Kuljetus & Logistiikka 4 / 2019 (reupload)
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Pääkirjoitus<br />
Hallitusohjelmassa sitouduttiin puolittamaan päästöt<br />
vuoteen 2030 mennessä. Kun ottaa huomioon, että liikenteen<br />
osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on<br />
20 %, vaatii päästöjen puolittaminen merkittäviä toimia<br />
liikenteen saralla. Nykykuntoiset väylät ja liikennejärjestelyt<br />
aiheuttavat painorajoituksia ja kiertoreittejä.<br />
Vähähiilisen liikenteen infran saavuttamiseksi, korjaamiseen<br />
ja rakentamiseen tarvitaan toimia nyt, että päästöt<br />
saadaan alemmaksi tulevaisuudessa. Jokaista liikennemuotoa<br />
tarvitaan mutta huomio on keskitettävä sinne,<br />
missä vaikuttavuus on suurin.<br />
Kaikki toimet ovat tarpeellisia, eikä vähiten se, että kuljetuksia<br />
saadaan siirrettyä raiteille, joilla kapasiteetti on<br />
kunnossa. Isojen infrahankkeiden osalta Turun tunnin<br />
junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun<br />
toteuttaminen sai konkretiaa lukujen muodossa.<br />
Pohjolan Rautateiden pääomitus 15,7 miljoonalla eurolla<br />
ja valtion varautuminen suunnittelun rahoittamiseen<br />
yhteensä 115 miljoonalla on askel oikeaan suuntaan.<br />
Nyt tarvitaan tekoja, että suunnittelu käynnistetään<br />
nopeasti ja hankkeet saadaan liikkeelle. 12-vuotisessa<br />
liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulisi huomioida myös<br />
rahoituksen näkökulmasta eri vuosille ajoittuvat toimet,<br />
niin että jatkuvuus ja ennakoitavuus niin perusväylänpidon<br />
kuin hankkeidenkin rahoituksen osalta taataan.<br />
Kuva: Liisa Takala.<br />
Väyläverkosto on<br />
Suomen<br />
vientiteollisuuden<br />
selkäranka<br />
hallitukselle, että infran korjausvelan<br />
Kiitos pysäyttämiseen on suhtauduttu vakavasti<br />
ja tilanteen korjaamiseen osoitettiin määrärahaa.<br />
Infrahankkeisiin perusväylänpidon rahoituksen 300 miljoonan<br />
euron vuosittainen tasokorotus on välttämätön<br />
toimenpide korjausvelan pysäyttämiseksi.<br />
Isoja hankkeita tulisi tarvittaessa pystyä pilkkomaan<br />
osiin. Näin mahdollistetaan EU-rahoituksen maksimaalinen<br />
hyödyntäminen. Meneillään olevan EU-budjettikauden<br />
puitteissa on avautumassa vielä kaksi liikennehankkeille<br />
suunnattua hakua, ns. ylijäämät käyttämättä jääneistä<br />
tuista, joita voidaan käyttää vuoden 2023 loppuun<br />
saakka. Sen jälkeen on aloitettava työ EU-rahoituksen<br />
saannon varmistamiseksi tulevasta EU-budjetista.<br />
Siitä huolimatta, että budjettiriihen luvut otettiin ilolla<br />
vastaan, on tärkeää jatkaa vastuullista keskustelua siitä,<br />
kuinka oikea suunta taataan myös tulevaisuudessa. Aiempien<br />
Liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan<br />
ratojen ja teiden korjausvelan kuittaamiseen tarvittaisiin<br />
2,5 miljardia euroa. Siihen päälle lisätään 15 miljardin<br />
investointivelka. Tämän yhtälön ratkaisemisessa tarvitaan<br />
yli budjetti- ja hallituskausien ulottuvaa näkemystä<br />
liikenteen rahoitusmallista. Tämän hallituksen aikana<br />
määritellään, millaisella väyläverkostolla suomalaista<br />
liikennepolitiikka toteutetaan tulevaisuudessa.<br />
Päivi Wood<br />
Johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen<br />
asiantuntija<br />
Keskuskauppakamari<br />
4
Change language