Pohjanmaan opettaja 2/2019

Pohjanmaan opettajien syyskoulutuspäivä 5.10.2019
Täydennyskoulutusta
pää edellä
Eira Nevanpään taideliikuntakoululaisten taidonnäyte.
Kuva: Kirsi Nevanpää.
Pää edellä – positiivista pedagogiikkaa ja luovaa tylsyyttä
-teema kokosi Pohjanmaan opettajien syyskoulutuspäivään
lähes 250 aineen- ja luokanopettajaa.
Kansainvälisenä opettajien päivänä 5.10.2019 Seinäjoen
lukiolla järjestetyssä vesokelpoisessa tapahtumassa
heittäydyttiin pää edellä muun muassa ajankohtaiseen
aivotutkimukseen. Koulutuksen järjestelyistä vastasi
Etelä-Pohjanmaan aineopettajat yhdessä yhteistyöyhdistysten
kanssa.
Kirjaimellisesti pää edellä päivä myös alkoi, kun
Seinäjoen lukion rehtori Teijo Päkkilän tervetulosanojen
jälkeen Eira Nevanpään taideliikuntakoulun lapset
ja nuoret osoittivat, mihin yhteistyö, rohkeus ja into
kantavat. Yleisö lähes pidätteli hengitystään ja antoi
monet spontaanit aplodit jo kesken esityksen.
Erityisasiantuntija Pauliina Viitamies toi alueen
opettajille OAJ:n terveisiä ajankohtaisista asioista.
Erityisesti yleisöä kiinnosti ja myös huolestutti vuosityöaika.
Perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa tavoitteena
on selvittää, saataisiinko kaikki opettajien tekemä
työ näkyväksi ja palkan piiriin, ja Viitamies korosti,
että kyseessä on vasta kokeilu, joten vuosityöajasta ei
vielä puhuta kun vaan jos. Yleisöstä tuotiin kuitenkin
esiin erityisesti aineenopettajien huoli, sillä kokeiluun
ei ole lähtenyt mukaan ainoatakaan yläkoulua, vain
yksi yhtenäiskoulu.
KM Anne-Mari Kuusimäki, ratkaisukeskeinen yksilö-
ja työyhteisövalmentaja ja tohtorikoulutettava,
kannusti huomaamaan hyvän ja muistutti, että vain
hyvinvoiva opettaja voi jakaa hyvinvointia eteenpäin.
Kuusimäen keskeinen viesti oli vuorovaikutuksen
merkitys: “Arvostus vuorovaikutuksessa on kaiken
hyvinvoinnin ja oppimisen pohjalla.” Opettajat osallistuvat
oppilaiden identiteetin rakentamiseen, koska
määrittelemme heitä ehkä huomaamattammekin ja
sanat luovat todellisuutta. Arvostava vuorovaikutus
lähteekin muutoksesta ajatuksissa: kun huomaamme
mahdolliset negatiiviset määritelmät, esim. laiska tai
juoruileva, ja käännämme ne mielessämme positiivisiksi,
Anna-Mari Kuusimäki korosti taitojen ja vahvuuksien
etsimistä.
kuten taloudellisesti toimiva ja tiedottava, näkökulman
vaihtaminen kaikuu myös sanoissamme. Kukaan tuskin
haluaa kasvattaa Kuusimäen kuvailemia teflonlapsia,
joiden itsetunto on niin heikko, etteivät he edes osaa
ottaa positiivista palautetta vastaan.
Neuropsykologi, PsL Nina Uusitalo käsitteli nuorten
aivojen toimintaa nykyisessä loputtomien ärsykkeiden
maailmassa ja perusteli kiistattomasti aivotutkimusten
tuloksilla aivan perusasioita: Koska aivosoluilla ei ole
energiavarastoja, aivojen on saatava tasaisesti polttoainetta
ravinnosta. Fyysinen aktiivisuus taas esim. ennen
koetta parantaa suoritusta, koska se auttaa ylläpitämään
tarvittavaa vireystilaa. Ravinnon ja liikunnan lisäksi
aivot kaipaavat myös lepoa, mutta kehon ja aivojen
lepo eivät ole sama asia. Vaikka keho makailisi jouten
sohvalla, aivot eivät välttämättä lepää. Uusitalo myös
muistutti aivojemme kolmesta alueesta, järkiaivoista,
tunneaivoista sekä primitiivireaktioitamme säätelevistä
ns. liskoaivoista. Esim. väsymys aiheuttaa liskoaivoissa
hälytystilan, jolloin reaktiomme eivät ole enää järjen
hallinnassa.
Jotta aivot siis voisivat hyvin, niistä pitää huolehtia,
ja tähän Uusitalo tarjosi oheisen reseptin. Uusitalo on
huolissaan meistä kaikista nykyisen työmäärän, kiireen
ja viriketulvan vuoksi. Hän onkin varma, että 30 vuoden
päästä aidosti hämmästelemme, miten olimme niin
typeriä, että kuormitimme itseämme ja aivojamme nykyiseen
tapaan.
”Nykyään on valitettavasti mahdollista välttää täysin
ikävystymisen tunne”, totesi professori Juha T.
Hakala. Ihmisiin ei ole istutettu turhia tunteita, joten
tylsyydelläkin on tehtävänsä, vaikka tylsyyttä pyritään
monin keinoin eliminoimaan. 25 vuotta luovuutta
tutkinut Hakala on löytänyt tylsyydelle merkityksen
luovuuden mahdollistajana ja arvelee, että myös lukuja
laskutaitojen heikentymisen yksi syy on, ettemme
enää siedä tylsyyttä ja puurtamista vaativaa työntekoa.
Tylsyyden estämisen sijaan pitäisikin harjoitella tylsyyden
kestämistä, ja tähän ”tylsyyden renessanssiin”
Hakala kannusti oppilaitoksia. Edelleen Hakalan viesti
opettajille oli myös herkkyys lahjakkuuden huomaamisessa.
Tutkijoiden mukaan jokaisessa on lahjakkuutta,
mutta vain murto-osa luovuudesta ja lahjakkuudesta on
käytössä, koska lahjakkuutta ei osata tunnistaa.
Hakala kertoi myös useita esimerkkejä, joissa tylsyys
on herättänyt luovuuden. Tiedätkö, millaiset arkiset
tilanteet ja jopa epäonnistumiset saivat Arthur Fryn
vuonna 1974 ajattelemaan luovasti ja kehittelemään
arkemme helpottajana tutun post it -lapun?
Suvi Levonen
14 2/2019
2/2019
15