ESPOOLEHTI 3/2019

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
3
2019
TURVALLISUUS
ON TUNNEASIA
POIMI SYKSYN
PARHAAT MENOVINKIT
TAIDE OSANA
KAUPUNKIKUVAA
READ THIS IN ENGLISH:
YUMPU.COM/ESPOOLEHTI
JOUKOLLA
MUKAAN!
ESPOO-PÄIVÄ KERÄÄ JÄLLEEN
KAUPUNKILAISET YHTEEN
JÄRJESTÄMÄÄN TAPAHTUMIA
JA OSALLISTUMAAN
NIIHIN.

MUN ESPOO
TIMO PORTHAN
KOT, KOT, KOT
KUULUU PIHAMAALTA
KESÄKANAT
TUOVAT PALVELU-
KESKUKSEN
PIHAPIIRIIN ELOA
JA VIIHDYTTÄVÄT
TALON
ASIAKKAITA.
VIHERLAAKSON MUISTIPALVELU-
KESKUKSESSA on alkamassa lettukestit.
Taikinan ovat valmistaneet
kesätyössä olevat opiskelijanuoret,
jotka ovat ensin keränneet
taikinaan kananmunat keskuksen
pihan pienestä kanalasta. Marengin,
Marilynin, Klaaran ja Tuhkimon
hoito kuuluu muutoinkin kesänuorten
töihin.
– Kun uusi palvelukeskusrakennuksemme
valmistui viisi vuotta
sitten, halusimme tuoda tänne
jotain eläimiä ilahduttamaan asiakkaitamme.
Monien lapsuudenkodissa
on vielä ollut kanoja. Ne
houkuttelevat ulos, kun pihapiirissä
on jotakin seurattavaa ja herättävät
muistoja ja keskustelua, palveluesimies
Sirpa Kotsalo kertoo.
Läheisen Omnian nuorisotyöpaja
rakensi kanalan ja asukkaat muuttivat
siihen kesällä 2018. Talvisin
kanat ovat perhetilalla Karjalohjalla
hoidossa.
– Kanat palasivat meidän pihaan
kesäkuun alussa ja ovat täällä taas
elokuun loppuun asti. Niistä on
tullut pelkästään positiivista palautetta,
Sirpa Kotsalo sanoo.
Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa
on sekä päivä-, lyhytaikaishoidossa
käyviä että ympärivuorokautisen
hoidon piirissä olevia
asiakkaita.
TIINA PARIKKA
2

SISÄLTÖ 3/2019
KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
3
2019
TÄSSÄ NUMEROSSA:
2 MUN ESPOO › Palvelutalon kesäasukit
4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä
5 POIMINNAT › Espoossa on hyvä yrittää
7 PALVELUKSESSA › Omnian uusi osaamiskeskus
8 TEEMA › Turvallisuus on tunne
12 AKTIIVINEN ESPOO › Syksyn menovinkit
15 OIVALLUS › Taide osana kaupunkikuvaa
16 HELMI › Terveyttä luontopolulta
18 PALVELU › Espoo-päivä
20 VI I ESBO › Esbodagen
22 VAPAALLA › Sotaveteraanien juhlavuosi
23 ESPOOLAINEN › Teatteri vie mukanaan
18
Elokuun
viimeisenä
viikonloppuna Espoo
täyttyy jälleen
tapahtumista.
’’
Polulle voi
poiketa
mistä
kohtaa
tahansa.
7 14 23
ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 3

PÄÄKIRJOITUS
Espoo mukana Euroopan
Innovaatiopääkaupunkikisan
finaalissa
ESPOO ON VALITTU 12 parhaan finalistin joukkoon Euroopan komission
kilpailussa, jonka voittaja nimetään Euroopan innovaatiopääkaupungiksi
(iCapital). Espoo on ainoa finaaliin yltänyt suomalainen ja pohjoismainen
kaupunki.
Olemme kovassa seurassa, sillä vuoden 2019 muut finalistit ovat
Antwerpen (Belgia), Bilbao (Espanja), Bologna (Italia), Bristol (Iso-Britannia),
Dortmund (Saksa), Glasgow (Iso-Britannia), Hampuri (Saksa),
Lontoo (Iso-Britannia), Lyon (Ranska), Nantes (Ranska) ja Rotterdam
(Alankomaat).
Voittaja ja viisi muuta kärkikaupunkia saavat palkinnoksi tuntuvan
rahallisen kehityspanoksen. Kisa ratkeaa 25.9.2019. Kaupunkien
on muun muassa osoitettava, kuinka ne ottavat asukkaat mukaan
toimintaan ja valjastavat innovaatiotoimintansa arjen edistämiseen.
Elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettävä Espoopäivän
kaupunkijuhla on hyvä osoitus asukaslähtöisestä
toiminnasta. Yli 70 000 kävijää osallistuu espoolaisten
itse tekemiin tapahtumiin ympäri kaupunkia.
Kaupunki yhteistyökumppaneineen tarjoaa nyt
ensimmäistä kertaa lisäksi Espoo-päivän ulkoilmakonsertin
Tapiolassa, Tapionaukiolla, lauantaina
31.8. kello 14 alkaen.
Lämpimästi tervetuloa mukaan toimimaan ja
viihtymään Espoossa. Nähdään Espoo-päivän
tilaisuuksissa!
JUKKA MÄKELÄ
kaupunginjohtaja
Esbo med i finalen i
tävlingen om Europas
innovationshuvudstad
ESBO HAR VALTS till en av de 12 bästa finalisterna i Europeiska
kommissionens tävling, vars vinnare utses till Europas innovationshuvudstad
(iCapital). Esbo är den enda finländska och
nordiska staden som har nått finalen.
Vi är i tufft sällskap då de övriga finalisterna år 2019 är
Antwerpen (Belgien), Bilbao (Spanien), Bologna (Italien), Bristol
(Storbritannien), Dortmund (Tyskland), Glasgow (Storbritannien),
Hamburg (Tyskland), London (Storbritannien), Lyon
(Frankrike), Nantes (Frankrike) och Rotterdam (Nederländerna).
Vinnaren och fem andra toppstäder kommer att belönas med
ett betydande ekonomiskt utvecklingsbidrag. Tävlingen avgörs
25.9.2019. Städerna måste bland annat visa hur de engagerar
invånarna och utnyttjar sin innovationsverksamhet för att
främja vardagen.
Stadsfesten Esbodagen som firas det sista veckoslutet i
augusti är ett bra exempel på invånarorienterad verksamhet.
Över 70 000 besökare deltar i evenemangen
som skapats av Esboborna själva runt om i staden. För
första gången erbjuder staden dessutom tillsammans
med sina samarbetspartner en utomhuskonsert i Hagalund
på Esbodagen, på Tapioplatsen lördagen den 31.8
med början klockan 14.
Varmt välkommen att delta och trivas i Esbo. Vi ses på
Esbodagens evenemang!
JUKKA MÄKELÄ
stadsdirektör
Facebook
Espoo – Esbo
Päivityksiä eri puolilta
kaupunkia ja kaupungin
eri toimijoiden omia
Facebook-sivuja
Twitter
@EspooEsbo
Elää ajassa, päivittyy
nopeasti. Tiedotusta,
vastauksia ja
keskustelua
Instagram
@espoonkaupunki
Hienoja hetkiä,
tapahtumia ja
maisemia espoolaisin
silmin
”Oletko jo testannut
maksutonta Tripsteri
App Espoo -sovellusta,
joka vie sinut Espoon
mielenkiintoisimpiin
vierailukohteisiin?
”Kaupunkitekniikka
@kakeespoo
Espooseen rakennetaan
graffittiseiniä nuorisovaltuuston
toiveesta.
Pisin, noin 40-metrinen
seinä tulee Espoon keskukseen.
”espoonkaupunki
Espoossa on 107 kaupunkipyöräasemaa,
joilla
on yhteensä 1 070 kaupunkipyörää.
Kausi on
käynnissä 31.10. saakka,
joten vielä on aikaa ottaa
pyörät käyttöön!
ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi
JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,
etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM
JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Espoon kaupunki ISSN 1798-8438
4

POIMINNAT
KOONNUT: TIINA PARIKKA JA MIA WECKSTRÖM
800
Espoon
kaupunki työllisti tänä kesänä yli 800 kesätyöntekijää. Pestit
olivat pääosin kuukauden mittaisia. Työtehtäviä oli tarjolla vanhusten
hoivatyössä, liikunta- ja nuorisotyössä, varhaiskasvatuksessa,
kaupunkisuunnittelussa, rakennusvalvonnassa, ympäristökeskuksessa,
kiinteistöhoidossa, taloushallinnossa ja kaupunkimittauksessa.
OLLI URPELA
Lapsia Tuomarilan päiväkodissa.
UUSI KULTTUURIPALVELU LAPSILLE
SYYSKUUSSA KÄYNNISTYVÄ Kulttuurikurkkaus on Espoon uusi lasten
kulttuuripalvelu, joka vie taidetta ja kulttuuria suoraan päiväkoteihin.
Kulttuurikurkkauksessa kulttuurin ammattilaiset vierailevat päiväkodeissa
esiintymässä ja pitämässä työpajoja. Kulttuurikurkkaus
kattaa ensimmäisenä toimintavuonnaan kaikki Espoon 175 kunnallista
päiväkotia.
Kulttuurikurkkauksen sisällöt toteuttaa 24 taide- ja kulttuuritoimijaa.
Kaikissa päiväkodeissa vierailee lukuvuoden aikana vähintään
yksi kulttuuritoimija. Lisäksi jokaisessa päiväkodissa järjestetään
ainakin yksi kasvattajille suunnattu kurkkaus, jossa kulttuuritoimijat
perehdyttävät varhaiskasvatuksen henkilöstöä kulttuurin ja taiteen
tekniikoiden hyödyntämiseen lasten kanssa.
Kulttuurikurkkauksen tavoitteena on tehdä varhaiskasvatuksen ja
kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä suunnitelmallista ja yhtenäistä, lisätä
molemminpuolista oppimista ja lasten osallisuutta ja yhdenvertaista
oikeutta taiteen ja kulttuurin kokemiseen ja tekemiseen.
ESPOON KESKUKSEN
PALVELUKESKUS MUUTTAA
ESPOON KESKUKSEN palvelukeskus muuttaa uusiin tiloihin
Espoontorin kauppakeskukseen (Kamreerintie 3, 3. krs.).
Uuden palvelukeskuksen avajaiset järjestetään ma 9.9. klo 13.30.
Tervetuloa tutustumaan tiloihin ja toimintaan!
Palvelukeskus on alueen ikäihmisten avoin olohuone, jossa voi
ruokailla, viettää aikaa, harrastaa ja osallistua erilaisiin tapahtumiin.
Palvelukeskusten tiloja voivat varata ensisijaisesti seniori- ja
eläkeläisjärjestöt omaan yleishyödylliseen toimintaansa. Muut
Espoon keskus
saa oman museonsa
MAAILMAN KULTTUUREITA esittelevä Helinä Rautavaaran museo avaa
ovensa yleisölle Entressen kauppakeskuksessa Espoo-päivänä 31.8.
Kokoelman sydämen muodostavat toimittaja Helinä Rautavaaran
keräämät rituaali-, käyttö- ja taide-esineet Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta
Amerikasta. Museon kokoelmiin kuuluu myös Rautavaaran valokuvia
ja audiovisuaalisia aineistoja sekä muistiinpanoja ja päiväkirjoja.
Syksyn ensimmäinen vaihtuva näyttely vie katsojan Perun sademetsään,
keskelle eristyksissä elävän mascho-piro-kansan elämää. Näyttely
on syntynyt Koneen säätiön rahoittaman ja Turun yliopiston koordinoiman
Alkuperäiskansat maailmojen rajoilla -tutkimushankkeen tuloksena.
Museoon on vapaa pääsy. Lue lisää osoitteessa helinamuseo.fi.
se hienoa, että Suomi
ja Espoo menestyisivät Euroopan
innovaatiopääkaupunkikisassa
käyttäjät voivat vuokrata tiloja sopimuksen mukaan.
juuri Suomen EU-puheenjohtajuuskauden
aikana.
’’Olisihan
– KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA MÄKELÄ
Helinä Rautavaara
Intias sa 1966. Rautavaara
jätti jälkeensä
Suomen suurimman
länsiafrik kalaisten
esineiden kokoelman,
kymmeniä tuhansia valokuvia,
satoja tunteja
äänitteitä ja kymmeniä
tunteja kaitafilmiä.
ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 5

POIMINNAT
Espoo on Suomen
elinvoimaisin kaupunki
KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN (KAKS) teettämän selvityksen mukaan Espoo on
Suomen elinvoimaisin kaupunki. Kasvupotentiaalianalyysin kymmenen kärkeen mahtui
Espoon lisäksi seitsemän muutakin kuntaa Uudeltamaalta.
Selvityksessä tarkasteltiin kuntien kehitystä ja tilannetta alueellisen yritysdynamiikan näkökulmasta.
Analyysi perustui neljään kokonaisuuteen: aluetalouteen, vetovoimaan, väestö- ja
ikärakenteen muutokseen ja asumiseen. Kärkijoukossa ovat Espoon lisäksi Sipoo, Tuusula,
Lempäälä, Pirkkala, Vantaa, Helsinki, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi.
Parhaan viidenneksen kunnat ovat pääosin suuria ja keskisuuria kaupunkiseutuja sekä niiden
läheisyydessä olevia kehyskuntia. Alueet ovat keskittyneet Helsinki–Oulu-radan varrelle tai sen
läheisyyteen.
– Selvityksen mukaan kasvun mahdollisuudet yrityksille ovat Espoossa maan parhaat. Kestävässä
ja innovatiivisessa Espoossa haluamme, että yrittäjillä on hyvät edellytykset toteuttaa
unelmiaan ja luoda tulevaisuuden kasvua ja työpaikkoja, sanoo Espoon kaupungin elinkeinopäällikkö
Harri Paananen.
SOSIAALI- JA
TERVEYSTOIMEN
AVUSTUKSET
VUODELLE 2020
Kohdeavustukset merkittävää yhteiskunnallista työtä
tekeville järjestöille ja yhteisöille ovat haussa 1.–30.9.
Järjestöavustusten hakuaika
alkaa 1.10. ja päättyy 31.10. klo 15.
Järjestöavustuksista on infotilaisuus to 26.9. klo
17.30-19 Valtuustotalon kahviossa, Espoonkatu 5.
Lisätiedot: espoo.fi/soteavustukset
ASETU EHDOLLE
NUORISOVAALEISSA
ESPOON NUORISOVALTUUSTON vaalit pidetään tänä
syksynä. Ehdolle voi asettua 9.–27.9. välisenä aikana
palauttamalla ehdolleasettumislomakkeen nuorisovaltuuston
toimistoon, omaan kouluun, nuorisotiloille tai
asiointipisteisiin. Vaaleissa voivat asettua ehdolle ja
äänestää kaikki espoolaiset vaalivuonna 13–18 vuotta
täyttävät nuoret.
Äänestys tapahtuu sähköisellä äänestyspalvelulla
viikon 46 (11.-17.11.) aikana oppilaitoksissa ja Ison
Omenan ja Sellon asiointipisteissä.
Äänestystulos julkistetaan 26.11.2019. Uusi nuorisovaltuuston
kausi alkaa 1.1.2020.
Ehdokkaiden käyttöön tulee vaalikone, jonka löytää
osoitteesta espoo.fi/nuva. Vaalikone avautuu viikolla 43.
@espoonnuorisovaltuusto
6

PALVELUKSESSA
TEKSTI JUHA PELTONEN
KUVA MINTTU KOKKO
Doinita Negruti
toimii uraohjaajana
Osaamiskeskuksessa,
jossa Espoon kaupungin,
Omnian ja TE-toimiston
yhteistyöllä tuetaan
maahanmuuttajien
työllistymistä.
OMNIAN
OSAAMISKESKUS
VUOSITTAINEN
ASIAKASTAVOITE
500
ASIAKKAISTA ALLE
40-VUOTIAITA
52 %
HENKILÖKUNTAA
20
JOISTA URAOHJAAJIA
3
ASIAKASINFOJA
KUUKAUDESSA
2
PARASTA ON IHMISTEN KOHTAAMINEN
’’
Uraohjaaja on asiakkaalleen rinnalla kulkija,
johon syntyy helposti luottamuksellinen
side. Teen tätä koko sydämelläni ja koen,
että minulla on paljon annettavaa.
28 vuotta sitten maahan tulleena on helpompi
ymmärtää asiakkaan läpikäymää prosessia. Kouluttauduin
itsekin Suomessa; suoritin sosionomin
YAMK-tutkinnon Diakissa ja pätevöidyin myös
opettajaksi ja opinto-ohjaajaksi.
Aloitin maaliskuussa, ja parissa kuukaudessa
minulla on ollut melkein sata asiakasta. Osa on jo
päässyt töihin tai koulutukseen.
Meille asiakkaat tulevat joko TE-toimiston tai
sosiaalityön lähettäminä. Alkuhaastattelussa kartoitetaan
koulutustausta ja työkokemus. Sen jälkeen
edetään kahden viikon kartoitusjaksolla joko
koulutus- tai työelämäpolkua yksilöllisen tarpeen
mukaan.
Kartoitusvaiheen jälkeen koulutuspolulla opiskellaan
ammatillisia taitoja ja vahvistetaan työelämässä
tarvittavan suomen kielen osaamista.
Työelämäpolulla saa tukea työnhaussa. Yhteensä
koko prosessi kestää enintään kuusi kuukautta,
mutta sen jälkeenkin voi pitää yhteyttä.
Asiakkaista monet ovat asuneet Suomessa
jo pitkään. Kielitaito saattaa silti olla heikko, jos
he ovat työskennelleet täällä omalla kielellään.
Kaikki haluavat töihin, mutta oman tien löytäminen
voi olla haaste. Sitä varten täällä on tosi
hyvä moniammatillinen tiimi auttamassa.”
3/2019 ESPOO-LEHTI >> 7

TEEMA
’’TURVALLISUUDEN
MERKITYS
KOROSTUU OMASSA
LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ.
TURVALLISUUS
Teksti Tiina Parikka
Kuvitus Susanna Tuononen
Kuvat Minttu Kokko
ON TUNNE
Espoo on tilastojen valossa poikkeuksellisen
turvallinen kaupunki. Esimerkiksi liikenneratkaisuissa
turvallisuus otetaan aina osaksi suunnittelua.
8

TURVALLISUUSTYÖTÄ
KÄYTÄNNÖSSÄ:
Safe with Espoo –
turvallisuustietoutta nuorille
Nuorille suunnatussa Safe with Espoo
-tapahtumassa viranomaiset ja vapaaehtoistahot
esittelevät omaa työtään.
Tapahtuma järjestetään samaan aikaan
Uudenmaan aluetoimistojen
kutsuntojen kanssa.
› Safe with Espoo Kannusillan
väestösuojan tiloissa 9.–10.9.
Turvallisuus ja luonto. Nämä
kaksi asiaa nousevat kyselyissä
Espoon vetovoimatekijöiksi.
Eikä suotta. Espoo
on Suomen suurista kaupungeista
ylivoimaisesti turvallisin puhutaan
sitten katuturvallisuudesta, liikenteestä,
omaisuusrikoksista, pahoinpitelyistä
tai poliisin saamista kotihälytysten
määrästä. Tilastoissa ei näy
suuria muutoksia pitkälläkään aikavälillä.
– Meillä on toiminut yli 20 vuotta
turvallisuusstrategian johtoryhmä.
Pitkäjänteisellä ja ennaltaehkäisevällä
työllä turvallisuus on säilynyt
hyvänä, vaikka kaupunki on tuossa
ajassa kasvanut valtavasti, turvallisuuspäällikkö
Petri Häkkinen
sanoo.
Turvallisuus on hyvinvointiyhteiskunnan
kivijalka. Jos turvallisuuden
tunne häiriintyy, ihmiset
eivät voi hyvin. Eri ihmisille turvallisuus
merkitsee kuitenkin erilaisia
asioi ta. Yleensä sen merkitys korostuu
nimenomaan omassa lähiympäristössä.
– Turvallisuus on ennen kaikkea
tunne siitä, että arkipäiväiset askareet
ja päivittäinen liikkuminen on
sujuvaa ja häiriötöntä, peruspalvelut
toimivat ja apua on saatavilla
silloin, kun sitä tarvitsee, Häkkinen
kiteyttää.
Turvallisuusstrategiaa rakennetaan
yhdessä viranomaisten, kaupungin
ja eri järjestöjen kanssa. Parhaat
asiantuntijat löytyvät kuitenkin
yksityisistä ihmisistä.
– Asukkaat tietävät parhaiten
oman lähiympäristönsä vaaranpaikat.
Järjestämme turvallisuuskävelyitä,
joihin kutsumme alueen asukkaita
kertomaan omista kokemuk­
’’
TURVALLISUUS ON
ENNEN KAIKKEA
TUNNE SIITÄ, ETTÄ
ARKIPÄIVÄISET
ASKAREET JA
PÄIVITTÄINEN
LIIKKUMINEN ON
SUJUVAA JA
HÄIRIÖTÖNTÄ.
ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 9

TEEMA
sistaan. Sen lisäksi kaupungin palautekanavat
ovat jatkuvasti avoinna,
Häkkinen kannustaa osallistumaan.
LIIKENNEONNETTOMUUDET JA ONNETTOMUUKSIEN
UHRIT 2014–2018 VÄESTÖÖN SUHTEUTETTUNA
500
400
300
200
100
0
Hämeenlinna
Lappeenranta
Mikkeli
Porvoo
Rovaniemi
Salo
Seinäjoki
EI ISOJA ONGELMAKESKITTYMIÄ. Viiden
kaupunkikeskuksen kaupunkirakenne
tukee Häkkisen mukaan
turvallisuutta. Espooseen ei ole
päässyt syntymään ongelmallisia
alueita samaan tapaan kuin esimerkiksi
Ruotsin lähiöissä. Myöskään
ilta-ajan huvit eivät ole aiheuttaneet
merkittäviä järjestyshäiriöitä.
– Siellä, missä liikkuu paljon ihmisiä,
on myös enemmän lieveilmiöitä.
Toistaiseksi myös espoolaisten yöja
viihde-elämä on keskittynyt naapurikaupunkeihin.
Nyt kun palvelut
kehittyvät ja viihde- ja ravintolakulttuuri
kasvaa, tämä saattaa tuoda
mukanaan myös turvallisuushaasteita,
Häkkinen pohtii.
Tällä hetkellä Espoossa tapahtuu
omaisuusrikoksia, väkivaltaa ja kotihälytyksiä
vähemmän kuin missään
muussa Suomen suurista kaupungeista.
Espoon sosio-ekonominen
rakenne tukee omalta osaltaan turvallisuutta.
Petri Häkkinen ei näe
maahanmuuttajamäärien kasvun
vaikuttavan tähän negatiivisesti.
– Teemme paljon töitä maahanmuuttajien
integroitumisen eteen,
Espoo
Suomi
n Onnettomuudet
n Uhrit
ESPOON VIISI KESKUSTA OVAT KOOLTAAN KESKISUUREN SUOMALAISEN KAUPUNGIN KOKOI-
SIA. SIINÄKIN VERTAILUSSA ESPOON LIIKENNETURVALLISUUS ON OMAA LUOKKAANSA.
millä pyritään välttämään sopeutumisvaikeuksista
aiheutuvia ongelmia.
Myös nuorten syrjäytymisen
ehkäiseminen on merkittävää turvallisuustyötä.
ERITYISKIITOSTA LIIKENNERATKAI-
SUISTA. Viime vuonna Espoossa
tapahtui alle 600 liikennerikkomusta
10 000 asukasta kohden, kun
vastaava luku Vantaalla ja Helsingissä
oli noin 1 000, Turussa ja Tampereella
800 luokkaa ja Oulussakin
noin 700.
Sujuvat liikenneratkaisut juontavat
juurensa jo puolen vuosisadan
takaa.
– Espoo on verrattain nuori kaupunki.
Kun se lähti rakentumaan
1960-luvulla, liikennesuunnittelu
otettiin alusta asti osaksi rakennesuunnittelua.
Täällä on esimerkiksi
poikkeuksellisen paljon kevyen liikenteen
ali- ja ylikulkusiltoja, jotka
myös rakennetaan heti uuden alueen
syntyessä paikoilleen sen sijaan,
että myöhemmin palattaisiin kalliisiin
korjaustöihin liikenteen vilkastuessa,
kaupunkitekniikan keskuksen
tutkija Tuomo Saarinen kiittää.
Espoossa on osattu tehdä isoja ja
liikennettä merkittävästi parantavia
ratkaisuja, kuten vuonna 2000 avattu
Kehä II:n, jonka myötä erityisesti
Mankkaan alueen läpiajo väheni
merkittävästi.
– Pahin tilanne oli 1980- ja
1990-lukujen taitteessa, jolloin
tapahtui 1 130 liikenneonnettomuutta,
Saarinen kertoo elokuussa
julkaistussa Espoon liikenneturvallisuutta
käsittelevässä historiikissaan.
Kehä II lisäksi Kehä III muutettiin
kaksikaistaisesta tiestä moottoritietasoiseksi
(1990) ja Kehä I:lle saatiin
Leppävaaraan tunneli sekä uusi
tieosuus välille Turuntie–Helsingin
raja vuosina 2008–2011. Viimeisin
tunnelihanke, Keilaniemen tunneli,
valmistuu tämän vuoden loppuun
mennessä.
– Liikenneonnettomuuksien
huippu taittui 1992, mihin vaikutti
osaltaan myös lama, joka vähensi
päivittäistä liikennettä, Saarinen
huomauttaa.
Espoossa on tähän asti ollut tilaa
rakentaa uusia liikenneväyliä, mutta
jatkuva kasvu tuo toki jossain vaiheessa
myös rajat vastaan. Saarinen
muistuttaa, että pääkaupunkiseudun
kaupungit ovat tehneet yhteisen
sopimuksen laajentaa asutusta
erityisesti raideliikenteen varrelle.
Espoossakin etenkin täydennysrakentaminen
keskittyy uuden metron
ja tulevan Raide-Jokerin varteen.
– Lukuun ottamatta aamun ja
iltapäivän ruuhkahuippuja, kehäteillä
on vielä hyvin tilaa. Ne kestävät
kyllä vielä jonkin verran liikenteen
kasvuakin, Saarinen sanoo.
10

ESPOON LIIKENNE- JA ONNETTOMUUSMÄÄRÄT
1962–2018 (KPL)
1 200
1 000
800
600
400
200
0
1962 1972 1982 1992 2002 2012 2018
n Onnettomuudet n Loukkaantuneet n Kuolleet
’’
RUUHKAHUIPPUJA,
LUKUUN OTTAMATTA
AAMUN JA
ILTAPÄIVÄN
KEHÄTEILLÄ ON
VIELÄ HYVIN TILAA.
TARVITSEEKO
ESPOOSSA
PELÄTÄ?
SUURTEN KAUPUNKIEN KATUTURVALLISUUSINDEKSI 2009-2018
140
120
100
80
60
40
20
0
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
n Espoo
n Oulu
n Tampere
n Turku
n Vantaa
n Helsinki
Lea, 63
Liikun tutuissa paikoissa, joissa
on tarvittaessa apu aina lähellä.
Kauhean myöhällä en uskaltaisi
aseman seudulla liikkua, sillä ryöstetyksi
tuleminen pelottaisi.
KAUPUNKIKOHTAISEN VERTAILULUVUN POHJANA ON KOKO SUOMEN VERTAILULUKU 100.
INDEKSILUKU ON SUHTEUTETTU KAUPUNGIN ASUKASMÄÄRÄÄN.
JALANKULKIJAT JA PYÖRÄILIJÄT OVAT
ERITYISEN HUOMION KOHTEENA. Alikulkusiltoja
ja eritasoristeyksiä on
todella paljon. Uusia koulu- ja päiväkotirakennuksia
suunniteltaessa
otetaan sijainnissa aina huomioon
turvallinen kulkureitti.
– Espoolaiset ottavat kevyen liikenteen
huomioon liiankin hyvin.
Pyöräilijöitä väistetään silloinkin,
kun siihen ei olisi syytä. Tässä on
varjopuolensakin, kun pyöräilijät
oppivat siihen, että voivat suhauttaa
pyörällä kaikkialla suojatien yli,
vaikka liikennesäännöt edellyttäisivät
pyörän taluttamista, Saarinen
sanoo huolissaan.
Uutena haasteena hän nostaa
esiin sähköpyörät, jotka voivat
kulkea jopa 25 kilometrin tuntivauhtia.
– Autoilijan voi olla vaikea hahmottaa
pyörän nopeutta, mikä voi
aiheuttaa vaaratilanteita etenkin risteysalueilla,
jossa pyöräilijä voi tulla
oikeutetusti kääntyvän auton eteen,
mutta autoilija on ehkä arvioinut
ehtivänsä kääntyä ensin pois alta,
Saarinen kuvailee.
Saarinen on työskennellyt
Espoon kaupungin palveluksessa
vuodesta 1987. Hän kuuluu liikenneturvallisuustiimiin,
joka käy
kuukausittain läpi aihetta koskevat
asukaspalautteet.
– Käymme jokaisen palautteen
perusteella paikan päällä katsomassa
tilanteen. Joskus asia on
korjaantunut jo tällä välin itsestään
eikä ole enää ajankohtainen, mutta
perehdymme jokaiseen palautteeseen
ajatuksella, Saarinen lupaa.
TURVALLISUUS ON PIENIÄ TEKOJA.
Loppupelissä jokainen voi itse vaikuttaa
eniten oman lähiympäristönsä
viihtyvyyteen ja turvallisuuteen.
– Liikenteessä keliolosuhteiden
huomioon ottaminen, liikennesääntöjen
noudattaminen ja kanssaliikkujien
huomioiminen pelastavat
monelta vaaran paikalta, Petri Häkkinen
listaa.
Omalla asuinalueella viihtyvyyden
ja turvallisuus ensimmäinen askel
on siisteys, jota kukin voi omalta
osaltaan ylläpitää.
– Käyttäytymällä asiallisesti ja
pitämällä huolta myös muista,
luomme ympärillemme miellyttävän
ja turvallisen asuinympäristön, Häkkinen
sanoo.
Ja niin kuin tiedämme, eniten
onnettomuuksia sattuu omassa
kodissa.
– Kodin paloturvallisuus, vaaranpaikkojen
tiedostaminen ja varautuminen
onnettomustilanteisiin varmistavat
kodin turvallisuuden, hän
vinkkaa.
Anneli, 67
Asun rivitaloalueella, joka on lähellä
luontoa. Siellä on sellaisia
asukkaita, jotka eivät ole häiriöksi.
Joskus yöllä metrossa ovat
häiriköt pelottaneet, muuten en
muista pelänneeni mitään.
Wang Bai, 53
Turvallista on, ainakin luulen niin.
Suomalaiset ovat mukavia.
Espoo ja koko Suomi tuntuvat
turvallisilta.
ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 11

MENOTÄRPIT SYYSKUU–LOKAKUU
SYYSKUU
VALLAN RAKENTEITA
ETSIMÄSSÄ
Red Nose Companyn omaelämäkerrallinen
ja hykerryttävän hauska
Babylon käsittelee vallankäyttöä naisnäkökulmasta.
Näyttelijät Minna Puolanto
ja Hanna Seppä tuovat näyttämölle
monenlaisia valtikan heiluttajia
aina Katariina Suuresta Ronaldoon ja
Madonnasta Trumpiin. Marielle Eklund-
Vasaman ohjaama teos kysyy, miksi
asettaudumme toisiimme nähden jonkinlaiseen
valta-asetelmaan. Esitys tutkii
myös eri sukupuolten välisiä valtarakenteita.
› Babylon, pe 20.9. klo 18, Espoon
kulttuurikeskus, Louhisali. Yli 13-vuotiaille.
Liput Lippupisteestä.
PIENI TEKO VOI
PELASTAA HENKIÄ
Verenluovutus auttaa jopa kolmea potilasta
ja voi pelastaa jonkun hengen.
Voit luovuttaa verta, jos olet terve,
18–70-vuotias ja painat vähintään 50
kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle
60-vuotias. Ota mukaasi virallinen henkilötodistus.
› Seuraavan kerran verta voi luovuttaa
ti 2.9. klo 14–19 Sellosalissa
Paikallisuuden
puolesta!
› lähiöfest.fi
LÄHIÖFEST NOSTAA ESIIN ASUKKAIDEN OMAT TAPAHTUMAT
SYYSKUUN VIIMEISELLÄ viikolla
Espoossa huipentuva Lähiöfest järjestetään
nyt kolmatta kertaa. Festivaalin
tarkoituksena on nostaa
esille kestävän kehityksen haasteita
siellä, missä ihmiset asuvat.
Lähiöfestin tapahtumapaikat
sijaitsevat ympäri kaupunkia.
Espoossa järjestetään ohjelmaa
muun muassa metrovaunussa sekä
kirjastoilla ja kouluilla. Otaniemen
Aallon kampusalueella on koko
viikon Dome of Visions -paviljonki,
jossa käydään keskusteluja erityisesti
kestävästä kehityksestä.
Lähiöfest-viikon suurin tapahtuma,
pop-up-hengessä toteutettava
ja kaikille avoin Lähiöfest Tori
järjestetään lauantaina 28.9. Matinkylän
Tiistilän koulussa. Tapahtumassa
juhlistetaan samalla Matinkylän
50-vuotissyntymäpäivää.
Sunnuntaina 29.9. Espoo
muuttuu kaupunkilaisten omien
tapahtumien paikaksi. Espoon kaupunki
tarjoaa kymmenen julkista
tilaa kaupunkilaisten tapahtumille
kevennetyllä lupamenettelyllä.
Tänä vuonna festivaali rantautuu
neljään kaupunkiin ja ajoittuu koko
vuodelle. Keväällä tapahtumia on
järjestetty Riihimäellä ja Kauniaisissa,
ja syksyllä vuorossa ovat
Espoo ja Helsinki.
Lähiöfestin yhteydessä käynnistetään
City Learning – Kaupunkioppi
-projekti, jonka tarkoitus on
kehittää ilmiöpohjaista oppimista
yhdessä koulujen kanssa.
RAMON MARONIER, LÄHIÖFEST
LOKAKUU
KULTTUURIKESKUS
SYTTYY VÄREIHIN
LUOMUA SEN
OLLA PITÄÄ
Villa Elfvikin luomutuotteiden suoramyynti
käynnistyy taas syyskuussa.
Aina kuun kolmas sunnuntai on mahdollisuus
ostaa muun muassa juureksia,
kuivattua nokkosta, korppuja ja spelttituotteita
suoraan viljelijöiltä.
› Luomutuotteiden suoramyynti su
15.9. klo 10–15, Villa Elfvikin luontotalo
(myös 20.10., 17.11, ja 1.12.)
MERI, LIIKE JA TAIDE
PAISKAAVAT KÄTTÄ
Vielä ehdit kokea Rentoudu rannalla
-hetken näyttelykeskus WeeGeessä.
Kerran kuussa järjestetty rentotustapahtuma
perustuu helppoihin kehoa
huoltaviin harjoituksiin ja hengitysharjoitteisiin
näyttelytilan merellisissä
tunnelmissa.
Rentotushetket ovat osa laajaa
Katse horisontissa -näyttelyä, joka
on esillä WeeGeessä vielä helmikuun
2020 alkuun kaupunginmuseo Kamun
tiloissa.
› Rentoudu rannalla pe 4.10
klo 17.30–18.30 ja 18.30–19.30,
Näyttelykeskus WeeGee.
Maksuton.
VÄRIKÄS KUTITUS-FESTIVAALI valtaa
Espoon kulttuurikeskuksen jälleen
lokakuun alussa.
Viikko alkaa keskiviikkona tanssiryhmä
Four go Wild in Wellies -esityksellä,
joka kutsuu vauhdikkaalle telttaretkelle.
Torstaina juhlitaan Muskarisopan
levyjulkkaria revontulien loimussa
ja aamujumppataan Karibian
auringon alle. Tapiolan Sinfoniettan
matkassa matkataan sirkuskiertueelle
maailmanlaidoille. Kuuhun kuljetaan
Kertomuksia 1-2-3-4 –esityksen mukana.
Festariviikko huipentuu aina yllättävään
Kutitus-diskoon, kunhan ensin
on käyty Tapiolasalissa Muumiperheen
lauluretkellä. Kaikkien näiden
esitysten lisäksi koettavana hurjan
monta taidepajaa, aulaelämystä ja
itsenäisesti kierrettävä Kultsan kokemuspolku.
› Kutitus-festivaali 2.–6.10.
Espoon kulttuurikeskuksessa
12

SYYSKUU–LOKAKUU MENOTÄRPIT
Lisää tapahtumia: espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista
AISTIKAS
ARGENTIINA
Kulttuurimaistiaiset-tapahtumasarja
saa jatkoa. Syksyn toinen Kuukauden
leffa -näytös on osa Kulttuurimaistiaisettapahtumasarjaa
ja Espoon kulttuurikeskuksen
valloittaa aistikas Argentiina.
Aluksi nautitaan argentiinalaisen keittiön
herkkuja Tango del norten esittämän
musiikin säestyksellä. Ilta huipentuu elokuvanäytökseen
Viimeinen Tango (Saksa,
Argentiina 2015). Tango del norten musiikissa
yhdistyvät argentiinalainen tango,
eteläamerikkalainen kansanmusiikki, jazz
ja klassisen musiikki. Yhtyeen muodostavat
bandoneonisti Sami Pirttilahti ja
pianisti Ville Westergård.
› Viimeinen tango (Un tango más),
pe 11.10 klo 18, Espoon kulttuurikeskus,
Luohisali. sis. ruokamaistiaiset.
Liput: lippu.fi
SYKETTÄ
SENIOREIDEN
SYKSYYN
PEKKA JA SUSI
25 VUOTTA
Pekka ja Susi muistetaan erityisesti
Anssi Kelan vanhana bändinä, jonka
laulajana ja basistina hän toimi ennen
siirtymistään sooloartistiksi. Yhtye voitti
rockin suomenmestaruuden vuonna
1993. Pekka ja Susi julkaisi ainoaksi jääneen
albuminsa vuonna 1994. Bändi
hajosi vuonna 1999, ja Kela alkoi kirjoittaa
lauluja, joista muodostui Nummela-albumi.
Tänä syksynä Pekan ja Suden albumista
tulee kuluneeksi 25 vuotta. Sitä
juhlistaakseen yhtye palaa vielä yhdelle
keikalle Espoon kulttuurikeskuksen Louhisaliin
30.10. muistelemaan hetkeksi
menneitä.
› Pekka ja Susi 25 vuotta ke 30.10.
klo 19 Louhisali. Liput: lippu.fi
MARRASKUU
COME BACK THE
DOORS-YHTYEEN
SÄVELIN
Sellosalin marraskuun aloittaa The
Doors-yhtyeen musiikkia esittävä Love
Her Madly -produktio. Edellisen kerran
tämä orkesteri keikkaili 35 vuotta sitten.
Nyt kokoonpanoon kuuluvat Seppo
”Kala” Alajoki (kitara), Jyrki Honkonen
(urut), Tapio Liinoja (laulu), Juuso
Nordlund (basso) ja Raimo Raappana
(rummut).
› Love Her Madly 1.11. klo 19,
Sellosali. Liput lippu.fi
IHASTUTTAVA,
VIHASTUTTAVA
OMA KEHO
Body Positive! on musiikkivetoinen
draamakomedia, jossa esiintyjien omat
sävellykset nivovat tarinaa yhteen.
Mukana on myös tunnettuja kappaleita,
joita käsitellään uudessa valossa. Esitys
tarkastelee yhteiskunnan paineita,
myyttejä ja ennakkoluuloja sekä ahdistavia
ja kahlitsevia vaatimuksia, joita
naisten kehoihin liittyy.
› Body positive! to 28.11. klo 19,
Espoon kulttuurikeskus, Louhisali.
Liput: lippu.fi
VIIKONLOPPU
KÄYNTIIN TANSSIN
PYÖRTEISSÄ
Show täynnä tanssin taikaa ja glamouria
tuo samalle lavalle tanssimaan Ansku
Bergströmin, Marko Keräsen, Kia Lehmuskosken,
Jurijs Trosenkon, Jutta
Heleniuksen, Sami Heleniuksen, Saana
Akiolan, Katri Mäkisen sekä Mikko
Ahdin ja Jani Rasimuksen. Shown ensiilta
oli keväällä 2019 ja nyt luvassa on
lisänäytöksiä suositulle esitykselle!
› Tanssien tähtiin pe 29.11.
klo 18, Sellosali.
Liput lippu.fi
PERINTEINEN SYKETTÄ syksyyn – Låt
hösten pulsera -syysjuhla järjestetään
sunnuntaina 13.10. espoon kultuurikeskuksen
Tapiolasalissa. Päivän tanssi- ja
lauluesityksistä vastaavat paikalliset
seniorijärjestöt. Myös kaupunki ja muut
yhteistyötahot esittelevät tapahtumassa
toimintaansa.
Juhlassa julkistetaan vuoden 2019
Espoon eläkeläinen. Juhlaa voi seurata
myös livenä netissä.
› Sykettä syksyyn su 13.10. klo 13-17,
Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali.
Vapaa pääsy. Tapahtumaan järjestetään
maksuton bussikuljetus.
Suomalaisia viihdyttäjiä
televisioidussa Miss
Suomi 1966 -kilpailussa
helmikuussa 1966.
Johnny Liebking, Erkki
”Eki” Liikanen (takanaan
Pekka Loukiala) ja
Pirkko Mannola.
OLAVI KASKISUO COLLECTION / LEHTIKUVA
SYYSLOMALLA
LEFFAAN
Sellosalissa näytetään syyslomaviikon
tiistaina 15.10. heti aamulla kello 9 Onneli
ja Anneli ja nukutuskello. Kello 11 puolestaan
Räyhä-Ralf valloittaa internetin.
Karatalossa on tarjolla kaksi perjantaileffaa
syysloman päätteeksi. Kello
10 näytetään Viiru ja Pesonen - Viiru
muuttaa, jossa pihan perällä sijaitsevaan
huussiin pompputalon saanut Viiru
päättää muuttaa taloonsa pysyvästi. Ja
sekös harmittaa Pesosta.
Iltapäiväleffana tarjolla on Jack
Londonin rakastettuun Valkohammasseikkailuromaaniin
vuodelta 1906 ohjautuva
elokuva, joka kertoo sudenpennun
elämästä Yukonin erämaissa.
MINÄ RAKASTAN SINUA, GABRIEL
Pirkko Mannolan laulajanura sai alkunsa sattumalta.
Seura-lehden toimittaja Olavi Sääksjärvi otti juttuideaa
miettiessään yhteyttä Levytukun kapellimestari
Kullervo Linnaan ja sopi miss Suomeksi valitulle Mannolalle
koelaulun, vaikkei edes tiennyt, osaako Mannola
laulaa. Hänen koelauluissa esittämästään kappaleesta
Diana tehtiin samantien ensilevy suomenkielisenä versiona
Minä rakastan sinua, Gabriel.
Nyt Mannola juhlistaa 80-vuotissyntymäpäiväänsä
konserttikiertueella Tessa Virran johtaman orkesterin
kanssa. Konsertin ohjelmisto sisältää Pirkko Mannolan
tunnetuimmat hitit ja paljon yllätyksiä. Kappaleiden
välillä hän myös tarinoi elämästään.
› Pirkko Mannola juhlakonsertti ke 27.11. klo 19.
Sellosali, Liput lippu.fi
ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 13

MENOTÄRPIT SYYSKUU–LOKAKUU
OLLI HÄKÄMIES
MITÄ ON
SUUNNITTEILLA?
› Turvallisia, nopeita ja
pyöräilijöille esteettömiä pyöräilybaanoja
kaupunkikeskusten välille
› Pyöräily osaksi joukkoliikennettä
› Teemareitistöjä: mm. kulttuurireitti,
maaseutureitti ja kartanojen reitti
yhteistyössä lähikuntien kanssa
› Pyöräilyturismin kehittäminen
› Kaupunkipyörien parempi
alueellinen saatavuus
Aktivoidu syksyyn
LIIKUNTAA JA PAINON-
HALLINTAA -KURSSIT
KURSSI ON SUUNNATTU kaikille ylipainoisille
työikäisille (vyötärönympärys naisilla
yli 90 cm ja miehillä yli 100 cm tai BMI vähintään
30). Erityisesti tervetulleita ovat
he, joilla on ollut pitkä tauko liikkumisessa.
Tapaamiset sisältävät 30 minuutin tietoiskun/keskustelun,
jonka jälkeen kokeillaan
eri perusliikuntamuotoja kuten sauvakävelyä,
kuntosaliharjoittelua ja vesiliikuntaa.
Lyhytkurssin hinta 20 e, kurssin
kesto 7 kertaa.
• Leppävaaran uimahalli ma klo 18.15-19.45
• Keski-Espoon uimahalli ti klo 17–18.30
• Olarin uimahalli ti klo 19–20.30
• Tapiolan palvelukeskus ti klo 18.30–20.
• Espoonlahden uimahalli to klo 18.15-19.45
Ilmoittautuminen ja lisätiedot
p. 09-8166 0800 ma-pe klo 12-13 tai
espoo.fi/ohjattuliikunta
KUNTOSALISTARTTI-
LYHYTKURSSI
POLKEMALLA
PAIKASTA TOISEEN
Martti Merra
siirtyy kesäisin
pyörällä paikasta
toiseen
niin töissä kuin
vapaa-ajallakin.
KUNTOSALISTARTTI ON suunnattu aloittelijoille.
Jokaisella kurssikerralla käydään
eri lihasryhmiä läpi sekä kuntosalilaitteilla
että muilla harjoitteilla. Kuntosalistartin
käytyään asiakas hallitsee kuntosaliharjoittelun
perusteet ja osaa omatoimisesti
harjoitella ilman ohjaajan tukea.
Kurssin kesto 7 kertaa.
Pyöräilyn suosio ympärivuotisena liikunta- ja liikkumismuotona
on kasvussa. Tämä on huomattu myös Espoossa ja uusia
suunnitelmia lajin eteen riittää pitkälle tulevaisuuteen.
LIIKUNTA- JA nuorisopalvelujen
johtaja Martti Merra uskoo, että
Espoossa voi hyvin liikkua ilman autoakin:
kaupunkikeskuksesta toiseen aikaa
ei pyöräilemällä kulu puolta tuntia
enempää ja pidemmällekin pääsee,
kun pyörän nostaa metroon tai junaan.
Sähköpyörät tekevät läpimurtoa
uudenlaisena ympärivuotisena liikkumismuotona.
Merra näkeekin, että
Espoon on nyt aika profiloitua todelliseksi
pyöräilykaupungiksi.
– Uskon, että meillä on vielä
paljon käyttämätöntä potentiaalia
hyödyntämättä. Kasvavaa pyöräilyturismia
ajatellen meillä on maan
parhaat metsät, luonto ja rannat.
ESPOOSSA ON kaiken tasoisille pyöräilijöille
valtavasti mahdollisuuksia:
kevyeen liikenteen väyliä löytyy
jopa 1 200 kilometriä ja siihen vielä
latupohjat sekä merkitsemättömät
reitit päälle. Pelkästään rantaraitti
on päästä päähän yli 40 kilometriä.
– Täällä ei tosiaankaan tarvitse
valita samoja reittejä joka kerta,
vaan valinnanvaraa ja nähtävää
riittää, Merra toteaa.
Merra tietää, mistä puhuu.
Hänellä pyöräilykilometrejä kertyi
viime vuonna 2 600.
LISÄTIETOA
PYÖRÄILYREITEISTÄ:
• espoo.fi
• visitespoo.fi
• fillaristit.fi
• reittiopas.fi
– Pääosin pyöräilen vapaa-aikana,
mutta kesäaikaan pyrin hoitamaan
myös työtapaamiset pyörällä.
Autoilun vaihtaminen pyöräilyyn
on pitkälti asennekysymys.
– Kyllä kaupungillakin on huomattu,
että pyöräilyn arvostus on
kasvussa. Se laittaa meidät tekemään
osuutemme eli pitämään reitistöt
kunnossa lajin houkuttelevuuden
ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Yksi toivomus Merralla on kuitenkin
tiellä liikkujille:
– Hyväksytään kaikki, ollaan sitten
liikkeellä jalan, koiran kanssa, pyörällä
tai autolla. Otetaan pikkaisen
kiireestä pois ja malttia tilalle, niin
hyvä tulee.
HANNA OJANPÄÄ
• Espoonlahden uimahalli to klo 17–17.55
• Tuulimäen liikuntahalli ti klo 18–18.55
Ilmoittautuminen ja lisätiedot
p. 09–8166 0800 ma-pe klo 12–13 tai
espoo.fi/ohjattuliikunta
LIIKUNTAILTA
TYÖIKÄISILLE
LIIKUNTAILLASSA ON mahdollisuus
kokeilla eri liikuntamuotoja ja saada hyödyllisiä
kuntoiluvinkkejä. Liikuntailta on tarkoitettu
aloittelijoille sekä kaikille muille,
joilla on ollut pitkä tauko liikkumisessa.
Uimahalleilla sisäänpääsymaksu.
• Keski-Espoon uimahalli
ma klo 17.30-18.30
• Olarin liikuntakeskus ti klo 17.45-18.45
• Espoonlahden uimahalli
ke klo 18.30-19.30
Lisätiedot p. 09-8166 0800 ma-pe
klo 12–13 tai espoo.fi/ohjattuliikunta
14

Taide toimii
tunnusmerkkinä
1 2
TAPIOLAN PYÖRÄPARKKI
Viimeisin valmistunut julkisen
taiteen kohde löytyy Tapiolasta,
jossa metroaseman pyöräparkin
seiniä kiertää taiteilija Seela
Petran grafiikka.
– Nyt tehdään paljon muraaleja,
mutta menimme tästä eteenpäin
ja esitämme graafista ilmaisua
julkisessa tilassa. Työn elementit
on myös toteutettu niin, että ne
voi tarvittaessa korvata, Henna
Paunu EMMAsta sanoo.
Teoksessa näkyy Seela Petran
jo aiemmin piirtämiä luonto- ja
eläinhahmoja.
– Halusin tuoda tänne asioita,
jotka yhdistyvät Tapiolaan, ovat
iloisia ja lämminhenkisiä. Koko
työn punaisena lankana on toisen
ihmisen kohtaaminen.
Taide helpottaa myös tilan
hahmottamista. Pyörä löytyy
työpäivän jälkeen helpommin, jos
muistaa vieneensä sen vaikkapa
karhun kohdalle.
HAGALUNDS CYKELPARKERING
Det senast slutförda objektet för
offentlig konst finns i Hagalund
där väggarna på metrostationens
cykelparkering pryds av konstnären
Seela Petras grafik.
– Väggmålningar är inne just
nu, men vi gick ett steg längre och
visar upp grafisk framställning på
en offentlig plats. Arbetet består
av element som utformats så att
de kan ersättas vid behov, säger
Henna Paunu från EMMA.
I konstverket kan man se Seela
Petras redan tidigare ritade naturoch
djurgestalter.
– Jag ville ta hit saker som har
att göra med Hagalund och som
är glada och har en varm framtoning.
Den röda tråden i verket är
att bemöta en annan person.
Konst gör det också lättare att
orientera sig i utrymmet. Du hittar
din cykel lättare efter arbetsdagen
om du kommer ihåg att du
parkerat den t.ex. vid en björn.
5ESPOON KESKUKSEEN VEISTOS
Seuraava kohde tulee uudistuvan Espoon
keskuksen Vaakunatorille johon nousee Vesa-
Pekka Rannikon veistos Vuo ensi keväänä.
SKULPTUR TILL ESBO CENTRUM
Följande objekt blir det nya Vapentorget i det förnyade
Esbo centrum där Vesa-Pekka Rannikkos
skulptur Vuo kommer att placeras nästa vår.
4
ALBERGANPORTIN
EMMA JÄTTÄÄ JÄLJEN -TEOS
TAPIOLAN METROASEMALLA
Tapiolasta löytyy toinenkin julkisen
taiteen teos. Kim Simonssenin
Emma jättää jäljen ei ole
vain yksittäinen veistos asemalaiturilla,
vaan sen kädenjälki on
nähtävissä lisäksi EMMAssa ja
digitaalisesti netissä.
3
Julkinen taide osana
kaupunkisuunnittelua on
valtaamassa jalansijaa
myös Espoossa.
I bästa fall fungerar konst
som ett kännetecken för
stadsdelen.
RAKKAUDEN TUNNELI
Kesällä valmistui uusi julkisen taiteen kohde Leppävaaraan,
jossa Akseli Leinosen teos Love Love tuo
Alberganportin alikulkutunneliin iloa, valoa ja väriä.
OIVALLUS
TEKSTI TIINA PARIKKA KUVA SEELA PETRA
KONSTVERKET EMMA LÄMNAR
SPÅR PÅ HAGALUNDS
METROSTATION
I Hagalund finns också ett annat
offentligt konstverk. Kim Simonssons
Emma lämnar spår är inte
endast en enskild skulptur på
stationsperrongen, utan dess
handavtryck kan ses också i
EMMA och digitalt på webben.
ESPOON SAIRAALAN TAIDEPOLKU
Taide luo viihtyvyyttä ja hyvinvointia Espoon sairaalaan.
Sairaalan taiteeseen ohjaa taidepolku,
jota voi hyödyntää myös osana asiakkaiden hoitoa.
Taidetta löytyy kaikista potilashuoneista.
ESBO SJUKHUS KONSTSTIG
Konst skapar trivsel och välbefinnande på Esbo
sjukhus. Genom sjukhuset leder en konststig som
också kan användas som en del av vården. Det
finns konst i varje patientrum.
ALBERGAPORTENS KÄRLEKSTUNNEL
På sommaren färdigställdes ett nytt offentligt konstverk
i Alberga, där Akseli Leinonens verk Love Love
ger Albergaportens gångtunnel glädje, ljus och färg.
’’
KUVAT ILMENTÄVÄT
YHTEISÖLLISYYTTÄ
JA TOISEN IHMISEN
KOHTAAMISTA.
ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 15

HELMI
TERVEYTTÄ LUONTOPOLULTA
LUONNOSSA LIIKKUMINEN parantaa tutkitusti
terveyt tä. Olarissa voi poiketa lähimetsän polulle
keskeltä kaupunkia.
Kesäkuussa Keskuspuiston ja Kokinmetsän alueella
avattu terveysluontopolku on esimerkki yhteistyöstä.
Polun idea syntyi Olari-seurassa.
– Alueella kulki ennestäänkin luontopolku, mutta se
oli lähes umpeen kasvanut. Teimme aloitteen uudesta
polusta, joka toteutettaisiin terveysluontopolun lähtökohdista,
Olari-seuran puheenjohtaja Heikki Lenkkeri
kertoo.
Kaupungin hyvinvointiryhmä otti toteutuksesta
kopin. Vanhojen polkujen kunnostus toteutui eri järjestöjen
ja kaupungin yhteistyöllä.
– Esimerkiksi polun varrelta löytyvät maalaukset
ovat EMY:n taidepiirin tekemiä kuvia, Lenkkeri sanoo.
Yhteensä 2,4 kilometriä pitkälle polulle voi hypätä
mistä kohtaa tahansa ja sen voi kiertää kumpaa suuntaan
vain. Polun varrelta löytyy kahdeksan rastia,
joissa kerrotaan luonnon terveysvaikutuksista.
Polun suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Espoon
ympäristömuotoilutiimi. Hyvinvoiva Espoo -kehitysohjelma
on rahoittanut terveysluontopolun ja ollut
mukana sen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Polun rastit on merkitty sinisin sydämin.
› espoo.fi/luontopolut
16

OLLI HÄKÄMIES
HÄLSA FRÅN NATURSTIGEN
ATT RÖRA sig i naturen förbättrar bevisligen hälsan. I
Olars kan du mitt inne i stan sticka in på en stig i närskogen.
Hälsonaturstigen som öppnades i juni i Centralparkens
och Kockbyskogens område är ett exempel på samarbete.
Idén till stigen föddes i Olari-Seura (Olars-föreningen).
– Det fanns redan en naturstig i området, men den var
nästan övervuxen. Vi tog initiativ till en ny stig som skulle
förverkligas från utgångspunkterna för en hälsonaturstig,
berättar Heikki Lenkkeri, ordförande för Olari-Seura.
Stadens grupp för välbefinnande tog sig an uppgiften.
Iståndsättningen av de gamla stigarna genomfördes i
samarbete mellan olika organisationer och staden.
– Till exempel målningarna längs med stigen är bilder
som gjorts av EMF:s konstcirkel, säger Lenkkeri.
Man kan hoppa in var som helst på den totalt 2,4 kilometer
långa stigen och den kan gås runt i vardera
riktningen. Längs med stigen finns åtta kontroller där
man berättar om naturens hälsoeffekter.
Planeringen och genomförandet av stigen utfördes
av Esbo miljödesignteam. Utvecklingsprogrammet
Välmående Esbo har finansierat hälsonaturstigen och
deltagit i dess planering och genomförande.
Kontrollerna på stigen har markerats med blåa hjärtan.
› esbo.fi/naturstigar
3/2019 ESPOO-LEHTI >> 17

-
PALVELU
Tule nauttimaan
juhlatunnelmasta
OTANIEMESSÄ PÄÄSEE TUTUSTUMAAN
KAUPUNKIELÄMÄN KEHITTÄMISEEN
PE KLO 12.30-15 JA LA KLO 10-14
Kuudetta kertaa Espoo-päivässä mukana
oleva Urban Mill on yhteisö ja palvelu,
jonka tehtävänä on auttaa luomaan
parempaa kaupunkielämää uusien
innovaatioiden avulla.
– Otaniemi tutuksi – Otaniemi tänään
ja huomenna –tapahtuma antaa tietoa
siitä, mitä uutta Otaniemessä tapahtuu
muun muassa yliopistossa sekä innovaatio-
ja rakennustoiminnassa ja mihin
suuntaan kaupunkia kehitetään, kertoo
Urban Millin kumppanuushankkeista
vastaava Kari Mikkelä.
Tapahtuman aikana kuullaan esityksiä,
joissa on mukana Aalto-yhteisön
ja Espoon kaupungin lisäksi yrityksiä,
asukasyhdistyksiä sekä Tekniikan Akateemiset
-liitto. Tiedeyhteisön kehittämistyön
moninaisuuteen pääsee tutustumaan
muun muassa startup-yritysten
aikaansaannosten kautta.
– Lauantaina Innovaatiokujan varrella
on mahdollisuus osallistua työpajoihin,
kilpailuihin, näyttelyihin ja keskusteluihin.
Lapset voivat kokeilla omia prototyyppejään
ja suunnitella uutta Otaniemeen,
Mikkelä selvittää.
Urban Mill on yhteistyöorganisaatio
ja tapahtumaan valmistaudutaan kiinteässä
yhteistyössä alueen toimijoiden
kanssa.
Toivotaan, että tapahtumaan tulee
uusia ihmisiä, jotka kiinnostuvat Otaniemen
alueesta ja huomaavat mitä
siellä tapahtuu. Ehkä joku mahdollisesti
kiinnostuu tulemaan lukioon, opiskelemaan
Aaltoon tai tekemään yhteistyötä
tutkimuslaitosten kanssa.
Tutustu Urban Milliin: bit.ly/2IF8dHs
Betonimiehenkuja 3 E
Elokuun viimeisenä
viikonloppuna järjestettävään
Espoo-päivään odotetaan
jälleen yli 70 000 kävijää.
Espoon suurimman kaupunkitapahtumaan
voi osallistua
järjestämällä itse tapahtuman
tai vain nauttia elämää sykkivän
kaupunkijuhlan elämyksistä
ja ohjelmista.
TEKSTI Susanna Uski
MINKÄLAISTA TYÖ ON PALOASEMILLA?
LA KLO 12-15
Pelastusajoneuvoihin ja pelastuslaitoksen henkilökuntaan voit tutustua
lauantaina Keskuspaloaseman, Espoonlahden, Leppävaaran, Mikkelän
ja Niittykummun paloasemien avoimien ovien päivänä. Lapset pääsevät
päivän aikana kokeilemaan miltä tuntuu sammuttaminen sankoruiskulla.
Paloasemien osoitteet: www.lup.fi
ROSKASTA
KAUNISTA
29.8-1.9.
Espoo-päiväksi Viaporin torille nousee Lintukato-niminen
taideteos. Teoksen toteuttavat
katutaiteen pioneerit Tuuli Huovila ja
Essi Ruuskanen, jotka ovat tehneet paljon
taidetta yhdessä. Ajatus Lintukato-teoksesta
syntyi ajankohtaisesta teemasta, ilmastonmuutoksesta,
joka on verottanut Suomessa
pikkulintukantoja.
Materiaalit valikoituivat teeman mukaisesti;
teos syntyy kierrätys- ja ylijäämämuovista.
Tuhansista kierrätysmuovisuikaleista syntyvä
Lintukato muistuttaa osaltaan muovin haitallisuudesta
linnuille ja muille eliöille.
– Olemme työpajoissa tehneet tupsuja
muutaman viikon ajan. Muovit olemme saaneet
roskiksista. Teos kasataan kiinni vaijereihin,
jotka saamme Sound Enginen rakennustiimiltä,
joka myös nostaa valmiin teoksen
yläilmoihin.
Soittoniekanaukio, Leppävaara.
18

TRAPESA CATWALK
– MUSIIKILLINEN
MUOTISHOW
PE KLO 17-20
Trapesa on kansainvälinen kohtaamispaikka,
jonka takaa löytyvä Filoksenia ry
on työskennellyt jo yli 20 vuoden ajan
hyvinvoinnin ja kulttuurien välisen yhteistyön
eteen. Trapesan Catwalkin musiikilliseen
muotishow’hun siivittävät
perjantaina Espoon asemasillalla kotimaiset
ja eurooppalaiset tanssijat ja
muusikot.
Kansainvälinen olohuone Trapesa, Espoon
asema, asemasilta 2 krs., Kirkkojärventie
1.
EMMASSA SOI JAZZ
PE KLO 18-18.30
Modernin taiteen museo EMMAssa on
musiikkitarjontaa jazzin ystävälle. April
Jazz Goes EMMA: Sid Hille -konsertissa
muusikot Sid Hille ja Jarmo Saari esittävät
keraamikko Rut Brykin ja muotoilija,
kuvanveistäjä Tapio Wirkkalan
taiteesta vaikutteita saaneen jazzsävellyksen.
Emma – Espoon modernin taiteen
museo, Näyttelykeskus WeeGee,
Ahertajantie 5.
MUSIKAALIELOKUVA
ELOKUUN ILLASSA
PE 21.15-23.30
Espoo-päivän iltana voi virittäytyä elokuvatunnelmaan
Tapiolan keskusaltaan
äärelle, jossa esitetään suosittu, Oscarpalkittu
A Star Is Born -elokuva. Romanttinen
musikaali kertoo kantrimuusikosta,
joka rakastuu nuoreen laulajaan. Pääosissa
esiintyvät Lady Gaga ja Bradley
Cooper. Elokuvan esityskieli on englanti
ja se tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi.
Suositusikäraja on 12 vuotta.
Tapiolan keskusaltaan aurinkoterassi.
INNOVAATIOKUJAN
VARRELLA ON MAHDOLLISUUS
OSALLISTUA TYÖPAJOIHIN,
KILPAILUIHIN, NÄYTTELYIHIN
JA KESKUSTELUIHIN.
’’LAUANTAINA
ESPOO-PÄIVÄ HUIPENTUU
ULKOILMAKONSERTTIIN
LA KLO 14-20
Lauantaina tunnelmaa nostattaa Tapionaukion lavalle
nousevat tutut viihdyttäjät. Suuressa ulkoilmakonsertissa
mukana nähdään artistit Reino Nordin,
Kasmir, Paperi T, Töölön Ketterä sekä Espoo
Big Band kapellimestarinaan Marzi Nyman
ja solistinaan Maria Ylipää. Ilmaiskonsertin
juontaa Radio Kissistä tutut
Jenni Haapala ja Jani Jääskeläinen.
Tapionaukio, Tapiola
ILO IRTI
ULKOKARAOKESSA
JA DANCEOKESSA
Tapiola Sinfoniettan pienryhmä esittää
Espoo-päivän aikana kantrimusiikkia Espoon
sairaalassa.
– Meillä on koulutettuja sairaalamuusikoita
ja nyt olisi mahdollista tulla katsomaan sairaalan
aulassa sijaitsevaan Ravintola Suolaheinään,
minkälaista yleisötyötä orkesteri
siellä tekee. Samalla pääsee tutustumaan
sairaala-aulan taideteoksiin, joita Espoon
sairaala on hankkinut yhdessä taidemuseo
EMMAn kanssa, kertoo Tapiola Sinfoniettan
tuottaja Miina Sivula.
Sivulan mukaan kantrimusiikki valikoitui
musiikiksi muusikoiden omasta innostuksesta
KANTRIMUSIIKKIA
ESPOON SAIRAALASSA
LA KLO 14.15-14.45
ja koska se soveltui sairaalaympäristöön paremmin
kuin esimerkiksi vaskisoittimet.
– Yleisötyö kuuluu vahvasti orkesterin toimintaan
ja sitä tehdään, koska halutaan olla
koko kaupungin orkesteri ja tarjota elämyksiä
myös niille, jotka eivät pääse konsertteihin.
Espoon sairaalassa yleisötyötä tehdään
viikoittain. Konserttiin osallistuvien määrä
ei ole tärkein asia, vaan orkesterilaiset odottavat
ensisijaisesti musiikkinsa tavoittavan ja
aktivoivan ihmisiä.
Espoon sairaalan aula, Ravintola Suolaheinä,
Karvasmäentie 6
LA KLO 15-19
Sellosali on ollut joka vuosi Espoo-päivän tapahtumissa
mukana. Tänä vuonna ohjelmassa on
jotain erilaista. Piknik- ja laulutapahtuman Singa
Open Air Karaoken ja Danceoken odotetaan
houkuttelevan tulemaan Soittoniekan aukiolle
koko perheen voimin.
– Järjestämisessä on mukana Sellosali, Kaupunkitapahtumat
Espoo ja Kauppakeskus Sello.
Paikalle tulee vehreä tekonurmi ja kalustusta,
joiden toivotaan luovan kaupunkilaisille mukavaa
oleskelutilaa, kulttuurituottaja Laura Nordlund
kertoo tapahtuman järjestelyistä.
Ulkokaraokessa biisien lyriikoita voi seurata
näytöltä ja antaa laulutoiveet helposti Singan
mobiilisovelluksen avulla. Sovelluksen pystyy
lataamaan oman laitteen sovelluskaupasta ja
sieltä löytyy yli 60 000 kappaleen kattava laulukirjasto.
– Paikalle vaan rohkeasti! Jos ei heti uskalla
mukaan, voi ensin vaikka laulaa mukana, Nordlund
kannustaa.
Päivän aikana voi kokeilla myös danceokea eli
tanssikaraokea. Danceokessa yleisö pääsee toivomaan
musiikkivideoita ja tanssimaan niiden
tahtiin. Hyvään fiilikseen saattelee yleisön lisäksi
Tanssikoulu DCA:n tanssijat.
Sellosalin edusta, Soittoniekanaukio
ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 19

VI I ESBO
En fantasifull ljuscirkus med Spektri, dans med Esbo
Spelmanslag, konsert med Sås & Kopp samt god mat.
Det är några av programpunkterna som Vindängen
bjuder på under Esbodagen lördagen den 31 augusti.
Text Jenni von Frenckell
SE ALLA
EVENEMANG
ESPOOPAIVA.FI/
TAPAHTUMAT/SV
Stämningsfull
Esbodagen
Eva Monthén är kulturproducent
vid Esbo stad
och ansvarar för evenemanget
i Vindängen. Hon
berättar att det är första gången som
Esbodagen firas i Vindängen.
– Idén till att fira i Vindängen i år
hänger ihop med att huset fyller 10
år nästa år. Vi bestämde att det vill vi
fira. Därför tjuvstartar vi firandet på
Esbodagen genom att ordna gemensamt
program som alla i huset deltar
i, säger Monthén.
Artisterna som uppträder i Vindängen
är Musikinstitutet Kungsvägen,
Esbo Spelmanslag, som är en
del av Esbo Arbis, och Sås & Kopp
som håller en tvåspråkig barnkonsert.
Folkhälsans restaurang har
öppet hela kvällen och när mörkret
faller avslutas programmet med en
ljuscirkus av Spektri.
– Spektri uppträder med en fantastisk
ljusshow utomhus. Evenemanget
hålls på kvällen för att det
ska hinna bli så mörkt som möjligt.
Showen innehåller en massa vackra,
lysande ljusfenomen i olika färger
med musik till, förklarar Monthén.
20

evenemang!
Hela stadens gemensamma
Gällande antalet besökare är
Monthén optimistisk.
– Det är första gången som
Esbodagen firas här i huset så det är
svårt att uppskatta hur många som
dyker upp. Lite spännande är det
givetvis att se om folk hittar hit men
jag är hoppfull.
DET SVENSK- OCH tvåspråkiga programmet
i Vindängen kör igång på
lördag eftermiddag klockan 16.00
och fortsätter ända fram till klockan
21.30. Arrangörerna hoppas att evenemanget
lockar Esbobor över
språkgränserna.
– Vi vill gärna ha en låg språktröskel.
Barnkonserten med Sås &
Kopp växlar smidigt mellan finska
och svenska och musik funkar
ju fint på alla språk, säger Eva
Monthén.
Målgruppen är bred. Barn,
familjer, vuxna och seniorer är välkomna,
dörrarna är öppna för
alla Esbobor under hela kvällen.
Monthén berättar ändå att Esbo
Spelmanslag har sin egen, specifika
publik.
ANDRA SVENSK- OCH
TVÅSPRÅKIGA TIPS FÖR
ESBODAGEN
SMAKERNAS HAGALUND
Fredag och lördag, Tapioplatsen, Tuulikkibron 5
Street food och mikrobryggerier hämtar med sig
matglädje till Hagalund. Mattält och snabbmatsbilar
fyller gatorna med läckerheter. Fin stämning, god
mat och dryck och trevligt program utlovas.
tapiolankeskus.fi/makujentapiola
MATTEHJÄLP FÖR BARN
Fredag kl. 12—15, biblioteket i Iso Omena, Finnviksvägen 1
Mattelandet i Esbo har gjort videor för dig som
vill träna matematik med ditt barn. Du får träffa
Mattelandets personal och bli inspirerad. Barn
som kommer i sällskap med en vuxen får pröva
sin lycka i mattehjulet.
esbo.fi/mattelandet
UTOMHUSBIO: A STAR IS BORN
Fredag kl. 21.15–23.30, terrassen vid bassängen i centrum
av Hagalund, mellan Kyrkstigen och Kulturplatsen
Upplev utomhusbions magiska stämning i augustikvällen.
Som en del av Esbodagens program får du se den
populära Oscarvinnaren A Star Is Born. Filmens språk
är engelska och den är textad till svenska och finska.
Rekommenderad åldersgräns: 12 år.
espoo.fi/kaupunkitapahtumat
– Spelmanslaget kommer att uppträda
i skolans sal och där blir det
dans. Jag vet att det är många som
ser fram emot att ta sig en sväng på
dansgolvet, tipsar Monthén.
ATT PRODUCERA ett större evenemang
är en lång process. Programstommen
planeras i god tid, artisterna
bokas och detaljerna utarbetas
småningom. En vecka innan
Esbodagen äger rum börjar det
mesta vara klart.
Veckan innan är vi mest nervösa
för vädret. Vi hoppas förstås att det
inte spöregnar, då blir det problem
med ljusshowen som ska hållas
utomhus på bollplanen. De sista
dagarna inför tillställningen försöker
vi bygga upp en fin stämning,
berättar Monthén.
› Esbodagen är en två dagar lång
stadsfest som i år ordnas 30–31
augusti. Programmet består av
cirka 200 gratisevenemang.
› Mer information om programmet
i Vindängen: esbo.fi/vindangen.
TRYGGHETSARBETE
GER RESULTAT
TACK VARE långsiktigt arbete är Esbo en exceptionellt
trygg stad enligt statistiken. Den är särskilt känd för sina
långtgående trafiklösningar.
Trygghet och natur. Dessa två saker lyfts i enkäter fram
som dragningskraftsfaktorer för Esbo. Och inte utan orsak.
Esbo är den överlägset tryggaste av de stora städerna i
Finland, vare sig man pratar om trygghet på gatan, trafiken,
egendomsbrott, misshandel eller antalet larm om
hemfridsbrott som polisen mottagit. Statistiken visar inga
större förändringar ens på lång sikt.
– Trygghet är framför allt en känsla av att det går smidigt
att utföra vardagliga sysslor och man kan ostört röra
sig ute dagligen, basservicen fungerar och det finns hjälp
att få när man behöver det, sammanfattar Petri Häkkinen,
säkerhetschef vid Esbo stad.
Trygghetsstrategin utvecklas tillsammans med myndigheter,
staden och olika organisationer. Men de bästa experterna
finns bland privatpersoner.
– Invånarna är bäst informerade om farorna i sin egen
omgivning. Vi organiserar separata trygghetsvandringar,
dit vi bjuder in de som bor på området för att dela med
sig av sina egna erfarenheter. Stadens responskanaler
är också ständigt öppna, uppmuntrar Häkkinen till delaktighet.
Förra året inträffade mindre än 600 trafikförseelser per
10 000 invånare i Esbo, medan motsvarande siffra i Vanda
och Helsingfors var omkring 1 000, i Åbo och Tammerfors
runt 800 och i Uleåborg ca 700.
De smidiga trafiklösningarna härstammar från ett halvt
sekel tillbaka.
– Esbo är en relativt ung stad. När det byggdes på 1960-
talet, införlivades trafikplaneringen ända från början som
en del av byggnadstekniken, berättar Tuomo Saarinen,
forskare vid stadsteknikcentralen.
Särskild uppmärksamhet ägnas åt fotgängare och
cyklister. Underfartsbroar och planskilda korsningar finns
det mycket rikligt av. Vid planeringen av nya skol- och daghemsbyggnader
beaktar man alltid beträffande läget att
det finns en trygg rutt till byggnaden.
Sist och slutligen kan var och en själv mest påverka trivseln
och tryggheten i sin egen näromgivning.
– Genom att uppföra sig sakligt och ta hand om också
andra, skapar vi en trevlig och trygg boendemiljö runtomkring
oss, säger Häkkinen.
RESUMÉ
ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 21

VAPAALLA
HISTORIAN KÄTKÖISSÄ | HEILLE KALLIS OL’ MAA
SOTAVETERAANIEN VÄHENEVÄ joukko nauttii Suomessa tuesta ja suuresta
arvostuksesta. Näin ei suinkaan ole aina ollut. Sotien jäl keisessä
Suomessa elettiin pelossa ja epä varmuudessa. Sodanaikaisia johtomiehiä
tuomittiin vankeuteen. Ei olisi tullut kuu loonkaan, että sotaveteraaneille
olisi pidetty ylistyspuheita. Päin vastoin, heidät haluttiin
unohtaa.
Käänne tapahtui 1960- ja 1970-lukujen taitteessa ja 1980-luvulle
tultaessa asenneilmapiiri muuttui. Valtiovallan julkinen tunnustus
sotaveteraanien elämäntyölle saatiin kuitenkin vasta Neuvostoliiton
hajottua.
Espoon Sotaveteraanit viettävät tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan.
Rintamasotilaiden asuntoyhdistyksenä toimintansa 1959 aloittanut
yhdistys on jo varautunut toiminnan hiipumiseen. Jäseniä on tällä
hetkellä 600, joista vajaa 200 sodan käyneitä veteraaneja.
Mutta ennen kuin siirrytään perinne yhdistystoimintaan, on vielä
aika juhlia. Länsiväylän entisen toimittajan Uolevi Itkosen kokoama
historiateos Iltahuuto – Espoon sotaveteraanit ry 60 vuotta julkaistaan
9.9. Varsinainen juhla on viikkoa myöhem min, kun ensin 15.9. pidetään
kaikissa Espoon kirkoissa veteraanijumalanpalvelus ja 16.9. vietetään
sitten varsinaista pääjuhlaa Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa.
TIINA PARIKKA
Espoon Sotaveteraanit ry yhteistyössä Espoon Seudun Kulttuurisäätiön ja paikallisten
lukioiden kanssa järjestivät lukiolaisille kirjoituskilpailun Suomi 100-juhla vuonna. Kuvassa
kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, raadin jäsenet Olli Ihamäki ja Helena Luukkonen sekä
mitalistit Iiris Neuvonen, Linnea Lang ja Helmi Wiikeri sekä palkintoraadin puheenjohtaja
Hannu Viitanen palkintojenjakotilaisuudessa 6.12.2017. Espoon kaupunki nimesi Espoon
Sotaveteraanit ry:n ja Espoon Seudun Kultuurisäätiön vuoden kasvattajayhteisöksi.
ESPOO-RISTIKKO
OIKEIN
VASTANNEIDEN
KESKEN ARVOTAAN
KIRJA-
PALKINTOJA.
Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus
(14-kirjaiminen sana) 21.10.2019 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.
LAATINUT: TAPIO RUSANEN
22

ESPOOLAINEN
NÄYTTÄMÖLLÄ SAA TOTEUTTAA ITSEÄÄN
Hyökyvuoren kasvatit Erika Rehmonen ja Jere Hartikainen,
ovat ohjanneet harrastajaryhmiä yhdessä jo kuuden vuoden ajan.
Lapsi- ja nuorisoteatterissa lapset tekevät teatteria lapsille.
HYÖKYVUOREN LAPSI- ja nuorisoteatteri
on toiminut Kivenlahdessa vuodesta 1985.
Talvisin teatterissa toimivat ikäkausiin perustuvat
harrastajaryhmät, jotka ideoivat
esitykset alusta loppuun yhdessä. Kesäteatteriin
on sen sijaan valittu valmis näytelmä
ja työryhmään kutsutaan osallistujia
kaikista ryhmistä.
Teatteri Hyökyvuoreen ovat tervetulleita
kaikki lapset ja nuoret, jotka haluavat
tehdä teatteria tai vain kokeilla, tuntuisiko
se omalta harrastukselta.
– Emme oleta, että lapsi tulee valmiina,
vaan harjoittelemme yhdessä teatterin tekemistä.
Täällä voi toteuttaa itseään ja samalla
saa uusia ystäviä, Erika Rehmonen
kertoo.
KOLMEN LAPSIRYHMÄN vetäminen ja kesäteatteriesityksen
ohjaaminen kuulostavat
työläältä ja aikaa vievältä harrastukselta,
mutta ohjaajat vaikuttavat tyyniltä.
– Olen oppinut aikatauluttamaan tekemisiäni
ja aikaa jää hyvin myös kouluun
ja kesätöihin, teatteria alakoululaisesta
saakka harrastanut Jere Hartikainen toteaa.
TÄMÄN KESÄN esitys, Peppi Pitkätossu on
Hartikaisen ja Rehmosen toinen kesäteatteriohjaus.
Ensimmäinen oli Risto
Räppääjä, joka valloitti Pakkasmäen näyttämön
kaksi vuotta sitten. Kesäteatteriesityksen
valmistaminen vaatii myös lapsilta
ja heidän perheiltään sitoutumista yhteisiin
harjoitus- ja esitysaikatauluihin.
– Pepin työryhmään valitut lapset ja
nuoret ovat kaikki aktiivisia ja reippaita ja
valmiita omistautumaan teatterille, ohjaajat
kehuvat.
Pääkolmikon eli Pepin, Annikan ja
Tommin näyttelijöiden valinta oli ohjaajille
helppoa.
– Olemme tunteneet heidät jo useiden
vuosien ajan ja seuranneet, miten he ovat
kasvaneet lapsista teini-ikäisiksi. Nyt he
toimivat jo ammattimaisesti, Rehmonen
kertoo.
HYÖKYVUOREN TEATTERIN Peppi on värikäs
esitys, jossa on paljon musiikkia ja tanssia.
Vaikka esiintyjien ikähaitari on suuri, kaikilla
on omakohtaisia muistoja Peppi Pitkätossusta
ja siten näkemystä siitä, millainen
Peppi on.
– Esityksessä on paljon lapsilta tulleita
ideoita ja ohjaajina luotamme heidän näkemykseensä
siitä, mikä toimii ja mikä
lapsia naurattaa, Rehmonen kertoo.
KATRI TANSKANEN
Hilma Koskinen (Peppi), Elsi
Rapeli (Annika) ja Niko Teperi
(Tommi) ovat jo kokeneita
harrastenäyttelijöitä.
VIELÄ EHDIT
KATSOMAAN:
Peppi Pitkätossun
viimeiset näytökset
su 25.8. klo 13
to 29.8. klo 18.30
la 31.8. klo 13
su 1.9. klo 13
ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 23