Pohjanmaan opettaja 2/2019

Kiky-kävelyä Alavudella!
Kuntokorttikampanjassa eniten liikkuneet:
1. Raija-Liisa Hakala Purmojärvi 145,9H
2. Saara Kokko Kauhava 141,5H
3. Anne Haapa-Aho Mäyry 121H
4. Tiina Luoma Kauhava 111H
5. Heli Luoma Kauhava 99H
Liikunta
Keväällä 2016 solmittiin kilpailukykysopimus. Se
toi 24 tuntia lisää palkatonta työaikaa useimmille
suomalaisille palkansaajille. Sopimus sisälsi myös julkisen
sektorin lomarahojen 30 prosentin leikkauksen
vuosina 2017 –2019. Kilpailukykysopimuksella torjuttiin
hallituksen kaavailemat pakkolait, jotka olisivat
lisäleikanneet 1,5 miljardia koulutuksen määrärahoja.
Peruskouluissa ja lukioissa opettajien työajan lisäys
kohdentuu opinto- ja suunnittelutyöaikoihin.
Paikallisesti kiky-tunneista on sovittu vaihtelevasti.
Tuntien tarkoitus ei ole uusien tehtävien keksiminen,
vaan niiden järkevä käyttö jo olemassaoleviin tehtäviin.
Opettajat ovat kokeneet mielekkäänä, jos tunteja
on käytetty esimerkiksi kehittämistyöhön, täydennyskoulutukseen,
kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön,
oppilashuollollisiin tehtäviin, monialaisten opintokokonaisuuksien
suunnitteluun, tyhy-toimintaan tai
työnohjaukseen.
Alavudella on järjestetty jo kolme kerta kiky-kävely.
Opettajat kokoontuvat koulupäivän jälkeen sovittuun
paikkaan ja aineryhmittäin kiertävät ennalta sovitun
kävelyreitin. Alavudella on kaksi yläastetta ja yksi lukio.
Opettajia näissä oppilaitoksissa on yhteensä noin 70,
joista osa on Alavuden yläkoulun ja lukion yhteisiä.
Kävelyn aikana on tarkoitus tutustua kollegoihin ja
keskustella ajankohtaisista opetusalan ja oman aineen
aiheista.
Tänä vuonna kiky-kävelyn aikana keskusteltiin mm.
uudesta opetussuunnitelmasta sekä kiky-tuntien mielekkyydestä.
Keskustelua käytiin myös 70 minuutin
oppitunneista sekä Alavuden yläkoulussa meneillään
olevasta remontista. Mentorointiakin kävelyn aikana
tapahtui, kun nuoret opettajat saivat neuvoja kokeneemmilta.
Kokeneemmille opettajille oli virkistävää
kuulla hiljattain valmistuneilta tuoreita terveisiä
opiskelijamaailmasta.
Opettajat ovat olleet Alavudella tyytyväisiä mahdollisuuteen
käyttää lisätunteja vapaamuotoiseen liikunnalliseen
mutta kuitenkin ammatilliseen yhdessäoloon.
Kiky-tuntien kohtalo ratkeaa ensi kevään neuvottelukierroksen
aikana. Alavuden opettajilla on kiky-kävelyistä
niin hyvät kokemukset, että tuntien kohtalosta
riippumatta yhteisten kävelyhetkien toivotaan jatkuvan.
Malla Kamkeris
OAJ:n Alavuden paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Luottamusmies
Lahjakortin voittivat:
1. Satu Maarit Huhtala Kokkola
2. Maria Sahlsten Jakobstad
3. Tuula Sillanpää Kannus
Tasoituksellisen golfkisan Kokkolan Golfissa
17.6.2019 voitti Harri Kangasniemi Kokkola.
Opetuksen / opettajan
työn haasteet / koulujen
haasteet ja mahdollisuudet
Kuntien taloustilanne on koko maassa haastava.
Haasteita on myös ryhmäkokojen kasvussa, erityisoppilaiden
sijoittamisessa luokkiin ja oppituntien
vähenemisessä opettajilta.
Kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan talouttaan
vuosia sote-menojen kasvaessa jatkuvasti. Sivistys ja
koulutus ovat kuntien toiseksi suurin toimiala ja siksi
niistäkin on karsittu vuosia. Kokkolassa talous on myös
tiukka ja sote-menot ovat edelleen kasvaneet, vaikka
sote-toimialana siirtyi kaupungilta vuoden 2017 alusta
maakunnalliselle Soite-kuntayhtymälle.
Monessa kunnassa pienten koulujen oppilasmäärät
vähenevät ja kouluverkkoa tarkastellaan kriittisesti.
Opetuksen menot ovat pysyneet samalla tasolla vuosia,
vaikka oppilasmäärät eivät Kokkolassa laskekaan vaan
kasvavat pikku hiljaa. Tästä on alkanut opetusryhmien
kasvu ja vuosittain lisää tulevat ryhmät kiristävät
koulujen taloutta entisestään. Kouluilla on luovuttu
jakotunneista, mikä merkitsee opettajan palkan laskua;
hyvä on, että saadaan opetusvelvollisuus täyteen.
Tilanne on tietysti erilainen, riippuen koulun koosta.
Saavatko erityisoppilaat tarvittavan tuen? Voi sanoa että
tavoiteena se on, mutta suureen luokkaan inkluusioperiaatteella
sijoitetut oppilaat eivät saa riittäviä tarvitsemiaan
tukimuotoja.
Varhaiskasvatus on kasvavissa kunnissa haastavassa
tilanteessa. Kokkolassa luovuttiin subjektiivisesta
varhaiskasvatusoikeudesta, ja nyt sen palauttamien
aiheuttaa noin sadan varhaiskasvatuspaikan lisätarpeen.
Tilannetta on vaikea hallita, kun valtakunnan
politiikka vaihtuu hallituksen mukaan. Uusia päiväkoteja
eli varhaiskasvatuksen yksiköitä on tarpeen
rakentaa ja luoda uusi paikkoja. Ryhmäkokoja myös
kasvatettiin kaupungissamme niissä yksiköissä, missä
se oli mahdollista. Nyt senkin purkaminen aiheuttaa
haastetta ja ehkä 30 lisäpaikan tarpeen.
Kokkolan opetuksen palveluverkon uudistaminen
sulki yhden koulun elokuussa ja tammikuussa uuden
ruotsinkielisen Chydeniuksen koulun valmistuminen
lakkauttaa kaksi pienempää kyläkoulua. Koulupuoli
sopeuttaa toimintaansa jatkossa samalla tavalla rakentamisen
edistyessä. Onneksi kaupungissa on suunnitelma
laajentaa ja rakentaa monitoimitaloja, koska
vanhoissa kiinteistöissä sisäilmaongelmat ovat haastavia.
Kokkolassa on kaksi tällaisia isoa monitoimitaloja
Isokylässä ja Torkinmäellä ja yksi uusi suunnitelma on
olemassa. Monitoimitaloon sijoittuu lopulta vuosiluokkien
1–9 perusopetus ja varhaiskasvatuksen yksikkö
sekä neuvola ja nuorisopalvelua. Suomalaisen lukion
yhdistyminen vaatii vuosiluokkien 7–9 uudelleen sijoittumista
eikä opettajien pelkoa suuresta yläkoulusta
ole täysin saatu laantumaan. Lukio-opetuksessa ryhmät
ovat kasvamassa ja oppilaiden ja opettajien työ käy haastavammaksi
näissä suurissa ryhmissä.
Uudet koulurakennukset tuovat paljon uutta opetusmenetelmien
ja varustuksen osalta sekä tilojen terveellisyyden
ansiosta. Uudet opetuksen yksiköt tietysti
aiheuttavat myös muuttoa näille alueille ja yläkoulun
toteutuminen on ollut haastavaa, kun tilat eivät alun
perin ole ottaneet oppilasmäärän kasvua huomioon.
Kokkolan tilanne on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
osalta poikkeava valtakunnan tilanteesta, kun
palvelun tarve kasvaa.
Timo Rajaniemi
Juko pääluottamusmies, Kokkolan kaupunki
20 2/2019
2/2019
21