Samuli Paulaharju - Doria
Samuli Paulaharju - Doria
Samuli Paulaharju - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
88<br />
<strong>Samuli</strong> <strong>Paulaharju</strong>.<br />
tilan. Sielläkin vielä puhetta riittää. Kulettaa livana minut<br />
karhumailleen, pyyntiretkilleen, salosaunoihin,kahdelle<br />
patsaalle rakennetuille riista-aitoille. Sanelee runojaankin<br />
ja puhelee, miten siinä ja siinä kohdassa runo sujuu niin<br />
kauniisti. Kertoo vanhasta lauluveikostaan, Mysysvaaran<br />
Petristä, kertoo m. ra., miten Petri, kun yhdessä viimeiseltä<br />
laulumatkalta tultiin, kovin väsyneenä oli arvellut, jotta<br />
kyllä tämä on ukon viimeinen laulumatka.<br />
Kaiholla, ikävällä jätän aamulla livanan. Herttaisen<br />
muiston hän mieleen jättää, vaatimaton, vilpitön, ystävällinen<br />
kanteleen helkyttäjä, runojenlaulaja. Hän, joskukaan,<br />
on Karjalan aatelia". — Enpä vähän ole alakuloinen,kun<br />
synkkää saloa yksinäni Muuantoa kohden astelen, kun vielä<br />
lisäksi ilma on kolkko, ja tuima tuuli korvessa kohisee, ja<br />
sade tuon tuostakin ropistelee...<br />
Muuannossakin on muutama venäjän-karjalaismallinen<br />
talo, onpa Kirilöväntalossa vanha savupirttikin, jonkaperäseinässä,<br />
otshaseinässä" pienet lunkku-ikkunat kahden puolen<br />
lasista, isompaa keski-ikkunaa. Mutta lahonnut on ja<br />
maahan räsähtänyt vanha tsassovna Jehkin livanan tuvan<br />
luona.<br />
Muuannosta lähden iltapäivällä Kontroa kohden yrittelemään.<br />
Olen pakoitettu kiertämään Muuannonjarven,<br />
sillä tuima on tuuli ja ankarat aallot ja Muuannon miehillä<br />
pienoiset veneet, etteivät halua lähteä järvelle reistailemaan.<br />
Matkani tulee siten yli pari peninkulmaiseksi eli<br />
4—5 virstaapitemmäksi kuin järvenyli suoraan kulettaessa.<br />
Koko matka on saloa, niin synkkää saloa, milloin kamalaa<br />
kuusikkokorpea, milloin kumisevaa jylhää kangasta, milloin<br />
vetistä suota. Satavuotisia ovat korpien naavaiset kuuset,<br />
ikivanhoja kankaiden hongat. Semmoinen hongikko! Miltei<br />
kamottaa sitä yksinään astuessa. Niin kamalan vakavina<br />
seisovat jylhät hongat, niin huimaavan korkealle ne latvansa<br />
nostavat. Siellä täällä aina jotkut harmaantuneet<br />
jättiläishirviöt vielä yli muiden toveriensa katselevat. Tuolla<br />
joku vanhus on pitkin pituuttaan sortunut kankaalle, saanut<br />
sijansa valkeassa jäkälikössä. Tuolla joku on kaatumaan
Change language