ESPOOLEHTI 3/2018

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
3
2018
OSALLISTU OMALLA
TAVALLASI
HARRASTUKSIA
KESKIVIIKKOISIN
AURORA ON
KASVANUT ISOKSI
READ THIS IN ENGLISH:
YUMPU.COM/ESPOOLEHTI
YHDESSÄ
TEHTY
SIVUT 18-19
Espoo-päivä rakentuu
kaupunkilaisten
yhdessä järjestämistä
tapahtumista.
Mieslaulajat lettuineen
on jokavuotinen
ohjelmanumero.

MUN ESPOO
MIRA KÖYMÄRI
LUOVUUS KUKKII KARAKALLIOSSA
TOUKOKUUSSA KARAKALLIOSSA vietettiin
taidepäivää. Karakalliolaiset rakensivat torin
ilmatilaan ilmapalloinstallaation ja maalasivat
metallilaattoja kuvataiteilija Tiina Herttuan
yhteisötaideteokseen.
Taidepäivä oli osa Karakallio Creative
-hanketta, joka elävöittää useiden vuosien
ajan Karakalliota taiteen ja tapahtumien
avulla. Hankkeen ensimmäisenä teoksena
valmistui argentiinalaistaiteilija Pastelin
maalaama kasviaiheinen muraali.
– Karakallio on alueena kuin puhdas ja
luonnonmukainen tyhjä taulu. Sen väljyys ja
yksinkertaisuus toimivat hankkeelle hyvänä
pohjana. Esimerkiksi muraalit näkyvät Karakalliontiellä
pitkälle, Karakallio-Seuran jäsen
Mira Köymäri sanoo.
Karakallio-Seura toimii Karakallio Creativessa
linkkinä asukkaiden ja hankkeen järjestäjän
eli Elävä Espoo ry:n sekä Espoon kaupungin
välillä.
– Karakallio Creative on koko Suomen mittakaavassa
uudenlainen tapa profiloida kaupunginosaa.
Sen myötä katselen itsekin ympäristöäni
nyt siltä kannalta, mitä taidetta
siihen voisi toteuttaa, Köymäri sanoo.
PIRITTA PORTHAN
LÄHETÄ OMA
TEOSEHDOTUKSESI:
KARAKALLIO
CREATIVE.COM/
TEOSEHDOTUKSET
Ilmapalloinstallaatio
oli virallinen
lähtölaukaus
Karakallio Creative
-hankkeelle.
Tämä taideteos
ei valitettavasti
jäänyt pysyväksi
osaksi torin
ilmettä.
2

SISÄLLYS 3/2018
KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
3
2018
TÄSSÄ NUMEROSSA:
2 MUN ESPOO › Luovuus kukkii Karakalliossa
4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä
5 POIMINNAT › Espoo on maailman älykkäin
7 PALVELUKSESSA › Kapellimestari Klaus Mäkelä
8 TEEMA › Osallistu omalla tavallasi
12 AKTIIVINEN ESPOO › Syksyn menovinkit
15 OIVALLUS › Espoossa on turvallista liikkua
16 HELMI › Pikku-Aurora kasvoi isoksi
18 PALVELU › Espoo-päivä tulee taas
20 VI I ESBO › Stadsteaterns Erik Söderblom
22 VAPAALLA › Espoo-ristikko
23 ESPOOLAINEN › Lukuintoa pojille
AURORAN
KULTTUURI-
TALOILLA ON
KAIKILLA OMA
HENKI JA
SISÄLLÖLLINEN
TEEMANSA.
8Ympäristömuotoilijat
auttavat espoolaisia
toteuttamaan
omia ideoitaan
lähiympäristössään.
’’
Osallisuuden kokemuksen
ydin on ihmisten
kohtaamisessa.
7 14 20
ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 3

PÄÄKIRJOITUS
Espoo-päivänä
juhlitaan yhdessä
SUURINTA KAUPUNKITAPAHTUMAAMME, Espoo-päivää, vietetään
perjantaina ja lauantaina 24.-25.8.2018. Tuhannet espoolaiset
ovat jälleen mukana järjestämässä kivaa tekemistä eri puolilla
kaupunkia. Espoo-päivä jos mikä kuvastaa aitoa espoolaista
yhteisöllisyyttä ja Make with Espoo -henkeä eli yhdessä tekemistä,
ideointia ja oppimista.
Into yhteiskehittämiseen on tuonut Espoolle tunnustusta
maailman parhaana innovaatioyhteisönä. Espoo ja Aaltoyliopisto
valittiin kesällä huippusarjaan yhdessä Iso-Britannian
Cambridgen, Yhdysvaltojen Palo Alton, Saksan Heidelbergin
ja Intian Noidan kanssa toteuttamaan YK:n kestävän
kehityksen tavoitteita edelläkävijäyhteisönä. Valinta
on jatkoa kesäkuussa Lontoossa voittamallemme ”The Intelligent
Community of the Year 2018” -palkinnolle. Espoo
on myös tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki
2016–2017.
Tunnustusten mukaan Espoo luo edelläkävijänä
paikallisella yhteistyöllä älykkäitä, ihmislähtöisiä
ja skaalattavia kestävän tulevaisuuden
ratkaisuja. Espoon voimavarana
ovat espoolaiset ihmiset, yhteisöt ja yritykset.
Aktiivinen yhteistyö eri toimijoiden
kanssa tuo pitkällä aikavälillä runsaasti
hyötyä kaupunkilaisten ja koko yhteisön
arkeen. Espoo-päivänä on monta syytä
juhlia yhdessä. Tervetuloa mukaan!
JUKKA MÄKELÄ
kaupunginjohtaja
Låt oss fira Esbodagen
tillsammans
STADENS STÖRSTA evenemang Esbodagen firas fredag och
lördag 24–25.8.2018. Tusentals Esbobor medverkar än en gång
för att ordna trevliga aktiviteter runt om i staden. Esbodagen
och konceptet Make with Espoo visar den äkta samhörigheten
som råder i Esbo, och att vi gör saker tillsammans, bollar idéer
och lär oss nya saker.
Ivern att tillsammans utveckla samhället har gett Esbo erkännande
som världens bästa innovationsgemenskap. I
somras valdes Esbo och Aalto-universitetet tillsammans med
brittiska Cambridge, amerikanska Palo Alto, tyska Heidelberg
och indiska Noida till den exklusiva gruppen städer som i
egenskap av pionjärer ska verkställa FN:s mål när det gäller
hållbar samhällsutveckling inom olika områden. Det här
är en fortsättning på Esbos internationella utmärkelse The
Intelligent Community of the Year 2018 som delades ut
i juni i London. Internationella undersökningar har
visat att Esbo även var den mest hållbara staden i Europa
2016–2017.
Enligt utmärkelserna är Esbo en föregångare som
i form av lokalt samarbete skapar smarta, människonära,
hållbara och skalbara lösningar för framtiden.
Invånarna, olika samfund och företag är Esbos
resurser. När olika aktörer aktivt samarbetar skapas
över tid stor nytta i vardagen för Esboborna liksom
hela samhället. Det finns många anledningar att fira
Esbodagen tillsammans. Välkommen med!
JUKKA MÄKELÄ
stadsdirektör
”
Kauden alusta Espoossa
on tehty keskimäärin yli
2 600 kaupunkipyörämatkaa
päivässä, eli 3,8
matkaa jokaisella pyörällä
päivittäin.
”
Espoo ja
@AaltoUniversity
valittu huippusarjaan
yhdessä neljän muun
yliopiston kanssa.
#kestäväespoo #espoo
”
Näytätkö muka itse
fiksulta, kun joku ottaa
kuvan silloin kun
pureskelet?! #pentala
#saaristomuseo
#pentalanlampaat
ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi
JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,
etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM
JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Timo Porthan ISSN 1798-8438 Seuraava numero ilmestyy 24.11.2018
4

POIMINNAT
2025
Espoon
kaupunki on kutsuttu YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäksi.
Espoo sitoutuu saavuttamaan YK:n tavoitteet vuoteen 2025 mennessä.
Kestävän kehityksen ohjelmaan on kutsuttu 25 kaupunkia. Espoo sai kutsun
viiden yliopistokaupungin joukkoon, johon kuuluvat myös Cambridge Isosta-
Britanniasta, Heidelberg Saksasta, Noida Intiasta ja Palo Alto Yhdysvalloista.
Kukin kaupungeista valikoituu johtamaan ainakin yhtä toimenpideohjelman 17
tavoitteesta. Espoon toiminta painottuu oppimiseen, koulutukseen ja innovaatioihin.
Espoo on
maailman älykkäin
ESPOON KAUPUNKI on voittanut kansainvälisen Intelligent Community
Awards 2018 -kilpailun. Espoo ylsi ainoana eurooppalaisena
kaupunkina seitsemän finalistin joukkoon. Kilpailun teema
oli datan hyödyntäminen ihmislähtöisessä palvelujen kehittämisessä.
Kolmipäiväinen finaali järjestettiin Lontoossa kesäkuun
alussa.
Finaalipäivien aikana espoolainen kehittäjäyhteisö,
Espoo Innovation Garden, sai näkyvyyttä
”IHMISET,
YRITYKSET JA sekä uusia verkostoja tiedon jakamiseen ja kontaktien
luomiseen. Niiden avulla espoolaiset toteut-
YHTEISÖT OVAT
ESPOON PARAS tavat kaupungin strategiaa eli Espoo-tarinaa, ratkaisevat
kestävän tulevaisuuden haasteita sekä
VOIMAVARA.”
luovat uusia älykkäitä palveluita ja työpaikkoja.
Espoo on jo aiemmin noteerattu Euroopan kestävimmäksi
kaupungiksi kansainvälisessä vertailututkimuksessa.
Sitä kaupunki haluaa olla jatkossakin takaamalla paitsi hyvät palvelut,
myös taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti
kestävän kasvun.
– Ihmiset, yritykset ja yhteisöt ovat Espoon paras voimavara.
Siten on selvää, että myös voitto on yhteinen, sanoo kaupunginjohtaja
Jukka Mäkelä.
Kilpailun järjesti kansainvälinen kaupunkien ja alueiden asiantuntijaverkosto
Intelligent Community Forum (ICF).
KULPS!
kymmenen vuotta
KULPS! – kulttuuri- ja liikuntapolun
kulttuuripolku jakautui kahtia
viime elokuusta alkaen. Kerran
lukuvuodessa -kohteista ryhmä
voi valita yhden maksuttomasti
lukuvuoden aikana. Mielin määrin
-kohteita ryhmät voivat hyödyntää
maksutta ilman rajoituksia.
ESPOON KOULUJEN kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen väline KULPS!
täyttää kymmenen vuotta. KULPS! edistää yhteistyötä koulujen sekä
kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden välillä. KULPS! muodostuu kolmesta
polusta: kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopolusta.
KULPS!in päämääränä on, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kokea
ja tehdä taidetta, oppia käyttämään kirjastoja ja tutustua erilaisiin liikuntalajeihin
ja -paikkoihin. Peruskoululuokille KULPS!-polut ovat maksuton
osa opetusta. Koulut voivat valita korkealaatuisesta tarjonnasta
itselleen sopivimman sisällön.
KULPS! kulttuuripolku on Espoon kulttuurikasvatussuunnitelma.
Keväällä Suomen kulttuurikasvatussuunnitelmat saivat tunnustusta,
kun Euroopan komissio ja Europa Nostra, Euroopan johtava kulttuuriperintöalan
verkosto, palkitsivat Suomen kulttuurikasvatussuunnitelmat,
joita toteutetaan tällä hetkellä 71 kunnassa.
TULE MUKAAN ÄLYKKÄÄN
ESPOON KOKEILUIHIN
ESPOOSSA ON syksyllä käynnissä useita kiinnostavia digikokeiluja,
joihin kuka vain voi osallistua. Espoo-päivänä, lauantaina 25.8.
pääset suunnittelemaan Tapiolan metroaseman ympäristöä lisätyn
todellisuuden sovelluksen avulla. Elokuun lopulta alkaen
käynnistyvät myös kimppa-autoiluun kannustava Peput penkkiin
-kokeilu sekä palvelurobotiikan kokeilu puhelinpalvelussa. Muutamassa
päiväkodissa jatketaan kesällä alkanutta vuorovaikutustaitojen
kehittämiskokeilua Pikkuli-hahmon kanssa.
› Seuraa uutisointiamme Twitterissä @DigiEspoo, niin et jää paitsi
mistään! Kokoamme uutisia myös verkkosivuillemme osoitteeseen
espoo.fi/kehittyvaespoo.
TEKSTIILITAIDETTA TAPIOLASSA
TAPIOLAAN VALMISTUU Espoo-päiväksi tekstiilitaideteos. Iso ryijytekniikalla tehtävä
tekstiilitaideteos rakentuu yhdessä kaupunkilaisten, espoolaisten kouluryhmien
ja tekstiilitaiteilija Greta Muurin kanssa. Työ toteutetaan yhteistyössä Kaupunkitapahtumat
Espoon kanssa.
Espoon kaupungin kulttuurilautakunta myönsi ammattitaiteilijan työskentelyapurahan
Muurille vuodeksi 2018. Kokeellisella tekstiilitaiteellaan hän pyrkii rikkomaan
rajoja ja herättämään tunteita sekä edistämään kestävän kehityksen arvoja
hyödyntäessään materiaaleinaan käytettyjä tekstiilejä.
Jättimäistä taideteosta rakennetaan 21.8. alkaen ja se on nähtävillä Tapiolassa
koko Espoo-päivän 24.-25.8.
ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 5

POIMINNAT
Hei me
muutetaan!
Urban Espoo -sovellus
tarjoaa kulttuuripalveluita
Matinkylän terveysasema
muuttaa
MATINKYLÄN TERVEYSASEMA muuttaa Ison Omenan palvelutorille
vuoden 2019 alussa. Muutoksen myötä terveysasematoiminta
Ison Omenan palvelutorilla siirtyy Espoon kaupungin
omaksi toiminnaksi. Matinkylän terveysasema palvelee Matinkadulla
vielä tämän vuoden ajan. Järjestelyistä kerrotaan tarkemmin
loppusyksyllä.
Asukkaat ovat toivoneet laajempia aukioloaikoja ja palveluja
hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Terveysasema palvelee arkisin
kello 7-20. Myös lauantaiaukioloista neuvotellaan. Perinteisten
ajanvarausvastaanottojen ja kiirevastaanottojen lisäksi terveysasemalle
tulee pikapoliklinikka, joka tarjoaa apua ja neuvontaa
satunnaista nopeaa palvelua tarvitseville.
Alueen hammashoitopalveluista päätetään myöhemmin syksyllä.
Palvelutorille muuttava terveysasema palvelee pääasiassa Matinkylän,
Olarin ja Kuitinmäen asukkaita. Oma Lääkärisi Iso Omena
siirtyy pois palvelutorilta, mutta Espoon kaupungin yhteistyö yksityisen
palveluntuottajan kanssa jatkuu: Mehiläinen tuottaa jatkossa
Henttaan ja Suurpellon asukkaiden terveysasemapalvelut omissa
tiloissaan Ison Omenan läheisyydessä.
Espoolaiset voivat itse valita terveysasemansa ja vaihtaa valintaansa
vuoden välein.
SOVELLUS ON
VIRTUAALINEN
KULTTUURI-
KAUPUNKI,
JOSSA
SEIKKAILLAAN
KUVITTEELLISESSA
3D-MAAILMASSA.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN
JÄRJESTÖAVUSTUKSET HAKUUN LOKAKUUSSA
ESPOON SOSIAALI- ja terveyslautakunta
myöntää vuosittain avustuksia Espoossa
toimiville järjestöille, jotka luovat espoolaisille
hyvän arjen perusedellytyksiä, lisäävät
osallistumismahdollisuuksia ja vertaistoimintaa
sekä edistävät toimintakykyä,
terveyttä ja hyvinvointia.
KAUPUNKITAPAHTUMAT ESPOO on toteuttanut mobiilisovelluksen,
joka tarjoaa kulttuuripalveluita digitaalisessa
muodossa. Sovellus on virtuaalinen kulttuurikaupunki, jossa
seikkaillaan kuvitteellisessa 3D-maailmassa.
Sovellus tuo kiinnostavat kulttuurielämykset kaupunkilaisten
saataville. Siellä voi muun muassa katsoa elokuvanäytöksiä,
musiikkiesityksiä ja suoria lähetyksiä konserteista
sekä osallistua työpajoihin.
Kulttuurituottaja Laura Läntisen ideoima sovellus sai
kunniamaininnan kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa
marraskuussa 2017. Sovellus valmistuu Espoo-päiväksi ja on
ladattavissa sovelluskaupoista.
Vuoden 2019 avustusten hakuaika on
1.-31.10.2018. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus
avustuksista järjestetään torstaina 27.9. klo
17.30–19.00 Valtuustotalon kahviossa.
› Lisätietoja avustuksista:
maritta.samuelsson@espoo.fi
6

PALVELUKSESSA
”
KOKONAINEN SINFONIASARJA
ON AINA ERITYINEN TAPAUS
Klaus Mäkelä johtaa Tapiola Sinfonietta -orkesterin
läpi koko Beethovenin yhdeksän sinfonian sarjan.
Kapellimestarilla itselläänkin on Espoossa vahvat juuret.
TEKSTI Tiina Parikka KUVA Klaus Mäkelän kuvagalleria
Olen johtanut
Tapiola Sinfoniettaa
yksittäisissä
konserteissa
vierailevana kapellimestarina
aikaisemminkin, mutta
kun orkesterista ehdotettiin
tällaista laajempaa yhteistyötä
Beethovenin sinfonioiden
parissa, oli ajatus heti
hyvin kiinnostava.
Beethovenin yhdeksän
sinfonian sarjan esittäminen
on aina erityinen tapaus.
Olen suunnitellut jokaisen
sinfonian ympärille
ohjelman, joka tarjoaa yleisölle
erilaisia näkökulmia
näihin klassikkoteoksiin.
Klaus Mäkelälle
Tapiola Sinfonietta
on tuttu orkesteri
niin omasta
lapsuudesta kuin
aiemman yhteistyönkin
kautta.
Olemme myös tilanneet
uuden teoksen sarjaamme
säveltäjä Sauli Zinovjeviltä.
Ensimmäinen konsertti,
jossa kuullaan sinfonia
nro 1, järjestetään 14.9.2018
ja sarjan viimeinen joulukuussa
2020.
Yhteistyön aikana
esiinnyn Tapiola Sinfoniettan
kanssa paitsi kapellimestarina,
myös sellistinä
ja kamarimuusikkona. On
hienoa, että voin toteuttaa
näitä kaikkia osa-alueitani
tässä projektissa. Seuraava
esiintymiseni sellistinä on
ensi tammikuussa.
Asuin itsekin lapsuuteni
Espoossa. Tämä on
hieno kulttuurikaupunki
ja voimme olla ylpeitä sen
laadukkaista kulttuuripalveluista.
Täällä on intohimoinen
ja muuntautumiskykyinen
orkesteri, joka
soittaa kansainvälisesti korkealla
tasolla.
Tapiola Sinfoniettan
partneriuden lisäksi aloitan
syksyllä Ruotsin radion sinfoniaorkesterin
päävierailijana
ja vuonna 2019 Turun
Musiikkijuhlien taiteellisena
johtajana. Muun ajan
kierrän maailmalla vierailevana
kapellimestarina.”
Kulttuurikaupunki
Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalvelut
järjestävät vuosittain
yli 5 000 tapahtumaa, joihin
osallistuu 900 000
kävijää.
KULTTUURIPALVELUJEN
KÄVIJÄMÄÄRIÄ
(VUONNA 2017)
NÄYTTELYKESKUS
WEEGEE
357 300
ESPOON
KULTTUURIKESKUS
126 400
SELLOSALI
58 800
ESPOON
KAUPUNGINMUSEO
76 800
TAPIOLA
SINFONIETTA
40 600
ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 7

TEEMA
Osallisuus on osallistumista,
mutta myös kohtaamisista
syntyvää tunnetta.
– Siksi kaikessa kaupungin
tekemisessä on tärkeää,
miten kaupunkilaiset
kohdataan, kehittämispäällikkö
Tuija Norlamo sanoo.
OSALLISTU
Teksti Juha Peltonen
Kuvitus Susanna Tuononen
Kuvat Timo Porthan
OMALLA TAVALLASI
Espoon tavoitteena on, että
kaupunkilaiset voivat osallistua
itselleen tärkeään tekemiseen
ja vaikuttaa kaupunkinsa
asioihin ja tulevaisuuteen.
Osallistuvassa Espoossa siihen on
paljon mahdollisuuksia. Kehittämispäällikkö
Tuija Norlamon mukaan
kyseessä onkin hyppäys hyvästä
erinomaiseksi.
– Kehitämme välineitä ja toimintatapoja,
joilla kuntalaisten aloitteita
ja ideoita viedään eteenpäin,
ja käytäntöjä asukkailta saadun tiedon
välittämisestä päätöksentekoon.
– Osallisuus on kokemus ja osallistuminen
on tekemistä. Siksi osallistumisesta
ei välttämättä synny
osallisuutta, mutta ilman jonkinlaista
osallistumista johonkin, sitä ei
synny koskaan. Osallisuuden kokemuksen
ydin on ihmisten kohtaamisessa,
Norlamo pohtii.
OSALLISTUMINEN HALUTAAN OSAKSI
TOIMINTAKULTTUURIA. Iso osa kaupunkilaisten
osallistumismahdollisuuksista
on lakisääteistä. Maankäyttöön
eli kaavoitukseen liittyvät
kaavojen nähtävillä olot ja oikeus
mielipiteen esittämiseen turvataan
jo laissa. Kaava-asioissa osallisia
ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon
tai muihin oloihin kaava
saattaa vaikuttaa.
Maankäytössä hyppy hyvästä
erinomaiseksi tarkoittaa lain minimivaatimusta
enemmän asukasja
kuulemistilaisuuksia sekä uusia
tapoja virallisen mielipiteen esittämiseen.
Norlamon mukaan hyppäys
erinomaiseksi edellyttää toimintakulttuurin
muutosta, pelkkä hallinnon
kehittäminen ei riitä.
– Arjen käytäntöjä ei
läheskään aina ole rakennettu
tukemaan osalli-
8

ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 9

TEEMA
suutta, vaan ne ovat muotoutuneet
hitaasti aikojen kuluessa. Osallistuva
Espoo -kehitysohjelmassa mietitään,
miten osallisuudesta ja osallistumisesta
tulee osa toimintakulttuuria
eikä päälle liimattu toimintatapa,
hän sanoo.
Osallisuus on sekä osallistumista
että vaikuttamista. Maankäytön ja liikenneratkaisujen
suunnitteluun osallistuminen
vaikuttaa koko kaupungin
tulevaisuuteen. Osallistuva budjetointi
suuntaa verorahojen käyttöä.
Demokratiakaan ei toimi ilman kaupunkilaisten
osallistumista.
– Kaupunkielämään kuuluu,
että asukkaat ovat usein asioista eri
mieltä ja ihmisillä on erilaisia intressejä.
Osallisuustyön avulla eri tahoilla
on mahdollisuus tutustua toisten
argumentteihin ja oppia ymmärtämään
niitä, Norlamo sanoo.
OMAAN ARKEEN LIITTYVÄT ASIAT OVAT
KAIKILLE TÄRKEIMPIÄ. Ympäristömuotoilun
tiimiläiset Niko Riepponen,
Martta Pirttioja ja Iira
Niemeläinen pyrkivät helpottamaan
ihmisten omien kehitysideoiden
toteuttamista. Heidän kokemuksensa
mukaan asukasfoorumeihin
osallistuu pääsääntöisesti varttuneempi
väki, nuoret ja maahanmuuttajat
saadaan osallistumaan
menemällä heidän luokseen.
Niko Riepponen on jo vuosia suunnitellut
koululaisten kanssa piha-alueita
ja leikkivälineitä. Nyt menetelmä
on avattu kaikille kaupunkilaisille, ja
tiimiä vahvistavat ympäristömuotoilijat
Martta Pirttioja ja Iira Niemeläinen.
Heihin voi olla yhteydessä kaikissa
asuinympäristön kehittämistä
koskevissa hankkeissa.
– Ensimmäisen Facebook-postauksemme
näki huhtikuussa 15 000
kaupunkilaista, ja yhteydenottoja
alkoi tulla. Osaa kehitysehdotuksista
alettiin viedä eteenpäin, osan ohjasimme
kaupungin muille toimijoille,
Martta Pirttioja kertoo.
Ympäristömuotoilijat eivät
toteuta asukkaiden ehdotuksia,
vaan auttavat asukkaita itse toteuttamaan
kehityshankkeitaan.
– Selvittelemme rahoitusmahdollisuuksia
ja tuomme uusia yhteistyökumppaneita
yhteen. Voimme auttaa
esimerkiksi avustushakemuksen tekemisessä
kulttuurilautakunnalle tai selvittää,
tarvitaanko hankkeeseen lupia.
Jos emme itse tiedä, selvitämme kuka
tietää, Iira Niemeläinen lupaa.
OSALLISTUMINEN KOSKEE MYÖS KAU-
PUNGIN PALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ.
Palvelujen parhaita asiantuntijoita
ovat niiden käyttäjät. Siksi sosiaalija
terveyspalveluissa hyödynnetään
kokemusasiantuntijoiden omakohtaista
tietoa palvelujen kehittämisessä.
Kokemusasiantuntija on henkilö,
jolla on omakohtaista kokemusta
vaikkapa mielenterveys- ja päihdeongelmista
tai muista elämän kriiseistä.
Heidän työnsä madaltaa osallistumisen
kynnystä sellaisille kaupunkilaisille,
jotka eivät yleensä jaksa
tai välitä osallistua edes omaan
arkeensa.
– Heidän kauttaan saamme kokemustietoa
päättäjille ja asiakastyötä
tekeville, asunnottomuuden ennaltaehkäisyn
hankkeen projektipäällikkö
Marjo Järvinen sanoo.
Ympäristömuotoilijat auttavat
asukkaiden kehityshankkeissa
Facebook:
Espoon ympäristömuotoilun
tiimi
Instagram:
@inspiroivaespoo
HALUATKO MAALATA taideteoksen julkiselle
paikalle, perustaa luontopolun tai korjata
ruman risteysalueen? Silloin kannattaa ottaa
yhteyttä Espoon ympäristömuotoilun tiimiin.
Ympäristömuotoilijoiden apua voivat
käyttää kaikki Espoossa asuvat, myös yhdistykset
ja urheiluporukat. Tiimiläiset ovat käyneet
esittäytymässä asukasyhdistysten tilaisuuksissa
ja järjestäneet lähitekemisen iltoja
eri puolilla kaupunkia.
Ota
yhteyttä!
10

OSALLISUUDEN
KOKEMUKSEN
YDIN ON IHMISTEN
KOHTAAMISESSA.
Kaavan
asukastilaisuuksissa
on tullut
paljon
palautetta.
’’
Asukkaat
tuntevat
alueen
parhaiten.
URHEILUPUISTON SUUNNITTELUUN OSALLISTUNUT JO SATOJA
TAPIOLAN URHEILUPUISTON suunnitteluun
on osallistunut jo satoja espoolaisia, vaikka
hanke on vasta alkuvaiheessa. Työ alkoi
visiotyöpajalla ja karttakyselyllä viime syksynä,
toinen asukastilaisuus järjestettiin talvella.
– Nykyisellään urheilupuiston ulkoalueet
ovat jalkapallo- ja pysäköintikenttiä. Sinne
halutaan jonkinlainen keskusaukio, jonka ympärillä
olisi myös palveluja, jolloin urheilupuisto
itsessään olisi houkutteleva ympäristö,
Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueen
projektijohtaja Antti Mäkinen kertoo.
Karttakyselyyn vastasi 337 henkilöä, jotka
saivat merkitä karttaan urheilupuiston viihtyisiksi
ja toimiviksi koetut kohdat ja toisaalta
sellaiset, joita pitäisi kehittää. Vastaajat arvostivat
hyvin toimivia urheilukenttiä ja viihtyisää
puistoaluetta.
Ongelmiksi koettiin vajaakäyttöiset alueet
ja sekavat liikennejärjestelyt. Jalankulku- ja
pyöräreitit koettiin osittain turvattomiksi ja
yhteyttä metroasemalta urheilupuistoon haluttiin
parantaa.
Ympäristömuotoilijat
Martta
Pirttioja ja
Iira Niemeläinen
toivovat
asukkailta
yhteydenottoja
kaikenlaisissa
lähiympäristön
kehityshankkeissa.
Virallisen
mielipiteen voi
antaa suoraan
kaavakartalle
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN yleiskaava on vasta
luonnosvaiheessa, mutta siitä on järjestetty jo kymmenen
asukastilaisuutta.
– Asukkaat tuntevat alueen parhaiten, ja antavat siitä arvokasta
lähtötietoa, kaavasuunnittelija Seija Lonka sanoo.
Nyt valmisteltavalla yleiskaavalla vastataan kaupungin
kasvutavoitteisiin. Eheämpi kaupunkirakenne luo hyvät
edellytykset joukkoliikenteelle ja Länsiradan tulevaisuudelle.
Kaavan alue kattaa yli kolmanneksen Espoon maaalasta.
Kaavaprosessin aikana on järjestetty kaksi kaikille
avointa kyselyä, joiden tulokset ovat nähtävillä kaavan alasivuilla
osoitteessa espoo.fi. Kaikille avoimia asukastilaisuuksia
on jo luonnosvaiheessa pidetty kahdeksan, ja asukasyhdistyksille
suunnattuja kaksi. Kaikissa yleisötilaisuuksissa
on ollut satakunta osallistujaa.
– Lisäksi olemme osallistuneet asukasfoorumien ja -yhdistysten
omiin tilaisuuksiin, joissa olemme kertoneet valmistelutilanteesta
ja vastanneet asukkaiden kysymyksiin,
Lonka sanoo.
Hänen mukaansa asukaspalautteissa toivotaan varsinkin
palveluja ja joukkoliikennettä.
– Toiset toivovat, että pääsisivät rakentamaan, toiset haluaisivat
säilyttää. Palautetta on tullut paljon.
Yleiskaavan valmistelussa on käytössä myös viime
vuonna yhdessä Mapitan kanssa kehitetty sähköinen palautejärjestelmä.
Siinä palautteen voi jättää nähtävillä olon
aikana suoraan kaavakartalle, joko klikkaamalla kartan
kohtaa tai rajaamalla haluamansa alueen. Tietyn kohdan
kaavamääräykset saa esiin myös kirjoittamalla osoitteen.
Mielipiteen voi esittää joko yhden kohdan kaavamääräyksistä
tai koko kaavaratkaisusta. Järjestelmä kokoaa
muistutuksen antajan mielipiteet yhteenvetoon, jonka se
lähettää kirjaamoon ja muistutuksen antajalle itselleen.
Sähköisen palautejärjestelmän rinnalla säilyvät myös
perinteiset virallisen mielipiteen tai muistutuksen jättämistavat
suoraan kaupungin kirjaamoon.
– Tällä hetkellä yleiskaavaluonnoksen mielipiteitä ja
lausuntoja käydään läpi. Syksyllä pidetään asukastilaisuus,
jossa kaikille kerrotaan saadusta palautteesta, Lonka
sanoo.
Näillä näkymin kaavaehdotus on lautakuntakäsittelyssä
syksyllä 2019, minkä jälkeen se asetetaan nähtäville.
ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 11

MENOTÄRPIT ELOKUU–LOKAKUU
ESPOO
PÄIVÄSTÄ
PÄIVÄÄN
Prinssi Yusuf
on julkaissut viisi
singleä, joista
tunnetuin on
ensimmäinen
’Prinssille
morsian’.
› TYÖVÄEN-
OPISTON
KURSSEILLE
EHTII VIELÄ
ILMOITTAUTUMINEN ESPOON
työväenopiston syksyn kursseille
alkoi jo toukokuussa, mutta
ilmoittautuminen on koko ajan
käynnissä. Uusia kursseja käynnistyy
jatkuvasti pitkin vuotta –
työväenopisto reagoi nopeasti
asiakkaiden toiveisiin ja pystyy
perustamaan esimerkiksi suosituille
kursseille uusia ryhmiä.
Kurssitarjontaan voi tutustua
ilmonet.fi-verkkopalvelussa.
Opinto-ohjelma ilmestyy vain
kerran vuodessa sisältäen pitkät,
koko vuoden kurssit.
Kuntalaiset saavat neuvontaa
sähköisten välineiden käyttöön
työväenopiston Tietotuvissa.
› Ilmoittaudu osoitteessa
www.ilmonet.fi tai soittamalla
työväenopiston asiakaspalveluun
p. 020 692 444.
› SYKETTÄ
SYKSYYN
SENIOREILLE
SYKETTÄ SYKSYYN – Låt hösten
pulsera on perinteinen espoolaisten
senioreiden syysjuhla,
jossa seniorijärjestöt sekä Espoon
kaupunki yhteistyötahoineen
esittelevät osaamistaan.
Ohjelmassa on muun muassa
juhlatervehdys sekä laulu- ja
tanssiesityksiä. Tilaisuudessa julkistetaan
vuoden 2018 Espoon
eläkeläinen.
› Su 14.10.2018 klo 14.00–17.00,
Espoon kulttuurikeskus,
Tapiolasali. Kesto 3 h (väliaika).
Vapaa pääsy.
LEHTIKUVA
Poimi tästä syyskauden
parhaat menovinkit ja
kiinnostavimmat
tapahtumat talteen.
LISÄÄ TAPAHTUMIA:
espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista › Espoon tapahtumat
Saamelaisuudesta
ammentavaa taidetta
SUOMEN TAIDEAKATEMIAN palkintonäyttely Emmassa esittelee kuvataiteilija
Outi Pieskin (s.1973) taidetta. Pieskin saamelaiskulttuurista ammentava
tuotanto kantaa tärkeitä ajankohtaisia sisältöjä taiteen monitulkintaisella
kielellä.
Hänen taiteensa nostaa esille vähemmistökulttuurin asiaa leikitellen saamelaiseen
käsityöperinteeseen liittyvillä väreillä, muodoilla ja menetelmillä
sekä viittauksilla pohjoisen valoon ja maisemaan. Pieskin teoksissa nämä
elementit saavat myös aivan uusia, alkuperästään irtoavia assosiaatioita.
Taiteilijan maalaukset sekä kookkaat ja materiaalisesti runsaat tilainstallaatiot
huokuvat keveyttä, herkkyyttä ja aineettomuutta. Pieskin kolorismi
ja tilallisuus ovat vahvasti katsojia luokseen houkuttelevia. Suomen Taideakatemian
palkinto myönnetään suomalaiselle taiteilijalle, jonka tuotanto
ansaitsee laajempaa näkyvyyttä ja tunnettuutta.
› Suomen Taideakatemian palkintonäyttely: Outi Pieski. Emma – Espoon
modernin taiteen museo 12.9.2018–6.1.2019.
› KANNUKLUBI
VARUSTAA
RÄPPISYKSYYN
VIIDEN TAPAHTUMAN konserttisarjassa
saamme kokea kotimaisen rap- ja
hiphop-skenen tämän hetken ajankohtaisimmat
artistit. Syksyn ensimmäisellä
keikalla esiintyvät Prinssi Yusuf, Seksikäs-Suklaa,
Dosdela ja VG. Prinssi Yusuf
tunnetaan muun muassa biisistään
Prinssille morsian. Seksikäs-Suklaa ja
Dosdela ovat puolestaan tunnettuja somehahmoja,
jotka taipuvat moneen.
Syyskuussa kuullaan suomiräpin tällä
hetkellä tunnetuinta tekijää Gettomasaa.
Muut nimet syksyn klubien keikkapaletilla
ovat underground-räppiä ja modernia
rytmimusiikkia yhdistelevä Gasellit,
Tippa, Bizi, Gracias ja Djangomayn.
Unohtamatta tietenkään Kingfishiä, monikulttuurisen
Suomen äänitorvea.
Kaikki konserttisarjan keikat järjestetään
Kannusalissa:
Pe 24.8. klo 19: Prinssi Yusuf, Seksikäs-
Suklaa, Dosdela & VG
Vapaa pääsy. Vapaalippuja Lippupisteen
verkkokaupasta (maks. 2 lippua per
asiakas) ilman palvelumaksua.
Pe 28.9. klo 19: Gettomasa
Pe 19.10. klo 19: Gasellit
Pe 9.11. klo 19: Tippa, Bizi
Pe 30.11. klo 19: Gracias, Kingfish, Djangomayn
28.9.–30.11. keikoille liput 12 e + toimitusmaksu,
Lippupiste sekä tuntia ennen
ovelta, jos paikkoja on.
Lisätiedot: Kannusali.fi
12

› JUOKSUHAUDASTA
MURHAMÄKEEN
LÄHDE MUKAAN historiakävelylle, jonka
teemana on Sisällissota Leppävaarassa
– Juoksuhaudasta Murhamäkeen.
Paikallisoppaan opastamalla historiakävelyllä
tutustutaan sisällissodan aikaiseen
Leppävaaraan. Järjestäjä KAMU
- Espoon kaupunginmuseo yhteistyössä
Leppävaara-seuran kanssa.
› Kävelyt 26.8.2018 ja 9.9.2018 klo 18.
Lähtö: Thorstorpin piha,
Vanha maantie 12. Vapaa pääsy.
› UPPOUDU LINTUPARATIISIIN
SUOMENOJAN LUONTO
ry:n valokuvanäyttelyssä
on esillä 30 valokuvaa Suomenojan
monimuotoisesta
luontoalueesta kaupungin
keskellä. Lintuparatiisinäyttelyn
pääosassa ovat
linnut – nisäkkäitä, matelijoita,
perhosia ja kasveja
unohtamatta. Myös historia
ja alueen yleiskuva ovat
läsnä.
› Espoon kulttuurikeskus,
Näyttelytila 21.8.–9.9.2018.
Vapaa pääsy.
› SUURTEN KASVIEN
YHTEISÖ
KARATALON TILA puille -näyttelyssä
esillä on Eeva Tervalan ja Juan Antonio
Muron teoksia. Näyttelyssä toinen
antaa tilaa puille ja toinen täyttää sitä
niillä. ”Tunnen lämmintä kunnioitusta
suurten kasvien yhteisöä kohtaan. Ihmiset
ovat aina rikkaasti ilmaisseet metsän
avulla mielenmaisemiaan ja sitä on
käytetty taitavasti ajatusten ja tuntemuksien
peilinä”, sanoo Eeva Tervala.
› 30.8.–1.10. Karatalo. Näyttelyn avajaiset
to 30.8. klo 17-19. Vapaa pääsy.
› LAVALLA
SAARA AALTO
USEISSA LAULUKILPAILUISSA
hyvin pärjännyt lahjakas tulkitsija
sijoittui toiseksi Iso-Britannian
X-Factor -kilpailussa vuonna
2016 ja oli Suomen Euroviisuedustaja
keväällä 2018. Konsertissa
kuullaan Saaran tunnetuimpia
kappaleita sekä uutta
materiaalia tuoreelta albumilta.
› Pe 19.10. klo 19 Tapiolasali.
Liput 32,50 e + toimitusmaksu,
Ticketmaster.
› ROHKEAA
PUHETTA ESPOON
TULEVAISUUDESTA
ESPOO TALKS on dynaaminen juttusarja,
joka tarjoaa oivaltavaa puhetta kaupunkikulttuurista
ja tulevaisuudesta.
Espoo Talks -juttusarjassa mikrofoniin
ovat tarttuneet vuorotellen eri alojen
rautaiset asiantuntijat ja tulevaisuuden
silminnäkijät. Kaupunkitapahtumat
Espoon ja Radio Helsingin yhteistyönä
syntyneessä juttusarjassa aiheina ovat
olleet muun muassa urheilukulttuuri,
luonto kaupungissa, yhteisöllisyys, julkinen
taide ja Espoo digikaupunkina.
Kuuntele esimerkiksi, kuinka
kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi
pohtii identiteetin merkitystä
kaupungille ja sen asukkaille.
› 10-osaisen sarjan viimeinen jakso
Radio Helsingissä ke 22.8. klo 10. Muut
jaksot podcastina: www.radiohelsinki.fi,
www.espoo.fi/kaupunkitapahtumat tai
Urban Espoo -sovelluksesta.
› KOHTALOKKAAT
SÄVELET
TANGON PÄIVÄNÄ tarjolla on tangon
avointa kauneutta luovalle mielelle. Tapahtuma
on suunnattu niin tangofanaatikoille
kuin ensikertalaisillekin. Konsertti
saa argentiinalaiset ja suomalaiset
tanssimaan yhteistä tangoa. Eteläamerikkalainen
tango on julistettu YK:n
aineettomaksi kulttuuriperinnöksi.
Tilaisuus alkaa avoimella tanssitunnilla
(sopii aloittelijoille). Konsertin järjestää
Agencia Latina -yhdistys.
› To 23.8.
klo 14–17,
Sellosali.
Kesto 3h,
sis.
väliajan.
› NOSTALGIAA
KINO RIIHESSÄ
VIELÄ EHDIT Talomuseo Glimsiin ennen
kesäkauden päättymistä. Sunnuntaina
26. elokuuta klo 15-16.30 erityisohjelmana
on luvassa Kino Riihi, jossa katsotaan
vanhoja filmejä tunnelmallisessa
riihessä.
› Glimsintie 1. Ohjelma sisältyy museon
pääsylipun hintaan.
› VINKIT PAREMPAAN
VOINTIIN
TULE KUUNTELEMAAN Voi hyvin -yleisöluentoa
ja poimi parhaat neuvot
omaan käyttöösi.
› Voi hyvin -yleisöluento ke 24.10.
klo 17–19. Espoon kulttuurikeskus,
Louhisali. Vapaa pääsy. Lisätietoja:
www.espoo.fi/hyvinvointi.
› KUTITUS PURJEHTII MERELLE
KUTITUS-FESTIVAALIN TEEMANA
ovat tänä vuonna merelliset seikkailut
sekä Itämeren ja ympäristön suojelu.
Suosittu lastentapahtuma tarjoaa
lapsiperheille monipuolista ohjelmaa
Espoon kulttuurikeskuksessa
Tapiolassa ja Lasten kulttuurikeskus
Aurorassa Järvenperässä. Osana
festivaalia nähdään muun muassa
Tanssiteatteri Hurjaruuthin Flora &
Fauna, joka yhdistää videotaidetta,
musiikkia ja tanssia sisäänsukellettavaksi
videotanssiteokseksi.
› Lasten
taidefestivaali
Kutitus
ke 3.10.
–su 7.10.
Ohjelmiston
varmistumista
voi seurata
Facebookissa
facebook.com/
kutitus
› HARVINAISTA
HUIPPUOOPPERAA
INTERNATIONAL OPERA Company Finland käynnistää
toimintansa huipputuotannolla Sellosalissa.
Vincenzo Bellinin harvoin esitetty Norma saa
ensi-iltansa 6. syyskuuta Ville Saukkosen ohjauksena.
› Esitykset: To 6.9. klo 19, la 8.9. klo 16 ja su 9.9. klo
18. Kesto 3 h, sis. väliajan. Liput alkaen 39/35/30 e
+ toimitusmaksu, Lippupiste. Ryhmät ja ennakkovaraukset:
info@teatro.fi / p. 040 528 8505.
ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 13

MENOTÄRPIT ELOKUU–LOKAKUU
OLLI HÄKÄMIES
Vesipallo on yksi
liikuntalajeista,
jota pääsevät
tänä syksynä
kokeilemaan
myös omaa
lajiaan vielä
etsivät nuoret.
HARRASTAMAAN
KESKIVIIKKOISIN
Yläkoululaisten keskiviikkoiltapäivät on jatkossa varattu
harrastustoiminnalle. Tarjolla on monipuolisesti myös kokeilumahdollisuuksia,
jos omaa harrastusta ei vielä ole löytynyt.
ESPOON KAUPUNKI ottaa ensimmäisenä
Suomessa käyttöön kokeilun,
jossa kaikkien yläkoululaisten
koulupäivä päättyy keskiviikkoisin
viimeistään puoli kolmelta. Tavoitteena
on aktivoida nuoria liikuntaja
kulttuuriharrastusten pariin.
– Tavoitteellisesti harrastavien
nuorten harjoitukset on jatkossa
mahdollista järjestää jo
MONELTA
NUORELTA
UUPUU OMA
HARRASTUS
KOKONAAN.
iltapäivästä. Näin myös
heille jäisi ainakin kerran
viikossa enemmän aikaa
kavereille, läksyille ja
perheen kanssa yhdessäololle,
kun ilta olisi harrastuksista
vapaa, liikuntakoordinaattori
Camilo
Miettinen sanoo.
Toisaalta monelta nuorelta uupuu
oma harrastus kokonaan. Tähän on
tarjolla monenlaisia matalan kynnyksen
vaihtoehtoja, joita nyt keskitetään
nimenomaan keskiviikkoiltapäiviin.
– Nuorta ei sidota harrastamaan
koko lukukaudeksi jotain tiettyä lajia,
vaan hän voi käydä kokeilemassa eri
lajeja ja tavoitteena on, että moni
löytäisi itselleen mieluisan harrastuksen,
Miettinen selittää.
LIIKUNTAHARRASTUK-
SISTA MUKANA on näin
aluksi yhdeksän lajia: jääkiekko,
luistelu, jalkapallo,
koripallo, salibandy, voimistelu,
uinti/vesipallo,
yleisurheilu sekä miekkailu.
Kulttuurista kiinnostuneille
on tarjolla mediataidepajoja,
joissa voi kokeilla valokuvausta,
videointia, äänieditointia,
greenscreen-tekniikkaa ja animaatioiden
tekoa. Työt toteutetaan noin
kuukauden mittaisina projekteina ja
mukaan voi hypätä aina uuden projektin
käynnistyessä.
– Mediataidepajat järjestetään
yhteistyössä Espoon kuvataidekoulun
kanssa. Pajat kokoontuvat
Entressen, Ison Omenan, Kalajärven,
Nöykkiön ja Sellon kirjastoissa,
Kaisa Koskela kulttuurin tulosyksiköstä
kertoo.
ILMOITTAUTUMINEN HARRASTUK-
SIIN on alkanut harrastushaku.fin
kautta. Tarjolla tulee olemaan myös
muita harrastusvaihtoehtoja, kuten
biljardia, musiikkia, vloggausta, kokkausta,
kädentaitoja ja graffiteja.
Harrastekokeilut ovat maksuttomia.
TIINA PARIKKA
KATSO LISÄÄ:
HARRASTUS-
HAKU.FI
HARRASTUS-
TARJONTAA:
LIIKUNTA:
› jääkiekko
› luistelu
› jalkapallo
› koripallo
› salibandy
› voimistelu
› uinti/vesipallo,
› yleisurheilu
› miekkailu
KULTTUURI:
› valokuvaus
› videointi
› äänieditointia
› greenscreen-tekniikka
› animaatiot
NUORISOPALVELUT:
› biljardi
› pingis
› tyttökerho
› räppipaja
› dj-paja
› video + vloggaus
› leivonta + kokkaus
› valokuvaus
› kädentaidot: keramiikka,
tekstiili, puu, metalli
› konsolipelit
› leffoja
› karaoke
› mopopaja
› teatteri
› katutaide
› Pokemon Go
› liikuntakokeiluja
14

OIVALLUS
Espoossa on
turvallista liikkua
Espoon liikenneturvallisuus on parantunut
nyt seitsemän vuotta peräkkäin.
Turvallisuuteen vaikuttavat kaavoitusratkaisut,
tieverkoston kehittäminen
ja asukkaiden palautteen perusteella
tehdyt yksilölliset ratkaisut.
TEKSTI Tiina Parikka
1
Espoon kaupunkirakenne on omiaan edistämään liikenneturvallisuutta.
Turvallisia ratkaisuja luodaan jo asemakaavoituksessa,
katujen suunnittelussa ja rakentamisessa. Koska
Espoossa kaupungin kasvu on pystytty tekemään uusille alueille,
turvallisuus ja kasvava liikenne on päästy huomioimaan jo kaavoitusvaiheessa.
Kevyelle liikenteelle on voitu esimerkiksi rakentaa
ali- ja ylikulkuja, jolloin riskipaikkoja on pystytty vähentämään.
2
Päätieverkon, kuten Länsiväylän, Turunväylän ja kehäteiden
(Kehä I, II ja III) kehittäminen yhdessä Liikenneviraston
ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on merkittävästi
vähentänyt liikenneonnettomuuksia. Kehä I:llä Turunväylän
ja Helsingin välillä liikenneonnettomuuksien määrä on laskenut
Espoossa toteutettujen parannustoimenpiteiden, kuten kaistojen
lisäämisen, jälkeen ja etenkin, kun toimenpiteet Helsingissä välillä
Espoon raja – Vihdintie valmistuivat keväällä 2017. Vuonna 2008
välillä Turunväylä – Helsingin raja liikenneonnettomuuksia tapahtui
24 ja vuonna 2017 viisi.
3
Onnettomuuksien seurannalla, tilastoinnilla ja analysoinnilla
kerätään tietoa niistä kohteista, joissa turvallisuutta
parantavia toimia tarvitaan kaikkein eniten. Myös asukkaiden
yhteydenotot ja aloitteet ovat tässä merkittävässä roolissa.
Esimerkiksi toukokuussa Espoon peruskoululaisten vanhemmat
kutsuttiin vastaamaan kyselyyn lapsensa koulumatkan turvallisuudesta.
Saatujen vastausten perusteella on listattu noin 250 kohdetta,
joiden turvallisuustilanne on kartoitettu kesän aikana. Suurimmaksi
riskien aiheuttajaksi nousi kuitenkin autoilijoiden käyttäytyminen
liikenteessä.
KESKIMÄÄRÄISTÄ VÄHEMMÄN
ONNETTOMUUKSIA
ASUKASLUKUUN SUHTEUTETTUNA Espoossa tapahtuu noin 60
prosenttia vähemmän liikenneonnettomuuksia kuin koko maassa
keskimäärin.
Vuonna 2017 poliisin tilastojen mukaan Espoossa tapahtui kaikkiaan
353 liikenneonnettomuutta, joista noin 25 prosenttia johti
henkilövahinkoihin (89 kpl). Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa
kuoli kuusi ja loukkaantui 112 henkilöä.
Vuonna 2017 tapahtuneista onnettomuuksista noin 50 % tapahtui
maanteillä ja 38 % katuverkolla. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla
tapahtui noin 12 % kaikista onnettomuuksista.
Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksia oli 17 %
(31 kpl) kaikista onnettomuuksista.
Det är säkert att
röra sig i Esbo
Trafiksäkerheten i Esbo har blivit bättre sju år i rad.
Faktorer som påverkar säkerheten är planlösningar,
utveckling av vägnätet och individuella lösningar
som gjorts utgående från invånarnas respons.
TEXT Tiina Parikka
FÄRRE OLYCKOR ÄN I
GENOMSNITT
I RELATION till antalet invånare inträffar
det omkring 60 procent färre trafikolyckor
i Esbo än i hela landet i genomsnitt.
Enligt polisens statistik inträffade det i
Esbo år 2017 totalt 353 trafikolyckor, av
vilka ungefär 25 procent ledde till personskador
(89 st.). I olyckor som ledde
till personskador dog sex personer och
skadades 112 personer.
Av olyckorna som inträffade 2017
skedde ungefär 50 procent på landsvägarna
och 38 procent på gatunätet.
Omkring 12 procent av alla olyckor inträffade på privatvägar och övriga
trafikområden. Andelen fotgängar, cykel- och mopedolyckor av alla olyckor
var 17 procent (31 st.).
1
Stadsstrukturen i Esbo bidrar till att främja trafiksäkerheten.
Säkra lösningar skapas redan i planläggningen, planeringen och
byggandet av gator. Eftersom det i Esbo har varit möjligt att
rikta tillväxten av staden till nya områden har det även varit möjligt att
redan i planläggningsskedet beakta säkerheten och den ökande trafiken.
Det har till exempel byggts under- och överfarter för gång- och
cykeltrafiken, vilket har minskat antalet riskplatser.
2
Utvecklingen av huvudvägnätet, till exempel Västerleden,
Åboleden och ringvägarna (Ring I, II och III) tillsammans med
Trafikverket och Nylands NTM-central har märkbart minskat
antalet trafikolyckor. Antalet trafikolyckor på Ring I på avsnittet mellan
Åboleden och Helsingfors har minskat till följd av de förbättringsåtgärder
som genomförts i Esbo, exempelvis flera filer, och särskilt
sedan åtgärderna i Helsingfors på avsnittet Esbo gräns – Vichtisvägen
slutfördes våren 2017. År 2008 inträffade det på avsnittet Åboleden–
Helsingfors gräns 24 trafikolyckor och år 2017 var antalet fem.
3
Genom uppföljning, statistikföring och analys av olyckor
samlar man in information om de objekt som har det största
behovet av åtgärder som förbättrar säkerheten. Även meddelanden
och initiativ från invånarna spelar en viktig roll i detta. Som
exempel kan nämnas att föräldrarna till grundskoleeleverna i Esbo inbjöds
i maj att svara på en enkät om hur säker barnens skolfärd är. Utgående
från svaren har en förteckning gjorts upp över cirka 250 objekt
vars säkerhetssituation ska kartläggas under sommaren. Den största
orsaken till risker visade sig dock vara bilisternas beteende i trafiken.
ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 15

HELMI
Meidän
Aurora
AURORA ON KASVANUT
TÄYTEEN KUKOISTUKSEEN
Espoo-päivän tapahtumat
Aurorassa
järjestetään yhdessä
kaupunkilaisten kanssa.
#tehdäänyhdessä
LASTEN KULTTUURIKESKUS Pikku-
Auroran pihamaa on ollut kesän ajan
työmaa-aluetta. Espoo-päivänä ovensa
jälleen virallisesti avaavan keskuksen
nimi muuttuu samalla Lasten
kulttuurikeskus Auroraksi.
Nimen paikka on saanut entisen
omistajansa, Aurora Karamzinin (os.
Stjernvall) mukaan. Espoon kaupunki
osti Järvenperän kylän tilan Aurorasommarhemmet
vuonna 1982, mutta
se oli pitkään kylmillään ja käyttämättömänä,
kunnes Pikku-Auroran hankesuunnitelma
vuonna 2000 lähti
vauhdilla käyntiin.
TILAN KOLMESTA rakennuksesta peruskorjattiin
ensin Taidetaloksi nimetty
päärakennus vuonna 2003 ja
kymmenen vuotta myöhemmin Tilanhoitajantalo.
Viimeisen, Meijeritalon,
korjaustyöt saatiin valmiiksi vuoden
2017 lopulla ja tänä kesänä on
siis tehty pihapiirin uudistus.
– Ajattelemme, että kulttuurikeskuksen
taloilla on kaikilla jatkossa
oma henki ja sisällöllinen teemansa:
Taidetalo on taiteen, tekemisen ja
luovuuden talo ja Tilanhoitajantalo
on kohtaamisten, avoimen toiminnan,
osallisuuden ja yhteistyön
talo. Meijeritalon toiminta painottuu
esittävään taiteeseen, kokous- ja
seminaarikäyttöön sekä yksityiseen
juhlakäyttöön, kulttuurituottaja
Johanna Kallioaho sanoo.
Aurora on lasten ja perheiden
talo, jossa on tarjolla ohjelmaa myös
aikuisille. Lisäksi tiloja vuokrataan
kaupunkilaisten omiin tapahtumiin.
Se on myös Suomen lastenkulttuurikeskusten
liiton jäsen. TIINA PARIKKA
16

KULTTUURIKESKUS PIKKU-AURORA
AURORA HAR SLAGIT UT I FULL BLOM
GÅRDEN FRAMFÖR Barnkulturcentret
Lilla Aurora har varit en byggarbetsplats
under sommaren. Centret slår
officiellt upp sina dörrar på nytt på Esbodagen
och byter samtidigt namn till
Barnkulturcentret Aurora.
Stället har fått sitt namn efter sin
forna ägare Aurora Karamzin (f. Stjernvall).
Esbo stad köpte gården Aurorasommarhemmet
i byn Träskända år
1982, men gården stod länge tom och
oanvänd tills projektplanen för Lilla
Aurora fick en rivstart år 2000.
AV DE tre byggnaderna på gården sanerades
först karaktärsbyggnaden år
2003 som fick namnet Konsthuset och
tio år senare Inspektorshuset. Renoveringen
av den sista byggnaden, Mejerihuset,
slutfördes i slutet av 2017
och i sommar har alltså gårdsplanen
byggts om.
– Vår tanke är att kulturcentrets hus
i fortsättningen alla ska ha en egen atmosfär
och ett innehållsmässigt tema:
Konsthuset är ett hus för konst, skapande
och kreativitet och Inspektorshuset
är ett hus för möten, öppen verksamhet,
deltagande och samarbete. I
mejerihuset ligger fokus på scenkonst,
på möten och seminarier samt på privata
fester, säger Johanna Kallioaho.
Aurora är ett hus för barn och familjer
som erbjuder program även för
vuxna. Dessutom hyrs lokalerna ut för
stadsbornas egna evenemang. Centret
är medlem av Förbundet för barnkulturcenter
i Finland.
TIINA PARIKKA
3/2018 ESPOO-LEHTI >> 17

PALVELU
75 000
KÄVIJÄÄ VIIME
VUONNA.
LÄTYNPAISTOA
LAULUN LOMASSA
Espoo-päivänä Heikintorilla
helähtää taas ikivihreä
jos toinenkin, kun Espoon
Mieslaulajat laittavat lauluksi.
Kahden setin ohjelmiston
lisäksi myös lettupannu on
tuttuun tapaan tulilla.
TEKSTI Hanna Ojanpää
TIMO PORTHAN
Vielä ehdit
mukaan!
Tapahtumia voi ilmoittaa
aina Espoo-päivään asti.
Jos Espoon Mieslaulajien
puheenjohtaja Tero
Turkka saisi päättää, 25.8.
olisi 22 astetta, poutapilveä
ja tyyntä. Kuoron taiteellinen johtaja
Helge Kõrvits ei lähde veikkailemaan
lämpötiloja vaan on valinnut
ohjelmistoon sään kestäviä
kappaleita.
– Ohjelmistossa on paljon tuttuja
evergreenejä, jotka varmasti tempaavat
kuulijakunnan mukaansa.
Ulkoilmakonserteissa on tärkeää,
että ei laula liian kovaa, jotta ääni ei
rasitu. Mutta kyllä sen silti kropassa
pitää tuntua, Kõrvits toteaa.
Espoon Mieslaulajien pääkuorossa
on 45 laulajaa ja sotaveteraaniperintöä
ylläpitävässä seniorikuorossa
15. Espoo-päivänä kuoron vahvuus
on reilun parinkymmenen laulajan
luokkaa. Kõrvits pitää tapahtumaa
kuorolle mukavana syksyn
avauksena, mutta myös hyvänä tapana
tehdä toimintaa tutuksi ihan
käytännön tasolla.
SATOJA TAPAHTUMIA. Espoo-päivää
vietettiin ensimmäisen kerran
vuonna 1992 ja jokavuotisena kaupunkitapahtumana
se on toteutettu
vuodesta 2010 lähtien.
– Espoolaisina olemme tietysti
mukana, kun täällä tapahtuu,
Turkka tiivistää ja kertoo, että kuoro
on ollut mukana Espoo-päivässä
vuodesta 2008 lähtien.
Espoo-päivää vietetään ympäri
kaupunkia erilaisin tapahtumin.
Viime vuonna Espoo-päivä oli suurempi
kuin koskaan: 75 000 kävijää
vieraili lähes 300 tapahtumassa.
Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi
Espoo-päivä oli vuonna 2017 ainutkertaisen
laaja ja yksi suurimmista valtakunnallisen
Yhdessä-viikonlopun ohjelmista.
Espoopäivää
oli tekemässä
yli 3 000 ihmistä.
Tänä vuonna tapahtuma
järjestetään kaksipäiväisenä 24.-
25.8. Tapahtumien ilmoittaminen
on jo alkanut ja niitä voi ilmoittaa
aina tapahtumapäivää asti.
Espoon Mieslaulajien teltta Heikintorilla
on lauantaina avoinna klo
11-13. Noin puolen tunnin mittaiset
lauluesitykset ovat kello 11 ja 12.
Lettuja on siis saatavilla myös tänäkin
vuonna. Kuuluvatko letut Espoon
Mieslaulajien repertuaariin
muulloinkin:
– Eivät, yksinoikeudella Espoo-päivänä
Tapiolassa.
LAULU EI VANHENE KOSKAAN. Viimeistely
Espoo-päivän konserttia
varten tehdään elokuun alussa
kahden päivän laululeirillä.
– Ensin päivitämme
kesän kuulumiset, valitsemme
letunpaistajat ja
sitten annamme kuulua, Kõrvits
kertoi juhannuksen alla.
–Jos laulaminen kiinnostaa, kannattaa
ehdottomasti tutustua toimintaamme
ja ostaa vaikkapa levy
mukaan kojultamme.
Ensi vuonna Espoon Mieslaulajat
juhlii 40-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden
kunniaksi kuoro suuntaa
keväällä 2019 kahden viikon esiintymismatkalle
Japaniin. Kuriositeettina
mainittakoon, että yhtenä konserttipäivänä
on kulunut tasan 100
vuotta, kun Suomi ja Japani loivat
diplomaattisuhteet keskenään.
Vaikka kuorossa arvostetaankin
perinteitä, myös muutoksiin suhtaudutaan
suopeasti. Tänä vuonna
se tarkoittaa hieman viimekertaista
paksumpaa lettutaikinaa.
18

Laulavat letunpaistajat
löytyvät
tänäkin vuonna
tutusta paikasta
Heikintorin
kulmasta.
Käy ainakin näissä:
PERJANTAI 24.8.
NALLEPOLKU – SATUJEN SILTA
› Nallepolku kuljettaa kävijät satujen
maailman toiminnalliselle retkelle
loppukesän luontoon.
★ Ystävyyden silta, Espoonlahti,
klo 9–11.30.
KEPPARIRATA
› Tuo oma keppari tai lainaa meiltä. Rata
löytyy ulkoterassilta. Ei ennakkoilmoittautumista.
Säävaraus.
★ Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus,
Suomenojan kauppa, klo 9–13.
STREET FOOD & PIENPANIMOT
MAKUJEN TAPIOLASSA
› Katuruokatapahtuma tuo ruokakulttuurin
iloa Tapiolan keskustaan. Ruokarekat
ja paikalliset yrittäjät täyttävät
kadut herkuillaan. Tule maistamaan
myös Espoon pienpanimoiden lanseeraamaa
uutta Tapiola-olutta!
★ Tapiolan keskus, Tuulikinsilta /
Tapionaukio, klo 11–19.
KUUTAMOTANSSIT, KIRPPUTORI
JA MYYJÄISET
› Soukassa vietetään upea päivä elävän
musiikkin parissa, herkutellaan kahvion
antimilla ja tutkitaan kiinnostavia kirpputori-
ja myyjäispöytiä. Sateisen sään sattuessa
siirrytään sisätiloihin.
★ Soukan elä ja asu -seniorikeskus
klo 16–20.30.
KATSO KOKO
OHJELMA:
ESPOOPAIVA.FI
LAUANTAI 25.8.
VOIMAJOOGA:
AURINGONTERVEHDYS
› Tutustutaan voimajoogaan, jolla on
lihaksia pidentävä ja vahvistavakin
vaikutus. Mukava tapa aloitta päivä.
★ Tanssistudio Liike, klo 9–9.45.
KELLOSEPPÄKOULULLA
AVOIMET OVET
› Esillä yksilöllisesti valmistettuja kelloja,
luokissa voit seurata opiskelijoiden työskentelyä,
yleisöluento kellon valmistuksesta
klo 11, vanhojen jalometallileimojen
tunnistusta, workshopissa voi kokeilla
kellojen perlage-tekniikkaa.
★ Kelloseppäkoulu, klo 10–14.
SUOMEN LUONNON PÄIVÄ
HALTIASSA
› Päivän teemana on sienet: reseptejä,
tiedesienestystä, musiikkia, retkiä,
maistiaisia, leikkejä, sieninäyttely.
★ Suomen luontokeskus Haltia ja lähiympäristö,
klo 11–15.
ESPOO RANTAMARATON,
YHTEISLENKKI
› Tule tutustumaan syyskuussa juostavan
Espoo Rantamaratonin kauniiseen
reittiin. Voit juosta koko reitin (21,1
km) tai tutustua kympin lenkkiin. Valittavana
useampia vauhtiryhmiä. Katso tarkemmin
www.rantamaraton.fi
★ Otaniemen urheilukenttä, klo 11–13.
SAMULI PENTTI SAMULI PENTTI JUSSI HELLSTEN
Forneldarnas natt eli muinaistulien
yön leimua.
Trapesan Catwalk nähtiin Espoopäivässä
2017.
SAARA VANHALA
ELOKUUN
ALUSSA
MUKANA ON JO
192
TAPAHTUMAA.
SAMULI PENTTI
Nuori Espoo -live-esitys.
ESPOO > 19

VI I ESBO
Stadsteaterns Erik Söderblom
VILL GÖRA ESBO TILL
KULTURELLT CENTRUM
Av teatrarna i huvudstadsregionen har Esbo Stadsteater de bästa möjligheterna
att svara mot dagens utmaningar, säger Erik Söderblom, teaterns chef sedan ett år.
När Stadsteatern småningom får nya utrymmen kan Esbo bli en enastående kulturstad,
då man kan den ta emot de internationella storsatsningar som nu går Finland förbi.
Esbo Stadsteater marknadsför
sig som landets internationella
scen – ”The
International Theater of
Finland”. Teatern satsar på både inhemska
och utländska gästföreställningar
vid sidan av sina egna produktioner.
Sverige och Estland är
särskilda partnerländer för gästspel.
Stadsteatern har ingen fast anställd
ensemble, utan engagerar konstnärer
projektvis, vilket ger flexibilitet
i planeringen.
– Finland blir allt mer internationellt;
i huvudstadsregionen bor nu
fler personer som kommunicerar
med omvärlden på engelska än det
finns invånare i Åbo. Esbo är i praktiken
ett trespråkigt område, konstaterar
Söderblom.
– Hittills har de engelskspråkiga
inte haft någon egen teaterscen.
Från hösten kommer alla våra finskspråkiga
föreställningar att översättas
och textas till engelska. Utländska
gästföreställningar som textats
på finska textas i fortsättningen
både på finska och engelska.
DEN TALTEATER
VI HAFT BLANDAS
MED FYSISKT
UTFÖRANDE,
MUSIK, CIRKUS
OCH DANS.
– INTERNATIONELLT är hela scenkonstfältet
i stark förändring där
olika konstformer blandas. Den talteater
vi haft blandas med fysiskt
utförande, musik, cirkus och dans.
Med den nya teknologin får den virtuella
verkligheten en större roll,
säger Söderblom.
– Sådana föreställningar begränsas
av utrymmet. I huvudstadsregionen
finns inte en enda tillräckligt
stor scen som kan ta emot internationella
storsatsningar – de närmaste
finns i Tallinn och Stockholm.
De stora teaterscenerna och operan
i Helsingfors har sin fasta repertoar
och kan inte plocka in gästspel.
– Esbo har alla möjligheter att bli
en föregångare. Konstlivet kräver
20

RESUMÉ
TIMO PORTHAN
fokus och staden har gått in för att
koncentrera kulturlivet till Hagalund
med konstmuseet Emma och Esbo
kulturcentrum, med Tapiola Sinfonietta
och Esbo Stadsteater, säger
Söderblom.
STADSTEATERN uppför sina egna produktioner
i Norrskenshallen, medan
gästföreställningar visas i Louhisalen i
Kulturcentret. Inom några år ska Kulturcentret
genomgå en omfattande
renovering och utbyggnad. När det
öppnar igen 2025 får Stadsteatern
förutom Louhisalen en egen stor sal
som ersätter Norrskenshallen.
KULTUREN OCH DEN
EKONOMISKA
SEKTORN BEHÖVER
VARANDRA.
Enligt Söderblom är spelutrymmena
i Norrskenshallen acceptabla,
men huset är inte byggt för teaterbruk
och särskilt publikutrymmena
kunde vara bättre. Den nya salen får
upp till 700 platser och är skräddarsydd
för Stadsteatern.
– Byggprojektet ger en enastående
möjlighet. Sedan senaste höst
har vi fört dialog med stadens byggnadsavdelning
om hurdan teatern
borde vara. En teater är dels en
byggnad, dels verksamhet – som ett
instrument: det räcker inte med att
bygga en violin, man måste också få
den att klinga.
I juni offenliggjordes fem grupper
som går vidare i en arkitekturtävling
för det nya Kulturcentret. Vilket
förslag som vinner avgörs i början
av 2019.
– Om allt lyckas kommer Esbo
att vara något helt annat än i dag:
ett centrum för en viss typ av kultur
i Finland. Kulturen och den ekonomiska
sektorn behöver varandra,
säger Söderblom.
I HÖSTENS repertoar på Esbo Stadsteater
finns ett par gästspel som kan
noteras litet extra.
Zacharias Topelius 200-årsjubileum
uppmärksammas den 5
november i musikdramat ”Snökungen
och den svarta madonnan” –
en uppsättning av operaföreningen
och stadsorkestern i Seinäjoki.
– Det är ett slags sceniskt oratorium
baserat på Topelius egna
texter, skrivna och uppförda på
finska, svenska, tyska och latin. Föreställningen
textas till finska och
svenska.
I november visas tre gånger
samproduktionen ”All the Sex I’ve
Ever Had”, som dras av den kanadensiska
gruppen Mammalian Diving
Reflex. På scenen är helt vanliga
äldre finländare som berättar allt
om sitt sex- och kärleksliv.
– Vem som helst som är minst
65 år kan anmäla sig frivillig och gå
med i produktionen, uppmuntrar
Söderblom.
HARRIET ÖSTER
Delta på ditt eget sätt
ESBOS målsättning är att
stadsborna ska kunna delta i
handlingar som de upplever
som viktiga och påverka sin
stads ärenden och framtid.
Esbo erbjuder många möjligheter
till detta.
– Vi utvecklar verktyg
och rutiner med vilka kommuninvånarnas
initiativ och
idéer kan föras vidare och
förfaranden för att förmedla
information som erhållits
av invånarna till beslutsfattande,
säger utvecklingschef
Tuija Norlamo.
En stor del av stadsbornas
möjligheter att delta är lagstadgade.
Framläggande av
planförslag som hänför sig
till markanvändning, dvs.
planläggning, och rätten
att framföra sin åsikt säkerställs
redan i lagen. Delaktiga
i planärenden är alla på vars
boende, arbete eller övriga
förhållanden planen eventuellt
inverkar.
– De vardagliga rutinerna
är inte närapå alltid uppbyggda
så att de stöder deltagande,
istället har de långsamt
utformats under tidens
gång. Inom utvecklingsprogrammet
Invånarna deltar
funderar man på hur delaktighet
och deltagande blir en
del av verksamhetskulturen
och inte ett påklistrat handlingssätt,
säger Norlamo.
Enligt medlemmarna i
teamet för miljödesign Niko
Riepponen, Martta Pirttioja
och Iira Niemeläinen
är det i regel vuxet folk som
deltar i invånarforumen,
unga och invandrare fås att
delta genom att man besöker
dem.
Miljödesignerna förverkligar
inte invånarnas förslag
utan hjälper istället invånarna
att själva förverkliga
sina utvecklingsprojekt.
- Vi utreder finansieringsmöjligheter
och för samman
nya samarbetsparter. Vi kan
till exempel hjälpa till med
att göra en ansökan om understöd
till kulturnämnden
eller utreda om det krävs tillstånd
för ett projekt. Om vi
inte själv vet, tar vi reda på
vem det är som vet, lovar Iira
Niemeläinen.
Deltagandet gäller även
utveckling av stadens
tjänster. De bästa experterna
på tjänsterna är personerna
som använder dem.
Av den här orsaken utnyttjar
man inom social- och hälsotjänster
erfarenhetsexperters
personliga information
inom utvecklingen av tjänsterna.
– Via dem får vi erfarenhetsinformation
till beslutsfattarna
och personerna
som utför klientarbete, säger
Marjo Järvinen, projektchef
för projektet för förebyggande.
JUHA PELTONEN
ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 21

VAPAALLA
UUSIKUMMUN KOULUN
RAKENNUSTÖITÄ VOI
SEURATA TÄÄLTÄ:
bit.ly/2Lv2DdI
TESTAA TIETOSI | TUNNETKO ESPOON?
1. Kuinka monta ruotsinkielistä
peruskoulua on Espoossa?
2. Kuinka monella kielellä
Espoossa annetaan opetusta
kotimaisten kielten lisäksi?
3. Mikä oli alin lukuaineiden
keskiarvo, jolla Espoossa pääsi
tänä vuonna lukioon
opiskelemaan?
4. Mikä taho vastaa Espoossa
ammatillisesta koulutuksesta ja
aikuiskoulutuksesta?
5. Minkä kahden ammattikorkeakoulun
toimipisteitä löytyy Espoosta?
6. Mitä ovat ESKO ja ARKKI?
7. Milloin Espoossa vietetään tänä
syksynä syyslomaa?
1. 11. 2. 41 kielellä. 3. 7,75. 4. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. 5. Metropolia (Leppävaarassa)
ja Laurea (Leppävaarassa ja Otaniemessä). 6. ESKO on Espoon esittävän taiteen koulu,
jossa tarjotaan teatteri- ja sirkustaiteen opetusta. ARKKI on Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu,
jossa voi opiskella laajan oppimäärän arkkitehtuurin perusopintoja. 7. Viikolla 42, 15.-19.10.
ESPOO-RISTIKKO
OIKEIN
VASTANNEIDEN
KESKEN ARVOTAAN
KIVOJA
PALKINTOJA.
Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus
(14-kirjaiminen sana) 15.10. mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.
22

ESPOOLAINEN
LUKUINTOA POJILLE
Poikien pitkäjänteinen lukeminen on vähentynyt, ja se kilpailee huomiosta pelien ja
elokuvien kanssa. Mutta #pojatkinlukee, kun kirjasta löytyy tarpeeksi kiinnostava tarina.
MATIAS PYLVÄNÄINEN, 12, tietää
paljon möröistä. Ensimmäisellä
luokalla hän luki koulun kirjahyllystä
Mörköjen käsikirjan. Parin
vuoden päästä kirjastosta löytyi
jännittävä Mörkövahti ja sen kakkososa
Mörköreitti.
– Mörkövahdissa on hyvät henkilöt,
ja vinkistäni myös luokkakaverini
alkoivat lukea sitä, Ymmerstan
koulua käyvä Matias
kertoo.
– Tykkään myös Neropatin päiväkirjoista,
niissä on hauskoja hahmoja
ja tuttuja tilanteita.
Matiaksen kotikirjahyllystä
löytyy kirjoja myös hänen toisella
äidinkielellään, unkariksi.
– Suosikkini on äidin vanha
A Pál utcai fiúk (Koulupoikia).
Siinä pojat taistelevat alueesta,
jolla haluavat pelata jalkapalloa.
KIRJOILTA VAADITAAN kiinnostavaa
sisältöä. Kirjastoneuvoja Petri
Saarelan, 34, mukaan poikien pitkäjänteisempi
lukeminen on vähentynyt
erilaisen ruutuajan lisääntymisen
myötä. Saarelan mukaan
pojat innostuvat huumori-,
fantasia-, tieteis- ja tietokirjallisuudesta
sekä kauhusta, jännityksestä
ja etsivätarinoista.
– Ehdotan pojille kirjoja, joissa
on modernia kieltä, iskevää dialogia
ja melko nopeasti etenevä
juoni, Sellon kirjaston Lastenmaassa
työskentelevä Saarela
sanoo.
Poikia houkutellaan lukemaan
myös kirjaston tapahtumilla
tuomalla esimerkiksi scifitapahtuman
yhteyteen scifikirjallisuutta.
Sosiaalisessa mediassa kulkee
#pojatkinlukee-kampanja, ja
poikien kiinnostusta kirjojen
tarinoita kohtaan herätellään
kirjavinkkauksissa.
– Poika saattaa esimerkiksi
fanittaa peliä, joka perustuu kirjasarjaan.
Peleihin löytyy myös pelimaailman
taustoja laajentavia ja
pelitaktiikoita opastavia kirjoja.
MATIAS LUKEE koulussa lukutunneilla,
kotona sohvalla ja kirjastoissa.
Nyt hän selailee Kauniaisten
kirjastossa Siri Pettersenin
Kuplaa.
– Luen pari kirjaa kuukaudessa.
Kirjasarjoista lainaan seuraavan
osan, uusista kirjoista katson ensin
kansikuvan ja takakansitekstin.
Kuplan jälkeen aion lukea Morriganin
koetukset, jota sanotaan uudeksi
Harry Potteriksi. Potterit isä
jo lukikin minulle ja isoveljelleni
iltasaduksi. PIRITTA PORTHAN
Matias
Pylvänäinen
viihtyy hyvin
kirjojen
parissa.
Alkukesästä
käteen
tarttui Siri
Pettersenin
Kupla.
PETRI SAARELAN
KIRJAVINKIT POJILLE:
› Riina ja Sami Kaarla: Arttu Tirttu herää henkiin
› Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62-sarja
› Niel Gaiman: Onneksi oli maitoa
› Jari Mäkipää: Masi Tulppa: Pääsy kielletty!
› Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja -sarja
› Patrick Ness: Hirviön kutsu
ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 23
TIMO PORTHAN