Samuli Paulaharju - Doria

66
ja:
Vieläpä hän liruttelee:
Samuli Paulaharju.
»Kuku käki,laula lintu,
pajata palokärki!"
Kesällä rannan ruohostossa
lauleli sorsanpoika.
Nätin likan mieltä myöten
minäkin olla koitan."
Taikoja ja loitsujakin eukko muistaa janiitä sanelee. Esim:
Tule löylyhyn jumala,
isä ilman lämpimähän.
tekemähän terveyttä,
rauhoo rakentamaan!"
Joukkoon lurittaa eukko aina tuon tuostakin vanhaa virsikirjaa
ja siioninvirsiä ja ihmettelee, että niissä on niinkaunista
sanaa.
Seuraavana päivänä pistäyn Mujejärven Pulkkilassa,
lähes peninkulman päässä salolla, soiden, vaarojen, lampien
takana, kauniin Mujejärven rannalla. Karhumiehen talo
sekin. Aitassa tikulla seinänrakoon oven päälle pistettynä
näen karhun kulkkutorvea, karhunsydäntä, karhunemättiä,
karhunsappea, ja lautasella karhunhampaita,karhunkämmenen
ja munat. Ja karhunrasvoja on sekä lautasella että
seinätikuissa. Karhun pääkallo löytyy porstuanylisiltä.
Mutta karhun suupantaa, joka talossa myös kuuluu olevan,
ei vain löydy. Ja kaikki ne ovatvarsin tarpeellisia. Kulkkutorven
läpi laskettu vesi vapahtaa umpitaudista, ja sama
voima on emättimen läpi luritetulla vedellä. Karhunsydämellä
parannetaan ammuksista ja sappea sekotetaan viinaan,
useiden tautien lääkkeheksi, hammas parantaa hammastaudista
ja munilla painellaan paiseita. Karhunkämmenellä
tervaan kastettuna sivellään hevosta keväällä, ennen metsään
laskemista, että hevonen karhulta säästyisi. Karhunkämmenessä
on alapuolella mesikämmen. Se on mainion
makeaa. Niinpä sanotaan, että makeimmalta maistuvat
matikanmaksa ja petrankieli,
hirventurpa ja karhunkämmen".