Hausjärveläinen 01/2021

HAUSJÄRVELÄINEN
Hausjärven kokoomus
TOUKOKUU 2021
Toimiva arki
TULEVAISUUDEN HAUSJÄRVI on vetovoimainen ja viihtyisä kunta, jossa
hyvä opetus luo sydämen sivistystä, toimivat palvelut helpottavat arkea,
yrittäjyys luo työtä ja toimeentuloa. Sivu 8
Millainen on
tulevaisuuden
Hausjärvi?
Tutustu tulevaisuuden Hausjärven
rakentajiin ja heidän
ajatuksiinsa. S i v u6 – 7
Hausjärven
harmaat
pantterit -
onko meidät
unohdettu?
Harmaiksi panttereiksi alettiin
alun perin kutsua Pohjois-Amerikassa
jo eläköityneitä, mutta sosiaalisesti
aktiivisia, liikunnallisia ja
matkustelevia ihmisiä. Harmaat
pantterit ovat siellä edelleenkin
työmarkkinoilla, ja kuluttajina yhtä
merkittävä voimavara kuin nuoret
leijonatkin. Sivu 4
Tunnetko
Alfred
Kordelinin?
Kuka oli Suomen rikkaimmaksikin
mieheksi kutsuttu
Mommilan kartanossa asunut
Alfred Kordelin? Sivu 8

2 Hausjärven Kokoomus Hausjärveläinen
Hausjärveläinen, toukokuu 2021 (1 / 2)
Julkaisija: Hausjärven Kokoomus Ry
Päätoimittaja: Jarkko Stråhle
Valtuuston puheenjohtajan
terveiset
Kyösti Arovuori
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Valtuustokausi päättyy pian kuntavaalien jälkeen.
Nykyinen valtuusto kokoontuu viimeisen
kerran juhannusviikolla toteamaan 13.6.
pidettävien kuntavaalien vaalituloksen Hausjärvellä.
Uusi valtuusto aloittaa työnsä jo heti
elokuussa.
Kulunut valtuustokausi on etenkin jälkikäteen
ajatellen mennyt nopeasti. Valtuustokauteen
on mahtunut kaikenlaista. Valtuuston puheenjohtajan
näkökulmasta kausi on sujunut
hyvin.
Valtuuston kokoukset ovat sujuneet hyvin,
puheenvuorot ovat olleet asioihin keskittyviä
ja tunnelma sopivan rento. Sosiaalisen median
ja kapakkakeskustelujen pohjalta saattaa
joskus syntyä sellainen vaikutelma, että päätöksenteon
ilmapiiri on ikävä. Valtuuston kokouksissa
ei tälläkään kaudella ole turhia kiristelty.
Kokoomuksen valtuustoryhmässä on ollut
hieno toimia. Valtuutetut ja tarvittaessa varavaltuutetut
ovat olleet aktiivisesti paikalla ja
osallistuneet tekemiseen koko kauden ajan.
Sitoutumisesta ja innokkuudesta kertoo sekin,
että kaikki ryhmän valtuutetut ovat kuntavaaleissa
ehdolla.
Varmaa on, että vaalien
jälkeen Hausjärven
kunnanvaltuustossa on
29 valtuutettu, joiden
hommaa on tehdä
päätöksiä kaikkien
kuntalaisten puolesta.
Oman ryhmän lisäksi yhteistyö on sujunut
myös muiden valtuutettujen ja ryhmien kanssa.
Yhteistyö tarkoittaa puhelinkeskusteluja,
sähköposteja ja muita yhteydenottoja asiasta
ja asian vierestä. Hyvät keskustelut ja niistä
syntyvät uudet ideat ovat luottamustoimien
parasta antia.
Puheenjohtajan näkökulmasta valtuuston
tai ainakin lautakuntien kokoonpanossa
oli ehkä poikkeuksellisen paljon vaihtuvuutta
vaalikauden aikana. Aktiivisesti oman
kunnan päätöksentekoon lähteneitä henkilöitä
muutti pois tai joutui muista perustelluista
syistä luopumaan kauden aikana. Tämä
kuuluu luottamustoimien luonteeseen. Neljä
vuottakin voi olla pitkä rupeama, jos elämäntilanne
muuttuu perusteellisesti.
Vaalit muuttavat valtuuston kokoonpanoa
varmuudella. Osa nyt istuvista valtuutetuista
ei lähtenyt enää ehdolle. Sekä puolueiden
että ehdokkaiden vaalimenestys vaihtelee,
eikä varmaa vaalimenestystä ole olemassakaan.
Tämä on hieno juttu. Demokratiassa
äänet ratkaisevat ja vapaissa vaaleissa jokainen
saa äänestää, kuten tahtoo.
Varmaa on, että vaalien jälkeen Hausjärven
kunnanvaltuustossa on 29 valtuutettu, joiden
hommaa on tehdä päätöksiä kaikkien kuntalaisten
puolesta. Itse tietenkin toivon, että
mahdollisimman moni näistä valtuutetuista
löytyy Hausjärven kokoomuksen hienolta
ehdokaslistalta. Samalla tiedän, että kaikkien
puolueiden listalla on erinomaisia ehdokkaita,
jotka ansaitsevat vaaleissa menestystä.
Tsemppiä vaaleihin!
Miksi sydän on
oikealla?
Kun Kokoomus lanseerasi kuntavaalien sloganiksi ”Sydän
on oikealla”, oli tuo monelle kansalaiselle hämmästyksen,
naurun ja ihmetyksen aihe. Anatomisestihan sydän
on vasemmalla. Mitä tuolla sloganilla tarkoitetaan?
Jarkko Stråhle
Hausjärven Kokoomus ry:n puheenjohtaja
Kun kuntapäättäjän
sydän on oikealla, hän
huolehtii kuntalaisten
palveluista vastuullisesti
ja suomalaisen
yhteiskunnan arvoja
vaalien.
Jokainen länsimainen yhteiskunta rakentuu
enemmän tai vähemmän oikeistolaisten arvojen
pohjalle: vapaa markkinatalous, sivistyksen
arvostus, yksilön vapaus, isänmaallisuus
ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Näiden arvojen
päälle myös suomalainen yhteiskunta on
rakennettu. Sloganissa mainittu sydän puolestaan
tarkoittaa sitä, että oikeistolaisten arvojen
päälle rakennetun yhteiskunnan avulla me
voimme huolehtia suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta:
terveydenhuollosta, opetuksesta,
vanhustenhuollosta ja varhaiskasvatuksesta.
Lisäksi voimme kantaa vastuun avun
tarpeessa olevista yhteiskunnan eri tukiverkkojen
avulla ja huolehtia luonnosta sekä ympäristöstä
sitä kunnioittaen. Kun sydän on oikealla,
niin voimme vastuullista taloutta vaalimalla
huolehtia kaikista ihmisistä vauvasta
vaariin.
Mitä tämä tarkoittaa kuntatasolla ja miksi
kuntavaaleissa tulisi äänestää ehdokasta, jonka
sydän on oikealla? Kun kuntapäättäjän sydän
on oikealla, hän huolehtii kuntalaisten palveluista
vastuullisesti ja suomalaisen yhteiskunnan
arvoja vaalien. Hän ottaa huomioon
myös heikommassa asemassa olevat ja mahdollistaa
kuntalaisten hyvinvoinnin. Hän kannustaa
kaikenikäisiä liikkumaan ja pitämään
huolta omasta terveydestä. Hän tukee ja kannustaa
yrittäjyyteen, yrittelijäisyyteen, uuden
innovointiin ja työpaikkojen luomiseen. Hän
haluaa varmistaa laadukkaan opetuksen ja varhaiskasvatuksen.
Hän vaatii että opettajilla on
edellytykset opettaa sekä oppilailla edellytykset
oppia ilman pelkoa tulla kiusatuksi tai syrjityksi.
Hän toivoo, että kuntalaiset käyttävät
yksilön vapauttaan olemalla aktiivisia ja osallistuvia
kuntalaisia. Hän haluaa vaalia tervettä
kuntataloutta, sillä ilman sitä kunta ei voi tuottaa
palveluitaan. Hän tekee avoimesti ja avarakatseisesti
yhteistyötä yli kylä-, kunta- ja puoluerajojen.
Siksi sydän on oikealla!
SYDAN ON
OIKEALLA.
Miltä Hausjärven talous ja tulevaisuus näyttää?
Päivi Jokinen
Tarkastuslautakunnan jäsen
Tarkastuslautakunta vastaa
kuntalain 121 ja 125 §:n nojalla
kunnan hallinnon ja talouden
tarkastuksen järjestämisestä
sekä tarkastusta koskevien
asioiden valmistelusta. Lautakunnan
tehtävänä on mm.
arvioida valtuuston asettamien
toiminnallisten ja taloudellisten
tavoitteiden toteutumista
kunnassa ja kuntakonsernissa.
Olen lautakunnan jäsenenä
saanut tutustua eri toimielinten
toimintaan ja päätöksentekoon
kuulemalla vastuuhenkilöitä.
Kunakin vuotena olemme
muiden asioiden ohella käsitelleet
myös tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen, joissa
on hyödynnetty tilintarkastajan
tekemiä huomioita ja raportointia.
Hausjärven kunnan ylijäämä
vuodelta 2020 oli noin 3
milj. €. Korona-avustusta kunta
sai 2,1 milj. €. Kunnan täytyy
kuitenkin kääntää katse tuleviin
vuosiin, joissa haasteita
riittää, eikä tuudittautua nyt
olevaan hyvään olotilaan!
Kunta on viime vuosina investoinut
varsin paljon, joista
Ryttylän kouluhanke vuonna
2020 oli suurin, nettokustannuksiltaan
noin 7 milj.€. Lainaa
per kuntalainen on kertynyt
noin 3270 €. Haasteena tulevina
vuosina on, jos sote-uudistus
toteutuu ja kunnat joutuvat
laskemaan veroprosenttia
13,26 prosenttiyksikköä. Miten
silloin selvitään lainakannasta,
joka ei vähene, vaikka menot
vähenisivätkin.
Investointien kasvu merkitsee
lainamäärän kasvua
tulevina vuosina. Vuosien
2021 – 2023 isoimmat investoinnit
liittyvät Oitin alakoulun
uudisrakennukseen, kaavateihin
ja kevyenliikenteenväyliin.
Lisäksi Kanta-Hämeen
Kunnan täytyy
kääntää katse
tuleviin vuosiin,
joissa haasteita
riittää, eikä
tuudittautua
nykytilaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
on hyväksynyt Assi-sairaalainvestoinnin.
Vuosi 2020 oli ollut poikkeuksellinen
koronavuosi, joka
on vaikuttanut monella tavoin
toimintaan ja toimintatapoihin.
Toivottavasti on myös opittu
jotain ja pystytty miettimään ja
kehittämään uusia toimintatapoja.
Huoli on ollut henkilöstön
jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa.
Sairaspoissaoloja
on ollut 22,5 % enemmän edelliseen
vuoteen verrattuna.
Mainostamme elinvoimaista
kuntaa. Haasteemme on väestönkehitys,
joka on ollut viime
vuosina negatiivinen. Hausjärven
kunnan väkiluku oli vuoden
2020 lopussa 8 176 asukasta.
Mitä meidän tulee tehdä,
jotta olisimme kuntana houkutteleva?
Mahdollisuuksia on,
sillä olemmehan sijainniltamme
aivan keskeisellä paikalla!
Meidän on hyvä muistaa, että
olemme yksilöitä vauvasta
vaariin ja tarpeet sen mukaisia,
kun mietimme palveluiden
tarpeita ja kattavuutta. Tarkalla
talouden pidolla pystymme
jatkossa takaamaan palveluiden
tuottamisen ja hyvinvoinnin
nykyisille ja uusille kuntalaisille.

toukokuu / 2021
3
Hausjärven sivistyslautakunta
mahdollistaa
Marko Ruottu
sivistyslautakunnan puheenjohtaja
Hausjärven sivistyslautakunnan vastuualue
on varsin laaja, sisältäen muun muassa
opetuksen, varhaiskasvatuksen, liikunta-
ja nuorisotoimen sekä kirjastotoimen.
Kunnanvaltuusto asettaa vuosittain tavoitteet
ja määrittää budjetin kullekin toimialan
palvelulle. Lautakunta vastaa palvelujen
ajanmukaisesta sekä kustannus- ja arvopohjaisesta
toteuttamisesta.
Sivistystoimi on henkilöstöltään Hausjärven
kunnan suurin ja taloudeltaan toiseksi
suurin toimiala heti perusturvan jälkeen.
Sivistystoimi työllistää lähes 170
henkilöä ja vuosittainen budjetti on noin 15
miljoonaa euroa. Budjetista valtaosa kohdistuu
peruskoulutukseen sekä varhaiskasvatukseen.
Lautakunnan kautta kulkevien asioiden
kirjo on suuri, olemme esimerkiksi kilpailuttaneet
koulukuljetukset ja määrittäneet
liikuntapaikkojen vuokrahinnat. Kun
Ryttylään rakennettiin uusi koulu, lautakunta
oli mukana koulun suunnittelussa ja
päätti sen kalustohankinnoista. Yhtä lailla
olemme kuluvalla kaudella valinneet niin
kansalaisopiston kuin yläkoulun- ja lukion
rehtorin sekä kirjaston johtajan. Vuosittain
lautakunta hyväksyy muun muassa
koulujen laatimat työsuunnitelmat, joissa
määritellään kunkin koulun ryhmäkoot,
resurssit sekä keinot, joilla asetettuihin tavoitteisiin
päästään. Koulujen opetussuunnitelmat
määrittelevät tarkemmin mitä ja
millä tavoin koulussa opetetaan.
Syksyllä 2021 lukiossamme voi ensimmäistä
kertaa aloittaa opinnot kolmoistutkinnon
suorittamiseksi. Tutkinto koostuu
lukion päättötodistuksesta, ylioppilastutkinnosta
ja ammatillisesta perustutkinnosta.
Koulutus, joka toteutetaan yhteistyössä
koulutuskeskus Salpauksen ja Koskisen
Oy:n kanssa, on laatuaan ensimmäinen
Suomessa. Aiemmat ammatti- ja ylioppilastutkinnon
yhdistelmät ovat kaksoistutkintoja,
niissä pääasiallinen opiskelu tapahtuu
ammattiopistossa ja lukiot tuottavat
ylioppilastutkintoon vaadittavat opinnot.
Kolmoistutkinnossa pääasiallinen
opiskelu tapahtuu lukiossa, jolloin sitoutuminen
myös ylioppilastutkintoon tullee
olemaan parempi kuin kaksoistutkinnossa.
Myös Covid 19 -pandemia on näkynyt
lautakunnan työtavoissa sekä päätöksissä.
Kokouksia on toteutettu sähköisesti tietoverkon
kautta ja olemme joutuneet määräämään
koulut ajoittain etäopetukseen
tautitilanteen niin vaatiessa.
Kolumni / Timo Heinonen
Kuntavaalit ovat
jälleen ovella
Kesäkuun 13. päivänä Suomen
jokaiseen kuntaan valitaan uusi
kunnanvaltuusto. Valittavalla
valtuustolla on edessään tärkeät
neljä vuotta. Sen kokouksissa nimittäin
päätetään niistä meidän
jokaisen arjen isoimmista ja pienemmistäkin
yhteisistä asioista.
Uudet kuntapäättäjät ovat
todellakin paljon vartijoina
Syksyllä 2021 lukiossamme voi ensimmäistä kertaa aloittaa opinnot
kolmoistutkinnon suorittamiseksi.
Tiesitkö tämän Hausjärvestä?
8176
Asukasta 31.12.2020
Majava antoi nimen pitäjälle
Haus-alkuiset paikannimet
ovat peräisin majavasta
saatavasta haustalääkeaineesta.
Hausta (Hausta, Hauste) on majavan sukurauhasista
saatavaa eritettä, jolla uskottiin
olevan maagisia parantavia voimia.
Sitä käytettiin lääkeaineena mm. kihtiin,
riisitautiin, hammassärkyyn, verisuonitauteihin
ja erilaisiin myrkytystiloihin.
2381
Perhettä 31.12.2019
Asutusta jo kivikaudella
867
Kesämökkiä 31.12.2017
Hausjärven kunta on
perustettu vuonna 1868.
Asutus Hausjärvellä on tosin huomattavasti
vanhempaa. Salpausselän alueella
on todistettavasti ollut asutusta jo ns.
kampakeraamisella kaudella.
Hausjärven nimi esiintyy asiakirjoissa
ensi kerran 1543, jolloin se tarkoitti vain
järvennimeä. Nimi laajeni tarkoittamaan
myös vuonna 1611 perustettua kappeliseurakuntaa
ja sittemmin kuntaa.
2123
Työpaikkaa 31.12.2017
Suomen vanhimmat koulut
Eskon koulu oli Suomen
ensimmäinen yleinen
kansakoulu
Suomen vanhin yleinen kansakoulu on
1856 perustettu Eskon koulu Erkylässä.
Hausjärven Kirkonkylän koulu on pisimpään
yhtäjaksoisesti toiminut koulu Suomessa.
Se aloitti toimintansa 1866 ja ehti
toimia yhtäjaksoisesti 144 vuoden ajan,
ennen kuin lopetti toimintansa 2010.
Voisi sanoa, että uudet kuntapäättäjät ovat todellakin
paljon vartijoina. Heidän vastuullaan on mm. se, että
vanhuksille on jatkossakin riittävästi hoito- ja hoivapaikkoja
Hausjärvellä ja se, että tekeviä käsiä on riittämiin
hoivassa. Heidän vastuullaan on myös se, että
hausjärveläiset koululaiset saavat hyvää opetusta jokaisena
koulupäivänä ja se, että he voivat käydä koulua
myös hyvää ja puhdasta sisäilmaan hengitellen. Ja kyllä
totta on sekin, että myös sujuva arki on kuntapäättäjien
pöydällä ainakin esimerkiksi koululaisten kuljetusten,
taloa rakentavien luvitusten ja hyvien peruspalveluidenkin
osalta.
Oma yhteydenpitoni Riihimäen seudun kuntapäättäjien
kanssa on ollut mutkatonta ja sujuvaa. Tämän tuloksena
mm. Hausjärven kokoomuslaisten kuntapäättäjien
esityksistä saimme rahoituksen muutama vuosi
sitten Hausjärven ja Riihimäen välisen Selänojantien
peruskorjaukseen ja kelirikkorahoitusta Puujaantielle.
Nämä tie- ja liikennehankkeet eivät sinänsä tunne hallitus-oppositio-rajoja
eikä myöskään usein puoluerajojakaan
ja nytkin on ollut mukana huomata miten yhteisiä
hankkeita olemme saaneet eteenpäin tälläkin vaalikaudella.
Hausjärvelläkin kuokka on maassa jälleen.
Myös yhteydenottoja on tullut teidän suunnalta ylipuoluerajojen
ja lupasin viimeksi viedä eteenpäin esitystä
Kalliontien (13811) peruskorjaamiseksi. Ja kyllähän
näitä luvattoman huonoon kuntoon päässeitä valtionteitä
meillä riittää.
Yhteistyöstä kuntapäättäjien ja eduskunnan ja meidän
Valtion Liikuntaneuvoston jäsenten välillä voisi
vielä loppuun mainita myös liikuntarakentamisen valtiotuet.
Niissäkin Hausjärvi on pärjännyt ihan kelpo hyvin.
Ja minusta ei sekään jää kiinni, että ei pärjäisi hyvin
jatkossakin.
Sillä on siis väliä ketä kunnanvaltuustoihin valitaan.
Tutkailin tuossa Hausjärven Kokoomuksen ehdokaslistaa
ja siinähän tuli ihan valinnanvaikeutta. Mainion porukan
on kokoomuslaiset taas kokoon saaneet ja olen
iloinen, että hyvä kokoomushenki vetää porukkaa yhteen.
Muistakaa siis äänestää ja minuunkin saa olla aina
yhteydessä – vaalien välissäkin.
Timo Heinonen,
kansanedustaja ja
kuntapäättäjä itsekin
Lähde: Hausjärven kunnan verkkosivut

4 Hausjärven Kokoomus Hausjärveläinen
Uudistetaan sotea ihmisten
palvelut edellä
Eduskunnan käsittelyssä oleva sote-paketti toisi toteutuessaan
mukanaan pelkän hallinnon uudistuksen. Palveluiden
toimivuuden parantaminen on erillisen suppean ohjelman
varassa. Kansalaisen näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että
sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kuten hoitoon ja hoivaan
pääsyn oikea-aikaisuus ja palveluiden saatavuus, eivät
ohjaa toimia. Hallituksen aikataulu on tiukka; jo kesäkuussa
pitäisi historiallisen suuri lakipaketti olla ulos eduskunnasta.
Siinä kiireessä vaihtoehtojen pohdinnalle ei jää aikaa.
Aino Närkki
Sote-asiantuntija, Riihimäki
Hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa
annettiin noin
800 lausuntoa. Kuntien ja erilaisten
sidosryhmien palaute
oli osin murskaavan kriittistä.
Esimerkiksi Kuntaliitto toteaa,
että esityksen ongelmat
aikataulun ja kuntien erityispiirteiden
huomioimisen osalta
ovat merkittäviä. Mahdollisuus
sopia työnjaosta kuntien
ja hyvinvointialueiden välillä
puuttuu, eikä kuntien ja hyvinvointialueiden
yhteistyön varmistamiseen
liittyviä muutosvaatimuksia
ole kuultu. Lainsäädännön
arviointineuvoston
lausunnossa puolestaan todetaan,
että esityksen vaikutusarviointiin
liittyy poikkeuksellisen
paljon epävarmuutta.
Esitysluonnoksessa ei ole tuotu
esiin uudistuksen vaikutuksia
terveys- ja sosiaalipalvelujen
menoihin tai julkisen talouden
kestävyyteen.
Vaihtoehtoja on
pohdittava
Jo tehdyt ratkaisut ovat osoittaneet,
että sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta
ja erikoissairaanhoidosta
voidaan sopia
vapaaehtoisesti kuntien kesken.
Kyse ei ole vaihtoehtojen
puutteesta. Esimerkiksi Kuntaliitto
esittää, että eteneminen
olisi mahdollista kunta- ja kuntayhtymäpohjaisesti
lainsäädäntöä
ja rahoitusjärjestelmää
kehittäen. Valtion ohjaus tulisi
pitää vain välttämättömällä
tasolla ja erillistä uutta hallinnonporrasta
ei tarvita. Näinhän
suuri osa Suomea on jo toiminut,
sillä laaja joukko kansalaisia
saa tälläkin hetkellä palvelunsa
alueellisten organisaatioiden
kautta. Nämä ratkaisut
ovat osoittaneet, että sosiaalipalveluista,
perusterveydenhuollosta
ja erikoissairaanhoidosta
voidaan sopia vapaaehtoisesti
kuntien kesken. Tärkeää
on, että toiminnallinen integraatio
varmistetaan, hoitoa
ja hoivaa annetaan oikea-aikaisesti
oikeassa paikassa ja että
käytettävissä olevia julkisia
ja yksityisiä resursseja käytetään
tehokkaasti alueelliset erityispiirteet
huomioiden. Meillä
on jo nyt hoito- ja hoiva-alalla
huutava työvoimapula ja se tulee
ottaa vakavasti huomioon.
Yksityisten palveluiden käytölle
asetetaan lakiesityksessä
merkittäviä rajoituksia. Kokemukset
osoittavat, että rajoitukset
ovat veronmaksajien ja
asiakkaiden näkökulmasta tarpeettomia
ja epätarkoituksenmukaisia.
Esityksessä muutoksia
perustellaan perustuslain
vaatimuksilla, vaikka perustuslakia
ei olla muuttamassa
mihinkään.
Parannetaan huonosti
toimivaa, mutta ei rikota
jo toimivaa
Uudistamisesta sinänsä ei
ole erimielisyyttä. Kysyttävä
kuitenkin on, rikkooko tämä
esitys enemmän kuin rakentaa.
Monet asiantuntijat varoittavat
raskaan julkisen palvelurakenteen
yhdistämisestä heikkenevään
julkiseen talouteen. Uudistus
veisi kunnilta yli puolet
tuloista samalla kun kuntien
velkataakka pysyisi ennallaan.
Verotus monimutkaistuisi ja
kiristyisi. Suuri osa keskeisestä
päätöksenteosta siirtyisi ministeriöön.
Vaihtoehtona hallituksen
esityksille on hallituksen
ulkopuolelta esitetty valtionosuusjärjestelmän
uudistamista
ja kohdentamista nykyistä
tehokkaammin hyvinvoinnin
edistämiseen ja peruspalveluihin.
Kokoomuksen lähtökohtana
on välttämättömät peruspalvelut
kaikille sukupolville oikeaaikaisesti.
Esimerkiksi paljon
palveluita käyttävien monisairaiden
ikääntyneiden arjen sujuvuus
on toimivien lähipalveluiden
varassa. Palveluiden
saatavuuden varmistamiseksi
tulisi kansalaisille tarjota nykyistä
huomattavasti laajemmin
palveluseteleitä ja henkilökohtaista
budjettia, jotka olisivat
mitoitettu kustannusneutraalisti
kuntien omaa tuotantoa
vastaavalle tasolle. Näin edistettäisiin
kansalaisten välistä
tasavertaisuutta asuinpaikasta
ja elämän tilanteesta riippumatta.
Suomessa elää tutkimusten
mukaan eräs maailman onnellisimmista
kansoista. Maailmalla
sosiaali- ja terveydenhuoltoamme
arvostetaan ja kattava
sosiaalietuusjärjestelmänne
on luonut tilanteen, jossa kansalaisten
sosioekonominen tasavertaisuus
toteutuu moniin
muihin maihin verrattuna hyvin.
Ehdokkaiden kynästä
Hausjärven harmaat pantterit
– onko meidät unohdettu?
Harmaiksi panttereiksi alettiin alun perin kutsua Pohjois-Amerikassa jo eläköityneitä, mutta sosiaalisesti aktiivisia, liikunnallisia
ja matkustelevia ihmisiä. Harmaat pantterit ovat siellä edelleenkin työmarkkinoilla, ja kuluttajina yhtä merkittävä
voimavara kuin nuoret leijonatkin.
Timo Nurmiluoto
Eläkeläinen ja pienyrittäjä
Kaikista Suomen kuntavaalien
äänioikeutetuista kansalaisista
eläkeläisiä on noin neljännes
ja heistä yli 80 prosenttia
käy vaaliuurnilla - toisin
kuin 18-30-vuotiaat. Harmaiden
pantterien vaikutusmahdollisuudet
myös Hausjärvellä
ovat siis paljon suuremmat
kuin usein kuvitellaan. Vielä
nykyisinkin vanhempi väki
kuitenkin usein nähdään ohuina
ja epämääräisinä hahmoina,
vanhoina pariskuntina, jotka
puuhastelevat harmittomien
askareiden parissa vähämerkityksisissä
riennoissa hääräillen.
Tutkimusten mukaan vasta
yli 85-vuotiaat alkavat teknisessä
mielessä maksaa kunnalleen
keskimäärin hieman
enemmän kuin tuottavat tai
ovat tuottaneet. Tämäkin mittari
on häilyvä. Ilmaisessa vapaaehtoistyössä
tai pienimuotoisissa
osa-aikatöissä tehtävä
työpanos unohtuu helposti
tai sitä pidetään itsestään selvänä.
Silti veronmaksajina yli
65-vuotiaiden ikäluokka on ainoa,
jonka maksamien verojen
suhteellinen osuus on kasvanut
viimeksi kuluneen vuosikymmenen
ajan. Aktiivisessa työiässä
olevien kansalaisten maksamat
verot ovat pysyneet hyvin
tasaisina ja alle 30-vuotiaiden
puolestaan vähentyneet.
Nykyisin varttunut väki eli
juuri ne harmaat pantterit ovat
kuluttajina ja äänestäjinä erilaisia
kuin ennen. He ovat laatu-
ja hintatietoisia, maksukykyisiä
ja vaativia kuluttajia sekä
oman arvonsa tuntevia kunnallisten
palvelujen ja terveydenhuollon
asiakkaita.
Viimeksi kuluneina vuosina
ikäihmiset ovat laajassa mitassa
tulleet verkkokauppojen asiakkaiksi
ja laajentaneet asiakaspohjaa.
Asukasrakenteessa
on myös jatkuvasti enemmän
yksin asuvia seniorikansalaisia,
jotka käyttävät – tai mielellään
käyttäisivät jos sellaisia
olisi tarjolla – omia arkirutiinejaan
helpottaakseen erilaisia
ateria- ja huoltopalveluja.
Herätkäämme siis kaikki
Hausjärven harmaat pantterit
ymmärtämään arvomme niin
kuntalaisina kuin asiakaskuntanakin
ja kantamaan rooliamme
ylpeinä ja pystypäin! Näin
voimme parhaiten antaa tukemme
myös nuorisolle ja aktiivisessa
työiässä oleville, joiden
käsissä on viime kädessä
sekä meidän että heidän oma
tulevaisuutensa.

toukokuu / 2021
5
Ehdokkaiden kynästä
Mietteitä seura- ja yhdistys
toiminnasta sekä yhteistyöstä
Timo Nuora
Yhdistysaktiivi
Suomi on ollut ja on edelleen yhdistys- ja
vapaaehtoistoiminnan luvattu maa. Historian
saatossa moni koulurakennus, kylätalo,
nuorisoseurantalo, urheilukenttä, kuntorata,
hiihtolatu, grillikota ja vaikka mikä
on syntynyt yhteisten ponnistusten tuloksena.
Kunnalla, kylällä tai muulla yhteisöllä
on ollut yhteinen tarve ja tahtotila. Ja kun
on vahva yhteinen tahto ja tarve, niin ihmiset
saavat lähes ihmeitä aikaan. Kukaan
ei laske tehtyjä tunteja, leivottuja pullia tai
grillattuja makkaroita. Kaikki ovat valmiita
laittamaan itsensä ja kaiken osaamisensa
sekä energiansa likoon. Yhden ei tarvitse
tehdä kaikkea ja kaikki kun tekevät vähän,
niin kaikki tulee tehdyksi. Tämä on tietysti
se ideaali tilanne ja noin ehkä olikin vielä
viime vuosituhannella. Mitä seura- ja yhdistystoiminta
on sitten 2020-luvulla? Ovatko
ihmiset edelleen kiinnostuneita kuulumaan
johonkin yhdistykseen ja jos on, niin miksi?
Monessa seurassa ja yhdistyksessä aktiivien
ikä on korkea ja joukko on pienentynyt
nopeasti viimeisen 10 vuoden aikana. Ihmiset
ovat kiireisiä ja oma aika on omaa aikaa.
Sitä ei helpolla olla valmiita jakamaan toisten
kanssa, saati toisten hyväksi. Moni tietää
lastensa koulun myyjäiset ja niiden toimivuuden.
On liian helppoa ajatella niin, että
maksan suoraan muutaman kympin luokan
tilille. Ei tarvitse käydä kaupassa ostamassa
tarvikkeita, leipoa ja lopuksi ostaa itse
leipomiaan mokkapaloja päivän myyjäisissä
olemisen jälkeen itselle. Rahallahan
tuon kaiken saa. Vai saako sittenkään? Kaiken
muun saa rahalla, mutta yhteisöllisyyttä
ei. Niinpä, kun tuon kaiken tekee yhdessä
luokan lasten ja muutaman aikuisen kanssa,
niin saadaan paljon muutakin aikaan kuin
niitä maistuvia mokkapaloja. Aikuiset tulevat
tutuiksi keskenään, opitaan toimimaan
ryhmässä toinen huomioon ottaen, opitaan
tekemään työtä, opitaan tekemään myyviä
tuotteita, opitaan siivoamaan lopuksi sotkut,
opitaan epäonnistumaan sekä onnistumaan,
ja mikä tärkeintä, huomataan, että
yhdessä on mukavaa ja saadaan isojakin
juttuja aikaiseksi.
Mitä yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen
siten vaativat syntyäkseen? Ensimmäisenä
pitää olla tahto ja halu. Jonkun tai joidenkin
pitää tämän jälkeen toimia organisaattoreina,
jotka ottavat vastuuta muista enemmän
kuin muut. Pitää olla positiivinen ilmapiiri.
Jokainen saa olla sellainen kuin on ja jokaisen
vahvuuksia sekä osaamista tarvitaan.
Ihan jokainen on aivan yhtä tärkeä ihmisenä
ja osaamisellaan mitattuna.
Luottamushenkilönä toimiminen on
myös talkoo- ja yhdistystyötä. Siinä toimitaan
erilaisissa lautakunnissa ja työryhmissä.
Yhdessä eri puolueiden, lautakuntien,
kylien, seutukunnan ja asukkaiden kanssa.
Aina ei saa kaikkea haluamaansa, eikä edes
haluamassaan aikataulussa. Pitää kannustaa,
tukea ja perustella näkemyksiään muille.
Kuunnella toisia ja toisten perusteluja.
Yhdessä onnistutaan ja epäonnistutaan. Ja
vaikka kuinka tavoitteena on aina onnistuminen,
niin joskus vääjäämättä myös epäonnistutaan,
mutta sekin tehdään yhdessä.
Hyvä seura-, talkoo- ja yhteistyö antaa
enemmän kuin ottaa. Paras lopputulos kaikessa
on aina monien mielipiteiden ja asioiden
yhteistulos, johon
kaikki ovat sitoutuneita
ja arvostavat sitä.
Heittäydy rohkeasti kohti uutta!
Asta Järnberg
Kuntavaaliehdokas
Pienenä tyttönä katselin papan
ja mummon yritys- sekä maatalouselämää
hyvin läheltä. Pappa
kun pitkään toimineen maanrakennusliikkeen
perustajana johti
yritystä päivät ja kun töistään
tuli kotona piipahtamaan, niin
vaihtoi parempaa vaatetta päälle
ja lähti kunnanvaltuuston kokouksiin
partavesi tuoksuen sekä
nahkasalkku heiluen, niin jo
silloin ajattelin, että minäkin haluaisin
olla vielä jonain päivänä
yhtä tärkeässä asemassa, eli
päättämässä oman kuntani asioista.
Nykyään elämä heittelee
meitä kaikkia, kuin pingispalloja,
toisilla on tasaisempi ottelu
ja toisille sitten vain tahtomattaan
tulee enemmän niitä askeleita
ja hutilyöntejä.
Usein kuulee sitä kovaan ääneen
vouhkaamista toisten tekemistä
päätöksistä, mutta sitten
ei kuitenkaan olla valmiita
hyppäämään kelkkaan mukaan,
että asioihin todella voisi itsekin
vaikuttaa. Minä ajattelin olla
nyt se reipas yksilö, tässäkin
asiassa.
Nuorena oma ura tuntui olevan
selvä, mutta niin vain tuli
kapuloita rattaisiin, sellaisia
keppejä, joiden kanssa saa taistella
vielä tänäkin päivänä. En
kuitenkaan luovuttanut, ja koska
en luovuttanut sairauden
vuoksi, niin kaivoin taskusta
plan b:n, töiden suhteen.
Pääsin tähän pappani perustamaan
maanrakennusyritykseen
töihin, ensin ajelemaan kasetti-autoa,
sekä nuppitöinä louhetta
satojen metrien syvyyksissä
olevasta luolasta, jossa piti
osata peruuttaa senttien tarkkuudella.
Sitten tuli luonnollisesti
toisen konttoristin jäätyä
yrityksestä pois, mahdollisuus
siirtyä hallinnollisiin töihin toimistolle,
ja kappas vain, sain
nähdä tämän luolatyömaankin
niin sanotusti todellakin käytännön
tasolta, aina loppupalaveriin
saakka, ja näin ne Dimexit
vaihtui korkkareihin ja jakkupukuun.
Tarinan opetus olkoonkin
se, että aina kannattaa uskaltaa
heittäytyä rohkeasti kohti uutta,
mikäli se vain on mahdollista.
Samalla ajatuksella voi tehdä
järkeviä päätöksiä kunnan
asioissa, yli puoluerajojen, kunhan
ne tehdään harkitusti, mutta
yhdessä, kaikki asioiden puolet
huomioiden!
Kunnissa tehdään tärkeää työtä
päihderiippuvaisten hyväksi
Johanna Oikarinen
Yrittäjä
Viisi vuotta sitten olin juova
alkoholisti, yrittäjä, työnantaja,
äiti, vaimo ja ystävä. Elämä
oli yhtä tuskaista oravanpyörää,
jossa ulkopuoliset asiat antoivat
hyvän syyn nollata iltaisin
ja viikonloppuisin. Olinhan
myös uhri menneisyyden traumoista,
jotka olin jättänyt käsittelemättä.
Hyvin pian olin kosketuksissa
omaan pohjaani ja ilman
apua olisin mennyt siitä läpi.
Olisin menettänyt kaiken, perheeni,
työni, ystäväni, talouden
ja ehkä jopa henkeni. Onneksi
otin nöyränä avun vastaan.
Nykyään olen raitis alkoholisti
ja hoidan sairauttani vakavasti
ja rakkaudella. Sain elämäni
takaisin, perheeni sai äidin
ja voin pyörittää ylpeydellä
ja ammattitaidolla yritystäni.
Tänä päivänä olen vertaistuessa
mukana, autan ihmisiä voimaan
paremmin myös liikunnan,
ruokavalion ja elämänilon
kautta. On äärimmäisen tärkeää,
että päihderiippuvainen ihminen
saa oikeaa apua ennenaikaiseen
kuolemaan johtavan
sairautensa hoitamattamiseksi.
Päihde- ja mielenterveystyö
on sekä ennaltaehkäisevää että
kuntouttavaa työtä, joka parhaimmillaan
takaa ihmisten toimintakyvyn,
ja mahdollistaa ihmisen
otteen arkeen ja työelämään.
Tämä tärkeä työ tehdään
kunnissa ja työlle on varmistettava
riittävät resurssit myös jatkossa!
Maanviljelijöiden katseet suuntautuvat maaperään
Marja Oesch,
maatalousyrittäjä
Tuottava, elävä ja monimuotoinen
maaperä on kaiken
maanviljelyn perusta. Itsestään
selvältä kuulostava asia,
mutta valitettavasti viime vuosina
taka-alalle jäänyt seikka.
Maatalousmaat ovat globaalisti
menettäneet merkittävän
osan hiilivarastoistaan ja sitä
kautta myös multavuudestaan
vallitsevien viljelykäytäntöjen
takia. Suomalaisetkin pellot
keskimäärin menettävät hiiltä
korjatun sadon ja hajotustoiminnan
seurauksena enemmän
kuin kasvit ehtivät niihin
sitoa kasvukauden aikana.
Muutosta on tapahtumassa,
sillä monet viljelijät ovat
innolla muuttamassa viljelykäytäntöjä
hiilivarastoja kasvattavampaan
ja maan monimuotoisuutta
elvyttävämpään
suuntaan.
Maaperässä on yhä varastoituneena
noin kolme kertaa
sen verran hiiltä kuin ilmakehässä.
Se on niin suuri määrä,
että pienet muutokset peltojen
viljelykäytännöissä ovat merkittävä
myös ilmastonmuutoksen
kannalta. Kasvit pystyvät
sitomaan hiiltä ilmakehästä
pois ja siirtämään sitä maaperään,
toistaiseksi tähän ei mikään
teknologia kykene.
Maaperän kunnosta huolehtiminen
on parasta ilmastonmuutokseen
jarruttamista,
mutta myös siihen sopeutumista.
Hiilen korkea määrä
maaperässä parantaa viljelyominaisuuksia.
Maaperän kyky
pidättää vettä parantuu ja
maa pystyy sitomaan kiintoainesta
sekä ravinteita paremmin.
Korkea hiilipitoisuus lisää
maan sietokykyä erilasia
olosuhteita vastaan ja vähentää
maatalouden kuormitusta
muuhun ympäristöön kuten
vesistöihin.
Keskeisiä hiiltä sitovia eli
hiiliviljely menetelmiä ovat
mahdollisimman monipuoliset
viljelykierrot, ympärivuotinen
elävä kasvipeite, muokkauksen
ja kasvinsuojeluaineiden
käytön minimointi, syväjuuristen
kasvien hyödyntäminen
ja orgaanisen lannoitteiden
suosiminen.
Viljelykiertojen yksipuolisuus
on suurin yksittäinen tekijä
maaperän kunnon heikkenemiseen.
Karjatalouden vähentymisen
ja keskittymisen
myötä luontainen nurmiviljely
on monilta seuduilta vähentynyt
ja monesti korvautunut
kevätviljojen monokulttuurilla.
Nyt yhä useammat kasvinviljelytilat
ovat ottaneet nurmia
uudestaan viljelykiertoon
maan kasvukunnon ylläpitämisen
takia. Monilajiset nurmet
ja syväjuuriset kasvit kykenevät
kuljettamaan ja varastoimaan
hiiltä syviin maakerroksiin.
Monilajiset kasvustot
myös lisäävät maaperän mikrobien
ja eliöstön elonkirjoa.
Monipuolinen ja hyvin suunniteltu
viljelykierto vähentävät
myös tautipainetta ja rikkakasvien
määrää yksipuolisen viljelyn
sijaan.
Alus- ja kerääjäkasvien
käyttö viljelyssä on lisääntynyt
ja niillä on saatu helposti
ja kustannustehokkaasti
monimuotoisuutta esimerkiksi
tavallisten kevätviljojen
viljelyyn. Aluskasvilla tarkoitetaan
varsinaisen satokasvin
alla kasvavia kasvilajeja.
Kerääjäkasvi on taas satokasvin
jälkeen pellolle kylvettävä
ja kasvamaan jätettävä kasvi,
jonka tarkoituksena on vähentää
ravinteiden huuhtoutumista
ja eroosiota.
Eloperäisen lannoituksen
siirtyminen lisää maaperän
mikrobien aktiivisuutta ja sitä
kautta monimuotoisuutta.
Maan eliöistä kannatta pitää
huolta koska 25% koko maapallon
biodiversiteetistä sijaitsee
maaperässä.
Maaperää ei voi liikaa vaalia,
se on maanviljelijän tärkein
pääoma!

6 Hausjärven Kokoomus Hausjärveläinen
2 Kyösti
arovuori
3 ilkka
brotherus
4 Jonas
jansson
5 päivi
jokinen
6 asta
järnberg
MMT, yrittäjä
Torhola
KTM, yrittäjä
Erkylä
Maatalousyrittäjä
Kara
KTM, eläkeläinen
Karhi
Johdon assistentti
Hikiä
Olen 42-vuotias syntyperäinen
hausjärveläinen. Perheeseeni
kuuluu kaksi kouluikäistä lasta.
Työskentelen ruokamarkkinoiden
toimintaan liittyviä
asiantuntijapalveluja tarjoavana
yrittäjänä.
Olen ollut Hausjärven kunnanvaltuustossa
kolme kautta.
Kuluvalla kaudella toimin
valtuuston puheenjohtajana.
Hausjärvellä on kaikki mahdollisuudet
pärjätä hyvin myös
jatkossa. Maailma muuttuu
ja muutoksessa täytyy pysyä
mukana. Se vaatii ennakkoluulotonta
suhtautumista myös
päätöksenteossa.
Olen monitoimiyrittäjä. Työni
keskeinen päämäärä on luoda
ja säilyttää, niin Hausjärvellä
kuin Suomessa yleensä, työtä ja
työpaikkoja.
Vain työllä, suomalaisella
osaamisella ja kilpailukykyisellä
toiminnalla me voimme
luoda riittävästi verotuloja,
joilla kustannetaan kaikki hyvin
toimivan yhteiskunnan tarpeet,
myös Hausjärvellä.
Olen maa- ja metsätaloutta
harjoittava eläkkeensaaja.
Olen aikaisemmin ollut kunnanvaltuuston
jäsen vuosina
1993 – 2013. Niistä 10 vuotta
kunnanhallituksessa ja yhden
kauden valtuuston varapuheenjohtajana.
Olen hyvin kiinnostunut
kunnan taloudenpidosta ja sen
tuomista haasteista. Karsastan
kaikenlaista `suhmurointia`
mutta kompromissja täytyy olla
valmis tekemään.
Olen syntyperäinen hausjärveläinen,
kolmen lapsenlapsen
isoäiti. Olen koulutukseltani
kauppatieteiden maisteri ja minulla
on kokemusta henkilöstöja
taloushallinnon johtotehtävistä
erilaisissa organisaatioissa
lähes 40 vuoden ajalta.
Talous kiinnostaa myös kuntapolitiikassa
ja se kuinka voimme
tuottaa hyviä, helposti saatavilla
olevia laadukkaita palveluja
ilman veronkorotuksia. Meidän
tulee saada kuntaan lisää yrittäjiä,
kannustaa yrittäjyyteen
ja työntekoon. Elinvoimainen
kunta syntyy ihmisten aktiivisuudesta.
Olen 37-vuotias suhteellisen
uusi hausjärveläinen. Perheeseeni
kuuluu omat kolme
poikaani joista nuorin on
3-vuotias ja vanhimmat jo 13-
ja 14-vuotiaita vesseleitä, sekä
avopuoliso ja hänen tyttärensä.
Olemme viihtyneet Hikiällä
loistavasti ja on ollut mahtavaa
huomata kuinka ystävällisiä
ihmisiä täällä asuu, lenkilläkin
tervehditään toisiamme,
vaikkemme tuntisikaan, ihanaa
yhteisöllisyyttä, joka tuo lapsuusajat
mieleen. Kaupungeista
kun ei tälläistä elämäntyyliä
löydy.
12 Timo
Nurmiluoto
13 marja
oesch
14 johanna
oikarinen
15 minna
oksanen
16 Marjaana
Pakkanen
Eläkeläinen, yrittäjä
Maa- ja metsätalousyrittäjä
Yrittäjä
Kiinteistönvälittäjä, yrittäjä
Sosiaaliohjaaja
Oitti
Torhola
Kirkonkylä
Monni
Oitti
Olen 65-vuotias aikaani seuraava
eläkeläinen ja viettänyt
lapsuudestani saakka osan
vuotta Hausjärvellä lomalaisena
ja kesäasukkaana. Pysyvästi
Hausjärvelle asumaan muutin
vuonna 2019. Työurallani olen
työskennellyt erilaisissa viestintä-,
tietohallinto- ja kustannusalan
tehtävissä.
Lupaan toimia sen puolesta,
että seniorikansalaiset voivat
työskennellä ja antaa panoksensa
yhteisten ponnistelujen hyväksi.
Nuorisolle ja nuorille perheille
tulee antaa mahdollisuus
laadukkaaseen koulutukseen
ja työskentelyyn taloudellisen
hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Olen 25-vuotias maa- ja
metsätalousyrittäjä Torholan
kylästä. Olen tuore maanviljelijä.
Teimme kotitilallani
sukupolvenvaihdoksen tänä
keväänä. Viljelijänä pyrin toimimaan
lähiluontoa kunnioittaen,
erityisesti sen monimuotoisuutta
ylläpitäen ja elvyttäen
uudistavien viljelymenetelmien
avulla.
Minulle tärkeää on, että
Hausjärvi säilyy elinvoimaisena
ja vireänä kuntana. Sitä
ylläpidämme kuntataloudesta
huolehtimalla ja yrittäjämyönteisyydellä.
Olen 38 vuotias alunperin
Helsingistä kotoisin oleva
perheenäiti ja yrittäjä. Muutin
perheeni kanssa Hausjärvelle 11
vuotta sitten, aluksi Hikiään ja 9
vuotta sitten ostimme Kirkonkylältä
oman talon – unelmien
täyttymys!
Pienyrittäjät on otettava
nykyistä paremmin mukaan
päätöksentekoon ja kilpailutuksiin
kunnassa. Mielestäni Hausjärvellä
on tärkeää saada ihan
meidän peruspalvelut nykyistä
parempaan kuntoon!
Olen 40-vuotias yrittäjä, kiinteistönvälittäjä,
julkinen kaupanvahvistaja
ja kahden lapsen
äiti Hausjärven Monnista. Olen
toiminut kiinteistönvälittäjänä
vuodesta 2003 lähtien. Näiden
vuosien aikana niin kaavoitus,
rakennusvalvonta kuin kunnan
palveluiden parantaminen
uudisasukas-hankinnan silminkin
ovat tulleet tutuiksi.
Mielestäni on tärkeää, että kunta
osaa kehittää itseään vuosi
vuodelta eikä näin ollen jää
kehityksessä jälkeen verrattuna
muihin naapurikuntiin!
Olen asunut Hausjärvellä vuodesta
2010 lähtien. Perheeseeni
kuuluvat mieheni, 18-vuotias
tyttäreni ja koiramme Muru.
Työskentelen Hausjärven kunnalla
sosiaaliohjaajana.
Olemassa olevien palveluiden
säilyttäminen, varhaiskasvatus,
koulut ja lukio ovat tänne
muuttoa suunnitteleville tärkeitä.
Kaikenikäiset hausjärveläiset
tarvitsevat palveluita ja niiden
järjestämiseen tarvitaan kunnan
eri toimialojen yhteistyötä,
luovuutta ja ideoita. Yrittäjien
houkuttelu kuntaan on kunnan
elinvoimaisuuden kannalta
ratkaisevaa.

toukokuu / 2021
7
Äänestä ennakkoon 26.5. – 8.6.2021,
tai sunnuntaina 13.6.2021
SYDAN ON
OIKEALLA.
7 jyri
laine
8 sari
Laine
9 pekka
laitinen
10 olavi
lehtiniemi
11 timo
nuora
Yrittäjä
Hikiä
KTM, valmentaja
Lavinto
Johtava rakennustarkastaja
Hikiä
Maatalousyrittäjä, agrologi
Haminankylä
Myyntipäällikkö, Insinööri (YAMK)
Monni
Olen syntyperäinen hausjärveläinen,
perheeseeni kuuluu
poika, tytär ja avovaimo. Olen
maanrakennusalan yrittäjä ja
yritykseni työllistää noin 15
henkilöä. Tällä hetkellä toimin
valtuutettuna ja Hausjärven
Kokoomuksen varapuheenjohtajana.
Haluan Hausjärven kehittyvän
maaseudun arvoja kunnioittaen,
uutta teknologiaa hyödyntäen.
Kehittyvä maaseudun
kysyntä tulee kasvamaan
tulevaisuudessa, siihen meidän
pitää reagoida ja saada väkiluku
kasvujohteiseksi Hausjärvellä.
Olen alkuperäinen hausjärveläinen.
Sukuni on vaikuttanut ja
viljellyt maata pitäjässä ainakin
1700-luvulta.
Ajattelen, että meillä on maaseutukunnassa
mahdollisuus
asua ihanteellisesti luonnon
ja viihtyisän ympäristön keskellä,
mutta kuitenkin lähellä
palveluja. Päättävässä asemassa
panostaisin viihtyisän asuinympäristön
suojeluun, liikuntaja
kulttuuripalveluihin sekä
yhteishengen luomiseen niin
kyläyhteisöissä kuin kuntapolitiikassa.
Olen kolmen pojan isä, kuntatyön
ammattilainen, valtuutettu
ja teknisen lautakunnan
puheenjohtaja. Suurimman
osan elämästäni olen viettänyt
Hausjärven Kirkonkylällä.
Meillä pitää olla tulevaisuudessakin
mahdollista elää, asua ja
yrittää turvallisessa ja viihtyisässä
elinympäristössä. Kuntaa
pitää kehittää kaikkien yhteisenä
kotina, kokonaisuutena,
joka on yhteisöllinen ja yhdessä
enemmän. Tarkka taloudenhoito
ja väestökehityksen ennakointi
palvelujen järjestämisessä
ovat vastuullisen päätöksenteon
avaimia.
Olen 56-vuotias maatalousyrittäjä
Haminankylästä.
Opettelen tällä hetkellä uuteen
elämäntilanteeseen, missä
lapset muuttavat pois kotoa tai
täysi-ikäistyvät.
Hausjärven vahvana puolena
pidän erinomaista maantieteellistä
sijaintia. Tieverkosto
on hyvä ja useampaan paikkan
pääsee myös junalla. Tietysti
näitä yhteyksiä tulee pyrkiä
vahvistamaan ja kehittämään.
Näin on mahdollista saada kunnasta
elinvoimaisempi.
Olen 47- vuotias perheenisä
ja insinööri Monnista. Ikävuosistani
yli 40 olen asunut
Hausjärvellä. Aina olen ollut
kaikenlaisissa yhdistys-, urheiluseura-
ja talkootouhuissa
mukana. Se lienee ainakin yksi
sellainen asia, joka on seurannut
ja tulee seuraamaan minua
läpi elämäni.
Yhteistyön kautta löytyy yleensä
paras ratkaisu ja lopputulos.
Se on monen mielipiteen ja
asian summa, ei erotus. Siksi on
tärkeää kuunnella, eikä vain puhua.
Talouden ja erityisesti sen
kunnossa olemista ei koskaan
voi korostaa liikaa.
17 marko
ruottu
18 jarkko
stråhle
19 Sampsa
suomela
20 risto
tiippana
Aluemyyntipäällikkö
Monni
FM, Johtava asiantuntija
Hikiä
Yrittäjä, insinööri (AMK)
Karhi
Korvausneuvoja
Torhola
Olen hausjärveläinen yrittäjäperheen
kasvatti ja hankin elantoni
projektipäällikön tehtävissä
rakennusalalla. Muutimme
vaimoni Tiinan kanssa Hausjärvelle
vuonna 2001 Hyvinkäältä.
Hausjärven vahvuus on pienet
kylät maalaismaisine ympäristöineen,
täällä on rauhallinen
ja turvallinen ympäristö elää
sekä rakentaa tulevaisuutta
keskellä ruuhka-Suomea ja
hyviä liikenneyhteyksiä. Tällaista
Hausjärveä haluan olla
tekemässä ja turvaamassa myös
tulevaisuudessa
Olen 38-vuotias Hikiäläinen ja
asunut Hausjärvellä yli 10 vuotta.
Perheeseeni kuuluu puolisoni
Satu ja labradorinnoutajat
Kola ja Zero.
Toimin tällä hetkellä Hausjärven
kunnanvaltuustossa Kokoomuksen
valtuustoryhmän
puheenjohtajana, sekä kunnanhallituksen
ja perusturvalautakunnan
jäsenenä. Hausjärvellä
tulee tehdä päätöksiä siten,
että otetaan huomioon sekä
kuntalaiset että talouden realiteetit.
Yrittäjät luovat meidän
työpaikamme, joten kunnissa
tulee tehdä yrittäjämyönteisiä
päätöksiä.
Olen toiminut työjohdollisissa
tehtävissä parikymmentä vuotta,
vaikka ikää on vasta 42 vuotta.
Perheeni koostuu ihanasta
puolisostani ja 9-vuotiaasta,
vielä ihanammasta tyttärestäni.
Olen kasvanut ikäni yrittäjäperheessä.
Työtä pitää pystyä kannattavasti
tarjoamaan, luomaan
ja tekemään. Muutoksia tarvitsee
muuttuvassa maailmassa
tehdä jatkuvasti ja päätöksiä
pitää pystyä tekemään tulevaisuutta
pelkäämättä. Yhteistyöllä
voi saavuttaa uskomattomia
asioita!
Olen viidettä kautta kunnanvaltuutettuna,
tällä hetkellä
kunnanhallituksen sekä Riihimäen
seudun terveyskeskuksen
kuntayhtymän hallituksen
varapuheenjohtaja. Perheeseeni
kuuluu yrittäjänä toimiva
vaimo ja yläasteikäinen poika.
Harrastan palokuntatoimintaa,
luonnossa liikkumista sekä metsästystä
ja kalastusta.
Kuntatyössä pidän tärkeänä
talouden tasapainoa. Palveluja
tulee kehittää kaikkia kuntalaisia
palvelevaksi toimintatapoja
uudistamalla, ei veronkorotuksilla.

8 Hausjärven Kokoomus Hausjärveläinen
Tulevaisuuden Hausjärvi
on vetovoimainen ja viihtyisä kunta,
jossa hyvä opetus luo sydämen sivistystä,
toimivat palvelut helpottavat arkea,
ja yrittäjyys luo työtä sekä toimeentuloa.
www.tulevaisuudenhausjarvi.fi
Aktiivisten ja
hyvinvoivien ihmisten Hausjärvi
• Hausjärven tulee olla aktiivisten ihmisten
kunta. On tärkeää, että kuntalaiset osallistuvat entistä
paremmin oman elinympäristönsä vaikuttamistyöhön.
• Monipuoliset liikunnan ja vapaa-ajan palvelut
kaikenikäisille parantavat edellytyksiä toimintakyvyn
ylläpitoon ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Liikuntatilat
tulee olla nykyistä aktiivisemmassa käytössä.
• Jokaisella kuntalaisella, erityisesti lapsilla ja nuorilla,
tulee olla mahdollisuus kohtuuhintaisiin tai
maksuttomiin harrastuksiin. Tämä mahdollistetaan
nykyistä tiiviimmällä yhteistyöllä paikallisten yhdistystoimijoiden
kanssa.
• Terveyspalveluiden tulee olla toimivat. Terveyspalveluiden
osalta tärkeintä on niiden laatu, toimivuus
ja saatavuus.
Hausjärvi, jossa opetus on
laadukasta, eikä ketään kiusata
• Koulun ja kodin yhteistyön tulee olla mutkatonta.
Haluamme varmistaa, että koulujen ilmapiiri
pysyy hyvänä, opetus laadukkaana ja oppimistulokset
korkeina. Kouluissa oppilaiden on pystyttävä oppimaan
ja opettajan opettamaan – ilman pelkoa tai huolta. Haluamme
tehdä kaiken tarvittavan koulukiusaamisen kitkemiseksi.
• Koulupudokkuutta ja nuorten syrjäytymistä
tulee ehkäistä tehokkaasti. Tukea tarvitseville
nuorille tulee tarjota laadukkaat ja kattavat tukipalvelut,
mielenterveyspalvelut mukaan lukien.
• Jokaisen lapsen tulee voida osallistua laadukkaaseen
varhaiskasvatukseen, sillä se on
pohja tulevaisuudelle.
Yritteliäs Hausjärvi, jonka
talous on kunnossa
• Hyvinvoivassa Hausjärvessä talous on kunnossa:
palvelut on järjestetty järkevästi ja huolehditaan,
että tehdyt päätökset vievät kohti tervettä taloutta.
• Yritykset synnyttävät työtä, hyvinvointia ja
elinvoimaa. Yrittäjälähtöisen tekemisen on näyttävä
kaikkialla! Hausjärveläiset yrittäjät ja yhdistykset on
otettava mukaan kehittämään kuntalaisten palveluita entistä
paremmiksi.
• Yhteistyötä tulee tehdä yli kylä- ja puoluerajojen.
Vain yhteistyöllä voimme saavuttaa kaikille
hyvän kotikunnan!
Tunnetko Alfred Kordelinin?
Suomen rikkaimmaksikin mieheksi kutsuttu Alfed Kordelin asui Mommilan kartanossa, jossa hänet murhattiin kesken
syntymäpäiväjuhliensa 1917 Mommilan verilöylyssä. Merkittävä osa varallisuudesta oli testamentattu Suomen valtiolle, ja
perinnöstä syntyneen säätiön merkitys suomen kielelle, yhteiskunnalle ja kulttuurille on vertaansa vailla. Säätiö on jakanut
apurahoja vuodesta 1920, viimeisen vuoden aikana jopa 4,5 miljoonaa euroa.
Alfred Kordelin (6.11. 1868 Rauma – 7.11. 1917
Lammi, nyk. Hausjärvi) oli liikemies, maanviljelysneuvos
(1913) sekä kulttuurin ystävä.
Kordelin osti Mommilan kartanon 1903, josta
muodostui hän asuinpaikkansa kuolemaan asti.
Kordelin oli kouluja käymätön merimiehen
poika, joka loi suuromaisuuden käytännössä
tyhjästä. Testamentin pohjalta perustettiin Alfred
Kordelinin säätiö.
Suomen rikkaimmaksi mieheksi kutsuttu
Alfred Kordelin murhattiin kesken syntymäpäivä
juhliensa Mommilan verilöylyssä marraskuussa
1917. Tapaus järkytti Suomea, mutta
yllätykset eivät pääty tähän. Paljastuu, että
Kordelin oli testamentannut merkittävän osan
varallisuudestaan rutiköyhän, vasta itsenäistyneen
maan kansalle, suomalaisen tieteen, taiteen
kulttuurin ja sivistyksen edistämiseen.
Kordelinin asianajaja Risto Ryti, myöhemmin
Suomen tasavallan viides presidentti, johdolla
perustettiin säätiö, jolla on ollut vailla
vertaansa oleva historiallinen merkitys suomen
kiellelle, yhteiskunnalle sekä kulttuurille.
Säätiön ensimmäiset apurahat jaettiin huhtikuussa
1920 ja apurahoja on siitä lähtien katkeamattomasti
jaettu. Viimeisen vuoden aikana
niitä on jaettu noin 4,5 miljoonaa euroa.
Alfred Kordelin hankki pääomaa liiketoiminnalleen
ostamalla osaksi velkarahalla konkurssipesiä
eri puolelta Suomea. Hänen omistukseen
on ollut useampi kartano Mommilan
kartanon lisäksi. Näitä ovat olleet Jokioisten
kartano (1907 – 17), Pelkolan kartano Hattulassa
(1906 – 09) sekä Ihantalan kartano Viipurin
Mlk (1901), jonka hän realisoi nopeasti.
Kordelin on omistanut tai ollut pääosakkaana;
Oy Suomen Trikootehdas Ab Tamperrella
(1903 – 07), Reposaaren Höyrysaha Oy:n
(1917), Rauman Laivanvarustaja- yhtiön osakas
(1907 – ), muutaman mainitakseni.
Kordelin kehitti maataloutta omistamillaan
kartanoilla ja muilla tiloilla. Hän laajensi viljelysten
pinta-alaa ja kehitti karjataloutta. Rakennettiin
uusia suuria navetoita ja uusittiin
niiden työtapoja. Myös karjataloustuotteiden
myyntiä kehitettiin. Hänelle myönnettiin maatalousneuvoksen
arvonimi 1913.
Kordelin rakennutti itselleen kesäasunnon
Kultarannan Naantaliin. Hän ehti viettää siellä
yhden kesän. Nykyään Kultaranta on tasavallan
presidentin kesäasunto.
Alfred Kordelinille on pystytetty muistokivi
Haminankylään Lammintien (2951) varteen
noin neljä kilometriä kantatieltä 54. Lähelle
murhapaikka. Muistomerkin suunnitteli
Emil Wikström.
Lähteet: Alfred Kordelinin säätiö, Kansallisbiografia
Suomalaisenkirjallisuuden seura,
Wikipedia. Koostanut Olavi Lehtiniemi.
Emil Wikströmin suunnittelema Alfred Kordelinin muistokivi
seisoo Haminankylässä, Lammintien varrella