Espoolehti 2/2021
28.05.2021 • Views
Share Embed Flag

Espoolehti 2/2021

Espoon kaupungin lehti asukkaille

Espoon kaupungin lehti asukkaille

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
espoolehti

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

ESPOO ESBO<br />

Saaristo kutsuu<br />

kesällä niin<br />

mökkiasukkaita<br />

kuin retkeilijöitäkin.<br />

On niitäkin, jotka<br />

asuvat saaristossa<br />

läpi vuoden.<br />

kaupungin lehti espoolaisille 2 <strong>2021</strong><br />

Read this<br />

in english:<br />

Yumpu.com/<br />

<strong>Espoolehti</strong><br />

Uudistuva<br />

Leppävaara<br />

&<br />

Suvi<br />

saaristo<br />

Työkaluja<br />

työllistymiseen<br />

Pihalla tapahtuu<br />

nyt paljon

pääkirjoitus<br />

Pääkirjoitus<br />

ottaa kantaa<br />

kaupungin<br />

ajankohtaisiin<br />

aiheisiin.<br />

Kaikki erilaisia,<br />

kaikki espoolaisia<br />

Meitä espoolaisia on jo noin 293 000. Se on valtava määrä ihmisiä,<br />

joita yhdistää sama asuinympäristö ja samat kaupungin palvelut.<br />

Jokaisen arki ja elämä on kuitenkin omanlaistaan. Tiesitkö vaikkapa<br />

sitä, että Espoossa puhutaan yli 120 eri kieltä? Tai että espoolaisissa<br />

urheiluseuroissa voi harrastaa yli 90 erilaista urheilulajia?<br />

Jokaisella espoolaisella on oikeus saada tietoa kotikaupunkinsa<br />

asioista. Jokaisella on oltava mahdollisuus antaa palautetta ja osallistua<br />

yhteisten ratkaisujen kehittämiseen. Siksi kerromme kaupungin<br />

asioista monessa eri kanavassa ja useammalla kielellä.<br />

Neljästi vuodessa ilmestyvässä Espoo-lehdessä kerromme kaupungin<br />

palveluista ja kehityksestä sekä nostamme esiin kiinnostavia<br />

paikkoja, henkilöitä, elämyksiä – espoolaista elämää.<br />

Arjessa tärkein kanavamme on espoo.fi-verkkosivusto, jota<br />

olemme parhaillaan uudistamassa. Osoitteessa beta.espoo.fi voit<br />

jo käydä kurkkaamassa rakenteilla olevaa keskeneräistä sivustoa.<br />

Sivustolla pääset myös antamaan palautetta tulevasta sivustosta.<br />

Toki meitä kannattaa seurata myös somessa!<br />

Juuri nyt on tärkeä ajankohta. Kuntavaalien ennakkoäänestys<br />

on jo käynnistynyt ja varsinainen vaalipäivä koittaa 13.6. Meillä on<br />

mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä meitä edustavat Espoon päättävissä<br />

elimissä. Valtuutetut ja muut luottamushenkilöt päättävät<br />

niistä asioista, jotka ovat lähimpänä jokapäiväistä arkeamme.<br />

Johanna Pajakoski<br />

viestintäjohtaja<br />

Alla är vi olika<br />

men ändå Esbobor<br />

Det finns redan cirka 293 000 Esbobor. Det är en stor mängd<br />

människor som förenas av samma boendemiljö och samma tjänster<br />

i staden. Men vardagen och livet för var och en ser ändå olika ut.<br />

Visste du till exempel att det talas fler än 120 språk i Esbo. Eller att<br />

du kan utöva mer än 90 olika sporter i idrottsföreningar i Esbo?<br />

Varje Esbobo har rätt att få information om sin hemstad.<br />

Alla ska ha möjlighet att ge feedback och delta i utvecklingen av<br />

gemensamma lösningar. Det är därför vi berättar om stadens<br />

angelägenheter i många olika kanaler och på många språk. I<br />

tidningen Espoo Esbo, som ges ut fyra gånger om året, berättar<br />

vi om stadens tjänster och utveckling och lyfter fram<br />

intressanta platser, människor, upplevelser – livet i Esbo.<br />

I vardagen är vår viktigaste kanal webbplatsen esbo.fi,<br />

som vi håller på att förnya. På beta.espoo.fi kan du<br />

redan ta en titt på webbplatsen under uppbyggnad.<br />

Där kan du också ge feedback på den kommande<br />

webbplatsen. Självklart kan du också<br />

följa oss på sociala medier!<br />

Just nu är en viktig tid. Förhandsröstningen<br />

i kommunalvalet har redan börjat och själva valdagen<br />

är den 13 juni. Nu har vi möjlighet att påverka<br />

vem som företräder oss i Esbo stads beslutande organ.<br />

Fullmäktigeledamöter och andra förtroendevalda beslutar<br />

om frågor som ligger nära vår vardag.<br />

Johanna Pajakoski<br />

kommunikationsdirektör<br />

20<br />

Sisältö<br />

3 Kalenteri ja poiminnat<br />

Yhteiskäyttöautoja kokeilussa.<br />

8 Teema<br />

Leppävaaran kasvu<br />

edellyttää uudistusta.<br />

14 Palveluksessa<br />

Kimmo Leinonen edistää e-urheilua.<br />

15 Menot<br />

Hiiohoi! Saaristoveneet<br />

starttaavat kesäkuussa.<br />

20 Ajassa<br />

Työllisyyspalveluissa<br />

yksilöllisyys korostuu.<br />

23 Kohtaaminen<br />

Museolehtorin salongissa<br />

voidaan puhua vaikka lätkästä.<br />

24 Helmi<br />

Kaupungin luontonähtävyydet<br />

päivitetty kansien väliin.<br />

26 Espoolainen<br />

Suvisaaristolaisuus on<br />

usein periytyvää.<br />

28 Vi i Esbo<br />

En stad i staden.<br />

23<br />

30 Me<br />

Kesä pyörillä ilman moottoreita.<br />

Reittivaihtoehtoja riittää.<br />

31 Yhdessä<br />

Seuratoiminnan mittavat hyödyt.<br />

2

5.6.–29.8.<br />

Espoon saaristoveneet<br />

liikennöivät.<br />

Katso saaristoveneiden<br />

reitit sivulta 15.<br />

13.6.<br />

Kuntavaalien<br />

vaalipäivä.<br />

8.6.<br />

Kuntavaalien<br />

ennakkoäänestys<br />

päättyy.<br />

17.6.<br />

Yhteishaun tulokset julkistetaan<br />

aikaisintaan 17.6. Lisähaut kevään<br />

yhteishaussa täyttämättä jääneisiin<br />

opiskelupaikkoihin alkavat yhteishaun<br />

tulosten julkaisemisen jälkeen.<br />

kalenteri 6–8/<strong>2021</strong><br />

Poimi kalenterista<br />

kesän tärkeimmät<br />

tapahtumat ja<br />

ajankohtaiset<br />

päivämäärät.<br />

1.7.<br />

Opiskelupaikka on<br />

vastaanotettava<br />

1.7. mennessä.<br />

Tutustu Espoo-päivän<br />

ohjelmaan ennakkoon<br />

osoitteessa<br />

espoopaiva.fi/tapahtumat.<br />

Espoo-päivää juhlitaan<br />

kaikkialla Espoossa elokuun<br />

viimeisenä lauantaina.<br />

11.8.<br />

Syyslukukausi Espoon<br />

kaupungin esiopetuksessa,<br />

perusopetuksessa sekä<br />

lukiokoulutuksessa alkaa.<br />

21.8.<br />

Seuraava<br />

Espoo-lehti<br />

ilmestyy.<br />

ESPOON ASUKASLEHTI<br />

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit espoolehti@omnipress.fi<br />

Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad,<br />

(09) 81 621, espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Johanna Pajakoski<br />

Toimitus Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi Toimituspäällikkö Tiina Parikka<br />

Ulkoasu Oona Kavasto/Hank Painopaikka Punamusta Jakelu SSM Jakelupalaute<br />

jakelupalaute@omnipress.fi Kannen kuva Timo Porthan ISSN 1798-8438

Poiminnat<br />

Espoon virallinen väkiluku<br />

oli 292 796 asukasta<br />

vuodenvaihteessa 2020–<strong>2021</strong>.<br />

Espoolaisista 19 prosenttia eli<br />

55 624 henkilöä puhui äidinkielenään<br />

jotain muuta kuin kotimaista kieltä.<br />

Arkkitehtitoimisto HKP<br />

Espoo<br />

somessa<br />

Facebook<br />

Espoo – Esbo<br />

Päivityksiä eri puolilta<br />

kaupunkia ja kaupungin eri<br />

toimijoiden kuulumisia.<br />

Tapiolan urheilupuisto, ilmakuva lännestä.<br />

Tapiolan urheilupuiston suunnittelu etenee<br />

Twitter<br />

@EspooEsbo<br />

Elää ajassa, päivittyy<br />

nopeasti. Tiedotusta,<br />

vastauksia ja keskustelua.<br />

TAPIOLAN urheilupuiston kehittäminen<br />

Espoossa otti tärkeän askeleen, kun valtuusto<br />

hyväksyi alueen asemakaavan muutoksen<br />

maaliskuussa. Urheilupuisto kehittyy<br />

kaikkia espoolaisia palvelevaksi liikunnan,<br />

urheilun ja tapahtumien keskukseksi.<br />

Alueelle tulee monipuoliset liikuntamahdollisuudet,<br />

6 000-paikkainen kansainvälisen<br />

tason stadion, asuntoja 900 asukkaalle<br />

sekä mahdollisesti 14-kerroksinen hotelli.<br />

Alueen pysäköinti tulee stadionin alle.<br />

Sijainti metroaseman vieressä mahdollistaa<br />

sen, että suuriin yleisötilaisuuksiin tullaan<br />

pääosin joukkoliikenteellä.<br />

Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali<br />

vuoteen 2030 mennessä. Kaupunginhallitus<br />

päätti vuonna 2019, että stadionhanke tulee<br />

toteuttaa hiilineutraalisti. Hiilineutraalius<br />

muodostuu ilmastopäästöjen minimoinnista<br />

ja jäljelle jäävien päästöjen kompensoinnista.<br />

Instagram<br />

@espooesbo<br />

Hienoja hetkiä, tapahtumia<br />

ja maisemia espoolaisin<br />

silmin.<br />

#espoohetki<br />

Keräysautot kiertävät poikkeuksellisesti syksyllä<br />

HELSINGIN seudun ympäristöpalvelut HSY on koronatilanteen takia päättänyt siirtää<br />

keräysautokierroksensa syksyyn. Yleensä kierros järjestetään keväällä.<br />

Kierros alkaa Espoossa elo-syyskuun vaihteessa. Tarkat aikataulut ja pysähdyspaikat<br />

päivittyvät osoitteeseen hsy.fi/keraysautot, kun kierros lähestyy. Espoon ja Helsingin<br />

lisäksi autot kiertävät Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella.<br />

Keräysautot ottavat maksutta vastaan kodin kolmea jätelajia: vaarallista jätettä,<br />

metalliromua ja sähkölaitteita. Kiertävät keräysautot palveluna on suunnattu erityisesti<br />

autottomille, mutta kaikki asukkaat voivat tuoda jätteitä.<br />

4 Espoon kaupungin lehti asukkaille

KÄY<br />

KATSOMASSA!<br />

Palstalla tutustutaan<br />

mielenkiintoisiin<br />

kohteisiin, joihin kaikilla<br />

espoolaisilla on<br />

vapaa pääsy.<br />

Tiistilän pirunpelto<br />

TIISTILÄN pirunpelto on Espoon<br />

hienoimpia muinaisrantoja. Kymmeniä<br />

metrejä pitkä ja leveä alue on<br />

muodostunut pyöristyneistä, melko<br />

samankokoisista kivistä. Litorinameren<br />

aikainen pirunpelto on syntynyt<br />

samaan aikaan kuin Friisinkallion<br />

luonnonsuojelualueella sijaitseva<br />

muinaisranta. Tiistilän pirunpelto<br />

sijaitsee noin 50 metriä etelään<br />

Kalaonnentien päästä.<br />

Tiistilän pirunpelto on syntynyt merenranta-aallokon muokkaamana.<br />

KYSYTTYÄ<br />

Palstalla vastataan<br />

lehden ilmestymisaikaan<br />

kaupungille<br />

tuleviin yleisimpiin<br />

kysymyksiin.<br />

?<br />

Pääsenkö edelleen 68+<br />

Sporttirannekkeella<br />

saaristoveneelle ja maauimalaan<br />

kesällä? Missä voin ladata<br />

rannekkeen?<br />

68+ Sporttirannekkeella pääsee<br />

myös tulevana kesänä saaristoveneelle<br />

sekä uimaan maauimalaan<br />

ystävän kanssa. 68+ Sporttirannekkeen<br />

voi päivittää kaudelle<br />

<strong>2021</strong>–2022 Espoon asiointipisteissä<br />

uimahallien ja kuntosalien<br />

koronasulun loputtua tai uimahalleilla<br />

hallien avaamisen jälkeen.<br />

?<br />

Mistä saan tietoa<br />

Rantaraitin palveluista?<br />

Rantaraitti on pituudeltaan noin 40<br />

kilometriä. Rantaraitin varrella on<br />

useita kahvila-ravintoloita ja vierailukohteita.<br />

Rantaraitista ja sen<br />

palveluista löytyy tietoa Espoon<br />

kaupungin tai VisitEspoon sivuilta.<br />

Asiointipisteillä on myös jaossa<br />

Rantaraitti-karttoja.<br />

?<br />

Missä sijaitsevat<br />

Espoon koirauimarannat?<br />

Koirat pääsevät uimaan merkityillä<br />

koirien uimapaikoilla Laajalahdessa<br />

ja Toppelundissa. Toppelundin<br />

uimaranta on enemmän ylläpidetty.<br />

Laajalahdessa ei ole ylläpitoa<br />

samassa määrin kuin Toppelundissa.<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 5

Poiminnat<br />

Espoolaisista 74,2 prosenttia eli 217 202<br />

henkilöä oli suomen- tai saamenkielisiä ja<br />

6,8 prosenttia eli 19 970 henkilöä ruotsinkielisiä.<br />

Ennakkotietojen mukaan<br />

Espoon väestö kasvoi<br />

tammi-maaliskuun aikana<br />

780 asukkaalla.<br />

Espoon kaupunki<br />

Käännössovellus voisi mahdollistaa<br />

monikielisen asiakaspalvelun<br />

Äänenlaatu<br />

osoittautui tärkeäksi<br />

tekijäksi<br />

sovelluksen<br />

toimivuuden<br />

kannalta.<br />

Maskit ja<br />

suojapleksit<br />

heikensivät<br />

tulkkauksen<br />

laatua.<br />

ESPOON kaupunki kokeili käännössovellusta<br />

selvittääkseen, voisiko ratkaisu<br />

tehostaa asiakaspalvelua ja tuoda kustannusvaikuttavuutta<br />

usein toistuvissa<br />

kaupungin palvelutilanteissa.<br />

Kokemukset sovelluksesta olivat<br />

hyviä. Sovellus pystyi kääntämään tekstiksi<br />

ja tulkkaamaan puheeksi riittävän<br />

hyvin suomesta englanniksi, venäjäksi ja<br />

arabiaksi. Koska asiakastestaukset jäivät<br />

korotilanteen takia suunniteltua vähemmälle,<br />

sovellusta testattiin myös ennakkosuunnitelmista<br />

poiketen suomen<br />

kielestä turkin ja espanjan kielille.<br />

Sovellusta opetettiin tulkkaamaan ja<br />

kääntämään asiakaspalvelutilanteissa<br />

esiin nousevia tyypillisimpiä kysymyksiä,<br />

jotka liittyvät HSL-matkakortteihin,<br />

kuljetuspalveluihin sekä varhaiskasvatuksen<br />

palveluihin. Työllisyyspalveluissa<br />

opetusta painotettiin työnohjaukseen<br />

liittyvään erityissanastoon ja asiointitilanteiden<br />

simulointiin.<br />

– Kokeilussa merkittävään asemaan<br />

nousi se, että henkilökunta sitoutui<br />

sovelluksen opettamiseen ja natiivit<br />

kielten osaajat tarkastivat käännösten<br />

laatua, toteaa hankejohtaja Marke<br />

Kaukonen.<br />

Kokeilu toteutettiin kesäkuun 2020 ja<br />

maaliskuun <strong>2021</strong> välisenä aikana yhteistyössä<br />

Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen<br />

ja asiointipalvelujen, Gofore Oy:n<br />

ja Microsoft Oy:n kanssa. Kokeilu oli osa<br />

Espoon digiagendan kokeiluja, joilla pyritään<br />

kehittämään kaupungin palveluja ja<br />

digitaalisia ratkaisuja uutta teknologiaa<br />

hyödyntäen.<br />

Espoo-päivä<br />

tulee taas<br />

ESPOON suurinta vuosittaista kaupunkitapahtumaa,<br />

Espoo-päivää<br />

juhlitaan jälleen kaikkialla Espoossa<br />

elokuun viimeisenä lauantaina.<br />

Espoo-päivä on kaupungin asukkaiden<br />

yhteinen juhla, jota koordinoi<br />

Espoon kaupungin tapahtuma- ja<br />

kulttuuripalvelut. Espoo-päivän<br />

tapahtumat ovat paikallisten asukkaiden,<br />

yhteisöjen, yritysten sekä<br />

erilaisten toimijoiden järjestämiä.<br />

Espoo-päivän juhlintaan voi osallistua<br />

järjestämällä ohjelmaa itse tai<br />

osallistumalla tapahtumiin. Kaikkiin<br />

tapahtumiin on vapaa pääsy.<br />

Espoo-päivän tiimi järjestää<br />

kaikille Espoo-päivästä kiinnostuneille<br />

tekijöille koulutuksia ja<br />

infotilaisuuksia ohjelmiston rakentamisen<br />

tueksi. Tilaisuudet järjestetään<br />

webinaareina Teams-alustalla,<br />

johon kaikki ovat tervetulleita.<br />

› Ilmoittautuminen Espoo-päivän<br />

ohjelmistoon ja linkit webinaareihin<br />

osoitteessa espoopaiva.fi.<br />

Yritysten kustannustuen kolmas hakukierros käynnissä<br />

VALTIOKONTTORI avasi kustannustuen<br />

kolmannen hakukierroksen yrityksille<br />

tiistaina 27. huhtikuuta. Haku päättyy<br />

23. kesäkuuta. Kustannustuki on tarkoitettu<br />

yrityksille, joiden liikevaihto on<br />

koronan vuoksi laskenut yli 30 prosenttia.<br />

Valtioneuvosto on antanut asetuksen<br />

toimialoista, jotka voivat hakea<br />

tukea ilman lisäperusteluja. Jos yritys<br />

ei kuulu asetuksen toimialoihin, sen<br />

on perusteltava erikseen tuen tarve ja<br />

liikevaihdon lasku koronan takia. Asetuksessa<br />

ovat ne toimialat, joiden liikevaihto<br />

on laskenut vähintään 10 prosenttia<br />

tukikaudella 1.11.2020–28.2.<strong>2021</strong>,<br />

kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan<br />

vuosina 2019–2020. Myös yrityksen<br />

oman liikevaihdon laskua verrataan<br />

samojen ajanjaksojen perusteella.<br />

6 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Muista käydä<br />

äänestämässä<br />

Kuntavaalit<br />

13.6.<br />

Eniten väestö kasvoi Suur-Leppävaaran alueella,<br />

yli 400 asukkaalla. Yli sadan asukkaan kasvu oli<br />

Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan alueilla.<br />

Espoo kokeilee<br />

yhteiskäyttöautoja<br />

Maksullinen kadunvarsipysäköinti alkanut<br />

KADUNVARSIPYSÄKÖINTI on muuttunut<br />

toukokuussa maksulliseksi<br />

tietyillä kaupungin omistamilla<br />

kadunvarsipaikoilla ja pysäköintialueilla<br />

Leppävaarassa, Matinkylässä ja<br />

Tapiolassa. Maksulliset pysäköintipaikat<br />

sijoittuvat kaupungin palvelukeskittymien<br />

sekä joukkoliikenteellä<br />

hyvin saavutettavien solmukohtien<br />

yhteyteen.<br />

Pysäköinnin maksullisuus on yksi<br />

keino ohjata liikkumista ja liikennettä<br />

kohti asetettuja ilmastotavoitteita,<br />

ja se on osa kaupunginhallituksen<br />

hyväksymää Espoon Yleisten<br />

alueiden pysäköinnin toimenpideohjelmaa.<br />

– Pysäköinnin maksullisuuden<br />

käyttöönotto ja sen myötä avautuva<br />

digitaalinen pysäköintidata ovat tärkeä<br />

askel eteenpäin, kun kehitämme<br />

kaupunkia älykkäästi ja kestävästi,<br />

tiivistää kaupunkitekniikan johtaja<br />

Harri Tanska.<br />

Maksullisuus on voimassa arkisin<br />

klo 8–20 sekä lauantaisin klo<br />

8–18. Maksulliset pysäköintipaikat<br />

on jaettu kahteen pysäköintimaksuvyöhykkeeseen:<br />

1. vyöhykkeellä<br />

pysäköinti maksaa 2 euroa / tunti<br />

ja 2. vyöhykkeellä 1 euroa / tunti.<br />

Pysäköintimaksu suoritetaan matkapuhelimella<br />

sovelluksella, tekstiviestillä<br />

tai soittamalla.<br />

ESPOON kaupunki aloitti yhteistyössä<br />

Omago Oy:n kanssa alueautojen<br />

kokeilun Matinkylässä, Leppävaarassa<br />

ja Espoon keskuksessa. Alueauto<br />

tarkoittaa yhteiskäyttöautoa,<br />

joka otetaan käyttöön ja palautetaan<br />

samalle alueelle.<br />

Yhteiskäyttöautot mahdollistavat<br />

omasta autosta luopumisen tai sen<br />

hankkimatta jättämisen. Tutkimusten<br />

mukaan yksi yhteiskäyttöauto<br />

korvaa 8−25 autoa.<br />

− Yhteiskäyttöautot ovat osa palvelukokonaisuutta,<br />

jonka avulla liikkumisesta<br />

halutaan tehdä sujuvaa,<br />

edullista ja ympäristöystävällistä,<br />

luonnehtii projektipäällikkö Mari<br />

Päätalo Espoon kaupungilta.<br />

Kokeilun tavoitteena on, että palvelun<br />

käyttäjiä olisi niin paljon, että<br />

alueauto jäisi pysyvästi käyttöön ja<br />

laajenisi myös muualle Espooseen.<br />

Kokeilu on osa Euroopan aluekehitysrahaston<br />

rahoittamaa 6Aika<br />

Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa<br />

-hanketta. Liikennehubeilla<br />

tarkoitetaan liikenteen solmukohtia,<br />

joissa on tarjolla erilaisia liikennepalveluita.<br />

Alueauton käyttäjäksi pääsee<br />

kirjautumalla Omago-palvelun käyttäjäksi.<br />

Yhteishaun hakijamäärässä jälleen kasvua<br />

ESPOON kaupungin suomenkielisiin<br />

lukioihin haki tänä keväänä ensisijaisia<br />

hakijoita yhteensä 2 527. Viime vuonna<br />

hakijoita oli 2 170, joten hakijoiden<br />

määrä nousi 16,5 prosenttia.<br />

Suurin kasvu ensisijaisten hakijoiden<br />

määrissä tapahtui Tapiolan lukiossa,<br />

jonka yleislinjalle haki ensisijaisesti 323<br />

nuorta. Lukumääräisesti eniten hakijoita,<br />

434, oli Otaniemen lukioon.<br />

Ruotsinkielisen Mattlidens gymnasiumin<br />

hakijamäärä on edelleen korkea.<br />

Mattlidens gymnasiumiin haki 267<br />

ensisijaista hakijaa.<br />

Myös Omnian ammatillisen koulutuksen<br />

hakijamäärä kasvoi. Omnian ammatillisiin<br />

koulutuksiin haki yhteishaussa<br />

tänä keväänä ensisijaisesti 1 653 hakijaa<br />

ja yhteensä Omniaan tehtiin 6 825<br />

hakua. Hakijoita oli yhteensä 3 737.<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 7

massa sinne on hahmoteltu asuinrakennuksia<br />

ja toimistotilaa sekä hotelli. Eteläpuolella<br />

Sellon liiketila ja pysäköintikapasiteetti laajenevat.<br />

– Liikennejärjestelyt ovat näin vilkkaassa<br />

paikassa mittavia, mutta muutoksilla varmistetaan<br />

liikenteen sujuvuus pitkälle tulevaisuuteen.<br />

Radan ylitys tapahtuu tulevaisuudessa<br />

asemasiltaa pitkin Tikkurilan aseman<br />

tapaan ja se vie aina kirjastolle asti, Rantala<br />

kuvailee suunnitelmia.<br />

Koska kyseessä on isoja rakenteellisia<br />

muutoksia ja toiminnoille joudutaan rakentamaan<br />

korvaavia väliaikaisratkaisuja, odotettavissa<br />

on pitkäaikainen projekti. Rantala<br />

arvioi, että keskustan isot muutokset valmistuisivat<br />

noin kymmenen vuoden kuluttua.<br />

– Rakentaminen vie noin kahdeksan<br />

vuotta. Tavoitteemme on saada esitys aseteema<br />

Rikkoutunut<br />

jäälautta laineilla.<br />

Leppävaaralle<br />

halutaan<br />

omaleimainen<br />

ja tunnistettava<br />

ilme. Uudistustyö<br />

tulee kestämään<br />

vuosia.<br />

Teksti Tiina Parikka Kuvat Mauri Ratilainen<br />

LEPPÄVAARA<br />

i<br />

on Suomen<br />

kolmanneksi<br />

vilkkain asema<br />

joukkoliikennevälineiden<br />

välisillä<br />

vaihtotapahtumilla<br />

mitaten.<br />

Linja-autoliikenne<br />

on siellä<br />

vilkkaampaa kuin<br />

esimerkiksi Tikkurilassa,<br />

jossa<br />

junaliikenne vielä<br />

ylittää Leppävaaran<br />

liikennemäärät.<br />

Kaupunki<br />

kaupungin<br />

sisällä<br />

Rantaradan ja Kehä 1:n solmukohtaan<br />

syntynyt Leppävaara on Espoon<br />

nopeiten kasvavaa aluetta. Sijaintinsa<br />

ja erinomaisten liikenneyhteyksiensä<br />

takia se houkuttelee niin<br />

yrityksiä kuin asukkaitakin koko pääkaupunkiseudulta.<br />

Leppävaaran asema onkin Suomen<br />

kolmanneksi vilkkain asema Helsingin<br />

päärautatieaseman ja Pasilan aseman jälkeen.<br />

Rantarata myös jakaa Leppävaaran kahtia<br />

etelä- ja pohjoispuoleen. Keskusta, joka nyt<br />

on isojen liikenneväylien takia autojen valtaama,<br />

palvelee koko Suur-Leppävaaran alueen<br />

75 000 asukasta. Muutokselle on siis huutava<br />

tarve.<br />

– Vuonna 2040 Leppävaaran suuralueella<br />

asuu nykyisen kasvutahdin perusteella<br />

satatuhatta ihmistä. Espoon kaupunkirata<br />

ja Raide-Jokeri tulevat vain lisäämään alueen<br />

kiinnostavuutta, kun kulkuyhteydet<br />

paranevat entisestään, projektinjohtaja Mika<br />

Rantala sanoo.<br />

Pitäjänmäki–Leppävaara–Otaniemi–<br />

Keilaniemi-vyöhykkeelle on keskittynyt jopa<br />

neljännes Suomen it-alan työpaikoista.<br />

– Olemme halutuin pk-yritysten sijoittumispaikka<br />

Espoossa. Isojen yhtiöiden pääkonttorit<br />

sijoittuvat Keilaniemeen, mutta toimipisteet<br />

ja keskisuuret yritykset ovat asettuneet<br />

tänne, Rantala kertoo.<br />

Leppävaara on<br />

kasvanut jo keskisuuren<br />

suomalaiskaupungin<br />

kokoiseksi keskukseksi.<br />

Liikenneväylien solmukohtaan<br />

syntynyt kaupunginosa<br />

halutaan yhdistää eheäksi<br />

kokonaisuudeksi, jossa<br />

liikkuminen on helppoa ja<br />

turvallista myös kevyen<br />

liikenteen näkökulmasta.<br />

Siltaa pitkin. Leppävaaran keskusta on<br />

keskittynyt lähinnä radan eteläpuolella sijaitsevan<br />

Sellon kauppakeskuksen ympärille.<br />

Pohjoispuolella maisemaa hallitsee asfaltoitu<br />

parkkialue. Uudessa asemakaavasuunnitel­<br />

8 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Asukkaita kuunnellen<br />

ARKKITEHTI Mika Rantala on toiminut Leppävaaran<br />

projektinjohtajana vuodesta 2014.<br />

Ennen Leppävaaran projektin vetämistä hän työskenteli<br />

kuusi vuotta Espoon kaupungin rakennuttajana.<br />

– Vaihdoin arkkitehtitoimistosta kaupungille voidakseni<br />

työskennellä kotikaupungissa ja työmatkat<br />

huomioiden lähempänä kotia. Rakennuttajana vastasin<br />

lähinnä päiväkotien ja koulujen rakennushankkeista,<br />

Rantala kertoo taustastaan.<br />

Hän pyrkii aktiivisesti seuraamaan sosiaalisessa<br />

mediassa alueesta käytävää keskustelua, tapaamaan<br />

asukkaita ja osallistumaan alueellisiin tapahtumiin.<br />

– Tehtävä Leppävaarassa -Facebook-sivulla kerron<br />

ajankohtaisista tapahtumista ja pyrin vastaamaan<br />

asukkaiden kysymyksiin. Ennen koronaa järjestin<br />

parin viikon välein asukastapaamisia paikallisessa<br />

kahvilassa. Nyt tapaamiset on pidetty etäyhteydellä<br />

ja vähän harvemmin, Rantala sanoo.<br />

Parempaa luvassa.<br />

Leppävaaran keskuksen<br />

pohjoispuoli<br />

on autojen pysäköintitilaa.<br />

Tulevaisuudessa<br />

siinä komeilevat<br />

korkeat asuin- ja<br />

liiketilarakennukset,<br />

projektipäällikkö<br />

Mika Rantala lupaa.<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 9

teema<br />

,, Keskuksen<br />

rakentaminen vie<br />

noin kahdeksan<br />

vuotta.<br />

Visio tulevaisuuden<br />

Leppävaarasta. Ilmakuvaan<br />

on lisätty uusia rakenteellisia<br />

ratkaisuja, joita tiivistyvään<br />

Leppävaaran keskukseen on<br />

suunniteltu. Arkkitehtuurin<br />

lähtökohdaksi on alustavissa<br />

suunnitelmissa otettu ajatus<br />

"rikkoutuneista jäälautoista<br />

laineilla". Kuvassa ei vielä<br />

oteta kantaa rakennusten<br />

tyyliin ja muotoon.<br />

LEPPÄVAAi<br />

RASSA on<br />

tehty löytöjä<br />

jo kivikauden<br />

asutuksesta.<br />

Urheilupuistossa,<br />

Karakallioon johtavan<br />

ulkoilupolun<br />

tuntumassa<br />

näkyy pronssikautinen<br />

hautaröykkiö.<br />

Alueelle<br />

perustettiin<br />

Albergan kartano<br />

1620-luvulla.<br />

Vanhin säilynyt<br />

rakennus<br />

on 1830-luvulla<br />

rakennettu Gransinmäen<br />

kievari<br />

Vanhalla Maantiellä.<br />

makaavamuutoksesta kaupunginvaltuustoon<br />

vielä tämän vuoden puolella. Asemakaavaan<br />

kohdistuvista valituksista riippuu, miten pian<br />

pääsisimme aloittamaan työt, jotka käynnistyvät<br />

bussiterminaalin peruskorjauksella,<br />

Rantala pohtii.<br />

Puistosta toiseen. Leppävaara on muutakin<br />

kuin liikenneväylien keskittymä. Siellä luonto<br />

on läsnä ja merenrantakin yllättävän lähellä.<br />

Leppävaaran aluetta halkova Monikonpuro<br />

on esimerkki siitä, miten vahvasti luonto on<br />

mukana myös suunnittelussa.<br />

– Suojeltu puro on tunnettu taimenestaan.<br />

Olemme joutuneet tekemään sinne väliaikaisia<br />

puron siirtoja rakennushankkeiden aikana.<br />

Onneksi aiemmat siirrot ovat osoittautuneet<br />

onnistuneiksi eikä puro ja sen eliöstö ole kärsineet<br />

siirroista kohtuuttomasti, Rantala vakuuttaa.<br />

Alue tunnetaan myös hyvistä urheilumahdollisuuksistaan.<br />

– Kaksi golfkenttää, useita ratsastustalleja,<br />

Suomen raviurheilun pääkallopaikka Vermo<br />

sekä Espoon suurin urheilupuisto, Rantala<br />

luettelee.<br />

Urheilukeskuksen yhteyteen toteutettava<br />

yleisurheiluhalli tuo vielä lisäulottuvuuden<br />

hyville harjoittelu- ja kilpailuolosuhteille.<br />

Espoo onkin valittu yleisurheilun nuorten<br />

Euroopanmestaruuskilpailut vuodelle 2023.<br />

Urheilu- ja monitoimihalli Kameleontenin<br />

rakennustyöt alkavat loppukesästä.<br />

Vermon ravirata etelässä ja urheilukeskus<br />

pohjoisessa luovat Leppävaaran halki kulkevan<br />

pääraitin. Tätä kävelyväylää on lähdetty<br />

kehittämään yhteistyössä asukkaiden kanssa.<br />

Leppävaararaitin nimellä kulkevalle reitille<br />

on tarkoitus nostaa esiin erilaisia viihtymisen<br />

paikkoja ja palveluja.<br />

10 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Yhdistävästä sillasta<br />

maamerkki<br />

ARJA SALMI on asunut Leppävaarassa 1970-luvulta<br />

asti. Sinä aikana kaupunginosa on kasvanut keskisuuren<br />

kaupungin kokoiseksi keskukseksi.<br />

– Keskustan kehittäminen on välttämätöntä<br />

näin isoa väestöä palvelevalle Leppävaaralle. Nyt<br />

ydinkeskus on autojen ja raideliikenteen valtaamaa,<br />

Salmi sanoo.<br />

Hän toivoo, että keskustan alue olisi jatkossa<br />

paremmin kävelijöiden käytössä ja junaradan ja<br />

teiden halkaisemat pohjois- ja eteläpuoli saataisiin<br />

jotenkin yhdistettyä.<br />

– Yhdistävä silta voisi toimia alueen maamerkkinä,<br />

Salmi vinkkaa.<br />

Hän on seurannut kehityssuunnitelmia aktiivisesti<br />

Leppävaara-seuran puheenjohtajan roolissa.<br />

Kaupunginosayhdistys on myös aktiivisesti kommentoinut<br />

ja tuonut ehdotuksia suunnitelmiin.<br />

– Asukkaat ovat hyvin heterogeeninen joukko,<br />

joiden toiveet ja tarpeet ovat erilaisia. Kaavamuutokset<br />

ovat myös pitkäaikaisia prosesseja. Harva<br />

jaksaa perehtyä suunnitelmiin, jotka ehkä realisoituvat<br />

kymmenen vuoden päästä, Salmi muistuttaa.<br />

– Millaista täällä<br />

on liikkua ja elää<br />

sillä aikaa, kun<br />

isoja liikennejärjestelyjä<br />

rakennetaan<br />

uusiksi?,<br />

Arja Salmi pohtii.<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 11

teema<br />

JOKA<br />

i<br />

neljännellä<br />

espoolaisella on<br />

koti Suur-Leppävaaran<br />

alueella.<br />

Se on siis suurin<br />

Espoon viidestä<br />

suuralueesta.<br />

Suur-Leppävaaraan<br />

kuuluu Leppävaaran<br />

lisäksi<br />

Karakallion, Kilon,<br />

Laaksolahden,<br />

Lintuvaaran,<br />

Lippajärven,<br />

Sepänkylän ja<br />

Viherlaakson<br />

kaupunginosat.<br />

Omaleimaisia alueita. Leppävaaran<br />

kaupunginosaan kuuluvat Etelä- ja Pohjois-<br />

Leppävaara, Mäkkylä ja Perkkaa. Jokaisella<br />

alueella on vahvasti oma ilmeensä. 1970-luvulla<br />

rakentunut Perkkaan alue edustaa rakennusajankohdalleen<br />

tyypillistä elementtirakentamista.<br />

Perkkaaseen kuuluva uusi, nopeasti<br />

kasvanut Vermonniityn alue taas erottuu siitä<br />

vaaleasävyisinä, korkeine taloineen.<br />

– Vermonniittyyn on rakentunut muun<br />

muassa kymmenen 16-kerroksisen talon<br />

rykelmä, Rantala kertoo.<br />

Viereiselle Puustellinmäelle leimallista on<br />

harmaasävyiset tiilitalot. Alueella sijaitsee<br />

myös viime vuonna valmistunut ammattiopisto<br />

Live, jonka Espoon rakennuslautakunta<br />

palkitsi Hurraa-palkinnolla viime vuoden<br />

lopussa. ”Oppilaitoksen julkisivuja verhoavat<br />

keraamiset lämpimänsävyiset putkiprofiilit, ja<br />

sisäpiha-alueen puolella puuverhoillut julkisivupinnat<br />

kaareutuvat saumattomasti katokseksi”,<br />

palkintoperusteissa kuvaillaan.<br />

Pääosin 80-luvulla rakentuneelle Pohjois-<br />

Leppävaaralle on tunnusomaista yhtenäinen,<br />

pienmittakaavainen punatiiliarkkitehtuuri.<br />

, ,<br />

Vermonniittyyn<br />

on rakentunut<br />

kymmenen<br />

16-kerroksisen<br />

talon rykelmä.<br />

Etelä-Leppävaara puolestaan on rakentunut<br />

vasta tällä vuosituhannella ja alueelle tunnistettavan,<br />

rikkaan ilmeen luovat vaihtelevat<br />

värit. Etelä-Leppävaaran eteläisintä kärkeä,<br />

Säteriä, täydentää Raide-Jokerin varteen nouseva<br />

Säterinkallionkulman asuinalue.<br />

– Skanskalla on suunnitteilla puukerrostalokortteli<br />

BoKylä Mäkkylään. Sen asemakaavasuunnitelma<br />

on tulossa lähiaikoina nähtäville,<br />

Rantala vinkkaa. l<br />

Havainnekuva<br />

Säterinkallionkulman<br />

kaava-alueesta.<br />

Säterinkulma on<br />

yksi Leppävaaran<br />

kasvualueista.<br />

Arkkitehtitoimisto<br />

Petri Rouhiainen<br />

12 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Juha Saarikoski<br />

palasi tutuille<br />

seuduille muuttaessaan<br />

Leppävaaraan<br />

pari vuotta sitten.<br />

– Täällä kaikki on<br />

lähellä, niin luonto<br />

kuin palvelutkin.<br />

Kun tuntee alueen<br />

ja tietää myös sen<br />

ongelmat, ei tule<br />

ikäviä yllätyksiä.<br />

Hyvät tulevaisuuden näkymät<br />

JUHA SAARIKOSKI muutti Vermonniittyyn<br />

pari vuotta sitten. Uuden asuinpaikan<br />

valintaan vaikuttivat juurikin<br />

uudistussuunnitelmat ja loistava<br />

sijainti.<br />

– Asuin ennen Helsingissä 1900-<br />

luvun alkupuolella rakennetussa<br />

talossa. Halusin uudempaan rakennukseen<br />

nykyaikaisen talotekniikan<br />

piiriin. Leppävaaran hintataso<br />

Helsingin keskustaan verrattuna<br />

oli houkutteleva ja täältä pääsee<br />

nopeasti ja helposti töihin – tulevaisuudessa<br />

vielä paremmin kuin nyt,<br />

Saarikoski perustelee.<br />

Mikään vieras maa Espoo tai Leppävaaran<br />

alue ei hänelle ole, vaan<br />

Saarikoski tuntee kulmat jo lapsuudestaan<br />

ja on myös työskennellyt<br />

alueella.<br />

– Leppävaarassa kaikki on lähellä,<br />

niin palvelut kuin luontokin. Yhtäältä<br />

löytyy lenkkipolut, toisaalta Sellon<br />

palvelut, Saarikoski kuvailee asuinympäristöään.<br />

Nuorten kanssa työskentelevä<br />

Saarikoski toivoo, että uudistuksissa<br />

huomioidaan erilaiset harrastusmahdollisuudet,<br />

myös keskustan<br />

alueella.<br />

– Nuoret kokoontuvat siellä joka<br />

tapauksessa, joten on parempi, jos<br />

kokoontumiset tapahtuvat positiivisten<br />

asioiden ympärillä. Myös yleinen<br />

siisteys vaikuttaa ilmapiiriin ja yhteisöllisyyteen.<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 13

palveluksessa<br />

Palstalla esitellään<br />

Espoon kaupungin<br />

työntekijöitä<br />

ja läheisiä<br />

kumppaneita.<br />

Teksti Juha Peltonen Kuva Eemeli Sarka<br />

Suomen<br />

ainoa<br />

Espoon liikuntapalveluissa e-urheilusuunnittelijana<br />

aloittaneella Kimmo<br />

Leinosella ei ole kollegoita Suomessa.<br />

”<br />

Elektroninen eli e-urheilu on osana<br />

digitaalista pelaamista yhteiskuntaa<br />

läpileikkaava asia. Kun ilmiö<br />

esiintyy vähän joka paikassa, on<br />

hyvä, että jollain on siitä kokonaiskuva.<br />

Silloin pystymme hyödyntämään toistemme<br />

resursseja kaupunkitasoisesti.<br />

Sijoitun kaupungin organisaatiossa liikuntapalveluihin,<br />

mikä varmasti aiheuttaa<br />

kulmakarvojen kohottamisia. Osa työpanoksesta<br />

menee asioiden kartoittamiseen<br />

liikuntapalvelujen näkökulmasta, osa nuo-<br />

risopalvelujen kehittämiseen. Varsinkin<br />

korona-aikana kaikki verkon yli tehtävä<br />

nuorisotyö on nostanut päätään. Annan<br />

siihen vinkkejä ja tuen luomalla yhteyksiä<br />

kansallisen ja kansainvälisen tason toimijoihin.<br />

Espoossa on paljon yrityksiä, joita<br />

e-urheilu kiinnostaa, mutta joilla ei välttämättä<br />

ole verkostoja alan muihin yrityksiin.<br />

Silloin teen samaa kuin kaupungin elinkeinopalvelut<br />

yleensäkin; yhdistän yrityksiä ja<br />

toimijoita keskenään.<br />

Liiketalouden tradenomin tutkinnosta<br />

on työssä hyötyä, sillä e-urheilu on syntynyt<br />

kaupallisista lähtökohdista. Kaikki lajit<br />

eli pelit ovat jonkun omaisuutta, ja niitä<br />

myydään digitaalisesti. Pelialalla pyörii globaalisti<br />

enemmän rahaa kuin elokuva- ja<br />

musiikkibisneksissä yhteensä.<br />

Tämä on kaupungilta askel pelaamisen<br />

normalisointiin. Eihän mikään kaupunki<br />

väitä, että kaikki pelaaminen olisi vaarallista,<br />

mutta eivät kaupungit yleensä liputa avoimesti<br />

pelaamisen puolesta. Tavallaan Espoo<br />

sanoo nyt ymmärtävänsä ja hyväksyvänsä<br />

muuttuvaa maailmaa, ja haluavansa olla siinä<br />

mukana. Tämä on tulevaisuustyötä.<br />

E-urheilu<br />

– Pelillisyys näkyy<br />

kaupungin toiminnassa<br />

jo monessa<br />

yhteydessä:<br />

opetuksessa,<br />

nuorisotyössä ja<br />

elinkeinopalveluissa.<br />

Paljon on keskusteltu<br />

myös, mitä<br />

mahdollisuuksia<br />

se avaa kaupunkimarkkinoinnin<br />

näkökulmasta,<br />

e-urheilusuunnittelija<br />

Kimmo Leinonen<br />

sanoo.<br />

› Elektroninen urheilu<br />

(eng. esports) on tietotekniikkaa<br />

hyödyntävää kilpaurheilua.<br />

› Harrastetaan joukkue- tai<br />

yksilömuodossa riippuen pelistä.<br />

› Tavallisimmat elektronisen urheilun<br />

pelit ovat tietokoneella tai konsolilla<br />

toimivia viihdepelejä, jotka jakautuvat<br />

useampaan alalajiin, eli genreen.<br />

› E-urheilun pelejä pelaa aktiivisesti<br />

yli 80 000 suomalaista<br />

(tilasto vuodelta 2018).<br />

seul.fi<br />

14 Espoon kaupungin lehti asukkaille

15 Paikan päällä 16 Menovinkkejä 19 Liikuntavinkki<br />

Espoossa<br />

tapahtuu<br />

Tapahtumia<br />

ja toimintaa<br />

kesäkuusta<br />

elokuuhun.<br />

Ohoi!<br />

Saaristoveneet kulkevat taas<br />

kesäkuun alusta elokuun loppuun.<br />

Tarkemmat<br />

reittiaikataulut<br />

löytyvät:<br />

espoo.fi/<br />

saaristoliikenne<br />

Liput<br />

› Aikuiset 6 €,<br />

meno-paluu 12 €.<br />

› Alle 18-vuotiaat ja erityisryhmät<br />

3 €, meno-paluu 6 €.<br />

› Alle 7–vuotiaat lapset<br />

ilmaiseksi maksavan saattajan<br />

kanssa.<br />

› +68-sporttirannekkeella<br />

ilmaiseksi.<br />

› Saaristoystävä:<br />

+68-sporttirannekkeen haltija<br />

ja hänen täysi-ikäinen ystävänsä<br />

pääsevät yhdessä maksutta<br />

reittiliikenteeseen.<br />

› Suomenojalta, Nokkalasta<br />

ja Haukilahdesta Vasikkasaareen<br />

sekä Kivenlahdesta, Ristiniemestä,<br />

Soukasta, Suinonsalmesta ja<br />

Suomenojalta Pentalaan hinta on<br />

meno-paluu-matkalta lapsilta 3 €<br />

ja aikuisilta 6 €.<br />

› Juhannusaattona ajetaan<br />

normaalin aikataulun mukaan.<br />

HUOM! Saaristoveneissä ei<br />

käy HSL:n matkakortti.<br />

Seuraksi saaristoon?<br />

Haluaisitko sinä saaristoystäväksi?<br />

Olisitko saaristoystäväni?<br />

+68-sporttirannekkeella pääsee<br />

maksutta saaristoveneeseen.<br />

Rannekkeen haltija voi ottaa nyt<br />

maksutta mukaan myös saaristoystävän,<br />

joka voi olla kuka tahansa<br />

täysi-ikäinen.<br />

Kivenlahti<br />

Stensvik<br />

Stora Herrö<br />

Ristiniemi<br />

Soukka<br />

Pentala<br />

Herrö<br />

SOUKKA<br />

SÖKÖ<br />

Kaparen<br />

Suomenoja<br />

Finno<br />

Suinonsalmi<br />

Svinösund<br />

Rövaren<br />

Suvisaaristo<br />

Sommaröarna<br />

Rövargrundet<br />

Rövaren<br />

Saaristoveneet<br />

risteilevät Espoon<br />

rantoja pitkin<br />

myös tänä kesänä.<br />

Saaristoreitit kulkevat<br />

tiistaista sunnuntaihin<br />

5.6.–8.8.<br />

välisenä aikana ja<br />

sen jälkeen viikonloppuisin<br />

elokuun<br />

loppuun asti.<br />

MATINKYLÄ<br />

MATTBY<br />

Nokkala<br />

Vasikkasaari<br />

Gåsgrundet<br />

Knapperskär<br />

WESTEND<br />

Haukilahti<br />

Gäddvik<br />

Iso Vasikkasaari<br />

Stora Kalvholmen<br />

Torra Lövö<br />

Gåsgrundet<br />

Otaniemi<br />

Otnäs<br />

TAPIOLA<br />

HAGALUND<br />

Tvijälp<br />

Korkeasaari<br />

Högholm<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 15

Espoossa<br />

tapahtuu<br />

✱<br />

Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta<br />

Kulttuuriespoo.fi-sivusto kokoaa yhteen<br />

tietoa Espoon kulttuuritapahtumista ja<br />

espoolaisista kulttuuritoimijoista.<br />

Koulujen päättäjäispäivänä 5.6. kesän<br />

alkua juhlistetaan 182 km Apart –<br />

Summer Edition -livestriimitapahtumalla.<br />

Koottuja<br />

kävelyreittejä =<br />

KOTIKAUPUNKIPOLUT ovat kartalle koottuja<br />

kävelyreittejä, jotka esittelevät kaupunginosien<br />

historiaa ja nykyisyyttä, luontoa ja<br />

kulttuuria, julkista taidetta, arkkitehtuuria<br />

sekä merkittäviä henkilöhahmoja. Reitit<br />

sopivat niin uusille espoolaisille kuin<br />

pidempään kaupungissa asuneille, sunnuntaikävelijöille<br />

ja löytöretkeilijöille.<br />

kotikaupunkipolut.fi<br />

Rantaraitti<br />

tutuksi =<br />

RANTARAITIN varrella on lähes sata kiinnostavaa<br />

kohdetta, jotka kertovat Espoon<br />

luonnosta, kulttuurihistoriasta ja rakennuskannasta<br />

sekä menneestä rannikkoelämästä.<br />

Rantaraitilla liikkuessaan<br />

mielenkiintoisia kohteita voi seurata kännykkään<br />

ladattavan Citynomadi-oppaan<br />

avulla. Hakusanalla Espoon Rantaraitti<br />

oppaasta löytyvät erikseen käveltävä reitti,<br />

pyöräiltävä reitti ja esteettömiä osuuksia.<br />

Mobiilioppaan voi ladata osoitteessa app.<br />

citynomadi.com.<br />

Ulkopakopeli<br />

kutsuu ulkoilemaan ✘<br />

URBAN Matinkylä ja Urban Tapiola ovat älypuhelimella<br />

tai tabletilla pelattavia maksuttomia<br />

ulkopakopelejä, joissa tarvitaan<br />

hoksottimia ja timanttista tiimityöskentelyä.<br />

Ulkopakopelissä kierretään Matinkylän<br />

ja Tapiolan alueilla pulmia ratkoen. Pelaaminen<br />

vaatii maksuttoman Actionboundsovelluksen<br />

lataamisen sovelluskaupasta,<br />

yhden mobiililaitteen ja 1–4 pelaajaa.<br />

Lisätietoa urbanespoo.fi<br />

Haukilahden<br />

runoreitti =<br />

HAUKILAHDEN runomaisemareitti vie harmoniseen<br />

tunnelmaan suomalaisten<br />

kansallisrunoilijoiden ja luonnon kautta.<br />

Laita kuulokkeet korviin ja ota Google<br />

Maps avuksesi, niin näet missä kohtaa<br />

kannattaa pysähtyä, vetää syvään henkeä<br />

ja kuunnella siihen valittu runo. Runoreitti<br />

lähtee Haukilahden kallioilta ja kulkee<br />

Westendin rannan kautta rantaviivaa<br />

pitkin kohti Haukilahden rantaa. Runojen<br />

lausujana toimii Inkeri Kivimäki.<br />

urbanespoo.fi/sisalto/haukilahden-runoreitti<br />

Urban Tapiola on ulkopakopelien<br />

sarjan uusin tulokas.<br />

Haukilahden runoreitillä maisema ja<br />

runo muodostavat kokonaisuuden.<br />

1 2 3 4 5 6<br />

KATSO<br />

Minikoulu:<br />

arkkitehtuuri<br />

KATSO<br />

Minikoulu:<br />

baletti<br />

KATSO<br />

Minikoulu:<br />

sarjakuva<br />

KATSO<br />

Minikoulu:<br />

sirkus<br />

KATSO<br />

Minikoulu:<br />

valokuvaus<br />

KUUNTELE<br />

Hans Rosenström:<br />

Kaiken osana<br />

bit.ly/<br />

Minikoulu1<br />

bit.ly/<br />

Minikoulu2<br />

bit.ly/<br />

Minikoulu3<br />

bit.ly/<br />

Minikoulu4<br />

bit.ly/<br />

Minikoulu5<br />

bit.ly/<br />

Kaikenosana<br />

16 Espoon kaupungin lehti asukkaille

EMMAn monipuoliseen museokokoelmaan<br />

voi tutustua nyt myös<br />

Finnassa osoitteessa emma.finna.fi.<br />

Lisää vinkkejä:<br />

espoo.fi/<br />

tapahtumat<br />

Saaristomuseo<br />

Pentala on avoinna<br />

5.6.–29.8.<br />

Lasten museofestareiden<br />

työpajoihin voi tutustua verkossa.<br />

Avaruusseikkailu<br />

jatkuu ✘<br />

VAIKKA Lasten museofestarit ja festarilähetykset<br />

ovat ohitse, avaruusseikkailu<br />

jatkuu edelleen. WeeGeen toimijoiden<br />

pajavideoihin pääsee tutustamaan ja puuhaamaan<br />

niiden parissa juuri silloin kun<br />

parhaiten sopii. Avaruuspajoissa muun<br />

muassa kuvataan oma lelu painottomalla<br />

avaruuslennolla, kuullaan liikuttava satu ja<br />

tarkkaillaan tähtiä itsetehdyillä kaukoputkilla.<br />

Pajavideot on tekstitetty suomeksi,<br />

ruotsiksi ja englanniksi.<br />

emmamuseum.fi<br />

Ulkoilmataidetta<br />

Kerassa •<br />

Keran Halleissa, Inexin entisessä jättimäisessä<br />

logistiikkakeskuksessa ja sen ympäristössä<br />

pääsee nauttimaan ulkoilmataiteesta<br />

vaikka joka päivä. Keran Halleissa<br />

toimii Kera-kollektiivi, jonka toiminta<br />

käynnistyi keväällä 2020 taideprojekteilla.<br />

Ensiksi taidetta pintaansa saivat aluetta<br />

ympäröivät aidat, jonka jälkeen taide alkoi<br />

levittäytyä eri puolille aluetta. Tiedon<br />

uusimmista teoksista saa Kera-kollektiivin<br />

Facebookista ja Instagramista.<br />

kerakollektiivi.fi<br />

Ella Tommila / EMMA<br />

Ilona Niemen teos ”Personae<br />

mythologicae” WeeGeen edustalla.<br />

Työmaataidetta<br />

WeeGeellä •<br />

ILONA Niemen teos Personae mythologicae<br />

on esillä WeeGeen edustan rakennustyömaata<br />

kiertävässä aidassa. Niemen<br />

teos perustuu suomalaiseen mytologiaan<br />

ja koostuu 28 otuksesta, jotka on jaettu<br />

neljään eri ryhmään vuodenaikoja ja neljää<br />

elementtiä – ilmaa, maata, tulta ja vettä<br />

mukaillen. Teos nostaa esiin hieman vieraampia<br />

mytologisia hahmoja nykyaikaisin<br />

vivahtein: eläin- ja ihmishahmot ja sukupuolet<br />

sekoittuvat.<br />

Inspiroiva<br />

metromatka =<br />

LÄNSIMETRON asemat ovat täynnä kiinnostavia<br />

arkkitehtonisia yksityiskohtia.<br />

Lähde inspiroivalle metromatkalle ja<br />

kiinnitä huomiosi asemien estetiikkaan<br />

urbanespoo.fi-sivustolta löytyvän oppaan<br />

avulla. Oppaassa esitellään metroasemien<br />

arkkitehtuuria Matinkylän metroasemalta<br />

Lauttasaaren metroasemalle asti.<br />

7 8 9 10 11 12<br />

KATSO<br />

Dokumentti:<br />

114<br />

ovea<br />

bit.ly/<br />

114-ovea<br />

KATSO<br />

Mika Taanila<br />

– Futuron<br />

maailma<br />

bit.ly/<br />

Futuron-maailma<br />

KUUNTELE<br />

Teatteri<br />

Hevosenkenkä:<br />

Satutuokiot<br />

bit.ly/<br />

Satutuokiot<br />

KATSO<br />

Dokumenttisarja:<br />

Taiteen lyhyt<br />

oppimäärä<br />

bit.ly/<br />

Taiteen-lyhytoppimaara<br />

KUUNTELE<br />

Teatteri<br />

Hevosenkenkä:<br />

Kani Untuvakerä<br />

-kuunnelma<br />

bit.ly/<br />

Kani-untuvakera<br />

KUUNTELE<br />

Pirita<br />

Tolvanen:<br />

Paroni<br />

bit.ly/<br />

Pirita-tolvanen<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 17

Espoossa<br />

tapahtuu<br />

✱<br />

Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta<br />

Ari Karttunen / EMMA<br />

Ella Tommila / EMMA<br />

Särkyvää-näyttelyä varten<br />

on laadittu laaja mobiiliopas.<br />

Eeva-Leena Eklund uudistaa<br />

käsitystä siitä, mitä on maalaus.<br />

Aaron Heino hyödyntää<br />

pop-taiteen muotokieltä.<br />

Tarinoiden<br />

Träskända =<br />

TARINOIDEN Träskända -omatoimipolulla<br />

historia ja monimuotoinen luonto kohtaavat.<br />

Tarinoiden Träskända on omatoimipolku,<br />

jonka parissa voi kulkea kartanon<br />

puistossa ja metsässä valitsemaa<br />

reittiä tehden samalla tehtäviä. Tehtävät<br />

avaavat näkymiä Träskändan aikakerroksiin,<br />

alueen luontoon sekä sattumuksiin<br />

eletystä elämästä erityisesti<br />

tunnetun hyväntekijän Aurora Karamzinin<br />

aikana 1800-luvulla. Omatoimipolku<br />

sopii kaikenikäisille.<br />

urbanespoo.fi/sisalto/<br />

tarinoiden-traskanda<br />

Keholle ja<br />

mielelle ♦<br />

JOOGA on hyväksi keholle ja mielelle ja<br />

sopii hyvin tasapainottamaan kiireistä<br />

arkea. Naomin hathajoogatunti sopii<br />

kaikentasoisille joogaajille. Joogatuokioissa<br />

keskeistä on hengitys sekä mielen<br />

ja kehon yhteistyö. Hathajooga on<br />

rauhallisempaa joogaa, jossa pyritään<br />

liikkeiden avulla löytämään tasapainoinen<br />

tila niin kehossa kuin mielessä.<br />

urbanespoo.fi/sisalto/<br />

joogaa-naomin-kanssa<br />

18 Espoon kaupungin lehti asukkaille<br />

Luovaa<br />

piirustusta ♦<br />

NÄYTTELYKESKUS WeeGeen suosittuun<br />

Luova piirustus -taidepajaan voi osallistua<br />

myös kotona. Tutustu piirtämisen<br />

kautta hahmottuvaan maailmaan ja<br />

perehdy piirustuksen perusteisiin. Paja<br />

koostuu videoista, joissa piirtämistä<br />

lähestytään eri tavalla. Jaksoissa tutustutaan<br />

piirtämiseen ja mittaamiseen<br />

varjojen ja muotojen kautta. Ohjaajana<br />

on kuvataidekasvattaja Tero Hytönen.<br />

urbanespoo.fi/sisalto/luova-piirustus<br />

Konserttielämyksiä<br />

kotoa käsin ✱<br />

URBAN Espoon Lava tarjoaa digikonserttielämyksiä<br />

musiikinnälkäisille. Tutustu<br />

vaihtuvaan ohjelmistoon ja valitse itseäsi<br />

kiinnostava tapahtuma osoitteessa<br />

urbanespoo.fi/lava ja nauti elämyksestä.<br />

Eeva-Leena Eklundin<br />

taidetta EMMAssa •<br />

EEVA-LEENA Eklund:) -näyttely jatkaa<br />

Saastamoisen Säätiön ja EMMAn yhteistyötä,<br />

jossa kiinnostavalta ja ajankohtaiselta<br />

nykytaiteilijalta tilataan vuosittain<br />

uusi teos säätiön taidekokoelmaan.<br />

Eeva-Leena Eklund toteuttaa näyttelyyn<br />

uuden, laajan installaation, jonka hän on<br />

suunnitellut EMMAn tilaan ja arkkitehtuuriin.<br />

Näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija<br />

Anna Tuori.<br />

Keramiikka<br />

uuden äärellä •<br />

SÄRKYVÄÄ-NÄYTTELYN tausta-ajatuksena<br />

kulkee japanilainen perinne, kintsugi,<br />

jossa särkyneen keraamisen esineen<br />

osat liitetään toisiinsa uudelleen kullalla<br />

tai muulla metallilla. Rikkonaisuutta ei<br />

peitetä, vaan sitä kohtaan luodaan uusi<br />

suhde. Kahdentoista taiteilijan ja kahden<br />

taiteilijaryhmän teokset purkavat<br />

keramiikkataiteen keinoin menneen ja<br />

tulevan risteyskohtaa, jota leimaavat<br />

ympäristöhuoli ja sosiaalisten rakenteiden<br />

murros. Näyttelyä varten on laadittu<br />

laaja mobiiliopas, joka taustoittaa teoksia<br />

tekstein ja haastatteluvideoin.<br />

emmamuseum.fi<br />

Aaron Heino:<br />

Off Topic •<br />

SUOMEN taideakatemian vuonna 2019<br />

palkitseman kuvanveistäjän Aaron Heinon<br />

yksityisnäyttely Off Topic nähdään<br />

EMMAssa kesällä. Heinon dynaamiset<br />

veistokset leikittelevät maskuliinisen ja<br />

feminiinisen välisellä jännitteellä hyödyntäen<br />

pop-taiteen muotokieltä. Klassiset<br />

kuvanveiston materiaalit, kuten<br />

marmori ja graniitti, yhdistyvät Heinolla<br />

kiinnostavasti teräkseen, lasikuituun ja<br />

maalattuun alumiiniin. EMMAssa nähtävä<br />

näyttely koostuu pääosin taiteilijan<br />

uusista teoksista.<br />

EMMA 2.6.–12.12.<strong>2021</strong>

Kuntoilijat ovat jo<br />

löytäneet uusimmalle<br />

ulkokuntosalille<br />

Westendissä.<br />

Ulkokuntosalit kutsuvat<br />

Ulkokuntoiluvälineitä löytyy niin liikuntapaikoilta, puistoista kuin kuntoratojen<br />

varsilta. Helppokäyttöiset ja turvalliset kuntoilulaitteet sopivat aloittelijoillekin.<br />

Espoo liikkuu<br />

Ulkokuntosalit<br />

Espoossa<br />

• Espoonlahden urheilupuisto<br />

• Hansavalkaman pallokenttä<br />

• Iso Vasikkasaari<br />

• Kalajärvi, Metsämaan<br />

urheilukenttä<br />

• Kauklahden urheilukenttä<br />

• Keski-Espoon urheilupuisto<br />

• Kivenlahden uimaranta<br />

• Laaksolahden urheilupuisto<br />

• Laurinlahden uimaranta<br />

Tyrsky<br />

• Leppävaaran urheilupuisto,<br />

stadionin tulostaulun pääty<br />

• Leppävaaran urheilupuisto<br />

• Oittaan ulkoilualue<br />

• Otaniemen urheilukenttä<br />

• Puolarmaarin ulkoilukeskus<br />

• Soukka, Klobbenin<br />

uimaranta<br />

• Tapiola, kauppakeskus<br />

Ainoan kansi<br />

• Tapiolan urheilupuisto<br />

• Uusmäen kenttä<br />

• Westendin hiekkakenttä,<br />

Hiiralantien risteys<br />

Espoossa on tällä hetkellä<br />

käytössä 19 ulkokuntosalia.<br />

Seuraava ulkokuntoilualue<br />

valmistuu Leppävaaran maauimalan<br />

alueelle. Lisäksi<br />

Tapiolan urheilupuiston ulkokuntoilualuetta<br />

ja Leppävaaran kuntokontin<br />

aluetta tullaan kehittämään.<br />

– Myös Pohjois-Espoon alueelta<br />

etsitään sopivaa paikkaa ulkokuntosalille,<br />

liikuntapäällikkö Jari Järvi<br />

sanoo.<br />

Uusin ulkokuntoilualue on joulukuussa<br />

valmistunut Hiiralantien risteyksessä<br />

sijaitseva Westendin kuntoilupaikka,<br />

joka on kooltaan reilu<br />

sata neliömetriä.<br />

– Westendin ulkokuntoilualueella<br />

laitteisiin kokeiltiin liikevarsien<br />

materiaaliksi rosteria. Rosteri kestää<br />

kulutusta paremmin ja painopakkojen<br />

säätäminen on myös helpompaa.<br />

Ulkokuntoilupaikat vaihtelevat<br />

kooltaan ja laitemääriltään.<br />

Laitteita on ulkokuntosalin koon<br />

mukaan kahdeksasta kahteenkymmeneen.<br />

Kuntoilupaikkojen yleiset säännöt<br />

löytyvät infotauluista kolmella eri<br />

kielellä. Alueilla ei ole valvontaa eikä<br />

ohjausta, vaan harjoittelijat treenaavat<br />

kuntoilualueilla omalla vastuulla.<br />

Kuntoilulaitteet on tarkoitettu yli 140<br />

senttimetriä pitkille kuntoilijoille.<br />

Infotauluista löytyy ohjeet myös<br />

palautteen antamiseen, mikäli käyttäjät<br />

havaitsevat puutteita, ongelmia tai<br />

ilkivaltaa laitteissa.<br />

– Palautteen antaminen on toivottavaa,<br />

jotta mahdollisiin vikoihin<br />

pystytään reagoimaan nopeasti. Isot<br />

vuosihuollot tehdään vähintään kaksi<br />

kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa.<br />

Lisäksi liikuntapalveluissa on oma<br />

kiertävä partio, joka käy tarkastamassa<br />

kuntoilualueet säännöllisesti.<br />

Kuntoilulaitteiden kyljissä<br />

on käyttöohjeet. Lisäksi löytyy<br />

QR-koodi, jonka takaa löytyy<br />

ohjevideo laitteen käyttöä varten.<br />

Kuntoilualueet on pyritty suunnittelemaan<br />

niin, että alueilla pystyy treenaamaan<br />

päälihasryhmiä.<br />

– Mikäli aiempaa kokemusta kuntosalilla<br />

treenaamisesta ei ole, kannattaa<br />

aloittaa varovaisesti ja lisätä<br />

pikkuhiljaa toisto- ja käyntimääriä.<br />

Kuntoilulaitteet ovat helppokäyttöisiä<br />

ja turvallisia, joten rohkeasti<br />

kokeilemaan, Järvi kannustaa.<br />

Ulkokuntosalit<br />

ovat nostaneet<br />

suosiotaan koronaaikana.<br />

Paikkoja<br />

kunnostetaan ja<br />

lisätään jatkuvasti.<br />

Teksti Mia Weckström Kuva Eemeli Sarka<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 19

ajassa<br />

Espoon työttömyysprosentti<br />

on koronavuoden<br />

jälkeen 11,5<br />

prosenttia, kun se<br />

koko maassa oli<br />

helmikuun lopussa<br />

8,1 prosenttia.<br />

Teksti Terhi Pääskylä-Malmström Kuva Timo Porthan<br />

Maaliskuussa alkanut työllisyyden<br />

kuntakokeilu vahvistaa<br />

kuntien roolia työllisyyspalvelujen<br />

järjestäjänä.<br />

Espoossa kokeilun<br />

toteuttajaorganisaatio tottelee nimeä<br />

Työllisyys Espoo.<br />

– Espoossa kuntakokeilun piiriin ovat<br />

siirtyneet tai parhaillaan siirtymässä<br />

kaikki työttömät työnhakijat, jotka eivät<br />

ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan,<br />

ovat alle 30-vuotiaita tai vieraskielisiä,<br />

linjaa Espoon työllisyyspalvelujen<br />

päällikkö Hilla-Maaria Sipilä.<br />

Kokeilun ajan työ- ja elinkeinopalvelujen<br />

tarjoamisesta valikoiduille kohderyhmille<br />

vastaa kunta. Espoolaiset työnhakijat<br />

ovat saaneet palvelut aiemmin<br />

Uudenmaan TE-toimistolta.<br />

– Työllistymistä edistävät palvelut<br />

eivät varsinaisesti muutu, mutta niiden<br />

saaminen helpottuu ja nopeutuu.<br />

Lisäksi kunta voi tarjota laajasta palveluvalikostaan<br />

erilaisia koulutus-, sosiaalija<br />

terveyspalveluja asiakkaan tarpeen<br />

mukaan, jotta polku kohti työllistymistä<br />

onnistuisi. Työnantajayhteistyön kautta<br />

voimme myös löytää työvoimaa tarvitsevia<br />

työnantajia, Sipilä kertoo.<br />

– Työnhaun tukena on henkilökohtainen<br />

omavalmentaja, joka yhteisissä<br />

tapaamisissa kartoittaa työnhakijan<br />

tilanteen ja ohjaa tätä kokonaisvaltaisesti<br />

kohti työtä tai koulutusta.<br />

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien<br />

kaupunki. Työllisyyden<br />

kuntakokeilun tavoitteena on tehostaa<br />

töihin, koulutukseen ja muihin palveluihin<br />

pääsyä. Samalla pyritään taklaamaan<br />

muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden<br />

syitä.<br />

– Työllistymiseen tarvitaan koko ajan<br />

yksilöllisempiä ratkaisuja, sillä työttömyyden<br />

syytkin ovat yhä moninaisempia,<br />

Sipilä sanoo.<br />

Espoossa kuntakokeilun piiriin siirtyneistä<br />

18 000 työnhakijasta 5 000 on alle<br />

30-vuotiaita, 9 000 puhuu puolestaan<br />

äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea<br />

tai ruotsia.<br />

– Espoon erikoispiirteenä on runsas<br />

korkeakoulutettujen vieraskielisten<br />

työnhakijoiden määrä: heitä on asiakkainamme<br />

noin 2 800. Kaikkiaan lähes<br />

5 000 Työllisyys Espoon asiakkaalla on<br />

takataskussaan korkeakoulututkinto,<br />

Sipilä laskee. ›<br />

Tehokkaasti<br />

kiinni työelämään<br />

Työllisyyden kuntakokeilun tavoitteena on tarttua<br />

entistä tarmokkaammin työllistymisen ongelmakohtiin.<br />

Espoossa kokeiluun osallistuu 18 000 työnhakijaa.<br />

20 Espoon kaupungin lehti asukkaille

”<br />

Työllistymiseen<br />

tarvitaan koko ajan<br />

yksilöllisempiä<br />

ratkaisuja.<br />

›<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 21

Espoon työllisyyspalvelujen<br />

päällikkö Hilla-<br />

Maaria Sipilä<br />

uskoo yksilölliseen<br />

ohjaukseen työnhaussa.<br />

– Työttömyyden<br />

syyt ovat<br />

yhä moninaisempia,<br />

hän muistuttaa.<br />

Tarvitsetko<br />

työllisyyspalveluja?<br />

› Suosi sähköistä asiointia.<br />

Ilmoittaudu työnhakijaksi<br />

TE-palvelujen Oma asiointi<br />

-palvelussa osoitteessa<br />

asiointi.mol.fi/omaasiointi.<br />

› Käytännön asioissa neuvoo<br />

Työllisyys Espoon puhelinpalvelu<br />

09 8169 4000 (ma–pe 9–16) ja<br />

sähköposti info.tyo@espoo.fi.<br />

› Upseerinkatu 3B:n<br />

palvelupisteessä (ma–pe 9–16)<br />

suositellaan korona-aikana vain<br />

välttämätöntä asiointia.<br />

› Mikäli olet jo TE-toimiston<br />

asiakas ja kuulut työllisyyden<br />

kuntakokeilun piiriin, saat<br />

henkilökohtaisen ilmoituksen<br />

siirrosta Työllisyys Espoon<br />

asiakkaaksi.<br />

Lue lisää: tyollisyysespoo.fi<br />

Korona on kurittanut myös Espoon<br />

työllisyystilannetta. Tammikuun tilastojen<br />

mukaan työttömyys on kasvanut<br />

niin nuorten, ulkomaalaistaustaisten<br />

kuin pitkäaikaistyöttömienkin osalta.<br />

Espoon työttömyys nousi vuoden takaisesta<br />

lähes neljä prosenttiyksikköä – se<br />

on nyt 11,5 prosenttia kaupungin koko<br />

työvoimasta.<br />

– Nuoret valmistuvat työttömyyteen,<br />

palveluala kituu ja lomautukset uhkaavat<br />

muuttua työttömyydeksi. Kilpailu<br />

työpaikoista on korona-aikana kovaa,<br />

mikä vaikeuttaa pitkäaikaistyöttömien<br />

työllistymistä, Sipilä luettelee.<br />

– Samaan aikaan espoolaisilta työnantajilta<br />

puuttuu työvoimaa. Kysyntä ja<br />

tarjonta eivät kohtaa, ja juuri siinä kokeilulla<br />

on näytön paikka.<br />

Kokeilu jatkuu näillä näkymin kesään<br />

2023 saakka.<br />

– Toivomme tästä kuitenkin pysyvää<br />

mallia. Asiakkaan näkökulmasta palvelumme<br />

paranevat ja niiden saatavuus<br />

helpottuu.<br />

Tohtori sai töitä. Yksi Työllisyys<br />

Espoon kautta työpaikan löytäneistä on<br />

Suomeen parikymmentä vuotta sitten<br />

muuttanut Aurora. Hän on hyvillään<br />

uudesta pestistään, mutta haluaa työnsä<br />

luonteen vuoksi esiintyä jutussa vain<br />

lempinimellään.<br />

– Töiden löytäminen omalta alalta on<br />

ollut haastavaa, minkä vuoksi olen ollut<br />

pitkiä aikoja myös työttömänä, Aaltoyliopistosta<br />

tohtoriksi valmistunut<br />

Aurora toteaa.<br />

– Moneen työhön minua on pidetty<br />

ylikoulutettuna, ja valitettavasti ulkomaalainen<br />

nimikään ei aina ole hakutilanteessa<br />

eduksi. TE-toimistossa olen<br />

ollut outolintu, jota ei ole osattu ohjata<br />

oikeaan paikkaan.<br />

Espoon kansainväliseen Talent<br />

Boost -mentorointiohjelmaan osallistuttuaan<br />

Aurora pääsi ensimmäisten<br />

joukossa Työllisyys Espoon asiakkaaksi.<br />

Hän sai omavalmentajakseen<br />

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien<br />

osaamiskeskuksessa työskentelevän<br />

uraohjaaja Kateriina Hozjajenokin,<br />

jonka kanssa muun muassa kartoitettiin<br />

sopivaa työnkuvaa ja hiottiin työnhakutaitoja.<br />

– Aurora oli motivoitunut työnhakija,<br />

jonka hakuprosessi kaipasi vain<br />

hieman ohjausta ja yksilöllistä viilausta,<br />

Hozjajenok kiittelee.<br />

Eikä kauaakaan, kun tärppäsi.<br />

– Henkilökohtaisesta valmennuksesta<br />

sain paljon työnhaussa tarpeellisia<br />

lisätietoja ja vinkkejä. Niiden avulla<br />

omalle alalle työllistyminen onnistui<br />

lopulta todella ripeästi, Aurora iloitsee.<br />

”<br />

Asiakkaan<br />

näkökulmasta<br />

palvelumme paranevat<br />

ja niiden saatavuus<br />

helpottuu.<br />

22 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Aiheita laidasta laitaan<br />

Espoon kaupunginmuseon viikoittain järjestämissä<br />

keskusteluissa on esimerkiksi tunnistettu yhdessä vanhoja<br />

espoolaisia valokuvia sekä pohdittu 1950-luvun asumista.<br />

Etäyhteydellä pidetyt salonkikohtaamiset jatkuvat läpi kesän.<br />

kohtaaminen<br />

› Museolehtorin salongissa on järjestetty<br />

Teamsin välityksellä kaupunkilaisille merkityksellisiä<br />

kohtaamisia myös koronan<br />

poikkeusoloissa. Maaliskuun toisessa keskustelussa<br />

pohdittiin espoolaista identiteettiä.<br />

– Nuoruudessani 1970-luvun alussa ei<br />

ollut espoolaisia, vaan oli esimerkiksi tapiolalaisia,<br />

jedalaisia (Haukilahti, Gäddvik) ja<br />

granilaisia (Kauniainen, Grankulla). Suuri<br />

muutos kohti yhtä espoolaista identiteettiä<br />

tapahtui vuonna 1992, kun Kiekko-Espoo<br />

nousi liigaan, Tapiolassa koko ikänsä asunut<br />

Jari Hirkka Hirvonen muistelee.<br />

Museolehtori Tiina Hero mainitsee,<br />

että keskusteluun osallistuneiden mielestä<br />

nykyisessä espoolaisuudessa keskeistä on<br />

luonnon ja meren läheisyys sekä harrastusseurat.<br />

– Espoossa ei ole myöskään yhtä, vaan<br />

monta tasavertaista keskusta. Se koetaan<br />

yleisesti hyväksi asiaksi, hän lisää.<br />

Museolehtorin salonki jatkuu Teamsissa<br />

toistaiseksi, kesällä osin Talomuseo Glimsin<br />

sekä Saaristomuseo Pentalan voimin, mahdollisesti<br />

normaaliaikojenkin koittaessa.<br />

– Kannattaa ehdottomasti jatkaa. Tästä<br />

voi muodostua hyvä yhteisö ja foorumi,<br />

jossa voi jutella paikallisista asioista.<br />

Sellaista on kaivattu, Hirkka kannustaa.<br />

Lisätietoja:<br />

espoonkaupunginmuseo.fi › tapahtumat<br />

ja tiina.hero@espoo.fi<br />

Espoon<br />

kaupunginmuseon<br />

virtuaalikohtaamisissa<br />

keskustellaan<br />

kaupungin<br />

kulttuuriperinnöstä<br />

eri näkökulmista.<br />

Teksti Matti Välimäki<br />

Kuvat Jaakko Vuorenmaa<br />

Tiina Hero ja<br />

Jari Hirvonen<br />

kävivät<br />

keskustelua<br />

Espoon<br />

identiteetistä<br />

Museolehtorin<br />

salongissa.<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 23

helmi<br />

Uusia luonnonsuojelualueita<br />

perustetaan<br />

Espooseen lähes<br />

joka vuosi.<br />

Tällä hetkellä<br />

niitä on lähes sata,<br />

yhteensä yli 4 000<br />

hehtaaria.<br />

Teksti Mia Weckström Kuva Eemeli Sarka<br />

Vanttilan<br />

konnaportti<br />

toivottaa<br />

ulkoilijat<br />

tervetulleiksi<br />

metsään.<br />

Keskuspuiston<br />

näyttävän<br />

portin on<br />

tehnyt metalliartesaani<br />

Samuli Pohjola.<br />

24 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Luontokohteet<br />

tutuiksi<br />

KOTINURKILTA KALLIOILLE – Espoon<br />

luontokohteet -teoksen neljäs, uudistettu<br />

painos on julkaistu. Kirjasta<br />

löytyy noin kolmesataa arvokasta ja<br />

suojeltua luontokohdetta, jotka on esitelty<br />

teoksessa sanoin, kuvin ja kartoin.<br />

Uudistettuun painokseen on lisätty<br />

uusia kohteita, tarkistettu alueiden<br />

rajauksia, muokattu karttoja ja päivitetty<br />

valokuvia.<br />

Teoksessa esitellään Espoon luonnonsuojelualueet,<br />

luonnonmuistomerkit,<br />

geologiset kohteet ja vanhat<br />

perinnemaisemat. Yksi kohteista on 880<br />

hehtaarin kokoinen Espoon keskellä<br />

sijaitseva Keskuspuisto, Espoon toiseksi<br />

suurin yhtenäinen luontoalue Nuuksion<br />

kansallispuiston jälkeen.<br />

Kohteita, jotka sijaitsevat lähellä<br />

asuntoja, voi ihailla kauempaa häiritsemättä<br />

asukkaita. Lisäksi monissa luontokohteissa<br />

on herkkää kasvillisuutta,<br />

joten arimmilla alueilla liikkumista on<br />

syytä välttää ja kulkea mieluummin<br />

polkuja pitkin.<br />

Utforska<br />

naturområden<br />

DEN FJÄRDE, förnyade upplagan av<br />

boken Kotinurkilta kallioille – Espoon<br />

luontokohteet har getts ut. I boken presenteras<br />

cirka trehundra värdefulla och<br />

skyddade naturobjekt i ord, bild och på<br />

kartor. Den förnyade utgåvan innehåller<br />

nya mål, gränserna mellan områdena<br />

har kontrollerats, kartorna har bearbetats<br />

och fotografierna uppdaterats.<br />

Boken presenterar naturskyddsområden,<br />

naturminnesmärken, geologiska<br />

objekt och gamla vårdbiotoper i Esbo.<br />

Ett av naturobjekten är den 880 hektar<br />

stora Centralparken i mitten av Esbo,<br />

det näst största enhetliga naturområdet<br />

i Esbo efter Noux nationalpark.<br />

Naturobjekt som ligger nära bostäder<br />

kan man beundra på längre håll utan<br />

att störa de boende. Det finns dessutom<br />

känslig vegetation i många naturobjekt,<br />

och därför är det skäl att undvika<br />

att röra sig på de allra känsligaste<br />

områdena och hellre gå längs stigarna.<br />

Osta kirja täältä: bit.ly/luontokirja<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 25

espoolainen<br />

Moni alueen<br />

asukas on<br />

suvisaaristolainen<br />

useassa polvessa.<br />

Uusia asukkaita<br />

saaristoon muuttaa<br />

vain muutama<br />

perhekunta<br />

vuodessa.<br />

Teksti Tapio Rusanen Kuva Timo Porthan<br />

Ilta-Sanomien taannoisessa verkkokyselyssä ja<br />

erilaisten viranomaistietojen perusteella Espoon<br />

Suvisaaristo valikoitui Suomen mukavimmaksi<br />

asuinalueeksi. Erityisesti ihmisten turvallisuudentunne<br />

ja asumisväljyys olivat Suvisaariston valtteja.<br />

Merellinen helmi<br />

Omakotitaloja väljillä, merellisillä<br />

puutarhatonteilla –<br />

idylli, jossa on eletty kalastuksella,<br />

metsästyksellä ja<br />

pienimuotoisella maanviljelyllä.<br />

Sittemmin Suvisaaristo on muuttunut<br />

hissukseen – viimeinen ammattikalastajakin<br />

jäi eläkkeelle 1980-luvulla.<br />

Alue oli 1970-luvulta pitkään kaavoituksen<br />

keskeneräisyyden vuoksi<br />

rakennuskiellossa, eikä sitä myöhemminkään<br />

ole rakennettu kovin tiheästi.<br />

Metsikköiset rannat ovat hiljalleen<br />

muuttuneet huvilatonteiksi.<br />

Moni on suvisaaristolainen jo useassa<br />

polvessa. Asukkaat olivat vielä<br />

1950-luvulla kahta lukuun ottamatta<br />

ruotsinkielisiä, mutta nykyisin enää alle<br />

40 prosenttia vakituisista asukkaista<br />

puhuu ruotsia äidinkielenään.<br />

– Muutos on hidasta, ja tällaisia vanhoja<br />

asukkaita muutos vähän hirvittääkin.<br />

Punamultatalot ovat vähitellen vaihtuneet<br />

mustiin, lasisiin uudistaloihin,<br />

sanoo Stig-Olof ”Oa” Sjöberg, joka on<br />

asunut Suvisaaristossa koko ikänsä.<br />

– Onneksi on heitäkin, jotka ovat kunnostaneet<br />

sukupolvenvaihdoksen kautta<br />

viime vuosisadan taloja. Se on kulttuuriteko!<br />

Yhteishenki on Suvisaaristossa<br />

kovassa kurssissa. Alueella toimii<br />

yhdeksän rekisteröityä asukasyhdistystä.<br />

Oa Sjöbergin suku piti kyläkauppaa<br />

1920-luvulta vuoteen 2012 asti, josta<br />

lähtien Saaristokauppaa on pyörittänyt<br />

Kristina Tukiainen. Oa itse siirtyi kaupan<br />

naapuriin työskentelemään laiturirakenteita<br />

tekevään Seabergs Oy Ab:hen.<br />

Hän asuu saaressa vuonna 1910 hankitulla<br />

kalastajatilalla.<br />

– En ole täältä poiskaan päässyt,<br />

67-vuotias Oa naurahtaa.<br />

Palvelut ovat kuitenkin aika lähellä.<br />

Suvisaariston merimaisemista on lyhyt<br />

matka kaupunkimaisemiin. Esimerkiksi<br />

Matinkylään pääsee bussilla 15–20<br />

minuutissa.<br />

– Se, mitä toivoisin Suvisaaristossa<br />

tapahtuvan, olisi Bergön osayleiskaavan<br />

ratkaisu, sanoo Oa Sjöberg.<br />

Suvisaaristo /<br />

Sommaröarna<br />

• Nimi syntyi<br />

vuonna 1920, kun<br />

kylän nimeksi tuli<br />

Sommaröarna Stor-<br />

Svinön, Lill-Svinön<br />

ja Moisön tilojen<br />

yhdistyttyä.<br />

• Noin 640<br />

ympärivuotista<br />

asukasta, mutta<br />

pääosan alueen<br />

rakennuskannasta<br />

muodostavat<br />

kesämökit.<br />

• Merellinen<br />

kaupunginosa, saaristo<br />

Suomenlahteen<br />

pistävän Soukanniemen<br />

edessä.<br />

• Saaret, joihin<br />

tieyhteys: Bergö,<br />

Furuholm, Moisö,<br />

Ramsö, Skataholmen,<br />

Svartholm ja Suino<br />

(Svinö). Lisäksi<br />

saariryhmään kuuluu<br />

nelisenkymmentä<br />

saarta ilman<br />

siltayhteyttä, kuten<br />

Pentala ja Kytön<br />

linnoitussaaret.<br />

Kaavoituksen eteneminen kangertelee<br />

Bergön osayleiskaavan<br />

hyväksymistä on odoteltu<br />

Suvisaaristossa jo nelisenkymmentä<br />

vuotta. Kaava<br />

mahdollistaisi Stakauddin<br />

alueen lisärakentamisen pääosin<br />

ympärivuotista asumista<br />

varten.<br />

Helsingin hallinto-oikeus<br />

kumosi 10. syyskuuta 2020<br />

Espoon kaupunginvaltuuston<br />

päätöksen Bergön osayleiskaavan<br />

hyväksymisestä.<br />

– Sillä ajateltiin lähinnä<br />

rakennuspaikkojen saamista<br />

esimerkiksi tontinomistajien<br />

jälkeläisille, Espoon aluearkkitehti<br />

Christian Ollus kertoo.<br />

– Pallo on nyt korkeimmalla<br />

hallinto-oikeudella.<br />

ELY-keskus edellytti, että tehtäisiin<br />

asemakaava, mutta se<br />

taas edellyttäisi kunnallistekniikan<br />

rakentamista, mikä ei<br />

ole kaupungin edun mukaista.<br />

Espoon saariston kolmiosaisen<br />

osayleiskaavaehdotuksen<br />

valmistelu on sekin<br />

edelleen kesken. Suvisaaristosta<br />

se koskee Pentalan ja<br />

Stora Herrön saaria. Arkkitehti<br />

Paula Kangasperkon<br />

mukaan Espoon kaavoituspainopiste<br />

on nyt metron ja<br />

Pohjois- ja Koillis-Espoon<br />

alueiden kaavoituksessa.<br />

– Saariston kaavojen valmistuminen<br />

mennee ainakin<br />

vuoteen 2023, Kangasperko<br />

toteaa.<br />

26 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Oa Sjöberg sai Espoo-mitalin<br />

vuonna 2018, sillä hän on kunnostautunut<br />

asukkaiden viihtyvyyden<br />

lisäämisessä; kun vaimo aikoi muutama<br />

vuosi sitten lähteä retkiluistelemaan<br />

Tuusulanjärvelle saakka,<br />

alkoi Oa aurata ja ylläpitää talvisin<br />

kuuden kilometrin pituista Moisönfjärdenin<br />

lähivirkistysjäärataa.<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 27

vi i esbo<br />

En stad<br />

i staden<br />

Ett område<br />

med personliga<br />

flervåningshus<br />

i trä planeras i<br />

Mäkkylä. Skissen till<br />

illustrationen är från<br />

Mäkkylägränden.<br />

För Alberga planeras<br />

ett distinkt<br />

och igenkännligt<br />

utseende. Arbetet<br />

med förnyelsen<br />

kommer att ta<br />

flera år.<br />

Alberga har redan vuxit till ett centrum stort som en medelstor<br />

finländsk stad. Målet är att bilda en enhetlig helhet av stadsdelen<br />

som uppstått vid knutpunkten för trafiklederna.<br />

Text Tiina Parikka Bilder KonkretOy<br />

Alberga är det snabbast växande<br />

området i Esbo. På grund av sitt<br />

läge och sina utmärkta trafikförbindelser<br />

lockar det såväl<br />

företag som invånare från hela<br />

huvudstadsregionen.<br />

Kustbanan delar också upp Alberga i en<br />

södra och en norra del. Centrum, som nu<br />

ockuperats av bilar på grund av de stora trafiklederna,<br />

betjänar de 75 000 invånarna i<br />

hela Alberga-området. Det finns alltså ett<br />

skriande behov av förändring.<br />

– År 2040 bor 100 000 personer inom<br />

Alberga storområde baserat på nuvarande<br />

tillväxttakt. Esbo stadsbana och Spårjokern<br />

kommer bara att öka områdets attraktionskraft<br />

när trafikförbindelserna förbättras<br />

ytterligare, säger projektledare Mika<br />

Rantala.<br />

Alberga centrum är koncentrerat närmast<br />

runt Sello köpcentrum söder om<br />

järnvägen. I norr domineras landskapet<br />

av en asfalterad parkeringsplats. I den nya<br />

detaljplanen för den norra delen har man<br />

28 Espoon kaupungin lehti asukkaille

”<br />

De stora<br />

förändringarna<br />

i centrum skulle<br />

vara klara om<br />

cirka tio år.<br />

gjort ett utkast till bostadshus och kontorslokaler<br />

samt ett hotell. I den södra delen<br />

kommer affärsytan i Sello att utvidgas liksom<br />

också parkeringskapaciteten.<br />

Eftersom det är fråga om stora strukturella<br />

förändringar torde det bli ett långsiktigt<br />

projekt. Rantala bedömer att de stora<br />

förändringarna i centrum skulle vara klara<br />

om cirka tio år.<br />

Särpräglade områden. Till stadsdelen<br />

Alberga räknas Södra och Norra Alberga,<br />

Mäkkylä och Bergans. Varje område har<br />

sitt specifika utseende. Området Bergans,<br />

byggt på 1970-talet, representerar elementbygge<br />

som är typiskt för tiden i fråga. Det<br />

nya, snabbväxande området Vermonniitty,<br />

som räknas till Bergans, skiljer sig från detta<br />

genom sina ljust färgade, höga hus.<br />

Den intilliggande Boställsbacken kännetecknas<br />

av gråtonade tegelhus.<br />

Norra Alberga byggdes huvudsakligen på<br />

1980-talet och kännetecknas av en enhetlig,<br />

småskalig arkitektur i rödtegel.<br />

Södra Alberga däremot har byggts först<br />

under detta årtusende, och har fått sitt lätt<br />

igenkännliga utseende av varierande färger.<br />

Södra Albergas sydspets, Säteri, kompletteras<br />

med bostadsområdet Säteribergskanten<br />

som byggs längs med Spårjokern.<br />

Från park till park. Alberga är mer än bara<br />

en koncentration av trafikleder. Området är<br />

känt för sina goda sportfaciliteter.<br />

– Två golfbanor, flera ridstall, Vermo,<br />

högborg för travsporten i Finland samt den<br />

största idrottsparken i Esbo, säger Rantala.<br />

Friidrottshallen, som kommer att byggas<br />

i anslutning till sportcentret, kommer att<br />

tillföra en extra dimension till de redan goda<br />

tränings- och tävlingsförhållandena.<br />

Arkitektbyrån HARC<br />

Kameleonten ska<br />

stå klar om två år<br />

Projektledare Patrik Gustafsson kan dra en lättnadens suck.<br />

Planeringen av idrottshallen Kameleonten har försenats<br />

flera gånger, men den 20 april tog projektet ett stort steg<br />

framåt när lånegarantierna för bygget undertecknades.<br />

Text Sebastian Dahlström<br />

DET ÄR VERKLIGT goda nyheter! Nu<br />

känns det lättare att andas igen,<br />

säger projektledare Patrik Gustafsson.<br />

Redan tidigare har det varit klart<br />

att Esbo stad ska gå i borgen för<br />

ett lån på drygt 25 miljoner euro<br />

för finansiering av idrottshallen<br />

Kameleonten.<br />

– Men de formella besluten har<br />

dragit ut på tiden. Projektet har stått<br />

stilla medan vi väntat på pengarna,<br />

säger Gustafsson.<br />

Byggnadslov nästa. Nu när lånegarantierna<br />

är undertecknade kan<br />

arbetet köra igång igen. Nästa steg är<br />

att lämna in ansökan om byggnadslov,<br />

sedan konkurrensutsätta bygget,<br />

varefter man kan börja bygga.<br />

– Ännu är vi inte i mål, men räknar<br />

med att kunna gjuta grunden i höst.<br />

Idrottshallen Kameleonten som<br />

byggs bredvid Alberga stadion måste<br />

stå klar senast sommaren 2023, inför<br />

U23-EM i friidrott.<br />

– Esbo har ansökt om att stå värd<br />

för tävlingarna. Då behövs stödjande<br />

faciliteter som håller internationell<br />

standard, säger Gustafsson.<br />

När Kameleonten står klar kommer Alberga idrottspark att<br />

vara ett av Finlands mångsidigaste idrottscentrum.<br />

I Kameleonten ska fyra bollplaner,<br />

en sal för redskapsgymnastik och en<br />

200 meters löpbana få plats.<br />

Kameleonten som ursprungligen<br />

beräknats att kosta drygt 26 miljoner<br />

euro såg plötsligt ut att bli rejält<br />

dyrare. Det här efter att det visade<br />

sig att tidigare kostnadskalkyler inte<br />

höll streck.<br />

Ursprungligen var hallen tänkt att<br />

bli Z-formad med en mångfald hörn,<br />

men nya ritningar ger den formen av<br />

ett enklare L.<br />

– Lösningen blev att skära<br />

ner antalet kvadratmeter.<br />

Idrottsutrymmena består men de<br />

sociala utrymmena blir mindre,<br />

säger Gustafsson.<br />

Bakom hallbygget står ungdomsföreningen<br />

Logen i Gröndal UF.<br />

Patrik Gustafsson säger att idén till<br />

hallen föddes ur ungdomsföreningens<br />

vilja att förnya sig.<br />

– Traditionella ungdomsföreningar<br />

har delvis spelat ut sin roll.<br />

Genom att sälja föreningens nuvarande<br />

tomt, och ersätta den med<br />

Kameleonten, kan vi förnya oss och<br />

skapa möjligheter för traktens ungdomar<br />

att utöva idrott.<br />

29

me<br />

Pyöräilijän Espoo<br />

Espoossa<br />

on yli sata<br />

kaupunkipyöräasemaa,<br />

joilta<br />

saa pyörän<br />

käyttöönsä<br />

keväästä<br />

syksyyn.<br />

Espoossa on<br />

yhteensä lähes<br />

600 kilometriä<br />

pyöräilyreittejä.<br />

Visit Espoon<br />

teemalliset pyöräilyreitit<br />

palvelevat niin<br />

kaupunkilaisia kuin<br />

turistejakin.<br />

Kulttuuri<br />

7,2 km<br />

Tapiolasta Otaniemen<br />

kautta Keilaniemeen.<br />

Paluumatkalla<br />

voi poiketa Kino<br />

Tapiolaan ja tutustua<br />

Tapiolan kirkkoon.<br />

Meri<br />

9 km<br />

Turvallinen koko<br />

perheen reitti kauniissa<br />

rantamaisemissa.<br />

Haukilahdesta ja<br />

Mellsteninrannasta<br />

voi hypätä reittiveneen<br />

kyytiin.<br />

Luonto<br />

17,5 km<br />

Bembölen kahvituvalta<br />

lähtevä reitti tarjoaa<br />

nähtävyyksiä ja ihania<br />

taukopaikkoja. Matkan<br />

varrella voi kahvitella,<br />

paistaa makkaraa tai<br />

pulahtaa uimaan.<br />

Kunto<br />

53 km<br />

Kuninkaantietä ja<br />

Rantaraittia pitkin.<br />

Täällä voi ottaa<br />

mittaa itsestään tai<br />

tehdä osan reitistä<br />

maisemista ja<br />

nähtävyyksistä nauttien.<br />

Goes Helsinki<br />

20 km<br />

Merellinen reitti<br />

Espoosta Helsinkiin<br />

ja takaisin hyviä<br />

pyöräteitä pitkin.<br />

Ristikko<br />

Oikein<br />

vastanneiden<br />

kesken arvotaan<br />

kirjapalkintoja.<br />

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja lähetä kirjaimista syntynyt vastaus<br />

31.7.<strong>2021</strong> mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.<br />

30 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Espoon viiden suurimman<br />

jalkapalloseuran tuottamat<br />

taloudelliset hyödyt ovat yli<br />

20 miljoonaa euroa. Saman<br />

verran saadaan säästöjä<br />

terveyskustannuksista<br />

ja lisäksi syntyy yhteiskunnallisia<br />

hyötyjä yli<br />

8,5 miljoonan euron edestä.<br />

Luvut perustuvat EUFA:n<br />

tekemään mallinnukseen<br />

jalkapallon hyödyistä.<br />

Arvokasta toimintaa<br />

Seuratoiminnan yksilölle ja yhteiskunnalle tuottamat hyödyt<br />

ovat sekä terveydellisiä, taloudellisia että sosiaalisia.<br />

Espoolaisten urheiluseurojen järjestämänä<br />

tehdään vuosittain 5–6 miljoonaa liikuntasuoritetta.<br />

Ennen koronapandemiaa<br />

liikuntaseuroihin kuului 45 000 jäsentä.<br />

Muun muassa espoolaisista lapsista yli<br />

puolet ovat mukana jossakin urheiluseuratoiminnassa.<br />

– Kaupungin näkövinkkelistä tällä toiminnalla on<br />

valtavan suuri merkitys, liikunta- ja nuorisopalvelujen<br />

johtaja Martti Merra sanoo.<br />

Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomat.<br />

Eikä vain fyysisen terveyden, vaan seuratoiminnassa<br />

mukanaolo tarjoaa myös tukea, yhteenkuuluvuuden<br />

tunnetta ja parhaimmillaan valaa itseluottamusta<br />

onnistumisten kautta.<br />

– On kuitenkin vaikea todentaa, kuinka iso rooli<br />

harrastuksella on, mutta esimerkiksi omalla kohdallani<br />

se auttoi minua kasvamaan syrjäänvetäytyvästä<br />

nuoresta yhteiskuntakelpoiseksi aikuiseksi, Merra<br />

tuumaa.<br />

Kaikella seuratoiminnalla on sama vaikutus.<br />

Liikunta on tässä kuitenkin edelläkävijä. Espoon<br />

liikuntapalvelujen ja seurojen yhteistyössä luotu<br />

”Suomi-malli” antaa kaikille nuorille mahdollisuuden<br />

päästä sisään harrastusputkeen.<br />

– Harrastuskustannukset ovat monelle perheelle<br />

kynnyskysymys. Espoon lapsista ja nuorista viidennes<br />

jäisi harrastusten ulkopuolelle, ellei meillä olisi<br />

maksutonta harrastuspolkua, Merra kertoo.<br />

Maksuttomia tai hyvin edullisia harrastusryhmiä<br />

on yhteensä 150.<br />

– Seurat järjestävät toiminnan ja kaupunki maksaa<br />

kulut. Meillä on motto, että kaikilla on oikeus<br />

olla mahdollisuus, Merra uskoo.<br />

Kaupunki myös tukee seuratoimijoita osoittamalla<br />

niiden käyttöön tiloja nimellisellä korvauksella<br />

ja jakamalla seuroille erilaisia tukia 3,5 miljoonan<br />

euron edestä vuosittain.<br />

Hyötyjä on vaikea mitata. Jalkapallon parissa<br />

on kuitenkin tehty mallinnusta, jolla lajiin sijoitetun<br />

pääoman tuomaa sosiaalista tuottoa on pyritty<br />

mittaamaan. UEFA SROI -mallinnuksessa (Social<br />

Return on Investment) on ollut mukana jalkapalloseuroja<br />

12 Euroopan maasta, myös Espoon<br />

viisi suurinta jalkapalloseuraa. FC Honka, Espoon<br />

Palloseura, Leppävaaran Pallo, FC Espoo, Etelä-<br />

Espoon Pallo ja Kasiysi liikuttavat viikkotasolla<br />

yhteensä yli 5 000 lasta sekä nuorta ja toimintaan on<br />

kiinnittynyt lähes 1 200 eri-ikäistä vapaaehtoista.<br />

Espoon jalkapalloseurojen yhteiskunnalle tuottama<br />

kokonaishyöty on UEFA SROI -mallin mukaisesti<br />

lähes 50 miljoonaa euroa vuodessa.<br />

yhdessä<br />

Espoossa<br />

toimii yli 300<br />

liikuntaseuraa<br />

noin 90 eri lajin<br />

parissa.<br />

Teksti Tiina Parikka Kuva FC Honka<br />

Espoon kaupungin lehti asukkaille 31

ONKO JO SINUN<br />

KORONAROKOTUSVUOROSI?<br />

espoo.fi/koronarokotus<br />

Koronarokotukset ovat<br />

Espoossa hyvässä vauhdissa.<br />

Suosittelemme rokotteen<br />

ottamista jokaiselle.<br />

Koronarokotukset auttavat<br />

meitä matkalla normaalimpaan<br />

elämään ja toistemme luokse.<br />

Koronarokotteet tarjoavat<br />

suojaa koronavirustaudilta ja<br />

sen oireilta. Rokottautumalla<br />

jokainen voi suojata paitsi<br />

itseään, myös muita, ja siksi<br />

päätökselläsi ottaa rokote on<br />

merkitystä. Koronaepidemia<br />

on ohi vasta kun suurin osa<br />

väestöstä on rokotettu.<br />

Jokainen kuntalainen saa<br />

halutessaan rokotuksen<br />

omalla vuorollaan. Rokotus on<br />

ilmainen.<br />

Löydät tietoa rokotusvuoroista<br />

ja rokotusten etenemisestä,<br />

ikäryhmistä ja<br />

rokotteista verkkosivulta<br />

espoo.fi/koronarokotus.<br />

ÄR DET DIN TUR<br />

ATT BLI VACCINERAD?<br />

esbo.fi/coronavaccinering<br />

Coronavaccineringarna är i god<br />

fart i Esbo. Vi rekommenderar<br />

att alla tar vaccinet.<br />

Coronavaccineringarna hjälper<br />

oss på vägen mot ett mer<br />

normalt liv och att komma<br />

närmare varandra.<br />

Vaccinet skyddar mot<br />

coronavirussjukdomen och<br />

dess symtom. Genom att<br />

vaccinera dig kan du skydda<br />

dig själv, men också andra,<br />

och därför har ditt beslut<br />

att ta vaccinet betydelse.<br />

Coronaepidemin är över<br />

först när största delen av<br />

befolkningen har vaccinerats.<br />

Alla som vill får vaccinet när<br />

de står i tur. Vaccinet och<br />

vaccineringen är gratis.<br />

Mer information om<br />

vaccineringsturerna, hur<br />

vaccineringen framskrider,<br />

åldersgrupperna och<br />

vaccinen finns på adressen<br />

esbo.fi/coronavaccinering.<br />

Information in English:<br />

yumpu.com/en/espoolehti

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!