Pohjanmaan opettaja 2/2019

POHJANMAAN OPETTAJA

ÖSTERBOTTENS LÄRARE

2/2019 22.11.2019

www.oajpohjanmaa.fi

Kohti kevään

sopimus neuvotteluja

Kaikki opetusalan virka- ja työehtosopimukset

päättyvät maaliskuun 2020

lopussa. Jo tässä vaiheessa voi aavistella, että

neuvottelut tulevat olemaan tavanomaista

hankalammat. Ensimmäiset ennusmerkit

tästä tulivat tietoon syyskuun lopulla,

kun Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö

KoHo ry (Tehy, SuPer, Spal) irtisanoi

kunnallisen pääsopimuksen päättymään

31.3.2020. KoHo:n tavoitteena on uuden

sote-alan työ- ja virkaehtosopimuksen aikaansaaminen

kunta-alalle. Pääsopimuksen irtisanominen

on ensimmäinen askel tähän suuntaan, jos uutta

sopimusta havitellaan.

Pääsopimuksen keskeinen sisältö liittyy siihen, mitä

työ- ja virkaehtosopimuksia kunta-alalla solmitaan ja

ketkä niistä sopivat. Seuraavien kuukausien aikana

KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen olisi sovittava

uusi pääsopimus, jotta voidaan neuvotella ja

sopia uusista kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista

1.4.2020 alkavalle sopimuskaudelle. KT:n ja muiden

kunta-alan pääsopijajärjestöjen (Julkisalan koulutettujen

neuvottelujärjestö JUKO ry sekä Julkisen alan

unioni JAU (JHL, Jyty)) mielestä sote-alan työehtojen

ja palkkauksen kehittäminen ei edellytä erillistä työja

virkaehtosopimusta vaan kehittämistyötä voidaan

edelleen tehdä osana KVTES:n kokonaisuutta.

Pääsopimuksen irtisanominen ja sen luomat normaalista

poikkeavat lisäväännöt luovat vain osan tulevan

neuvottelukierroksen vaikeuskertoimesta. Julkisen

talouden alamäki ja työnantajan puheet palkankorotusvaran

niukkuudesta, kiky-tuntien kohtalo, Tehyn

ajama ylimääräinen korotus hoitohenkilöstölle, julkisen

puolen pitkäaikaisen, yli sopimuskausien kestävän palkkaohjelman

saaminen sekä palkansaajien ostovoiman

turvaaminen – siinä listaa tavoitteista tämän kierroksen

neuvottelupöytään. Huomioitavaa on myös, että vientiteollisuuden

työnantaja ja työntekijäpuoli vahtivat tarkasti,

ettei julkinen puoli tule saamaan heitä suurempia

sopimuskorotuksia. Kun tähän kaikkeen lisätään OAJ:n

omat neuvottelutavoitteet, joita on kerätty mm. syksyn

jäsenilloissa, on rakennettavana vaikea sopimuspalapeli.

Jokaisen sopimuskierroksen yhteydessä tärkeää roolia

esittää järjestövalmius. Hyvän neuvottelutuloksen saavuttamiseksi

jokaisella järjestöllä tulee olla uskottava

järjestövalmius. Uskottava järjestövalmius tarkoittaa

kykyä toimeenpanna tehokas työtaistelu silloin,

Med sikte på vårens

avtalsförhandlingar

Alla arbets- och tjänstekollektivavtal

går ut i slutet av mars 2020. Redan

nu kan man ana att förhandlingarna

kommer att vara svårare än vanligt. De

första tecknen på detta kom fram i slutet

av september då kommunsektorns utbildade

vårdpersonal KoHo rf (Tehy, SuPer,

Spal) sade upp det kommunala huvudavtalet

från och med 31.3.2020. KoHO:s

mål är att åstadkomma ett nytt arbets- och

tjänstekollektivavtal inom kommunernas

social- och hälsovårdssektor. Uppsägningen av huvudavtalet

är det första steget i denna riktning – om man

är ute efter ett nytt avtal.

Det centrala innehållet i huvudavtalet beror på hurdana

arbets- och tjänstekollektivavtal som tecknas inom

kommunsektorn och vilka som avtalar om dem. Under

de kommande månaderna borde Kommunarbetsgivarna

och huvudavtalsorganisationerna komma överens om

ett nytt huvudavtal för att man ska kunna teckna

nya arbets- och tjänstekollektivavtal inom kommunsektorn

för den nya avtalsperioden som börjar 1.4.2020.

Kommunarbetsgivarna och andra huvudavtalsorganisationer

inom kommunsektorn (JUKO ry och Offentliga

sektorns union JAU (JHL, Jyty)) anser att utvecklandet

av arbetsvillkoren och lönerna inom social- och hälsovården

inte förutsätter något separat arbets- och tjänstekollektivavtal

utan att utvecklingsarbetet fortfarande

kan utföras som en del av AKTA.

Uppsägningen av huvudavtalet och de kamper utöver

det normala som detta åstadkommer utgör endast en

del av svårigheterna under den kommande förhandlingsrundan.

Nedförsbacken i den offentliga ekonomin

och arbetsgivarens prat om de knappa löneförhöjningstillgångarna,

kiky-timmarnas öde, den tilläggshöjning

för vårdpersonalen som drivs av Tehy, möjligheterna

att lyckas åstadkomma ett löneprogram som gäller över

avtalsperiodgränserna samt tryggandet av löntagarnas

köpkraft är några av de mål som kommer att behandlas

vid förhandlingsbordet. Det är också värt att beakta

att exportindustrins arbetsgivare och arbetstagarpart

noggrant övervakar att den offentliga sektorn inte får

mer avtalsfördelar än de själva får. Då man ännu lägger

till OAJ:s egna förhandlingsmål som samlats in bland

annat under höstens medlemskvällar, är det ett svårt

avtalspussel som ska lösas.

Organisationsberedskapen spelar en viktig roll

jos neuvottelutilanne sitä vaatii. Järjestövalmiuden tulee

olla niin vahva ja uskottava, että neuvottelujen muut

osapuolet tiedostavat sen ja kunnioittavat sitä.

Järjestövalmiuden täytäntöönpanossa lakko on äärimmäinen

keino, joka ei ole koskaan mikään tavoite.

Ensisijaisesti pyritään sopimukseen sopien ja sovitellen.

Kuitenkin jos lakkoon joudutaan, jäsenten täytyy tietää

selkeästi, miksi näin tehdään ja mitä sillä tavoitellaan.

Näitä syitä jokaisen on hyvä miettiä tulevaa kevättä

ajatellen. Mikä on sellainen itseä koskeva syy, jonka

vuoksi olisit valmis lakkoon? Tai minkä kokisit niin

tärkeäksi asiaksi, että olisit valmis lakkoon toisten opettajien

puolesta?

Kun sopimukseen aikanaan päästään, jää jokin tärkeäkin

tavoite saavuttamatta. Tämä hiertää osaa jäsenistöstä

hyvinkin paljon. Se on täysin ymmärrettävää.

Ihmettelyä aiheuttaa myös se, että jotain pieneltä tuntuvaa

tavoitetta ei saada läpi. Myös työnantajalla on

tavoitteita, joiden läpimeno on sen intresseissä. Näiden

yhdistelemisen tuloksena syntyy sopimus, joka on aina

kokonaisuus ja hyväksytään sellaisena. Jos sopimukseen

halutaan esim. yleistä linjaa selkeästi parempia palkankorotuksia,

siihen vaaditaan jäsenistön vankkaa tukea,

jopa lakkoon ryhtymistä. Mutta silloin haetaan aina

isoja voittoja. Pienen asian takia lakkoon ei kannata

ryhtyä.

Kari Nieminen

puheenjohtaja

OAJ Pohjanmaa

2/2019

Toimituskunta:

Lasse Mansikka-aho

päätoimittaja

mansikkalasse@gmail.com

040 559 4033

vid varje förhandlingsrunda. För att uppnå ett gott förhandlingsresultat

bör varje organisation ha en trovärdig

organisationsberedskap. En trovärdig organisationsberedskap

innebär att man har en förmåga att verkställa

en effektiv arbetskonflikt då förhandlingssituationen

så kräver. Organisationsberedskapen bör vara så stark

och trovärdig att de övriga parterna i förhandlingarna

är medvetna om den och respekterar den.

Vid verkställandet av organisationsberedskapen är

strejk det yttersta alternativet men det är aldrig ett mål.

I första hand försöker man uppnå en överenskommelse

genom att diskutera och medla. Men om en strejk blir

oundviklig måste medlemmarna veta exakt varför man

går i strejk och vad man eftersträvar. Med tanke på våren

finns det skäl att var och en funderar på dessa orsaker.

Vad skulle få dig att vara beredd på att strejka? Vilken

fråga skulle du uppleva som så viktig att du skulle vara

beredd på att strejka för andra lärare?

Då man i sinom tid uppnår ett avtal kommer även

något av de viktiga målen att förbli ouppnådda. Detta

bekymrar en del av medlemmarna mycket och det är

helt förståeligt. Det väcker också förundran att ett mål

som känns litet inte fås igenom. Även arbetsgivaren har

mål, och det ligger i hans eller hennes intresse att driva

igenom dem. Genom att kombinera dessa till ett resultat

uppstår ett avtal som alltid är en helhet och godkänns

som sådant. Om man vill uppnå löneförhöjningar som

är betydligt större än den allmänna linjen krävs ett starkt

stöd från medlemmarna – och till och med att man är

beredd på strejk. Men i sådana fall eftersträvas alltid

stora segrar. Det lönar sig inte att strejka för en liten sak.

Kari Nieminen

ordförande

OAJ Österbotten

22.11.2019

Heli Katajamäki, YLL

Merja Tomperi-Olkkonen, OAO

Tiina Kankkonen, OAY

Antti Hynönen, OAY

Mikko Metsäranta, OAY

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL

Minna Herttua-Niemi, LTOL

ISSN:

0785-9260

Painopaikka:

Waasa Graphics Oy

Kansikuva: Matti Sippola

2 2/2019

2/2019

3

Työhyvinvointia,

sopimusedunvalvontaa,

koulutuspolitiikkaa

ja järjestön

kehittämistä

OAJ haluaa nostaa jäsenistön työhyvinvoinnin

edistämisen esiin koko

järjestössä. Siksi OAJ:n hallitus on nimennyt

alkavan lukuvuoden työhyvinvoinnin

teemalukuvuodeksi.

Työhyvinvointi on tärkeää tietysti työssä

jaksamisen ja viihtymisen kannalta. Se

tuo tai vie energiaa myös koko muuhun

elämäämme ja heijastuu kokonaishyvinvointiimme.

Siksi siitä on puhuttava ja siksi

sitä on jatkuvasti kehitettävä.

Teemalukuvuosi tai teemoitetut kuukaudet eivät

ratkaise työhyvinvoinnin kokonaistilaa, vaan toimia

tarvitaan jatkuvasti. On kuitenkin välttämätöntä nostaa

erityisesti paikallistasolla ja koulu-, päiväkoti-, oppilaitos-

ja tutkijayhteisöissä omat työhyvinvointia uhkaavat

tekijät ja niiden yhteinen ratkaiseminen rakentavaan ja

ratkaisukeskeiseen pohdintaan. Tärkeimmät ratkaisut

tehdään aina yhteisöjen sisällä.

Edessämme ensi keväänä on koko jäsenkuntaamme koskettava

työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelukierros.

Sopimukset ovat katkolla 31.3.2020.

Tulevissa sopimuksissa sovitaan palkankorotuksista

ja muista työehtoja koskevista parannuksista.

Neuvottelupöydässä ovat jo myös ns. kiky-tuntien jatko

ja varhaiskasvatuksen opettajien siirto kvtes-sopimuksesta

muiden opettajien tapaan ovtes:iin.

Neuvottelukierrokseen kohdistuu paljon odotuksia,

koska vuodesta 2011 tehtyjen keskistettyjen ratkaisujen

vuoksi ovat palkankorotukset olleet erittäin niukkoja.

On tarpeen tässäkin yhteydessä muistuttaa, että likipitäen

koko työmarkkinakenttä on ollut valmis niukkoihin

palkankorotuksiin suomalaisen viennin tukemiseksi,

työllisyyden parantamiseksi ja julkisen talouden vahvistamiseksi.

Opettajat ja muut koulutus-, kasvatus- ja

tutkimusalan palkansaajat ovat saaneet täsmälleen samantasoiset

palkankorotukset kuin yli 90 prosenttia muusta

palkansaajakentästä. Nyt odotetaan enemmän.

Välbefinnande i

arbetet, kollektivavtalsbevakning,

utbildningspolitik

och organisationsutveckling

Det pågående läsåret utlystes av

styrelsen till temaår för välbefinnande

i arbetet. OAJ satsar på och vill

utveckla välbefinnande i arbetet på alla

verksamhetsnivåer.

Det är viktigt att må bra och orka i arbetet.

Det här återspeglar sig också på människans

totala välbefinnande och således

på hela livet. Därför måste välbefinnande

i arbetet diskuteras och ständigt utvecklas.

Ett temaläsår i sig är inte avgörande

för helheten eftersom det behövs kontinuerliga åtgärder.

Men det är nödvändigt att på lokalnivå lyfta fram

riskfaktorer vad gäller arbetshälsan i skolor, daghem,

läroanstalter och forskargemenskaper och tillsammans

försöka hitta uppbyggande lösningar. De bästa lösningarna

kommer man fram till gemensamt.

På våren förhandlar vi om medlemmarnas tjänste- och

arbetskollektivavtal. Avtalen går ut 31.3.2020.

I de kommande förhandlingarna avtalar man om

löneförhöjningar och andra anställningsvillkor. På förhandlingsbordet

finns också arbetstidsförlängningen,

de så kallade kiky-timmarna. Vi kommer också att

förhandla om att få lärarna inom småbarnspedagogik

över från det allmänt kommunala avtalet till lärarnas

UKTA-avtal.

Förväntningarna på avtalsrörelsen är stora eftersom

löneförhöjningarna har varit mycket knappa efter de

centraliserade avtalslösningarna från år 2011. Också i

det här sammanhanget är det skäl att påminna om att

nästan hela arbetsmarknadsfältet har varit berett på

blygsamma löneökningar för att stödja den finländska

exporten och därigenom förbättra sysselsättningen och

stärka den offentliga ekonomin. Lärare och andra löntagare

inom sektorn för utbildning, fostran och forskning

har fått löneförhöjningar på exakt samma nivå som

över 90 procent av övriga löntagarfältet. Nu väntas mer.

Exportindustrin öppnar höstens arbetsmarknads-

Vientiteollisuus avaa työmarkkinakierroksen tämän

syksyn aikana. Siitä syntyy perustaa muille sopimusaloille.

On selvää, että jos haetaan yli yleisen linjan

palkkatasoon selkeää tasokorotusta, se edellyttää työtaistelutoimia,

siis lakkoja. Jokaisen on tarpeen henkilökohtaisesti

aloittaa oman lakkovalmiutensa nostaminen,

jos sitä vaikka keväällä tarvitaan.

Tavoitteenamme ei koskaan ole lakko tai muut työtaistelutoimet,

vaan hyvät ja oikeudenmukaiset sopimukset.

Nyt neuvottelupöydässä on kuitenkin edellä

kuvaamiani vaikeita asioita normaalin neuvottelukierroskokonaisuuden

lisäksi.

Antti Rinteen hallitus on aloittanut työnsä ja iloksemme

on siirrytty koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen

osalta resurssileikkauksista rahoituksen palauttamiseen.

Mistään resurssilisäyksistä ei puhuta vielä vuosiin, koska

leikkaukset olivat yhteensä pari miljardia euroa ja nyt

palautuksia on luvassa reilut 300 miljoonaa. Suunta

on onneksi kuitenkin kääntynyt. Voin vakuuttaa, että

OAJ on tehnyt valtavasti vaikuttamistyötä suunnan

muuttamiseksi. Työtä on kuitenkin jatkettava, jotta

tällä tuoreella uralla jatketaan eteenkin päin.

Käynnistimme vuoden 2019 alussa kaksivuotisen OAJ:n

toiminnan kehittämishankkeen. Sen juuret ovat jo kesän

2018 pohdinnoissa nostaa OAJ ammattijärjestötoiminnan

uudistamisen lippulaivaksi. Hanke jatkuu

vuoden 2020 loppuun, ja siihen kiinteästi liittyen OAJ:n

valtuusto hyväksyy toukokuussa 2020 OAJ:lle uuden

strategian.

Meillä OAJ:n johdossa on kova halu haastaa kaikki

jäsenet mukaan pohtimaan tulevaisuuden järjestötoiminnan

keskeisiä kysymyksiä. Haluamme tarjota

osallistumismahdollisuuden aivan jokaiselle jäsenelle.

Olkaakin aktiivisia sekä suoraviestinnässä OAJ:n toimiston

suuntaan että valitsemiinne luottamushenkilöihin.

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa oman yhteisen

järjestömme toiminnan suuntaviivoihin ja toimintaraameihin

monen kanavan kautta. Keskeisiksi tarkastelun

kohteiksi ovat jo nousseet monimutkainen järjestörakenteemme,

yksittäisen jäsenen vaikuttamismahdollisuudet

ja viestintämme. Niihin ja muihin asioihin on

erityisesti koko tämän lukuvuoden ajan mahdollisuus

ottaa kantaa.

Voimia, jaksamista, tukea ja yhteisöllisyyttä tärkeisiin

tehtäviisi yhteiskuntamme tulevaisuuden

rakentamisessa!

Olli Luukkainen

OAJ:n puheenjohtaja

runda. Det här skapar ett utgångsläge för andra avtalsområden.

Det är givet att om man eftersträvar en

klar löneförhöjning över den allmänna linjen kommer

det att krävas stridsåtgärder, det vill säga strejker. Alla

ska personligen börja höja sin strejkberedskap ifall den

eventuellt kommer att behövas under våren.

Vårt mål är aldrig att strejka eller att ta till andra

stridsåtgärder, utan målet är goda och rättvisa avtal.

Men nu har vi utöver en vanlig avtalsrörelse dessutom

de ovan nämnda svåra frågorna på förhandlingsbordet.

Antti Rinnes regering har kommit igång med sitt arbete

och till vår glädje går man in för att återbörda pengar

till utbildning, fostran och forskning som gick förlorade

i resursnedskärningarna. Men vi talar inte på många år

om någon resursökning eftersom nedskärningarna gick

lös på sammanlagt ett par miljarder euro och nu utlovas

300 miljoner tillbaka. Till all lycka har ändå riktningen

vänt och jag kan intyga att OAJ har gjort ett enormt

påverkansarbete för kursändringen. Och vi fortsätter

att påverka för att kursen framåt ska hållas.

OAJ inledde i början av året ett tvåårigt projekt för

att utveckla sin verksamhet. Tanken på OAJ som ett

flaggskepp för en förnyad fackorganisationsverksamhet

är lockande. Projektet pågår fram till slutet av år

2020 och i maj samma år godkänner fullmäktige organisationens

nya strategi som är starkt förknippad med

reformarbetet.

OAJ-ledningen vill utmana alla medlemmar att fundera

på hur organisationsverksamheten ska utformas i

framtiden. Vi vill erbjuda varje medlem en möjlighet att

delta, så var aktiva i kommunikationen med både OAJ:s

kansli och era förtroendevalda. Det finns många kanaler

för att påverka linjedragningar och ramarna för allas vår

gemensamma organisationsverksamhet. Vår invecklade

organisationsstruktur, enskilda medlemmars påverkansmöjligheter

och vår kommunikation är centrala frågor

som ska granskas. Ni har möjlighet att ta ställning till

de här och andra frågor under pågående läsår.

Jag önskar er ork, stöd och vi-anda i ert viktiga arbete!

Olli Luukkainen

OAJ:s ordförande

4 2/2019

2/2019

5

Lärarna bara en pusselbit i stödmaskineriet

Att alla ska få må bra i samhället och i

skolan är vi rätt eniga om. Och många

elever i dagens skola mår alldeles utmärkt.

Många ges möjligheten till livslångt lärande

kantat av välmående. Men en växande

skara elever brottas med illamående

av olika slag.

Läroplanen utgår från att skolan ska ta

ansvar. Elever förväntas få stöd i sitt lärande

och för att växa. Skolan är en bred

arena med ett brett uppdrag att tillgodose

allas rätt till det stöd som behövs.

I det nuvarande regeringsprogrammet finns flera

hundra miljoner reserverade för utbildning. Regeringen

ser glädjande nog att någonting måste göras åt landets

utbildningssystem. Det verkar finnas en uppriktig vilja

att tillrättalägga missförhållanden.

Förebygg illamåendet – ingrip i tid

Regeringens satsning på småbarnspedagogiken känns

rätt. Ett tidigt ingripande i problem, åtföljt av systematiska

åtgärder ger garanterat resultat.

Effekten av insatser i tidiga år eliminerar fortsatta

svårigheter och förebygger i förlängningen illamåendet.

En satsning på behörig och kunnig personal inom

småbarnspedagogiken är en av grundförutsättningarna

för en enhetlig lärstig för individen.

Grundfinansieringen inom den grundläggande utbildningen

har sjunkit, och man skönjer ingen förbättring

på den punkten. Sammankopplar man det med

kommunernas försämrade ekonomi så står vi inför ett

akut läge vad elevers rätt till stöd beträffar.

Lärardimensionering värt att testa

Vi har idag en grundskola som levererar allt större

skillnader vad inlärningsresultat beträffar. Och det

i en verksamhetskultur där vi samtidigt talar om

mobbning och ökande psykisk ohälsa. För att kunna

garantera eleverna det stöd för inlärning som de

enligt lag har rätt till kunde lärardimensionering,

dvs ett nyckeltal för hur många elever en lärare kan

undervisa och handleda, vara en bra början. Den

handledande läraren som ska differentiera undervisningen

så att varje elevs lärstig ska vara värd att

vandra behöver tid för individen. För att den av

regeringen initierade utvärderingen av trestegsstödet

inte enbart ska visa på ojämlik tillgång på stödformer

utgående från kommuners ekonomiska status kunde

någon typ av lärardimensioneringseffekt

med fördel ingå som en ingrediens.

Risken för regionala skillnader

I elevhälsan, den stödform som omger

eleven och reagerar på elevers mående,

finns i nuläget regionala och kommunala

skillnader.

Kvalitet och tillgång varierar mellan

kommuner och inom kommuner. Eleven

ska ha tur om hen ska få stöd. Sett ur ett

finlandssvenskt perspektiv är det extra utmanande.

Tillgången på svenskspråkiga psykologer är begränsat

och försätter kommunerna i en synnerligen besvärlig

situation. Det är vardag med kommuner som saknar

skolpsykolog. Tanken på en bindande norm för personalen

inom elevvården på andra stadiet är god, men

kräver att det finns tillgång till svenskspråkig personal

för att ge önskad effekt på individnivå.

Aktiva kommuner satsar och utarbetar egna modeller

för att möta elevvårdens ökade behov. Skolcoacher

anställs för att hantera skolvardagens illamående och

sjukskötare med psykiatrisk utbildning kompletterar

elevvårdsteam. Det mångprofessionella samarbetet

stärks och fokus har lagts på de verkliga problemen.

Modellerna är i sig goda, men systemet är ojämlikt

och skapar i förlängningen ojämlika förutsättningar för

utbildning i före detta PISA-föregångares rike.

Löp linan ut, regeringen

Redan under nästa år kommer många av regeringens

viktiga skolutvecklingsprojekt att ta fart. Skolan är en

komplex helhet och för att verkligen åstadkomma önskad

effekt måste större utvecklingshelheter med längre

tidsperspektiv skapas. Allt skolutveckling på nationell

nivå måste ha klara målsättningar. Utgående från målsättningarna

är det lätt att välja mätbara indikatorer

som kan följas upp under projektens gång samt efter att

projektet avslutats. Och framförallt måste projektens

inverkan vara kartlagda och dokumenterade innan nya

åtgärder vidtas i skolan.

För att alla ska kunna må bra på den kontinuerliga

lärstigen mot framtiden behövs långsiktig utveckling

som svarar på morgondagens behov. Regeringen har

tagit sig an morgondagens skola med stort mod, må

modet räcka hela vägen mot världens bästa skola

Inger Damlin, vice ordförande OAJ Österbotten

Ajat muuttuvat

ja me niiden mukana

Hyvä lukija! Pohjanmaan opettajalehden

julkaisussa ollaan siirtymässä

uuteen aikaan. Viime kevään

lehdessä olleen jäsenkyselyn pohjalta

OAJ Pohjanmaan hallitus on päättänyt,

että Pohjanmaan opettajan kevään 2020

numero tullaan julkaisemaan vielä sekä

printti- että verkkoversiona, mutta syksyn

2020 numero on luettavissa ainoastaan

digitaalisessa muodossa yhdistyksemme

verkkosivuilla. Muutoksella pyrimme

saamaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa ilmestyvään

jäsenlehteemme enemmän ajankohtaisuutta.

Lehden painatus-ja postituskustannuksista säästyneillä

varoilla vahvistetaan yhdistyksemme verkkosivujen

(www.oajpohjanmaa.fi) sisällöntuotantoa yhdistyksemme

jäsenistöä mahdollisimman monipuolisesti

palvelevaan suuntaan. Lehden ilmestyminen digitaalisessa

muodossa pienentää myös sen

jättämää hiilijalanjälkeä, joten voidaan

puhua myös ilmastoteosta. Kokonaan

Pohjanmaan opettaja -lehti ei kuitenkaan

digitallsoidu. Ainakin lehden perinteinen

vaalinumero julkaistaan jatkossakin myös

printtiversiona.

Otan mielelläni vastaan lehden julkaisutapaan

liittyviä kommentteja sekä

ehdotuksia alueyhdistyksemme verkkosivujen

kehittämiseksi.

Hyvää loppuvuotta kaikille Pohjanmaan opettajan

lukijoille!

Lasse Mansikka-aho

päätoimittaja

lassema@suomi24.fi

Huolta ja huolenpitoa

Tätä kirjoittaessani pidän taukoa haravoinnista,

nautin syyslomasta ja

ihmettelen sitä, miten nopeasti tämä(kin)

syksy on mennyt. Vastahan koulut alkoivat

ja aloitin uutena OAJ Pohjanmaan

alueasiamiehenä.

Alueasiamiehenä on ollut ilo osallistua

minulle aivan uudenlaisiin tilaisuuksiin ja

oppia tuntemaan paremmin laajaa pohjalaisten

opettajien kenttää. Koska oma

opettajakokemukseni on hankittu perusopetuksen

parista, on ollut avartavaa päästä tutustumaan

myös muiden opettajien työkenttään sekä kuulla heidän

näkemyksiään ja ajatuksiaan kouluista ja koulutuksesta.

Tilaisuuksia kierrellessäni ja opettajakunnan kanssa jutellessani

olen kuitenkin huomannut, että eri asteita ja

aloja opettavia yhdistävät samat ilot ja murheet: huoli

omasta ja opiskelijoiden jaksamisesta, jatkuvasta työn lisääntymisestä,

opetustilojen kunnosta ja niin edelleen. Ilo

oppilaan ja opiskelijan pärjäämisestä on myös yhteinen.

OAJ on nimennyt lukuvuoden teemaksi työhyvinvoinnin.

Se koostuu monista eri asioista, ja melko moneen

työhyvinvoinnin osatekijään pystymme itse

vaikuttamaan. Pidä siis huoli itsestäsi: rajaa

omaa työtäsi, liiku ja syö hyvin, nauti perheesi

ja ystäviesi seurasta. Muistuta ja tsemppaa

myös kollegaasi tekemään samoin. Sovi lenkki

työkaverisi kanssa! Järjestäkää nyyttärit!

Tai istahda välillä opehuoneeseen kaikessa

rauhassa ja kysy, mitä työkaverillesi kuuluu.

Olemme jatkuvan kiireen kyllästämiä.

On projekteja, kokeita, teemoja, on painetta

aidosta kohtaamisesta ja uudesta

OPSista. Ehdotankin, että seuraavan lukuvuoden teemaksi

nostetaan PERUSTYÖ KUNNIAAN. Jätetään

kaikki ylimääräinen höttö pois ja keskitytään perustehtäväämme.

Opetetaan lapset lukemaan ja kirjoittamaan

sekä tulemaan toistensa kanssa toimeen. Tehdään se,

mikä meidän tehtävämme on. Sen pitää riittää!

Voimaa ja valoa pimeän syksyn keskelle!

Pia Latomäki

Alueasiamies

OAJ Pohjanmaa

6 2/2019

2/2019

7

Koulutussihteerin terveisiä

Olen toiminut OAJ Pohjanmaan koulutussihteerinä

vuoden 2019 alusta saakka ja sitä aikaisemmin

yhdistyksen muissa tehtävissä useamman vuoden ajan

esim. yhdistyksen varapuheenjohtajana ja Vakatiimin

vetäjänä. Perustyöhöni kuuluu esikoulun opettajan työ

ja osa-aikaisesti toimin Vaasassa varhaiskasvatuksen

opettajien, päiväkodin johtajien ja perhepäivähoidon

ohjaajien luottamusmiehenä. Olen myös valtuutettu

sekä LTOL:n että OAJ:n valtuustoissa.

Saimme vuoden alusta uuden järjestöassistentin ja

myös alueasiamies on vaihtunut kesän aikana. Otin

koulutussihteerin tehtävät vastaan osaksi siksi, etteivät

kaikki toimihenkilöt vaihtuisi uusiin samaan aikaan.

Etuna on ollut, että olemme järjestöassistentti Niinan

kanssa molemmat Vaasassa ja olemme voineet tukea

toisiamme uusissa tehtävissä.

Kevään koulutuksia oli jo suunniteltu pitkälle eikä

tarvinnut aloittaa ihan alusta. Työhöni on kuulunut vetää

yhdistyksen koulutustiimiä, joka ideoi, suunnittelee

ja järjestää alueen yhteisiä koulutuksia. Koulutukset ovat

pääasiassa edunvalvonnallisia, mutta mukaan mahtuu

myös liikunnallista ja pedagogista osuutta. Myös eri

jaostot järjestävät koulutuksia ja tilaisuuksia tarpeen

mukaan omalle opettajaryhmälleen. Olen aina tarvittaessa

apuna kutsujen ja ilmoittautumislinkkien

laatimisessa. Tärkeää koulutusten järjestämisessä on

eri opettajaryhmien välinen sekä alueellinen tasa-arvo.

Koska alueyhdistyksemme on laaja, myös koulutuksen

saralla on iso haaste järjestää koulutuksia tasaisesti

kolmen ison maakuntakeskuksemme välillä ja myös

vaihtelevasti pienemmillä paikkakunnilla. Koulutuksia

järjestetään alueyhdistystoimijoille, paikallisyhdistysten

toimijoille, luottamusmiehille, päättäjille ja jäsenille.

OAJ:n strategian mukaan koulutusta ja yhdistyksen

toiminnan muotoja tulee kehittää osallistavampaan ja

avoimempaan muotoon: se tapahtuu uusin välinein,

uusin työtavoin ja rohkein kokeiluin. Iso haaste on

saada opettajat edunvalvonnan asioiden äärelle iltaisin

tai viikonloppuisin. Jatkossa koulutuksia miettiessämme

katsomme tarkemmin kentän tarpeen ja tietysti

jatkamme hyväksi ja suosituiksi nousseita koulutuksia.

Joistakin koulutuksista joudumme jatkossa perimään

ruokailuista tai majoituksista aiheutuneita kustannuksia

myös jäseniltä, mikäli peruutus tulee ihan viime

hetkellä. Näistä on maininta kutsuissa. Minulle itselleni

haaste on ollut myös uusien teknisten sovellutusten

ja kokous- ja koulutuskäytäntöjen opettelu, mutta

onneksi aina löytyy apua ja osaamista aika läheltä.

Suuri haaste itselleni on myös oman ajan riittäminen

ja se, että teen tätä oman päivätyön ohella. Lokakuun

lopulla pääsen mukaan OAJ:n paikallistoimijoiden

koulutukseen ja toivottavasti sieltä saa vinkkejä taas

jatkoon. Seuraathan alueyhdistysten nettisivuja osoitteessa

www.oajpohjanmaa.fi ja Facebook-sivuja.

Minulle voi aina laittaa vinkkejä, toiveita ja koulutustarpeita

kentältä sähköpostiini monika.koivumaki@

edu.vaasa.fi

Teriveisin

Koulutussihteeri Monika

Koulutussihteeri Monika Krakovan seminaarissa. Taustalla liikuntavastaava Risto Haverinen.

OAJ:n Pohjanmaan

alueyhdistyksen alkutaival

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys aloitti toimintansa

virallisesti 1.1.2009. Oikeastaan yhdistys oli olemassa

jo muutama kuukausi aikaisemmin, sillä se rakentui

vuodesta 1975 lähtien yleissivistävien opettajien piirijärjestönä

olleen Etelä-Pohjanmaan opettajien ammattiyhdistyspiiri

ry:n pohjalle. Ylimääräisessä kokouksessaan

syyskuun 3. päivänä 2008 piiriyhdistys muutti nimekseen

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry. Sääntöjä muutettiin

niin, että uuden alueyhdistyksen jäseniksi saattoivat

1.1.2009 alkaen liittyä muutkin toiminta-alueen oaj:läiset:

ammatilliset opettajat, lastentarhanopettajat, yliopiston

lehtorit ja FSL:n (Finlands Svenska Lärarförbund) jäsenet.

Silloisten sääntöjen mukaan uuden alueyhdistyksen

”kotipaikka on Seinäjoen kaupunki ja sen toiminta-alueena

ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat

lukuun ottamatta Kruunupyyn, Luodon, Pedersören,

Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kuntia. Yhdistys toimii

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n paikallisyhdistysten

sekä jäsenryhmäkohtaisten, oppilaitoskohtaisten

ja työnantajakohtaisten yhdistysten muodostamana

alueyhdistyksenä.” Yhdistyksen toiminta rahoitettiin

OAJ:n avustuksilla ja jäsenmaksulla, joka oli ja on edelleen

0,03 prosenttia henkilöjäsenen palkasta.

OAJ Pohjanmaan toiminta-alue laajentui nykyisen

kokoiseksi, kun OAJ:n hallitus päätti, että myös

Keski-Pohjanmaan alueen opettajat liittyvät sen jäseniksi

1.1.2013 lähtien. Siihen voi ajatella alueyhdistyksen

perustamisvaiheen päättyneen.

Alueyhdistysten perustamisen taustalla olivat edunvalvonnassa

tapahtuneet muutokset. Vuosituhannen alkuvuosina

monilla alueilla alkoi vahvistua käsitys, että paikallisyhdistysten

lisäksi tarvitaan kuntarajat ylittävää opettajien yhteistä

edunvalvontaa, alueyhdistyksiä. Kehitystä vauhditti OAJ:n

syysvaltuuston 2003 hyväksymä ponsi: ”OAJ:n alueellista

edunvalvontaa varten perustetaan alueelliset, kaikkien

opettajien yhteiset alueyhdistykset niille alueille, joilla on

valmius tähän. Samalla järkevöitetään järjestörakennetta

mm. päällekkäiset organisaatiot purkamalla. Alueet itse

päättävät yhdistyksen toiminta-alueen.” Toisaalta alueyhdistysten

perustamista ja alueellista edunvalvontaa pidettiin

myös turhana varsinkin Helsingin ja Uudenmaan eri opettajayhdistyksissä.

OAJ:n valtuustossa käytiin asiasta kiivasta

debattia ja myös äänestettiin useaan otteeseen.

Asia kuitenkin eteni ja vähitellen alueyhdistyksiä syntyi:

Kainuu ja Kanta-Häme 2005, Pohjois-Karjala 2006 sekä

Päijät-Häme ja Keski-Suomi 2007. Viimeksi mainittu

oli esikuvana, kun kokoonnuimme 28.–29.3.2008 hotelli

Kivitippuun Lappajärvelle keskustelemaan alueyhdistyksen

perustamisesta Pohjanmaalle. Keski-Suomen ammatillisia

opettajia edustanut Birgitta Mannila piti tilaisuudessa

erittäin hyvän esitelmän, joka vakuutti myös alueemme

ammatillisten opettajien edustajat. He olivat suhtautuneet

hankkeeseen epäröiden. Toinen tärkeä vaikuttaja oli OAJ:n

valtuuston vaasalainen puheenjohtaja Jarmo Juupaluoma.

Systemaattiseen perusteelliseen tyyliinsä Jarmo esitteli

alueyhdistyksen tarkoitusta. Lappajärvellä saimme tulevan

OAJ Pohjanmaan toiminta-alueen kaikilta opettajaryhmiltä

sitoumuksen lähteä mukaan uuteen yhdistykseen.

Päädyimme siihen, että alueyhdistys oli helpointa muodostaa

vanhan yleissivistävien opettajien ammattiyhdistyspiirin

pohjalle. Tuossa vaiheessa olin toiminut kahdeksan

vuotta vanhan OAY-piirin puheenjohtajana. Kun minut

valittiin myös uuden OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistyksen

puheenjohtajaksi, oli toimialue minulle ja muille piiritoiminnassa

mukana olleille yleissivistäville opettajille tuttu.

Tehtävässä oli helppo jatkaa, vaikka haasteitakin piisasi.

Haastavinta oli saada uudet opettajaryhmät ”kotiutumaan”

alueyhdistykseen. Sen vuoksi perustettiin kaikille

ryhmille omat jaostot, joiden puheenjohtajat olivat samalla

OAJ Pohjanmaan varapuheenjohtajia. Parhaiten

jaostojärjestelmää hyödynsivät lastentarhanopettajat. He

organisoivat omia tilaisuuksiaan ja lastentarhanopettajille

suunnattua koulutusta. Myös yliopiston lehtorien jaosto

osasi ottaa hyödyn irti uuden alueyhdistyksen tuomista

lisäresursseista, vaikka jäsenmäärältään jaosto oli pienin.

Kaikkien jaostojen toiminta ei ollut yhtä aktiivista.

Ammatillisten opettajien hajanaisuus ja oppilaitosten keskinäinen

kilpailu heikensivät kyseisen jaoston toimintaa.

Myös järjestöosaamisen puute näkyi jaoston toiminnassa.

Ruotsinkielisiä opettajia edustanut jaosto jäi nimeksi paperilla,

sillä FSL:n edustajat olivat oman puheenjohtajakauteni,

2009– 2017, ajan vain nimellisesti mukana.

Yleissivistävien opettajien jaoston toimintaa vaikeutti se,

että OAJ Pohjanmaa oli rakennettu vanhan piirijärjestömme

pohjalle. Paikallisyhdistyksissä ehkä ajateltiin, että yleissivistävät

opettajat ovat jo vahvasti edustettuina alueyhdistyksessä,

mikä toki piti paikkansa. Niinpä jaostoon nimetyt

paikallisyhdistysten ysiläiset puheenjohtajat eivät kokeneet

jaoston kokouksiin osallistumista tärkeäksi. Sen sijaan järjestämämme

koulutukset, joita oli runsaasti, olivat suosittuja.

8 2/2019

2/2019

9

Alueyhdistyksen perustaminen oli kaikesta huolimatta

onnistunut ratkaisu. Se toi OAJ:n alueelliseen edunvalvontaan

leveämmät hartiat ja selvän kuntarajoista riippumattoman

toimijan. Se myös lisäsi eri opettajaryhmien

tietoa alueen muiden opettajien työstä ja edunvalvonnan

haasteista. Edunvalvonnan ammatillistumista edesauttoi

alueasiamiesjärjestelmä. OAJ Pohjanmaan ensimmäiseksi

alueasiamieheksi palkattiin 1.1.2012 lähtien Seppo Heinonen.

Hänen työpanostaan ostettiin kaksi päivää viikossa.

OAJ:n Pohjanmaa on virkeä,

toista vuosikymmentään

aloittanut yhdistys. Toivotan

alueyhdistyksen toimijoille

intoa ja taitoa huolehtia eri

jäsenryhmien eduista parhaalla

mahdollisella tavalla!

Ari Rousu

Nytt avtal 1.4 2020

Som bäst pågår diskussioner på olika håll i landet i olika

föreningar som hör till OAJ (däribland BTLF) angående

målsättningar för följande avtalsrunda. Vårt nuvarande avtal

AKTA tar slut sista mars 2020. Målsättningarna skall vara

klara i december 2019 då OAJs styrelse godkänner dem.

Processen går till i huvuddrag enligt nedan

1. Den enskilda medlemmen ger / kan ge förslag till

mål tex via sin förtroendeman, sin egen förening,

valkretsens styrelsemedlem eller fullmäktige ledamot

(BTLF) eller direkt till OAJs kansli

2. Den egna nationella föreningen (BTLF/SLF) sammanställer

och ger förslag till mål

3. OAJs inkomst och lönepolitiska kommitte (TUPA)

förbereder de olika avtalsmålen

4. OAJ styrelse godkänner målen eller returnerar dem

för vidare förberedelse till TUPA

5. Målen skall vara färdiga och godkända i december 2019

Därefter visar förhandlingsparterna sina mål för varandra

och tyvärr är det ofta så att arbetsgivare och arbetstagare

har väldigt olika mål. Därefter börjar man förhandla.

Från förhandling till avtal

--

Förhandlingsresultat

--

Behandlas i organisationerna

• OAJs inkomst och lönepolitiska kommitte bereder

resultaten för OAJs styrelse som godkänner

eller förkastar

• FOSUs styrelse . FOSU förutsätter att alla avtal

godkänns samtidigt

--

Samma process hos arbetsgivarorganisationerna

--

Avtal

Om avtalsresultat inte uppnås meddelas organisations

åtgärder

--

Inbjudan till förlikning

--

Förlikning ger oftast ett sämre avtal

Vad får man avtala om i arbetsavtalet? Bl.a.

--

Minimilöner

• Tillägg

• Olika lönetillägg

• Andra ersättningar som tex km ersättningar och

dagtraktamenten

--

Arbetstidsramar

--

Ledigheter semester men dock inte sämre än lagen

--

Tjänsteledighet utan lön

--

Förtroendemännens uppgifter, tidsanvändning och

ersättning

Organisationsberedskap

En effektiv och fungerande intressebevakning kräver en

pålitlig organisationsberedskap och ett gott samarbete.

Beredskapen bör vara bestående och den bör fås igång

snabbt. Beredskapen behövs som stöd för de som förhandlar.

Dock är det en av de sista åtgärderna man tar

till. En arbetsstrid bör vara motiverad både för organisationen

och medlemmarna. Det är ett sätt att uttrycka

sin respekt för sitt arbete och att stå bakom sina mål.

OM det skulle bli strejk kan det ske tidigast 16 april.

Viktigt att du har uppdaterade kontaktuppgifter på OAJ.

Helst ditt privata telefonnummer eller e-post eftersom arbetsgivaren

kan stänga av både telefon och epost tex vid strejk.

Vårt huvudmål vid förhandlingarna är att alla lärare

och speciallärare inom småbarnspedagogiken överförs

från AKTA till UKTA. Då kan man på riktigt tala om

ett gemensamt lärarskap.

Utöver det finns de flera andra mål bl.a. ett långsiktigt

löneprogram där man kunde få lön som motsvarar det

krävande och ansvarsfulla arbetet som vi gör.

Christel Sandell

Ordf. för btl sektionen

Speciallärare inom småbarnspedagogiken

Lastentarhanopettajaliitosta

Varhaiskasvatuksen

Opettajien Liitoksi

Kulunut vuosi on ollut merkittävä meille varhaiskasvatuksen

opettajille. Liittomme täytti tänä

vuonna 100 vuotta ja sitä on juhlittu monenlaisin

tapahtumin pitkin vuotta. Juhlavuosi huipentui

Lahdessa 21.–22.9.2019 pidettäviin lastentarhanopettajapäiviin.

Toki vielä yhdistykset ympäri

Suomen juhlistavat syyskokouksissaan 100-vuotiasta

Lastentarhanopettajaliittoa.

Yksi merkittävä asia juhlavuodessa on ollut liiton

nimen muutos. Lastentarhanopettajaliiton kevätvaltuusto

hyväksyi yksimielisesti liitolle uudeksi nimeksi

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL

ry, Småbarnspedagogikens Lärarförbund SLF rf.

Lastentarhanopettajaliiton syysvaltuusto vahvistaa vielä

tämän muutoksen.

Miksi nimi piti muuttaa? Se muutettiin, koska nykyään

puhutaan varhaiskasvatuksesta ja päivähoito on jo

vanhentunut nimike. Varhaiskasvatus korostaa lapsen

oikeutta. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle

oppimiselle. Kun lisäksi nimikkeemme muuttuivat

varhaiskasvatuksen opettajiksi tai varhaiskasvatuksen

erityisopettajiksi, on loogista, että myös liiton nimi

kuvastaa tätä.

Muutokset varhaiskasvatuksessa ovat tapahtuneet nopeasti.Tai

oikeastaan edellinen päivähoitolaki oli voimassa

yli 40 vuotta eikä sinä aikana muutoksia juurikaan tapahtunut.

Kun varhaiskasvatus sitten siirtyi sosiaali- ja

terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriöön

vuonna 2013, alkoi tapahtua:

• 2015 tuli voimaan uusi varhaiskasvatuslaki

• 2016 Vasun perusteet. Ensimmäistä

kertaa normiperusteinen suunnitelma

varhaiskasvatuksessa.

• 2016 opetus- ja kulttuuriministeriö asetti varhaiskasvatuksen

neuvottelukunnan toimikaudeksi

15.9.2016 – 14.9.2019. Neuvottelukunnan

tehtävänä on vahvistaa varhaiskasvatuksen

asemaa yhteiskunnassa, edistää yhteistyötä

eri hallinnonalojen, järjestöjen, tutkimus- ja

koulutuslaitosten ja kuntien kanssa sekä tehdä

ehdotuksia varhaiskasvatuksen pitkäjänteiseksi

kehittämiseksi.

• 2017 julkaistiin varhaiskasvatuksen kehittämisen

tiekartta

• 1.9.2018 voimaan astui varhaiskasvatuslain

toinen vaihe, joka toi tarkennuksia henkilöstön

kelpoisuuksiin ja ryhmien rakenteisiin.

• 2018 Karvin laatuindikaattorit. Kansallinen

koulutuksen arviointikeskus on itsenäinen viranomainen,

joka vastaa opetuksen ja koulutuksen

kansallisesta arvioinnista.

• Arviointikeskuksen toimiala kattaa koko

koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta

korkeakoulutukseen.

• 2019 Varhaiskasvatuksen koulutusten

kehittämisfoorumi, jonka tehtävänä on

edistää varhaiskasvatuksen koulutusten ja

kouluttajien yhteistyötä, seurata varhaiskasvatuksen

koulutusten kehittämistä ja muutosprosesseja

sekä kansallista ja kansainvälistä

koulutustutkimusta, tukea varhaiskasvatuslain

toimeenpanoa ja edistää henkilöstörakenteen

toteutumista.

• 2019 Päivitetyt vasut käyttöön kunnissa 1.8.

• 2019 Karvin arvioinnin tulokset syyskuussa.

Paljon on siis tapahtunut lyhyessä ajassa. Mitähän

kaikkea ehtii tapahtua seuraavan sadan vuoden aikana?

Maailma muuttuu, mutta varhaiskasvatuksen opettajia

tarvitaan aina. Koneet eivät voi korvata meitä. Meidän

täytyy pohtia, millaisia taitoja tämän päivän lapset tarvitsevat

tulevaisuudessa. Futuristi Perttu Pölösen mielestä

tarvitaan ainakin luovuutta, ongelmanratkaisukykyä,

sopeutumiskykyä, myötätuntoa, pitkäjänniteisyyttä ja

kärsivällisyyttä.

Maarit Marjusaari,

Lastentarhanopettajaliiton hallituksen jäsen,

Keski-Pohjanmaan Lastentarhanopettajat ry:n

puheenjohtaja,

päiväkodin johtaja, Kokkola

10 2/2019

2/2019

11

OAJ Pohjanmaan

alueyhdistyksen hallituksen

seminaarimatka Krakovaan

5.–8.9.2019

Seminaarimatkaan osallistujat hotellin edessä.

Kuva: Timo Rajaniemi

Vaikka ilmastonmuutosahdistus jyskytti takaraivossa,

päätimme alueyhdistyksen hallituksella lähteä

pitämään seminaaria Puolaan. Syynä tähän oli tarkan

euron ajattelu – tulihan seminaarinpito Krakovassa paljon

halvemmaksi kuin Suomessa. Tiimityö alkoi heti

seminaaria suunniteltaessa. Jalasjärven lukion lehtori

moninkertainen opiskelijaryhmien maailmalle viejä

Jaana Tahvanainen istahti koneen ääreen ja buukkaukset

alkoivat klikkautua eetteriin. Eipä aikaakaan kun jo

iloinen 16 hengen lähtijäjoukko tapasi toisensa Helsinki-

Vantaalla ja matkan oli mahdollisuus alkaa. Ainut

harmitus oli kahden matkalaisen äkilliset poisjäännit.

Vaikka puheenjohtaja joutuikin jäämään lakeuksille,

yhdistyksen maksukortit sentään saatiin mukaan.

Koska matkakohde oli lyhyen lentomatkan päässä,

päästiin tositoimiin heti samana päivänä. Alueasiamies

Pia Latomäki ja koulutussihteeri Monika Koivumäki

vastasivat pääosin seminaarin toteutumisesta paikan

päällä. Osuuksien suunnitteluun oli edellä mainittujen

ohella osallistunut myös kiitettävästi joukko muita toimijoita.

Hotelli Wyspianski tarjosi mitä mainioimmat

puitteet matkallemme; kokoustilat, sijainti, palveluhenkisyys

ja kokoustarjoilut olivat kiitettävää luokkaa.

Sen sijaan hotellihuoneiden suhteen kaikkien vuoteiden

pehmeys ei yltänyt yli kuutosen. Saimme näet eräänä

aamuna ryhmäämme aamulenkkiseurapyyntöjen

ohella kuvamateriaalia, joka sai aamupalan maistumaan

epämiellyttävältä. Kovapintaisen ammattiyhdistysjyrän

hipiä ei sekään sentään kaikkea kestä, vaan katkennut

sängynjousi oli saanut aikaan pahaa jälkeä.

Pidimme seminaaria kolmena päivänä. Tuloksena oli

kattava muistio ja kuudenkymmenen dian paketti jatkotyöstettäväksi

täällä kotimaassa. Ne, joiden työkalenteri

ei antanut myöten osallistua matkalle, järjestivät oman

”varjoseminaarin”, jossa saatiin heidänkin ajatuksensa

käsitellyistä aiheista paperille. Eri seminaariosuuksissa

esille nousivat mm. opettajien työssä jaksaminen niin

varsinaisessa leipätyössä kuin ammattiyhdistystoiminnassakin,

työhyvinvoinnin juhlavuoden teemat, tehtävänjako

eri ammattiyhdistystasoilla, koulutusten niin

ajallinen kuin sisällöllinenkin pohdinta, edunvalvonnallisen

vaikuttamisen mahdollisuudet, tiedotuksen

haasteet nykypäivänä, nettisivujemme toimivuus, liikuntavastaavan

työsarka ja FSL:n asema ja toimintaperiaatteet

OAJ:n sisällä näin osaa mainitakseni.

Lauantaina pidimme seminaarivapaan päivän. Heti

aamusta oli kuitenkin lähtö tutustumaan matkakohteen

suosituimpaan nähtävyyteen eli Auschwitziin. Jo

matkalla virittäydyttiin aiheeseen dokumenttielokuvan

avulla ja itse kohteessa ihmisen toiminnan julmuus,

systemaattisuus ja kauheus iski vasten kasvoja laajemmassa

mittakaavassa. Tutustumiskohde pisti väen

todella mietteliääksi ja puhuttavaa aiheesta riitti vielä

pitkään. Oppaan toiveena oli, että kävijät vievät viestiä

tutuilleen, että jokaisen olisi kerran elämässään syytä

vierailla jossain keskitysleirikohteessa. Myös nykyisessä

maailmanpoliittisessa tilanteessa kauheudet ovat jonkun

ihmisen tai kansanryhmän arkea. Mietitäänpä vaikka

Syyriaa.

Matkaan sisältyi kaksi kokonaista päivää seminaarityöskentelyä ryhmätöineen.

Krakova kaupunkina näytti matkalaisille parhaat

puolensa. Ihmisten ystävällisyys, paikan ja rakennusten

kauneus, siisteys ja turvallisuuden tuntuisuus

ihanan lämpimän sään ohella houkuttelevat varmaan

palaamaan myös omatoimisesti kohteeseen.

Kokonaisuudessaan seminaarimatka oli erittäin antoisa.

Matkasta voimaantuneena suurin osa matkalaisista

palasi maanantai aamuyön pimeinä tunteina

kohti Pohjanmaata. Tiedonhaluisimmat jäivät suoraan

Helsinkiin kouluttautumaan. Seminaarin anti jalkautuu

varmasti alueyhdistyksen ja paikallisyhdistysten

hyödyksi vuoden mittaan eri yhteyksissä eri toimintojen

kautta.

Parasta kaikessa on kuitenkin toiset ihmiset. Se miten

toisemme kohtaamme ja huomioimme on kaikkista tärkeintä

riippumatta siitä mitä teemme tai missä olemme.

Hyviä kohtaamisia, työniloa ja työnimua!

Yhdistyksen sihteeri Paula Kotirinta


Lauantain matkakohteena Auschwiz ja kuva

kuuluisalta ”Työläisten portilta”.


12 2/2019

2/2019

13

Pohjanmaan opettajien syyskoulutuspäivä 5.10.2019

Täydennyskoulutusta

pää edellä

Eira Nevanpään taideliikuntakoululaisten taidonnäyte.

Kuva: Kirsi Nevanpää.

Pää edellä – positiivista pedagogiikkaa ja luovaa tylsyyttä

-teema kokosi Pohjanmaan opettajien syyskoulutuspäivään

lähes 250 aineen- ja luokanopettajaa.

Kansainvälisenä opettajien päivänä 5.10.2019 Seinäjoen

lukiolla järjestetyssä vesokelpoisessa tapahtumassa

heittäydyttiin pää edellä muun muassa ajankohtaiseen

aivotutkimukseen. Koulutuksen järjestelyistä vastasi

Etelä-Pohjanmaan aineopettajat yhdessä yhteistyöyhdistysten

kanssa.

Kirjaimellisesti pää edellä päivä myös alkoi, kun

Seinäjoen lukion rehtori Teijo Päkkilän tervetulosanojen

jälkeen Eira Nevanpään taideliikuntakoulun lapset

ja nuoret osoittivat, mihin yhteistyö, rohkeus ja into

kantavat. Yleisö lähes pidätteli hengitystään ja antoi

monet spontaanit aplodit jo kesken esityksen.

Erityisasiantuntija Pauliina Viitamies toi alueen

opettajille OAJ:n terveisiä ajankohtaisista asioista.

Erityisesti yleisöä kiinnosti ja myös huolestutti vuosityöaika.

Perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa tavoitteena

on selvittää, saataisiinko kaikki opettajien tekemä

työ näkyväksi ja palkan piiriin, ja Viitamies korosti,

että kyseessä on vasta kokeilu, joten vuosityöajasta ei

vielä puhuta kun vaan jos. Yleisöstä tuotiin kuitenkin

esiin erityisesti aineenopettajien huoli, sillä kokeiluun

ei ole lähtenyt mukaan ainoatakaan yläkoulua, vain

yksi yhtenäiskoulu.

KM Anne-Mari Kuusimäki, ratkaisukeskeinen yksilö-

ja työyhteisövalmentaja ja tohtorikoulutettava,

kannusti huomaamaan hyvän ja muistutti, että vain

hyvinvoiva opettaja voi jakaa hyvinvointia eteenpäin.

Kuusimäen keskeinen viesti oli vuorovaikutuksen

merkitys: “Arvostus vuorovaikutuksessa on kaiken

hyvinvoinnin ja oppimisen pohjalla.” Opettajat osallistuvat

oppilaiden identiteetin rakentamiseen, koska

määrittelemme heitä ehkä huomaamattammekin ja

sanat luovat todellisuutta. Arvostava vuorovaikutus

lähteekin muutoksesta ajatuksissa: kun huomaamme

mahdolliset negatiiviset määritelmät, esim. laiska tai

juoruileva, ja käännämme ne mielessämme positiivisiksi,

Anna-Mari Kuusimäki korosti taitojen ja vahvuuksien

etsimistä.

kuten taloudellisesti toimiva ja tiedottava, näkökulman

vaihtaminen kaikuu myös sanoissamme. Kukaan tuskin

haluaa kasvattaa Kuusimäen kuvailemia teflonlapsia,

joiden itsetunto on niin heikko, etteivät he edes osaa

ottaa positiivista palautetta vastaan.

Neuropsykologi, PsL Nina Uusitalo käsitteli nuorten

aivojen toimintaa nykyisessä loputtomien ärsykkeiden

maailmassa ja perusteli kiistattomasti aivotutkimusten

tuloksilla aivan perusasioita: Koska aivosoluilla ei ole

energiavarastoja, aivojen on saatava tasaisesti polttoainetta

ravinnosta. Fyysinen aktiivisuus taas esim. ennen

koetta parantaa suoritusta, koska se auttaa ylläpitämään

tarvittavaa vireystilaa. Ravinnon ja liikunnan lisäksi

aivot kaipaavat myös lepoa, mutta kehon ja aivojen

lepo eivät ole sama asia. Vaikka keho makailisi jouten

sohvalla, aivot eivät välttämättä lepää. Uusitalo myös

muistutti aivojemme kolmesta alueesta, järkiaivoista,

tunneaivoista sekä primitiivireaktioitamme säätelevistä

ns. liskoaivoista. Esim. väsymys aiheuttaa liskoaivoissa

hälytystilan, jolloin reaktiomme eivät ole enää järjen

hallinnassa.

Jotta aivot siis voisivat hyvin, niistä pitää huolehtia,

ja tähän Uusitalo tarjosi oheisen reseptin. Uusitalo on

huolissaan meistä kaikista nykyisen työmäärän, kiireen

ja viriketulvan vuoksi. Hän onkin varma, että 30 vuoden

päästä aidosti hämmästelemme, miten olimme niin

typeriä, että kuormitimme itseämme ja aivojamme nykyiseen

tapaan.

”Nykyään on valitettavasti mahdollista välttää täysin

ikävystymisen tunne”, totesi professori Juha T.

Hakala. Ihmisiin ei ole istutettu turhia tunteita, joten

tylsyydelläkin on tehtävänsä, vaikka tylsyyttä pyritään

monin keinoin eliminoimaan. 25 vuotta luovuutta

tutkinut Hakala on löytänyt tylsyydelle merkityksen

luovuuden mahdollistajana ja arvelee, että myös lukuja

laskutaitojen heikentymisen yksi syy on, ettemme

enää siedä tylsyyttä ja puurtamista vaativaa työntekoa.

Tylsyyden estämisen sijaan pitäisikin harjoitella tylsyyden

kestämistä, ja tähän ”tylsyyden renessanssiin”

Hakala kannusti oppilaitoksia. Edelleen Hakalan viesti

opettajille oli myös herkkyys lahjakkuuden huomaamisessa.

Tutkijoiden mukaan jokaisessa on lahjakkuutta,

mutta vain murto-osa luovuudesta ja lahjakkuudesta on

käytössä, koska lahjakkuutta ei osata tunnistaa.

Hakala kertoi myös useita esimerkkejä, joissa tylsyys

on herättänyt luovuuden. Tiedätkö, millaiset arkiset

tilanteet ja jopa epäonnistumiset saivat Arthur Fryn

vuonna 1974 ajattelemaan luovasti ja kehittelemään

arkemme helpottajana tutun post it -lapun?

Suvi Levonen

14 2/2019

2/2019

15

Vaasassa on kääritty hihat

ja alettu rakentaa työelämälähtöisempää

lukiokoulutusta

Vaasan lyseon lukiossa on lähdetty kehittämään työ- ja

elinkeinoelämälähtöisempää lukiokoulutusta ja saatu

kaikki opettajat mukaan talkoisiin. Vaasan lyseon lukio on

mukana ESR-rahoitteisessa Lukion työelämäkumppanit

-hankkeessa yhdessä Turun ja Porin lukioiden sekä Turun yliopiston

ja Turun ammattikorkeakoulu kanssa. Lukion työelämäkumppanit

-hankkeen tavoitteena on rakentaa sellaista

lukioiden ja yritysten välistä kumppanuutta ja konkreettista

yhteistyötä, joka hyödyttää molempia osapuolia. Tavoitteena

on saada yritysyhteistyö luontevaksi osaksi lukiokursseja ja

lukion toimintakulttuuria ja tarjota näin lukio-opiskelijoille

ensikäden tietoa eri ammattien osaamisvaatimuksista ja työelämästä

sekä yritysten toiminnasta yleensä.

Hankkeen taustalla on työelämän yhä nopeammat

rakenteelliset ja sisällölliset muutokset, jotka asettavat

entistä suurempia vaatimuksia myös lukiossa opetettaville

tiedoille ja taidoille. Myös uusi lukiolaki ja opetussuunnitelma

edellyttävät lukioilta entistä enemmän

yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen kanssa, jotta

opiskelijat löytävät sujuvasti paikkansa jatko-opinnoista

ja työmarkkinoilta lukio-opintojen päätyttyä.

Uusia kursseja, oppituntikokonaisuuksia sekä

kansainvälistä yhteistyötä

Vaasan lyseon lukiossa on alettu kehittää kymmenen kehittäjäopettajan

voimin uusia työelämälähtöisiä sisältöjä

ja käytäntöjä mm. opinto-ohjaukseen, englannin kieleen

ja äidinkieleen, psykologiaan sekä yrittäjyyskasvatuksen

ja liiketalouden opintojen yhteyteen. Hankkeen

yhteydessä on suunniteltu ja toteutettu luentosarjaa,

jonka tavoitteena on esitellä kansainvälisiä uria, työtehtäviä

ja yrittäjyyttä sekä globalisoituvassa maailmassa

tarvittavia työelämä- ja businesstaitoja. Luentojen lisäksi

on järjestetty paneelikeskusteluja ja workshopeja

luentosarjan osana yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Myös opiskelijoita on osallistettu työelämälähtöisten

käytäntöjen kehittämiseen.

Hankeaikana on suunniteltu ja toteutettu myös kansainvälisiä

työelämälähtöisiä leirikouluja Kiinaan Shanghaihin

ja Japaniin Toyamaan ja Tokioon. Leirikoulumatkoilla on

vierailtu Vaasan alueen energiaklusterin suurien globaalien

toimijoiden vieraina Itä-Aasiassa. Näin on avattu näkymiä

lukio-opiskelijoille kansainvälisiin työuriin. Samalla on

Lukion työelämäkumppanit -hankkeen aineenopettajien työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämispäivässä

aineenopettajat ideoivat yritysten ja korkeakoulujen kanssa toteutettavia projekteja ja oppituntikokonaisuuksia.

Kehittämispäivän aloituksessa Wapicen toimitusjohtaja Pasi Tuominen kertoi tulevaisuuden teknologioista.

Kehittäjäopettajat Maarit Vilenius ja Hanna Perhiö verkostoitumassa Vaasan ammattikorkeakoulussa VAMK:ssa.

Hankkeen aikana on luotu verkostoja niin yritysten kuin korkeakoulujen suuntaan. Samalla on huomattu, että

verkostoissa syntyy uusia ideoita toteuttaa lukion kursseja uudella tavalla yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

opittu kansainvälisiä työ- ja liike-elämässä tarvittavia tietoja

ja taitoja. Tavoitteena on ollut myös herättää opiskelijoiden

kiinnostus teknologian alan työtehtäviin ja Vaasan alueen

korkeakoulujen tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin.

Kansainvälisyys ja liiketoiminnassa korostuva kestävä kehitys

ovat selvästi lisänneet esimerkiksi tyttöjen kiinnostusta

teknologiaan.

Yhteistyötä korkeakoulujen kanssa

Hankkeen aikana on syvennetty yhteistyötä Vaasan

ammattikorkeakoulun kanssa. Vaasan lyseon lukion

ja Vaasan ammattikorkeakoulun erillisvalintakäytännön

yhteyteen on kehitetty liiketalouden,

sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan alan ammattikorkeakouluVISIT-vierailuja

ja ammattikorkeakoulu-

TET-käytäntö. Tutustumisvierailuissa on hyödynnetty

Teknologiateollisuuden Mytech -ohjelmaa, jota kautta

on räätälöity kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille

fysiikan kurssin yhteyteen vierailu ABB:lle ja Vaasan

ammattikorkeakouluun VAMK:iin tekniikan alalle.

Lisäksi Vaasan ammattikorkeakoulun VAMK:n

kanssa on neuvoteltu tutustumiskursseja Vaasan lyseon

lukion opiskelijoille suoritettaviksi. Tehdyt kurssit

täydentävät lukiokurssien sisältöjä ja ne luetaan hyväksi

opiskelijan opintoihin lukiossa ja ammattikorkeakoulussa.

Parhaimmillaan kurssit voivat tarjota lukio-opiskelijalle

kiihdytyskaistan ammattikorkeakouluopintoihin.

Hankkeen aikana on verkostoiduttu myös Vaasan yliopiston

kanssa ja suunniteltu yhteistyötä KvarkenSpaceEco

-hankkeen yhteydessä. Yhteistyön myötä Vaasan lyseon

lukion opiskelijoille on avautunut mahdollisuus osallistua

esimerkiksi NASA :n International Space Apps Challenge

-hackathoniin yhdessä yliopiston ja ammattikorkeakoulun

opiskelijoiden kanssa.

Kaikki opettajat mukana kehittämistyössä

Lukion työelämäkumppanit -hanke mahdollistaa kehittämistyön,

johon osallistuu koko lukion opettajakunta.

Aineenopettajat ovat osallistuneet hankkeen

toimenpiteiden suunnitteluun vastaamalla kyselyyn,

jossa mieluisimmaksi hanketoiminnaksi nähtiin oman

oppiaineen kehittäminen yhdessä aineryhmän kanssa

sekä aineryhmien yrityksiin tekemät vierailut.

Kehittämistyössä on hyödynnetty olemassa olevia

aineenopettajatiimejä, jotka osallistuvat kehittäjäopettajien

johdolla suunnittelutyöhön. Kehittäjäopettajien

johdolla kaikissa aineryhmissä mietitään oman oppiaineen

jollekin kurssille työelämälähtöinen uusi käytäntö

yhteistyössä yritysten kanssa. Suunnittelua ja kehittämistyötä

on tehty aineenopettajien yritysvierailujen

yhteydessä. Aineryhmissä on päädytty kuitenkin myös

ainerajat ylittäviin ratkaisuihin.

Kehittäjäopettajille maksetaan hankkeen kehittämistyöstä

palkkaa, mutta muut opettajat osallistuvat kehittämistyöhön

yhteissuunnitteluajan puitteissa. Kehitettyjen

käytäntöjen pilotointi tapahtuu kurssien ja koulun normaalin

toiminnan puitteissa. Koko hankkeen lähtökohtana

onkin ollut, että olemassa olevaa toimintaa kehitetään

työelämälähtöiseksi. Näin varmistetaan osaltaan myös

se, että uudet käytännöt jäävät elämään hankkeen päätyttyäkin.

Toimintakulttuurin muutoksessa tärkeintä

kuitenkin on ollut johdon tuki ja kouluyhteisön yhteinen

visio työelämälähtöisemmästä lukiosta ja tulevaisuuden

työelämä- ja elinkeinoelämän tarpeista.

Mika Jokiaho

Historian ja yhteiskuntaopin lehtori,

Lukion työelämäkumppanit -hankkeen koordinaattori

Vaasan lyseon lukio

16 2/2019

2/2019

17

Rohkea innovointi tarjoaa

huomisen mahdollisuuden

Päiväkoti JUMP on toiminut Seinäjoella yksityisenä

palvelusetelipäiväkotina vuodesta 2014.

Sijaintimme aktiviteettipuiston kyljessä, positiivisesti

kehittämiseen suhtautuva henkilöstömme,

toimintaa tukevat vanhemmat ja yhteistyökumppanimme

ovat saaneet yhdessä aikaan paljon hyvää

keskustelua varhaiskasvatuksen kehittämisen

ympärillä. Jatkuva kehittymisen halu ajaa toisinaan

kovasti eteenpäin, toisinaan painetaan jarrua ja palataan

takaisin vanhaan. Olemme viiden vuoden

aikana opetelleet ja oppineet ja ajatus ”jumppilaiseen

toimintatapaan” on kirkastunut. Haluamme

katsoa rohkeasti tulevaan ja toimia koko toimialan

kehittämisen puolesta niin fyysisen ympäristön

kuin työpaikkakulttuurin ja pedagogisen ajattelun

puolesta. Tilaisuus tarjota lapsille arjen oppimisympäristönä

virikkeellinen, liikkumaan aktivoiva

ja uuteen inspiroiva tila antaa mahdollisuuden toimia

päiväkotisektorilla omalla polulla. Haastamme

Lasten mielenkiinnosta nousi syksyllä mm.

yrittäjyyskasvatusta tukeva ajatus kahvilan pitämisestä.

Kahvilan tunnelma luo harmoniaa ympäristöön.

väkemme aktiivisesti miettimään yhä sujuvampia

ja parempia tapoja huolehtia lasten, perheiden ja

työyhteisön hyvinvoinnista. Nyt avaamme toisen

päiväkodin Seinäjoelle Ideaparkin yhteyteen.

Löydämme Jumpin usein sieltä missä tapahtuu.

Olemme liikuttavin päiväkoti ja sen myötä luomme,

haemme ja takaamme uusia elämyksiä muulloinkin

kuin juhlahetkinä. Duudsonit activity parkin ainutlaatuiset

liikkumisen ja oppimisen mahdollisuudet

oven takana sekä Opetushallituksen Innovatiiviset

oppimisympäristöt -hankkeen rahoitus takaavat

etulinjan kehittämisessä mukanaolon. OPH:n rahoituksella

Jump Ideaparkiin hankitaan mm. kosketusnäyttöisiä

tietokoneseiniä, kielisuihkutukseen

englantilainen oppimispiha, uudet tabletit ja niihin

henkilökunnalle älyseinä sekä lasten leikkimiseen

uutta animaatioiden mahdollistavaa teknologiaa.

Yrityksen oppimiseen ja liikuntaan luodaan myös

ainutlaatuinen interaktiivinen tila Showroom, jossa

kaikille seinille ja lattiaan voidaan heijastaa kuvaa ja

oppimista edistävää materiaalia. Kaiken tämän aktiivisuuden

ja tekemisen innokkuuden vastapainoksi

olemme nostaneet esiin päiväkodissamme rauhoittumisen

ja tasapainon merkityksen arjessa. Lasten

aktiivinen toiminta monipuolisessa ympäristössä

vaatii vastapainona rauhoittumista niin ympäristöltä

kuin henkilöstön toimintatavoilta.

Tartumme työssämme kohtaamisiin ja verkostoitumiseen.

Tämä ajattelu ohjasi meidät Seinäjoella

toimivan Healthy Kids of Seinäjoki- hankkeen yhteistyökumppanuuteen.

Olimme mukana keväällä

2019 Mini hack -työpajassa, johon kokoontui eri

sektoreiden ammattilaisia. Tässä yhteydessä loimme

tuotoksena ajatuksen ympäristöstä, joka tukisi perustettavan

Ideaparkin päiväkodin kokonaisvaltaista

tasapainoa. Aktiivinen ympäristö virikkeineen tarvitsisi

vastaparikseen rauhoittumisen ja pehmeyden

tunteen, lapsen maailmassa toimivan oman pesän,

joka tukisi lapsen kiireetöntä kohtaamista, lapsen

mindfullness -taitojen opettamista ja tähän aiheeseen

ympäristön kehittämistä. Tällaista uniikkia

oppimisympäristön ajattelutapaa ei ole tietomme

mukaan aiemmin luotu minnekään.

Lasten aktiivisuuden ja virikkeellisyyden vastapainoksi

tiloja on rauhoitettu väreillä ja mate-

riaalivalinnoilla. Tiloissa on mietitty tarkkaan

mittasuhteita, akustiikkaa, muunneltavuutta, vetäytymispaikkoja,

kunnon päivälevon mahdollisuutta

ja vanhemman ja lapsen kohtaamista. Nämä ovat

yksittäisiä esimerkkejä käytännön toimista uuttaa

oppimisympäristöä luodessa. Ylpeänä voimme esitellä

Jump Ideaparkin tilat ja tulevaisuudessa kerätä

asiakaskokemukset sen toimivuudesta arjessa sekä

kuulla henkilöstömme mietteitä päiväkodin tiloista

ja toimintatavasta.

Meillä JUMPissa on rakentunut vahva ja omannäköinen

toimintakulttuuri. Näemme onnistuneen

ja maailman parhaan varhaiskasvatuksen toteutumisen

kulmakivenä henkilöstömme. Näiden meidän

timanttisten ammattilaisten ja hyvän työilmapiirin

ympärille on suotuisaa tehdä turvallinen ja maailman

paras arki. Henkilöstön sensitiivisyys, sitoutuneisuus,

sydämellisyys ja halu antaa parhaansa ohjaa

jokapäiväistä arkeamme ja luo hyvän pohjan kohdata

perheet iloineen ja suruineen. Vahva ammattiidentiteetti

rakentuu osaamisen ympärille ja tämä

taas mahdollistaa kehittymisen ja uudenlaisen oppimisympäristön

hyödyntämisen laadukkaan pedagogisen

toiminnan ympärille. Tarvitsemme tulevaisuudessakin

lisää huippuammattilaisia, sillä näiden

kohtaamisten ja mahdollisuuksien ympärille rakentuu

jotain uutta. Vahva mielikuva on, että JUMPpäiväkoteja

ja jumppilaista ajattelua tullaan vielä

katsomaan kauempaakin. Toivomme, että voimme

taustatyöllämme ammentaa toiminnastamme muillekin

ja nämä näkemykset puskevat meitä eteenpäin

arkityössämme. Pohjalainen sisukkuus, yrittäjähenkisyys

ja tahtotila tehdä enemmän kuin vaaditaan

kuljettaa meitä kohti tulevaa, ajanhermolla olevaa

varhaiskasvatustyötä – ja ympäristöä. Hyppää mukaan

liikuttavaan varhaiskasvatustyöhön!

#paivakotijump

Kirsi Palenius

Lasten liikettä ohjaa usein leikki ja sen mahdollisuuden tarjoavat kasvattajat ja oppimisympäristö, jossa arkea

eletään.

18 2/2019

2/2019

19

Kiky-kävelyä Alavudella!

Kuntokorttikampanjassa eniten liikkuneet:

1. Raija-Liisa Hakala Purmojärvi 145,9H

2. Saara Kokko Kauhava 141,5H

3. Anne Haapa-Aho Mäyry 121H

4. Tiina Luoma Kauhava 111H

5. Heli Luoma Kauhava 99H

Liikunta

Keväällä 2016 solmittiin kilpailukykysopimus. Se

toi 24 tuntia lisää palkatonta työaikaa useimmille

suomalaisille palkansaajille. Sopimus sisälsi myös julkisen

sektorin lomarahojen 30 prosentin leikkauksen

vuosina 2017 –2019. Kilpailukykysopimuksella torjuttiin

hallituksen kaavailemat pakkolait, jotka olisivat

lisäleikanneet 1,5 miljardia koulutuksen määrärahoja.

Peruskouluissa ja lukioissa opettajien työajan lisäys

kohdentuu opinto- ja suunnittelutyöaikoihin.

Paikallisesti kiky-tunneista on sovittu vaihtelevasti.

Tuntien tarkoitus ei ole uusien tehtävien keksiminen,

vaan niiden järkevä käyttö jo olemassaoleviin tehtäviin.

Opettajat ovat kokeneet mielekkäänä, jos tunteja

on käytetty esimerkiksi kehittämistyöhön, täydennyskoulutukseen,

kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön,

oppilashuollollisiin tehtäviin, monialaisten opintokokonaisuuksien

suunnitteluun, tyhy-toimintaan tai

työnohjaukseen.

Alavudella on järjestetty jo kolme kerta kiky-kävely.

Opettajat kokoontuvat koulupäivän jälkeen sovittuun

paikkaan ja aineryhmittäin kiertävät ennalta sovitun

kävelyreitin. Alavudella on kaksi yläastetta ja yksi lukio.

Opettajia näissä oppilaitoksissa on yhteensä noin 70,

joista osa on Alavuden yläkoulun ja lukion yhteisiä.

Kävelyn aikana on tarkoitus tutustua kollegoihin ja

keskustella ajankohtaisista opetusalan ja oman aineen

aiheista.

Tänä vuonna kiky-kävelyn aikana keskusteltiin mm.

uudesta opetussuunnitelmasta sekä kiky-tuntien mielekkyydestä.

Keskustelua käytiin myös 70 minuutin

oppitunneista sekä Alavuden yläkoulussa meneillään

olevasta remontista. Mentorointiakin kävelyn aikana

tapahtui, kun nuoret opettajat saivat neuvoja kokeneemmilta.

Kokeneemmille opettajille oli virkistävää

kuulla hiljattain valmistuneilta tuoreita terveisiä

opiskelijamaailmasta.

Opettajat ovat olleet Alavudella tyytyväisiä mahdollisuuteen

käyttää lisätunteja vapaamuotoiseen liikunnalliseen

mutta kuitenkin ammatilliseen yhdessäoloon.

Kiky-tuntien kohtalo ratkeaa ensi kevään neuvottelukierroksen

aikana. Alavuden opettajilla on kiky-kävelyistä

niin hyvät kokemukset, että tuntien kohtalosta

riippumatta yhteisten kävelyhetkien toivotaan jatkuvan.

Malla Kamkeris

OAJ:n Alavuden paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

Luottamusmies

Lahjakortin voittivat:

1. Satu Maarit Huhtala Kokkola

2. Maria Sahlsten Jakobstad

3. Tuula Sillanpää Kannus

Tasoituksellisen golfkisan Kokkolan Golfissa

17.6.2019 voitti Harri Kangasniemi Kokkola.

Opetuksen / opettajan

työn haasteet / koulujen

haasteet ja mahdollisuudet

Kuntien taloustilanne on koko maassa haastava.

Haasteita on myös ryhmäkokojen kasvussa, erityisoppilaiden

sijoittamisessa luokkiin ja oppituntien

vähenemisessä opettajilta.

Kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan talouttaan

vuosia sote-menojen kasvaessa jatkuvasti. Sivistys ja

koulutus ovat kuntien toiseksi suurin toimiala ja siksi

niistäkin on karsittu vuosia. Kokkolassa talous on myös

tiukka ja sote-menot ovat edelleen kasvaneet, vaikka

sote-toimialana siirtyi kaupungilta vuoden 2017 alusta

maakunnalliselle Soite-kuntayhtymälle.

Monessa kunnassa pienten koulujen oppilasmäärät

vähenevät ja kouluverkkoa tarkastellaan kriittisesti.

Opetuksen menot ovat pysyneet samalla tasolla vuosia,

vaikka oppilasmäärät eivät Kokkolassa laskekaan vaan

kasvavat pikku hiljaa. Tästä on alkanut opetusryhmien

kasvu ja vuosittain lisää tulevat ryhmät kiristävät

koulujen taloutta entisestään. Kouluilla on luovuttu

jakotunneista, mikä merkitsee opettajan palkan laskua;

hyvä on, että saadaan opetusvelvollisuus täyteen.

Tilanne on tietysti erilainen, riippuen koulun koosta.

Saavatko erityisoppilaat tarvittavan tuen? Voi sanoa että

tavoiteena se on, mutta suureen luokkaan inkluusioperiaatteella

sijoitetut oppilaat eivät saa riittäviä tarvitsemiaan

tukimuotoja.

Varhaiskasvatus on kasvavissa kunnissa haastavassa

tilanteessa. Kokkolassa luovuttiin subjektiivisesta

varhaiskasvatusoikeudesta, ja nyt sen palauttamien

aiheuttaa noin sadan varhaiskasvatuspaikan lisätarpeen.

Tilannetta on vaikea hallita, kun valtakunnan

politiikka vaihtuu hallituksen mukaan. Uusia päiväkoteja

eli varhaiskasvatuksen yksiköitä on tarpeen

rakentaa ja luoda uusi paikkoja. Ryhmäkokoja myös

kasvatettiin kaupungissamme niissä yksiköissä, missä

se oli mahdollista. Nyt senkin purkaminen aiheuttaa

haastetta ja ehkä 30 lisäpaikan tarpeen.

Kokkolan opetuksen palveluverkon uudistaminen

sulki yhden koulun elokuussa ja tammikuussa uuden

ruotsinkielisen Chydeniuksen koulun valmistuminen

lakkauttaa kaksi pienempää kyläkoulua. Koulupuoli

sopeuttaa toimintaansa jatkossa samalla tavalla rakentamisen

edistyessä. Onneksi kaupungissa on suunnitelma

laajentaa ja rakentaa monitoimitaloja, koska

vanhoissa kiinteistöissä sisäilmaongelmat ovat haastavia.

Kokkolassa on kaksi tällaisia isoa monitoimitaloja

Isokylässä ja Torkinmäellä ja yksi uusi suunnitelma on

olemassa. Monitoimitaloon sijoittuu lopulta vuosiluokkien

1–9 perusopetus ja varhaiskasvatuksen yksikkö

sekä neuvola ja nuorisopalvelua. Suomalaisen lukion

yhdistyminen vaatii vuosiluokkien 7–9 uudelleen sijoittumista

eikä opettajien pelkoa suuresta yläkoulusta

ole täysin saatu laantumaan. Lukio-opetuksessa ryhmät

ovat kasvamassa ja oppilaiden ja opettajien työ käy haastavammaksi

näissä suurissa ryhmissä.

Uudet koulurakennukset tuovat paljon uutta opetusmenetelmien

ja varustuksen osalta sekä tilojen terveellisyyden

ansiosta. Uudet opetuksen yksiköt tietysti

aiheuttavat myös muuttoa näille alueille ja yläkoulun

toteutuminen on ollut haastavaa, kun tilat eivät alun

perin ole ottaneet oppilasmäärän kasvua huomioon.

Kokkolan tilanne on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen

osalta poikkeava valtakunnan tilanteesta, kun

palvelun tarve kasvaa.

Timo Rajaniemi

Juko pääluottamusmies, Kokkolan kaupunki

20 2/2019

2/2019

21

Muistoja menneiltä vuosilta,

ajatuksia tulevaan …

Työura on takana päin ja uusi elämänvaihe

opettelussa…

Menneisiin vuosiin ja vuosikymmeniin liittyy valtavasti

erilaisia tapahtumia sekä itse töissä että järjestötehtävissä.

Jälkikäteen voi palautella mieleen niitä

satoja aamuisia lähtöjä kohti Helsinkiä ja muita kohteita

yhteisten asioiden hoitamiseksi.

Opettajanurani aloitin Orimattilassa vuonna 1987

ja parin vuoden jälkeen siirryin vuodeksi luokanopettajaksi

Parkanoon. Seinäjoelle siirryin luokanopettaksi

ja koulunjohtajaksi syksyllä 1990. Vuonna 2014 aloitin

työni päätoimisena opetusalan luottamusmiehenä ja

toimin siinä tehtävässä lähes eläkepäiviin saakka.

Järjestötoiminnan aloitin 1995 tultuani valituksi

SOAY:n hallitukseen ja varapuheenjohtajaksi.

Seuraavana vuonna silloinen yhdistyksen puheenjohtaja

Erkki Nyrhinen siirtyi sivuun ja otin puheenjohtajan

tehtävät hoitaakseni. Vuonna 1995 oli perustettu kaikkien

opettajaryhmien yhteinen paikallisyhdistys, jonka

puheenjohtajuus siirtyi myös 1996 nimiini.

Toimin puheenjohtajana näissä kahdessa yhdistyksessä

11 vuotta eli vuoteen 2006 saakka. Päivi Nikkarikoski

jatkoi puheenjohtajana jälkeeni.

Aloitin vuonna 2000 Etelä-Pohjanmaan

Luokanopettajat ry:n puheenjohtajana ja valtakunnallisen

Luokanopettajaliiton hallituksen jäsenenä. Tämä

johti 2006 valintaan Luokanopettajaliiton puheenjohtajaksi

Seppo Heinosen jälkeen. Tässä tehtävässä toimin

vuoteen 2016 saakka.

OAJ:n valtuustoon tulin valituksi 2002 ja toimin

kolme eri kautta OAJ:n valtuustossa. Valtuuston II

varapuheenjohtajana toimin 2010-2014 ja OAJ:n

hallituksessa 2016-2018. Lisäksi nämä tehtävät toivat

kymmeniä erilaisia muita tehtäviä vuosien varrella mm.

Opetushallituksen, Eduskunnan ja erilaisten kansalaisvaltuuskuntien

kautta.

Vuonna 2016 sain kunnian vastaanottaa opetusneuvoksen

arvonimen.

Mitä näistä vuosista on jäänyt päällimmäisenä

mieleeni? Järjestöuran alussa ei varmaan ollut mitään

selviä suunnitelmia, kuinka pitkälle oli omaa halua

ja innostusta edetä mahdollisesti yhteisten asioiden

hoitamiseksi. Tehtävät toisensa jälkeen toivat sen innostuksen

ja motivaation, että toiminta oli mielekästä.

Myös eteneminen paikallistasolta alueellisiin tehtäviin ja

valtakunnan päättäviin opetusalan tehtäviin innostivat

jatkamaan vuosi vuoden jälkeen.

Yksi tärkeä asia kaikissa järjestötehtävien vaiheissa

oli tutustuminen uusiin ihmisiin. Aina oli helppo kysyä

neuvoja eri suunnilta, kun tiesi, että eri alojen asiantuntijoita

löytyy. Myös erilaiset keskustelut avasivat

ajatusmaailmaa ja opin huomaamaan, että maailma ei

ole niin mustavalkoinen. Vuosien aikana opin näkemään

asioiden taustalle ja sen, mikä vaikuttaa mihinkin.

Lisäksi oli kiva huomata, että myös omia ajatuksiani

ja mielipiteitäni kuultiin eri tahoilla. Näin pystyin viemään

kentän näkemyksiä ja kokemuksia päätöksenteon

perusteluiksi.

Tällä hetkellä tuntuu, että opetusalan yhdistysja

järjestötoimintaa tarvitaan vähintään yhtä paljon

kuin aiemmin. Opettajien palkkaus- ja työaikamallit

alkavat olla aikansa eläneet. Käynnissä olevat vuosityöaikakokeilut

ovat äärimmäisen tärkeitä ja niistä

haetaan malleja, mihin suuntaan työaikaa tulisi kehittää.

On surullista, että kokeilujen suhteen jaetaan

vääriä pelkoja ja oletuksia. Keskustelut ovat välillä

edenneet ihan sairaalle tasolle joidenkin kovaäänisimpien

kautta. Uskon vakaasti, että OAJ:n neuvottelijat

osaavat asiansa ja huonoja sopimuksia ei tulla

allekirjoittamaan. Oma edunvalvontajärjestömme

ei voi kuitenkaan sanella asioita yksin haluamallaan

tavalla, vaan kyseessä on demokraattinen neuvottelutoiminta,

jota vaaleilla valittu valtuusto ja sen

valitsema hallitus valvovat.

Perusopetuksen yksi iso ongelma tällä hetkellä ovat

liian heterogeeniset opetusryhmät. Vuonna 2011 käyttöön

otettu perusopetuslain muutos, ns. kolmiportaisen

tuen malli, on aiheuttanut opettajien turhautumisen

ja väsymisen. Hyvä tarkoitus oli, että myös erityistä

tukea tarvitsevat oppilaat voisivat käydä lähikoulua,

mutta resurssien puutteen vuoksi kaikki ovat kärsineet

lakimuutoksen vuoksi. Olen ihmetellyt jopa ääneenkin,

että milloin esim. lahjakkaiden oppilaiden huoltajat

nousevat kapinaan, koska heidän lapsensa eivät

saa sitä opettajan huomiota, mitä hekin tarvitsevat.

Opettajan aika ei vaan yksinkertaisesti riitä kaikille,

koska opettajan tunnollisuus suuntautuu usein eniten

apua tarvitsevien suuntaan. Ja kaikkein hankalimman

ongelman aiheuttavat ns. koulukunnottomat oppilaat,

joiden häiriökäyttäytyminen on sitä luokkaa, että heidän

paikkansa ei olisi missään nimessä yleisopetuksen

kouluissa. Päättäjät eivät vain uskalla nostaa ”kissaa

pöydälle” ja tehdä asian suhteen oikeita päätöksiä.

Kokonaisuutena lähivuosien tärkein asia on saada

koulutuksen rahoitus kuntoon varhaiskasvatuksesta

yliopistosektorille saakka. Koulutus on Suomen tärkein

voimavara ja siinä pitää uskaltaa tehdä useamman

hallituskauden yli tapahtuvia päätöksiä. ”Pikavoittoja”

ei tule.

Syksyn tullen olen siirtynyt vapaampaan arkirytmiin

antamalla omaa aikaa itselleni ja läheisilleni.

Marjametsät, hiihtoladut ja matkustelu odottavat,

myös monet lukemattomat kirjat hyllyssä ovat valmiina

otettavaksi käteen. Erilaiset keräilykohteet saavat myös

enemmän aikaa.

Kiitän lämpimästi kaikkia niitä henkilöitä, joiden

kanssa olen saanut tehdä työtä opettajien yhteiseksi

hyväksi näinä vuosikymmeninä. Teidän kanssanne on

ollut paljon hienoja hetkiä.

Pohjanmaan opettajille työniloa toivotellen

Matti Sippola

www.oajpohjanmaa.fi

22 2/2019

2/2019

23

Kolmatta vuotta vapaalla

Puheenjohtaja Merja-Helena Kärkkäinen ja sihteeri

Jorma Ryytty edustivat Vaasanseutua valtakunnallisilla

Senioriopettajapäivillä Oulussa 14.-15.9. 2019

Vaasaseudun senioriopettajat tutustumassa Nelimarkkamuseoon

Alajärvellä 19.9. 2019

Eläkeläinen, seniori, rehtori emerita – miten vaan …

Kolmatta vuotta vapaalla ja siitä niin onnellinen!

Töissä ollessani ja eläkettäkin lähestyessäni minulla ei

ollut mitään tietoa eikä oikeastaan kiinnostustakaan työn

jälkeisestä ”ammattiyhdistys-elämästä”. Sain kirjeen. Siinä

kerrottiin, että siirryn automaattisesti OAJ:n riveistä 30

euron jäsenmaksulla Opettajien Seniorijärjestöön ( OSJ).

Mitä, tarvitsevatko senioritkin edunvalvontaa? Päätin

lähteä mukaan ja valintani on ollut aivan oikea. OSJ on

suuri yli 20 000 opettajan järjestö, jota johtaa tuttu hahmo,

OAJ:n entinen puheenjohtaja Erkki Kangasniemi.

Oman alueeni paikallisyhdistyksessä, Vaasanseudun senioriopettajissa,

on reilut 250 jäsentä.

Järjestön ulkopuolelle jää toki monta opettajaa.

Jäsenhankinta-kampanja onkin meneillään tänä syksynä.

Kysypä eläkkeellä olevalta kollegaltasi, onko hän OSJ:n jäsen!

OSJ:n sääntöjen mukaan paikallisyhdistyksen tarkoituksena

on toimia jäsentensä välisenä yhdyssiteenä, edistää jäsentensä

virkistys- ja harrastustoimintaa sekä toimia yhteisten

sosiaalisten ja oikeudellisten etujen ajajana. Etujen ajaminen

tapahtuu ensisijaisesti Seniorijärjestön kautta. Jäsenet voivat

myöskin hyötyä järjestön tarjoamista hyvistä jäseneduista.

Vaasanseudun senioriopettajissa kokoonnumme yleensä

kuukausittain, joskus useamminkin, kiinnostavien asioiden

äärelle. Tutustumme kulttuuri-, matkailu- ja luontokohteisiin.

Järjestämme luentoja ja esitelmätilaisuuksia

eri aiheista. Tänä syksynä ohjelmassa on ollut syyskuulla

tutustuminen Alajärvellä sijaitsevaan Nelimarkka-museoon

ja Punaisen Tuvan viinitilaan. Lokakuulla olemme jo osallistuneet

Opettajien kirkkopyhän järjestämiseen, tulossa

on vielä tietoiskuja tietotekniikasta sekä kokkausilta yhdessä

Marttojen kanssa. Marraskuulla tiedossa on Wasa

Innovation Centerin esittely. Joulukuulla syömme joululounaan

Sulvan kestikievarissa. Todella paljon mukavaa

ohjelmaa ja ihmisten kohtaamisia.

Entäs se edunvalvonta? Yllätyksekseni se on todella

tarpeellista. Omassa kukkarossani huomaan, että eläke

ei todellakaan nouse samassa suhteessa kuin palkat ja veroprosentti

on sama jollei korkeampi kuin töissä ollessa.

Puheenjohtaja Kangasniemi esitteli Oulun valtakunnallisilla

senioripäivillä syyskuulla eläkejärjestelmää ja

siihen liittyviä uhkakuvia. Nykyisessä hallitusohjelmassahan

on tavoitteena pienimpien eläkkeiden korottaminen.

Tarkoitus on ottaa tähän rahat järjestelmän sisältä

eli meiltä muilta eläkeläisiltä … Jotain tarttis teherä.

Kyse on myös teidän vielä työssäolevien tulevaisuudesta.

Olen kokenut senioritoiminnan antoisaksi ja hyvinvointiani

tukevaksi. Parasta on tavata entisiä opettaja- ja

rehtorikollegoja vuosien varrelta sekä tutustua uusiin

senioreihin. Meillä on samanlainen ajatusmaailma, toisen

tekemiseen voi luottaa ja hommat sujuu. Eläkkeelle

jäädessä jää kaipaamaan ehkä kaikkein eniten työyhteisöään.

Tätä kautta sen yhteisöllisyyden voi jälleen

löytää. On tunne, että kuuluu johonkin. Suosittelen!

Hyvää lukuvuotta toivottaen

Merja-Helena Kärkkäinen

Vaasanseudun senioriopettajien puheenjohtaja

OSJ:n hallituksen varajäsen

Yliopistokuulumisia

JUKOn asiamies

Daniel Valtakari

(oik.) tapasi Vaasan

yliopiston opetusalan

yhdistyksen,

Tieteentekijöiden ja

Professoriliiton Vaasan

osaston aktiiveja.

JUKOn asiamies Daniel Valtakari (oik.) tapasi

Professoriliiton Vaasan osaston (Seija Virkkala, Timo

Mantere), Vaasan yliopiston opetusalan yhdistyksen

(Heli Katajamäki, Suvi Isohella, Tony Nyström, Tiina

Sorvali) ja Tieteentekijöiden (Teemu Mäenpää) aktiiveja.

Tapaamisessa keskusteltiin henkilöstön tunnelmista

ja ajatuksista.

Tunnelmiin vaikuttaa yliopistojen rahoitus.

Hallituksen eduskunnalle antaman budjettiesityksen

mukaan yliopistojen perusrahoitus nousee 40 miljoonalla

vuonna 2020. Indeksikorotukset tehdään jatkossa

täysimääräisesti. Vaikka nostot paikkaavat aiempia

heikennyksiä yliopistojen rahoituksessa, hallituksen

budjettiesitys ei kuitenkaan sisällä mitään lisärahaa

tutkintotavoitteiden ja aloituspaikkamäärien nostoon.

Samaan aikaan OKM esittää tutkintotavoitteita

kasvatettavan sopimuskaudella 2021–2024 tuhansilla

tutkinnoilla. Lisäksi yliopistojen on jatkossa tuettava

jatkuvaa oppimista.

Saattaakin olla, että jatkossa yliopistoissa annetaan

opetusta pienemmin resurssein kuin mitä nyt on käytössä.

Henkilöstöä huolestuttaakin erityisesti opetuksen

pienenevät resurssit ja se, miten opetuksen laadusta

pidetään huolta. Opetukseen käytettävät resurssit ovat

uhattuina myös sen takia, että yliopistoissa on kovia

paineita myös julkaista mahdollisimman paljon laadultaan

hyviä tutkimuksia sekä kilpailla ulkopuolisesta

tutkimusrahoituksesta.

Yliopistojen henkilöstöyhdistykset valmistautuvat

kevään työehtosopimusneuvotteluihin yhteistyössä.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja

Tieteentekijöiden liitto ovat aloittaneet edunvalvontaa

koskevan yhteistyön. Samalla Tieteentekijät

liittyy OAJ:n johtamaan ryhmittymään tulevissa

keskusjärjestö Akavan ja neuvottelujärjestö JUKOn

vaaleissa. OAJ:n Yliopistojen opetusalan liiton

YLL:n puheenjohtaja Santeri Palviainen näkee

yhteistyön Tieteentekijöiden kanssa luontevana ja

molempia vahvistavana, koska YLL:llä on paljon yhteisiä

intressejä ja monet jäsenet toimivat samoissa

tehtävissä. JUKOn kautta yhteistyötä tehdään myös

Professoriliiton kanssa.

Teksti ja kuvat: Heli Katajamäki

24 2/2019

2/2019

25

Vaasa Campus Festival –

studerandenas egen festival

Solen tittade fram, men höstkylan bet i kinderna,

då folk började samlas på Vasa torg onsdagen

den 4 september för att trivas tillsammans på Vaasa

Campus Festival. Kön till det inhängande området

var redan lång då grindarna öppnades vid 16-tiden

och studerande i färggranna halare droppade in i en

jämn ström. Inne på området bildades snabbt en ny

kö då studerande siktade in sig på att kunna pryda

sina halare med festivalmärket. Festivalen arrangerades

av Vasa stad tillsammans med studentföreningarna

vid Åbo Akademi, Helsingfors universitet, Svenska

handelshögskolan, Vasa universitet, Yrkeshögskolan

Novia och Vasa yrkeshögskola. Den sistnämnda hade

dragit största lasset för att koordinera evenemanget.

Under kvällen uppträdde Bastupojkarna, Mouhous,

Wehreä och Italobrothers. Det föredömligt tvåspråkiga

evenemanget avslutades vid 22-tiden.

Text och foto: Ann-Sofi Röj-Lindberg

Työelämäjaksolla

koulutuksen maailmassa

Onkilahden yhtenäiskoulu ja Vaasan yliopiston

kielikeskus Linginno jakoivat EduVamian opiskelijan,

Chuan Lin, työelämäjakson ajallisesti puoliksi.

Upeita kohtaamisia, hymyä ja kulttuurien törmäyksiäkin

pursuavat viikot olivat ainutlaatuisia kaikille harjoittelujaksolla

mukana olleille toimijoille.

Opetushallituksen (2012) mukaan ulkomaalaistaustaisten

henkilöiden kotoutumiskoulutukseen sisältyy

vähintään kuuden opintoviikon laajuinen työelämäjakso.

Työelämäjakson tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu suomalaiseen työelämään ja kehittää työelämässä

tarvittavia kykyjä.

Vaasan yliopiston kielikeskus Linginno on tarjonnut

työelämäjakson harjoittelupaikan kolmelle ulkomaalaistaustaiselle

opiskelijalle vuosina 2018–2019.

Harjoittelijoiden kanssa työskentely on ollut mielenkiintoista

ja kehittänyt entisestään monikulttuurista kielikeskusympäristöä,

jossa työskentelee jo valmiiksi monia

ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Tutkimusajatuksiakin

nämä kokemukset ovat herättäneet. Vireillä onkin

Marjut Männistön väitöskirjatutkimus, jossa haetaan

ratkaisua ulkomaalaistaustaisten korkeasti koulutettujen

oppijoiden viestintävalmiuksien kehittämiseen

työelämäjakson aikana.

Chuanin ajatuksia työelämäjakson kulusta

Kuka olet ja mistä tulet?

– Olen Chuan Li, Kiinasta.

Millainen perheesi on?

– Minä olen naimisissa ja meillä on 2 lasta, tyttö ja

poika.

Millainen oli reittisi Suomeen ja Vaasaan?

–Tulin Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 1992

opiskelemaan Oulun yliopistossa konetekniikkaa.

Aloitin työskennellä Nokialla sen jälkeen. Olin työssä

Nokialla 16 vuotta. Tein erilaisia töitä ja eri paikoissa.

Sitten minä tajusin, että elämä Suomessa on paras,

varsinkin lapsen kanssa. Se on rauhallista ja yksityistä.

Muutin Vaasaan vuonna 2014.

Millaista on asua Suomessa ja Vaasassa?

– Vaikkakin tykkään elämästä Suomessa, suomen

kieli on ollut aina minun ongelma. Google-kääntäjä ei

toimi hyvin koko ajan. Olen yrittänyt oppia suomea

monta kertaa, mutta en onnistu. Voisin selviytyä englanniksi,

mutta suomi on vaikeaa vielä.

Chuan Lin on kiinalainen ainakin siihen saakka, kun

on suorittanut suomen kielen testin.

Mitä teet nyt?

– Olen opiskelemassa EduVamiassa suomen kieltä.

Minä toivon, että se auttaa minua. Tosiaan se auttaa,

minä voin ymmärtää, puhua ja kirjottaa enemmän. Kun

yritän lukea lehdet tai kirjat minun lapsen opettajalta,

en tarvitsen Google-kääntäjää niin paljon.

26 2/2019

2/2019

27

Miten harjoittelupaikoiksesi järjestyivät Onkilahden

yhtenäiskoulu ja Vaasan yliopiston kielikeskus

Linginno?

– Nyt EduVamian kurssi on loppumassa ja on aika,

että teen työharjoittelua. Sain yhden harjoittelupaikan

minun opettajalta. Se on Onkilahden yhtenäiskoulun

kouluavustajana. Minä tapasin Marjut Männistön

Vaasan yliopiston kielikeskuksesta, kun olin suomen

puhekielen kurssilla. Hän oli minun opettaja siellä.

Häneltä minä sain toisen harjoittelupaikan Vaasan yliopiston

kielikeskukseen. Minun työharjoittelu on yhteensä

6 viikkoa, 3 viikkoa Onkilahden yhtenäiskoulussa

ja 3 viikkoa Vaasan yliopiston kielikeskuksessa.

Millaisia tehtäviä työharjoitteluusi kuului

Onkilahden yhtenäiskoulussa?

– Ensimmäinen koulupäivä, menin Onkilahden

yhtenäiskouluun kuin kaikki lapset, olin avustaja ekaluokalla.

En tiedä, kuka oli enemmän hermostunut ja

jännittynyt, minä vai ekaluokka. Kaikki oli uutta ja vierasta.

Luokassa on 16 oppilasta ja Riitta Malkamäki on

opettaja. Minun työ oli Riitan avustaja. Minun kuului

avustaa Riittaa työssä, muistuttaa oppilaita, että pitää

istua omalla paikalla, kuunnella opettajaa, olla hiljaa,

kun opettaja puhuu, auttaa oppilaita, kun he tekevät

harjoituksia ja valvoa välitunnilla. Puhuin paljon joka

päivä: älä huuda! Kengät jalkaan ja vaatteet päälle, hyvä!

Me aloitimme kirjain A ja matematiikkaa. Riitta on

kärsivällinen ja ystävällinen ja samoin muut opettajat

koulussa.

– 3 viikkoa kului kuin silmänräpäyksessä. Juuri kun

minä aloin tuntea kaikki oppilaat, muistaa heidän nimet,

kasvot ja tottumukset. Ja tuntui, että heillä oli

mukavaa kanssani, oli aika muuttaa. Minä hyppään

alakoulusta yliopistoon.

Millainen oli ensimmäinen päiväsi kielikeskus

Linginnossa?

– Olin tavannut Marjutin ja Ninan, joka on kielikeskuksen

Johtaja. He olivat tosi mukavia. Vaihdoimme

sähköpostin myös, sitten en ollut niin hermostunut.

Ensimmäinen päivä kielikeskuksessa alkoi halauksella

Marjutin kanssa. Nina näytti minulle kampuksen.

Sain tervetulopaketin HR:stä, oli kivaa. Aamulla odotin

tietokonetta ja kuuntelin, kun Marjut ja Heli suunnittelivat

kurssia. Minun ajatukset lensivät Onkilahden

koulun luokkahuoneeseen. Oli ikävä lapsia ja opettajaa.

Mietin, mitä helle kuului. Iltapäivällä tietokone tuli.

Ninalla oli työtä minulle, todellinen työ alkoi.

Millaisia tehtäviä työharjoitteluusi kuului kielikeskus

Linginnossa?

– Minun työhön kuului opettajien avustaminen luokassa

ja toimistotyö, esimerkiksi skannaaminen, tietojen

hakeminen ja tiedostojen muokkaaminen.

– Osallistuin suomen opiskelijoiden äidinkielen kurssille,

se oli tosi vaikeaa minulle koska minun kielitaito

ei ole tarpeeksi hyvä vielä. Mutta on mielenkiintoista

ja opin paljon. Oli hienoa nähdä, että kaikki opiskelijat

ovat loistavia, aktiivisia ja hyvin koulutettuja. Olin

Kiinan kurssilla kerran, oli hauskaa. Se oli ensimmäinen

kerta, että osallistuin kiinan kurssille. Olin ilahtunut,

että suomalaiset opiskelijat kamppailevat puhua kiinaa

juuri kuin minä kamppailen puhua suomea.

Mitä pidät työharjoittelustasi?

– Molemmat harjoittelupaikat olivat todella mukavia.

Ne antoivat hyvät mahdollisuudet minulle.

Harjoittelin suomeani ja lisäksi sain nähdä lyhyesti,

kuinka suomalainen koulujärjestelmä toimii alussa ja

lopussa. Se toimii hyvin.

Missä haluaisit olla 5 vuoden kuluttua?

– En tiedä, missä minä aion olla ja mitä minä teen 5

vuoden kuluttua, todennäköisimmin olen Vaasa vielä.

Elämässä on liikaa seikkailuja eikä kukaan voi kertoa,

mitä tapahtuu seuraavaksi.

Teksti: Marjut Männistö

Kuva: Heli Katajamäki

OAJ on the road Kauhajoki

18.9.2019

Kuvat: Jaakko Syrjänen

www.oajpohjanmaa.fi

28 2/2019

2/2019

29

OAJ Pohjanmaa/Österbotten

Yhteystiedot 2019

Hallitus:

Kari Nieminen, puheejohtaja Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi 0405779984

Christel Sandell, vice ordförande Jakobstad christel.sandell(at)jakobstad.fi

Linda Felixson, vice ordförande Vasa linda.felixson(at)korsholm.fi

Heli Katajamäki, varapuheenjohtaja Tervajoki heli.katajamaki(at)uva.fi

Margareeta Verronen, varapuheenjohtaja Vaasa margareeta.verronen(at)vamia.fi

Paula Kotirinta, sihteeri ja jäsen Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi

Felix de Silva, jäsen Alajärvi felix.desilva(at)alajarvi.fi

Tiina Hagström, jäsen Kokkola tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi

Merja Tomperi-Olkkonen, jäsen Lappajärvi merja.tomperi-olkkonen(at)jamin.fi

Marika Horila, jäsen Halkosaari marika.horila(at)seinajoki.fi

Simon Ekstrand, medlem Nykarleby simon.ekstrand(at)nykarleby.fi

Riina Mäkelälammi, jäsen Vaasa riina.makelalammi(at)edu.vaasa.fi

Pia Latomäki, jäsen Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi

Kyösti Pihlajamäki, jäsen Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi

Marja-Liisa Saariaho, jäsen Seinäjoki marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi

Ossi Viitala, jäsen Kauhajoki ossi.viitala(at)kauhajoki.fi

Seppo Säätelä, jäsen Mustasaari seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi

Alueasiamies:

Pia Latomäki Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi 040 842 1484

Toimihenkilöt:

Paula Kotirinta, sihteeri Jalasjärvi paula.kotirinta(at)kurikka.fi

Lasse Mansikka-aho, tiedotussihteeri Lapua mansikkalasse(at)gmail.com

Monika Koivumäki, koulutussihteeri Sundom monika.koivumaki(at)vaasa.fi

Sirpa Kotamäki, taloudenhoitaja Vaasa kotamaki58(at)gmail.com

Antti Hynönen, nettivastaava Hakojärvi antti.hynonen(at)alavus.fi

Risto Haverinen, liikuntavastaava Marinkainen risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi

Valtuutetut:

Martin Ahlskog, FSL Nedervetil martin.ahlskog(at)pedersore.fi

Inger Damlin, FSL Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi

Linda Felixson, FSL Vaasa linda.felixson(at)korsholm.fi

Maija Huuki-Anthopoulou, OAJ-YSI Kannus maija.huuki-anthopoulou(at)edu.kannus.fi

Monika Koivumäki, LTOL Sundom monika.koivumaki(at)vaasa.fi

Paula Kotirinta, OAJ-YSI Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi

Jussi Kuoppala, AO Seinäjoki jussi.kuoppala(at)sedu.fi

Pia Latomäki, OAJ-YSI Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi

Kari Nieminen, OAJ-YSI Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi

Kyösti Pihlajamäki, OAJ-YSI Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi

Jaakko Syrjänen, OAJ-YSI Kauhajoki jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi

Maaret Siltanen, LTOL Isokoski maaret.siltanen(at)seinajoki.fi

Margareeta Verronen, AO Vaasa margareeta.verronen(at)vamia.fi

OAJ:n hallitus:

Inger Damlin Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi

Kari Nieminen Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi

OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto

Kauppapuistikko 4 as 20

65100 Vaasa

Järjestö assistentti Niina Suokas

niina.suokas@oajpohjanmaa.fi

050 470 1199

www.oajpohjanmaa.fi

30 2/2019

2/2019

31

2/2019

Pohjanmaan opettaja 2/2019

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?