.
Venäjän kaupasta tulee mieleen
eräs hauska tapaus vuosien takaa:
Useita Laimet-sahoja oli menossa junan
kyydissä itänaapuriin eri kohteisiin. Kaksi
sahaa oli kuitenkin ’hävinnyt’ jonnekin
matkan varrella. Niitä etsittiin eri tahojen
toimesta jonkin aikaa ja lopulta ne
löytyivät eräältä venäläiseltä vankileiriltä.
Suuressa naapurimaassa saattaa joskus
käydä vähän erikoisempiakin episodeja
kaupankäynnin suhteen”, muistelee
kokenut kauppamies Jarmo Laine.
6
Tuotekehitystä ja innovaatioita
Tuotekehitys on ollut Laitilassa aina arvossaan.
Ihminen on kuitenkin perusluonteeltaan
sellainen, että mieluusti se
helpottaa omaa työskentelyään jonkin
sorttisella kehitysinnovaatiolla (toim.
huom.). Laitilan Metalli Laine Oy:n suunnittelupöydän
tuotokset 90-luvun alkupuolella
toivat helpotusta mm. Kajaanin
suuntaan, jossa Kainuun Terähuolto
Oy:n perustaja Matti Tolonen sahasi
runsaasti myös ylisuuria tukkipuita. Yläterä
oli mieluinen ja tehokkuutta lisäävä
lisävaruste myös monelle muulle sahalle.
Yksinsahaukseen tarvittavat varusteet
ovat kuuluneet jo vuosikymmenet
Jarmo Laine tunnetaan kotimaassa
ja maailmalla seurallisena ihmisenä.
Moottoripyörä on kahdeksankymppiselle
mieluinen liikkumisväline edelleenkin.
”Sillä ajellessa voi ja jopa kannattaa
unohtaa päivän murheet ja kaiken maailman
ikävät asiat. Nauttii vain siitä tunteesta
ja hetkestä”, sanoo Jarmo.
Milloin sinä olet jäämässä eläkkeelle?
Eikö sitä voisi jo vähän rauhoittua, onhan
yhtiössä mukana sahamyynnin puolella
omaa jälkikasvuakin (Jaro Laine)?
”Katso sanomalehden kuolinilmoituksesta
eläkepäivien aloituspäivämäärä”,
naurahtaa ikinuori Jarmo Laine ja kaartaa
samalla moottoripyörällään kevätkesän
tuoksujen täyttämälle maantielle.
Siinäpä se. Vierivä kivi ei todellakaan
sammaloidu.
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

Tukkivannesahat ammatti- ja harrastekäyttöön
Luotettava ja taloudellinen
Norwood tukkivannesaha
UUTUUSMALLI
Rakenna tukkivannesaha mielesi mukaan runsailla lisävarusteilla
LumberMate
LM30
Hinta alk:
5890,00
Tekniset tiedot
Tukin halkaisija: 76 cm
Tukin pituus: 5,0 m
Alustan pituus: 6,0 m (sis. jatkon)
Laudan leveys max: 61 cm
Moottorivaihtoehdot:
13,5 hv Briggs&Stratton, sähköstartti
7,5 kW Norwood sähkömoottori
Laaja valikoima vannesahanteriä
HUOM!
Kuvan malli lisävarusteltu.
Traileri ei sisälly hintaan.
Valmistettu Kanadassa
Alustan pituus 6,0 m
Saatavilla sähkö- tai
polttomoottorilla
Vahvistettu, vääntöjäykempi
sahakelkka
Parannettu terän ohjain
ja sahanpurun poisto
UUTUUS: Kovametalliterät tukkivannesahoihin
Tehokas ja edullinen
Norwood tukkivannesaha
Saatavilla poltto- tai sähkömoottorilla.
UUTUUSMALLI
LumberMan
MN27
Hinta alk:
4990,00
Valmistettu Kanadassa
Alustan pituus 4,8 m
Saatavilla sähkö- tai
polttomoottorilla
Tekniset tiedot
Tukin halkaisija: 69 cm
Tukin pituus: 3,8 m
Alustan pituus: 4,8 m
Laudan leveys max: 59 cm
Moottorivaihtoehdot:
13,5 hv Briggs&Stratton
4,0 kW Norwood sähkömoottori
Vahvistettu, vääntöjäykempi
sahakelkka
Parannettu terän ohjain
ja sahanpurun poisto
MEILTÄ MYÖS FRONTIER SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI
www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi
Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi
TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.fi
7

Lehtikuusen sahaus ja
kuivaus ei ole hätäisen
hommaa
Kotimaisen järeän lehtikuusitukin tarjonta on lisääntymässä
viljelymetsiköiden väljennys- ja päätehakkuiden myötä. Samaan
aikaan lehtikuusesta kiinnostuneet asiakkaat haluaisivat suosia
kotimaisen sertifioidun lehtikuusen käyttöä. Siispä sahaajien
ja kuivaajien kannattaa ryhtyä harjoittelemaan laadukkaan
lehtikuusisahatavaran valmistusta. Lehtikuusen sahaus ja kuivaus
vaativat enemmän taitoa ja aikaa kuin männyn tai kuusen käsittely.
Korostuneita piirteitä lehtikuusipölkyn
päässä: paksu punainen
kaarna, selvästi erottuva
pinta- ja sydänpuun raja, väriltään
vaihteleva sydänpuu sekä
leveydeltään ja pyöreydeltään
vaihtelevat vuosilustot.
Suomessa kasvaneen lehtikuusen
yllättävän hyvästä lahonkestosta
maakosketuksessa
kerrottiin Sahayrittäjien lehden
numerossa 4/2020. Tässä jatkoartikkelissa
keskitytään sahatavaran valmistukseen.
8
Lehtikuusitukkien koko ja laatu määrittelevät
sopivat sahaustekniikat
Sahaukseen on kotimaasta tarjolla jonkin
verran hyvin järeää lehtikuusta, joka
voi olla osaksi mutkaista ja oksaista maisemapuuta,
ja enenevässä määrin keskikokoista
määrätietoisen puunkasvatuksen
tuloksena syntynyttä lehtikuusta.
Eniten on kuitenkin tarjolla harvennustukkia
ja pienpuuta.
Lehtikuusitukit sahataan aina latva edellä.
Järeälle tukille on tyypillistä paksu ty-

Hyvälaatuista ohutkuorista
lehtikuusitukkia
Punkaharjulta. Huomaa
suuri sydänpuun osuus!
vikaarna, joka voi kasvattaa kantokorkeuden
läpimittaa jopa parikymmentä
senttiä, sekä suuri sahausta haittaava
tyvilaajentuma. Yksittäisissä tapauksissa
tyven ohentaminen on mahdollista
moottorisahalla ennen kaatamista, mutta
sahauslaitteisiin on tarjolla myös tyvisievistimiä.
Lehtikuusitukkeja ei muutoin
ole tarpeen kuoria.
Sahausmenetelmä voi olla tavallinen nelisahaus,
jos ei tavoitella erityisiä dimensioita
vaan tarpeet ovat rakentamisen ja
sisustamisen peruslaaduissa ja varsinkin,
jos tukki on keskikokoista tai pientä.
Kannattavimmat lehtikuusituotteet
saadaan kuitenkin järeistä tukeista, joilla
arvosaanto voidaan maksimoida tukkien
yksilöllisellä sahauksella erikoissahaustekniikoilla.
Helpoin näistä on läpisahaus,
jossa voidaan säädellä sahepaksuutta
tukin sisälaadun ja käyttötarpeiden
mukaan. Lehtikuuselle sopivat
pyörösahaus, myös säädettävillä moniteräsirkkeleillä,
ja järeälle lehtikuuselle
myös vaaka- ja pystyvannesahaus.
Lehtikuusen vääntymisherkkyyttä ja taipumusta
halkeiluun ja kosteuselämiseen
voidaan hallita sahaamalla tukki
mahdollisimman tarkoin puusyiden
suuntaisesti. Pinnanmyötäinen sahaus
on perusteltua erityisesti silloin, kun tukista
halutaan mahdollisimman paljon
oksatonta puuta (mukaan lukien pystykarsitut
tukit), ja kun halutaan hyödyntää
syyrakenteen koristeellisuus ja sydän-
ja pintapuun värierot. Tyvitukeista
jää tällöin kartiomainen kappale ytimen
ympäriltä. Vahinko ei ole suuri koska,
tämä on useimmiten heikkolaatuista
puuta jyrkästi kaartuvien vuosirenkaiden
ja nuorpuun vuoksi. Erityisen järeille
tukeille on käytettävissä myös erilaisia
segmenttisahauksen menetelmiä, joissa
tukki halkaistaan 2-4 osaan ja joista viipaloidaan
edelleen varsinaisia saheita.
Tällä pyritään seisoviin vuosirenkaisiin
saheissa, jolloin niiden muotomuutokset
ja halkeilu minimoituvat. Voidaan
myös sahata aloittaen tukin parhaalta
puolelta, kunnes hyvälaatuinen pintaosa
loppuu, ja jatkaa tämän jälkeen samalla
periaatteella kääntäen tukkia aina
neljänneskierros tai puoli kierrosta.
Sydänpuu tavoitteena –
lehtikuusessa sitä on paljon
Käytön kannalta lehtikuusen olennaisin
etu on suuri sydänpuuosuus. Tyvitukissa
osuus voi nousta yli 80 prosenttiin,
kun se männyllä saavuttaa hyvin harvoin
50 prosenttia tilavuudesta. Lehtikuusen
pinta- ja sydänpuun pystyy erottamaan
helposti niiden värieron perusteella:
pintapuu on vaaleaa ja usein lievästi
ruskehtavaa, sydänpuu vaihtelee
punaruskeasta oliivinvihreään.
Saheiden tulee olla kokonaan sydänpuuta,
kun tavoitellaan hyvää sään- ja lahonkestävyyttä.
Parasta kestävyyslaatua
saadaan sydänpuun ulko-osasta. Sydänpuu
on useimmiten myös terveoksaista.
Ytimen lähellä oleva sydänpuu eli sisimmät
10–15 vuosilustoa ovat nopeakasvuista
nuorpuuta, joka on kestävyydeltään
vähän heikompaa ja vääntyilee kuivauksessa
selvästi voimakkaammin kuin
muu sydänpuu. Tyvitukin ja joskus välitukin
pinnasta saatavat pinta- ja sydänpuuta
sisältävät oksattomat saheet tarjoavat
sisäkäyttöön tuleviin puusepäntuotteisiin
väriltään vaihtelevan ja kauniin
raaka-aineen.
Sisäiset jännitykset ja
pihkataskut kiusaavat sahuria
Lehtikuusikoissa on siellä täällä runkoja,
joissa on voimakas sisäinen jännitys.
Jännitysten on tulkittu johtuvan pääosin
vuosilustojen rakenteen vaihtelusta, kuten
kevät- ja kesäpuun jyrkästä rajakohdasta
ja suuresta tiheyserosta sekä kesäpuun
osuuden voimakkaasta kasvusta
puun vanhetessa. Tyvilenkouden ja
runkomutkien kohdalla ja isojen oksien
lähellä jännityksiä aiheuttaa myös reaktiopuu
eli lyly ja ytimen lähellä nuorpuu.
Osa lehtikuusisaheista vääntyy jännitysten
purkautuessa heti sahauksen
jälkeen. Erityisesti tyvitukit kannattaa
katkoa melko lyhyiksi tyven voimakkaan
kapenemisen, runkomuotovikojen ja sisäisten
jännitysten vaikutusten lieventämiseksi,
jos se on mahdollista myytävien
tuotemittojen puolesta. Pystykarsituissa
rungoissa kannattaa tietysti optimoida
karsinnalla saatu oksaton tyviosa
yhteen tukkiin.
9

Poikkeuksellisen mehevät pihkataskut
pahasti halkeilleessa välitukissa. Huomaa
tukin pituus!
Lehtikuusen puuaineessa on paljon uuteaineita,
mutta sahauksen kannalta
merkitystä lienee vain pihkalla. Pihkaa
on määrällisesti puolta vähemmän kuin
männyllä, mutta se voi kerääntyä sisäisiin
halkeamiin pihkataskuiksi. Varsinkin
lämpimänä vuodenaikana juokseva taskupihka
tahrii sahan terät ja ohjaimet.
Pihkan puhdistamiseen sopinee liuottimeksi
ainakin mäntytärpätti. Lehtikuusessa
on runsaasti myös vesiliukoisia
uuteaineita, mutta niiden vaikutuksesta
sahaukseen ei kirjoittajilla ole tietoa.
Perimätiedon mukaan uuteaineista johtuvaa
haittaa voi lieventää sahaamalla
vuorotellen lehtikuusitukkeja ja muita
havutukkeja.
Lehtikuusen puuaine on
raskasta, lujaa ja kovaa
Motti kuoretonta lehtikuusen tyvitukkia
voi painaa tuoreena 800–900 kg. Siitä
on vettä noin yksi kolmannes. Suomessa
kasvaneen lehtikuusen tyviosista mitatut
kuiva-tuoretiheydet ovat vaihdelleet
useimmiten välillä 490–560 kg/m 3 .
Meillä painavana puulajina pidetyn rauduskoivun
tiheys on karkeasti 490 kg/m 3 .
10
Lehtikuusella vuosiluston sisäinen tiheysvaihtelu
on erittäin suurta: tumman
kesäpuurenkaan tiheys on 2–3 kertainen
vaaleaan kevätpuuhun verrattuna.
Näin ollen puuaineen keskimääräisestä
tiheydestä johtuvat ominaisuudet kuten
paino, lujuus ja kovuus sekä niissä
esiintyvä vaihtelu johtuvat kevät- ja kesäpuun
suhteellisesta määrästä. Usein
näkee väitettävän, että kyseiset ominaisuudet
johtuisivat ensisijaisesti luston
leveydestä. Suomalaisen ja siperialaisen
lehtikuusitavaran vertailu kuitenkin havainnollistaa
ajatusvirheen: kun suomalaisen
lehtikuusen tiheys on 500 kg/m 3 ,
sen lustonleveys on noin 3 mm. Hidaskasvuisella
siperialaisella 500 kg/m 3 tiheyttä
vastaa lustonleveys 1,5 mm.
Lehtikuusen mekaaniset ominaisuudet
ovat korkean tiheyden ansiosta hyvät
erilaisiin rakentamisen tarkoituksiin. Toisaalta
kovuus ja säteensuuntainen hauraus
aiheuttaa tikkuilua ja sälöilyä höyläyksessä,
muissa työstöissä ja mekaanisten
liitosten teossa. Naulausta ja ruuvausta
helpottaa esireikä. Höylätyn lehtikuusipinnan
väri vaihtelee usein paljon
ja se saattaa tuntua rasvaiselta, mutta
höyläpinta on ollut joskus jopa tasaisempi
kuin esimerkiksi kuusella.
Lehtikuusen puuaine kuivuu
hitaasti ja elää voimakkaasti
Lehtikuusi kutistuu kuivuessaan ja turpoaa
kostuessaan enemmän kuin mänty,
kuusi tai koivu ja puuaineen mittamuutosten
vaihtelu pääsuuntien välillä
(anisotrooppisuus) on suurempi, poikkeuksena
pienemmät säteensuuntaiset
muutokset kuin koivulla. Lehtikuusen
kosteuseläminen on siis voimakasta.
Varsinkin kuivausvaihetta helpottaa,
jos tukkeja on mahdollista varastoida
ennen sahausta vuodenkin verran. Varastoinnissa
pintapuu saattaa sinistyä ja
kuoren alle voi tulla hyönteisten toukkia,
mutta sydänpuun laatua tukkien varastointi
ei uhkaa.
Lehtikuusen ominaisuuksien vaikutusta
kuivaukseen ja mekaaniseen jalostukseen
on tutkittu Suomessa 1980-luvulta
alkaen. Kattavin kooste vuoteen 2000
mennessä saaduista tutkimustuloksista
on laajan yhteishankkeen loppujulkaisussa
”Lehtikuusi puusepänteollisuuden
raaka-aineena” (E. Verkasalo ja H. Viitanen.
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja
809, http://urn.fi/URN:ISBN:951-
40-1782-X). Lehtikuusen kuivausmenetelmistä
on julkaistu laadukas tutkimus
vuonna 2007 (Samuli Heikkonen ym.,
ISBN 978-951-588-211-0 (PDF)).
Vaikka lehtikuusen kuivaus on vaikeampaa
kuin männyllä tai kuusella, se toki
onnistuu, kun puun erityispiirteet otetaan
huomioon. Hankaluudet ovat ennen
kaikkea kieroutumisessa ja syrjävääntyilyssä,
jossain määrin myös tangentin
suuntaisessa halkeilussa ja kuivien
oksien irtoamisessa. Pyöreää puuta
kuivattaessa syntyy runsaasti pituussuuntaisia
halkeamia. Sisähalkeilu kuivauksessa
mainitaan sen sijaan vähäiseksi.
Käytännössä kuivausta ei ole aina saatu
vietyä haluttuun loppukosteuteen, vaan
kuivuminen on tapahtunut vasta käytön
yhteydessä. Kuivaustulos on jäänyt
myös usein epätasaiseksi.
Muodonmuutokset saadaan männyn ja
kuusen tavoin hallittua sitä paremmin mitä
lähempää tukin pintaa sahe on peräisin,
ja mitä vähemmän siinä on oksia ja poikkeamia
suorasyisyydestä. Ytimen ja samalla
nuorpuuta sisältäneissä saheissa on havaittu
kolminkertaisesti muodonmuutosvikoja
muihin saheisiin verrattuna.

Kaavio 1. Lehtikuusen kuivausmenetelmien ja -erien hyvyysjärjestys Mikkelin ammattikorkeakoulun
tutkimuksessa. C = lämminilmakuivaus, V = alipainekuivaus, H = kuumakuivaus,
R = radioaaltokuivaus. Pystyakseli viittaa tutkimuksessa käytettyyn pisteytyssysteemiin.
Lähde: Samuli Heikkonen ym. (2007).
Lehtikuusen
kuivausmenetelmistä
Tapulikuivauksella ei lehtikuusella
päästä siis yleensä haluttuun loppukosteuteen,
mutta sitä voidaan käyttää
esikuivauksessa, kuivauserät tuulelta ja
auringonvalolta suojattuina. Näin voidaan
säästää kuivausenergiaa mutta
mahdollistaa kuivauksen hallittu loppuun
vieminen ja vähentää halkeilua
kamarikuivauksessa. Kuivausaika lämminilmakuivauksessa
on 2–3 kertainen
verrattuna muihin havupuihimme ja
tarvittavat kuivauslämpötilat korkeammat.
Halkeilun minimoimiseksi on suositeltu
myös korkeaa ilman suhteellista
kosteutta lämminilmakuivauksen alussa,
kuten myös kuumakuivausta (höyryllä).
Kuumakuivauksessa on todettu
voitavan vähentää kieroutumista kuivauskuorman
päälle asetetuilla painoilla
tai hydraulisilla tuilla.
Viimeiset suomalaisen siperianlehtikuusen
kuivaustutkimukset on tehty 85–
100 vuotiaista istutetuista puista saaduilla
saheilla. Kaikissa tapauksissa puut
on kaadettu talvella, joten tulokset eivät
valota kaato- tai varastointiajankohdan
vaikutuksia kuivaustulokseen.
Lämminilma- ja alipainekuivauksen kattaneessa
tutkimuksessa kosteudeltaan
tasaisin kuivaustulos saatiin noin vuoden
ajan varastoidun tukkierän saheiden
lämminilmakuivauksessa, mutta
alipainekuivauksessa jäätiin kaikissa tapauksissa
varsin kauas halutuista loppukosteuksista.
Alipainekuivauksella voitiin
kuitenkin minimoida muodonmuutosviat
ja halkeilu. Tietyt puuyksilöt kieroutuivat
ja halkesivat kaikissa kuivauksissa,
ja kuivauslaadun tasaisuus oli
suuri ongelma. Varsinkin sydänlappeen
halkeilu johtui lähinnä puuaineen anisotrooppisuudesta,
ei niinkään kuivaamon
olosuhteista. Ulkokuivauksessa syntyi
paljon halkeamia, mutta keinokuivauksessa
melko vähän.
Toinen tutkimus vertaili monipuolisesti
alipaine-, kuuma- ja korkeataajuuskuivausta
tavanomaiseen lämminilmakuivaukseen.
Suuri ja vaikeasti ennustettava
kosteuden hajonta oli tässäkin ongelmana
kuivausmenetelmästä riippumatta.
Lämminilmakuivauksen ohella alipainekuivaus
oli selvästi hitaampaa kuin kuuma-
tai korkeataajuuskuivaus. Lämminilmakuivaus
tuotti halutun ja vähemmän
vaihtelevan loppukosteuden ja säilytti
lehtikuusen värin tummumattomana
paremmin kuin muut menetelmät. Alipainekuivauksessa
suureen kosteuden
hajontaan liittyi pintakovuus. Tässä tutkimuksessa
kieroutuminen ja halkeilu
olivat lähes merkityksettömiä ongelmia
kuivauksessa, ja kuumakuivaus oli tässä
suhteessa erityisen ongelmaton. Kokonaisarviona
lämminilma- ja alipainekuivaus
ovat soveliaimmat menetelmät
lehtikuusen kuivaukseen (Kaavio 1).
Erkki Verkasalo ja Martti Venäläinen
Kirjoittajat työskentelevät Luonnonvarakeskuksessa,
Verkasalo tutkimusprofessorina Joensuussa
ja Venäläinen erikoistutkijana Savonlinnassa.
Kun päätät sahata...
11

LujaDigi-hanke käynnistyy
Suomen Sahayrittäjät ry ja Suomen metsäkeskus toteuttavat
yhteistyönä Kollin säätiön rahoituksella digitaalisen uusinta AR/
VR-tekniikka hyödyntävän lujuuslajittelun koulutusalustan, jonka
avulla yritykset voivat omatoimisesti kouluttautua ja kouluttaa
työntekijät pohjoismaisen lujuuslajittelustandardin INSTA-142
-ohjeiden mukaisesti.
Kuva 1.Arviointia tulisi jatkossakin tehdä
silmämääräisesti myös konelajittelua
tekevässä laitoksessa. Kuhmo Oy:ssä on
varmistettu laadun toteutuminen lajittelusta
koputtavan koneen (Precigrader) lisäksi
lajittelua valvoo kamera (Finnscan)
sekä koneenkäyttäjällä on lujuuslajittelu
pätevyys visuaaliseen lajitteluun.
Koulutusalustan tarve
Noin 70 prosenttia sahatavarasta käytetään
suoraan rakentamiseen. Suurin osa
tästä käytetään runkoihin, kattotuoleihin,
liimattuihin rakenteisiin ja siten ne
on myös lujuuslajiteltava. Lujuuslajitellusta
puutavarasta käytetään rakennusten
runkotavaraksi kaksi kolmasosaa, loput
jakautuvat ristikoiden ja liimapuun
kesken. Uusista teollisista puurakentamisen
tuotteista CLT-lamellit ovat myös
lujuuslajiteltua sahatavaraa.
Lujuuslajittelulla on erittäin tärkeä rooli
sahatavaran jalostamisessa rakentamisen
tuotteiksi. Yritykset ovatkin kouluttaneet
työntekijöitä lujuuslajitteluun
aktiivisesti.
12
Puun käytön lisääntyessä rakentamisessa
myös tarpeet puun ominaisuuksien
tuntemisesta ja niiden hyödyntämisestä
ovat lisääntyneet. Valitettavasti koulutusta
on leikattu ja oleellista tietoa
puun ominaisuuksista ja sen käyttäytymisen
tuntemusta materiaalina ei enää
ole puun kanssa työtä tekevillä. Puun
ominaisuuksien tunteminen on kuitenkin
kaiken lähtökohta niin suunnittelussa,
teollisessa valmistamisessa kuin
myös varsinaisessa rakentamisessa.
Lujuuslajittelun koulutuksen
tarve on kasvanut yrityksissä
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden
aikana ovat koneellisen lajittelun menetelmät
monipuolistuneet ja lajitteluno-
peus kasvanut merkittävästi. Taivuttavien
koneiden rinnalle ja niiden ohi ovat
menneet ns. koputtavat koneet. Koneiden
mittaaman kimmokertoimen sekä
tiheyden ja resonanssivärähtelyn ansiosta
lajittelutuloksen saanto on parantunut
merkittävästi visuaaliseen lajitteluun
verrattuna.
Koputtavien koneiden tulo markkinoille
ei ole merkinnyt visuaalisen lajittelun
koulutustarpeen vähenemistä myöskään
konelajittelua tekevissä yrityksissä. Puun
ominaisuudet lujuuden kannalta on hyvä
tuntea, jotta pystytään valvomaan myös
koneen lajittelun onnistumista. Puutteita
konevalvonnan toteutumisesta todettiin
muutaman vuoden takaa Tukesin tekemässä
valvontaiskussa. Suuria määriä ko-

Digitaalinen koulutusalusta lujuuslajittelun
omaehtoiseen opiskeluun.
LujaDigi-hanke
• Suomen Sahayrittäjät ry
• Suomen metsäkeskus
Hankkeen kohderyhmät:
• Saha-alan henkilöstö ja sahayrittäjät
• Puun käytön jatkojalostajat – Teollinen puurakentaminen
• Rakentamisen ja puutuotealan oppilaitokset
• Rakennusvalvonta
Rahoitus ja toteutusaika
• Kollin Säätiö 70 %
• Yksityinen rahoitus 30 %
• Hankeaika 2021–2023
Kuva 2 ja 3 Lujuuslajittelukoulutuksen
järjestämisessä tulee usein vastaan
sopivien tilojen tai harjoitusmateriaalien
puute. Suurissa ryhmissä
myös käytännön harjoittelu jää monesti
liian pieneen rooliin. Digitaalinen
koulutusalusta antaa rajattoman
lajittelun harjoittelumahdollisuuden
sekä ajasta ja paikasta riippumattoman
koulutuksen.
nelajiteltua sahatavaraa jouduttiin silloin
vetämään pois markkinoilta.
Myös jatkojalostajien syytä
tietää perusteet lajittelusta
Lujuuslajittelua tekevien yritysten asiakkailta
on tullut yhä enenevässä määrin
palautetta lajitteluluokkaan hyväksytyistä
kappaleista, jotka eivät täytä vaatimuksia.
Jotkut lujuutta vähentävät ominaisuudet
eivät välttämättä tule ilmi konelajittelussa.
Muun muassa halkeamien,
muotovikojen, vajaasärmän, lahon
ja hyönteisvikojen sekä erityisesti lylyn
osalta on todettavissa puutteita. Näiden
vikojen osalta olisi myös jatkojalostajien
esimerkiksi talotehtaalla pystyttävä arvioimaan
ja tekemään havaintoja lajittelun
onnistumisesta.
Hankkeen tavoite
Hankkeen tavoitteena on tehdä digitaalinen
koulutuspaketti puutuotealan
yritysten omaehtoiseen henkilöstön lujuuslajittelun
koulutukseen. Yritys, jolla
on valmiudet omatoimisesti ohjata
ja kouluttaa työntekijöitään joko itsenäisellä
ja/tai järjestetyllä teorian ja
käytännön harjoittelulla, on mahdollisuus
tarkastajalle annetun näytön perusteella
saada henkilöstölleen lujuuslajitteluoikeuden.
Tämä mahdollisuus
omaehtoiseen henkilöstön kouluttamiseen
antaa yritysten talouden ja henkilöstön
osaamisen parantamisen sekä
jatkuvan oppimisen kannalta arvokkaan
lisän.
Yritysten valmiudet käyttää tätä omakoulutuksen
mahdollisuutta ovat täällä
hetkellä heikot. Digitaalinen koulutusalusta
antaa mahdollisuuden yrityksille
ja henkilöstölle kouluttautua milloin ja
missä vain, ilman ulkopuolista kouluttajaa.
Koulutusalustan käyttö tehdään helpoksi
ja käytön tuki alustan käyttöön on
saatavilla helposti.
Koulutusalusta jaetaan viiteen osaan.
1. Puun ominaisuudet lujuuden kannalta
– omatoiminen luku- ja harjoitusosio;
lujuuslajittelun tarkoitus.
2. Lujuuslajitteluohjeisto (ominaisuuksien
raja-arvot lujuusluokille
SFS 5878 standardin mukaan) –
osio sisältää ohjeistuksen ja harjoituksia)
3. Teoriakysymysten harjoitteluosio
noin 50 kysymystä. (testikoe)
4. Käytännön harjoitteluun sahatavarakappaleiden
animaatio, valokuva
ja AR/VR-tekniikkaan perustuva
harjoitteluosio. Harjoitteluosiossa
voidaan kappaletta kääntää ja tarkastella
vikoja sekä tehdä lajittelupäätös.
Harjoitteluosioon tulee vähintään
150 kappaleen harjoittelupankki,
jossa on huomioitu kaikki
lujuutta alentavat vikaisuudet sekä
niiden yhdistelmät.
5. Teoria- ja käytännön koe
13

Teorian ja käytännön harjoittelun yhdistäminen
yhdeksi nettipohjaiseksi opetuspaketiksi
antaa yrityksille ja henkilöstölle
mahdollisuuden itsenäiseen ja kustannustehokkaaseen
työskentelyyn.
Käytännön harjoittelu ja
osaamisen näyttö
Ulkoisella tarkastajalla tai hyväksytyllä
kouluttajalla on oikeus saada selvitys
digikoulutuksessa käytetystä materiaalista
ja varmistus siitä, että näytönantajalla
on ollut käytössään tarvittava
ja riittävä materiaali. Omatoimisesta ja
valvotusta käytännön harjoittelusta annetaan
myös ohjeet niin, että oppilas
on ymmärtänyt lajitteluohjeet ja osaa
soveltaa niitä käytännössä.
Todistus lajitteluoikeudesta
Digikurssin ja lajittelunäytön suorittanut
oppilas saa todistuksen, jolla voidaan
osoittaa, että työntekijä ymmärtää
puun ominaisuudet lujuuden kannalta
sekä lujuuslajittelun periaatteen.
Todistus annetaan viideksi vuodeksi ja
se voidaan uusia näytöllä edelleen.
Hankkeen pilotointiin 5 yritystä
mukaan
Hankkeen tulokset tulevat yritysten ja
hankkeessa mukana olevien hankekumppaneiden
käyttöön heti testauksen jälkeen.
Testaukseen valitaan viisi yritystä.
Testauksen perusteella laaditaan soveltamis-
ja toimintaohjeisto, josta tiedotetaan
alan toimijoita ja yrityksiä laajasti.
Yritysten käytössä digitaalinen lujuuslajittelukoulutusalusta
on viimeistään 2023
aikana. Hankkeelle muodostetaan hankkeen
käynnistyessä ohjausryhmä, jossa
toimiala on laajasti edustettuna. Testaukseen
valitut yritykset tulevat saamaan ilmaisen
lisenssioikeuden koulutusalustan
käyttöön määräajaksi. Testiyritykseksi voi
ilmoittautua allekirjoittaneille.
Jouni Silvast
Projektipäällikkö
puh. 050-3001786
jouni.silvast@metsakeskus.fi
Timo Ripatti
Suomen Sahayrittäjät ry
Puheenjohtaja
puh. 040-821 82 38
timo.ripatti@sahayrittajat.fi
14
dimex.fi
| +358 40 300 4520 | dimex@dimex.fi | Kokoojatie 9, 79100 Leppävirta

LujaDigi -hanke ja Sedu aikuiskoulutus järjestävät Ähtärissa
INSTA-142-visuaalisen lujuuslajittelun kurssi
VKO 37 / 13.-17.9.2021 Ähtäri /
Tuomarniemi Sedu
Kurssi toteutetaan joko 4- tai 5-päiväisenä
riippuen osallistujamäärästä.
Ilmoittautumiset Jouni Silvast 050-3001786
tai jouni.silvast@metsakeskus.fi. Otetaan
myös uusintoja vastaan.
Kurssin hinta 100 €/pv. Sisältää
kurssimateriaalin, koulutuksen sekä
todistuksen lujuuslajitteluoikeudesta 5-
vuodeksi.
Tuomarniemellä on mahdollisuus yöpymiseen ja
ruokailuun.
Lisätietoa majoituksesta
Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri
p.040-8304141
asuntola.tuomarniemi@sedu.fi
Sahatavaran INSTA- 142 Lujuuslajittelukurssi
Ähtäri 13.-17.9.2021
1. päivä
09:00 - 09:30 Kurssin avaus ja esittely
09:30 – 10:00 Puun ominaisuudet lajittelun kannalta
10:00 – 10:45 INSTA 142 lajittelusäännöt
- yleistä
- oksat ja niiden mittaaminen
10:45 – 11:30 Lounas
11:30 – 12.30 INSTA 142 lajittelusäännöt:
- oksat ja niiden mittaaminen
12:30 – 14:15 Lajitteluharjoitus:
2. päivä
08:00 – 10:00 INSTA 142 lajittelusäännöt
muut lujuutta vähentävät ominaisuudet ja niiden
mittaaminen
10:00 – 10:45 Lajitteluharjoitus
10:45 – 11:30 Lounas
11:30 – 13:30 INSTA 142 lajittelusäännöt:
- ominaisuuksien raja-arvot
13:30 – 15:15 Lajitteluharjoitus
3. päivä
08:00 – 10:00 Ryhmätyö ja palaute:
-ominaisuudet ja lajittelusäännöt
10:00 – 10:45 Lajitteluharjoitus
10:45 – 11:30 Lounas
11:30 – 15:30 Lajitteluharjoitus
15:30 – 16:15 Sisäinen laadunvalvonta
4. päivä
08:00 – 09:00 Lajitteluharjoitus
09:00 – 10:45 Taivutuskokeita
10:45 – 11:30 Lounas
11:30 – 12:30 Koneellinen lujuuslajittelu
12:30 – 16:15 Lajitteluharjoitus
5. päivä
08:00 – 11:00 Kirjallinen koe
11:00 – 11:45 Lounas
11:45 – 14:15 Käytännön koe ja palaute ja todistusten jako
15

Kaupallinen yhteistyö/mainos
Kuluttajapuolella verkkokauppoja on nähty jo pitkään, mutta teollisuuden varaosapuolella
ne ovat olleet melko harvinaisia. Vuonna 2019 Kallion Konepajan perinteikäs
sahavalmistus siirtyi uudelle omistajalle Laitilaan. Ensimmäisessä vaiheessa halusimme
turvata KARA-sahojen varaosahuollon. Onhan kyseessä maailman eniten valmistettu ja
myyty pyörösahamerkki yksiteräisten sahojen osalta. Suomessa usean vuosikymmenen
ajan ovat KARA-pyörösahat olleet markkinajohtajan paikalla.
Verkkokauppa sahan varaosille
Varaosien suuri kysyntä yllätti meidät ja sai meidät miettimään,
miten saisimme tehtyä asiakkaalle mahdollisimman
vaivattoman tavan löytää oikea varaosa. Sahamalleja
on historian aikana ollut paljon. Kenttäsirkkelin ovat
sen verran kestäviä koneita, että monet 40-vuotiaatkin
koneet ovat yhä päivittäisessä käytössä.
Tavoitteena maailman helpoin verkkokauppa
mässä oikeita kategorioita ja osien oikeaa nimeämistä.
Aluksi jännitti - uskaltavatko asiakkaat käyttää uutta
alustaa varaosien ostamiseen? Nyt on jo sata tilausta
täynnä ja perinteiseen puhelimella tehtävään varaosakauppaan
verrattuna osat ovat aina oikeita. Kun tuotteesta
on kuva, mitat ja paino niin se helpottaa oikean
varaosan löytämistä ja ennen kaikkea osan nopeaa toimittamista
asiakkaalle.
Tilaaminen ei vaadi luottokorttia tai rekisteröitymistä. Valitset
vain sahamallin (esim. Kara Master) ja kategorian
(esim. teräakseli), jonka alta löydät kaikki Kara Masterin
teräakseliin löytyvät varaosat kuvineen. Sieltä asiakkaan
on helppo löytää oikea osa. Kun oikea osa on löytynyt,
se lisätään ostoskoriin. Sen jälkeen vaan täytetään osoitetiedot
ja osa lähtee asiakkaalle. Paperilasku tulee osan
mukana samassa paketissa.
Verkkokaupan suosio yllätti positiivisesti
Verkkokaupan rakentamisessa oli melko suuri työ. Vietimme
monta päivää Jukka Virtasen keittiössä mietti-
16

JÄSENINFO
Suomen Sahayrittäjät ry
tarjoaa mahdollisuuden
mennä VR-tekniikalla
toteutettuun Lähipuu®
virtuaalimetsään.
https://www.sahayrittajat.fi/lahipuu-virtuaalimetsa/
Matka Lähipuu® virtuaalimetsässä kestää
noin viisi minuuttia, jonka aikana
katselija voi 3D-lasien ja kuulokkeiden
avulla tutustua ympärillä olevaan metsään
ja sen eläinkuntaan. Rauhoittavan
metsäretken voit tehdä myös tietokoneen
kautta, ilman VR-laseja. Muista
laittaa äänet päälle…
Kuopiolainen virtuaalituotantoon erikoistunut
yhtiö, Taustamarkkinat BG-
MT Oy, toteutti Suomen Sahayrittäjät
ry:lle elämyksellisen kokonaisuuden,
jonka avulla katselija pääsee kokemaan
ja aistimaan lähes täydellisen luontokokemuksen
lukuun ottamatta metsän
omaa tuoksumaailmaa.
UROKET OY
Virtuaalimetsän lumoissa europarlamentaarikko
Elsi Katainen.
17

Sahayrittäjien opintomatka
Italiaan 24.-28.10.2021
24.10. Sunnuntai
Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Turvatarkastuksen
jälkeen siirtyminen lennon lähtöportille.
Finnairin vuoro AY11751 lähtee kello 7.50 kohti Milanoa,
minne saapuminen kello 9.55 paikallista aikaa.
Lentoaseman tuloaulassa ryhmää vastassa suomenkielinen
paikallisopas. Siirtyminen bussille ja ajo Italian suurimman
järven Gardan pohjoiskärkeen, Riva del Gardaan. Matkalla
pysähdytään
ihastuttavalla Franciacortan kuohuviinialueella. Lounas ja
tutustuminen yksityisessä perheomistuksessa
olevaan viinitilaan. Lounaan jälkeen ajo Riva Del Gardaan,
minne majoittuminen.
Loppupäivä omatoimista tutustumista alueeseen.
25.10. Maanantai
Aamiainen hotellissa. Lähtö bussilla tutustumaan Rivan
pohjoispuolelle, vuoristokylissä sijaitseviin yksityisiin sahoihin.
Sahatoiminta Italiassa ja Trentinon maakunnan alueella on
pitkälti pienten yksityisten
perheyritysten hoidossa. Vierailu kahdessa sahayrityksessä,
missä tutustumme yritysten toimintaan.
Vierailun jälkeen lounas. Lounaan jälkeen vierailu mielenkiintoisella
Marzadron grappatislaamolla, missä tutustutaan grapan
valmistuksen salaisuuksiin. Opastetun kierroksen jälkeen
nautitaan grappamaistiaiset ennen kuin matka jatkuu hotellille.
Loppupäivä vapaa.
26.10. Tiistai
Aikainen aamiainen hotellissa. Kello 7.30 lähtö hotellista
kohti Paneveggion luonnonsuojelualuetta, jota kutsutaan myös
veden, kallioiden ja metsien maailmaksi https://www.parcopan.
org/ Tapaaminen Trenton itsenäisen provinssin, metsienhoidosta
vastaavan Corpo Forestalen edustajan kanssa luonnonpuiston
sisäänkäynnillä. Tutustuminen Paneveggion Centro
ILMOITTAUTUMISET:
Forssan Matkatoimistoon 29.6.2021 mennessä
sähköpostitse fm.myynti@fmt.fi
tai puhelimitse 020 7757 700
Ilmoittautumisessa mainittavat tiedot:
• viestin otsikko: Sahayrittäjien opintomatka
• nimi (kuten passissa)
• syntymäaika
• osoite
• sähköposti
• puhelinnumero
• ammatti (vierailuja varten)
Saat laskun, josta ennakkomaksu erääntyy viikon
kuluessa ilmoittautumisesta.
Visitatoriin puistokeskuksen
esittely, missä kuullaan niin
puiston kuin Italian metsäalan
esittely. Tutustuminen myös
Resonance woodin puunjalostus
tuotantoon, joka erikoistunut
musiikki-instrumentteihin.
Kävelyretki puistossa sääolosuhteiden salliessa, alue on osittain
istutettua. Kierroksen aikana nähdään konkreettisesti metsää
ja miten sitä hoidetaan. Noin puolen tunnin kävely päättyy
näköalapaikalle, missä hetki aikaa ihailla upeita jylhiä vuorimaisemia.
Kävelyretken jälkeen nautitaan lounas luonnonpuistossa
sijaitsevassa vuoristoravintolassa. Lounaan jälkeen paluu
takaisin Gardajärvelle ja hotelliin. Loppupäivä vapaa.
Italiassa suuret metsä- ja luontoalueet ovat suojeltuja luonnonpuistoja,
jotka kuuluvat valtiolle, provinssille tai maakunnalle, riippuen
missäpäin Italiaa ollaan. Corpo Forestale eli metsänhoitajat
kuuluvat Italian virallisiin poliisivoimiin. Corpo Forestalen tehtävänä
on erilaisista metsä- ja luontoalueista huolehtiminen, metsien
hoito ja metsien käyttö, puiden hakkuu, osittain myös puutavaran
seuraaminen metsästä eteenpäin tehtaille, metsien ja luontoalueiden
turvallisuudesta vastaaminen, alueiden järkevä suunnittelu.
27.10 Keskiviikko
Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään oppaan
kanssa, kävellen, järvenrantatietä pitkin Rivan keskustaan. Matkaa
noin 1,8 km. Keskustassa näemme Venetsialaisten rakentamat
palatsit, Rocca - linnoituksen ja pääaukion. Opas kertoo
ostosmahdollisuuksista ja näyttää parhaimmat ostoskadut.
Hetki vapaata ostosaikaa.
Noin kello 11.00 noustaan bussiin ja lähdetään Rivasta
sisämaahan, vehreälle Sarchen viljelysalueelle. Matkan varrella
näemme kiiwipensaita ja omenapuita, joiden tuotanto on tälle
alueelle tyypillistä.
Tutustuminen yksityiseen viinitilan toimintaan ja maistiaiset,
paikallisten herkkujen kera.
Vierailun jälkeen paluu Rivaan, missä vapaa-aikaa ennen
yhteistä matkan päätösillallista, joka nautitaan lyhyen kävelymatkan
päässä hotellista.
28.10. Torstai
Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus. Jätämme hyvästit
Gardajärvelle ja suuntaamme kohti Milanoa, minne ajomatka
kestää n. 3 tuntia. Perillä Milanossa matkalaukut jätettään
bussiin ja lähdetään kävellen noin tunnin kestävälle Milanon
opastetulle kaupunkikierrokselle. Kierroksen aikana kuullaan
Milanosta ja sen historiasta, nykypäivää unohtamatta.
Tutuksi tulevat myös Tuomiokirkko, La Scala-aukio, maailman
kuuluisin oopperatalo, Milanon keskiaikainen keskusta sekä
yksi Pohjois-Italian suurimmista linnoituksista, massiivinen
Castello Sforzescon. Kävelykierroksen päätteeksi nautitaan
lounas.
Lounaan jälkeen ajo Milanon lentoasemalle, mistä Finnairin
vuoroAY1756 lähtee kello 19.00 kohti Helsinkiä, minne saapuminen
kello 22.55.
18

Lennot Finnair
24.10. AY1751 Helsinki klo 07:50 – Milano klo 09:55
28.10. AY1756 Milano klo 19:00 – Helsinki klo 22:55
ajat ovat paikallisaikoja ja annettu sitoumuksetta
Majoitus 24-28.10.
Ambassodor Suite Hotel (3*) Via Longa, 16 – 38066 Riva Del
Garda.
Rauhallisella sivukadulla lähellä San Nicolon satamaa sijaitseva
hotelli, jossa 92 erikokoisia huoneistoa ja huoneita. Keskustaan
n.1,8km. Hotellissa valoisa vastaanotto, oleskelutilat ja
baari. www.ambassadorsuite.it
Matkan hinta /henkilö
Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenille 890€
- kannatusjäsenille 940 €
Muille 990,00 €
Matkan hintaan sisältyy
• Finnairin reittilennot Helsinki-Milano-Helsinki turistiluokassa
ohjelmassa mainitut bussikuljetukset
• bussin pakolliset verot, moottoritiemaksut, ajoluvat
• suomalaisen paikallisoppaan palvelut alkaen/päättyen
Malpensan lentoasemalle.
• 24.10. Lounas viinitilalla
• 25.10. Vierailut ja lounas, Corpo Forestalen edustaja
ryhmän kanssa koko päivän
• 25.10. Grappatislaamon vierailu ja maistiaiset
• 26.10. Vierailu Paneveggion luonnonpuistossa, lounas
vuoristotyyppisessä ravintolassa
• 27.10. Rivan kaupunkikierros, viinitilavierailu maistiaisten
kera
• 27.10. Matkan päätösillallinen
• 28.10. Milanon kävelykierros ja lounas
Matkan hintaan ei sisälly
• yhden hengen huone, lisämaksu 190,00 €.
• koronatestit
• muut kuin ohjelmassa mainitut kohteet ja vierailut
muut kuin ohjelmassa mainitut ateriat ja ruokajuomat
• Matkavakuutus (suosittelemme tarkastamaan omasta
vakuutusyhtiöstä matkavakuutuksen voimassaolon jo
• matkan varausvaiheessa.).
• kotimaan liityntälennot (mikäli tarvitset liityntälennon,
mainitsehan siitä matkan varausvaiheessa).
Hyvä tietää
• Matkavarausta varten tarvitsemme matkustajan nimi,
syntymäaika, puhelinnumero, sähköpostiosoitteen
• sekä laskutusosoitteen. Pyydämme myös ilmoittamaan
sen yhteystiedon, josta tavoittaa ennen matkaa ja
matkan aikana. Mikäli tarvitsette eritysruokavaliota,
ilmoittakaa siitä myös varausvaiheessa.
• Lentolipussa matkustajan nimi tulee olla siinä järjestyksessä
kuin se on passiin kirjoitettu.
• Lentoliput ja lopullinen matkaohjelma lähetetään sähköpostilla
noin viikkoa ennen matkan alkua.
• Koronapandemiasta johtuen seuraamme jatkuvasti
viranomaisten ohjeistuksia ja suosituksia Suomessa
ja maailmalla. Viranomaisten matkustusohjeistukset,
lentoyhtiöiden liikennemuutokset ja muutuva koronatilanne
voivat vaikuttaa matkaohjelmaan. Tällöin
ilmoitamme muutoksista.
• Finnair edellyttää kaikilta matkustajiltaan todistuksen
koronavirusrokotteesta, negatiivisesta koronatestituloksesta
tai sairastetusta mutta jo parantuneesta koronavirusinfektiosta.
• Suomen kansalainen tarvitsee matkustusasiakirjaksi
voimassaolevan passin tai virallisen sirullisen
• henkilökortin. Passi tulee olla voimassa koko Italian
matkan ajan. Kuvallista henkilökorttia voidaan käyttää
passin sijaan myös matkustusasiakirjana. Matkustajan
tulee itse varmistaa henkilökortin / passin voimassaolo,
kunto.
• Kuluttajaviraston Forssan Matkatoimisto Oy:lle myöntämä
vakuusnumero on 3020/00MjMV, mikä antaa
oikeuden järjestää ja välittää matkoja.
Matkan maksu- ja peruutusehdot
• Varausmaksu 250 €/hlö erääntyy viikon kuluessa matkan
varauspäivästä.
• Loppumaksu erääntyy 9.9.2021. Laskuun lisätään toimistomaksu
9,00 €/lasku. Mikäli lähtöön on varauspäivänä
alle 40 vrk, laskutetaan matkan hinta kerralla.
• Mikäli matkustaja peruuttaa matkansa
• viimeistään 60 vrk ennen matkan alkua, pidätetään
toimistokulu 150 €/hlö
• 59-36 vrk ennen matkan alkua, pidätetään varausmaksu
• 35-15 vrk ennen matkan alkua, pidätetään 50% matkan
hinnasta
• 14 vrk tai vähemmän ennen matkan alkua, pidätetään
95 % matkan hinnasta
• pidätämme oikeuden muutoksiin
19

Kara varaosat helposti
myös verkkokaupasta
Kiitos!
Kymmenet teistä ovat jo käyttäneet verkkokauppaamme.
Viime lehdessä lupasimme 10% alennuksen sadalle ensimmäiselle tilaajalle.
Bonuskoodeja on vielä kolmekymmentä jäljellä. Tilaa siis nyt alkuperäinen
varaosa suoraan valmistajalta ja säästä 10%.
Bonuskoodi: sahuri
Mikko 0400 821 014
Mikael 044 340 8170
Taina 0400 975 999
www.kara.fi
www.slidetec.fi