suunnittelualue - Lempäälän kunta
suunnittelualue - Lempäälän kunta
suunnittelualue - Lempäälän kunta
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
SITO-YHTIÖT SITO TAMPERE OY<br />
Tietäjäntie 14, FI-02130 Espoo Tullikatu 10, FI-33100 Tampere<br />
Puhelin 020 747 6000 Puhelin020 747 67000<br />
Fax 020 747 6111<br />
www.sito.fi<br />
Y-tunnus 2002409-3<br />
SÄÄKSJÄRVEN URHEILUKENTÄN ALUEEN<br />
LIIKENNEJÄRJESTELMÄSELVITYS<br />
ASEMAKAAVA-ALUE<br />
Sääksjärven asemakaavan muutos urheilukentän alue,<br />
kaavanumero 1001, taustaselvitys<br />
LEMPÄÄLÄN KUNTA ELOKUU 2010
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 2 (27)<br />
Kannen kuva: ”Koululaiset Karhumäentiellä”<br />
Juha Mäkinen / SITO
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 3 (27)<br />
ALKUSANAT<br />
Sääksjärven urheilukentälle on valmisteilla uusi asemakaava, jossa kentän tilalle on tulossa<br />
päivittäistavarakauppa S-market. Samalla alueelle kaavoitetaan asuinrakentamista, päiväkoti ja<br />
torialue.<br />
Tämä liikenteellinen selvitys toimii asemakaavaan taustaselvityksenä, minkä lisäksi työssä on<br />
selvitetty alueen koko liikennejärjestelmää sekä esitetty aluevaraus mahdolliselle lähijunaseisakkeelle.<br />
Tulevaisuudessa Tampereen seudulla on tavoitteena käynnistää toimiva lähijunaliikenne<br />
ja näissä suunnitelmissa yhdeksi pysähdyspaikaksi on esitetty Sääksjärveä.<br />
Selvitys on laadittu toukokuun ja elokuun 2010 välisenä aikana. Työtä ovat ohjanneet <strong>Lempäälän</strong><br />
kunnasta suunnittelupäällikkö Timo Nevala, kaavoituspäällikkö Tuomo Penttilä ja kaavoitusarkkitehti<br />
Virva Suokko. Selvityksen on laatinut Sito Tampere Oy, josta työstä ovat vastanneet<br />
ins.AMK Tero Backman pääsuunnittelijana, tekn. yo Janne Vartiainen suunnittelijana sekä<br />
Juha Mäkinen projektipäällikkönä.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 4 (27)<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ........................................................................ 5<br />
1.1 Suunnittelualue.......................................................................................................... 5<br />
1.2 Tavoitteet .................................................................................................................. 7<br />
1.3 Kaava- ja suunnittelutilanne ...................................................................................... 8<br />
1.4 Asemakaavavaihtoehdot ja niiden kuvaus ................................................................ 9<br />
2. NYKYTILA-ANALYYSI ......................................................................................... 11<br />
2.1 Alueen nykyinen tie- ja katuverkko ........................................................................ 11<br />
2.2 Kevyen liikenteen reitit ........................................................................................... 12<br />
2.3 Joukkoliikenne ........................................................................................................ 14<br />
3. KEHITTÄMISKOHTEET ....................................................................................... 15<br />
3.1 Marketin kiertoliittymä ........................................................................................... 15<br />
3.2 Karhumäentie .......................................................................................................... 19<br />
3.3 Kevyen liikenteen verkko ....................................................................................... 20<br />
3.4 Erikoiskohteet ......................................................................................................... 22<br />
4. RATKAISUJEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET............................................ 26<br />
5. KUSTANNUSARVIO ............................................................................................ 27<br />
6. SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI ........................................................... 27
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 5 (27)<br />
1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET<br />
1.1 Suunnittelualue<br />
Suunnittelualue sijaitsee <strong>Lempäälän</strong> Sääksjärvellä Tampereentien länsipuolella. Pohjoisosaltaan<br />
alue rajautuu Karhumäentiehen ja etelän puoleiselta osaltaan olemassa olevaan pientaloasutukseen<br />
ja Asuntotiehen.<br />
Alueen länsireunalla on Helsinki-Tampere pääraide sekä RHK:n omistama maa-alue, jolle on<br />
suunniteltu mahdollista lähijunan seisaketta.<br />
N<br />
Kuva 1.1. Suunnittelualueen sijainti. (Lähde: <strong>Lempäälän</strong> <strong>kunta</strong>)<br />
Lähellä <strong>suunnittelualue</strong>tta kulkee myös Helsinki-Tampere moottoritie, jonka rinnakkaistienä<br />
toimii Tampereentie (mt 130). Alueen pohjoispuolelle on suunniteltu linjausta Tampereen seudun<br />
2-kehästä (Ruskontie).<br />
Nykyisin kaava-alueesta suurin osa on urheilukenttää sekä asuinaluetta, jolla sijaitsee useita<br />
päiväkoteja. Lisäksi alueen eteläpuolella sijaitsee Sääksjärven koulu.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 6 (27)<br />
Kuva 1.2. Suunnittelualueen päiväkodit ja koulut. (Lähde <strong>Lempäälän</strong> <strong>kunta</strong>)
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 7 (27)<br />
N<br />
Kuva 1.3. Ilmakuva <strong>suunnittelualue</strong>esta. (Lähde <strong>Lempäälän</strong> <strong>kunta</strong>)<br />
1.2 Tavoitteet<br />
Nykyisen urheilukentän alueelle kaavoitetaan asuinkerrostaloja, päiväkoti, liikerakentamista,<br />
leikkipuisto ja tori. Samalla tavoitteena on kehittää alueen liikenneverkkoa ja kevyen liikenteen<br />
reittejä sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Liikenteellisesti merkittävin muutos maankäytössä<br />
on suurehkon päivittäistavarakaupan sijoittuminen alueelle, joka osittain lisää myös alueen liikennetuotosta.<br />
Liikenneverkon suunnittelussa otetaan huomioon:<br />
- kaupan liikennejärjestelyt<br />
- maankäytön synnyttämä liikenne<br />
- rautatieliikenteen seisakkeen tulevaisuudessa aiheuttama liikenne<br />
- riittävät pysäköintialueet asuin- ja liikerakentamiselle<br />
- turvalliset jalankulkuyhteydet ja Tampereentien ylitysmahdollisuudet
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 8 (27)<br />
1.3 Kaava- ja suunnittelutilanne<br />
Alueella on voimassa niin maa<strong>kunta</strong>kaava, yleiskaava kuin asemakaava, jota tässä yhteydessä<br />
päivitetään. Alueelle on jo aiemmin tämän kaavaprosessin aikana tutkittu mahdollisuutta sijoittaa<br />
kiertoliittymä Tampereentielle.<br />
Maa<strong>kunta</strong>kaava<br />
Pirkanmaan 1.maa<strong>kunta</strong>kaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Maa<strong>kunta</strong>kaavan<br />
otteessa näkyy hyvin myös lähialueen suunnitellut uudet pääväylät.<br />
N<br />
Kuva 1.4. Ote maa<strong>kunta</strong>kaavasta. (Lähde Pirkanmaan liitto)<br />
Yleiskaava<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
Sääksjärven-Kuljun pohjoisosan osayleiskaava on vahvistettu 13.12.1995. Yleiskaavassa kaava-alue<br />
on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Suunnittelualueen<br />
pohjoispuolella on asuinkerrostalojen alue (AK) ja eteläpuolella pientalovaltainen<br />
asuntoalue (AP) sekä teollisuus- ja varastoalue (T). Suunnittelualueen ja rautatien välinen alue<br />
on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL).
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 9 (27)<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
Kuva 1.5. Ote yleiskaavasta. (Lähde <strong>Lempäälän</strong> <strong>kunta</strong>)<br />
1.4 Asemakaavavaihtoehdot ja niiden kuvaus<br />
Sääksjärven urheilukentän asemakaavan muutos työssä esitettiin luonnoksena kaksi (2) erilaista<br />
vaihtoehtoa. Nämä vaihtoehdot toimivat myös tämän selvityksen lähtökohtina. Molemmissa<br />
kaavavaihtoehdoissa on osoitettu 1900 k-m² liikerakentamiselle, johon Pirkanmaan Osuuskauppa<br />
on sitoutunut rakentamaan vähintään 1300 k-m² supermarketin.<br />
Vaihtoehdossa yksi (1) ajoyhteys uudelle marketille on Karhumäentieltä, josta liitytään nykyisen<br />
liittymän kautta Tampereentielle. Alla vaihtoehdon yksi havainnekuva kokonaisuudessaan.<br />
Kuva 1.6. Sääksjärven urheilukentän asemakaavavaihtoehto yksi (1).<br />
N
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 10 (27)<br />
Kaavavaihtoehdossa kaksi (2) suurin eroavaisuus vaihtoehtoon yksi on marketin ajoyhteys suoraan<br />
Tampereentieltä kiertoliittymästä. Liikerakennuksen huoltoliikenne on edelleen Karhumäentiellä.<br />
h<br />
Kuva 1.7. Sääksjärven urheilukentän asemakaavavaihtoehto kaksi (2).<br />
Liikerakennukselle varattu rakennusoikeus on sama molemmissa vaihtoehdoissa, joten liikennesuorite<br />
molemmissa vaihtoehdoissa voidaan olettaa samaksi. Päiväkoti sijaitsee molemmissa<br />
vaihtoehdoissa asuinrakentamisen ja liikerakennuksen välissä Karhumäentiellä.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 11 (27)<br />
2. NYKYTILA-ANALYYSI<br />
2.1 Alueen nykyinen tie- ja katuverkko<br />
Alueen merkittävin liikenneväylä on Tampereentie, jonka liikennemäärä on nykyään 5 140<br />
ajoneuvoa vuorokaudessa. Tampereentie on maantie, joka toimii maankäyttöä palvelevana<br />
moottoritien rinnakkaisväylänä. Tampereentiellä vallitsee 40 km/h nopeusrajoitus, joka osaltaan<br />
tukee maankäyttöä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Tampereentien lisäksi alueella on<br />
pieniä tonteille johtavia asuntokatuja. Alueen tie- ja katuverkko on esitetty kuvassa 2.1.<br />
Asuntokaduista Karhumäentien merkitys korostuu urheilukentän alueen uuden asemakaavan<br />
myötä. Karhumäentien on tarkoitus palvella tulevaisuudessa uutta Karhumäen päiväkotia sekä<br />
mahdollista lähijunaliikenneasemaa. Maastokäynnin yhteydessä suoritettiin lyhyt liikennelaskenta<br />
Karhumäentien ja Tampereentien liittymässä. Laskennan perusteella Karhumäentieltä<br />
liittyi Tampereentielle arviolta 84 ajoneuvoa tunnissa. Vastaavasti Karhumäentielle liittyi arviolta<br />
76 ajoneuvoa tunnissa. Laskenta suoritettiin aamun vilkkaimman tunnin aikana klo.<br />
7.45 – 8.00. Tämän perusteella voidaan Karhumäen vuorokausiliikenteen sijoittuvan 1500-<br />
2000 ajoneuvon väliin.<br />
Kuva 2.1. Suunnittelualueen nykyisen tie- ja katuverkon hierarkia<br />
Nykytilanteen arvioidut iltahuipputunnin liikennemäärät ja liittymien kuormitus on esitetty<br />
kuvassa 2.2. Kaikkien liittymien kuormitus on alhainen (alle 50 % kapasiteetista) ja liikenteen<br />
sujuvuutta kuvaava palvelutaso hyvä.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 12 (27)<br />
Kuva 2.2. Suunnittelualueen liittymien kuormitus ja arvioidut liikennevirrat huipputunnilla (ajon.h).<br />
2.2 Kevyen liikenteen reitit<br />
Tampereentie toimii ajoneuvoliikenteen lisäksi myös jalankulun ja pyöräilyn pääväylänä.<br />
Tien molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joka mahdollistaa sujuvan<br />
liikkumisen pohjois-etelä -suunnassa. Tampereentien ylityskohtia on alueella noin sadan metrin<br />
välein ja ne on sijoitettu liittymien yhteyteen. Ylitykset on toteutettu keskisaarekkeellisina<br />
suojateinä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuuteen lienee kiinnitetty erityishuomiota,<br />
koska Sääksjärven koulun ja lukuisten päiväkotien vuoksi alueella liikkuu paljon<br />
lapsia. Tampereentien ylittäminen todettiin helpoksi ja turvalliseksi alhaisen nopeusrajoituksen<br />
ja keskisaarekkeiden ansiosta.<br />
Tampereentiellä on <strong>suunnittelualue</strong>ella tapahtunut seitsemän onnettomuutta, joista kolme johti<br />
henkilövahinkoihin. Näistä kahdessa oli mukana mopo ja kolmas oli yksittäisonnettomuus.<br />
Alueen vaarallisin liittymä on Tampereentien ja Asuntotien liittymä, jossa juuri mopoilijat<br />
ovat joutuneet onnettomuuksiin. Kevyen liikenteen onnettomuuksia ei alueella ole sattunut<br />
lainkaan.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 13 (27)<br />
Tampereentien ulkopuolella kevyen liikenteen järjestelyt ovat vaihtelevia. Yhdistettyä jalankulku-<br />
ja pyörätietä ei ole liikennemerkein osoitettu muualle kuin Tampereentielle, mutta<br />
Asuntokujan ja Pitkäahteentien alkupään sekä Välimäentien reunassa kulkevat kevyen liikenteen<br />
väylät vastaavat mitoitukseltaan Tampereentien yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä.<br />
Tampereentien länsipuolella sijaitsevilla kaduilla jalankulkua ja pyöräilyä ei ole eroteltu ajoneuvoliikenteestä,<br />
minkä vuoksi jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat ajoradalla. Poikkeuksena<br />
Asuntokujan 60 metrin pituinen jalankulku- ja pyörätie, joka loppuu Asuntotien liittymään.<br />
Tampereentien itäpuolisilla kaduilla kevyttä liikennettä on eroteltu länsipuolta enemmän ajoneuvoliikenteestä.<br />
Pitkäahteentien 60 metriä pitkän alkupään eteläpuolella on viherkaistalla<br />
eroteltu jalankulku- ja pyörätie, joka päättyy Paloaukean ja Lähdekorventien liittymään. Pitkäahteentien<br />
loppuosalla kadun molemmin puolin kulkee jalkakäytävä. Jalkakäytävät ovat<br />
kuitenkin liian kapeita yhdistetyiksi jalankulku- ja pyöräteiksi ja vastaavasti kadun ajorata on<br />
asuntokaduksi ylileveä. Pitkäahteentien ajoradan 7 metrin leveydestä on mahdollista ottaa ainakin<br />
yksi metri kevyen liikenteen käyttöön, jolloin kadun itäpuolelle voitaisiin osoittaa yhdistetty<br />
jalankulku- ja pyörätie.<br />
Yhteenvetona voidaan todeta, että <strong>suunnittelualue</strong>en kevyen liikenteen väylät voisivat olla leveämpiä.<br />
Ajoradasta erotettuja pyöräilyväyliä on niukasti, mutta reittejä on kuitenkin riittävästi<br />
mahdollistaen sujuvan liikkumisen jalan.<br />
Kuva 2.3. Suunnittelualueen nykyinen kevyen liikenteen verkko
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 14 (27)<br />
2.3 Joukkoliikenne<br />
Suunnittelualueen joukkoliikenne koostuu Tampereen seudun linja-autoliikenteestä. Linjaautoreitit<br />
kulkevat Tampereentietä pitkin ja vuorotarjonta on talven arkipäivinä noin 80 vuoroa<br />
päivässä. Alueella vuorotarjonta muodostuu kolmen liikennöitsijän, Väinö Paunu Oy:n, Länsilinjat<br />
Oy:n sekä Valkeakosken Liikenne Oy:n ajamista vuoroista. Urheilukentän alueella on yksi<br />
seutuliikenteen katettu pysäkkipari, Sääksjärven koulu. Aikaisin vuoro Sääksjärven koulu pysäkiltä<br />
lähtee noin klo. 5.00 ja myöhäisin noin klo. 23.00. Tihein vuorotarjonta on aamulla, jolloin<br />
liikennöidään parhaimmillaan 8 vuoroa tunnissa.<br />
Väinö Paunu Oy:n ajamat linja-autovuorot muodostavat hieman yli puolet pysäkkien vuorotarjonnasta.<br />
Väinö Paunu Oy:ltä saatujen matkustajatietojen mukaan Sääksjärven koulun pysäkin<br />
ja pohjoisemman Karhumäen pysäkin yhteenlaskettu Tampereen suuntaan nousevien matkustajien<br />
määrä on arkipäivisin talvella 1,4 matkustajaa/vuoro. Matkustajamäärät ovat suurimmillaan<br />
aamulla Lempäälästä Tampereen suuntaan. Aamun vilkkaimman vuoron aikaan klo 7.40 nousevia<br />
matkustajia on keskimäärin 4,1 kappaletta.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 15 (27)<br />
3. KEHITTÄMISKOHTEET<br />
3.1 Marketin kiertoliittymä<br />
Tämän työn alkuvaiheessa urheilukentän tontin asemakaavaa oli luonnosteltu uuden marketin<br />
osalta kahtena erilaisena vaihtoehtona. Ensimmäisessä vaihtoehdossa marketin asiakas- ja huoltoliikenne<br />
oli ohjattu Karhumäentien kautta. Toisessa vaihtoehdossa Tampereentien ja Pitkäahteentien<br />
liittymään oli sijoitettu pieni kiertoliittymä, jonka kautta ohjattiin uuden marketin asiakasliikenne.<br />
Tämän työn yhtenä tarkoituksena on määrittää liikenteellisesti paras ratkaisu marketin asiakas-<br />
ja huoltoliikenteen järjestämiseksi. Työssä tarkastellaan molempien kaavavaihtoehtojen liikenteellistä<br />
toimivuutta sekä kiertoliittymän sijoittamista Tampereentielle joko Karhumäentien tai<br />
Pitkäahteentien liittymään.<br />
Marketin avaamisen jälkeen tarkasteluvuonna 2020 Tampereentien liikennemäärän arvioidaan<br />
nousseen noin 6800 ajoneuvoon vuorokaudessa. Kasvusta osa on yleistä liikenteen kasvua, osa<br />
marketista johtuvaa kasvua. Marketin liikennemäärän arvioidaan sijoittuvan 2600 – 3300 auton<br />
väliin. Huipputunnin ollessa perjantai-iltapäivänä noin 450 ajon./vrk.<br />
3.1.1 Vaihtoehto 1<br />
Vaihtoehdossa yksi (1) uuden marketin asiakas- ja huoltoliikenne ohjataan Karhumäentien<br />
kautta vastapäätä nykyisiä Karhumäentien pohjoispuolella sijaitsevan kaupan liittymiä. Tampereentien<br />
liittymätyypiksi tutkittiin niin avointa T-liittymää, kanavoitua tasoliittymää sekä kiertoliittymä.<br />
Toimivuustarkastelussa nämä vaihtoehto todettiin kuitenkin hankaliksi ja liikennettä ruuhkauttavaksi,<br />
ennen kaikkea pienen liittymisvälin johdosta. Liittyminen oli vaikeaa niin uudelta marketilta<br />
Karhumäentielle, että tämän jälkeen Tampereentielle. Vielä enemmän haittaa olisi aiheutunut<br />
nykyiselle marketin asiakasliikenteelle.<br />
Vaihtoehdon yksi (1) kuormitusasteet on esitetty kuvassa 3.1. Liittymien kuormitus ei varsinaisesti<br />
noussut korkeaksi, mutta liittymän simuloinnissa esiintyi ruuhkahuipun aikana jonoutumista<br />
jopa markettien parkkipaikan sisälle. Lisäksi liittyminen Karhumäentieltä Tampereentielle<br />
oli ajoittain vaikeaa ja odotusajat kasvoivat. Lyhyiden liittymävälien ja jonoutumisen johdosta<br />
kiertoliittymä ei merkittävästi paranna liikenneverkon toimivuutta tässä vaihtoehdossa.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 16 (27)<br />
Kuva 3.1 Kuormitusasteet vaihtoehdossa 1. Tilanne vastaa iltahuipputuntia marketin avaamisen jälkeisessä<br />
tilanteessa.<br />
Kuormitusaste ilmaisee, kuinka suuri osuus liittymän maksimivälityskyvystä on käytössä. Koko<br />
liittymän kuormitus on esitetty prosenttina maksimikapasiteetistä. Liittymävirrat on esitetty<br />
asteina, jossa 100 % kuormitusta vastaa arvo 1.0.<br />
3.1.2 Vaihtoehto 2<br />
Vaihtoehdossa kaksi (2) kiertoliittymä sijoitetaan Tampereentien ja Pitkäahteentien liittymään.<br />
Kiertoliittymästä tehdään haara uuden marketin tontille ja asiakasliikenne ohjataan tätä kautta.<br />
Marketin huoltoliikenne kulkee tässäkin vaihtoehdossa Karhumäentien kautta.<br />
Huoltoliikenteen määrä on tämän kokoisella marketilla vähäistä, joten se ei aiheuta haittaa<br />
Karhumäentien muulle liikenteelle. Toisaalta tämä vaihtoehto helpottaa huoltoajon toimivuutta,<br />
kun se on selkeästi erotettu asiakasliikenteestä ja sille on rajattu tontilta oma erillinen alue.<br />
Toimivuustarkasteluissa liittymä osoittautui toimivaksi ja suunnittelua päätettiin jatkaa sen<br />
pohjalta. Kiertoliittymän kapasiteetti riittää ennustetuilla liikennemäärillä hyvin ja se aiheuttaa<br />
vain vähäisiä viivytyksiä tulosuunnille. Nykytilanteeseen nähden ja kaavavaihtoehtoon 1 nähden<br />
pääsuunnan liikenne Tampereen suuntaan hieman heikkenee, mutta toisaalta liittymä laskee<br />
ajonopeuksia, helpottaa sivukaduilta liittymistä ja lisää näiden kautta liikenneturvallisuutta.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 17 (27)<br />
Kuva 3.2 Kuormitusasteet vaihtoehdossa 2. Tilanne vastaa iltahuipputuntia marketin avaamisen jälkeisessä<br />
tilanteessa.<br />
Vaihtoehdossa 2 jonot ovat maltillisia eivätkä aiheuta ongelmia, lisäksi liikenne on sujuvaa.<br />
Kiertoliittymää kestää hyvin jopa 50 % liikenteen kasvun ilman, että minkään tulosuunnan liikenne<br />
jonoutuisi.<br />
3.1.3 Toteutettava vaihtoehto<br />
Kiertoliittymän aluevaraussuunnitelma päätettiin toimivuustarkastelujen pohjalta tehdä vaihtoehdosta<br />
kaksi (2). Kaavaluonnoksessa käytetty keskisaarekkeen halkaisijaltaan 10 metrinen<br />
kiertoliittymä koettiin liian pieneksi Tampereentielle ja kiertoliittymää päätettiin suurentaa.<br />
Koska Tampereentieltä on vasemmalle kääntyvien kaista etelästä tullessa Karhumäentielle sekä<br />
pohjoisesta tullessa Välimäentielle ja nämä kaistat haluttiin säilyttää ennallaan, oli kiertoliittymä<br />
luonnollista sijoittaa keskelle Tampereentietä Pitkäahteentien liittymän kohdalle. Asemakaavamuutoksessa<br />
ei tässä vaiheessa haluttu puuttua myöskään Tampereentien itäpuolen asemakaavaan,<br />
joten itäpuolinen liikennealueen raja asetti kiertoliittymän koolle oman reunaehtonsa.<br />
Tampereentie on lisäksi osa valtakunnallista erikoiskuljetusten verkostoa, joten kiertoliittymän<br />
mitoittamisessa tuli ottaa huomioon erikoiskuljetusten mahdollistaminen Tampereentietä<br />
pitkin.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 18 (27)<br />
Suunnittelussa päädyttiin kiertosaarekkeeltaan 14 metriseen kiertoliittymään. Kiertoliittymä on<br />
sijoitettu keskeisesti Tampereentien ja Pitkäahteentien liittymään. Kiertoliittymän tulosuuntia ei<br />
ole taivutettu. Tampereentien suuntaisesti kulkee kevyen liikenteen pääreitti, jonka vuoksi<br />
myös kiertoliittymän sivusuunnilla on suojatieylitysten kohdilla keskisaarekkeet. Kiertoliittymä<br />
on mitoitettu niin, että keskisaarekkeet ovat aina vähintään 2,5 metriä leveät, mikä mahdollistaa<br />
turvallisen odotustilan myös polkupyörille ja lastenvaunuille.<br />
Tampereentien betonikivetyt välikaistat pysyvät pääosin nykyisellä paikallaan, samoin Tampereentien<br />
itäinen reunakivilinja. Tampereentien lännenpuoleista reunakivilinjaa joudutaan siirtämään.<br />
Reunakivilinjan siirrolla saadaan myös levennettyä Asuntotien ja Välimäentien liittymässä<br />
Tampereentien ylittävän suojatien keskisaareke 2,5 metriseksi. Tampereentien varressa<br />
olevat linja-autopysäkit pysyvät ennallaan. Kiertoliittymän koillispuolella olevan tontin 19:28<br />
liittymää Pitkäahteentieltä joudutaan siirtämään hieman idemmäksi.<br />
Kiertoliittymän aluevaraussuunnitelma on esitetty liitteessä 1. Aluevaraussuunnitelmassa on<br />
esitetty kiertoliittymän länsipuolella uuden liikennealueen rajan paikka. Suunnitelmassa on<br />
hahmoteltu tehtäviä toimenpiteitä erilaisilla täyttöväreillä.<br />
Kiertoliittymän toimivuus on testattu ajouratarkasteluilla joissa kaikki ajosuunnat on ajettu<br />
kuorma-auton ja perävaunun KAP -yhdistelmällä. Lisäksi kiertoliittymä on ajettu läpi Tampereentietä<br />
pitkin erikoiskuljetusten kalustolla. Erikoiskuljetusten vuoksi kiertosaarekkeen kiveäminen<br />
täytyy suunnitella myöhemmissä vaiheissa tarkemmin.<br />
Kiertoliittymän kaakon puoleisella tontilla sijaitseva VPK:n vanha letkujenkuivaustorni aiheuttaa<br />
kieroliittymässä osittain näkemähaittoja. Rakennus sijaitsee <strong>Lempäälän</strong> kunnan tontilla ja<br />
on osittain aiemmin varatulla liikennealueella. Rakennus aiheuttaa näkemähaittoja lähestyttäessä<br />
liittymää Pitkäahteentieltä. Pitkäahteentieltä ei ole mitoitusohjeiden mukaista riittävän suurta<br />
näkyvyyttä etelästä Tampereentietä tulevia kohti. Mikäli mahdollista tulisi VPK: rakennusta<br />
siirtää kauemmas Tampereentiestä, näkemäalueen ulkopuolelle. Näkemähaitta on kuitenkin<br />
pieni ja koska Pitkäahteentie on tonttikatu, ei näkemähaitasta ole merkittävää haittaa ja estettä<br />
kiertoliittymän toteuttamiselle. Muut näkemävaatimuksen kiertoliittymässä täyttyvät.<br />
Kuva 3.3 Näkemäalueet saavuttaessa kiertoliittymään<br />
VPK:n letkujenkuivaustorni
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 19 (27)<br />
3.2 Karhumäentie<br />
Karhumäentielle tehtiin aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän rakentamisesta kadun<br />
varteen sekä Karhumäentien ja Tampereentien liittymäalueen jäsentelystä. Kevyen liikenteen<br />
väylä korvaa aiemmin urheilukentän läpi kulkeneen kevyen liikenteen yhteyden ja parantaa<br />
näin alueen kevyen liikenteen verkkoa. Aluevaraussuunnitelma on esitetty liitteessä 1.<br />
Karhumäentien pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus on esitetty liitteessä 2.<br />
Karhumäentien ja Tampereentien liittymä on nykyisellään noin 16 metriä leveä. Koska kevyen<br />
liikenteen pääreitti kulkee Tampereentien suuntaisesti ja Karhumäentien liikennemäärät tulevat<br />
tulevaisuudessa lisääntymään päädyttiin esittämään Karhumäentielle saarekkeellista<br />
suojatieylitystä. Karhumäentien liittymää levennettiin niin, että suojatiesaareke saatiin mahtumaan<br />
liittymäalueelle. Samalla Karhumäentieltä Tampereentielle kääntyville tehtiin omat<br />
kääntymiskaistat. Liittymäjärjestelyihin liittyy myös Karhumäentien pohjoispuolella olevan<br />
kauppakeskuksen liittymän kaventaminen.<br />
Kevyen liikenteen väylä sijoitettiin kulkemaan Karhumäentien etelälaitaa. Yhdistetty jalankulku-<br />
ja pyörätie on 3,0 metriä leveä ja se on eroteltu ajoradasta reunakivellä ja 0,5 metriä<br />
leveällä kiveyksellä. Suunnitellun kevyen liikenteen väylän kohdalla kulkee nykyisin syvä<br />
avo-oja joka joudutaan täyttämään. Ajoradan varteen rakennetaan sadevesien viemäröinti. Lisäksi<br />
avo-ojan kohdalla kulkee myös maanpäällinen sähkölinja joka on syytä rakentamisen<br />
yhteydessä kaapeloida. Karhumäentien ja Tampereentien kulmauksessa sijaitsevaa sähkömuuntamoa<br />
ei tarvitse siirtää kevyen liikenteen väylän vuoksi.<br />
Kevyen liikenteen väylä on tässä suunnitelmassa lopetettu Vahtikujan liittymän kohdalle, josta<br />
kevyen liikenteen reitti jatkuu ulkoilureittiä pitkin mm. mahdolliselle junaseisakkeelle.<br />
Vahtikujan liittymä on tonttiliittymä ja se on esitetty liitettäväksi Karhumäentiehen reunakiven<br />
takaa. Aluevaraussuunnitelmassa on esitetty kaava-luonnoksen mukaiset liittymäpaikat<br />
päiväkodin saattoliikenteelle ja marketin huoltoliikenteelle. Vahtikujan itäpuoleiselle tontille<br />
on suunnitelmassa ehdotettu liittymäpaikaksi ensisijaisesti Vahtikujaa. Jos liittymää ei voida<br />
säilytettävän kiviaidan vuoksi sijoittaa Vahtikujalle, tonttiliittymä sijoitetaan vaihtoehtoisesti<br />
Karhumäentielle.<br />
Karhumäentien katualueen leveys on noin 14 metriä. Kevyen liikenteen väylän laitaan on varattu<br />
1,0 metriä leveä alue lumitilaksi. Kevyen liikenteen väylän ja sen eteläpuoleisten tonttien<br />
välillä on korkeuseroa, jota tasataan luiskalla, joka sijoittuu osaksi lumitilaan ja osaksi tontille.<br />
Karhumäentien ajorata on 6,0 metriä leveä ja sillä on runsaasti tonttiliittymiä, joten pysäköinti<br />
kadun varrella suositellaan kiellettäväksi.<br />
Karhumäentiellä on nykyään myös taksitolppa ja syvennys taksiautoille. Kevyen liikenteen<br />
väylän rakentamisen jälkeen taksisyvennys poistuu ja taksitolppa on siirrettävä uuteen paikkaan.<br />
Suositeltavin sijoituspaikka takseille olisi uuden S-marketin pihassa, jolloin se olisi palveluiden<br />
keskellä. Taksitolpan sijoittamine S-marketin tontilla vaatii kuitenkin kunnan ja Pirkanmaan<br />
Osuuskaupan välisen sopimuksen asiasta.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 20 (27)<br />
3.3 Kevyen liikenteen verkko<br />
Kaavamuutoksen myötä myös kevyen liikenteen järjestelyjä on syytä muuttaa vastaamaan<br />
uuden kaavan mukaisia toimintoja. Kevyen liikenteen yksi merkittävimmistä kehittämiskohteista<br />
on Karhumäentien eteläpuolelle sijoittuva yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joka valmistuessaan<br />
palvelee kaupan yksikköä, päiväkotia sekä kaavan länsiosassa sijaitsevia kiinteistöjä.<br />
Kuva 3.4. Kehittämisehdotuksen mukainen kevyen liikenteen verkko<br />
Mahdollisen junaseisakkeen yhteyteen esitetään uutta yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä, joka<br />
sijoitetaan pohjois-eteläsuuntaisen Karhumäentien länsipuolelle. Kyseinen väylä toimii yhdessä<br />
Karhumäentien eteläpuolisen jalankulku- ja pyörätien kanssa pääasiallisena kevyen liikenteen<br />
yhteytenä Tampereentien ja lähijunaseisakkeen välillä. Junaseisakkeen toiminnan kannalta on<br />
ensiarvoisen tärkeää järjestää toimivan liityntäpysäköinnin lisäksi korkealuokkaiset kevyen liikenteen<br />
yhteydet sekä jalankululle, että erityisesti pyöräilylle. Tällöin seisake pystyy houkuttelemaan<br />
kevyttä liikennettä mahdollisimman laajalta alueelta ja vähentämään siten henkilöauton<br />
käytön tarvetta.<br />
Kaavamuutoksen eteläosaan esitetään yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä, joka yhdistää kaavamuutokseen<br />
liittyvät alueet Asuntotien pohjoispuolella kulkevaan kevyen liikenteen väylään.<br />
Väylä mahdollistaa pääsyn Tampereentieltä muutoskaava-alueelle eteläsuunnasta, jolloin etelästä<br />
jalan tai pyörällä kulkevien ei tarvitse kiertää Karhumäentien kautta päästäkseen alueelle<br />
sijoittuvien toimintojen pariin.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 21 (27)<br />
Pitkäahteentien molemmilla puolilla on nykyisin kapeat jalkakäytävät ja kadun 7 metriä leveä<br />
ajorata on kadun toiminnalliseen luokkaan nähden tarpeettoman leveä. Esityksen mukaan Pitkäahteentien<br />
ajorataa kavennetaan koko Paloaukean liittymän pohjoispuoleiselta osalta yhdellä<br />
metrillä 6 metriin ja vapautunut tila käytetään kadun itäpuolen jalkakäytävän leventämiseen ja<br />
jalkakäytävän muuttamiseen yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi.<br />
Suojatiejärjestelyihin esitetään myös muutoksia kaavamuutoksen myötä. Karhumäentien oletettavasti<br />
vilkastuvan liikennemäärän vuoksi Karhumäentien ja Tampereentien liittymään lisätään<br />
keskisaareke Karhumäentien ylittävälle suojatielle. Karhumäentien uuden kevyen liikenteen<br />
väylän varrelle tulee myös suojateitä tonttiliittymien kohdalle. Pitkäahteentien ja Tampereentien<br />
liittymään sijoitettava kiertoliittymä tuo mukanaan kaksi uutta keskisaarekkeellista suojatietä,<br />
joista toinen ylittää Tampereentien ja toinen kaupan yksikköön johtavan kiertoliittymän haaran.<br />
Lisäksi Tampereentien, Asuntotien ja Välimäentien liittymän yhteydessä olevaa Tampereentien<br />
ylittävää suojatietä parannetaan oikaisemalla nykyisellään mutkitteleva ylityskohta suoraksi.<br />
Tampereentielle on aikanaan kaavailtu kevyen liikenteen alikulkua Sääksjärven koulun kohdalle<br />
mutta Pirkanmaan ELY-keskus ei ole toteuttamassa kevyen liikenteen alikulkua, koska toimintalinjojen<br />
mukaan 40 km/h nopeusrajoitusalueille ei alikulkuja turvallisuustoimenpiteinä<br />
rakenneta.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 22 (27)<br />
3.4 Erikoiskohteet<br />
3.4.1 Junaseisake<br />
Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (TASE 2025) esitetään lähijunaverkkoa<br />
<strong>Lempäälän</strong>, Tampereen ja Nokian välille (kuva 3.5). TASEen joukkoliikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
esittää lähijunaliikenneaseman sijoittamista rautatien varteen Sääksjärven<br />
kohdalle. Lähijunaliikenne ja Sääksjärven seisake on esitetty myös Tampereen seudun rakennemallityössä<br />
sekä alueen yleiskaavassa. Tässä työssä esitetään tilanvaraus mahdolliselle lähijunaliikenneasemalle,<br />
jonka sijoituspaikka tarkennettiin Karhumäentien pohjoispäähän.<br />
Sääksjärvi<br />
Kuva 3.5. Ote suosituksesta TASE 2025 joukkoliikennejärjestelmäksi.<br />
Suunnittelualueella joukkoliikenteen kulkuosuus on nykyään alle 10 %. TASE 2025:n mukaan<br />
joukkoliikenteen osuus Tampereelle suuntautuvista matkoista (16 000 matkaa/vrk) on kuitenkin<br />
14–16 %. Nykyään <strong>Lempäälän</strong> rautatieasemalla on noin 250 matkustajaa/vrk. Sääksjärven seisakkeen<br />
matkustajamäärän ennustetaan sijoittuvan välille 500–1300 matkustajaa/vrk. Käyttäjämäärä<br />
riippuu hyvin paljon lähijunaverkon laajuudesta, tehokkuudesta ja vuorotarjonnasta.<br />
Alustavissa arvioissa käytetään vuotta 2015 ja matkustajamäärää 800 matkustajaa/vrk. Keskimäärin<br />
nykyisten lähijunaseisakkeen käyttäjistä 90 % tulee kolmen kilometrin säteeltä ja siitä<br />
suurin osa polkupyörällä yhden kilometrin säteeltä, minkä vuoksi seisakkeelta edellytetään hyvää<br />
saavutettavuutta pyörällä ja jalan.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 23 (27)<br />
Junaseisakkeella arvioitiin olevan tarve 60 - 100 autopaikalle ja 150 – 250 pyöräpaikalle. Seisakkeen<br />
alustavassa tilanvarauksessa on esitetty yhteensä 57 autopaikkaa sekä lisävaraus 65–70<br />
autopaikalle. Pyöräpaikkoja on esitetty yhteensä 240 polkupyörälle. Kuvassa 3.6 on esitetty seisakkeen<br />
arvioitu tilanvaraus. Liikenne seisakkeelle ohjataan idästä Karhumäentien ja lännestä<br />
Sääksjärventien kautta. Seisakkeen läntinen osa vaatii uuden yhteyden rakentamista Sääksjärventieltä<br />
seisakkeelle ja alueen suuret korkeuserot on syytä ottaa huomioon mahdollisessa jatkosuunnittelussa.<br />
Kuva 3.6. Junaseisakkeen tilanvaraus
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 24 (27)<br />
3.4.2 Päiväkodin alueen liikennejärjestelyt<br />
Päiväkodin edustan pysäköinnin järjestämiseksi on laadittu kaksi erilaista vaihtoehtoa, jotka perustuvat<br />
25 - 30 pysäköintipaikan tarpeelle. Kaavaehdotuksessa paikkoja oli esitetty 14 autopaikka,<br />
mutta päiväkodin henkilökunnan ja lasten määrä on tämän jälkeen kasvanut. Lähtökohtana<br />
on myös saattoliikenteen helppous, joka toteutetaan kahdella liittymällä Karhumäentielle.<br />
Pysäköintivaihtoehdossa yksi (1) päiväkodin edustan pysäköintialue muodostuu yhteensä 29<br />
pysäköintipaikasta, joiden sijoittelu on esitetty tarkemmin kuvassa 3.7. Pysäköintiruudut ovat<br />
tavallista leveämpiä, 2,75 metriä leveitä, minkä tarkoituksena on parantaa lasten kanssa liikkumisen<br />
sujuvuutta ja turvallisuutta.<br />
Kuva 3.7. Päiväkodin edustan pysäköintivaihtoehto 1
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 25 (27)<br />
Vaihtoehdossa kaksi (2) pysäköintialueella on yhteensä 26 autopaikkaa. Ratkaisussa käytetään<br />
vinoja pysäköintiruutuja, jolloin ruutuihin ajaminen ja ruuduista poistuminen on helpompaa ja<br />
vaatii vähemmän tilaa pysäköintipaikkojen välissä. Päiväkodin varsinaisille toiminnoille jää<br />
enemmän tilaa pysäköintialueen tilantarpeen pienentyessä. Pysäköintipaikkojen sijoittelu on<br />
esitetty tarkemmin kuvassa 3.8. Myös tässä vaihtoehdossa pysäköintiruudun leveys on 2,75<br />
metriä.<br />
Kuva 3.8. Päiväkodin edustan pysäköintivaihtoehto 2
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 26 (27)<br />
4. RATKAISUJEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET<br />
Uusi kaupan supermarketti aiheuttaa alueelle aina jonkin verran enemmän liikennettä. Tämän<br />
suuruus riippuu paljon maankäytöstä ja nykyisten kaupan palveluiden tarjonnan määrästä ja<br />
niiden yksiköiden sijainnista. Sääksjärven marketin asiakasliikenne arvioidaan sijoittuva<br />
2600 – 3300 ajon./vrk väliin. Tästä suurin osa on lähialueen asukkaita, jotka jo nykyisin käyttävät<br />
Tampereentietä. Marketin huipputunnin liikenne v. 2020 perjantaina klo 16 arvioidaan olevan<br />
hivenen yli 400 ajon./h.<br />
Voidaan myös arvioida, että alueen asukkaiden liikennesuorite vähenee, kun suurempi päivittäistavarakauppa<br />
on tulevaisuudessa lähempänä ja mahdollisuus asioida jalan paranee. Marketin<br />
sijoittuminen Sääksjärvelle vähentänee siten hiukan Tampereentien liikennettä <strong>suunnittelualue</strong>en<br />
ulkopuolella. Tämän merkitys lienee kuitenkin vähäinen ja jää yleistä liikenteen kasvua<br />
pienemmäksi.<br />
Toimivuustarkastelujen mukaan vaihtoehdon kaksi (2) mukainen kiertoliittymä toimii erittäin<br />
sujuvasti marketin sisäänajoliittymänä eikä Karhumäentien liittymä kuormitu liikaa. Jonot kiertoliittymässä<br />
ovat maltillisia eivätkä aiheuta ongelmia. Liikennemäärien kasvusta johtuen Karhumäentien<br />
liikenteelle aiheutuu kuitenkin nykytilaan verrattuna viivytyksiä molemmissa vaihtoehdoissa<br />
mutta vaihtoehdossa kaksi (2) hieman vähemmän. Pitkäahteentieltä Tampereentielle<br />
liittyminen helpottuu kiertoliittymän myötä. Karhumäentien ja Tampereentien liittymän sujuvuutta<br />
on pyritty parantamaan aluevaraussuunnitelmassa siten, että Karhumäentieltä on esitetty<br />
erilliset kääntymiskaistat Tampereentielle kääntyville. Nykytilaan nähden Tampereentietä pohjoiseen<br />
ajaville tulee kiertoliittymän myötä hieman lisää viivettä. Toisaalta tarve hidastaa liittymään<br />
tullessa lisää liikenneturvallisuutta ja helpottaa Tampereentien ylittämistä jalan.<br />
Kehittämistoimenpiteiden jälkeen alueen kevyen liikenteen verkko täydentyy ja sen palvelutaso<br />
paranee. Kaavamuutosalueen uudet kevyen liikenteen väylät parantavat päiväkodin saavutettavuutta<br />
ja mahdollistavat päiväkotiryhmien turvallisen liikkumisen alueella. Tampereentielle tulee<br />
yksi uusi keskisaarekkeellinen suojatie kiertoliittymän mukana, mikä osaltaan hieman parantaa<br />
kaupan yksiköiden kevyen liikenteen saavutettavuutta ja pienentää Tampereentien estevaikutusta.<br />
Karhumäentien ja Tampereentien liittymässä olevan Karhumäentien ylittävän suojatien<br />
parantaminen keskisaarekkeella parantaa liikenneturvallisuutta. Marketin huoltoliikenne on<br />
ohjattu Karhumäentieltä ja se on hyvin erotettu asiakasliikenteestä. Huoltoliikenne on verrattain<br />
vähäistä ja sijoittuu ruuhkahuippujen ulkopuolelle, joten siitä ei ole haittaa Karhumäentien liikenteelle<br />
tai lähialueen asukkaille.<br />
Uusi päiväkoti parantaa alueen lapsiperheiden asemaa. Uudessa kaavassa päiväkodin saavutettavuus<br />
on hyvä ja tulevaisuudessa mahdollinen lähijunaseisake vielä parantaa sitä entisestään.<br />
Päiväkodin saattoliikenne on sujuvasti järjestettävissä Karhumäentieltä, jonka yhteyteen tehtävä<br />
kevyen liikenteen väylä mahdollistaa turvallisen yhteyden myös jalan Tampereentien suunnasta.<br />
Päiväkodin eteläpuoleisilta asuinalueilta on mahdollistettu suora yhteys Sääksjärven torin<br />
kautta kulkevaa reittiä pitkin.<br />
Mahdollinen junaseisake parantaa alueen asukkaiden liikkumismahdollisuuksia merkittävästi<br />
toteutuessaan. Se antaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöautolle mm. käydä töissä tai asioida<br />
Tampereen ja <strong>Lempäälän</strong> keskustoissa. Seisakkeelle on alustavassa tilanvarauksessa pyritty<br />
mahdollistamaan turvalliset kevyen liikenteen yhteydet ja hyvä saavutettavuus radan molemmilta<br />
puolilta. Auto- ja pyöräpysäköintipaikkoja on varattu riittävästi seisakkeen käyttöön ja<br />
niitä on mahdollista laajentaa.
SITO Sääksjärven urheilukentän alueen liikennejärjestelmäselvitys 27 (27)<br />
5. KUSTANNUSARVIO<br />
Rakentamiskustannukset on määritetty käyttäen Rapal Oy:n in.infra hankeosalaskentamenetelmää.<br />
Joitakin kustannuseriä on tarkasteltu myös rakennusosalaskennan avulla. Kustannusarviot<br />
on laadittu kiertoliittymän rakentamisesta Tampereentien ja Pitkäahteentien liittymään sekä<br />
Karhumäentien parantamisesta. Karhumäentien kustannusarvio sisältää sekä Karhumäentien ja<br />
Tampereentien liittymän parantamisen, että kevyen liikenteen väylän rakentamisen Karhumäentien<br />
varteen.<br />
Kustannusarvion kustannustaso on MAKU-indeksi 4/2010: 139,7 (v. 2000=100)<br />
Kiertoliittymän ja siihen liittyvät Tampereentien järjestelyt 220 000 €<br />
Karhumäentien ja Tampereentien liittymän ja kevyen liikenteen väylä 115 000 €<br />
6. SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI<br />
LIITTEET<br />
Selvityksessä päädyttiin esittämään kaavatyön jatkamista marketin kiertoliittymän vaihtoehdon<br />
kaksi (2) mukaan, joka mahdollistaa parhaiten niin Tampereentien kuin uuden marketin liikenteen<br />
toimivuuden. Liikerakennuksen rakentaminen onnistuu hyvin nykyisillä ratkaisuilla Karhumäentien<br />
kautta. Kieroliittymän rakentaminen täytyy ajoittaa niin, että se on valmiina kun<br />
marketin asiakasliikenne alkaa. Samassa yhteydessä tulisi myös Karhumäentie parantaa, jotta<br />
kevyen liikenteen väylä olisi käytössä ennen kuin päiväkoti ja marketti avautuvat.<br />
Seuraavana suunnitteluvaiheena ovat katu- ja tiesuunnitelmat, joissa nyt esitetyt ratkaisut tarkentuvat.<br />
Näissä tulee vielä varmistaa, että aluevarauksissa huomioidut tilatarpeet mm. erikoiskuljetuksille<br />
säilyvät. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota näkemiin ja Tampereentien suuntaisten<br />
kevyen liikenteen väylien muotoiluun. Karhumäentiellä tulee huomioida vallitsevat korkeuserot<br />
sekä uudet liittymät ennen kaikkea liikenneturvallisuuden ja kuivatuksen näkökulmasta. Kunnallistekniikan<br />
suunnittelu kuuluu lähes kokonaisuudessaan jatkosuunnitteluun ja tässä työssä<br />
esitetyt kommentit ja kustannukset ovat olleet tarkoituksella hyvin karkeita.<br />
1) Tampereentien kiertoliittymän ja Karhumäentien aluevaraussuunnitelma 1:1000<br />
2) Karhumäentien pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus A-A 1:1000/1:100 ja 1:100
Change language