Espoolehti 2/2020
29.05.2020 • Views
Share Embed Flag

Espoolehti 2/2020

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
espoolehti

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

ESPOO ESBO<br />

&<br />

Korona<br />

ratkaisut<br />

kaupungin lehti espoolaisille 2 <strong>2020</strong><br />

Read this<br />

in english:<br />

YUMPU.COM/<br />

ESPOOLEHTI<br />

Opetuksen,<br />

kulttuuritarjonnan<br />

ja monen muun<br />

toiminnan<br />

jatkuminen on<br />

edellyttänyt<br />

luovia ratkaisuja.<br />

Omannäköinen<br />

oppilaskunta<br />

Ennakkoluulo ei<br />

oikeuta syrjintään<br />

Tutustu kesän<br />

tapahtumiin

pääkirjoitus<br />

Jukka Mäkelän<br />

pääkirjoitus ottaa<br />

kantaa kaupungin<br />

ajankohtaisiin<br />

aiheisiin.<br />

Jukka Mäkelä on Espoon kaupunginjohtaja<br />

Yhdessä onnistumme<br />

Espoolaiset ovat monin tavoin pitäneet huolta toisistaan,<br />

sopeutuneet, joustaneet ja noudattaneet ohjeita.<br />

Yhdessä olemme varmistaneet selviytymisen näissä<br />

poikkeuksellisissa oloissa.<br />

Katsetta pitää nyt siirtää tulevaisuuteen.<br />

Kaupunkien merkitys hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen<br />

järjestäjinä, kasvuun investoijina sekä uuden<br />

kasvun tuottajina on keskeinen myös koronakriisin<br />

jälkeen. Kaupungit kaipaavat hallitukselta yhteistyötä,<br />

ennustettavuutta ja tukea koronakriisistä selviytymiseksi.<br />

Julkisen sektorin rahoituspohja on koronakriisin<br />

myötä heikentynyt ennennäkemättömällä tavalla.<br />

Mekin käynnistämme Taloudellisesti kestävä Espoo<br />

-ohjelman. Nyt ei ole oikea aika lisätä tehtävien ja velvoitteiden<br />

määrää.<br />

Koronakriisi iskee juuri Espoon kaltaisiin kaupunkeihin,<br />

jotka rahoittavat palvelut verotuloilla. Tämä<br />

on huomioitava valtion tukitoimissa. Suurissa kaupungeissa<br />

on myös edellytyksiä käynnistää elvyttäviä<br />

hankkeita, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia.<br />

Esimerkiksi infrainvestoinneilla edistetään samanaikaisesti<br />

niin työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä kuin<br />

hiilineutraaliustavoitteita.<br />

Kumppanuutta ja tiivistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti<br />

nyt. Yhdessä onnistumme.<br />

Jukka Mäkelä<br />

kaupunginjohtaja<br />

Tillsammans klarar vi det<br />

Esboborna har på olika sätt tagit hand om varandra,<br />

varit flexibla, anpassat sig och följt anvisningarna.<br />

Tillsammans har vi sett till att klara oss under dessa<br />

exceptionella omständigheter.<br />

Nu behöver vi lyfta blicken och se framåt. Även efter<br />

coronakrisen har städerna stor betydelse när det gäller<br />

att ordna välfärdssamhällets tjänster, likaså att investera<br />

i och skapa ny tillväxt. Det städerna just nu behöver<br />

av regeringen är samarbete, förutsägbarhet och stöd för<br />

att hantera krisen. I och med coronakrisen har den<br />

offentliga sektorns finansiella bas försvagats<br />

på ett aldrig tidigare skådat sätt. Även vi inleder<br />

programmet Ett ekonomiskt hållbart<br />

Esbo. Nu är inte rättan tid att utöka antalet<br />

uppgifter och skyldigheter.<br />

Coronakrisen drabbar städer som<br />

Esbo som finansierar sina tjänster med<br />

skatteintäkter. Statens stödinsatser<br />

behöver ta hänsyn till just detta. I stora<br />

städer finns även förutsättningar att<br />

inleda projekt som stimulerar ekonomin<br />

och har stor sysselsättande effekt.<br />

Investeringar i infrastruktur främjar<br />

såväl sysselsättning, tillväxt och konkurrenskraft<br />

som målsättningen att bli ett<br />

klimatneutralt samhälle.<br />

Nu om någonsin behövs partnerskap och<br />

tätt samarbete. Tillsammans klarar vi det.<br />

Jukka Mäkelä<br />

stadsdirektör<br />

8<br />

Sisältö<br />

3 | Kalenteri ja poiminnat<br />

Muista kesällä ainakin nämä asiat.<br />

8 | Teema<br />

Korona on tuonut tullessaan luovia ratkaisuja.<br />

14 | Palveluksessa<br />

Annina Artman Painiityn päiväkodin keittiöstä.<br />

15 | Menot<br />

Kesä tuo tapahtumat tullessaan.<br />

20 | Ajassa<br />

Leppävaara kasvaa kestävästi.<br />

23 | Kohtaaminen<br />

Erilaisuus herättää huomiota.<br />

24 | Helmi<br />

Saaristomuseo Pentala avaa taas ovensa.<br />

26 | Espoolainen<br />

Juvanpuistossa toimivat oppilastiimit.<br />

28 | Vi i Esbo<br />

Ön Pentala ett historiskt skärgårdssamhälle.<br />

30 | Me<br />

Luontoliikkujan Espoo.<br />

31 | Mun Espoo<br />

1920-luku oli huviloiden kulta-aikaa.<br />

24<br />

2

6.6.–30.8.<br />

Espoon saaristoveneet<br />

liikennöivät.<br />

8.6. ja 17.8.<br />

Valtuusto kokoontuu klo<br />

17.30 alkaen. Kokouksia voi<br />

seurata suorana osoitteessa<br />

mediaserver.fi/live/espoo.<br />

kalenteri 6–8/20<br />

10.6.<br />

Korko-infotilaisuus Espoon TE-toimistossa keskiviikkona 10.6. klo<br />

13–14. Korko on Espoon Työllisyyspalvelujen palvelu yli 30-vuotiaille<br />

korkeakoulutetuille työttömille työnhakijoille, jossa selkeytetään oma<br />

osaaminen ja työllistymistavoite, työstetään CV ja työnhakutaidot kuntoon<br />

ja verkostoidutaan pienryhmässä. Lisäksi on mahdollisuus osallistua itseä<br />

kiinnostaviin työnhaun teemaryhmiin ja saada koulutusta esimerkiksi<br />

LinkedInin käytöstä.<br />

11.6.<br />

Lisähaut kevään yhteishaussa<br />

täyttämättä jääneille<br />

lukiopaikoille alkavat<br />

aikaisintaan 11.6. Ammatilliseen<br />

koulutukseen voi hakea<br />

ympäri vuoden jatkuvassa<br />

haussa osoitteessa omnia.fi/<br />

jatkuvahaku.<br />

Poimi kalenterista<br />

kesän tärkeimmät<br />

tapahtumat ja<br />

ajankohtaiset<br />

päivämäärät.<br />

15.6.<br />

Ilmoita tapahtumasi<br />

mukaan Espoo-päivään.<br />

Ennakkoilmoittautuminen<br />

päättyy 15.6. klo 16.<br />

30.6.<br />

Avoin taideteoshaku päättyy. Espoon kulttuurikeskuksen<br />

ja Sami Yaffan kuratoima Korona Kollektiivi on syksyllä<br />

Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytila Ahjoon tuleva<br />

taidenäyttely, jonka tarkoitus on dokumentoida vallitsevaa<br />

poikkeustilaa. Kollektiivi on avoin ammattilaistaiteilijoille<br />

ja harrastelijoille. Teoksia etsitään kaikilta taiteen aloilta<br />

ja otetaan vastaan 30.6. asti. Lisätietoja espoo.fi/<br />

kulttuurikeskus ja #koronakollektiivi.<br />

21.7.<br />

Haku kymppiluokille ja<br />

valmistaviin koulutuksiin alkoi<br />

toukokuussa ja päättyy 21.7.<br />

Perusopetuksen jälkeiseen<br />

valmistavaan koulutukseen<br />

haetaan Opintopolun kautta.<br />

22.8.<br />

Seuraava Espoo-lehti<br />

ilmestyy.<br />

ESPOON ASUKASLEHTI<br />

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit espoolehti@omnipress.fi<br />

Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621,<br />

espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo Toimitus Omnipress Oy,<br />

espoolehti@omnipress.fi Toimituspäällikkö Kimmo Kallonen Ulkoasu Oona Kavasto/Hank Painopaikka<br />

Punamusta Jakelu SSM Jakelupalaute jakelupalaute@omnipress.fi Kansi Timo Porthan ISSN 1798-8438<br />

3

Poiminnat<br />

Espoon lukioihin haki kevään yhteishaussa 2 169 ensisijaista hakijaa. Viime<br />

vuonna hakijoita oli 2 001, joten hakijoiden määrä nousi 8,3 prosenttia. Espoon<br />

lukioiden aloituspaikkamäärää nostettiin edellisvuodesta. Aloituspaikkoja<br />

Espoon kaupungin suomenkielisissä lukioissa on 1 819 ja Kauniaisissa 134.<br />

Espoo-päivää vietetään<br />

virtuaalisesti elokuussa<br />

KESÄKAUSI päättyy kuluvanakin vuonna perinteiseen<br />

Espoo-päivään, jota vietetään 28.–29. elokuuta.<br />

Espoon suurimman vuosittaisen kaupunkitapahtuman<br />

sisältö- ja tapahtumatarjonta painottuu tänä<br />

vuonna maksuttomiin, pienimuotoisiin asukasyhdistystapahtumiin<br />

ja virtuaalisiin verkkotapahtumiin.<br />

Tapahtumien toteuttamisesta vastaavat kaupunkilaiset,<br />

yhdistykset ja kaupungin omat toimijat sekä<br />

yhteistyökumppanit. Päivän tapahtumia voi esittää<br />

mukaan aina varsinaiseen päätapahtumapäivään<br />

29.8. saakka, mutta 15.6. mennessä ilmoitetut<br />

tapahtumat ehtivät vielä mukaan Espoo-päivän<br />

ohjelmalehtiseen.<br />

Kaupungin Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut<br />

neuvoo ja ohjaa tapahtumanjärjestäjiä ennakkoon<br />

webinaareissa muun muassa virtuaalisten etätapahtumien<br />

toteuttamiseen.<br />

Lisätietoja espoopaiva.fi<br />

Kaupunkipyöräkausi<br />

alkoi etuajassa<br />

KAUPUNKIPYÖRÄKAUSI käynnistyi tänä vuonna<br />

normaalia aikaisemmin. Koronavirustilanteen kärjistyessä<br />

Helsingin kaupunki, HKL ja Espoon kaupunki<br />

päättivät aikaistaa kaupunkipyöräpalvelun käyttöönottoa.<br />

Kaupungit pyrkivät näin hidastamaan koronaviruksen<br />

leviämistä. Kaupunkipyöräillessä kannattaa<br />

käyttää käsineitä ja huolehtia omasta käsihygieniasta.<br />

Kaupunkipyöräkauden aikana asemien sijainnit<br />

ja pyörien saatavuus näkyvät HSL:n Reittioppaassa,<br />

jossa voi tehdä myös reittihakuja. Muutamien<br />

asemien paikkoja on muutettu työmaasta tai muusta<br />

syystä johtuen. Kaupunkipyöräasemien muutokset ja<br />

uudet asemat osoitteessa bit.ly/2VGEO6s.<br />

” Espoo-päivä<br />

järjestetään 18.<br />

kerran. Elokuun<br />

viimeisenä<br />

viikonloppuna<br />

sitä on vietetty<br />

viimeiset<br />

kymmenen vuotta.<br />

Kaupunkilaiset mukana<br />

espoo.fin uudistuksessa<br />

ESPOO.FI-NETTISIVUJEN uudistusprojekti on aloitettu,<br />

ja uudistetut sivut ovat käytössä vuonna 2021.<br />

Keväällä uudistukseen liittyen kysyttiin mielipiteitä<br />

sivujen käyttäjiltä. Kyselyyn saatiin yhteensä 433<br />

vastausta.<br />

Kyselyyn vastanneet toivoivat hyviä hakuominaisuuksia,<br />

jotta erityisesti palvelujen tiedot ja aukioloajat<br />

löytyvät helposti. Lisäksi toivottiin päätöksentekoon<br />

ja omaan kaupunginosaan liittyvien asioiden<br />

kätevämpää löytymistä. Uuden espoo.fi-sivuston<br />

etusivulle toivotaan uutisia ja tapahtumia Espoosta<br />

sekä tietoa kaupungin toiminnasta.<br />

Vastaajista 54 prosenttia kertoi käyttävänsä<br />

espoo.fi-sivuja päivittäin tai viikoittain. Sivuja katsellaan<br />

tietokoneella, kannettavalla tietokoneella tai<br />

älypuhelimella lähes saman verran. Eniten etsitään<br />

tietoja sosiaali- ja terveysasioista, toiseksi eniten<br />

kulttuurista ja liikunnasta.<br />

Suurin osa (73 %) vastaajista oli naisia. Aktiivisimmin<br />

kyselyyn vastasivat 35–44-vuotiaat, mutta vastauksia<br />

saatiin laajasti eri ikäryhmiltä. Eniten vastauksia<br />

(60 %) saatiin asukkailta. 25 prosenttia vastaajista oli<br />

Espoon kaupungin työntekijöitä ja kolme prosenttia<br />

uusia espoolaisia.<br />

Sivuston kehitystyöhön voi osallistua ilmoittautumalla<br />

mukaan vapaaehtoisten ryhmään. Ryhmässä<br />

pääsee kommentoimaan uudistuvaa sivustoa sen<br />

kehittämisen eri vaiheissa. Ilmoittautuminen sähköpostitse<br />

verkkoviestinta@espoo.fi.<br />

Espoo<br />

somessa<br />

Facebook<br />

Espoo – Esbo<br />

Päivityksiä eri puolilta kaupunkia<br />

ja kaupungin eri toimijoiden omia<br />

Facebook-sivuja.<br />

Twitter<br />

@EspooEsbo<br />

Elää ajassa, päivittyy nopeasti.<br />

Tiedotusta, vastauksia ja<br />

keskustelua.<br />

Instagram<br />

@espoonkaupunki<br />

Hienoja hetkiä, tapahtumia ja<br />

maisemia espoolaisin silmin.<br />

#espoohetki<br />

4 Espoon kaupungin lehti asukkaille

KÄY<br />

KATSOMASSA!<br />

Palstalla tutustutaan<br />

mielenkiintoisiin<br />

kohteisiin, joihin kaikilla<br />

espoolaisilla on vapaa<br />

pääsy.<br />

Pieni ja iso<br />

hiidenkirnu.<br />

Kolmas, noin<br />

puoli metriä<br />

leveä hiidenkirnu<br />

löytyy muutaman<br />

metrin päästä.<br />

Kaupunginkallion<br />

hiidenkirnut<br />

MANNERJÄÄTIKÖN sulamisvesien virrassa pyörineiden<br />

kivien kaivertamia hiidenkirnuja, jotka<br />

syntyivät viime jääkauden lopulla, on Espoossa<br />

useita. Osa niistä saattaa löytyä aivan omasta<br />

lähiympäristöstä.<br />

Kolme niistä sijaitsee Kaupunginkalliossa,<br />

lähellä Espoon keskusta. Kaupunginkallion<br />

hiidenkirnut sijaitsevat Kiuastien ja Kiuaskujan<br />

välissä kalliorinteen alaosassa, noin 30 metriä<br />

Espoonväylältä lounaaseen. Pyörätieltä alkaa<br />

polku, joka vie kohteelle.<br />

Suurimman hiidenkirnun läpimitta on noin<br />

1,5 metriä ja syvyys takaseinästä mitattuna 2,5<br />

metriä. Pienemmät hiidenkirnut ovat matalia ja<br />

noin puoli metriä leveitä.<br />

Mia Weckström<br />

KYSYTTYÄ<br />

Palstalla vastataan<br />

lehden ilmestymisaikaan<br />

kaupungille<br />

tuleviin yleisimpiin<br />

kysymyksiin.<br />

” Oittaalla,<br />

Nuuksiossa,<br />

Kattilajärvellä<br />

ja<br />

Väransbyssa<br />

voi telttailla.<br />

?<br />

Mistä saa tietää saaristoveneiden<br />

aikataulut?<br />

Saaristoliikenne alkaa 6.6. ja päättyy 30.8.<br />

Saaristoveneet liikennöivät 6.6.–9.8. tiistaista<br />

sunnuntaihin ja sen jälkeen viikonloput 15.–16.8.,<br />

22.–23.8. ja 29.–30.8. Saaristoveneiden aikataulut<br />

löytyvät osoitteesta espoo.fi/saaristoliikenne. Aikatauluja<br />

voi noutaa myös Espoon asiointipisteistä.<br />

Matkustajamäärät ja sääolosuhteet voivat vaikuttaa<br />

aikatauluun. Juhannusaattona saaristoveneet<br />

liikennöivät normaalin aikataulun mukaan.<br />

?<br />

Missä saa telttailla?<br />

Oittaalla, Nuuksion kansallispuistossa, Kattilajärven<br />

ja Väransbyn ulkoilualueilla. Espoossa on<br />

ulkoilusaaria, joihin pääsee joko omalla veneellä<br />

tai saaristoveneen kyydissä. Telttailu on sallittu<br />

seuraavilla ulkoilusaarilla: Bylandet, Gåsgrund,<br />

Knapperskär, Rövargrundet, Rövaren, Stora Herrö<br />

ja Torra Lövö. Lisätietoja Espoon telttailu- ja nuotiopaikoista<br />

osoitteessa espoo.fi/ulkoilu osiossa<br />

Telttailu ja retkeily. Luontoon.fi-sivustolta voi hakea<br />

valtakunnallisia retkeilykohteita alueen, ominaisuuksien<br />

ja aktiviteettien mukaan.<br />

?<br />

Mikä uimarantojen levätilanne on?<br />

Uimarantojen lämpötilat ja levätilanne<br />

löytyvät osoitteesta ulkoliikunta.fi.<br />

Viherlaakson terveysasema<br />

siirtyy Kiloon<br />

VIHERLAAKSON terveysasemarakennus on tullut tiensä<br />

päähän. Tämän vuoksi Viherlaakson terveysasema siirtyy<br />

juhannuksen jälkeen väistötiloihin Trillakadulle Kilon<br />

terveysaseman yhteyteen.<br />

Viherlaakson alueella tehty kattava tilaselvitys<br />

osoittaa, ettei kokonaiselle terveysasemalle löydy sieltä<br />

väistötilaa. Sen sijaan Kilon terveysasemarakennuksesta<br />

on vapautumassa vastaanottotilaa, kun muun muassa<br />

neuvolan ja hammashoidon puhelinpalvelut muuttavat<br />

muualle.<br />

Palvelulinjan 229 reittiä muutetaan siten, että sillä<br />

pääsee Viherlaaksosta Kilon terveysasemalle. Lisäksi on<br />

tarjolla tiiviisti kulkevia vaihdollisia bussiyhteyksiä. Lähipalvelua<br />

tulee tarjolle Auroran neuvolan tiloihin. Lisäksi<br />

tarjolle tulee lääkärin etävastaanottoja.<br />

Viherlaakson terveysaseman väistöratkaisu on tilapäinen.<br />

Pitkän tähtäimen palveluverkkosuunnittelu on käynnistymässä<br />

koko Suur-Leppävaaran alueella. Suur-Leppävaaran<br />

palveluverkkosuunnitelmaa tehdään asukkaita<br />

kuullen. Toukokuussa on tehty asukkaille puhelinkysely, ja<br />

tulossa on myös asukastilaisuuksia verkossa.<br />

5

Poiminnat<br />

Espoon virallinen väkiluku vuodenvaihteessa oli 289 731 asukasta. Espoolaisista<br />

75 prosenttia oli suomen- tai saamenkielisiä, seitsemän prosenttia ruotsinkielisiä<br />

ja 18 prosenttia vieraskielisiä. Espoon väestö kasvoi 6 099 asukkaalla eli 2,2<br />

prosenttia vuoden 2019 aikana.<br />

Terveysasemapalveluseteli<br />

käyttöön<br />

Espoon keskuksen<br />

alueella<br />

ESPOOLAISET voivat toukokuusta alkaen valita<br />

palvelusetelillä terveysasemakseen yksityisen<br />

terveysaseman, joka sijaitsee Espoon keskuksen<br />

alueella.<br />

Mukana on tällä hetkellä kaksi yksityistä terveysasemaa,<br />

Mehiläinen Oma Lääkärisi Espoontori<br />

ja Terveystalo Espoontori. Samarian terveysaseman<br />

palvelut jatkuvat Espoon keskuksessa, tosin<br />

koronapandemian aikana Samariassa hoidetaan<br />

vain hengitystieinfektiopotilaita.<br />

Palvelusetelikokeilu kestää 30.4.2025 saakka.<br />

Kokeilun aikana terveysasema-palveluseteleitä on<br />

jaossa yhteensä 25 000 kappaletta. Tarkemmat<br />

ohjeet osoitteessa espoo.fi/palveluseteli.<br />

My 2050 -elämyspelin<br />

päähenkilö Niha<br />

Bee johdattaa pelaajat<br />

tutustumaan<br />

tulevaisuuteen.<br />

” Elokuussa<br />

on tulossa<br />

hammashoidon<br />

palveluseteli<br />

Matinkylän<br />

alueelle.<br />

Seikkailulle<br />

tulevaisuuteen<br />

KAIKILLE avoimessa ja ilmaisessa My2050-<br />

elämyspelissä seikkaillaan oikeassa kaupunkiympäristössä,<br />

Espoon keskuksessa<br />

liikkuen. Pelin tarina johdattaa pelaajat<br />

kurkistamaan tulevaisuuteen ja tarjoaa<br />

pelaajille tietoa ilmastonmuutoksesta<br />

uudenlaisessa, innostavassa muodossa.<br />

Tulevaisuusseikkailu alkaa Espoon<br />

keskuksessa sijaitsevan Espoonkadun varresta,<br />

Valtuustotalon edustalta. Peliaikaa on<br />

tunti, pisteitä kerätään ratkomalla erilaisia<br />

pulmatehtäviä. Peliä pelataan mobiilisovelluksella,<br />

jonka voi ladata laitteen omasta<br />

sovelluskaupasta.<br />

Seikkailulle voi lähteä milloin tahansa,<br />

joko yksin tai ystävien tai perheen kanssa.<br />

Peli tarjoaa uudenlaisen oppimistyökalun<br />

aina kuudesluokkalaisista toisen asteen<br />

opiskelijoille, mutta pelissä riittää haastetta<br />

ja hauskaa tekemistä aikuisillekin.<br />

Espoon Kaupunginmuseo/Eetu Sorvali<br />

Dalsvikin kartanon<br />

näkötornista on jäljellä<br />

raunio. Vapaaehtoisia<br />

tarvitaan hoitamaan<br />

monumentteja.<br />

Espoossakin voi<br />

adoptoida monumentin<br />

ADOPTOI monumentti -toiminta käynnistyy Espoossa.<br />

Toiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa vanhojen<br />

rakennusten ja muinaisjäännösten hoitamista ja<br />

vaalimista.<br />

Adoptoitavaksi soveltuvia arkeologisia kohteita<br />

ovat vaikkapa linnoitteet, kiviaidat, röykkiöhaudat, laiturin<br />

jäännökset ja muinaiset asuinpaikat. Kohde voi<br />

olla myös pienimuotoinen rakennus tai rakennelma,<br />

esimerkiksi muistomerkki, uimahuone, muuntaja, silta<br />

tai kivinen tienviitta.<br />

Hoitotyö voi olla kasvillisuuden raivausta, niittoa,<br />

vesakon poistoa ja roskien siivoamista hoitosuunnitelman<br />

mukaan. Hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä<br />

Espoon kaupunginmuseon kanssa. Museo<br />

ohjaa ja neuvoo hoitotyössä myös jatkossa.<br />

Adoptoija voi olla yhteisö, yhdistys, yritys tai julkisyhteisö,<br />

kuten koulu. Osaan hoitotapahtumista tai<br />

talkoista voi osallistua kuka tahansa. Adoptoijilta ei<br />

edellytetä aikaisempaa kokemusta tai ennakkotietoja<br />

kulttuuriympäristökohteiden hoidosta. Adoptointi voi<br />

olla pitkä- tai lyhytaikaista.<br />

Lisätietoja antaa museon kulttuuriympäristö- ja<br />

muinaismuistoasioiden sekä arkeologisen tutkimuksen<br />

intendentti Eetu Sorvali, eetu.sorvali@espoo.fi<br />

tai kulttuuriymparisto@espoo.fi.<br />

6 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Koronatilanne on nostanut työttömyyslukuja myös Espoossa. Maaliskuun lopulla<br />

Espoossa oli työttömiä 35 prosenttia (3 750 henkeä) enemmän kuin vuotta<br />

aiemmin ja työttömyysaste oli 2,6 prosenttiyksikköä vuodentakaista korkeampi.<br />

Koko maassa työttömiä oli 30 prosenttia vuodentakaista enemmän.<br />

Älybotti aloitti monikielisen<br />

koronaneuvonnan<br />

ESPOON kaupunki kokeilee älybottia eli oppivaa tekoälysovellusta,<br />

joka vastaa korona-ajan palveluja koskeviin<br />

kysymyksiin espoo.fi-sivuilla yli sadalla kielellä. Monikielinen<br />

älybotti täydentää Espoon kaupungin viestintää<br />

ja palvelua tilanteissa, joissa asiakas ei pysty asioimaan<br />

suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Älybotti on töissä<br />

vuorokauden ympäri ja pystyy palvelemaan yhtä aikaa yli<br />

100 000 käyttäjää.<br />

Älybotti lukee tietoja Espoon kaupungin sekä muiden<br />

viranomaisten sivuilta ja vastaa kysymyksiin niiden perusteella.<br />

Botti on oppiva, joten jos tiedot sivustoilla muuttuvat,<br />

botti huomaa tämän pienellä viiveellä ja muuttaa<br />

vastauksiaan.<br />

Botti pitää kiinni yksityisyydensuojasta. Chat-keskustelut<br />

käydään anonyymisti.<br />

– Tekoälyyn ja konekäännöksiin perustuvan botin avulla<br />

pystymme levittämään toimintaohjeita ja ajankohtaista<br />

tietoa palveluistamme Espoon monikieliselle väestölle.<br />

Tällainen nopea monikielinen viestintä ei olisi mahdollista<br />

ilman tekoälyä. Vaikka kielen oikeellisuudessa on varmasti<br />

hiomista, niin ratkaisu täydentää Espoon kaupungin<br />

suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä viestintää, sanoo<br />

perusturvajohtaja Juha Metso.<br />

” Botin avulla<br />

pystymme<br />

levittämään<br />

tietoa palveluista<br />

monikieliselle<br />

väestölle.<br />

Kulttuurin äärelle<br />

digitaalisesti<br />

ESPOO toi koteihin digitaalisen kulttuuritalon vastauksena<br />

koronavirusepidemian aiheuttamaan<br />

kulttuurivajeeseen. Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden<br />

pystyttämä verkkopalvelu Kotona247<br />

tuo kaupunkilaisten koteihin kulttuuria suorina<br />

livestream-lähetyksinä. Ohjelmistossa on Tapiola Sinfoniettan<br />

konsertteja sekä kevyenmusiikin esityksiä.<br />

– Kotona247 on jokaisen espoolaisen – ja koko<br />

Suomen – oma esityspaikka netissä. Kun koronavirusepidemia<br />

peruutti kulttuuritapahtumat, käärimme<br />

hihat ja päätimme toteuttaa jo olemassa olleet suunnitelmat<br />

pikavauhtia, Espoon Kaupunkitapahtumien<br />

tapahtuma-asiantuntija Karri Soilamo kertoo.<br />

Tulevat Kotona247-livelähetykset ja konserttitaltioinnit<br />

löytyvät osoitteesta kaupunkitapahtumat.fi.<br />

Esitystarjontaa täydentää Urban Espoo -palvelu,<br />

joka toimii sekä verkossa urbanespoo.fi että mobiilisovelluksena<br />

digitaalisen kulttuuritalon tavoin.<br />

Urban Espoossa voi seikkailla virtuaalisessa kaupunkiympäristössä,<br />

kokea luonto- ja kaupunkielämyksiä<br />

ja oppia uusia taitoja.<br />

Ympäristökeskuksen<br />

teemavuosi kannustaa<br />

luontotekoihin<br />

ESPOON ympäristökeskuksen Lumoudu kaupunkiluonnosta<br />

<strong>2020</strong> -teemavuosi kutsuu espoolaisia toimimaan<br />

monimuotoisen kaupunkiluonnon puolesta. Toimintaan<br />

kannustetaan jakamalla viikoittain sosiaalisessa mediassa<br />

Espoon ympäristökeskuksen Facebook-sivuilla sekä luontotalo<br />

Villa Elfvikin Instagram-tilillä erilaisia luontotekoja,<br />

joita kaupunkilaiset voivat toteuttaa kotona ja ulkona.<br />

Luontoteot on koottu Lumoudu kaupunkiluonnosta<br />

-vinkkipankkiin, joka löytyy osoitteesta espoo.fi/<br />

luonto<strong>2020</strong>. Vinkkipankki sisältää tietoiskuja Espoon<br />

luonnon monimuotoisuudesta sekä kertoo, miten kaupunki<br />

edistää monimuotoisuutta alueellaan. Materiaali sisältää<br />

valokuvia eri kohteista sekä luonnon äänimaisemaa.<br />

Lumoudu kaupunkiluonnosta <strong>2020</strong> -teemavuosi on<br />

osa Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet -projektia, joka<br />

tähtää kaupungin luontoarvojen ja monimuotoisuuden<br />

säilymiseen.<br />

7

teema<br />

Covid-19 -virus<br />

rantautui Suomeen<br />

helmi-maaliskuun<br />

vaihteessa. Maaliskuun<br />

puoliväliin mennessä se<br />

oli muuttanut kaikkien<br />

arjen.<br />

Teksti Tiina Parikka Kuvat Timo Porthan ja Tapiola Sinfonietta<br />

Luovia<br />

ratkaisuja<br />

Koronakevät on rajoittanut ja muuttanut<br />

kaikkien elämää. Oivaltavilla ideoilla on<br />

pystytty kuitenkin pyörittämään arkea ja<br />

luomaan siihen elämyksiä eristäytymisestä<br />

huolimatta.<br />

Lehden mennessä painoon peruskoulut ovat<br />

palanneet lähiopetukseen ja kirjastoihin on<br />

päässyt lainaamaan ja palauttamaan kirjoja parin<br />

viikon ajan. Myös ulkoliikuntapaikat ovat olleet<br />

urheilijoiden käytössä toukokuun puolivälistä.<br />

Kesäkuun alusta kirjastot ja kaupungin kulttuuritilat<br />

avaavat ovensa yleisölle normaalisti. Myös museot avautuvat<br />

kesäkuun alkupäivinä.<br />

Kaupunki ja eri toimijat ovat tehneet monia luovia ratkaisuja<br />

tarjotakseen koko kevään palveluja ja elämyksiä<br />

rajoitteista huolimatta. •<br />

Niina Sivosen<br />

piirrokset etäopetuksesta<br />

ovat toimineet<br />

opettajakunnalle myös<br />

vertaistukena. Moni on<br />

jakanut samoja<br />

kokemuksia.<br />

8 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Ohjeilla uudenlainen merkitys<br />

LÄHDERANNAN koulun apulaisrehtori<br />

Niina Sivonen on kuvannut omia<br />

kokemuksiaan etäopetuksesta piirroksiin.<br />

Joka päivältä löytyi joku positiivinen<br />

huomio, jonka hän on tallentanut kuvaksi<br />

omaksi ja kollegoiden tueksi.<br />

– Aiheita on enemmän kuin ehdin<br />

piirtää. Lapset ovat sopeutuneet todella<br />

hienosti uuteen tilanteeseen, kuudennen<br />

luokan luokanopettajana toimiva Sivonen<br />

kiittää.<br />

Opettajat joutuivat maaliskuun puolivälissä<br />

hyppäämään uuden eteen parin<br />

päivän varoitusajalla.<br />

– Meitä ei ole koulutettu etäopettamiseen.<br />

Osalle niin opettajista kuin<br />

oppilaistakin kasvaneet tietotekniset<br />

vaatimukset ovat tuottaneet haasteita,<br />

mutta autamme toinen toisiamme.<br />

Sivosen luokka opiskeli lukujärjestyksen<br />

mukaan. Hän kiittää kotona<br />

olleita vanhempia, joista moni otti<br />

lapsen päivärytmin hyvin haltuun.<br />

Useimmiten välitunneilla käytiin<br />

oikeasti ulkona ja ruokatunti<br />

oli samaan aikaan kuin koulussakin. Osa<br />

vanhemmista oli kuitenkin päivisin töissä<br />

tai kotona jouduttiin vuorottelemaan<br />

tietokoneiden kanssa.<br />

– Laitoin aina seuraavan päivän ohjeet<br />

Wilmaan jo edellisenä päivänä, jolloin vanhemmat<br />

ehtivät illalla katsoa, tarvitseeko<br />

lapsi niiden kanssa esimerkiksi teknistä<br />

apua. Olen tehnyt paljon opetusvideoita<br />

ja hyödyntänyt muutoinkin opetuksessa<br />

käyttämiäni piirroksia. Osa tunneista<br />

pidettiin etätapaamisina, jossa opetin<br />

paikan päällä.<br />

Ohjeiden ja uusien opetuskeinojen<br />

tuottaminen vaati Sivoselta pitkiä päiviä,<br />

mutta hän ei valita.<br />

– Tämä oli väliaikainen tilanne. Lapset<br />

oppivat tässä ottamaan vastuuta ja hallitsemaan<br />

omaa ajankäyttöään, josta on<br />

heille varmasti yläkoulussa hyötyä.<br />

Perusopetus palasi lähiopetukseen 14.5.<br />

Lukiot jatkoivat kouluvuoden loppuun<br />

etäopetuksessa. Kaikkien yhteinen virtuaalikevätjuhla<br />

vietettiin tänään 30.5.<br />

Niina Sivonen kiittää<br />

opettajien, oppilaiden<br />

ja vanhempien hyvää<br />

yhteistyötä kevään poikkeusjärjestelyjen<br />

aikana.<br />

– Autoimme toinen<br />

toisiamme ja jaoimme<br />

kokemuksia.<br />

9

teema<br />

i ÄLYBOTTI<br />

palvelee yli<br />

sadalla kielellä.<br />

Espoo on ottanut jo<br />

huhtikuun puolivälissä<br />

kokeiluun älybotin,<br />

joka vastaa vieraskielisten<br />

espoolaisten<br />

kysymyksiin koronaviruksesta.<br />

Chat-palvelun<br />

tavoin toimiva<br />

botti löytyy Espoon<br />

kaupungin verkkosivuilta<br />

www.espoo.fi<br />

ja Vieraskielisiä<br />

ohjeita koronaviruksesta<br />

-sivulta.<br />

ÄITIENPÄIVÄSTÄ<br />

i<br />

lähtien kaupungin<br />

hoivakodeissa<br />

asuvia läheisiä on<br />

päässyt tapaamaan<br />

hoivakotien pihoilla<br />

sään salliessa. Tapaamisissa<br />

noudatetaan<br />

edelleen äärimmäistä<br />

varovaisuutta. Vierailijan<br />

ja asukkaan välillä<br />

tulee olla vähintään<br />

kahden metrin turvaväli<br />

eikä paikalle saa<br />

tulla, jos on vähäisiäkään<br />

flunssaoireita.<br />

Muistisairaiden<br />

tapaamiset pyritään<br />

järjestämään niin, että<br />

vierailijan ja asukkaan<br />

välillä on esimerkiksi<br />

piha-aita.<br />

,,<br />

Kun palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän<br />

digitaalisiksi, etenkin ikääntyvien vaihtelevat<br />

digitaidot ovat korostuneet.<br />

Nestorin neuvontapuhelin on ollut kevään<br />

auki normaalia pidempään kello 8–16 joka<br />

arkipäivä. Siitä on pyritty myös tiedottamaan<br />

muun muassa paikallislehdissä jatkuvasti,<br />

jotta puhelinapu tavoittaisi ne, jotka eivät ehkä<br />

osaa hakeutua sähköisten palvelujen pariin.<br />

Soittomäärät ovatkin lähes kaksinkertaistuneet.<br />

– Verkossa meillä on koottuna vastauksia<br />

yleisimpiin koronaan liittyviin kysymyksiin.<br />

Niitä on voinut lähettää myös sähköpostitse,<br />

vanhuspalvelujen erityisasiantuntija Maria<br />

Rysti kertoo.<br />

Kirjeitse on niin ikään jaettu tietoa ja<br />

Nestorin aikaisemmille asiakkaille on myös<br />

aktiivisesti soitettu ja kyselty kuulumisia.<br />

Ruokaa kotiin. Nestorin kautta yli 65-vuotiaille<br />

tehdään myös palvelutarvekartoituksia ja<br />

järjestetään muun muassa ruokakassipalvelua.<br />

Myös muilla riskiryhmään kuuluvilla on ollut<br />

mahdollisuus päästä ruokakassipalvelun piiriin.<br />

Rysti muistuttaa, että riskiryhmäläisten<br />

lisäksi ruoka-apua tarvitsevat vähävaraiset,<br />

Resurssipooli oli ketterä keino<br />

turvata sote-palvelujen riittävä<br />

henkilöstö poikkeuksellisessa<br />

tilanteessa, ja henkilöstölle<br />

mahdollisuus kehittää osaamistaan<br />

toisenlaisessa työtehtävässä.<br />

jotka normaalisti nähdään niin sanotuissa<br />

ruokajonoissa.<br />

Ruoka-apupalvelu saatiinkin jo pääsiäisen<br />

aikaan toimintaan yhteistyössä kaupungin,<br />

järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Kaupungin<br />

omasta henkilöstöstä siirtyi omien töiden<br />

pysähdyttyä esimerkiksi sivistystoimen väkeä<br />

ruoka-apupalvelun tehtäviin. Ensimmäiset<br />

kassit saatiin kuljetettua koteihin jo huhtikuun<br />

alkupuolella.<br />

Alueelliset ruoka-apupisteet ottivat käyttöön<br />

myös rajoitusten takia tyhjksi jääneitä,<br />

ruuan säilytykseen soveltuvia tiloja.<br />

Lisäksi esikoulu-, peruskoulu- ja lukiooppilaille<br />

on tarjottu lounaspaketteja etäopetusjakson<br />

aikana.<br />

Apua etujoukkoihin. Kaupungin työntekijöitä<br />

on siirtynyt myös muihin tehtäviin.<br />

Huhtikuun puolivälissä jo reilusti toista sataa<br />

kaupungin palveluksessa työskentelevää henkilöä<br />

oli siirtynyt sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

tehtäviin.<br />

Kaupungin koronakriisin myötä perustaman<br />

resurssipoolin tarkoituksena on ollut<br />

turvata sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön<br />

riittävä resursointi poikkeuksellisessa tilanteessa.<br />

10 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Tapiola<br />

Sinfonietta on<br />

viihdyttänyt<br />

tänä keväänä<br />

espoolaisia<br />

etäkonsertein.<br />

Pienissä kamarimusiikkiryhmissä<br />

esiintyminen<br />

kuuluu normaalistikin<br />

osaksi<br />

SInfoniettan<br />

ohjelmistoa.<br />

Sinfoniettan sävelet kaikuvat kotisohville<br />

MERIHEINI LUODON Metsänpeitto-levytys oli vuonna<br />

2018 Teosto-palkintoehdokkaana. Tapiola Sinfoniettan<br />

konsertissa huhtikuun 17. päivä teos piti kuulla Kalle<br />

Vainion orkestroimana. Koronavirus ja viime hetken<br />

sairastapaus muuttivat suunnitelmat.<br />

Orkesterin residenssitaiteilija Taavi Oramo rakensi<br />

pikavauhtia uuden ohjelman. Pienistä kamarimusiikkiyhtyeiden<br />

esityksistä koostunut konsertti kuvattiin<br />

live-lähetyksenä alkuperäisenä esitysajankohtana.<br />

– Monelle kuulijallemme oli tärkeää osallistua<br />

nimenomaan live-lähetykseen ja aistia tunnelma kotiruudun<br />

takaa, intendentti Anna Jaskiewicz kertoo.<br />

II viulun varaäänenjohtaja Tiina Paanaselle yleisön<br />

puuttuminen esityksestä oli suurin jännitysmomentti.<br />

– Ihana tietää, että ainakin osa tosiaan istuu katsomassa<br />

ja kuuntelemassa juuri silloin, kun soitamme.<br />

Yritän ottaa sen ajatuksen mukaani esitykseen, vaikka<br />

emme nyt pääsekään aistimaan yleisön tunnelmia,<br />

Paananen sanoi ennen esitystä.<br />

Harjoittelu on tänä keväänä keskittynyt omien<br />

osuuksien hiomiseen ja pienryhmissä kulttuuritalolla<br />

kokoontumisiin.<br />

– Kaipaan orkesterielämää, mutta kamarimusiikki<br />

on meillä tavallisestikin osa vuoden ohjelmaa ja omasta<br />

harjoittelusta on silloinkin huolehdittava itsekseen,<br />

joten mitään ihan uutta tässä ei ole, Paananen sanoo.<br />

Muitakin live-lähetyksiä on tänä keväänä tehty ja ne<br />

löytyvät myös tallenteina kotona247.fi-osoitteessa ja<br />

Sinfoniettan YouTube-kanavalla.<br />

Kaikki esitykset ovat yleisölle ilmaisia.<br />

11

teema<br />

KAUPUNGIN<br />

tarjoama lasten<br />

i<br />

ja nuorten<br />

kesätoiminta toteutuu.<br />

Kesäleireille ja<br />

-kursseille voi yhtä<br />

kysellä vapaita<br />

paikkoja. Tarjolla on<br />

muun muassa teatteria,<br />

eläintenhoitoa,<br />

retkeilyä, kokkausta,<br />

melontaa ja tietokonepelejä.<br />

Tietoja leireistä<br />

ja kursseista löytyy<br />

sivulta harrastehaku.fi<br />

Toisena tavoitteena oli tarjota töitä suljettujen<br />

toimipisteiden työntekijöille. Samalla<br />

työskentely toisessa toimipisteessä on ollut<br />

mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja<br />

ammattitaitoaan.<br />

Nopeita ratkaisuja. Kaupunginhallitus ja<br />

muut toimielimet ovat kokoontuneet maaliskuun<br />

lopulta lähtien kokouksiin teamsjärjestelmän<br />

kautta. 75-päisen valtuuston<br />

kokous edellytti vähän isompia järjestelyjä.<br />

Ensimmäinen sähköinen valtuuston kokous<br />

oli tarkoitus pitää 18.5., mutta huhtikuun puolivälissä<br />

tuli tieto, ettei 27. päivälle suunniteltua<br />

kokousta voidakaan peruuttaa. Vajaassa kahdessa<br />

viikossa saatiin toteutettua teams-palaveri,<br />

jossa oli oma järjestelmänsä äänestyksille.<br />

Esimerkiksi Helsinki oli jo toteuttanut sähköisen<br />

valtuuston kokouksen, mutta Espoon<br />

äänestyskäytäntö oli ensimmäinen laatuaan.<br />

– Tämä oli historiallinen kokous. Paitsi että<br />

se oli Espoon ensimmäinen sähköinen valtuuston<br />

kokous, se oli ainakin minun monivuotisen<br />

työhistoriani ensimmäinen valtuusto, jossa<br />

kaikki varsinaiset jäsenet olivat läsnä, valtuuston<br />

sihteeri Jouni Majuri kertoo.<br />

Valtuuston jäsenille järjestettiin edellisviikolla<br />

harjoittelumahdollisuuksia, joissa<br />

kokeiltiin äänestämistä, puheenvuoron pyytämistä<br />

ja läsnäoloilmoittautumiskäytäntöjä.<br />

Jos järjestelmien käyttö tai verkkoyhteyksien<br />

toimivuus siitä huolimatta mietitytti, valtuutetuilla<br />

oli mahdollisuus osallistua kokoukseen<br />

valtuustosalissa.<br />

– Meitä oli paikalla puheenjohtaja ja minä,<br />

tekninen sihteeri, kolme valtuutettua sekä<br />

kaksi it-asiantuntijaa, Majuri sanoo.<br />

Kokouksessa pidettiin kolme äänestystä.<br />

Yksi osallistuja ei onnistunut äänestämään<br />

erillisen järjestelmän kautta, vaan hänen<br />

äänensä kerättiin erikseen. Lisäksi yhdessä<br />

äänestyksessä ilmeni toinen kömmähdys.<br />

Muutoin kokous sai paljon kiitosta ja kehuja.<br />

– Uskon, että etäyhteyttä tullaan hyödyntämään<br />

jatkossa sittenkin, kun lähikontaktit ovat<br />

mahdollisia, Majuri arvelee.<br />

,,<br />

Tämä oli historiallinen<br />

kokous. Se oli ensimmäinen<br />

valtuusto, jossa kaikki<br />

varsinaiset jäsenet olivat<br />

läsnä.<br />

12 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Yrittäjille tukea tukalaan tilanteeseen<br />

ESPOOSSA on noin 15 000 yritystä, joista<br />

kaksi kolmasosaa yksinyrittäjiä. Koronan<br />

aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet<br />

monien liiketoimintaan tai jopa ajaneet sen<br />

lähes kokonaan alas. Valtio on tullut etenkin<br />

yksinyrittäjiä vastaan myöntämällä heille<br />

kohdennettua tukea. 2 000 euron suuruinen<br />

yksinyrittäjän tuki on ollut haettavissa 24.4.<br />

alkaen.<br />

Espoossa yrittäjien auttaminen on otettu<br />

vakavasti. Business Espoon koordinoimia<br />

tukihakemuksia oli kahdessa viikossa tullut<br />

runsaat 980 kappaletta, mikä tarkoittaa noin<br />

1,34 miljoonan euron suuruista tukipottia.<br />

– Tällä hetkellä pystymme käsittelemään<br />

hakemukset jo niiden saapumispäivänä ja<br />

jos kaikki hakemuksen liitteet ovat kunnossa<br />

ja ehdot täyttyvät, rahat ovat yrittäjän tilillä<br />

4–5 arkipäivässä hakemuksen saapumisesta,<br />

Sanna Lindholm kaupungin elinkeino- ja<br />

kaupunkikehitysyksiköstä sanoo.<br />

Tukea voi hakea, jos koronan vaikutusten<br />

voi osoittaa heikentäneen myyntituottoa ja<br />

saatavia vähintään 30-prosentilla. Hakuaikaa<br />

on aina syyskuun loppuun saakka. Lindholm<br />

kehottaakin harkitsemaan, mikä on itselle<br />

paras aika tuen hakemiseen.<br />

Yksinyrittäjän on mahdollista myös hakeutua<br />

työttömyysturvan piiriin, jos liiketoiminta<br />

on koronan takia pysähtynyt täysin.<br />

Osa yrityksistä on pystynyt jatkamaan<br />

toimintaansa ainakin osittain muokkaamalla<br />

toimintamalliaan, kuten leppävaaralaisten<br />

keskuudessa toisena olohuoneena tunnettu<br />

ravintola Base. Hyvä ruoka, viini ja erilaiset<br />

tapahtumat kokoavat paikallisia yhteen.<br />

Maaliskuun 30. päivän jälkeen koko toimintakonsepti<br />

täytyi miettiä uusiksi.<br />

Base on tarjonnut kevään lounasta arkisin<br />

take away -periaatteella. Myös kevään juhliin<br />

on tehty valmiita juhla-aterioita.<br />

– Pääsiäisenä lammasateroita tilattiin niin<br />

paljon, että jouduimme myymään ei-oota,<br />

ravintoloitsija Vuokko Varila-Kiverä sanoo.<br />

Ravintolan salihenkilökunta on jouduttu<br />

lomauttamaan, mutta keittiön puolella<br />

on pystytty tarjoamaan töitä ainakin osaaikaisesti.<br />

Vähintään neljän annoksen paketteja<br />

toimitetaan myös kotiinkuljetuksena leppävaaralaisille.<br />

– Riskiryhmään kuuluvat ja etätöitä kotona<br />

lasten seassa tekevät ovat löytäneet meidän<br />

palvelumme hyvin. Meillä on paljon vakioasiakkaita,<br />

jotka ovat olleet nytkin uskollisia.<br />

Kyllä leppävaaralaiset pitävät omistaan<br />

huolen, Varila-Kiverä iloitsee.<br />

Vuokko Varila-<br />

Kiverän mukaan<br />

lounasruokalistalla<br />

on voitu<br />

hyödyntää monia<br />

normaaliolojen<br />

annoksia, joskin<br />

uusiakin ratkaisuja<br />

on tehty<br />

etenkin asiakkaiden<br />

toiveiden<br />

pohjalta.<br />

13

palveluksessa<br />

Palstalla esitellään<br />

Espoon kaupungin<br />

työntekijöitä ja läheisiä<br />

kumppaneita.<br />

Keittiön hengetär<br />

Ruokapalveluvastaava Annina Artman vastaa yli<br />

sadan lapsen ruokahuollosta Painiityn päiväkodissa.<br />

”<br />

Painiityn päiväkodissa vastaan normaalioloissa<br />

noin 120 lapsen ruokahuollosta. Työni ruokapalveluvastaavana<br />

pitää sisällään Kilon keskuskeittiöstä<br />

tulevien ruokien lämmittämistä,<br />

ruuan esille laittoa, salaattien ja lisukkeiden<br />

valmistusta, omavalvontaa ja asiakaspalvelua.<br />

Pari-kolme kertaa viikossa minulla on tiskiapua,<br />

muuten työskentelen yksin. Siksi työssäni erityisen<br />

tärkeää on aikatauluttaminen, jotta rytmi pysyy yllä.<br />

Vaikka työskentelenkin pääsääntöisesti itsenäisesti, en<br />

silti koe olevani yksin. Siitä saan kiittää<br />

päiväkodin henkilökuntaa ja lapsia.<br />

Ruokailutilanteissa olen aina saatavilla<br />

ja valmis neuvomaan esimerkiksi<br />

erikoisruokavalioihin liittyvissä asioissa<br />

ja vastaamaan lasten kysymyksiin.<br />

Erityisen kiinnostuneita lapset<br />

ovat siitä, mistä ruoka tulee. Keittiön<br />

isot laitteet kiinnostavat heitä myös<br />

kovasti.<br />

Maaliskuussa saimme tunnustusta,<br />

kun meille myönnettiin Makuaakkoset-diplomi.<br />

Diplomin myöntämisen kriteereinä ovat kestävän<br />

kehityksen huomioon ottaminen, ravitsemuksellisuus<br />

ja ruokakasvatuksen edistäminen.<br />

Diplomi kertoo hyvästä yhteistyöstä keittiön ja<br />

päiväkodin välillä ja siitä, että täällä tarjotaan lapsille<br />

sopivaa, kunnon päiväkotiruokaa. Sekä minä että hoitajat<br />

olemme lasten kanssa läsnä ruokailutilanteissa.<br />

Kannustamme lapsia maistamaan eri ruokia ja opetamme,<br />

että ruokailu on tärkeä osa päivää.”<br />

Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan<br />

Annina Artman<br />

on työskennellyt<br />

ruokapalveluvastaavana<br />

Painiityn<br />

päiväkodissa neljä<br />

vuotta ja ennen sitä<br />

kahdeksan vuotta<br />

tarjoilijana.<br />

Painiityn<br />

päiväkodissa<br />

› 120 pientä ruokailijaa päivässä<br />

› 300 ateriaa päivässä sisältäen<br />

aamupalat, lounaat, välipalat sekä<br />

henkilökunnan ruokailut<br />

› painiittyläisten suosikkiruuat ovat<br />

makaronilaatikko, porkkanasosekeitto<br />

ja spagetti bolognese<br />

14 Espoon kaupungin lehti asukkaille

15 Paikan päällä 16 Menovinkkejä 19 Liikuntavinkki<br />

Espoossa<br />

tapahtuu<br />

Kulttuuria ja<br />

liikuntaa tarjolla<br />

kesäkuusta<br />

elokuuhun.<br />

Automuseo jatkaa<br />

Pakankylässä<br />

Tämän kesän uutena näyttelynä<br />

on luvassa autoaiheinen kiiltokuvakokoelma.<br />

Perinteisesti pääsiäisenä<br />

ovensa avannut kesämuseo on avoinna<br />

yleisölle kesäkuun 2. päivästä lähtien.<br />

SUOMEN vanhin automuseo avaa ovensa yleisölle tiistaina 2.<br />

kesäkuuta. Luvassa on edellisvuodesta ehostettu Skootteri on<br />

lälläripyörä -teemanäyttely sekä tämän kesän uusi teema autoaiheiset<br />

kiiltokuvat.<br />

Espoon automuseosta löytyy noin sata autoa ja yli 200 kaksipyöräistä<br />

kulkuneuvoa. Lisäksi esillä on muuta tieliikennekulttuuriin<br />

liittyvää esineistöä.<br />

Vuonna 1979 Rafael Huhdan Saab-kokoelmasta alkunsa<br />

saanut Espoon Automuseo sijaitsee myös historiallisissa tiloissa.<br />

Pohjois-Espoossa Bodomjärven ympäristössä sijaitseva Pakankylän<br />

kartanon grafiittikivinavetta on yli sata vuotta vanha. Tilan<br />

omistaa Espoon kaupunki, jonka kanssa museota pitävä Espoon<br />

Automuseo ry on juuri tehnyt jatkovuokrasopimuksen.<br />

– Haluamme varmistaa mukavan ja turvallisen museovierailukokemuksen<br />

ottamalla huomioon vallitsevan tilanteen turvallisuustoimet<br />

ja rajoitukset. Seuraamme viranomaisohjeistuksia<br />

tarkasti ja päätämme loppukesän ja syksyn tapahtumista<br />

sen perusteella myöhemmin, Minna Hietanen Espoon<br />

Automuseos ta sanoo.<br />

Viime kesänä lanseerattu aarrekarttatehtävä perheen pienimmille<br />

sai myös niin hyvää palautetta, että sitä jatketaan tänäkin<br />

kesänä.<br />

Espoon Automuseo valittiin Vuoden 2019 ajoneuvomuseoksi.<br />

Moskvich 400-sarja,<br />

eli Piikkinokka-Mosse,<br />

oli Moskvichin ensimmäinen<br />

automallisto.<br />

Se esiteltiin 1947 ja<br />

sitä ja parannettua<br />

mallia 401, valmistettiin<br />

1956 saakka,<br />

yhteensä 247 439<br />

kappaletta.<br />

Pobeda GAZ-M20 oli<br />

neuvostoliittolaisen<br />

GAZ-autotehtaan<br />

vuosina 1946–1958<br />

valmistama automalli.<br />

Sitä käytettiin paljon<br />

taksiautona.<br />

Espoon Automuseo on avoinna kesä-elokuun tiistaista<br />

sunnuntaihin kello 11–17 (keskiviikkoisin kello 19 saakka),<br />

sekä syys–lokakuun viikonloppuisin kello 11–17.<br />

15

Menovinkkejä<br />

✱<br />

Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta<br />

Talomuseo Glims, Helinä Rautavaaran museo ja<br />

Näyttelykeskus WeeGee museoineen avautuvat tiistaina<br />

2. kesäkuuta normaalien aukioloaikojen mukaisesti.<br />

Lepakko- ja<br />

linturetki =<br />

Glimsinjokikävely<br />

=<br />

Maisemaarkkitehtuuria<br />

=<br />

Mitä Laajalahdella tapahtuu<br />

öisin? Lähde etsimään merkkejä<br />

lepakoista. Lähtö Villa Elfvikin<br />

pihalta klo 22.30. Ota mukaan<br />

taskulamppu ja lämpimät vaatteet.<br />

Paikoitellen saattaa olla runsaasti<br />

hyttysiä, joten mukaan kannattaa<br />

varata hyttyskarkote ja henkilökohtaiset<br />

allergialääkkeet. Retkelle<br />

kannattaa pukea pitkät housut.<br />

Retkellä pieni evästauko.<br />

› la 6.6. klo 22.30–su 7.6. klo 1<br />

Luonnonkukkien<br />

päivän retki ✘<br />

Koko perheen toiminnallisella<br />

luontoretkellä kuljetaan lasten<br />

ehdoilla. Ota mukaan pienet eväät<br />

ja pukeudu sään mukaan. Yhteispohjoismaisen<br />

Luonnonkukkien<br />

päivän tavoitteena on kasvituntemuksen<br />

ja -harrastuksen edistäminen<br />

sekä yhteisten luontokokemusten<br />

tarjoaminen. Vuoden<br />

<strong>2020</strong> teemalajina on pihlaja.<br />

› su 14.6. klo 10.30–12.30, Villa<br />

Elfvikin luontotalon lähiympäristö<br />

Glimsinjoki-kävelyllä tutustutaan<br />

monimuotoisen Glimsinjoen vaihtelevaan<br />

luontoon. Glimsinjokivarsi<br />

on todettu valtakunnallisesti<br />

arvokkaaksi virtavesikohteeksi<br />

ja luettu Espoon arvokkaimpien<br />

luontokohteiden joukkoon.<br />

Retkelle lähdetään Auroran<br />

muistolaatan luota Träskändan<br />

kartanon pääoven edustalta<br />

(Träskändanristi 1). Retki päättyy<br />

Jorvinkoskelle Jorvin sairaalan<br />

viereen. Retkellä tarvitaan hyvät<br />

kengät, joko maastokengät tai<br />

kumisaappaat. Polku on luonnonpolku<br />

ja paikoin kostea.<br />

Jos auton haluaa jättää lähelle<br />

retken päätepistettä, parkkipaikkana<br />

on sairaalan maksullinen<br />

P-halli.<br />

Glimsinjoen jokikävelyreittiin<br />

voi tutustua osoitteessa proespoonjoki.fi/Glimsinjoki.htm.<br />

Sivustolta voi ladata luontopolkuoppaan,<br />

joka on helppo tulostaa<br />

mukaan jokikävelylle.<br />

Bussit Träskändaan:<br />

reittiopas.fi.<br />

› su 14.6. klo 10–12,<br />

Glimsinjoen varsi Träskandan<br />

puistosta Jorviin<br />

WeeGeellä avautuu perjantaina<br />

5. kesäkuuta näyttely Jussi Jännes<br />

– Unelma puutarhakaupungista.<br />

Jussi Jännes oli ensimmäisiä<br />

maisemaan keskittyviä arkkitehteja<br />

Suomessa. Jännes suunnitteli<br />

muun muassa keskustan viherrakenteita<br />

sekä pihapiirejä.<br />

Näyttelyä varten on digitoitu<br />

Jänneksen Tapiola-suunnitelmien<br />

kokonaisuus, josta osa on nyt<br />

ensimmäistä kertaa esillä.<br />

Luontotalon<br />

perusnäyttely =<br />

Villa Elfvikin luontotalossa pääsee<br />

tutustumaan Espoon luonnon hienouksiin<br />

kaikkina vuodenaikoina.<br />

Eläköön Espoo on luontotalon<br />

pysyvä näyttely, joka esittelee<br />

Espoon luonnon ominaispiirteitä:<br />

lehtoja, lintukosteikkoja, lähimetsiä<br />

ja saaristoa.<br />

Toiminnallisessa näyttelyssä<br />

pääsee käyttämään aistejaan. Siellä<br />

voi kuunnella lintujen laulua, silittää<br />

ketun turkkia ja kurkistella luukkuihin.<br />

Mikroskoopin alle voi tuoda<br />

luonnon ihmeitä tutkittavaksi.<br />

Matti Suurosen suunnittelema<br />

utopistinen muovitalo Futuro on yksi<br />

WeeGeen suosituimmista kohteista.<br />

Ilona Niemen teos Personae mythologicae<br />

nostaa esiin hieman vieraampia mytologisia<br />

hahmoja nykyaikaisin vivahtein.<br />

Muista ainakin nämä!<br />

1 2 3 4 5 6<br />

Lumoudu kaupunkiluonnosta<br />

Villa Elfvikin luontotalon<br />

Lumoudu<br />

kaupunkiluonnosta<br />

-näyttely tuo<br />

vierailijalle luonnon<br />

monimuotoisuuden<br />

ihmeet käsin<br />

kosketeltavaksi.<br />

Näyttely on esillä<br />

24.6.–16.8.<strong>2020</strong>.<br />

Futuro avoinna<br />

kesäkauden ajan<br />

WeeGeen maamerkkinä<br />

tunnettu<br />

Futuro-talo on<br />

avoinna kesäkauden<br />

ajan toukokuun puolivälistä<br />

syyskuun<br />

13. päivään saakka.<br />

Taloon pääsee<br />

WeeGeen aukioloaikoina.<br />

Urbaania<br />

mytologiaa<br />

Ilona Niemen teos<br />

Personae mythologicae<br />

on esillä<br />

WeeGeen edustan<br />

rakennustyömaata<br />

kiertävässä aidassa.<br />

28 sielukkaan otuksen<br />

kokoelma perustuu<br />

suomalaisen<br />

mytologiaan.<br />

Virtuaalikierros<br />

Gallen-Kallelaa<br />

Taiteilija Akseli<br />

Gallen-Kallelan<br />

(1865–1931)<br />

suunnittelemaan<br />

ja rakentamaan<br />

Tarvaspään ateljeelinnaan<br />

pääsee<br />

tutustumaan virtuaalisesti<br />

osoitteessa<br />

gallen-kallela.fi.<br />

Kaupunki<br />

kuvissa<br />

Espoon kaupunginmuseon<br />

Bodom<br />

Ämmässuo – kaupunki<br />

kuvissa -näyttelyyn<br />

voi tutustua<br />

myös virtuaalisesti.<br />

Näyttelyn kaikki kuvat<br />

on koottu Finnaan.<br />

Näyttely esittelee<br />

Espoon 56 virallista<br />

kaupunginosaa.<br />

Avoin maalaustapahtuma<br />

Kuvataiteen päivänä<br />

pe 10.7. klo 11–14<br />

järjestetään kaikille<br />

avoin maalaustapahtuma<br />

Gallen-Kallelan<br />

Museon pihapiirissä.<br />

Tapahtuma sisältää<br />

demon. Ohjaajana<br />

toimii Olga Veselovskaya.<br />

Omat välineet<br />

mukaan.<br />

16 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Saaristomuseo Pentala<br />

avautuu lauantaina<br />

6. kesäkuuta normaaleilla<br />

aukioloajoilla.<br />

Huvilamuseo<br />

Villa Rulludd avautuu<br />

sunnuntaina<br />

7. kesäkuuta.<br />

Kirjastoissa voi<br />

vierailla normaalisti<br />

1. kesäkuuta alkaen.<br />

Tuhat tarinaa<br />

Espoosta ♦<br />

Päänäyttely<br />

jatkuu elokuulle •<br />

Anni Puolakka:<br />

Timanttimaha •<br />

Tacita Deanin näyttelyssä nähdään<br />

muun muassa kunnianhimoinen<br />

liitutaulumaalaus Chalk Fall (2018).<br />

KAMUn Tuhat tarinaa Espoosta<br />

-näyttely on pysyvä näyttely<br />

Espoon historiasta. Näyttely<br />

kertoo Espoosta viidellä eri aikakaudella,<br />

viidessä eri paikassa:<br />

kivikauden hylkeenpyytäjistä<br />

Bosmalmissa, keskiajan maanviljelijöistä<br />

Mankbyssä, herrasväestä ja<br />

rahvaasta Albergassa, tehdastyöläisistä<br />

Kauklahdessa ja kaupunkielämästä<br />

lähiöissä. Miten Espoo<br />

on syntynyt ja miten Espoosta tuli<br />

sellainen kuin se nyt on?<br />

Kansainvälisesti arvostetuimpiin<br />

nykytaiteilijoihin lukeutuvan<br />

Tacita Deanin (s. 1965) näyttely<br />

jatkuu EMMAssa 2. elokuuta asti.<br />

Dean tunnetaan erityisesti 16 ja<br />

35 mm:n elokuvista sekä työstä<br />

analogisen elokuvan perinteen<br />

säilyttämisen puolesta, mutta<br />

myös suurikokoisista tilan haltuun<br />

ottavista liitutaulumaalauksista.<br />

Tuotannossaan Dean hyödyntää<br />

piirustusta, valokuvaa, erilaisia<br />

painomenetelmiä ja löytämiään<br />

materiaaleja.<br />

Kosketus-näyttelyn mediatilassa<br />

nähdään kesäkuusta alkaen Anni<br />

Puolakan videoteos Timanttimaha<br />

(2018), ihmisen ja tekoälyllä<br />

toimivan chatbotin välinen<br />

keskustelu. Teos tutkii rakkautta<br />

ja kumppanuutta ihmistaiteilijan,<br />

botin ja hyttysten välillä. Puolakka<br />

sisällyttää töihinsä omaelämäkerrallista<br />

ja dokumentaarista<br />

materiaalia.<br />

› 2.6.<strong>2020</strong>–27.9.<strong>2020</strong><br />

IC-98:n mediainstallaatio esitetään<br />

EMMAn noin 400 neliön näyttelytilassa<br />

osana Kosketus-kokoelmanäyttelyä.<br />

Nastja Säde Rönkkö hyödyntää<br />

teoksessaan poliittisissa mielenilmaisuissa<br />

käytettyä elettä.<br />

500 vuotta<br />

eteenpäin ♦<br />

Pellavaniemelle, Albergan kartanoon<br />

kuuluneen Linuddin huvilan<br />

viereen kohosi vuosien 1911–13<br />

aikana Akseli Gallen-Kallelan<br />

ateljeelinna, Tarvaspää. ”En minä<br />

rakenna meitä varten, vaan 500<br />

vuotta eteenpäin”, totesi hän ateljeestaan<br />

reilu sata vuotta sitten.<br />

Tarvaspää – 500 vuotta eteenpäin<br />

-näyttelyn keskiössä ovat arkkitehtuuri,<br />

rakentaminen ja eletty arki.<br />

› 1.6.<strong>2020</strong>–25.4.2021<br />

for those<br />

yet to be •<br />

Vuoden nuori taiteilija 2019<br />

-palkinnon saaneen Nastja<br />

Säde Rönkön (s. 1985) teos for<br />

those yet to be (2016–2018) on<br />

nähtävillä EMMAssa 2. elokuuta<br />

asti. Teos on sarja videoperformansseja,<br />

jotka käsittelevät<br />

tunteita, joita ilmastonmuutos ja<br />

ympäristötuho herättävät. Rönkkö<br />

vierailee maapallomme hauraissa<br />

kohteissa, joita ihminen toiminnallaan<br />

tuhoaa, ja lähettää viestejä<br />

jälkipolville. Teos on esillä kokonaisuudessaan<br />

ensimmäistä kertaa.<br />

Keraamisia<br />

eläinhahmoja •<br />

Kesällä EMMAssa nähdään<br />

ilahduttava joukko keraamisia<br />

eläinhahmoja. Nykytaiteilija Lotta<br />

Mattilan (s. 1986) suunnittelemassa<br />

leikkisässä ympäristössä<br />

on esillä keramiikkataiteilija<br />

Michael Schilkinin (1900–<br />

1962) luomia eläimiä. Niin ikään<br />

eläinaiheistaan tunnettu Mattila<br />

osallistuu näyttelyyn omilla, tätä<br />

näyttelyä varten tehdyillä, uusilla<br />

veistoksillaan.<br />

› 2.6.<strong>2020</strong>–28.2.2021<br />

Menopelileikki<br />

lapsille ✘<br />

Menopelileikki-erikoisnäyttelyssä<br />

tarkastellaan kulkemista ja matkantekoa,<br />

liikennevälineitä ja liikenneturvallisuutta<br />

lapsen näkökulmasta<br />

ja leikin avulla. Näyttelyssä on esillä<br />

liikenteeseen liittyviä leikin välineitä<br />

ja leikkisiä menopelejä. Toiminnallisessa<br />

ja elämyksellisessä näyttelyssä<br />

pääsee sisälle liikenteen<br />

maailmaan, erilaisten menopelien<br />

kyytiin ja testamaan tietoja liikennesäännöistä.<br />

Teesejä yhteiskuntaruumiista<br />

•<br />

IC-98:n eli Patrik Söderlundin<br />

(s. 1974) ja Visa Suonpään (s.<br />

1968) mediainstallaatio on nähtävillä<br />

EMMAssa elo-syyskuussa.<br />

Teos esitetään EMMAn noin<br />

400 neliön näyttelytilassa osana<br />

Kosketus-kokoelmanäyttelyä.<br />

Teos kuvaa köyden eri olomuotoja<br />

ja muodonmuutoksia. Teoksessa<br />

äänellä on merkittävä rooli.<br />

› 4.8.<strong>2020</strong>–27.9.<strong>2020</strong><br />

Aladdin ja<br />

taikalamppu ✘<br />

Klassikkosatu Aladdin ja taikalamppu<br />

on Teatteri Hevosenkengän<br />

versiossa vauhdikas seikkailutarina<br />

pienimmille. Mukana nuori<br />

sankari Aladdin ja hänen rottaystävänsä<br />

Baba, ihana prinsessa,<br />

lampun henki, kiero suurvisiiri ja<br />

tietenkin lentävä matto. Esityksessä<br />

on panostettu visualisuuteen<br />

ja musiikkiin, jotka loihtivat<br />

menneen itämaan tunnelmaa.<br />

› to 13.8. klo 18, la 15.8. klo 16, su<br />

16.8. klo 15 ja la 22.8. klo 16, Teatteri<br />

Hevosenkengän Kotinäyttämö<br />

17

Menovinkkejä<br />

✱<br />

Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta<br />

Gallen-Kallelan Museo<br />

avaa ovensa maanantaina<br />

1. kesäkuuta.<br />

Lehman-trilogia<br />

elokuussa ♥<br />

Viidestoista Yö<br />

-musikaali ♥<br />

Lelujen ja leikkien<br />

historiaa ♦<br />

Lehman-trilogia kuvaa modernin kapitalismin<br />

evoluutiota, rahatalouden nousua ja<br />

massakulutuksen alkua.<br />

ASAn viimeisimmät julkaisut ovat ”Rakkauslauluja<br />

miehille” ja ”Uni näkee unta<br />

meistä”.<br />

Dave Lindholm Lights kokoonpanoon<br />

kuuluvat Daven lisäksi tutut soittajat Tommi<br />

Laine, Juppo Paavola ja Mikko Löytty.<br />

Lehman-trilogian ensi-ilta on<br />

siirretty lauantaiksi 1. elokuuta.<br />

Davide Giovanzanan ohjaamassa<br />

esityksessä kuvataan<br />

investointipankki Lehmanin<br />

Brothersin perustajien perheen<br />

vaiheita kolmen sukupolven ajan.<br />

Yhden illan aikana näyttelijät<br />

Jussi Lehtonen, Timo Torikka,<br />

Juha Sääski ja säveltäjä-muusikko<br />

Maija Ruuskanen kerivät<br />

auki tarinan, joka alkaa 1844 ja<br />

päättyy vuoteen 2008, joilloin<br />

pankin romahdus laukaisi yhden<br />

kaikkien aikojen merkittävimmistä<br />

finanssikriiseistä.<br />

› la 1.8. klo 18.30, pe 7.8. klo 18.30,<br />

la 8.8. klo 14.00 ja pe 14.8. klo<br />

18.30, Espoon Kaupunginteatteri<br />

Asa & Band<br />

Sellosalissa ✱<br />

Asa & Band -kokoonpano konsertoi<br />

Sellosalissa elokuussa.<br />

Aliaksella Avain uransa aloittaneella<br />

Matti Salolla oli aina<br />

oma painovoimansa, joka ohjasi<br />

omalle polulle. Klassikoksi muodostunut<br />

debyytti Punainen tiili toi<br />

sosiaalista realismia ja poliittista<br />

paatosta Rähinän ulosantiin,<br />

mutta varsinainen läpimurto oman<br />

äänen, oman kielen ja oman maailman,<br />

löytymiseen oli Asa.<br />

Viimeisen kymmenen vuoden<br />

aikana Asa on julkaissut ja<br />

esittänyt musiikkia ahkerasti,<br />

psykedeliasta vahvasti ammentavasta<br />

ja tee-se-itse-henkisestä<br />

Foetida-sarjasta perinteisemmällä<br />

hiphop-estetiikalla operoiviin<br />

levyihin, kuten Love ja Jou jou,<br />

sekä dj-vetoisista keikoista Asa &<br />

Band -kokoonpanon konsertteihin.<br />

› to 13.8. klo 19<br />

Liput: lippu.fi<br />

Viidestoista Yö -musikaalissa<br />

tehdään huikea aikamatka Juicen<br />

ja hänen ystäviensä maailmaan.<br />

Juicen suurimpien klassikoiden<br />

lisäksi kuulemme Mikko Alatalon<br />

tuotantoa, Manserockin parhaita<br />

paloja, unohtamatta Tuuliajolla<br />

risteilyn hulvattomia yhtyeitä.<br />

Musikaalissa kuullaan muun<br />

muassa kappaleet: Viidestoista<br />

yö, Rakkauden haudalla, Syksyn<br />

Sävel, Marilyn, Jyrki Boy, Mä<br />

maalaispoika oon, Hän hymyilee<br />

kuin lapsi, Kaksoiselämää, Musta<br />

aurinko nousee, Paperitähdet,<br />

Aamu alkaa A:lla, Pidetään ikävää<br />

ja monia muita. Juicea esittää<br />

artisti ja muusikko Matti Mikkonen<br />

alias Matthau Mikojan,<br />

manserockari jo toisessa sukupolvessa.<br />

› pe 14.8. klo 19<br />

Liput: lippu.fi<br />

Dave Lindholm<br />

Sellosalissa ✱<br />

Dave Lindholm on kiistatta yksi<br />

arvostetuimmista suomalaisista<br />

musiikintekijöistä. Daven ura alkoi<br />

1971 Ferris-yhtyeestä. Seuraavana<br />

vuonna, 1972, julkaistiin<br />

ensimmäinen Dave Lindholmin<br />

sooloalbumi Iso ”Kynä” Lindholm.<br />

Daven uusin bändikokoonpano<br />

Dave Lindholm Lights keikkailee<br />

Sellosalissa elokuussa. Juurevan<br />

bluesbändin soundin kulmakiviä<br />

ovat Daven lisäksi useista eri<br />

kokoonpanoista tutuiksi tulleet<br />

soittajat, kitaristi Tommi Laine<br />

(mm. Groovy Eyes), rumpali<br />

Juppo Paavola (mm. Pauli<br />

Hanhiniemen Perunateatteri) sekä<br />

basisti Mikko Löytty (mm. SF<br />

Blues).<br />

› to 20.8. klo 19<br />

Liput: lippu.fi<br />

Erityisesti aikuisille suunnatun Lelujen<br />

ja leikkien historiaa -opastuksen<br />

aikana tutkitaan ja muistellaan<br />

yhdessä, miten lelut, leikit ja lasten<br />

elämä ovat muuttuneet vuosikymmenten<br />

saatossa 1800-luvulta<br />

nykypäivään. Opastus lähtee<br />

Lelumuseon ovelta ja sisältyy Wee­<br />

Geen pääsylipun hintaan. Ikäsuositus:<br />

7-vuotiaasta alkaen.<br />

› la 6.6. klo 13.30–14, Näyttelykeskus<br />

WeeGee, Suomen<br />

Lelumuseo Hevosenkenkä<br />

Louhiklubi<br />

Espoon kulttuurikeskuksessa<br />

✱<br />

Suomalaisen kevyen musiikin<br />

ystäville tulee mahdollisuus nähdä<br />

kaksi pitkään toiminutta hienoa<br />

duoa, kun Kettunen-Kuokkanen<br />

ja Johanna & Mikko Iivanainen<br />

yhdistävät voimansa toista kertaa<br />

kiertueen muodossa. Olohuonemaisissa<br />

konserteissa nämä neljä<br />

esittävät yhdessä omia kappaleitaan<br />

sekä myös huolella valikoimiaan<br />

lainakappaleita. Luvassa on<br />

herkkiä hetkiä, elämänmakuisia<br />

tarinoita ja tietysti myös huumoria.<br />

› to 27.8. klo 19–21, Espoon<br />

kulttuurikeskus, Louhisali<br />

Liput: lippu.fi<br />

Taide-elämyksiä<br />

virtuaalisesti •<br />

Espoon modernin taiteen museo<br />

on tuottanut nettisivuilleen<br />

monipuolista sisältöä, josta voit<br />

nauttia kotoa käsin. Linkit taiteilijoista<br />

kertoviin dokumentteihin ja<br />

näyttelykohtaisiin taiteilijahaastatteluihin<br />

löytyvät kootusti EMMAn<br />

nettisivustolta.<br />

18 Espoon kaupungin lehti asukkaille

5<br />

maagista<br />

liikettä<br />

kotijumppaan<br />

Lämmittele kunnolla. Tee liikkeet<br />

oman tunnon ja oman kunnon<br />

mukaan. Toista jokaista liikettä<br />

10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee<br />

sama uudelleen. Halutessasi voit<br />

tehdä useamman kierroksen.<br />

3<br />

Reidet ja<br />

pakarat: kyykky.<br />

Kyykisty alas,<br />

kuin istuisit tuolille.<br />

Nouse ylös.<br />

Vinkkejä<br />

omatoimiseen<br />

liikuntaan kaikenikäisille<br />

espoo.fi/<br />

omatoimiliikunta<br />

Kaikkien sivulla esiteltyjen<br />

videoiden, live-ryhmäliikuntatuntien<br />

ja ohjeiden avulla voi<br />

jumpata maksutta.<br />

2<br />

Ylävartalo:<br />

soutu.<br />

Souda edestä pitkiä<br />

vetoja, takana lapaluut<br />

lähentyvät.<br />

Espoo liikkuu<br />

Omasta kunnosta ja<br />

kehon liikkuvuudesta on<br />

tärkeää huolehtia myös<br />

esimerkiksi karanteenonomaisissa<br />

oloissa.<br />

Teksti ja kuva Espoon liikuntapalvelut<br />

1<br />

Alkulämmittely:<br />

vuorohiihto.<br />

Heilauta rennosti<br />

käsiä eteen–taakse.<br />

Anna katseen ja rangan<br />

kiertyä mukana.<br />

4<br />

Vinot vatsalihakset:<br />

kierrot.<br />

Vie sormet/kyynärpää<br />

vastakkaiseen<br />

polveen.<br />

5<br />

Liikkuvuus:<br />

kylkikurotus.<br />

Kurota toisella<br />

kädellä pitkälle<br />

yläviistoon.<br />

19

ajassa<br />

Espoo kasvaa lähes<br />

5 000 asukkaan<br />

vuosivauhtia. Kestävät<br />

ratkaisut palvelevat<br />

myös tulevia<br />

sukupolvia.<br />

Teksti Maarit Krok<br />

Vehreä<br />

kestävän<br />

liikkumisen<br />

keskus<br />

Viitesuunnitelma<br />

Leppävaaran<br />

tulevasta ilmeestä<br />

Kehä I suunnasta<br />

tarkasteltuna.<br />

Tulevina vuosina Leppävaaran alueella<br />

panostetaan jalankulkukeskustaan ja<br />

palvelujen kehittämiseen.<br />

Leppävaara on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kolmanneksi<br />

vilkkain risteysasema, ja kolmannes Espoon viime vuoden<br />

väestönkasvusta kohdistui Leppävaaraan. Espoon väestö kasvoi<br />

vuonna 2019 reilulla 6 000 asukkaalla, ja näistä 2 000 asuu Suur-<br />

Leppävaaran alueella.<br />

Leppävaaran alueella on kolme keskeistä tavoitetta: kaupunkirakenteen<br />

tiivistäminen, joukkoliikenteen ja palvelutason kehittäminen sekä<br />

jalankulkukeskuksen laajentaminen.<br />

– Hankekehittäminen on lähtenyt siitä, että ympäristö ei täytä vilkkaasti<br />

liikennöidyn alueen vaatimuksia, Leppävaaran projektinjohtaja<br />

Mika Rantala sanoo.<br />

Sello on Leppävaaran sydän. Nyt halutaan kehittää myös Sellon ympärillä<br />

olevia alueita.<br />

– Leppävaaran keskus -visiossa pohjoiseen on tulossa liikekeskushanke<br />

ja Sellon itäpuolelle Hatsinanpuiston liikekeskus. Kaikki nämä<br />

sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan. Tavoittelemme laajempaa<br />

kaupunkikeskusta, jonka myötä saisimme syntymään hyvää kaupunkipöhinää,<br />

Rantala kuvailee.<br />

Keskustan ympäristöstä halutaan myös vehreämpi ja helpommin<br />

saavutettava. Pysäköintialueet siirtyvät maan alle, ja radan ylle tulevalle<br />

yhdyssillalle on tarkoitus tulla palveluita, mutta siitä tulee myös lämmin<br />

terminaali sekä bussi- että junamatkustajille.<br />

Hankkeet tukevat kestävää liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä.<br />

Useat uudet asuinalueet sijaitsevat tulevan Raide-Jokerin varrella, ja<br />

jalankulkukeskustan lisäksi pyöräilymahdollisuuksia on määrä kehittää<br />

edelleen.<br />

Alue on asukkaidensa näköinen. Alueen asukkaita on aktiivisesti pyydetty<br />

mukaan kehittämistyöhön asukasfoorumien ja muiden vaikutuskanavien<br />

kautta.<br />

– Kuukausittain olen tavannut alueen asukkaita Tehtävä<br />

Leppävaarassa -päivityksen nimissä ja ylläpidän hankkeen puitteissa<br />

avointa Facebook-ryhmää, jossa on mahdollista keskustella ajankohtaisista<br />

asioista ja kehittämishankkeista, Rantala kertoo.<br />

›<br />

20 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Leppävaaran keskus (SARC Architects ltd)<br />

Ilmakuva Hatsinanpuiston<br />

alueesta.<br />

Uusi liikekeskus<br />

tulee laajentamaan<br />

Leppävaaran keskusta<br />

Sellon ympärille.<br />

Hatsinanpuisto (OOPS, NCC)<br />

21

Hankkeet:<br />

HATSINANPUISTO<br />

(rakenteilla)<br />

noin 100 000 kerrosneliötä<br />

(toimisto-, hotelli-, asuin- ja<br />

liikerakentamista)<br />

VERMONNIITTY<br />

(rakenteilla)<br />

250 000 kerrosneliötä<br />

asuinrakentamista<br />

Ilmakuva<br />

tulevaisuuden<br />

Leppävaarasta<br />

tämän hetken<br />

suunnitelmien<br />

pohjalta.<br />

Pikaraitiotie<br />

Raide-Jokerin<br />

raiteiden<br />

rakentaminen<br />

on alkanut<br />

Leppävaarassa.<br />

Raide-Jokeri<br />

KOULUKESKUS<br />

v. 2023–24<br />

PUUSTELLINKALLIO<br />

(rakenteilla)<br />

60 000 kerrosneliötä pääosin<br />

asuinrakentamista<br />

Leppävaara<br />

lukuina<br />

Asukkaita 71 500.<br />

Uusia asukkaita 9 000<br />

vuoteen 2025 mennessä<br />

LEPPÄVAARAN KESKUS<br />

uusi asemasilta<br />

35 000 kerrosneliötä asumista<br />

25 000 kerrosneliötä toimistoa<br />

20 000 kerrosneliötä hotelli-,<br />

palvelu- ja liiketilaa<br />

SÄTERINKALLIONKULMA<br />

40 000 kerrosneliötä<br />

asumista<br />

PALOKÄRKI<br />

30 000 kerrosneliötä asumista<br />

MÄKKYLÄNKUJA<br />

25 000 kerrosneliötä asumista<br />

Työpaikkoja<br />

30 000<br />

Raide-Jokeria<br />

Leppävaarassa<br />

yhdeksän kilometriä<br />

Uuden asukkaan palvelut Espoossa<br />

ESPOON väestönkasvu kuuluu Suomen<br />

suurimpiin. Kaupunki on ottanut<br />

tämän huomioon, ja uusille asukkaille<br />

löytyy lukuisia tietopaketteja.<br />

Espoon kaupungin omille sivuille<br />

on koostettu Asukkaan tietopankki,<br />

josta löytyy tietoa muun muassa<br />

asumisterveydestä, viljelypalstoista<br />

ja matonpesupaikoista. Tämän lisäksi<br />

kaupunki on tehnyt kansainvälisille<br />

asukkaille suunnatun Hello Espoo<br />

-sivuston. Englanninkieliseltä sivustolta<br />

selviää, mitä on hyvä huomioida<br />

ennen muuttoa ja miten uusi elämä<br />

Espoossa lähtee sujuvasti käyntiin.<br />

Myös InfoFinland.fi-sivusto<br />

tarjoaa monikielistä tietoa Espoosta<br />

suomalaisille ja kansainvälisille<br />

muuttajille; sivusto on luettavissa<br />

suomen, englannin ja ruotsin lisäksi<br />

yhdeksällä eri kielellä, muun muassa<br />

somaliksi ja kiinaksi.<br />

Lue lisää:<br />

› espoo.fi (Asukkaan tietopankki)<br />

› helloespoo.fi<br />

› infofinland.fi<br />

22 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Ihmisarvo<br />

kuuluu<br />

kaikille<br />

Ennakkoluulot erilaisia<br />

ihmisiä kohtaan ovat luonnollisia.<br />

On kuitenkin eri<br />

asia ajatella jotain tai tuoda<br />

ajatuksensa julki. Joskus<br />

ennakkoluulot johtavat<br />

jopa toisen ihmisen perusoikeuksien<br />

polkemiseen.<br />

› Tapaamme Hanna Bäckströmin<br />

ja Paula Åkerlundin kanssa poikkeusolojen<br />

mukaisesti virtuaalisesti.<br />

Tähän tapaamiseen on siis kaikkien<br />

ollut helppo tulla, mutta näin ei<br />

ole läheskään aina. Pyörätuolilla<br />

kulkevalle Bäckströmille kynnys<br />

osallistua tilaisuuksiin on korkea –<br />

toisinaan fyysisesti mahdoton.<br />

– Usein jo paikalle saapuminen<br />

on vaatinut niin paljon vaivaa, etten<br />

jaksa välittää kanssaihmisten hämmennyksestä,<br />

kun saavun paikalle<br />

pyörätuolilla, Bäckström toteaa.<br />

Paula Åkerlund voi samaistua<br />

kokemukseen. Hän kohtaa usein<br />

myös suoraa paheksuntaa tai epätasa-arvoista<br />

kohtelua.<br />

– On nöyryyttävää kulkea kaupassa,<br />

kun vartija seuraa kuin varjo<br />

perässä. En hyväksy sitä, että toisen<br />

ihmisen voi asettaa eriarvoiseen<br />

asemaan.<br />

Åkerlund on ajanut aktiivisesti<br />

vähemmistöjen asiaa. Hän oli aiemmin<br />

monikulttuurisuusneuvottelukunnassa<br />

ja on nyt ensimmäistä<br />

kautta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa<br />

vähemmistöryhmän<br />

edustajana. Bäckström on seurannut<br />

isänsä jalanjälkiä ja toimii vammaisneuvostossa<br />

Uudenmaan lihastautiyhdistyksen<br />

edustajana.<br />

Paula Åkerlund ja Hanna<br />

Bäckström ovat omien<br />

toimielintensä kautta mukana<br />

Espoo kaikille – stop vihapuhe!<br />

-kampanjassa, jolla pyritään<br />

kasvattamaan tietoisuutta, luomaan<br />

suvaitsevaista ilmapiiriä<br />

ja vahvistamaan jokaisen omaa<br />

kykyä puuttua häirintään ja<br />

vihapuheeseen.<br />

Ryhmän edustaminen on myös<br />

taakka. Aina ei jaksaisi olla nöyrä,<br />

kiltti ja ystävällinen.<br />

– Joskus haluaisin olla myös<br />

pahantuulinen ja ikävä ihminen<br />

ilman, että oman käytöksen perusteella<br />

leimataan koko ryhmää,<br />

Bäckström toteaa.<br />

Åkerlund myöntää olevansa<br />

hanakka puuttumaan tilanteisiin,<br />

joissa kokee tulevansa väärinkohdelluksi.<br />

Jos itsellä on takana rankka<br />

päivä, sitä tulee helposti tiuskaistua<br />

vähän napakammin.<br />

– Sitten saa kuulla, että ”just tuollaisia<br />

te olette”, Åkerlund toteaa.<br />

Ennakkoluuloja on kaikilla. Kun<br />

Hanna Bäckström saa itsensä sellaisesta<br />

kiinni, hän nauraa itselleen.<br />

– Stereotypiat erilaisista ihmisryhmistä<br />

ovat voimakkaita. Olen niiden<br />

orja siinä missä joku toinenkin.<br />

Kun saa itsensä kiinni sellaisesta ajatuksesta,<br />

pitää vain ojentaa itseään,<br />

hän sanoo.<br />

Paula Åkerlundin mielestä erilaiset<br />

ajatukset ja omat mielipiteet ovat<br />

ihan sallittujakin. Eri asia on sitten,<br />

miten niitä tuo esiin.<br />

– Ei aina tarvitse nousta barrikadeille,<br />

vaikka ei jotain toimintakulttuuria<br />

tai ajatusmallia itse hyväksyisikään.<br />

Ennen kaikkea jokaisella<br />

ihmisellä on ihmisarvo, oli hän millainen<br />

tahansa. Sitä pitää kaikkien<br />

kunnioittaa, Åkerlund vaatii.<br />

kohtaaminen<br />

Espoo on monikulttuurinen<br />

kaupunki,<br />

joka haluaa edistää<br />

eri väestöryhmien<br />

hyväksymistä ja<br />

yhteistyötä.<br />

Teksti Tiina Parikka Kuva Timo Porthan<br />

23

helmi<br />

Pentalan saari on yksi<br />

Espoon 11:stä ulkoilusaaresta.<br />

Saaristomuseo<br />

palveluineen on ollut<br />

avoinna yleisölle<br />

vuodesta 2018.<br />

Teksti Mia Weckström Kuva Ari Siliamaa<br />

Saaristoelämä vaati<br />

monenlaisia kädentaitoja<br />

SAARISTOMUSEO Pentala sijaitsee<br />

vanhalla kalastajatilalla Espoonlahdella,<br />

Pentalan saaressa. Museo-oppaiden<br />

johdolla alueella pääsee tutustumaan<br />

saaristoelämään ja kalastajatilan arkeen.<br />

– Museoalueella järjestetään<br />

opastuksia, luentoja, näytöksiä ja<br />

kädentaitovetoisia työpajoja, kuten<br />

verkon kudontaa, kertoo Saaristomuseo<br />

Pentalan museo-opas ja koordinaattori<br />

Ninni Finnberg, jonka työkuvaan kuuluu<br />

museon yleisöpalvelujen tuottaminen<br />

sekä piha-alueen kasvien silmälläpito.<br />

Pentalassa museo-oppaan rooli on<br />

monipuolinen. Asiakaspalvelun lisäksi<br />

museo-oppaat pitävät huolta lampaista<br />

Finnbergin perehdyttämänä.<br />

– Saaristomuseolla kesätöissä olevat<br />

lampaat ovat hyvin hellyydenkipeitä, ja<br />

myös museovieraat pääsevät museooppaan<br />

seurassa laidunvierailuille<br />

silittelemään ja halimaan lampaita.<br />

Saaristoluontoon johdattaa 2,3<br />

kilometrin mittainen luontopolku, joka<br />

alkaa museoalueelta ja kuljettaa entiseltä<br />

kalastajatilalta Pentalanjärvelle ja<br />

Diksandin hiekkarannalle.<br />

– Museovierailua suunnitellessa kannattaa<br />

ottaa huomioon, että silloin kun<br />

Tapiolan sääasema näyttää sadetta, niin<br />

usein meillä saaristossa paistaa aurinko,<br />

Finnberg vinkkaa.<br />

Saaristomuseoon ja Pentalan<br />

saaren historiaan pääsee tutustumaan<br />

myös virtuaalisesti Seinätön museo<br />

-mobiilioppaan avulla osoitteessa<br />

tarinasoitin.fi/pentala.<br />

24 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Skärgårdslivet krävde mångahanda<br />

praktiska färdigheter<br />

PENTALA skärgårdsmuseum är inrymt<br />

i ett gammalt fiskarhemman på ön Pentala<br />

i Esboviken. Här kan man bekanta sig<br />

med skärgårdslivet och fiskarhemmanets<br />

vardag under ledning av museets guider.<br />

– På museiområdet arrangeras guidningar,<br />

föreläsningar, uppvisningar och<br />

hantverksrelaterade workshoppar såsom<br />

att väva fisknät, säger Ninni Finnberg som<br />

är museiguide och koordinator vid Pentala<br />

skärgårdsmuseum även med uppgift att<br />

producera museets tjänster för allmänheten<br />

och hålla ett öga på gårdens växter.<br />

Museiguiden har mångahanda uppgifter<br />

ute på Pentala. Förutom kundtjänsten<br />

sköter museiguiderna även om fåren och<br />

Finnberg introducerar dem i det arbetet.<br />

– Fåren som sommartid jobbar på<br />

skärgårdsmuseet är mycket kelsjuka, och<br />

även museibesökarna får i sällskap av en<br />

museiguide klappa och krama fåren ute<br />

på grönbete.<br />

En naturstig på 2,3 kilometer leder<br />

ut i skärgårdsnaturen med början från<br />

museiområdet och löper från det tidigare<br />

fiskarhemmanet till Pentalaträsket och<br />

sandstranden Diksand.<br />

– När ni planerar ett museibesök kan<br />

det vara bra att känna till att om väderstationen<br />

i Hagalund visar regn så skiner<br />

solen ofta här ute i skärgården, tipsar<br />

Finnberg.<br />

Det går även att virtuellt bekanta<br />

sig med skärgårdsmuseet och ön<br />

Pentalas historia med hjälp av<br />

mobilguiden ’Vägglöst museum’ på<br />

adressen tarinasoitin.fi/pentala.<br />

Pentalan<br />

pässi odottaa<br />

jo pääsyä<br />

saareen<br />

kesänviettoon.<br />

Pentalan<br />

museo avaa<br />

ovensa<br />

yleisölle<br />

6. kesäkuuta.<br />

25

espoolainen<br />

Juvanpuisto on osa<br />

Niipperin aluetta.<br />

Perheiden suosima<br />

pientaloalue sijaitsee<br />

Juvanmalmin ja<br />

Koskelon teollisuusalueiden<br />

tuntumassa.<br />

Teksti Tiina Parikka Kuvat Eemeli Sarka<br />

Erilainen<br />

oppilaskunta<br />

Juvanpuiston koulussa<br />

kaikki oppilaat voivat<br />

osallistua oppilaskuntatoimintaan.<br />

Toiminta myös<br />

mukautuu nuorten omiin<br />

kiinnostuksen kohteisiin.<br />

Juvanpuiston koulussa on<br />

luovuttu perinteisistä oppilaskuntavaaleista,<br />

joissa kultakin<br />

luokalta hallitukseen valitaan<br />

yksi edustaja. Sen sijaan oppilaskuntatoiminta<br />

perustuu erilaisiin tiimeihin,<br />

joihin kuka tahansa oppilas voi<br />

mennä mukaan oman kiinnostuksensa<br />

pohjalta.<br />

– Meillä on noin 580 oppilasta, joista<br />

arviolta sata on näissä tiimeissä mukana.<br />

Ensi syksynä on tarkoitus, että kaikki<br />

uudet oppilaat valitsisivat jonkin tiimin,<br />

jossa haluavat olla mukana. Jos sellaista<br />

ei ole, perustetaan uusia kiinnostuksen<br />

mukaan, rehtori Vesa Äyräs lupaa.<br />

Eniten oppilaita on mukana kahvilatiimissä<br />

ja ympäristöasioihin keskittyneessä<br />

Vihreä lippu -tiimissä, joihin<br />

voivat osallistua myös alakoululaiset.<br />

– Kahvila on avoinna kahtena päivänä<br />

viikossa. Tiimi on jaettu pienempiin<br />

ryhmiin, yksi ryhmä pitää aina yhden<br />

viikon kahvilaa auki. Käymme kaupassa<br />

hakemassa leivontatarvikkeet, valmistamme<br />

myytävät tuotteet ja hoidamme<br />

myynnin. Siinä oppii hyvin asiakaspalvelua<br />

ja yrityksen pyörittämisen periaatteita,<br />

Mandi Isopahkala sanoo.<br />

Osallistua voi kukin itselle sopivalla<br />

tavalla. Kerttu Kantomaa liittyi<br />

kansainvälisyystiimiin aluksi enemmän<br />

sivustaseuraajan roolissa, mutta<br />

on kasvanut yhdeksi tiimin kantavista<br />

voimista.<br />

– Kansainvälisyystiimissä hoidamme<br />

koululla käyvien vieraiden opastuksen.<br />

Täällä käy paljon ulkomaalaisia tutustumassa<br />

suomalaiseen koulujärjestelmään<br />

ja meidän kouluun. Parasta on<br />

se, että pääsee näkemään ihmisiä eri<br />

kulttuureista. Samalla oppii esiintymistaitoa<br />

ja tietenkin kommunikoimaan<br />

englanniksi, Kerttu kertoo.<br />

Toimintamalleja on monia. Tiimien<br />

kokoontumistiheys vaihtelee aihepiireittäin.<br />

Kaisa Koivunen on kansainvälisyystiimin<br />

lisäksi mukana STEMissä,<br />

joka on tieteestä ja matematiikasta kiinnostuneille<br />

suunnattu tiimi.<br />

Niipperi<br />

• 3 364 asukasta (31.12.2018), joista<br />

reilu 600 peruskouluikäistä<br />

• Alue sijaitsee Pohjois-Espoossa<br />

kehä III varrella<br />

• Suurin osa 3,9 neliökilometrin alueesta<br />

kuuluu Espoo Ringside -golfkentälle<br />

• Alueelta löytyy kaksi kauppaa, parturi<br />

ja kukkakauppa<br />

• Kaksi nuorisotaloa, jotka ovat<br />

avoinna vuorotellen<br />

– Meillä oli viime vuonna esimerkiksi<br />

pakohuone, Kaisa kertoo.<br />

Mandi, Kerttu ja Kaisa kuuluvat myös<br />

oppilaskunnan hallitukseen, samoin<br />

kuin Adele Silvennoinen.<br />

– Hallitukseen ei ketään erityisesti<br />

valita, sinne päätyvät aktiivisimmat<br />

osallistujat, kahvila-, kansainvälisyys-,<br />

viestintä- ja Vihreä lippu -tiimiin kuuluva<br />

Adele sanoo.<br />

Tiimien toiminnasta vastaa vastuuopettajat.<br />

Toiminta on kuitenkin hyvin<br />

vapaamuotoista.<br />

Tiimit syntyvät kiinnostuksen<br />

mukaan. Koulun varastotiloista löytyy<br />

myös laittamista kaipaava skootteri. Se,<br />

tarvittavat uudet osat ja pajan matto on<br />

hankittu Mannerheimin lastensuojeluliiton<br />

Pohjois-Espoon paikallisyhdistyksen<br />

saamalla kohdeavustusrahalla.<br />

– Me käymme rassaamassa mopoa<br />

silloin kuin siltä tuntuu, välituntisin<br />

ja välillä muutenkin. Se oli tarkoitus<br />

myydä huutokaupalla keväällä, mutta<br />

homma jäi koronan takia vähän kesken,<br />

Petrus Tahkola selittää.<br />

Tiimitoiminta on nuorille tärkeää<br />

alueella, jossa oleskelupaikat ovat<br />

vähissä. Samaa toimintamallia ollaan<br />

nyt laajentamassa Niipperin alueen kahteen<br />

muuhunkin kouluun.<br />

Onnistumisen mahdollisuus<br />

JUVANPUISTON poikkeava oppilaskuntatoiminta<br />

on osa isompaa tavoitetta,<br />

jolla nuorten kiinnostus halutaan<br />

suunnata positiivisiin asioihin.<br />

– Helposti käy niin, että nuorten<br />

keskuudessa huomion saavat ne,<br />

jotka tekevät jotakin hölmöä. Tietenkin<br />

rajojen hakeminen ja erilaiset kokeilut<br />

kuuluvat asiaan, mutta haluamme<br />

nostaa esiin hyvät asiat, rehtori Vesa<br />

Äyräs sanoo.<br />

Oppilaskuntatiimit käynnistyivät<br />

Juvanpuistossa kolme vuotta sitten.<br />

Kun nuorille on tarjolla mielekästä<br />

tekemistä, muun muassa välituntiongelmat<br />

ovat vähentyneet. Nyt mukaan<br />

on saatu alueen muutkin koulut, päiväkodit<br />

ja yhteistyöverkostot.<br />

– Pidimme myös vanhemmille<br />

päihdeiltoja, joissa etsimme yhdessä<br />

ratkaisuja nuorten aktivoimiseksi. Nyt<br />

nuoret voivat pitää pienemmilleen kerhoja<br />

ja myös vanhemmat ja paikalliset<br />

yritykset ovat tarjoutuneet tukemaan<br />

nuorten omaa toimintaa, Äyräs sanoo<br />

ja jatkaa:<br />

– Eihän tämä ole mikään uusi<br />

keksintö, että ”koko kylä kasvattaa”.<br />

Juvanpuiston alueella oli vielä vuosituhannen<br />

alussa kymmeniä vanhempien<br />

vetämiä kerhoja, mutta ne ovat<br />

hiipuneet ajan saatossa. Nyt on aika<br />

aktivoitua uudelleen.<br />

Nuoret toivovat myös, että alueen<br />

nuorisotilat olisivat useammin auki.<br />

26 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Kerttu Kantomaa,<br />

Adele Silvennoinen,<br />

Mandi Isopahkala<br />

ja Kaisa Koivunen<br />

ovat kaikki mukana<br />

myös oppilaskunnan<br />

hallituksessa.<br />

Petrus Tahkola<br />

löysi oman juttunsa<br />

mopotiimistä.<br />

Korjausta vaatineen<br />

skootterin myyntiaikeet<br />

menivät<br />

koronan takia jäihin.<br />

Mandi Isopahkala<br />

ja Kerttu Kantomaa<br />

tietävät, että<br />

mokkapalat ovat<br />

kahvilan myyntihitti.<br />

Leipoa voi esimerkiksi<br />

välitunnilla.<br />

”<br />

Täällä käy paljon<br />

ulkomaalaisia<br />

tutustumassa.<br />

27

vi i esbo<br />

Esbo har starka<br />

svenskspråkiga rötter.<br />

Ännu på 1920-talet<br />

bestod befolkningen<br />

till 70 procent av<br />

svenskspråkiga.<br />

Text Jenni von Frenckell Illustration Esbo stadsmuseum<br />

Pentala i Esbo skärgård har inte alltid hetat<br />

Pentala. Under åren har ön bland annat kallats<br />

Bentsall och Pentari. Det tidigaste belägget för<br />

namnet på ön är Bentsall från år 1540, vet Tryggve<br />

Gestrin, intendent vid Esbo stadsmuseum.<br />

— Språkligt var det fråga om en sammansättning av det<br />

svenska förnamnet Benedictus, det vill säga Bengt, och den<br />

finska efterleden -salo som betyder en stor, skogbevuxen ö,<br />

berättar Gestrin, som har forskat i Pentalas historia.<br />

Pentala ligger vid inloppet till Esboviken och hör till<br />

Sommaröarna. I skärgården var den viktigaste inkomstkällan<br />

tidigare naturligt nog fiske.<br />

— Pentala är ett typiskt gammalt fiskeläge. Invånarna<br />

levde av högsjöfiske, mest var det strömming som drogs in.<br />

Största delen av fångsten använde invånarna för eget bruk<br />

och till att betala arrende för torpet. Det som blev över såldes<br />

sedan på Salutorget i Helsingfors, beskriver Gestrin.<br />

Havsfisket var krävande men Pentalafiskarna var duktiga<br />

och behärskade havsfisket väl, berättar Gestrin.<br />

— På 1700-talet utgjorde sprängningarna vid Sveaborg<br />

en utmaning eftersom de skrämde iväg fiskarna. Därför<br />

behövde man fiska långt ute till havs och det var inte alla<br />

som klarade det.<br />

Vid sidan av fisket jagade Pentalaborna sjöfågel och<br />

säl samt sysslade med jordbruk. Invånarna odlade främst<br />

potatis och annan växtbaserad föda för eget bruk.<br />

Pentala hörde i tiderna till byarna Svinö och Moisö<br />

som sedan 1640 ägdes av Esbo gård. Det var också Esbo<br />

gård som grundade det första fiskartorpet på Pentala år<br />

1758. I slutet av 1800-talet hade ön tre torp. Dessutom finns<br />

där flera bostadshus och villor, bland annat Gurlis hus.<br />

Människor på<br />

bryggan till Nyholms<br />

fiskarhemman sommaren<br />

1933. Okänd<br />

fotograf.<br />

Man och kvinna<br />

i motorbåt vid<br />

bryggan till Nyholms<br />

fiskarhemman på<br />

1940-talet. Okänd<br />

fotograf.<br />

År 1776 beboddes ön<br />

Pentala i Esbo enligt<br />

gamla kyrkoböcker<br />

av 22 svenskspråkiga<br />

invånare. Nuförtiden<br />

välkomnar ön besökare till<br />

skärgårdsmuseet för att<br />

Esboborna ska få ta del av<br />

Pentalas historia.<br />

Ön Pentala<br />

ett historiskt<br />

skärgårdssamhälle<br />

28 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Kreativa lösningar<br />

NÄR DENNA TIDNING går i tryck har grundskolorna<br />

sedan några veckor tillbaka återgått till närundervisning<br />

medan biblioteken har öppnat för att<br />

man ska kunna låna och återlämna böcker. Även<br />

utomhus gymmen är åter i bruk sedan mitten av<br />

maj.<br />

I början av juni öppnas stadens bibliotek och<br />

kulturlokaler i normal ordning för allmänheten.<br />

Även museerna öppnas i början av juni.<br />

Hela våren har staden och olika aktörer tagit<br />

fram många kreativa lösningar för att erbjuda<br />

tjänster och upplevelser trots alla begränsningar.<br />

— Gurlis hus tillhörde fiskaränkan Gurli<br />

Nyholm. Hon var den sista invånaren som<br />

bodde på Pentala året runt ännu på 1980-<br />

talet. Hennes make Arvid var den siste fiskaren<br />

på ön, beskriver Gestrin.<br />

Den äldsta bevarade fiskestugan på ön är<br />

från 1791. Stugorna och villorna fungerade<br />

som extraknäck för fiskarbefolkningen.<br />

— Vi vet att de första sommargästerna<br />

hyrde in sig på Pentala redan i mitten av<br />

1800-talet. Gästerna var främst tjänstemän<br />

och borgare som flydde huvudstadens vimmel,<br />

säger Gestrin.<br />

Exakta uppgifter om hur invånarantalet<br />

på ön har utvecklats finns inte. Men tack<br />

vare gamla kyrkböcker från 1776 vet man att<br />

det då bodde 22 svenskspråkiga personer på<br />

Pentala.<br />

Huvudbyggnaden på<br />

Nyholms fiskarhemman<br />

1937. Okänd<br />

fotograf.<br />

— Invånarna på Pentala, liksom på andra<br />

håll vid kusten, var under hela 1700- och 1800-<br />

talet främst svenskspråkiga. Finskan fick starkare<br />

inflytande i skärgården först på 1900-talet<br />

i och med att skärgården blev nåbar också via<br />

landsvägar, förklarar Gestrin.<br />

År 2010 genomgick byggnaderna på<br />

Pentala en omfattande renovering. I samband<br />

med renoveringen katalogiserades alla<br />

föremål som hittades.<br />

— På fiskarstugans vind hittades bland<br />

annat 200 par skor och en liten hätta av sälskinn.<br />

Förr i tiden slängde man ju inte bort<br />

något. Allt sparades och av gammalt material<br />

tillverkades nya plagg, beskriver Gestrin.<br />

Idag är ön Pentala bebyggd med sommarvillor.<br />

Om somrarna används villorna till stor del<br />

av ättlingar till de ursprungliga villaägarna.<br />

Sedan sommaren 2018 fungerar Pentala<br />

också som ett skärgårdsmuseum.<br />

“<br />

Gurli Nyholm<br />

var den sista<br />

invånaren på<br />

Pentala.<br />

SAMTIDIGT SOM TJÄNSTERNA i allt högre grad<br />

har blivit digitala har det tydligt framgått att den<br />

digitala kompetensen varierar, i synnerhet bland<br />

de äldre.<br />

Seniorrådgivningen Nestors telefontjänst<br />

har under våren hållit längre öppet än vanligt,<br />

nämligen klockan 8–16 alla vardagar. Och antalet<br />

samtal har faktiskt nästan fördubblats.<br />

Inom ramen för Nestor kartlägger ma servicebehov<br />

för personer över 65 år, och ordnar bland<br />

annat matkasseservice.<br />

Maria Rysti, specialsakkunnig inom äldreomsorgen,<br />

påminner om att, utöver människor<br />

som hör till olika riskgrupper, behövs mathjälp<br />

även bland sådana mindre bemedlade som vi<br />

vanligen ser i så kallade brödköer. Redan till påsk<br />

inleddes en mathjälpstjänst i samarbete med<br />

staden, olika organisationer och församlingen.<br />

STADSSTYRELSEN OCH ANDRA organ har sedan<br />

slutet av mars hållit distansmöten via Teams.<br />

Fullmäktigemötet på 75 personer krävde dock<br />

mer omfattande arrangemang. Det första digitala<br />

stadsfullmäktigemötet ägde rum den 27 april.<br />

– Det var ett historiskt möte. Det var dels<br />

Esbos första digitala fullmäktigemöte, dels första<br />

gången under min mångåriga karriär där alla ordinarie<br />

medlemmar var närvarande, säger fullmäktiges<br />

sekreterare Jouni Majuri .<br />

I ESBO FINNS cirka 15 000 företag, varav två<br />

tredjedelar är ensamföretagare. Restriktionerna<br />

med anledning av coronaviruset har inverkat på<br />

många ensamföretagares affärsverksamhet eller<br />

rentav kört den helt i botten. Ensamföretagarna<br />

har kunnat söka ett stöd på 2 000 euro från den<br />

24 april.<br />

Business Espoo samordnar proceduren och<br />

tog under två veckor emot drygt 980 stödansökningar.<br />

Det här innebär ett stödpaket på cirka 1,34<br />

miljoner euro. Det går att ansöka om stöd ifall<br />

ensamföretagaren kan visa att omsättningen har<br />

minskat med minst 30 procent med anledning av<br />

coronaepidemin. Ansökningstiden pågår till slutet<br />

av september.<br />

En ensamföretagare kan även få ta del av<br />

arbetslöshetsskyddet ifall affärsverksamheten<br />

helt har stannat av till följd av coronaepidemin.<br />

29

me<br />

Espoon luonto on kuin<br />

Suomi pienoiskoossa.<br />

Etelässä tarjolla on merimaisema<br />

saaristoineen<br />

ja pohjoisessa Nuuksion<br />

kansallispuiston karu<br />

erämaa.<br />

Oikein<br />

vastanneiden<br />

kesken arvotaan<br />

kirjapalkintoja.<br />

Luontomatkailijan Espoo * kesä-elokuussa 2019<br />

145 200<br />

matkailijaa, joista<br />

kotimaanmatkailijoita<br />

79 700 * 11<br />

ulkoilusaarta<br />

5<br />

kilometriä<br />

pitkä Hanikan luontopolku<br />

pronssikautisine<br />

muinaishautoineen<br />

ristikko<br />

44 metriä<br />

meren pinnasta<br />

nouseva Kasavuoren<br />

näköalapaikka<br />

>300 lintulajia<br />

nähtävissä Laajalahden<br />

luonnonsuojelualueella<br />

14<br />

kilometriä<br />

pitkä patikointireitti<br />

Nuuksion<br />

kansallispuistossa<br />

17<br />

hehtaarin<br />

järvikosteikko<br />

Finnoossa<br />

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja lähetä kirjaimista syntynyt vastaus<br />

31.7.<strong>2020</strong> mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.<br />

30 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Huvilamuseo Villa Rulludd on mainio esimerkki<br />

Uudenmaan rannikon varhaisesta huvila-arkkitehtuurista.<br />

Museo tarjoaa aikamatkan Kihlmanin kulttuurisuvun<br />

kesänviettotapoihin. Suku nautti huvilalla<br />

kesistä kuuden sukupolven ajan, kunnes vuonna<br />

1980 huvila siirtyi Espoon kaupungin omistukseen.<br />

Agneta Kihlmanin muistokirja 1936–1941. Kuvassa<br />

muistokirjan sivu, johon Agnetan täti, piirustuksenopettaja<br />

Agnes Kihlman on piirtänyt kuvan Villa<br />

Rulluddin Päijänne-huvilasta vuonna 1937.<br />

mun espoo<br />

Lue lisää: kulttuuriespoo.fi/rulludd<br />

Aiemmin rahvaan<br />

harrastuksena<br />

pidetty uiminen<br />

levisi herrasväen ”keskuuteen.<br />

Kesähuvilat<br />

koristavat<br />

saaristoa<br />

1920–1930-luku oli<br />

huviloiden kulta-aikaa.<br />

Helsingin porvarit suuntasivat<br />

kesäksi Espooseen<br />

huviloilleen nauttimaan<br />

rapujuhlista, uimisesta ja<br />

kyläilykulttuurista.<br />

Vuonna 1920 Espoo oli<br />

alle 9 000 asukkaan<br />

maalaiskunta. Kasvu<br />

ja kaupungistuminen<br />

alkoivat 1940-luvulla.<br />

Teksti Hanna Leino Kuva Espoon kaupunginmuseo<br />

› Espoon huvila- ja kesäasumiskulttuuri sai alkunsa<br />

1800-luvulla, kun Helsingin säätyläiset ja porvarit<br />

muuttivat kesäksi Espooseen maaseudun rauhaan.<br />

Kaupunkikodit olivat pieniä ja prameita, eivätkä ne tarjonneet<br />

samanlaisia ulkona liikkumisen mahdollisuuksia<br />

kuin huvilat.<br />

Huviloilla ei vain piipahdettu, vaan niille muutettiin<br />

koko kesäksi. Sitä varten pakattiin muuttokuorma liinavaatteineen<br />

ja astioineen. Mukaan lähti myös palvelusväki.<br />

Matka taittui höyrylaivoilla ja -veneillä Helsingin<br />

Kauppatorilta Espooseen. Huviloita oli etenkin Degerössä<br />

eli nykyisessä Laajasalossa sekä Espoon saaristossa kauniiden<br />

maisemien ja laivareittien äärellä.<br />

Kyse ei ollut vain kesäasunnosta. Vapaa-ajan asunnoiksi<br />

suunnitelluilla huviloilla oli pihapiireissään useita<br />

rakennuksia, kuten huvimajoja ja laiturien päähän<br />

rakennettuja uimakoppeja. Aiemmin rahvaan harrastuksena<br />

pidetty uiminen levisi herrasväen keskuuteen,<br />

kun ulkoilma elämää alettiin ihannoida 1800–1900-luvun<br />

taitteessa.<br />

Samalla ulkonäköihanne muuttui terveemmäksi, eikä<br />

lihaksia ja rusketusta enää katsottu pahalla. Tennis ja<br />

muut ulkopelit nousivatkin herrasväen suosioon.<br />

Puutarhanhoito oli uusi harrastus. Huviloiden pihapiirit<br />

puhkesivat kukoistamaan. Parvekkeilla ja terasseilla<br />

saattoi nauttia kesäpäivistä, minkä lisäksi huviloissa oli runsaasti<br />

ikkunoita, jotta valoa pääsi tulvimaan sisätiloihin.<br />

Kauniit puitteet sopivat erinomaisesti vieraiden kestitsemiseen.<br />

Rapujuhlat ja juhannuskokot kokosivat herrasväkeä<br />

yhteen useammalta eri huvilalta.<br />

Siinä missä herrasväki vietti loisteliasta elämää huviloillaan,<br />

Helsingin köyhempi väki jatkoi elämäänsä<br />

arkiseen tapaan Helsingissä. Lomia ei tunnettu, minkä<br />

vuoksi myös herrasväen miehet kävivät höyrylaivoilla<br />

Helsingissä töissä.<br />

Artikkeli perustuu filosofian maisteri, tutkija Heli Haaviston<br />

haastatteluun. Syksyllä Haavisto luennoi Espoon huviloista<br />

ja muista kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista kohteista<br />

Espoon helmet -luentosarjassa. Espoon kaupunginmuseossa<br />

pidettäville luennoille on vapaa pääsy.<br />

Kihlmanin lapsia<br />

Villa Rulluddin<br />

Vintervillanin<br />

rappusilla.<br />

(1930, kuvaaja<br />

tuntematon)<br />

31

FARM.FI<br />

Ideasta<br />

yrittäjäksi<br />

Osaamisen<br />

kehittäminen<br />

Kansainvälistyminen<br />

Tavoitteena<br />

kasvu<br />

Apua<br />

rekrytointiin<br />

Ohjeita<br />

muutostilanteisiin<br />

YKSI OSOITE, APU<br />

YLLÄTTÄVIINKIIN<br />

MUUTOKSIIN<br />

BUSINESS ESPOO auttaa yritysten ja yrittäjien muutostilanteissa.<br />

Annamme tietoa tukimahdollisuuksista, autamme löytämään ratkaisuja ja<br />

ohjaamme tarvittaessa asiantuntijaverkostomme laki- ja talousasiantuntijoiden luo.<br />

Yksinyrittäjä!<br />

Olethan tietoinen<br />

2 000 euron toimintatuesta?<br />

Tukea on mahdollista<br />

hakea 30.9.<strong>2020</strong> saakka<br />

yritystoiminnan kustannuksiin<br />

koronavirustilanteessa.<br />

Lisätiedot ja hakuohjeet<br />

verkkosivuillamme.<br />

ESPOON KAUPUNKI<br />

// ESPOO MARKETING OY // ESPOON YRITTÄJÄT //<br />

BUSINESSESPOO.COM<br />

// //<br />

YRITYSESPOO<br />

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI OMNIA UUDENMAAN TE-TOIMISTO

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!