Hausjärveläinen 02/2021
Hausjärveläinen on Hausjärven Kokoomuksen julkaisema ajankohtaisten kunta-asioiden lehti
Hausjärveläinen on Hausjärven Kokoomuksen julkaisema ajankohtaisten kunta-asioiden lehti
- TAGS
- kuntavaalit
- kunta
- kokoomus
- palvelut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KESÄKUU / 2021
5
Ehdokkaiden kynästä
Asumisen mukavuus
maalaiskunnassa
Mitä tarkoittaa asumisen mukavuus, mitä kaikkea se
todellisuudessa sisältää ja löytyykö sitä sanan siinä
merkityksessä Hausjärveltä?
Maasta lämpöä ja
ilmasta säästöä
Suomessa on käynnissä valtava vallankumous
energiatuotannon saralla.
Minna Oksanen
Kiinteistövälittäjä
Asumismukavuuteen ensisijaisesti vaikuttaa
yhteisöllisyys, palveluiden läheisyys ja niiden
saatavuus. Luonnollisesti itsekin lapsiperheellisenä
arvostan varhaiskasvatuksen ja koulujen
läheisyyttä sekä perusterveydenhuoltopalveluiden
helppoutta.
Kanta-Hämeen kunnista Lopella on hyvin
samankaltainen tilanne Hausjärven kanssa, yhdistäähän
kuntia esimerkiksi tilanne kunnallisen
lääkäripalvelun osalta, kummassakaan
kunnassa kun ei ole enää omia lääkäripalveluita.
Samoin myös haasteet uudisasukashankinnan
suhteen – mistä saada uusia veronmaksajia
kuntaan ja kouluihin oppilaita? Nämä haasteet
ovat myös monen muun Suomen maalaiskunnan
ongelmia, joten emme todellakaan ole ainoita
Suomen kuntia tämän asian äärellä!
Mikä sitten olisi avain onneen? Yksi tärkeä
seikka on kuntien ja kylien yhteisöllisyys! Kun
alueella asuu useampi lapsiperhe, sitä kautta
syntyy yhteisöllisyyttä. Kun palvelut sekä harrastemahdollisuudet
ovat kiven heiton päässä,
halutaan tällaisille alueille muuttaa ja tällaisilta
alueilta tulee harvemmin kohteita myyntiinkään.
Toisin taas, jos kyseisessä kylässä ei
asu kuin yksi tai kaksi lapsiperhettä, ja heilläkin
useampi kilometri välimatkaa, ja naapureiden
välinen yhteisöllisyys puuttuu, tulee useasti
lasten kasvaessa se tilanne, että muutetaan kasvukeskukseen
lasten harrastusten tai sosiaalisen
elämän ja palveluiden perässä, tai peruskoulun
valinnaisaineiden monipuolisuuden vuoksi.
Miten tähän sitten Hausjärvellä kunnan näkökulmasta
päästäisiin? Tärkeintä on ensinnäkin
huomioida kaavoitettaessa uusia asuinalueita,
että myös alueen peruspalvelut tukevat kaavoitusta.
Infra, varhaiskasvatus sekä perusopetus
tulee olla kunnossa. Jos kuntaan muuttaa uusia
lapsiperheitä ei pidä unohtaa, että varhaiskasvatuksessa
ja perusopetuksessa riittää kapasiteettia
uusille kuntalaisille. Lapsiperheistähän Suomen
maalaiskunnat taistelevat.
Kunnan on ymmärrettävästi vaikea suoraan
vaikuttaa asuinalueiden yhteisöllisyyteen, koska
itse alueen asukkaathan yhteisöllisyyden rakentavat,
mutta kun peruspalvelut ovat kunnossa,
on sillä iso vaikutus kokonaisuuteen.
Sampsa Suomela
Putkinet Oy
Suuret yritykset sitoutuvat noudattamaan hiilineutraalin
Suomen tavoitteita ja öljystä luopuville
on saatavissa ELY-keskukselta jopa 4000€
tuki. Tuen tavoitteet ovat osaltaan rakentamassa
Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.
Pientaloasujan tai taloyhtiön osakkaan mielessä
ei välttämättä ole päällimmäisenä hiilidioksidin
vähentäminen,
vaan merkittävät säästöt
omissa energiakustannuksissa.
Öljykattiloita
kannetaan pois uusien
lämmitysjärjestelmien
edestä hurjaa vauhtia
ja kaukolämpöpaketit
saavat rinnalleen uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä
järjestelmiä. Polttoöljyn ja sähkön hinta tulee
kaikkien ennustusten mukaan nousemaan tulevaisuudessa,
joten haluja edullisempaan energiantuotantoon
on kaikilla ja kaikkialla.
Keskuudessamme elää vieläkin ihmisiä, jotka
Asuinrakennuksissa
ehdottomasti suurin
energiakulu syntyy
tilojen lämmityksestä.
eivät voi uskoa, että maasta saisi lämpöä, saati
ilmasta saisi energiaa. Maalämpöjärjestelmät
ovat olleet suosittua teknologiaa vasta 50 vuotta,
vaikka keksintö onkin 1800-luvulta. Olisiko
meidänkin jo aika valjastaa lämmitystekniikka
omaksi hyväksemme? Asuinrakennuksissa
ehdottomasti suurin energiakulu syntyy tilojen
lämmityksestä. Tähän energiakustannukseen on
mahdollista saada jopa 80 % säästöä, siirtymällä
lämpöpumpputekniikkaan. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän
sydän voi olla käyttöikänsä
lopussa, jolloin energiaremontti
on järkevää saneerauksen
yhteydessä. Usein
lämmitysjärjestelmää kuitenkin
vaihdetaan uusiutuvan
energian saavuttama
säästöpotentiaali mielessä.
Olipa syy mikä hyvänsä,
muutoksessa hiilijälki pienenee ja voi olla ylpeästi
mukana saavuttamassa kunnianhimoista hiilineutraalia
tavoitetta. Muutoksesta syntyy keksintöjä,
teknologiaa ja työpaikkoja.On mukavaa
tehdä ja luoda työtä, jonka tavoitteet ovat sydämen
asia.
Maaseutukunnassa asuminen
on etuoikeus ja hyväksi mielen rauhoittamiselle
Sari Laine
Tohtorikoulutettava (aiheena
itsetietoisuustaidot johtamisessa
ja organisaatioissa),
yrittäjä, kirjailija ja Hausjärven
Kokoomuksen kuntavaaliehdokas.
Monella on nykypäivänä vaikeuksia
rentoutua ja rauhoittua.
Silloinkin, kun olemme
periaatteessa levossa, kehomme
saattaa olla kroonisesti levoton
ja mieli käydä jatkuvilla
ylikierroksilla. Voimme edesauttaa
palautumistamme ja rentoutumistamme
vähentämällä
asioiden yliajattelua, viemällä
huomio yksinkertaisiin asioihin,
kuten käsitöihin, puutarhatöihin,
tai pihamaalla istumiseen
ja oman hengityksen seuraamiseen.
Kehittämällä huomionkyvyn
suuntaamisen taitoa,
esimerkiksi mietiskelemällä,
voimme tulla tietoisemmaksi
ajatuksistamme ja huomata
vajonneemme murehtimiseen
ja levottomuuteen. Taito
havaita omia ajatuksia ja tunteita,
olla niistä tietoinen, heikkenee
kiireessä. Esimerkiksi,
tunne siitä, että on myöhässä,
tekee meidät tutkimusten mukaan
tylymmiksi ja välinpitämättömämmiksi
toisia kohtaan.
Pysähtymällä oman itsen
äärelle luontevassa ja miellyttävässä
ympäristössä, kuten
luonnossa, voimme onnistua
löytämään sisäistä rauhaa
ja kasvattamaan itseymmärrystämme.
Maaseutukunnan
tarjoama luonteva kylämäinen
ympäristö ja luonnonläheisyys
voivat tasapainottaa, auttaa palautumaan
sekä lataamaan henkisiä
akkuja. Minusta on etuoikeus
pystyä asumaan maaseutukunnassa,
väljästi ja luonnonrauhan
keskellä. Hausjärvellä
on vielä se etu, että tästä ei
ole pitkä matka maan suurimpiin
kaupunkeihin. Voimme olla
ylpeitä täydellisestä yhdistelmästä
kaupunkien ja palveluiden
läheisyyttä sekä luonnonrauhaa.
Voisimme katsoa asiaa myös
vielä laajemmasta näkökulmasta
ja todeta olevamme todella
onnekkaita. Mikita (2017)
sanoo, että maailmassa on huutava
pula vedestä, ilmasta, ruoasta,
tilasta, maasta ja mullasta,
sekä yhä kriittisemmäksi
käyvä pula lauhkeankosteasta
ja viileästä ilmastosta. Pohjoisesta
ilmastosta on ilmeisesti jo
alle sadan vuoden kuluessa tulossa
melkoista luksusta, elinresurssi,
jonka luo käy kilpajuoksu
kauempaakin. Pohjoismaat
saattavat kaukaisemmassa
tulevaisuudessa olla maapallon
arvostetuimpien asuinpaikkojen
joukossa. Pohjoismainen
ilmasto, puhdas vesi ja ilma
ovat epäilemättä suuria rikkauksia
aina kuivemmaksi, kuumemmaksi
ja pölyisemmäksi
muuttuvassa maailmassa.
Uskon, että voisimme Suomessa
ja nimenomaan maaseutukunnissa
olla globaalisti
edelläkävijöitä henkisen hyvinvoinnin,
stressinhallinnan,
luontoyhteyden sekä palautumis-
ja tunnetaitojen osaamisessa.
Lisätään tunnetaitojen ja
mielenhallinnan taitojen opetusta
Hausjärveläisiin kouluihin
ja opistoihin sekä luodaan
tänne yhteisöllinen ilmapiiri,
joka houkuttelee myös uusia
asukkaita. Pidetään hyvää
huolta naapurustostamme ja
luonnonresursseistamme. Uskon,
että kun kasvatuksessa ja
koulutuksessa ruohonjuuritasolla
panostetaan ensin mielen
ja tunnetason hyvinvointiin,
ihminen varmemmin löytää
oman paikkansa yhteiskunnassa
sekä itselleen sopivan
työn, jolloin elämä voi tuntua
mielekkäältä.