Länsimetsän jäsenlehti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset
Länsimetsän jäsenlehti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset
Länsimetsän jäsenlehti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Metsänomistajat<br />
LÄNSIMETSÄ<br />
LÄNSIMETSÄ<br />
Metsänhoitoyhdistys <strong>Länsimetsän</strong> <strong>jäsenlehti</strong><br />
2/2012<br />
sivu 4<br />
Metsänhoitoyhdistys<br />
mukana verkostoitumassa<br />
Euroopassa<br />
sivu 6<br />
PEFC-sertifiointi on<br />
metsänomistajalähtöistä<br />
sivu 9<br />
Puumarkkinoilla tarvitaan<br />
ostajia ja myyjiä<br />
sivu 18<br />
Myrskytuhopuita tuhansissa<br />
varastoissa<br />
sivu 22<br />
Minna Kauppi - yhden<br />
naisen yritys<br />
sivu 28<br />
Mhy <strong>Länsimetsän</strong> valtuustovaalien<br />
tulos
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Sisäsivuilla:<br />
2<br />
Myrskyn jälkeen koittaa poutasää ............................................................................................................... 3<br />
Metsänhoitoyhdistys mukana verkostoitumassa Euroopassa ............................................................... 4-5<br />
PEFC-metsäsertifiointi on metsänomistajalähtöistä .............................................................................. 6-7<br />
Puumarkkinoilla tarvitaan ostajia ja myyjiä .............................................................................................. 9<br />
Jatkuva kasvatus - ei elämää suurempi asia ........................................................................................ 10-11<br />
Brysselissä vuollaan, tänne lastut lentelee ..........................................................................................12-13<br />
Uudistuva metsälainsäädäntö muuttaa puukauppakäytäntöjä ja vähentää paperisotaa ............. 14-15<br />
Uusiutuva mhy-laki avaa uusia mahdollisuuksia ......................................................................................16<br />
Myrskytuhopuita tuhansissa varastoissa ..............................................................................................17-19<br />
Tuulivoimatonttien vuokraaminen kiihtyy maakuntakaavoituksen edetessä ............................... 20-21<br />
Minna Kauppi - yhden naisen yritys ...................................................................................................... 22-23<br />
Metsän omistamisen ihanuus ja kurjuus .............................................................................................24-25<br />
Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot valittu .................................................................................. 27<br />
Mhy <strong>Länsimetsän</strong> valtuustovaalien tulos ................................................................................................. 28<br />
Aluevastaavien alueisiin muutoksia .......................................................................................................... 29<br />
Tapahtumat ...................................................................................................................................................31<br />
Metsärahat<br />
poikimaan!<br />
Kysy meiltä<br />
miten!<br />
Onko arvokas<br />
omaisuutesi luonto -<br />
äidin armoilla?<br />
Pienikin metsävahinko tietää helposti tuhansien<br />
eurojen menetystä - saati jos luontoäiti suuttuu<br />
kunnolla. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat<br />
metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta.<br />
Ota yhteys edustajaasi tai tule käymään toimistollamme,<br />
niin laitetaan metsäsi vakuutusturva<br />
kuntoon - hyvän sään aikana.<br />
Tutustu lisää osoitteissa www.tapiola.fi/metsa<br />
tai www.lahivakuutus.fi/metsa<br />
Palveluntarjoajat: Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö, lähivakuutusyhdistykset ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutuyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy.
Myrskyn jälkeen<br />
koittaa poutasää<br />
Niinhän siinä aina käy. Joskus myrsky ja sen jälkien korjuu<br />
vain kestää pidempään. Vielä tässä vaiheessa, lähes<br />
vuosi tapaninmyrskyn jälkeen, myrskyä ei täällä<br />
Länsi-Suomessa voi ohittaa metsäasioista puhuttaessa.<br />
Puukauppaa käytiin puoli vuotta täysin tuhopuun<br />
merkeissä. Kiireen pitäminen puun korjuussa johti siihen,<br />
että tukit saatiin valtaosin myydyiksi tukkeina.<br />
Metsätuhot ovat yleensä kertaantuvia, ja yksi tuho<br />
johtaa toiseen, ellei peliin puututa aktiivisin puunkorjuu-<br />
tai hoitotoimenpitein. Meneillään on Länsi-Suomessakin<br />
viime joulumyrskyjen aiheuttamana ketjureaktio,<br />
jossa metsässä vielä olevat puut ovat kesällä<br />
houkutelleet sankoin joukoin tuhohyönteisiä. Ne ovat<br />
jo valmiita leviämään pystypuihinkin.<br />
Metsänhoitoyhdistys ja isännät itse korjasivat kaatuneita<br />
puita resurssien ylärajoilla. Pienet eräkoot eivät<br />
houkutelleet yhtiöitä korjuutyöhön kuten isommat<br />
yhtenäiset tuhot naapuriyhdistysten alueilla. Normaalit<br />
leimikot saivat jäädä keväällä pystyyn, ja vasta syksyllä<br />
on palattu niiden korjuuseen. Poutasäitä tosin<br />
kaivataan runsaiden sateiden jälkeen korjuun mahdollistamiseksi.<br />
Puukaupan suuret määrä- ja hintavaihtelut syövät<br />
sekä myyjien että ostajien tulosta. Länsi-Suomessa<br />
mietitään yhteistyöllä puukauppaan uusia keinoja, jotta<br />
turhat nokittelut osapuolten välillä jäisivät pienemmälle<br />
ja saataisiin suurimpia vaihteluja tasatuiksi.<br />
Jäsenlehti<br />
LÄNSIMETSÄ<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Metsänomistajalle paras neuvo on kehottaa hankkimaan<br />
ajantasainen metsäsuunnitelma sekä laatimaan<br />
hyvissä ajoin vuosittaiset hakkuu- ja hoitotyöhankkeet<br />
metsänhoitoyhdistyksen avulla. Äkillisiin luonnon tai<br />
puun kysynnän aiheuttamiin muutoksiin jää silti aikaa<br />
sopeutua. Metsäsuunnitelma onkin nykyään vuosittain<br />
elävä tuote, jossa on vaihtoehtoja ja johon jokainen<br />
vuosi tuo muutoksia mukanaan.<br />
Hannu Justen<br />
toiminnanjohtaja<br />
Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä<br />
Vastaava toimittaja: Hannu Justen • 044 533 8242 • hannu.justen@mhy.fi<br />
Toimitussihteeri: Sirkka Asikainen • 050 353 1322 • sirkka.asikainen@mhy.fi<br />
Toimituskunta: Harri Tasanen, Veikko Kursi, Jouni Peltoniemi, Hannu Justen, Irja-Liisa Makkonen<br />
Sivunvalmistus ja paino: Painorauma Oy, Rauma, painosmäärä 4900 kpl<br />
Seuraava Metsänhoitoyhdistys <strong>Länsimetsän</strong> lehti ilmestyy huhtikuussa 2013<br />
Kansikuva: Minna kauppi, suunnistuksen maailmanmestari.<br />
Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/lansimetsa<br />
3
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Metsänhoitoyhdistys mukana<br />
verkostoitumassa Euroopassa<br />
Mhy Länsimetsässä käynnistyi kesällä Euroopan metsäisten alueiden verkostoitumishanke, jonka tavoitteena on<br />
edistää tiedonvälitystä metsätalouden toimintatavoista hankemaiden välillä.<br />
Kati Sammallahti esitteli Ruotsin metsäseminaarissa metsänhoitoyhdistysten toimintaa.<br />
Hankevastaavana yhdistyksessä<br />
aloitti metsänhoitaja Kati Sammallahti,<br />
joka näkee uuden tehtävänsä<br />
haastavana mutta mielenkiintoisena.<br />
Sammallahti kertoo eri maiden metsänomistajien<br />
välillä olevan vähän<br />
yhteistyötä ja toivoo voivansa muuttaa<br />
tilannetta hankkeen myötä. Niin<br />
metsäammattilaisten kuin metsänomistajienkin<br />
on hyvä laajentaa tietämystään<br />
erilaisista toimintatavoista<br />
ja -ympäristöistä, sillä metsäsektorin,<br />
lainsäädännön ja metsänomistajarakenteen<br />
muuttuminen tuovat uusia<br />
haasteita alalle. Hankkeella halutaan<br />
edistää metsänomistukseen, metsänkäyttöön<br />
ja ympäristönhoitoon<br />
liittyvän tiedon leviämistä kaikkien<br />
4<br />
metsäasioista kiinnostuneiden keskuudessa.<br />
Yhdistyksellä päätavoite<br />
luonnollisesti on, että ihmiset innostuvat<br />
hoitamaan ja hyödyntämään<br />
metsiään omien lähtökohtiensa pohjalta.<br />
Hankemaiden Suomen, Ruotsin,<br />
Luxemburgin ja Ranskan välillä metsänomistusolot<br />
ja metsänomistajien<br />
intressit poikkeavat toisistaan merkittävästi.<br />
Hankkeen ensimmäisessä<br />
Ruotsin Sunnessa 26.-28.9. pidetyssä<br />
seminaarissa mukana olleet suomalaiset<br />
saivat esimerkiksi kuulla,<br />
että Luxemburgissa avohakkuut ovat<br />
kiellettyjä yli kahden hehtaarin kokoisilla<br />
alueilla, eikä niitä käytännös-<br />
sä tehdä lainkaan. Erilaisen puuston<br />
ja metsänkäsittelytavan vuoksi istutukset<br />
ovat harvinaisia, sillä metsien<br />
ikärakenne yritetään pitää sellaisena,<br />
että metsän uudistuminen on jatkuvaa<br />
ja luontaista. Ruotsissa metsätalous<br />
on puolestaan samankaltaista<br />
kuin Suomessa, mutta meidän olosuhteistamme<br />
poiketen ruotsalaisten<br />
metsänomistajien etuja ajaa koko<br />
maassa ainoastaan neljä organisaatiota,<br />
joiden toimintaperiaate muistuttaa<br />
osuuskuntatoimintaa. Seminaarissa<br />
hankevastaava esitteli Suomen<br />
metsätaloutta sekä metsänhoitoyhdistysten<br />
ja <strong>Länsimetsän</strong> toimintaa.<br />
Kiinnostusta kuulijoissa herätti erityisesti<br />
metsänhoitomaksu.<br />
Kuva: Heli Mutkala-Kähkönen
Metsänomistajat ja muut<br />
metsätaloudesta kiinnostuneet<br />
mukaan hankkeeseen<br />
Metsäasioista ja hankkeesta kiinnostuneet<br />
pääsevät toimintaan helposti<br />
mukaan osallistumalla vaikkapa syksyn<br />
aikana järjestettäviin infotilaisuuksiin<br />
tai hankeseminaareihin. Seminaareja<br />
tullaan järjestämään ensi<br />
vuoden puolella kolme, joista seuraava<br />
pidetään huhtikuussa Luxemburgissa.<br />
Tämän jälkeen vuorossa ovat<br />
Suomen seminaari kesäkuussa sekä<br />
sarjan päättävä Ranskan seminaari<br />
syyskuussa. Metsänomistajille seminaarimatkoille<br />
lähteminen on edullista,<br />
sillä puolet matkakustannuksista<br />
maksetaan hankevaroista. Metsänomistajien<br />
lisäksi hankevastaava kutsuu<br />
hankkeeseen mukaan metsäopetuksen<br />
väkeä, metsäopiskelijoita,<br />
metsäalan yrittäjiä, luonto- ja matkailuyrittäjiä<br />
sekä muita, joita metsäta-<br />
lous kiinnostaa. Hanketta rahoittaa<br />
Satakunnan Ely-keskus, ja se toimii<br />
Pyhäjärviseudun, Ravakan, Karhuseudun<br />
sekä Aktiivisen Pohjois-Satakunnan<br />
toimintaryhmien alueilla. Ruotsissa<br />
hanke toteutetaan Värmlannin<br />
alueella, Luxemburgissa Müllerthalin<br />
alueella ja Ranskassa Lorrainen alueella.<br />
Hankevastaava kertoo <strong>Länsimetsän</strong><br />
toimivan hankkeen hallinnoijana<br />
ja koordinoivan yhteistyötä eri<br />
maiden ja organisaatioiden välillä.<br />
Yhdistys toivottaa lämpimästi kaikki<br />
tervetulleiksi hanketilaisuuksiin ja<br />
toivoo hankkeen myötä rakentuvan<br />
kotimaisten ja ulkomaisten tahojen<br />
välille siltoja yhteydenpitoon ja tiedonvälitykseen.<br />
Kati Sammallahti<br />
hankevastaava<br />
Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Tietoa hankkeesta, tilaisuuksista ja hankematkoista<br />
www-sivuilla:<br />
www.mhy.fi/lansimetsa/Hankkeet/fi_FI/Kansainvalinen_hanke/<br />
Kati ja metsänomistaja Ilkka Heikola metsäseminaarimatkalla tutustumassa paikallisen metsäkoulun järjestämään korjuutyönäytökseen.<br />
5<br />
Kuva: Heli Mutkala-Kähkönen
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
PEFC- metsäsertifiointi on<br />
metsänomistajalähtöistä<br />
Metsäsertifioinnilla halutaan osoittaa, että metsiä hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti.<br />
Sen tarkoituksena on edistää metsätuotteiden markkinointia.<br />
Suomessa vallitseva metsäsertifiointijärjestelmä<br />
on pienmetsänomistajaystävällinen<br />
PEFC (Programme for the<br />
Endorsement of Forest Certification<br />
schemes), jonka osuus on noin 95 prosenttia<br />
metsäalasta. Luontojärjestöjen<br />
ja suurmetsänomistajien, etenkin metsäteollisuuden,<br />
tuella on FSC (Forest<br />
Stewardship Council) -metsäsertifiointijärjestelmä<br />
otettu käyttöön metsäteollisuuden<br />
lähipiirin metsissä. Molemmat<br />
järjestelmät on luotu metsien talouskäyttöä<br />
varten takaamaan metsien hoidon<br />
ja käytön vastuullisuus. Eri maissa<br />
on neuvoteltu ja vahvistettu omat kansalliset<br />
standardit eli vaatimukset.<br />
6<br />
Painotukset ja päätöksenteko<br />
eroavat<br />
Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että<br />
PEFC Suomen standardi keskittyy metsätalouteen<br />
ja sosiaalisiin arvoihin,<br />
mutta ottaa huomioon myös ympäristönäkökohdat.<br />
FSC puolestaan korostaa<br />
ensisijaisesti ympäristöarvoja. PEFC<br />
painottaa työntekijän oikeuksia ja FSC<br />
alkuperäiskansojen merkitystä.<br />
Järjestelmien päätöksentekoprosessi<br />
on erilainen: PEFC-vaatimusten laatimiseen<br />
jäsenet osallistuvat yhdistyslain<br />
ja normaalin kokouskäytännön<br />
mukaisesti. FSC-päätöksenteko on kolmikantaista<br />
ja muodostuu sosiaalises-<br />
ta, taloudellisesta ja ekologisesta tahosta,<br />
jotka muodostavat tasavahvoina<br />
yhteisiä päätöksiä.<br />
Erot metsätaloudessa<br />
Seuraavassa on arvioitu metsätalouden<br />
toimenpiteissä esille tulevia eroja<br />
PEFC:n ja FSC:n vaatimusten välillä<br />
yksityisen metsänomistajan näkökulmasta:<br />
Auvo Heikkilä<br />
metsänhoitopäällikkö<br />
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi<br />
Vaatimus PEFC FSC<br />
Metsäsuunnitelma Ei vaadita kattavasti Vaaditaan kattavasti<br />
Suojeltavat<br />
Arvokkaiden elinympäristöjen omi- Vähintään 5 % metsämaasta metsätalouden<br />
kohteet ja alueet<br />
naispiirteet säilytetään<br />
ulko-puolelle ja vähintään toiset 5 % erityiskohteita,<br />
joilla ympäristötavoite, yht. vähintään 10 %<br />
Säästöpuut Vähintään 5-10 elävää säästöpuuta,<br />
minimi 10 cm<br />
Suojakaistat ja<br />
–vyöhykkeet<br />
vesistön läheisyydessä<br />
Vähintään 5 m,<br />
puustoa voidaan korjata,<br />
ei saa rikkoa maanpintaa<br />
Sertifioinnissa mukanaolo Mhy:n valtuuston päätöksellä tai<br />
erikseen ilmoittautumalla<br />
Poisjääminen ilmoituksella<br />
milloin tahansa<br />
Vähintään 10 elävää säästöpuuta,<br />
minimi 20 cm<br />
Vähintään 10-30 m,<br />
käsittelykielto,<br />
puustoa ei saa korjata<br />
Erikseen ilmoittautumalla ryhmään<br />
Edellyttää usean vuoden mukanaoloa
PEFC-Suomen ja Suomen FSC-yhdistyksen hallitukset 2011<br />
Suomen Metsäsertifiointi ry:n<br />
(PEFC-Suomi) hallituksen jäsenet<br />
Puheenjohtaja<br />
Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus<br />
Tapio<br />
Varapuheenjohtaja<br />
Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry<br />
Harri Palo, Kirkkohallitus<br />
Lea Jylhä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto<br />
MTK ry.<br />
Ilpo Puputti, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry<br />
Kari Palojärvi, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry<br />
Pauli Wallenius, Metsähallitus<br />
Jukka Sippola, Metsänhoitajaliitto ry<br />
Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry<br />
Aleksi Kuusisto, Puu- ja erityisalojen liitto ry<br />
Juha Ruuska, Suomen 4H-liitto ry<br />
Kai Merivuori, Suomen Sahat ry<br />
Stefan Borgman, Svenska Lantbruksproducenternas<br />
Centralförbund r.f.<br />
Suomen FSC-yhdistyksen hallitus<br />
Puheenjohtaja<br />
Sirkka Hautojärvi<br />
Varapuheenjohtaja<br />
Pasi Miettinen<br />
Taloudellinen kamari<br />
Sami Oksa, UPM-Kymmene<br />
varalla Pasi Lehtosaari Stora Enso<br />
Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry<br />
varalla Jussi Ripatti Metsä Group<br />
Sosiaalinen kamari<br />
Aleksi Kuusisto, Puuliitto<br />
varalla Maili Mustonen Kuluttajat ry<br />
Jan Saijets, Porosaamelaiset<br />
Ympäristökamari<br />
Sini Harkki, Greenpeace<br />
varalla Panu Kunttu WWF<br />
Sini Eräjää, SLL<br />
varalla Lauri Kajander Luontoliitto<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
FSC:ssä yksityismetsänomistajat luovuttavat 100-prosenttisesti päätöksenteon pois omista käsistään. Tapahtuuko vastaavaa valtavajetta<br />
missään muualla tai millään toimialalla?<br />
T A I M I A , J O T K A K E S T Ä V Ä T<br />
Meillä on ollut tapana<br />
selviytyä.<br />
Etelä- ja Länsi-Suomi<br />
Kiljavantie 664<br />
05100 RÖYKKÄ<br />
Puh. 0205 64 4911<br />
Fax. 0205 64 6091<br />
www.finforelia.fi<br />
7
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
8<br />
Tästä se lähtee.<br />
Suomalainen metsä.<br />
Mikko Sampolahti<br />
GSM 0400 791 266<br />
mikko.sampolahti@luviansaha.fi<br />
Reijo Ojala<br />
GSM 0400 520 522<br />
reijo.ojala@luviansaha.fi<br />
Salla-Mari Keto<br />
GSM 0400 791 415<br />
salla-mari.keto@luviansaha.fi<br />
Matti Riitamaa<br />
GSM 0400 484 622<br />
matti.riitamaa@luviansaha.fi<br />
Lassi Nieminen<br />
GSM 0400 591 966<br />
lassi.nieminen@luviansaha.fi<br />
Luvian Saha Oy | Sahantie 1, 29100 Luvia<br />
Puh. 020 779 1100 | Fax (02) 540 0110<br />
www.luviansaha.fi | www.luviawood.fi | www.puutavaratalo.fi<br />
NFP-Taimi on<br />
laatutietoisen<br />
valinta.<br />
Johan Grönros, gsm 0500 569 566<br />
Jarko Leskinen, gsm 050 530 6321<br />
www.nordicforestplants.fi<br />
Myy leimikkosi yhdelle Suomen suurimmista yksityisistä<br />
puunjalostajista. Me ymmärrämme puidesi todellisen<br />
arvon. Luvian Sahalla syntyvät tarkkaan valituista raakaaineista<br />
korkealuokkaiset LuviaWood-massiivipuutuotteet.<br />
Tutustu tuotteisiin osoitteessa www.luviawood.fi tai tule<br />
Puutavarataloon (Tehdastie 3, Luvia).<br />
Ota yhteyttä hankintaesimieheemme ja tee puukaupat!<br />
Hankinta-alue: Harjavalta, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia,<br />
Nakkila, Sastamala ja Ulvila<br />
Hankinta-alue: Eura, Eurajoki, Kiukainen, Laitila, Lappi,<br />
Luvia, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rauma,<br />
Uusikaupunki ja Vehmaa<br />
Hankinta-alue: Alastaro, Aura, Huittinen, Köyliö, Oripää,<br />
Punkalaidun, Pöytyä, Säkylä ja Yläne<br />
Hankinta-alue: Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen,<br />
Karinainen, Koski, Kylmäkoski, Loimaa, Marttila,<br />
Mellilä, Somero, Tammela, Tarvasjoki, Urjala,<br />
Valkeakoski ja Ypäjä<br />
Hankinta-alue: Ahlainen, Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää,<br />
Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kristiinankaupunki,<br />
Merikarvia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Pori ja<br />
Siikainen
Puumarkkinoilla tarvitaan<br />
ostajia ja myyjiä<br />
Epävarmat talousnäkymät ovat jo pitkään<br />
hankaloittaneet puumarkkinoiden<br />
toimintaa. Rakentaminen sekä<br />
paperin kulutus ovat kiinteässä yhteydessä<br />
yleiseen talouskehitykseen.<br />
Rakentamisen vaisuus on vähentänyt<br />
myös tukkipuun käyttöä. Suomalaiset<br />
sahatavaran tuottajat ovat kaikesta<br />
huolimatta onnistuneet kohtuullisesti<br />
esimerkiksi valuuttakurssimuutosten<br />
avittamina.<br />
Kelirikkokohteet kysyttyjä<br />
Oma lisänsä puumarkkinoille on tänä<br />
vuonna tullut vaihtelevista keliolosuhteista.<br />
Metsät ovat paikoin olleet niin<br />
märkiä, ettei korjuu ole onnistunut<br />
suunnitellusti. Kysyntää heti hakattavissa<br />
olevista kohteista on jatkuvasti.<br />
Keliolosuhteet ovat vaikeuttaneet<br />
myös turpeen nostoa, ja<br />
siksi<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Tämä vuosi on ollut jälleen erikoinen puumarkkinavuosi. Tapaninpäivän myrskyt toivat alkuvuonna runsaasti<br />
puuta tarjolle. Kesän aikana teollisuuden ostotavoitteet täyttyivät, mutta syksyllä kauppa on jälleen käynyt jollakin<br />
lailla. Varsinkin kelirikkokohteet, mäntytukki sekä metsäenergia ovat käyneet kaupaksi.<br />
metsäenergian kysyntä on hyvä. Paikoin<br />
puun myynti energiaksi on metsänomistajalle<br />
jo kuitupuuna myyntiä<br />
kannattavampaa. Metsäenergiasta<br />
onkin muodostunut metsänomistajille<br />
merkittävä puutavaralaji. Mahdollisuudet<br />
metsäenergiamarkkinoiden<br />
seuraamiseen paranevat lähiaikoina<br />
huomattavasti, koska Metsäntutkimuslaitos<br />
on aloittamassa niiden<br />
määrä- ja hintaseurannan. Tämä varmasti<br />
lisää metsänomistajien luottamusta<br />
markkinoihin.<br />
Syksyn ja alkutalven puumarkkinoista<br />
on odotettavissa rauhalliset.<br />
Myrskyalueilla on runsaasti talvikorjuukohteita<br />
odottamassa hakkuukelejä.<br />
Hakkuita siirrettiin myrskyn vuoksi<br />
vuodella eteenpäin, ja kovaa kysyntää<br />
talvikorjuukohteista ei ole. Myös<br />
epävarmat talousnäkymät vaikuttavat<br />
puun osto- ja myyntihalukkuuteen.<br />
Pellervon taloustutkimus arvioi<br />
lokakuussa julkaistussa ennusteessa,<br />
että tänä vuonna puukauppamäärät<br />
ovat huomattavasti viimevuotisia<br />
korkeammat. Ennusteen mukaan ne<br />
olisivat kasvussa myös ensi vuonna.<br />
Mäntytukilla kysyntää<br />
Kaikesta epävarmuudesta huolimatta<br />
metsänomistajien on silti<br />
hyvä huomata, että puulle on koko<br />
ajan vähintään kohtuullista kysyntää.<br />
Osalla sahoista sahattavaa tukkipuuta<br />
on niukalti. Lisäksi sellumarkkinoilla<br />
kysyntää on jatkuvasti,<br />
ja metsäenergian tarve on kova.<br />
Puun myyntiaikeissa olevan metsänomistajan<br />
kannattaa tiedustella<br />
paikallista<br />
puukaup-<br />
patilannetta omasta metsänhoitoyhdistyksestään.<br />
Varsinkin harvennushakkuita<br />
kannattaa tehdä aina<br />
metsänhoidollisen tarpeen mukaan.<br />
Tällä hetkellä harvennuskohteet käyvät<br />
kaupaksi. Metsänhoitoyhdistysten<br />
korjuupalvelu laajentaa metsänomistajan<br />
mahdollisuuksia huomattavasti.<br />
Puukauppaa tehdessä metsänomistajan<br />
kannattaa kiinnittää huomiota<br />
myös ostavan yrityksen taloustilanteeseen.<br />
Jos puukaupparahojen<br />
tulevaisuus huolestuttaa, kannattaa<br />
tästäkin kysyä apua metsänhoitoyhdistyksestä.<br />
Vuoden sisällä puukaupan vaihtelu<br />
suurta<br />
Tänä vuonna puheita puupulasta on<br />
ollut vain vähän. Kauppa kävi vilkkaasti<br />
alkuvuonna, ja hintakehitys oli<br />
tasainen. Puukaupalle on ollut hyvät<br />
edellytykset. Valitettavasti vuoden sisäinen<br />
vaihtelu on jatkuvasti suurta.<br />
Markkinoiden toimivuuden kannalta<br />
olisi tärkeää, että mukana olisi jatkuvasti<br />
runsaasti ostajia ja myyjiä.<br />
Vaikka tällä hetkellä markkinoilla<br />
on kohtuullisen hiljaista, tullaan tulevaisuudessa<br />
näkemään kasvavia<br />
puukauppamääriä. Puurakentamisen<br />
kasvu ja metsäenergian käytön lisääminen<br />
tarjoavat valtavia mahdollisuuksia<br />
ja lisäävät metsien käyttöä tulevina<br />
vuosina runsaasti.<br />
Marko Mäki-Hakola<br />
johtaja<br />
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi<br />
9
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Jatkuva kasvatus –<br />
ei elämää suurempi asia<br />
Metsälaki uudistuu ja tuo metsänomistajalle vapauksia metsänkäsittelyn suhteen. On muistettava, että viimeisten<br />
kahdenkymmenen vuoden aikana onkin metsänkäyttöön tullut lähinnä ympäristö-, suojelu- ja kaavoitustarkoituksiin<br />
liittyviä rajoituksia. Metsänkäsittelyn rajoitusten poistuessa lain ohella tullaan saamaan ohjeistus<br />
jatkuvaan kasvatukseen. Ohjeet eivät tässä tapauksessa voi perustua suureen määrään kokemustietoa, vaan tutkimustietoon<br />
ja yksittäisiin kokemuksiin, yleensä niiden taholta jotka ovat olleet vihkiytyneitä asiaan.<br />
Jatkuvaa kasvatusta harkitsevien keskeisenä<br />
motiivina on usein luonnon<br />
kannalta huonoksi koetun avohakkuun<br />
välttäminen. Jatkuva kasvatus<br />
onnistuukin tietyin rajaehdoin, ja siksi<br />
on ehkä parasta keskittyä kasvatustavan<br />
tuottavuuden ja käytännön työn<br />
suorittamisen arviointiin. Luvassa on<br />
metsänomistajille niin monenlaista<br />
neuvoa ja mielipidettä kuin on metsäammattilaisia.<br />
Suurella kokemuksen<br />
rintaäänellä kaikista asiaan liittyvistä<br />
seikoista ei kukaan voi puhua, vaikka<br />
metsää onkin vastaavanlaisilla menetelmillä<br />
kasvatettu ja yritetty kasvattaa.<br />
Jatkuvan kasvatuksen suurin merkitys<br />
on maisemanhoidossa ja ihmisten<br />
mielissä. On kuitenkin tunnustettava<br />
kaikki tosiasiat kuten se, että jatkuvaan<br />
kasvatukseen kuuluvat melko<br />
usein tehtävät hakkuut, jolloin hakkuutähteitä<br />
metsässä on melkein aina<br />
esim. virkistyskäytön harmiksi.<br />
10<br />
Eri-ikäisrakenteinen metsä hakkuun jälkeen.<br />
Suurimpia puita on poistettu.<br />
Ostajissa on eroja<br />
Raunion Saha Oy tunnetaan<br />
hyvästä korjuujäljestään ja<br />
ammattitaidostaan puunostajana.<br />
Meiltä saat aina parhaan<br />
kokonaisratkaisun metsällesi.<br />
Myy puusi meille.<br />
www.raunio.fi<br />
Raunion Saha Oy, Myllykyläntie 42, 31500 Koski TL<br />
Jatkuvan kasvatuksen pohdintaa<br />
jatketaan seuraavassa ottamalla<br />
mukaan keskusteluun Metlassa eriikäismetsien<br />
korjuuta tutkinut vanhempi<br />
tutkija Matti Siren:<br />
Ehkä pohdimme liikaa eräänlaista<br />
”totaalista” siirtymää jostakin johonkin.<br />
Uskon, että sellaista tapahtuu hyvin<br />
vähän. Metsänomistajat ovat valveutuneita,<br />
ymmärtävät asioiden<br />
yhteyksiä ja myös pääsääntöisesti arvostavat<br />
hakkuutuloja. Silti, kuten toteat,<br />
tietyissä maisemakohteissa poimintahakkuu<br />
voi olla hyvinkin järkevä<br />
ratkaisu, samoin esimerkiksi rantametsissä.<br />
Justen: Mielestäni korjuukustannukset<br />
on arvioitu kaikissa näkemissäni<br />
tutkimuksissa hyvinkin epämääräisesti<br />
ja ylioptimistisesti. Lisäksi<br />
korjuun vaikeutta ei ole tarpeeksi korostettu,<br />
kun isoja puita poistettaessa<br />
jäljellejäävät pienemmät puut kärsivät<br />
vaurioita. Pienialaisia jatkuvan<br />
kasvatuksen kuvioita voidaan käsitellä<br />
vaikka naapurikuvioiden kanssa<br />
yhtäaikaisesti, jolloin korjuukulut<br />
saatetaan saada samaan hintaan<br />
tasaikäismetsän harvennuksen yhteydessä.<br />
Silloin maksumies on urakoitsija,<br />
jonka tuotos kärsii hitaammin<br />
etenevästä poimintahakkuusta.<br />
Siren: Korjuukustannuksista meillä on<br />
hyvin puutteellinen tieto. Jos kuitenkin<br />
otetaan vertailuksi vaikkapa suometsien<br />
harvennukset, niin korjuukustannukset<br />
eivät ehkä poimintahakkuissa<br />
olekaan kestämättömät. Ehkä tärkein<br />
kysymys on siinä, millaiset ovat metsänomistajan<br />
tavoitteet ja miten ne välittyvät<br />
koneenkuljettajalle selväkielisessä<br />
muodossa. Ajouraverkostoon, sen pysyvyyteen,<br />
korjuujälkeen ja –kriteereihin
liittyvät kysymykset tulevat myös nousemaan<br />
esiin.<br />
Aivan samalla tavoin kuin esimerkiksi<br />
kustannusmielessä hankalat ensiharvennukset<br />
korjataan usein vaikkapa<br />
aukon kylkiäisinä, poimintahakkuu voi<br />
liittyä tilan/naapuruston muihin hakkuisiin.<br />
Itse asiassa meillä on hyvin huono<br />
kuva siitä, millaisia poimintahakkuut<br />
rakenteeltaan ovat. Toteutuneiden poimintahakkuiden<br />
rakennetta tullaankin<br />
tänä syksynä selvittämään yhteistyössä<br />
Suomen metsäkeskuksen kanssa.<br />
Koneet saapuvat kohteille usein iltapimeässä.<br />
On selvää, että poimintahakkuissa<br />
kohteiden rakenteen ja<br />
uraverkoston hahmottaminen vaatii<br />
toisenlaista kokonaisuuden hahmottamista<br />
kuin tasaikäisissä metsissä toimiminen.<br />
Kohteiden ennakkosuunnitteluun<br />
kaivataankin apuneuvoja, ja<br />
laserkeilaus voi tuoda tähänkin keinoja.<br />
Jokaiselle toiminnolle on kuitenkin<br />
aina löydettävä maksaja. Ylimääräinen<br />
suunnittelu ja korjuun hankaluus heijastuvatkin<br />
helposti puustamaksukykyyn.<br />
Justen: Talvikorjuun merkitys puun<br />
hinnalle on myös aliarvioitu ja talvikorjuun<br />
ajoitus ainakin etelä-Suomessa<br />
on vaikeaa, kun talvea parhaimmillaan<br />
on 2 kk ja osa siitä niin kovia pakkasia,<br />
että ainakaan ylispuiden poisto ei onnistu<br />
ilman merkittäviä vahinkoja.<br />
Siren: Tuo korjuuaika on myös erittäin<br />
tärkeä. Turvallisin aikahan olisi kevättalvinen<br />
suojakeli, mutta se aika on lyhyt ja<br />
arvaamaton. Jos poimintahakkuiden<br />
mittakaava muodostuu merkittäväksi,<br />
vaikeuksia tulee. Sulan maan aikainen<br />
korjuu sisältää juurikääpäongelman,<br />
jota ei voi vähätellä. Lyhyenä talviaikanahan<br />
meidän pitäisi jo harventaa kuusikot<br />
ja suometsät, joten ruuhkaista tulee<br />
olemaan.<br />
Eli paljon on avoimia kysymyksiä, osin<br />
kyllä tutkijalle ja myös neuvojalle kiintoisia.<br />
Ehkä tämä ei kuitenkaan ole elämää<br />
suurempi asia. Ihminen on myös<br />
oppivainen eläin, eli kokemukset vievät<br />
eteenpäin, suuntaan tai toiseen. Ja jos<br />
menetelmä ei toimi, avohakkuu ja viljely<br />
kyllä osataan rutiinilla.<br />
Hannu Justen<br />
toiminnanjohtaja<br />
Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
á Eri-ikäisrakenteiseen metsään on<br />
syntynyt kuusen nuorennusta.<br />
Korjuuvaurio eri-ikäisen metsän korjuussa.<br />
Kuva Metlan kokeelta.<br />
â Nuoria kuusia eri-ikäisrakenteisessa metsässä.<br />
11<br />
Kuvat: Juhani Korhonen, Metla
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Brysselissä vuollaan,<br />
tänne lastut lentelee<br />
Metsänomistajien edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin on metsänomistajajärjestömme tuore iskulause. Sen<br />
puunjuuriosaston hoitavat tietenkin metsänhoitoyhdistykset puukauppaedunvalvonnallaan ja muilla käytännön<br />
palveluillaan. Mutta siitä eteenpäin edunvalvonta muuttuukin yksittäiselle metsänomistajalle vähemmän<br />
näkyväksi ja vaikeammin konkretisoitavaksi.<br />
EU-lainsäädäntö ei periaatteessa<br />
eroa kotimaisesta lainsäädäntöprosessista<br />
virkamiesvalmisteluineen,<br />
kuulemisineen ja asiantuntijalausuntoineen.<br />
Lobbaus ja erilaisten etujärjestöjen<br />
näkökulma ovat suuremmassa<br />
roolissa, kun asioiden valmistelijat<br />
ovat paljon etäämmällä niistä ihmisistä,<br />
jotka päätösten lopputulosten<br />
kanssa joutuvat elämään. Siksi metsänomistajajärjestöillä<br />
on oma lobbarinsa<br />
Brysselissä ja kansainvälisistä<br />
metsäasioista vastaava asiantuntija<br />
keskusliitossa.<br />
EU hamuaa ilmastopolitiikan<br />
varjolla lisää metsävaltaa<br />
Metsäasiat ovat energia- ja ilmastokysymysten<br />
kautta yhä useammin<br />
tapetilla EU:ssa, joten lobbareillamme<br />
riittää työtä. Komissio antoi<br />
maaliskuussa lainsäädäntöehdotuksen<br />
LULUCF-sektorin (maankäyttö,<br />
maankäytön muutos ja metsätalous)<br />
hiilitaseiden laskennasta ja raportoinnista.<br />
Metsätaloudessa se tarkoittaa<br />
metsäpinta-alan muutoksen sekä<br />
metsänhoidon aiheuttamia hiilipäästöjä<br />
ja hiilensidontaa.<br />
Suomessa metsäpinta-ala vähenee<br />
lähinnä siksi, että metsämaata otetaan<br />
rakennuskäyttöön. Muissa EUmaissa<br />
metsää on huomattavasti vähemmän<br />
kuin Suomessa, joten siellä<br />
suunta on metsäpinta-alan kasvattamiseen<br />
päin. Suomen metsäpinta-alan<br />
väheneminen nähdään usein<br />
ongelmana, vaikka samaan aikaan<br />
Suomen metsien puuvarannot ovat<br />
suuremmat kuin koskaan, ja puuston<br />
kokonaistilavuus on kasvanut 50 %<br />
1950-luvulta lähtien.<br />
- Komission esitys on toistaiseksi järein<br />
metsien käyttöön liittyvä EU:n<br />
12<br />
lakialoite. Sillä voi pitkällä tähtäimellä<br />
olla vaikutuksia myös Suomen metsäpolitiikkaan<br />
ja metsien käsittelyyn,<br />
toteaa MTK:n metsäasiantuntija Janne<br />
Näräkkä.<br />
- EU:n paperissa esittämät periaatteelliset<br />
linjaukset avohakkuiden<br />
välttämisestä, jatkuvan kasvatuksen<br />
suosimisesta ja suojelun lisäämisestä<br />
ilmastopolitiikan nimissä saavat karvat<br />
nousemaan pystyyn, vaikka komissio<br />
ei näitä toimia laiksi asti ole<br />
ainakaan toistaiseksi ehdottamassakaan.<br />
Askel kohti EU:n yhteistä<br />
metsäpolitiikkaa?<br />
Ongelmallista metsäedunvalvonnas-<br />
sa on se, että EU:lla ei ole yhteistä<br />
metsäpolitiikkaa, vaan metsiä koskevat<br />
säännökset ja ohjeistus tulevat<br />
muilta sektoreilta, yleensä ympäristö-,<br />
ilmasto- ja energiapolitiikan puolelta.<br />
Metsäasioita harvoin käsitellään yhtenä<br />
kokonaisuutena, ja ne nähdään<br />
ainoastaan yhtenä osana eri politiikkalohkoja.<br />
Toisaalta yhteistä metsäpolitiikkaa<br />
ei kuitenkaan haluta, koska<br />
se siirtäisi päätösvallan metsäasioissa<br />
kokonaan EU:lle. Tämä voisi olla Suomelle<br />
riski, sillä metsäsektorin pieni<br />
merkitys useimmissa EU-maissa sekä<br />
metsien ja niiden hoidon erilaisuus<br />
Euroopan eri kolkissa eivät takaa ymmärrystä<br />
suomalaista metsätaloutta<br />
kohtaan.<br />
Eurooppalaisen metsäpolitiikan suuntaviivoja<br />
piirretään parhaillaan EU:ta<br />
laajemman Euroopan metsäministeriprosessin<br />
puitteissa. Se käsittää EUmaiden<br />
lisäksi noin 20 muuta Euroopan<br />
valtiota mukaan lukien Venäjän,<br />
Turkin, Sveitsin ja Norjan. Euroopan
metsäministerit päättivät kesällä 2011<br />
käynnistää neuvottelut Euroopan laillisesti<br />
sitovasta metsäsopimuksesta,<br />
joka toimisi kokoavana kehyksenä<br />
eri toimijoille. Ensimmäinen kokous<br />
järjestettiin maaliskuussa, ja MTK:n<br />
metsäasiantuntija Janne Näräkkä oli<br />
paikalla suomalaisten metsänomistajien<br />
edustajana.<br />
– Tavoitteena on varmistaa, ettei<br />
sopimukseen tule mitään sellaisia<br />
kirjauksia, jotka voisivat vaarantaa<br />
perhemetsätalouden harjoittamista<br />
Suomessa. Muualla Euroopassa kun<br />
metsänomistus on kovin erilaista, eivätkä<br />
näkemykset aina ole kovin yhteneväisiä.<br />
Samalla sopimuksesta pyritään<br />
saamaan kaikki hyöty irti niin,<br />
että siitä tulisi toteutuessaan konkreettinen<br />
työkalu metsien kestävän<br />
käytön edistämisessä ja puun käytön<br />
lisäämisessä, Näräkkä kertoo.<br />
Neuvottelut ovat vasta alkuvaiheissa,<br />
ja sopimus astuisi siten voimaan ai-<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
kaisintaan vuoden 2015 alussa. - Suomen<br />
metsätaloudelle ja suomalaisille<br />
metsänomistajille sopimuksella tuskin<br />
olisi suoranaisia vaikutuksia. Metsien<br />
tarjoamien mahdollisuuksien korostuminen<br />
voisi kyllä vaikuttaa positiivisesti<br />
metsien käytön hyväksyttävyyteen,<br />
Näräkkä pohtii.<br />
Anne Rauhamäki<br />
viestinnän suunnittelija<br />
MTK<br />
13<br />
Kuva: Esa Rantanen
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Uudistuva metsälainsäädäntö<br />
muuttaa puukauppakäytäntöjä<br />
ja vähentää paperisotaa<br />
Metsälainsäädäntö on kuluvan vuoden aikana reippaassa remontissa. Metsänomistajan kannalta ainakin metsälaki,<br />
metsätuholaki ja puutavaranmittauslaki ovat onneksi matkalla parempaan suuntaan.<br />
Uusi metsälaki ottaa<br />
metsänomistajan tarpeet<br />
paremmin huomioon<br />
Metsänomistajan on edelleen huolehdittava<br />
metsän uudistamisesta, eikä<br />
monimuotoisuudelle tärkeitä kohteita<br />
saa tuhota. Muutoin uudistuva metsälaki<br />
mukautuukin lähes kaikkiin metsänomistajien<br />
vaihteleviin tarpeisiin,<br />
kertoo lakityöryhmässä MTK:n edustajana<br />
toiminut metsäasiantuntija Lea<br />
Jylhä. Uusi metsälaki tullee voimaan<br />
vuoden 2014 alusta.<br />
Uudistamiskypsyysrajat poistuvat,<br />
ja jatkuva kasvatus sallitaan<br />
Uudistamiskypsyysrajoja ei enää uudessa<br />
metsälaissa ole, joten metsänomistaja<br />
saa itse päättää, milloin on päätehakkuun<br />
aika. Myös eri-ikäisrakenteinen<br />
metsänkasvatus eli jatkuva kasvatus sallitaan<br />
perinteisen metsänkasvatuksen<br />
rinnalla. Kasvatushakkuiden toteuttamistapa<br />
ilmoitetaan metsänkäyttöilmoituksessa,<br />
jolloin metsänomistaja<br />
joutuu tekemään päätöksen, tekeekö<br />
normaalin harvennuksen vai jatkuvaan<br />
kasvatukseen tähtäävän hakkuun.<br />
Metsänomistajan arkea helpottaa<br />
byrokratian väheneminen. Metsänkäyttöilmoituksen<br />
määräaika lyhenee<br />
14 päivästä 7 päivään, eikä erillistä taimikon<br />
perustamisilmoitusta enää tarvitse<br />
tehdä.<br />
Kannustinta taimikonhoitoon<br />
Taimikon vakiintumisraja lasketaan<br />
1,3 metristä 0,5 metriin. – Tämä mahdollistaa<br />
Kemera-tuen saamisen pienempiin<br />
taimikoihin ja kannustaa<br />
siten tekemään taimikonhoidon ajoissa,<br />
muistuttaa Jylhä. Eri puulajeja voi<br />
käyttää vapaammin, sillä asetuksesta<br />
poistetaan säädös, jolla sidotaan uu-<br />
14<br />
Uusi mittauslaki turvaa<br />
paremmin puun myyjää,<br />
mutta mittauksessa on yhä<br />
kehitettävää sillä lisäkustannuksia<br />
mittaukseen<br />
liittyen ei haluta.<br />
distamisessa käytetyt puulajit tiettyihin<br />
kasvupaikkoihin.<br />
Helpotusta ympäristönhoitoon<br />
Ympäristönäkökohtien huomioonottamistakin<br />
helpotetaan: Elinympäristöjen<br />
määritelmiä on täsmennetty, ja samoin<br />
säädetään uusi pykälä, jossa määritellään<br />
tarkemmin, minkälaiset toimenpiteet<br />
ovat mahdollisia missäkin elinympäristöissä.<br />
Tämä myös parantaa<br />
metsänomistajan oikeusturvaa.<br />
Vapautta ja vastuuta<br />
- Uusi metsälaki mahdollistaa entistä paremmin<br />
metsänomistajan omien tavoitteiden<br />
mukaisen metsätalouden harjoittamisen<br />
ja antaa mahdollisuuksia<br />
lisätä metsätalouden kannattavuutta.<br />
Toisaalta myös ympäristö- tai vaikkapa<br />
riistanhoitotavoitteinen metsänkasvatus<br />
on mahdollista, Jylhä summaa.<br />
Toisaalta uusi laki on suuri haaste metsäalan<br />
ammattilaisille ja metsäorganisaatioille:<br />
tarvitaan entistä enemmän<br />
työkaluja ja monipuolista neuvontaa<br />
metsänomistajan päätöksenteon tueksi.<br />
Nyt on tehty vasta puolet työstä, toinen<br />
puoli eli metsänhoitosuositusten<br />
päivitys ja päätöksentekotyökalujen kehittäminen<br />
on vielä edessä, toteaa Jylhä.<br />
Uudistuva puutavaranmittauslaki<br />
antaa metsänomistajalle<br />
paremman turvan<br />
Puutavaranmittauslain kokonaisuudistuksen<br />
työryhmätyö valmistuu syksyllä<br />
2012. Lailla on suuri merkitys kaikille<br />
puukaupan osapuolille. Parhaina<br />
vuosina lain pelisääntöjen puitteissa<br />
pyörii arviolta 5 miljardia euroa, joten<br />
intressi mitata puut oikein on suuri.<br />
Mistä puutavaranmittauslaissa<br />
säädetään puun myyjän<br />
näkökulmasta?<br />
Puutavaranmittauslailla säädetään jalostamattoman<br />
puutavaran mittauksessa<br />
käytettävien menetelmien,<br />
laitteiden ja mittaustulosten luotettavuudesta.
Puun myyjän kannalta puutavaranmittauslaissa<br />
korostuu heikomman<br />
osapuolen suojan tarve. Koska mittaamisen<br />
yleensä suorittaa joku muu<br />
kuin puun myyjä, ja myyjän mahdollisuudet<br />
varmistua mittauksen asianmukaisuudesta<br />
ovat rajalliset, on<br />
pelisäännöt tarpeen turvata lailla. Tärkeimpiä<br />
pelisääntöjä ovat selkeästi<br />
kuvatut toimijoiden velvollisuudet ja<br />
vastuut, määritellyt mittauksen tarkkuusvaatimukset<br />
sekä vaatimukset<br />
mittauksen oikealle toteuttamiselle ja<br />
dokumentoinnille.<br />
Mikä muuttuu nykyiseen lakiin<br />
verrattuna?<br />
- Suurin yksittäinen muutos on energiapuutavaralajien<br />
sisällyttäminen lakiin.<br />
Aikaisemmin energiapuuta on mitattu<br />
vapaaehtoiseen sopimukseen perustuen.<br />
Energiapuutavaralajien kasvattaessa<br />
taloudellista merkitystään ne on<br />
tarpeen sisällyttää myös puutavaranmittauslakiin,<br />
kertoo MTK:n metsäasiantuntija<br />
Anssi Kainulainen.<br />
Puutavaranmittauslaki käy kokonaisuudessaan<br />
läpi perusteellisen kasvojen<br />
kohotuksen. – Lakia ajanmukaistetaan,<br />
sen rakennetta selkiytetään,<br />
ja mittaustarkkuusvaatimukset asetetaan<br />
mittausmenetelmien mukaisesti,<br />
täsmentää Kainulainen. - Jatkossa<br />
puun myyjä voi esimerkiksi lukea suoraan<br />
puutavaranmittausasetuksesta,<br />
millaiseen suurimpaan sallittuun poikkeamaan<br />
milläkin mittausmenetelmällä<br />
on mahdollista tai hyväksyttävää<br />
päästä.<br />
Miten metsänomistajan kannattaa<br />
toimia puukauppaa tehdessä?<br />
Oikeusturvansa varmistamiseksi metsänomistajan<br />
tulee huolehtia, että kauppakirjaan<br />
kirjataan, mitä aiotaan mitata,<br />
mittausmenetelmä, mittaaja, mittauskustannusten<br />
maksaja ja mittayksikkö.<br />
Puun myyjä voi vaikuttaa siihen,<br />
missä mittayksikössä puut mitataan.<br />
- Tuttu ja myös jatkossa kaikille puutavaralajeille<br />
sopiva mittayksikkö on<br />
kiintokuutiometri. Energiapuun ostajia<br />
houkuttelee varmasti tulevaisuudessakin<br />
puiden osto poltosta saatavan<br />
energiasisällön perusteella.<br />
Puunmyyjälle tämä kuitenkin tarkoittaa<br />
tavallisesti vuodesta kahteen vuoteen<br />
odotusta puunmyyntituloihin.<br />
Myös oikeusturvan kannalta tämä on<br />
heikompi vaihtoehto. Riskiä karttavalle<br />
metsänomistajalle kiintokuutio on<br />
Tuholaki suojaa metsiä paremmin, mutta se dellyttää<br />
metsänomistajilta ja kaikilta sidosryhmiltä nopeaa<br />
yhteistoimintaa. Esimerkiksi myrskytuhopuut on<br />
saatava pois ennen kuin hyönteistuhot ehtivät toteutua.<br />
Tämän vuoden kokemusten mukaan alkuvuoden<br />
aikana, ennen kesää, tapahtuvan suuren myrskytuhon<br />
puita ei saada millään korjatuksi vaaditussa tahdissa.<br />
turvallisempi, Kainulainen muotoilee.<br />
Metsänomistaja voi vaikuttaa myös<br />
mittausmenetelmän valintaan. Hakkuukonemittauksen<br />
odotetaan säilyttävän<br />
asemansa. Hakkuukonemitalla<br />
mitataan suomalaisissa yksityismetsien<br />
hakkuissa tilastojen mukaan vajaat<br />
90 % hakattavista puista.<br />
Metsätuholailla pyritään estämään<br />
hyönteis- ja muut metsätuhot<br />
myös tulevaisuudessa<br />
Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen<br />
torjunnasta on turvannut metsiemme<br />
suhteellisen hyvän terveydentilan<br />
hyönteistuhoja ja sienitauteja vastaan.<br />
Luonnonolosuhteet ja metsäpolitiikka<br />
ovat kuitenkin muuttuneet, joten lakikin<br />
vaatii uudistamista. - Uuden lain<br />
nimi on Metsätuholaki, mutta sen ydin<br />
säilyy ennallaan. Lain tarkoitus on turvata<br />
metsiemme hyvä terveydentila<br />
jatkossakin, kertoo metsäasiantuntija<br />
Anssi Kainulainen.<br />
Viimeisten 15 vuoden aikana kesät<br />
ovat lämmenneet ja energiapuun korjuu<br />
lisääntynyt. Käytännössä molem-<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
mat tekijät vaikuttavat samaan suuntaan:<br />
Metsissämme on aikaisempaa<br />
enemmän hyönteisille ja sienitaudeille<br />
sopivaa lisääntymismateriaalia, ja lämpimät<br />
kesät helpottavat lisääntymistä.<br />
Esimerkiksi kuusen kirjanpainajat ovat<br />
voineet Etelä-Suomessa saada jo kaksi<br />
sukupolvea.<br />
- Metsätuholaki määrittelee toimijoiden<br />
vastuut ja velvollisuudet sekä<br />
vahingonkorvauskäytännöt metsätuhojen<br />
torjunnassa. Käytännössä metsänomistajaa<br />
velvoitetaan poistamaan<br />
metsistään myrskyn tai muun tuhonaiheuttajan<br />
vahingoittamat havupuut<br />
määräaikojen puitteissa. Hakatun puun<br />
omistaja velvoitetaan kuljettamaan havupuutavara<br />
pois metsistä määräaikojen<br />
puitteissa tai muuten torjumaan tuhoja<br />
esimerkiksi peittämällä puukasa<br />
tai poistamalla puusta kuori.<br />
Lea Jylhä, metsäasiantuntija, MTK<br />
Anssi Kainulainen, asiantuntija, MTK<br />
Anne Rauhamäki, viestinnän<br />
suunnittelija, MTK<br />
Uudistamiskypsyysikärajan poistuminen tuo vapautta ja vastuuta omaan metsänomistamiseen.<br />
Kaikkien toimenpiteiden seuraukset on ymmärrettävä ja hyväksyttävä –<br />
myös niihin liittyvät riskit.<br />
15
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Uusiutuva mhy-laki avaa uusia<br />
mahdollisuuksia<br />
Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen on alkamassa, ja uusi yhdistyslaki tullee voimaan tämän hallituskauden<br />
aikana. Suurin muutos tulee olemaan lakisääteisen metsänhoitomaksun poistuminen ja metsänhoitoyhdistyksen<br />
jäsenyyden muuttuminen aidosti vapaehtoiseksi. Samoin metsänomistaja voinee jatkossa päättää, mihin<br />
metsänhoitoyhdistykseen hän haluaa kuulua, eli käytännössä lakiuudistus tuo enemmän päätösvaltaa ja -vapautta<br />
metsänomistajille sekä vähentää lakiin perustuvaa säätelyä.<br />
Muutos voidaan yhdistyksissä kokea<br />
uhkana, mutta se on ennen kaikkea<br />
suuri mahdollisuus. Uudistuksen myötä<br />
metsänomistajien päätösvalta omissa<br />
yhdistyksissään kasvaa, sillä myös<br />
metsänhoitoyhdistysten toiminnan<br />
rajoitteet poistuvat metsänomistajille<br />
tarjottavien palvelujen osalta. Se, mitä<br />
yhdistyksissä tulevaisuudessa tehdään<br />
ja minkälaisia palveluja metsänomistajille<br />
tarjotaan, on puhtaasti metsäomistajien<br />
itsensä päätettävissä oleva<br />
asia. Yhdistyksen luottamushenkilönä<br />
toimiminen tulee siis olemaan entistä<br />
mielenkiintoisempaa ja antoisampaa.<br />
Kun pohja on vahva, on helppo<br />
ponnistaa<br />
Tällä hetkellä lähes kaikki metsänomistajat<br />
ovat järjestäytyneet yhdistyksiin,<br />
ja yhdistysten tarjoamiin palveluihin<br />
ollaan erittäin tyytyväisiä. Metsänhoitoyhdistyksillä<br />
on myös miehitys liki jokaisessa<br />
Suomen kunnassa ja kylässä.<br />
Lähtökohdat ovat mihin tahansa metsäalan<br />
organisaatioon verrattuna aivan<br />
omaa luokkaansa. Niitä ei kannata hukata<br />
lakiuudistuksen jälkeistä toimintaa<br />
suunniteltaessa vaan rakentaa niiden<br />
pohjalta entistä parempi yhdistys.<br />
Siihen on kaikki edellytykset.<br />
Edunvalvonnan tarve pysyy<br />
On aivan varmaa, että metsäomistajien<br />
edunvalvonnan tarve tulee vain<br />
kasvamaan, eikä metsänhoitoyhdistysten<br />
merkitys katoa mihinkään. Mikään<br />
muu organisaatio ei tuota palveluita<br />
ja paikallista edunvalvontaa puhtaasti<br />
metsäomistajien lähtökohdista. Esimerkiksi<br />
puukaupallinen edunvalvonta<br />
erottaa meidät kaikista muista toimijoista.<br />
Lisäksi metsänomistajien edun-<br />
16<br />
valvontaketju, yhdistyksistä MTK:hon,<br />
huolehtii metsänomistajien edunvalvonnasta<br />
maakuntien lisäksi myös Helsingissä<br />
ja Brysselissä. Metsänomistajien<br />
näkökulma ei edelleenkään tule<br />
automaattisesti otetuksi huomioon<br />
päätöksenteossa, jos siitä kukaan ei ole<br />
muistuttamassa.<br />
Valtuustovaalit olivat metsänomistajille<br />
erittäin tärkeä vaikuttamisen paikka.<br />
Nyt uusilta valtuutetuilta tarvitaan<br />
aktiivista ja osaavaa otetta luotsaamaan<br />
metsänhoitoyhdistyksiä uuteen<br />
aikaan. Tulevaisuus on juuri niin hyvä,<br />
kuin miksi me kaikki metsänomistajien<br />
edunvalvontaorganisaatiossa sen<br />
teemme.<br />
Juha Hakkarainen<br />
Metsäjohtaja<br />
MTK
Myrskytuhopuita<br />
tuhansissa varastoissa<br />
Yhden kuorman keräämiseen ja kuljettamiseen<br />
sahalle kuluu keskimäärin reilut<br />
kolme tuntia, vaikka matka pinoilta<br />
sahalle olisi vain pari-kolmekymmentä<br />
kilometriä, jos reilu 40 kuution kuorma<br />
kerätään 3-4:stä eri paikasta. Lisäksi<br />
ruuhka-aikaan sahalla odottamisaika<br />
voi venyä useiksi tunneiksi.<br />
”Kaukokuljetusta nopeuttaa, jos eri<br />
isäntien pinoja sijoitetaan samalle varastolle”,<br />
muistuttaa Veljet Kuusiston<br />
sahalle Laitilaan puita kuljettava Arimo<br />
Leino Rauman Puunkuljetus Oy:stä.<br />
Usein olisi paras tehdä puupinot siten,<br />
että ne on mahdollista ottaa tieltä<br />
Arimo Leino rajaa värillä tehdasmittaukseen menevät eri myyjien tukit.<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Länsi-Suomessa vuosi 2012 muistetaan metsäalalla myrskypuiden korjuusta ja kuljetuksesta, joita on riittänyt<br />
syksyyn asti. Puutavaravarastoja kaukokuljetusta varten on tehty Länsi-Suomessakin tuhansia.<br />
kyytiin mieluummin kuin ahtaasta varastohaarasta.<br />
Puutavara-auton lastaus<br />
yhdestä paikasta kestää nykyään vartista<br />
puoleen tuntiin.<br />
Puutavaravaraston sijoittamisessa<br />
on muistettava seuraavat perusasiat:<br />
- pinot eivät saa haitata liikennettä<br />
tai tien kunnossapitoa<br />
- pinoja ei saa tehdä sähkö- tai puhelinlinjojen<br />
läheisyyteen eikä kasvavien<br />
puiden väliin.<br />
Muovinostureita ei ole eikä tule!<br />
Sähkölinjoja riittää teiden varsilla,<br />
mutta niiden alle pinoja ei saa tehdä.<br />
”Nosturin teräsrakenteet johtavat sähköä,<br />
eikä muovisia nostureita ole eikä<br />
tule”, vitsailee Arimo Leino, vaikka asian<br />
vakavuuden tiedostaakin.<br />
Varastointi yksityistien varteen<br />
Puutavara varastoidaan usein yksityistien<br />
varteen. Useimmiten varastointi<br />
tapahtuu metsätien varteen<br />
maanomistajan omalle maalle. Luvan<br />
kanssa voi puuta varastoida myös<br />
naapurin puolelle. Jos metsätila ei rajoitu<br />
yksityistien varteen, mutta tilanomistaja<br />
on tieosakas, voidaan puiden<br />
varastopaikka sopia naapureiden<br />
17
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
kesken. Tarvittaessa varastopaikka<br />
voidaan määrätä maanmittauslaitoksen<br />
tietoimituksessa, jolloin voidaan<br />
sopia myös korvauksista.<br />
Ennen puutavaran varastointia yksityistien<br />
varteen on varmistettava oikeus<br />
tien ja varastopaikan käyttöön.<br />
Yleensä yksityistietä käytetään vain<br />
tieosakkaiden puutavaran kuljetuksiin<br />
ja varastointiin. Muihin kuljetuksiin<br />
ja varastointiin on saatava lupa<br />
tien osakkailta. Myös osakkaiden tienkäyttö<br />
on voitu kieltää esimerkiksi kelirikon<br />
ajaksi. Jos tiellä on tiekunta,<br />
luvan antaa sen toimitsijamies tai hoitokunta.<br />
Varastointi yleisen tien viereen<br />
Puutavaran varastoiminen tieltä kuormaamista<br />
varten on kiellettyä valta- ja<br />
kantateiden viereen tai vierialueelle.<br />
Muilla vähäliikenteisillä alempiluokkaisilla<br />
teillä lyhytaikainen varastointi<br />
18<br />
on sallittua tielaitoksen luvalla seuraavin<br />
ehdoin:<br />
- puut varastoidaan tiealueen ulkopuolelle<br />
- varasto sijoitetaan, jos mahdollista,<br />
tien levitysten kohdalle siten, että<br />
kuormattava ajoneuvo voidaan pysäköidä<br />
varsinaisen ajoradan ulkopuolelle<br />
- tieltä kuormattaessa varasto sijoitetaan<br />
paikkaan, jossa ajoneuvon pysäköinti<br />
kuormauksen ajaksi on sallittua,<br />
ja näkemäolosuhteet tiellä ovat riittävän<br />
hyvät<br />
- varastoa ei sijoiteta linja-autopysäkin<br />
kohdalle<br />
- varastoa ei sijoiteta työturvallisuussyistä<br />
sähkö- tai telejohtojen alle<br />
- varastoija on vastuussa liikenneturvallisuutta<br />
vaarantavista toimista<br />
Ennen varastoinnin aloittamista on<br />
aina varmistettava ELY-keskuksen paikallisen<br />
edustajan kanssa varastoin-<br />
Kaikkien teiden varteen puuta varastoitaessa huomioitava:<br />
Ostamme<br />
ENERGIAPUUTA<br />
– harvennusleimikot, hakkuutähteet<br />
Metsä ja Energia HEMMILÄ OY<br />
Halikko p. 050 360 1845<br />
www.metsajaenergia@gmail.com<br />
tipaikan sopivuus puutavaran kuormaamiseen<br />
tieltä.<br />
Varastointi pysäköimis- ja<br />
levähdysalueille<br />
Puutavaran kuormaus ja varastointi<br />
eivät pääsääntöisesti ole sallittuja valta-<br />
ja kantateiden pysäköimis- ja levähdysalueilla.<br />
Alemman tieverkon<br />
pysäköimis- ja levähdysalueiden käyttö<br />
tilapäisinä kuormausalueina voi tulla<br />
kysymykseen silloin, kun aivan alueen<br />
läheltä korjattua puutavaraa ei voi<br />
varastoida varsinaiselle kuormausalueelle.<br />
Arto Leino<br />
tie- ja ojavastaava<br />
Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä<br />
- Pinot on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa liikenteelle eivätkä vaikeuta tien kunnossapitoa.<br />
- Tien ja varaston kantavuus on oltava riittävä suunniteltuna kuljetusajankohtana.<br />
- Autolle on kääntöpaikka lähellä.<br />
- Auton on päästävä kuormaamista varten riittävän lähelle pinoa eli etäisyys pinon keskilinjasta ajoneuvon<br />
kylkeen saa olla enintään 5 metriä.<br />
- Pinoja ei saa sijoittaa kasvavien puiden väliin, kivien, kantojen tai muiden esteiden lähelle eikä sähkö- tai<br />
puhelinjohtojen läheisyyteen.<br />
- Varastoalueella on varattu riittävästi tilaa kaikkien puutavaralajien pitämiseksi erillään.<br />
- Samasta puutavaralajista tehdään mahdollisimman suuret pinot.<br />
- Pino on pyrittävä sijoittamaan siten, että kuormatraktorin kuorma voidaan purkaa tulematta tielle.<br />
- Pinossa ei saa olla muovia, kiviä tai muita vieraita esineitä.<br />
- Pinoissa pitää olla tunnistetiedot eli pinolaput.<br />
- Puut varastoidaan tiealueen ulkopuolelle.<br />
- Tieltä kuormattaessa varasto sijoitetaan paikkaan, jossa ajoneuvon pysäköinti kuormauksen ajaksi on sallittua,<br />
ja näkemäolosuhteet tiellä ovat riittävän hyvät.<br />
- Varastoa ei sijoiteta työturvallisuussyistä sähkö- tai telejohtojen alle.<br />
- Varastoija on vastuussa liikenneturvallisuutta vaarantavista toimista.
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Kuormankiristysliinojen heitto<br />
kuorman yli on tekniikkalaji.<br />
Voimaa ei tarvita.<br />
Nuppikuorma täynnä mäntytukkia<br />
Eurassa Hinnerjoen Isosuontiellä.<br />
19
Kuvat: Markus Nissinen<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Tuulivoimatonttien<br />
vuokraaminen kiihtyy<br />
maakuntakaavoituksen<br />
edetessä<br />
Kaikissa Suomen maakunnissa on käynnissä tuulivoimalle parhaiten soveltuvia alueita koskeva maakuntakaavoitus.<br />
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen toimialueella parhaat tuulivoimapuistot ovat kaikkien maakuntien<br />
kaavakartoilla. Vain Keski-Pohjanmaan kaava on vahvistettu jo vuonna 2007. Kaava-aineistoihin kannattaa tutustua<br />
maakuntaliittojen nettisivuilla.<br />
Tuulivoimatuotantoon kaavoitetut alueet<br />
ovat saaneet tuulivoimaa tuottavat<br />
tahot liikkeelle. Maanomistajille tarjottujen<br />
vuokrasopimusten laatu on kohentunut<br />
huomattavasti viimeisten<br />
parin vuoden aikana. Parhaista tuulivoimatonteista<br />
käydään kuitenkin kovaa<br />
kilpailua. Osa tuulivoiman tuottajista<br />
pyrkii saamaan maanomistajien<br />
nimen vuokrasopimukseen hyvin no-<br />
20<br />
peasti, osa jopa painostamalla. Allekirjoittamiseen<br />
ei koskaan ole kiirettä.<br />
Vuokrasopimuksen ehdoista ja vuokran<br />
määrästä voi neuvotella, kun ei sido<br />
käsiään allekirjoittamalla sopimusluonnoksen<br />
heti ensi näkemältä.<br />
Vuokrasopimusten tulkintaan ja koko<br />
tuulivoimatontin vuokraprosessiin<br />
kannattaa aina pyytää apua esimerkiksi<br />
omasta metsänhoitoyhdistykses-<br />
tä. Vuokrasopimuksia kannattaa myös<br />
kilpailuttaa tuulivoiman tuottajien kesken.<br />
Tässä voi olla apuna esimerkiksi<br />
metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilö<br />
maanomistajien valtuuttamana.<br />
Hinnat jatkavat nousuaan<br />
Vuokrien taso on kehittynyt reippaasti<br />
viimeisen vuoden aikana. Myös naapurit<br />
pääsevät käytännössä aina vuokraso-
pimuksiin mukaan. Oheisessa taulukossa<br />
on kuvattu viimeisen vuoden aikana<br />
toteutuneita korkeimpia vuokrahintoja.<br />
Taulukon hinnoilla ei aseteta mitään<br />
hintatasoa. Ne ovat vain toteutuneita<br />
historiatietoja tuulisimmilta alueilta<br />
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen<br />
toimialueelta.<br />
Huomio sähkölinjoihin<br />
Tuulivoimapuistoja toteutettaessa myös<br />
sähkölinjojen, huoltoteiden ja muuntamokenttien<br />
alle jää hehtaareittain maata.<br />
Näiden alueiden vuokrahinnat ovat<br />
jääneet selvästi jälkeen voimalavuokriin<br />
nähden. Keskimääräinen hintataso<br />
on ollut 1000 – 2000 €/ha kertakorvauksena.<br />
Maanomistajat voivat joutua<br />
eriarvoiseen tilanteeseen, jos toinen saa<br />
hyvää vuokraa itse voimaloista, ja toiselle<br />
jäävät vain sähköjohdot. Linjojen<br />
alle jäävästä maasta kannattaa siksi vaatia<br />
selvästi nykyistä korkeampia vuokria,<br />
mieluiten tuottoon sidottuina.<br />
Markus Nissinen<br />
ympäristöpäällikkö<br />
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi<br />
Saksa on tuulivoimatuotannon johtavia<br />
maita Euroopassa. Alue on säilynyt<br />
maa- ja metsätalouden tuotannossa<br />
tuulivoimapuiston sisälläkin.<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Historiatietoa tarjotuista tuulivoimatonttien vuokrahinnoista 2012<br />
- kiinteä vuokra >10 000 €/voimala/vuosi<br />
- bruttotuottoon sidottu vuokra (suositeltavin malli) >3,0 %<br />
voimalan tuotosta vuodessa<br />
- tuulivoimalan valmisteluajalta (yleiskaavoitus, rakentaminen)<br />
vuokraa 3000 €/rakennettu MW/vuosi<br />
- useita erilaisia malleja vuokrien jakamisessa maanomistajien kesken<br />
- ko. hinnoissa on ollut neuvotteluvaraa<br />
21
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Yhden naisen yritys<br />
Yksilöurheilija on vähän niin kuin yhden hengen firma, jossa yksi ja sama henkilö hoitaa hommat toimitusjohtajasta<br />
markkinoinnin kautta sihteeriin. Yhden naisen yrityksen on huolehdittava koko paketista, eikä nyt puhuta<br />
pelkästään lihashuollosta ja treenaamisesta eli työntekijän hyvinvoinnista ja menestyksen takaamisesta.<br />
Erityisesti näin syksyisin on hoidettava tilintarkastusta eli järkättävä kuitit riviin ja tietysti myös huolehdittava<br />
seuraavien kausien budjetista ja rahoituksesta. Joitakin asioita voi toki ulkoistaakin, mutta omalla kohdallani<br />
olen todennut, että aika usein välikäsistä on näin pienen firman pyörittämisessä vain haittaa. Yleensä asioista<br />
kuin asioista selviää, kun on selkä suorassa ja osaa keskustella asioista selkokielellä ja avoimesti.<br />
Akkujen latausta<br />
Syksyllä voin toisaalta ottaa iisimmin<br />
treenaamisen suhteen. Jos joku<br />
kerta meneekin bisneksiä hoidellessa<br />
koko päivä, voin ihan hyvin jättää<br />
toisen lenkin väliin, eikä se vielä vahingoita<br />
urakehitystä pitkällä tähtäimellä.<br />
Syksyllä on myös tärkeää tehdä<br />
toimintasuunnitelmat seuraavaa kautta<br />
varten, mietittävä treenireissut, harjoittelun<br />
painopisteet ja erityisesti se,<br />
miten seuraavalla kaudella voisi taas<br />
olla huikeasti parempi.<br />
Ensi vuonna mielessäni siintävät tietysti<br />
kotikisat Vuokatissa. Motivaatio<br />
on helppo löytää, paikat ovat hyvässä<br />
kunnossa, eikä muutenkaan pitäisi<br />
22<br />
olla suuria ongelmia tulevien haasteiden<br />
suhteen. Oikeastaan suurin riskitekijä<br />
ensi kautta ajatellen on se, että<br />
on liian innoissaan, liian tosissaan ja<br />
puristaa kompassia rystyset valkoisina<br />
niin, että kisoissa on jo pohjoinen ja<br />
etelä sekaisin. Kotikisoista ei saa tulla<br />
liian suuri juttu, vaikka ne väistämättä<br />
sitä ovatkin jokaiselle urheilijalle.<br />
Nyt siis vietän vielä siinä mielessä<br />
vapaita aikoja, että treenailen omaksi<br />
ilokseni kerran tai kaksi päivässä.<br />
En välttämättä tee mitään liian kovia<br />
rääkkejä ellei kroppa ja kuuppa sitä<br />
halaja. Metsässä vietän jonkin verran<br />
aikaa kartan kanssa, koska talvella<br />
kuitenkin tulee paussia lumen takia,<br />
jos hetkenkin viettää aikaa kotona. Ja<br />
Suunnista lähimpään<br />
metsänhoitoyhdistykseen,<br />
kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme<br />
puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä<br />
mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän<br />
käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä.<br />
metsänhoitoyhdistys<br />
KAINUU<br />
Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV • Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani<br />
www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi<br />
miksipä ei viettäisi, kun on vielä yksi<br />
vanhentunut kurssi yliopistollakin<br />
suoritettavana näin syksyn ratoksi.<br />
Talviharjoittelua<br />
Ehkä talven suurin tavoite on kuitenkin<br />
pysyä mahdollisimman terveenä ja<br />
ilman vammoja. Vaikka olenkin yleensä<br />
patalaiska hoitamaan itse lihashuoltoa<br />
tai harrastamaan pilatestyyppistä,<br />
siis ei yhtään hengästyttävää liikuntaa,<br />
ajattelin vihdoin lisätä senkin puolen<br />
arsenaaliini. Aina ei vain saa hierontaaikaa<br />
silloin, kun haluaa. Kun ikämittarikin<br />
värähtää kohta kolmelle kympille,<br />
on muutenkin katsottava tarkemmin,<br />
mitä tekee, milloin ja kuinka paljon.<br />
Muutamia vuosia sitten saatoin touhu-<br />
Minna Kauppi
Talvella olin täysin pois pelistä ja oli tosi<br />
kovat paineet lähteä kilpailemaan kesällä.<br />
Olen iloinen, että pystyin hallitsemaan<br />
paineet, kommentoi Minna Kauppi.<br />
Keskimatkan maailmanmestaruus heinäkuussa<br />
2012 oli Kaupille jo hänen uransa<br />
yhdeksäs MM-kulta. Tämän lisäksi hän on<br />
voittanut neljä MM-hopeaa ja kolme<br />
MM-pronssia. Keskimatkan mestaruuden<br />
hän on voittanut myös 2008 ja 2010.<br />
ta sitä sun tätä, eikä se haitannut menoa<br />
juuri ollenkaan, mutta nyt täytyy<br />
olla hiukan ammattimaisempi.<br />
Talven varalle on jo suunnitelmissa<br />
erinäisiä pakomatkoja etelään. Maailman<br />
cup -kausi alkaa Uudessa Seelannissa<br />
tammikuussa, ja se on ainakin<br />
ehdoton juttu. Maajoukkueella on leirikeskus<br />
kevättalvella Espanjassa parin<br />
kuukauden ajan, joten sielläkin voi<br />
pöllyyttää metsämaita ja hiekkateitä.<br />
Omia reissujakin on tietysti aina tehtävä,<br />
jotta talven pakkaset eivät jäädytä<br />
paikkoja ihan jumiin ja hajalle.<br />
Kohti vuokatin MM-kisoja<br />
Vaikka kainuulaisia tyyppimaastoja<br />
ei välttämättä ulkomailta löydykään,<br />
on suunnistustehtävä suunnilleen samanlainen<br />
joka maassa. Taktiikka on<br />
vaan erilainen maastosta riippuen,<br />
mutta sitähän se tulee myös olemaan<br />
ensi vuonna Vuokatissa. Pitkällä matkalla<br />
on luvassa mäntykangasta, kiitorataa,<br />
ja keskimatkalla puolestaan<br />
vaaramaisemaa isoine mäkineen ja<br />
pehmeine pohjineen. Sprintti vedellään<br />
Sotkamon keskustassa. Siinä pitää<br />
sopeuttaa kroppaa ja nuppia erilaisiin<br />
haasteisiin joka kerta, joten<br />
sinänsä ajatusten avartaminen ulkomailla<br />
tekee hyvää. Tosin parastahan<br />
on se, että maisemat ovat uudet, olosuhteet<br />
lämpimät ja treenit kehittäviä.<br />
Sitten voi vain kuunnella, kuinka kunto<br />
kohisee korvissa!<br />
Liikunnallista syksyä!<br />
Minna Kauppi<br />
yksityisyrittäjä<br />
28.9.2012<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
23
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Metsän omistamisen ihanuus<br />
ja kurjuus<br />
Metsänomistaja kohtaa metsänomistukseen liittyviä monenlaisia haasteita eri elämäntilanteissa. Olosuhteet<br />
voivat muuttua hyvinkin nopeasti, samoin tarpeet ja ajatukset oman metsän omistuksesta. Mitä tehdä, kun oma<br />
aika ei riitä tai itse ei enää jaksa hoitaa metsää? Mikä on minun metsäni tulevaisuus?<br />
Erään metsätilan tarina<br />
”Metsä oli ollut hyvässä hoidossa ja<br />
tuottanut puuta sekä mielen virkistystä<br />
vuosikymmeniä. Se oli nähnyt<br />
emännän ja isännän monen monituista<br />
kertaa puuhastelevan yksissä tuumin<br />
milloin mitäkin suorittaen, väliin<br />
oli tehty rivakampikin harvennus.<br />
Viime aikoina tosin ovat käynnit<br />
harventuneet ja metsä on saanut olla<br />
omissa oloissaan. On siellä toki joskus<br />
joku käynyt, mutta ei siellä mitään ole<br />
pitkään aikaan tehty. Enemmän siellä<br />
ovat muut metsän eläjät vierailleet.<br />
Peltoja vielä viljellään ja ne ovat jokseenkin<br />
kunnossa, mutta metsän ovat<br />
kaikki unohtaneet. Niin elämä jatkuu,<br />
kunnes…”<br />
Mitä tehdä ja milloin?<br />
Jokainen meistä vanhenee joskus. Siihen<br />
emme voi vaikuttaa. Sen sijaan<br />
voimme vaikuttaa siihen, mitä jälkeemme<br />
jää. Metsänomistajana voit itse vaikuttaa<br />
siihen, miten metsätilasi tarina<br />
jatkuu.<br />
Kun metsätilasta on päätetty luopua,<br />
vaihtoehtoja on useita, ja niitä pitää<br />
punnita tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti<br />
kaikesta omaisuuden luovutuksesta<br />
menee veroa. Pääomatulovero<br />
on tämän vuoden alusta alkaen ollut<br />
30 % ja viidenkymmenentuhannen euron<br />
ylittävältä osalta 32 %. Metsätilan<br />
luovutuksesta saatu voitto rinnastetaan<br />
pääomatuloon ja on muutamaa<br />
poikkeusta lukuun ottamatta veronalaista<br />
tuloa. Hallituksen esityksen perusteella<br />
pääomatuloveroon ei olisi<br />
tulossa korotusta ensi vuonna. Myös<br />
metsävähennyksen vaikutus verotukseen<br />
on hyvä muistaa. Verotus on niin<br />
24<br />
monimutkainen kokonaisuus, että asiantuntijan<br />
apu kannattaa.<br />
Verosuunnittelu on yksi osa päätöksentekoa,<br />
mutta tärkeää on muistaa,<br />
että kokonaisuus ratkaisee. Oleellisinta<br />
on kuitenkin aloittaa suunnittelu ajoissa,<br />
tapahtui sitten sukupolvenvaihdos<br />
tai muu hallittu luovutus. Kuolinpesä ei<br />
ole tavoiteltava omistusmuoto tilan tulevaisuuden<br />
kannalta.<br />
Sukulaisille iloa metsästä, lahja vai<br />
kauppa?<br />
Aloita metsätilasi tulevaisuuden suunnittelu<br />
pohtimalla ensin omia ja mahdollisten<br />
perillistesi tarpeita. Luonteva<br />
ratkaisu on tehdä sukupolvenvaihdos<br />
eli luovuttaa tila lähisukulaiselle, kun<br />
halukkaita löytyy. Luovutusvoiton verovapaus<br />
toteutuu, jos tila on ollut yli<br />
10 vuotta verovelvollisen omistuksessa<br />
ja saajana on lähisukulainen. Näin voidaan<br />
keventää verotusta ja raha säilyy<br />
suvussa. Ostaja maksaa toki varainsiirtoveron.<br />
Lahjanluonteinen kauppa on<br />
kyseessä silloin, kun kauppahinta on<br />
alle 75 % käyvästä arvosta. Tällöin tulee<br />
maksettavaksi lahjavero, vaikka luovutusvoitosta<br />
ei veroa sukulaiskaupassa<br />
synny.<br />
Toinen mahdollisuus on luovuttaa<br />
tila vastikkeettomasti lahjana tai perintönä.<br />
Tämä tulee kysymykseen silloin,<br />
kun halukas jatkaja on tiedossa,<br />
mutta ei haluta sitoa rahaa metsätilan<br />
ostoon. Jos halukas jatkaja löytyy<br />
lähisuvun ulkopuolelta, perintöön rinnastettava<br />
testamentti on yksi mahdollisuus.<br />
Luovutuksesta maksetaan<br />
tällöin lahja- tai perintöveroa, jotka<br />
ovat varsinkin lähisukulaisten kohdalla<br />
huomattavasti luovutusvoittoveroa<br />
kevyempiä veroja.<br />
Metsätila myytävänä<br />
Vaikka suurin osa metsätilakaupoista<br />
on sukulaiskauppoja, yksi varteenotettava<br />
vaihtoehto on tilan myyminen ulkopuoliselle.<br />
Tällainen tilanne tulee<br />
eteen silloin, kun kukaan sukulaisista<br />
ei ole innostunut metsätilan hoidosta,<br />
eikä itse enää jaksa hoitaa tilaa. Perintöä<br />
ajatellen rahan jako on helppoa,<br />
samoin verosuunnittelu. Kauppahinta<br />
vapailla markkinoilla on yleensä korkeampi<br />
verrattuna sukulaiskauppoihin.<br />
Tilan myynnin voi antaa välitysliikkeen<br />
hoitoon tai hoitaa itse. Tästä myynnistä<br />
menee luovutusvoiton osalta veroa.<br />
Metsätila on voinut pitkään olla<br />
omassa rauhassa, puusto jo iäkästä,<br />
eikä lähipiiri ole kiinnostunut tilan hoidosta.<br />
Tällainen tila voidaan myydä valtiolle<br />
ilman veroseuraamuksia luonnonsuojelualueeksi.<br />
Tilan tulee tällöin<br />
täyttää luonnonsuojelulain kriteerit.<br />
Yhteistyössä metsänomistajan<br />
apuna<br />
Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV toimii<br />
tiiviissä yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten<br />
kanssa. Pyrimme yhdessä<br />
auttamaan metsänomistajaa muun<br />
muassa sukupolvenvaihdosta ja tilan<br />
myyntiä koskevissa asioissa. Toimimme<br />
arvojemme mukaan luotettavasti<br />
ja asiantuntevasti. Näitä asioita arvostavat<br />
myös asiakkaamme.<br />
Hyviä tarinoita toivotellen,<br />
Timo Vesterinen<br />
myyntineuvottelija<br />
Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV<br />
Metsänhoitoyhdistys Lounametsä
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Metsänomistamisen lähtökohdat ovat parhaat, kun metsänomistuksesta luopuminen ja metsänomistajaksi ryhtyminen on tehty suunnitelmallisesti.<br />
Paras keino suvun metsäomistuksen turvaamiseksi on hallittu sukupolvenvaihdos asiantuntijan, kuten Mhyp oy:n lakimies-asiantuntijan<br />
Tuomo Pesälän avustuksella.<br />
25
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
© 2012 Bombardier Recreatio nal Products Inc. ( BRP)<br />
26<br />
can-am.fi<br />
brp.com<br />
OUTLANDER <br />
T3 MAX<br />
500 DPS<br />
TRAKTORIMÖNKIJÄ<br />
• 2-istuttava<br />
• G2-runko<br />
• 3-asentoinen dynaaminen ohjaustehostin (DPS)<br />
• Visco-Lok QE -nelivetojärjestelmä<br />
• jämerät, monikäyttöiset kuormatelineet, LinQ-pikakiinnitys- 9 990,mahdollisuudella<br />
1360 kg WARN -vinssi, rullaohjain ja<br />
langallinen kauko-ohjain +toim.kulut<br />
TRAKTORIMÖNKIJÄT<br />
alkaen 8 490,-<br />
+toim.kulut<br />
www.kone-viitasalo.fi<br />
KONE-VIITASALO<br />
Tuotekatu 12, Raisio. Puh. (02) 255 0355<br />
Kauppakeskus Myllyä vastapäätä. Avoinna ma 9-19, ti-pe 9-17
Lisätietoja:<br />
Paikalliset metsänhoitoyhdistykset<br />
(ks. yhteystiedot www.mhy.fi)<br />
© Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. 2012<br />
© Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. 2012<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Metsänhoitoyhdistysten uudet<br />
valtuustot valittu<br />
Metsänhoitoyhdistyksille valittiin uudet päättäjät 31.8 -21.9.2012 pidetyissä vaaleissa, joissa äänioikeuttaan<br />
käytti lähes 100 000 metsänomistajaa. Äänestysvilkkaus jäi noin 34 prosenttiin.<br />
Metsänhoitoyhdistyksille on nyt saatu<br />
valituksi hyvät valtuustot seuraavik- Metsänomistajien liitot liitot ja ja metsänhoitoyhdistykset 2012 2012<br />
si neljäksi vuodeksi. Nyt valitut valtuutetut<br />
edustavat laajasti työelämää ja<br />
omaavat monipuolista tietotaitoa eri<br />
aloilta.<br />
Valtuusto käyttää jäsenten päätösvaltaa<br />
ja on metsänhoitoyhdistyksen<br />
ylin päättävä elin. Vajaat 2 200 varsinaista<br />
valtuutettua ottavat tehtävänsä<br />
vastaan 1.1.2013. Tehtävässään he<br />
toimivat neljä vuotta, eli 31.12.2016 1 Rannikko<br />
saakka. Valtuutettujen keski-ikä on 51<br />
vuotta, ja 27 % heistä on uusia.<br />
2 Åboland<br />
Alustavien tulosten mukaan noin 3 Etelä-Suomi<br />
puolet valtuutetuista on maatalous-<br />
4 Länsi-Suomi<br />
yrittäjiä. Muita yrittäjiä on 19 %, pal- 1 Rannikko<br />
kansaajia 20 % ja eläkeläisiä 9 %. Nai- 2 Åboland<br />
5 Järvi-Suomi<br />
sia on 12 %. Ns. etämetsänomistajia, eli<br />
metsänhoitoyhdistyksen toimialueen 3 Etelä-Suomi<br />
6 Pohjois-Karjala<br />
ulkopuolella asuvia, on valtuutetuista 4 Länsi-Suomi<br />
7 Keski-Pohjanmaa<br />
4 %. Ehdokkaista etämetsänomistajia<br />
5 Järvi-Suomi<br />
8 Pohjois-Suomi<br />
oli 6 %.<br />
Äänioikeutettuja metsänomistajia 6 Pohjois-Karjala<br />
21.9. päättyneissä postivaaleissa oli 7 Keski-Pohjanmaa<br />
noin 300 000. Äänestysaktiivisuus jäi<br />
alhaisemmaksi kuin viime vaaleissa, 8 Pohjois-Suomi<br />
jolloin äänioikeuttaan käytti 42 % metsänomistajista.<br />
Metsänhoitoyhdistyksiin valittujen<br />
valtuutettujen nimet ovat nähtävissä<br />
internetissä osoitteessa www.mhy.fi<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> ovat metsänomistajien<br />
omia yhdistyksiä, joiden<br />
tehtävänä on palvella metsänomistajia<br />
kaikissa metsän omistamiseen liittyvissä<br />
asioissa. Metsänhoitoyhdistyksiä<br />
on ensi vuoden alussa 95 kpl.<br />
Tämän hetken Mhy-kartta. à<br />
27
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Mhy <strong>Länsimetsän</strong><br />
valtuustovaalien tulos<br />
Viimeiseksi valituksi tullut valtuuston jäsen ja varajäsen valittiin arvalla saman äänimäärän saaneiden kesken samoin kuin<br />
varavaltuutettujen järjestys. Valtuutetuiksi valittiin 39 henkilöä. Ääniä annettiin 1691, joista 5kpl hylättiin. Äänestysprosentti<br />
oli 36% (v. 2008 44%), uusia valtuutettuja on 11, naisia on uusista valtuutetuista neljä. Varavaltuutettu tulee valtuuston<br />
jäseneksi hallitukseen valittavan tilalle tai metsästään luopuvan valtuutetun tilalle.<br />
28<br />
Ääniä Nimi ammatti Kotikunta<br />
79 Setälä Anna maanviljelijä Laitila<br />
71 Aro Janne maanvilj., metsäkoneurak. Eura<br />
59 Tuominen Pasi agrologi, maanvilj. Eura<br />
56 Ala-Rohdainen Jarkko maanviljelijä Rauma<br />
56 Mäkitalo Ari käyttötalousteknikko Eurajoki<br />
49 Koivisto Antti maanviljelijä Säkylä<br />
47 Yli-Antola Kimmo maanviljelijä Laitila<br />
46 Jusi Jarkko maaseutuyrittäjä Uusikaupunki<br />
46 Ylitalo Juhani metsäkoneurakoitsija Pyhäranta<br />
45 Raula Jaakko metsätalousyrittäjä Laitila<br />
42 Yli-Karro Timo maanviljelijä Rauma<br />
42 Rauvola Timo maatalousyrittäjä Eurajoki<br />
41 Rantanen Juha maa- ja metsätalousyrittäjä Säkylä<br />
39 Eilu Sampo maanviljelijä Uusikaupunki<br />
36 Uusitalo Pekka maanviljelijä Laitila<br />
36 Kylänpää Jouni maanviljelijä Eurajoki<br />
35 Laurikkala Jukka maanviljelijä Pyhäranta<br />
33 Lukkala Juha maanviljelijä Eura<br />
33 Lasola Timo yrittäjä Rauma<br />
31 Saarela Ari maanviljelijä Rauma<br />
31 Heikkilä Jukka maanviljelijä Eurajoki<br />
30 Länne Heikki maanviljelijä Rauma<br />
29 Kokkomäki Heikki maanviljelijä Eurajoki<br />
29 Toivonen Ritva metsänhoitaja Eura<br />
28 Hulmi Merja emäntä, yrittäjä Säkylä<br />
28 Heikkilä Lassi maaseutuyrittäjä Laitila<br />
27 Sallila Jouko maanviljelijä Eurajoki<br />
26 Stenholm Eino metsäkoneurakoitsija Laitila<br />
25 Laaksonen Matti maanviljelijä Laitila<br />
25 Perttu Jaakko maanviljelijä Eura<br />
24 Heiska Olli maanviljelijä Eura<br />
24 Hemmilä Tero maanviljelijä, toimitusjohtaja Laitila<br />
24 Impilä Riitta emäntä Pyhäranta<br />
23 Seikkula Jouni yrittäjä Rauma<br />
23 Laine Jari maatalousyrittäjä Eura<br />
23 Sihvo Hannu maanviljelijä Eura<br />
22 Hinno Markus hitsaaja Rauma<br />
20 Pertola Krister maanviljelijä Rauma<br />
19 Nuoranne Jaakko maanviljelijä Eura<br />
VARAVALTUUTETUT<br />
19 Ketola Juhani maanviljelijä Eura<br />
18 Lehtinen Matti maanviljelijä Laitila<br />
18 Vainio Teuvo maanviljelijä Laitila<br />
17 Heikkilä Timo maanviljelijä Eura<br />
16 Kaitila Jouni maanviljelijä Laitila<br />
16 Uusitalo Marja yrittäjä Turku<br />
16 Siivonen Tuula perushoitaja Eurajoki<br />
16 Kares Esa maanviljelijä Eurajoki<br />
15 Seikola Jarmo maanviljelijä, johtaja Laitila<br />
15 Uusikartano Matti maanviljelijä Rauma<br />
15 Teperi Erkki maatalousyrittäjä Eurajoki<br />
15 Rytsölä Eljas asiakkuuspäällikkö Laitila<br />
15 Eskola Ilkka maanviljelijä Eura<br />
13 Jaakkola Juha maanviljelijä Eura<br />
12 Leppänen Aku maanviljelijä Rauma
Aluevastaavien<br />
alueisiin muutoksia<br />
Riston tilalle Säkylä-Euran aluevastaavaksi on siirtynyt Raumalla jo<br />
viiden vuoden ajan samoissa tehtävissä työskennellyt Tero Lähteensuo.<br />
Tero on alkujaankin euralainen ja palannut takaisin Euraan asumaan<br />
muutama vuosi sitten, joten hänelle toimialue sopii luonnostaan.<br />
Teron paikalla Raumalla jatkaa puolentoista vuoden ajan yhdistyksen<br />
palveluksessa työskennellyt Ilkka Vuoristo. Hän aloitti vuoden<br />
2011 keväällä Silvanetti -hankevetäjänä ja tuurasi menneet kevään ja<br />
kesän Lapissa aluevastaavan hommissa. Rauman vastuualue kokee<br />
samalla muutoksia, kun toimihenkilöiden töitä ja metsänomistajien<br />
palveluja pyritään pitämään kaikkialla yhtä hyvinä. Kodisjoki palautetaan<br />
takaisin Vakka-tiimiin ja Harri Suomiselle, kun asiointi sinne<br />
päin on havaittu luontevammaksi, vaikka kylä Raumaan kuuluukin.<br />
Isompi muutos on Eurajoen eteläisten kylien liittäminen Ilkka Vuoriston<br />
vastuualueeseen. Ilkka tulee käyttämään sekä Lapin että Eurajoen<br />
toimistoa. Uuden jaon tarkoitus on taata kaikille metsänomistajille<br />
yhtä hyvät mahdollisuudet saada palvelua. Eurajoen<br />
aluevastaavalle, Arto Mäkitalolle, kun kuuluu aluevastuun lisäksi<br />
energiapuun välitys ja sen kehittäminen. Toiminta on laajentunut ja<br />
laajenee jatkossa yhä merkittävämmäksi vieden samalla aikaa aluevastaavan<br />
työstä.<br />
Oleellinen ”mhy:n strateginen valinta” näitä päätöksiä tehtäessä<br />
on ollut palvelutason säilyttäminen ja toimintojen kehittäminen.<br />
Emme lähde peräytymään ja supistamaan toimintaa tulevan uuden<br />
mhy-lain edellä. Muutoksia perinteisiin toimintatapoihin on tullut<br />
koko ajan, eikä niiltä voi välttyä jatkossakaan. Metsänomistajien tyytyväisyys<br />
palvelun laatuun sekä kustannustehokkuus sanelevat ensisijaisesti<br />
muutosten suunnan.<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Vuoden lopussa eläkkeelle jäävän Risto Tuomolan paikan täyttämisen lisäksi käytetään tilaisuus hyväksi ja tehdään<br />
muitakin aluejakomuutoksia.<br />
Ilkka Vuoristo<br />
Risto Tuomola on tehnyt pitkän uran metsänhoitoyhdistyksessä.<br />
Hän on aloittanut silloisessa Sippolan Mhyssä vuoden<br />
1972 alussa ja 16.12.1972 alkaen Säkylän Mhyssä. Siten työtä<br />
on tullut tehdyksi yli 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa.<br />
Mhy nimi vain on vaihtunut matkan varrella vielä<br />
kahdesti ensin Ala-Satakunnaksi ja sitten Länsimetsäksi.<br />
Tero Lähteensuo<br />
29
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
30<br />
Metsän edessä joutuu<br />
joskus nöyrtymään.<br />
Siksi se kannattaa vakuuttaa.<br />
Yhdessä hyvä tulee.<br />
Metsä on luontoa, ja luonto on arvaamaton.<br />
Onneksi metsävakuutuksemme ovat helposti<br />
räätälöitäviä ja vankan asiantuntemuksemme<br />
ansiosta alansa parhaita. Lisätietoja saat<br />
konttoristamme tai osoitteesta op.fi /metsa<br />
Eura, Honkilahti, Lappi, Länsi-Suomi,<br />
Säkylä ja Vakka-Suomi
Metsäpäivä Eurajoella<br />
MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />
Mhy Länsimetsässä tapahtuu<br />
Lauantaina 10.11. klo 10.00-14.30 Eurajoentien varrella Onsan pirtillä (opastus 8-tieltä)<br />
Aikataulu<br />
10.00 TYÖNÄYTÖKSIÄ JA KONE-ESITTELYJÄ<br />
- energiapuun korjuusta, haketusta, kaukokuljetuksesta<br />
- taimikonhoidosta<br />
11.30 PUHEENVUOROJA ONSAN PIRTILLÄ<br />
- Minun metsoni-hanke (Markus Nissinen Mo-Liitto Länsi-Suomi)<br />
- Euroopan metsäisten alueiden verkostoitumishanke (Kati Sammallahti, Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä)<br />
- Ajankohtaista metsäasiaa ja toimihenkilömuutokset Länsimetsä rannikkotiimin alueella<br />
13.00 TYÖNÄYTÖKSIÄ JA KONE-ESITTELYJÄ<br />
Mukana:<br />
TV ja Konekeskus Mikola<br />
Makkara- ja kahvitarjoilu sekä kilpailu<br />
Metsäpäivä Säkylässä<br />
Torstaina 8.11. klo 13.00-17.00<br />
Pyhäpirtillä, osoite Vahoniementie 113<br />
13.00 PUHEENVUOROJA PYHÄPIRTILLÄ<br />
- Euroopan metsäisten alueiden verkostoitumishanke (Kati Sammallahti, Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä)<br />
- Ajankohtaista metsäasiaa<br />
- toimihenkilömuutokset Länsimetsä rannikkotiimin alueella<br />
- Tapaa Säkylän uusi aluevastaava Tero Lähteensuo ja käy toivottamassa<br />
hyviä eläkepäiviä Risto Tuomolalle<br />
Kahvi- ja makkaratarjoilu<br />
Euroopan metsäisten alueiden<br />
verkostoitumishankkeen info-tilaisuudet<br />
(Network of densely-wooded regions in Europe)<br />
23.10. 2012 klo 10.00 alkaen Infotilaisuus Metsänhoitoyhdistys Karhun tiloissa<br />
23.10. 2012 klo 13.00 alkaen Infotilaisuus Metlan tiloissa<br />
30.10. 2012 klo 17.00 alkaen Infotilaisuus Metsänhoitoyhdistys Länsi-Satakunnan tiloissa<br />
6.11. 2012 klo 13.00 alkaen Infotilaisuus Metsänhoitoyhdistys <strong>Länsimetsän</strong> Laitilan toimiston tiloissa<br />
8.11. 2012 klo 13.00-17.00 Metsäpäivät Säkylä<br />
10.11. 2012 klo 10.00-14.30 Metsäpäivä Eurajoki<br />
Tilaisuuksissa kahvitarjoilu.<br />
Tilaisuuksista tarkemmin Metsänhoitoyhdistys <strong>Länsimetsän</strong> nettisivuilla www.mhy.fi/lansimetsa<br />
Kansainvälinen metsäseminaari<br />
Suomessa metsänhoitoyhdistys <strong>Länsimetsän</strong> alueella kesäkuussa 2013<br />
Kansainväliset metsäseminaarit Ranskassa ja Luxemburgissa vuonna 2013<br />
31
Mhy <strong>Länsimetsän</strong> yhteystiedot<br />
www.mhy.fi/lansimetsa • sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />
Rannikko-tiimi:<br />
Kirkkotie 6, 27100 Eurajoki<br />
Arto Mäkitalo, 044 533 8243<br />
aluevastaava Eurajoki + energiapuuvastaava<br />
Ilkka Vuoristo, 044 533 8246<br />
aluevastaava,<br />
Rauma poislukien Lappi ja Kodisjoki<br />
Jouni Vaimala, 044 533 8244<br />
aluevastaava, Lappi<br />
Timo Junnila, 044 533 8245<br />
kenttäesimies<br />
Vakka<br />
-tiimi:<br />
Anttilantie 4, 23800 Laitila<br />
Laiho Kari, 0440 722 070<br />
aluevastaava, Laitila eteläinen<br />
Harri Suominen, 0440 722 071<br />
aluevastaava, Laitila pohjoinen<br />
Markku Haapaniemi, 0400 884 774<br />
aluevastaava, Pyhäranta-Pyhämaa<br />
Anssi Parkkinen, 0440 722 072<br />
kenttäesimies<br />
Ostopalvelut:<br />
Länsi-Suomen metsätilat Oy LKV<br />
Jukka Pusa, 0400 636 113<br />
kiinteistönvälittäjä, LKV,<br />
auktorisoitu kiinteistöarvioija AKA<br />
Erityispalvelut:<br />
Arto Leino, 044 533 8248<br />
tie- ja ojavastaava<br />
Kati Sammallahti, 050 443 3360<br />
”Euroopan metsäisten alueiden<br />
verkostoitumishanke” -hankevastaava<br />
ajalla 1.6.2012 – 31.12.2013<br />
Eurajoen Kiinteistö- ja<br />
Tilipalvelu Oy<br />
Heli Polttila, 044 278 7512<br />
puumaksut ja laskutus<br />
heli.polttila@ekt-palvelu.fi<br />
M-Itella Posti Oy<br />
Hallinto:<br />
Satakunnankatu 18, 27510 Eura<br />
Hannu Justen, 044 533 8242<br />
toiminnanjohtaja<br />
Marjo Marila, 050 430 5621<br />
fax (02) 865 1330<br />
toimistonhoitaja<br />
Anttilantie 4, 23800 Laitila<br />
Elisa Hautakangas, 050 3752687<br />
fax (02) 856 225<br />
toimistonhoitaja<br />
Pyhäjärvi-tiimi:<br />
Satakunnankatu 18, 27510 Eura<br />
Mikko Knuutila, 044 533 8241<br />
aluevastaava, Kiukainen ja Eura<br />
pohjoinen + lannoitusvastaava<br />
Tero Lähteensuo, 044 533 8250<br />
aluevastaava, Säkylä + Eurasta valtatie<br />
12 eteläosa + Tuiskulan + Kauksuon<br />
alueet<br />
Anssi Rinne, 044 533 8240<br />
aluevastaava, Honkilahti ja Hinnerjoki<br />
Tiina Syvälä, 044 533 8247<br />
kenttäesimies<br />
Mhyp Oy<br />
Tuomo Pesälä, 020 413 2920 ma klo 9.00 - 16.00<br />
OTM, Mti, metsälakipalvelut, sukupolvenvaihdosasiat<br />
Metsänomistajien neuvonta, 020 413 2495<br />
Metsänomistajien palvelupisteessä Helsingissä