Pohjanmaan Opettaja 1/2019
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Ilmastonmuutos<br />
koulutuksessa<br />
Uusi eduskunta on juuri valittu ja<br />
hallitusneuvottelut ovat alkamassa.<br />
Vaalia edeltävissä keskusteluissa on noussut<br />
esille mm. sote-asiat, koulutuskysymykset<br />
ja ilmastonmuutos. Vaalikentillä on kuultu<br />
monenlaisia lupauksia, joiden lunastamisen<br />
aika koittaa hallitusohjelman kirjauksissa<br />
ja niiden toteuttamisessa. Minun<br />
suurin huoleni kohdistuu ilmastonmuutokseen,<br />
tarkemmin sanottuna koulutuksen<br />
ilmastonmuutokseen.<br />
Olen kuullut opettajilta viime aikoina aivan liian<br />
usein lauseen ”tämä työ uuvuttaa, voisin tehdä jotain<br />
aivan muuta”. Ilmasto päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa<br />
yleensä on kuumentunut. Huolestuttavinta<br />
on, että tämäkin ilmastonmuutos kiihtyy. Ryhmäkoot<br />
ovat monin paikoin liian suuria. Tai jos ryhmäkoko on<br />
sopiva, niin ryhmän heterogeenisuus aiheuttaa haasteita.<br />
Tuijottaminen pelkkään ryhmäkokoon kun ei kerro<br />
koko totuutta. Esimerkiksi käytöshäiriöt, inkluusio ilman<br />
riittävää tukea, monikulttuurisuus ja näistä kaikista<br />
aiheutuvat palaverit ja dokumentoinnit lisäävät opettajien<br />
työtaakkaa ja nakertavat työhyvinvointia. Näiden<br />
lisäksi tunnolliset opettajat kantavat huolta myös niistä<br />
oppilaista, joilla ei ole esim. oppimisen kanssa ongelmia.<br />
Heilläkin tulisi olla oikeus opettajalta saamaan<br />
oppimisen tukeen.<br />
Pienenevien resurssien aikakaudella koko kasvatusja<br />
koulutussektori on vahvasti paineistettu. <strong>Opettaja</strong>t<br />
toimivat monin paikoin jaksamisensa äärirajoilla.<br />
Esimiehet ja johtavat viranhaltijat joutuvat tekemään<br />
vaikeita päätöksiä vähäisten resurssien vuoksi. Oma<br />
lukunsa on vielä huonokuntoiset rakennukset, jotka<br />
edelleen vähentävät työssä jaksamista ja pahimmillaan<br />
vaarantavat opettajien terveyden. Kun tähän lisätään<br />
yhteiskunnassa vallalla oleva ajatus ”vähemmällä pitää<br />
tuottaa enemmän”, niin arveluttaa, miten Suomi yhteiskuntana<br />
tulee pärjäämään tulevina vuosikymmeninä.<br />
Mitä tapahtuu, jos iso osa kasvatus- ja opetushenkilöstöstä<br />
uupuu työtaakkansa alle? Mielestäni silloin yksi<br />
yhteiskunnan vankimmista kivijaloista sortuu.<br />
Koulutuksen ilmastonmuutoksen parantamiseen löytyy<br />
onneksi keinoja. Katseet kohdistuvat yhä tiukemmin<br />
uuden eduskunnan ja hallituksen toimiin. Eduskunnan<br />
päätehtäväthän ovat lakien säätäminen ja valtion talousarviosta<br />
päättäminen. Uusi eduskunta ja eritoten<br />
1/<strong>2019</strong><br />
Klimatförändring<br />
i utbildningen<br />
D<br />
en nya riksdagen har just valts och<br />
regeringsförhandlingarna håller<br />
på att börja. I diskussionerna före valet<br />
behandlades bland annat vårdreformen,<br />
utbildningsfrågor och klimatförändring.<br />
På valfälten har man fått höra många olika<br />
löften, och då regeringsprogrammet utarbetas<br />
är det dags att förverkliga löftena.<br />
Min största oro riktar sig till klimatförändringen<br />
och närmare sagt klimatförändringen<br />
inom utbildningen.<br />
Den senaste tiden har jag alltför ofta fått höra lärare<br />
säga att ”det här arbetet tröttar ut mig, jag skulle kunna<br />
göra något helt annat”. Klimatet i daghem och skolor<br />
samt på läroanstalter har överlag hettats upp. Det mest<br />
oroväckande är att även den här klimatförändringen<br />
kommer att trappas upp. Grupperna är ställvis alldeles<br />
för stora. Eller om grupperna är lämpligt stora så kan utmaningarna<br />
uppstå om gruppen är väldigt heterogen. Det<br />
är inte gruppstorleken som berättar hela sanningen. Till<br />
exempel beteendestörningar, inkluderande utbildning<br />
utan tillräckligt med stöd, mångkultur och alla möten<br />
och dokumenteringar som allt detta leder till ökar lärarens<br />
arbetsbörda och sliter på välmåendet i arbetet. Utöver<br />
detta oroar sig samvetsgranna lärare också till exempel<br />
för de elever som inte har problem med inlärning. Även<br />
de borde ha rätt att få stöd för sin inlärning från läraren.<br />
Under en tid då resurserna minskar, riktas ett starkt<br />
tryck till hela bildnings- och utbildningssektorn. På många<br />
ställen befinner sig lärarna på den yttersta gränsen för<br />
att orka. Cheferna och de ledande tjänsteinnehavarna är<br />
tvungna att fatta svåra beslut på grund av de bristande<br />
resurserna. Byggnader som är i dåligt skick är ett kapitel<br />
för sig. Dessa problem gör det ännu svårare att orka med<br />
arbetet och i värsta fall hotar de lärarnas hälsa. När man<br />
ytterligare lägger till den rådande tanken i samhället om<br />
att ”man måste producera mer med mindre” så förundrar<br />
man sig lätt över hur Finland kommer att klara sig som<br />
samhälle under de kommande årtiondena. Vad händer<br />
om en stor del av personalen inom fostran och undervisning<br />
faller under sin arbetsbörda? I en sådan situation<br />
brister en av samhällets stadigaste stöttepelare.<br />
Det finns tack och lov metoder för att förbättra klimatet<br />
inom utbildningen. Blicken riktas allt mer mot den nya<br />
riksdagens och regeringens åtgärder. Riksdagens huvudsakliga<br />
uppgift är att stifta lagar och fatta beslut om<br />
3
Change language